ESR-PROJEKTIHAKEMUS Euroopan sosiaalirahaston osittain rahoittamat projektit Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm Diaarinumero Käsittelijä Puhelinnumero Hakemusnumero 705097 Projektikoodi Hakemustyyppi Uusi hakemus Tila Jätetty viranomaiskäsittelyyn 27.09.2010 1. VIRANOMAINEN, JOLLE HAKEMUS OSOITETAAN Kainuun elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Toiminta-ala: OPM:n hallinnonala 2. PROJEKTI, JOLLE HAETAAN RAHOITUSTA Projektin nimi Potilasturvallisuuden parantaminen simulaation avulla - Simukehitys - Ohjelma Manner-Suomen ESR-ohjelma Ohjelman osio Itä-Suomen suuralueosio Toimintalinja 3 : Työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis-, innovaatio- ja palvelujärjestelmien kehittäminen Projektityyppi Projekti, jossa on henkilöitä mukana Aloituspäivämäärä 1.3.2011 Päättymispäivämäärä 30.9.2012 3. PROJEKTIN HAKIJAN TIEDOT Hakijaorganisaation nimi Kajaanin kaupunki / Kajaanin ammattikorkeakoulu Organisaatiotyyppi Ammattikorkeakoulu Y-tunnus 0214958-9 Lähiosoite Pl 52 (Ketunpolku 3) Puhelinnumero 08-6189991 Postinumero 87101 Postitoimipaikka Kajaani Faksinumero 08-61899640 Pankkiyhteys Nordea Tilinumero 105730-218325 Web-osoite www.kajak.fi Projektin vastuuhenkilön nimi Mika Määttä Asema organisaatiossa johtaja Sähköpostiosoite mika.maatta@kajak.fi Puhelinnumero 044-7101607 Taloushallinnon vastuuhenkilön nimi Merja Mäkinen Asema organisaatiossa hallinto- ja talousjohtaja Sähköpostiosoite merja.makinen@kajak.fi Puhelinnumero 08-61899601 Projektipäällikön nimi Sähköpostiosoite Puhelinnumero Seurantayhdyshenkilön nimi Sähköpostiosoite Puhelinnumero Hakemusvaiheen yhteyshenkilön nimi Tuula Haverinen Sähköpostiosoite tuula.haverinen@kajak.fi Puhelinnumero 044-7101008 EURA 2007 -JÄRJESTELMÄ 1/13
4. HAKIJAORGANISAATION JA YHTEISTYÖTAHOJEN KUVAUS 4.1 Hakijaorganisaation osuus ja tehtävät projektin toteutuksessa Hakija toteuttaa projektin kokonaan itse Hakija toteuttaa projektin osittain itse ja osittain alihankintana Hakija toteuttaa projektin osittain itse, osittain alihankintana ja osittain toteutuksesta vastaa yksi tai useampi osatoteuttaja 4.1.1 Osatoteuttajien määrittely, nimeäminen, Y-tunnukset ja toteutusosuudet (kumppanuus- tai aiesopimukset) Osatoteuttajan nimi Kainuun maakunta -kuntayhtymä Y-tunnus 1905652-2 Sanallinen kuvaus toteutusosuudesta Osallistuu hanketoimintojen 1 ja 2 toteuttamiseen erillisessä projektisuunnitelmassa kuvatulla tavalla. Osatoteuttajan nimi Kainuun maakunta -kuntayhtymä / Kainuun ammattiopisto -liikelaitos Y-tunnus 1905652-2 Sanallinen kuvaus toteutusosuudesta Osallistuu hanketoimintojen 1 ja 2 toteuttamiseen erillisessä projektisuunnitelmassa kuvatulla tavalla. 4.2 Projektin ohjausryhmän suunniteltu kokoonpano Kainuun ammattiopisto: Projektin ohjausryhmään kuuluvat toteuttajien edustajat ja lisäksi kutsutaan rahoittajan edustaja(t) sekä tarvittaessa muita asiantuntijoita. Kajaanin ammattikorkeakoulu: Koulutusjohtaja Eija Heikkinen Cemis- johtaja Risto Oikari Kainuun maakunta- kuntayhtymä: Kainuun ammattiopisto: 4.3 Muut projektit tai projektikokonaisuudet, joihin haettava projekti mahdollisesti liittyy, mukaan lukien rakennerahastoista (ESR ja EAKR) rahoitetut projektit Kajaanin ammattikorkeakoulu on tehnyt tiivistä yhteistyötä työelämän kanssa. Ammattikorkeakoulu alueellisena sosiaali- ja terveysalan kehittäjänä -hankkeessa (2008-2010 toteuttaja Kajaanin amk sosiaali-, terveys- ja liikunta-alan yksikkö ja Kainuun maakunta -kuntayhtymä/ rahoittaja OPM ja KAMK) kehitettiin muutamia keskeisiä yhteistyömuotoja, esimerkiksi asiantuntijavaihtoa ammattikorkeakoulun opettajien ja työelämän hoitotyöntekijöiden välillä. Lisäksi opiskelijat toteuttivat toimintayksiköissä sairaanhoitajille hoitotyön osastotunteja, jotka olivat osa työntekijöiden täydennyskoulutusta. Kokemukset olivat myönteisiä. Niiden koettiin lisäävän asiantuntijuutta ja ymmärrystä yhteisestä pyrkimyksestä kehittää hoitotyön osaamista Kainuussa. EURA 2007 -JÄRJESTELMÄ 2/13
Projekti liittyy kiinteästi EAKR-rahoituksella samaan aikaan haettavaan Potilasturvallisuuden parantaminen simulaation avulla -Simulab- -projektiin. Simulab hankkeen tavoitteena on suunnitella, toteuttaa ja varustaa Kajaanin ammattikorkeakoululle simulaatioympäristö. Tila rakennetaan hyödyntämällä muualla Suomessa olevien tilojen käyttökokemuksia. 5. PROJEKTIN TARVE JA KYSYNTÄLÄHTÖISYYS 5.1 Mihin tarpeeseen projektilla haetaan ratkaisua? Kainuussa terveysalalla, ennen kaikkea ensihoidossa on jatkuva henkilöstön täydennyskoulutustarve. Nykyisellään Kainuun maakunta -kuntayhtymän henkilöstö käy täydennyskoulutuksessa Kainuun ylkopuolella, koska sopivaa täydennyskoulutspaikkaa ja välineistöä ei ole olemassa. Simulaatiooppimisympäristö mahdollistaa tehokkaan ja Kainuussa paikan päällä tapahtuvan täydennyskoulutsmahdollisuuden. Simulaatioympäristössä voidaan turvallsiesti harjoitella myös harvoin toistuvia hoitotilanteita, jolloin varsinaisessa hoitotilanteessa sekä hoidon laatu että potilasturvallisuus paranevat. Koulutuksen näkökulmasta simulaatio-oppimisympäristö antaa monipuolisemman, todellisemman ja oppimisen kannalta tehokkaamman tavan oppia. Simulaatioympäristö antaa mahdollisuuden välilttömän palautteen antamiseen opiskelijalle, joilloin oppiminen on tehokkaampaa ja opiskelijan osaaminen lisääntyy nopeammin. Koulutuksen näkökulmasta simulaatio-oppimisympäristölle ja siihen luotavalla yhteistoimintamalilla on tarvee niin Kajaanin ammattikorkeakoululla kuin Kainuun ammattiopistolla. Simulaatio-oppimisympäristön käyttö yhteistyössä koulutusorganisaatioiden ja työelämän edustajien kanssa parantaa valmistuvien opiskelijoiden edellytyksiä siirtyä nopeasti ja joustavasti koultuksesta työelämään. 5.2 Onko projektin tarpeesta ja kysynnästä olemassa esiselvityksiä, ennakointitietoa tms. ja miten sitä on hyödynnetty projektin valmistelussa? Simulaatio-oppimisen tuloksista ja tehokkuudesta on paljon kirjallista tietoa, mihin on tutustuttu jo hankkeen suunnitteluvaiheessa. Lisäksi ennen hankkeen suunnittelua on tutustuttu Suomessa simulaatiooppimisympäristöihin Kuopiossa, Oulussa ja Rovaniemellä. Saatujen tietojen perusteella on tarve Kainuussa toteutettavalle simulaatio-oppimisympäristölle ilmeinen, sillä esim. Oulun seudun ammattikorkeakoulussa sijaitseva simulaatio-oppimisympäristön kapasiteetti on täydessä käytössä, eikä sieltä esim. voida myydä täydennyskoulutusta Kainuun tarpeisiin. 5.3 Mitkä tahot ovat olleet mukana projektin valmistelussa ja miten? Projekti on suunniteltu yhteistyössä Kainuun maakunta -kuntayhtymän, Kainuun ammattiopiston ja Kajaanin ammattikorkeakoulun kesken ottaen huomioon kaikkien toimijoiden tarpeet simulaatio-opetukseen ja täydennyskoulutukseen liittyen. EURA 2007 -JÄRJESTELMÄ 3/13
5.4 Missä määrin projektin kohderyhmään kuuluvien yritysten tai muiden organisaatioiden joukko / osallistuvat henkilöt ovat jo tiedossa? Kohderyhmään kuuluu projektia toteuttavien organisaatioiden henkilökunta. Henkilöt ovat selvillä jo suunnitteluvaiheessa. 5.5 Miten kohderyhmien tarvekartoituksessa sekä toteutustavan ja toimenpiteiden suunnittelussa on huomioitu nais- ja miesnäkökulmat? Kohderyhmään kuuluu sekä miehiä että naisia. 5.6 Mitkä tahot tulevat hyödyntämään projektin tuloksia ja hyviä käytäntöjä ja miten nämä tahot on kartoitettu? Projektin tuloksia hyödyntävät enisijaisesti projektia toteuttavat organisaatiot osana omaa toimintaansa. Lopullisesti projektista hyötyvät potilaat paremman hoitottyön laadun ja parantuneen potilasturvallisuuden kautta. Projektissa kehitetystä yhteistoimintamallista, josta työelämän ja koulutusorganisaation henkilökunta ja opiskelijat harjoittelevat hoitotilanteita yhdessä, hyötyvät myös muut koulutusorganisaatiot eri puolilla Suomena. Tässä hankkeessa kehitettyä toimintamallia esitellään muille koulutusorganisaatioille. 6. PROJEKTIN TOTEUTUSALUE JA KOHDERYHMÄN KUVAUS 6.1 Projektin toiminnan maantieteellinen kohdealue Maakunnat Kainuu Seutukunnat Kehys-Kainuun Kunnat Hyrynsalmi Kuhmo Puolanka Sotkamo Vaala Kajaanin Kajaani Paltamo Ristijärvi Suomussalmi 6.2 Mitkä ovat projektin varsinaiset kohderyhmät? Simulaatio- ympäristön rakentamisesta hyötyvät Kainuun maakunta- kuntayhtymän terveydenhuollon henkilöstö, Kajaanin ammattikorkeakoulun (SoTeLi) opetushenkilöstö, Kainuun ammattiopiston opetushenkilöstö sekä Kajaanin ammattikorkeakoulun hoitotyön ja terveydenhoitotyön opiskelijat, muiden alojen opiskelijat (yhteys peli- ja simulaatioon, sillä valmiita ohjelmia ja malleja on hyvin rajallisesti) sekä Kainuun ammattiopiston hyvinvointialan opiskelijat. EURA 2007 -JÄRJESTELMÄ 4/13
6.3 Mitkä ovat projektin varsinaisten kohderyhmien lisäksi sellaiset välilliset kohderyhmät ja muut tahot joihin projektin toiminta kohdistuu? Lopullisena hyödynsaajina hankkeessa ovat potilaat potilasturvallisuuden paranemisen kautta, sillä simulaatioharjoittelun myötä lisääntyvän työskentelyvarmuuden kautta voidaan vähentää hoitovirheitä ja nopeuttaa ratkaisujen tekemiseen tarvittavaa aikaa kriittisissä hoitotoimenpiteissä. 6.4 Projektiin mukaan tulevien yritysten arvioitu lukumäärä henkilöstömäärän mukaan Henkilöstömäärä Yrityksiä, kpl alle 5 henkilöä 0 5-9 henkilöä 0 10-19 henkilöä 0 20-49 henkilöä 0 50-99 henkilöä 0 100-249 henkilöä 0 250-499 henkilöä 0 500 henkilöä tai yli 0 Yhteensä 0 6.5 Projektiin mukaan tulevien muiden organisaatioiden arvioitu lukumäärä 0 6.5.1 Projektiin mukaan tulevien muiden organisaatioiden kuvaus - 6.6 Projektissa aloittavien henkilöiden arviomäärät koko projektin keston ajalta vuosittain, naisten kokonaismäärä eriteltyinä. Yhteensä 2011 28 2012 0 Yhteensä 28 joista naisia 0 7. PROJEKTIN TAVOITTEET, TULOKSET JA VAIKUTUKSET 7.1 Mitkä ovat projektin tulokset? Hankkeen tuloksena on pilotoitu yhteistoimintamalli, joka toimii tukena sekä opiskelijoille että työssä olevalle henkilökunnalle. Lyhyen tähtäimen tulokset: -Yhteistoimintamalli (työelämä ja opiskelijat toimivat yhdessä simulaatioympäristössä) -Simulaatioympäristöä hyödyntävä täyd.koulutussuunnitelma -On luotu hoitocase- pankki -Artikkeleita alan ammatillisiin ja tieteellisiin julkaisuihin -Opinnäytetyöt liittyen simulaatio- opetukseen/opiskeluun EURA 2007 -JÄRJESTELMÄ 5/13
-Kainuun maakunta -kuntayhtymän henkilökunnasta on simulaatio- pedagogiikkaan koul. 10 henk. -Kainuun ammattiopiston henkilökunnasta on simulaatio- pedagogiikkaan koul. 6 henk. -Kajaanin ammattikorkeakoulun henkilökunnasta on simulaatio- pedagogiikkaan on koul. 12 henk. - Kainuun maakunta -kuntayhtymän henkilök. on simulaatio- jatkokoulutuksen käynyt 5 henk. -KAO:n henkilök. on simulaatio- jatkokoulutuksen käynyt 2 henk. -KAMK:n henkilök. on simulaatio- jatkokoulutuksen käynyt 2-4 henk. -Simulaatiota käytetään opiskelijan oppimisen arviointimenetelmänä Pitkän tähtäimen tulokset: -Kainuun maakunta -kuntayhtymän työhönperehdyttämisaika lyhentynyt, koska töihin tulevan terveydenhuollon amm.henkilöstön taidot ovat nykyistä paremmat -Säännöllinen ja kustannustehokas täydennyskoulutus Täydennyskoulutus on laajennettu koskemaan myös muita kuin ensihoidon henkilökuntaa -Simulaatio- opetus on integroitu ammat. opintokokonaisuuksiin -Hoitotyön laatu on parantunut -Potilasturvallisuus on parantunut 7.2 Kuinka monta uutta työpaikkaa projekti saa aikaan? Tavoite 0 kpl joihin työllistyy naisia 0 kpl 7.3 Kuinka monta uutta yritystä projekti saa aikaan? Tavoite 0 kpl joista naisten perustamia 0 kpl 7.4 Mitkä ovat projektin laadulliset vaikutukset kohderyhmään ja toimintaympäristöön ja miten niitä arvioidaan? Pitkällä tähtäimellä projekti edistää hoitotyön laatua ja potilasturvallisuutta. Lisäksi Kainuun maakunta - kuntayhtymän työhönperehdyttämisaika lyhenee, kun valmistuvilla opiskelijoilla on nykyistä monipuolisemmat ja paremmat hoitotyön taidot. Tämä suunnitellun projektin kesto on 19 kk, joten sinä aikana näitä viakutuksia ei vielä voida mitata. Projektin aikana vasta luodaan toimintatapa ja täydennyskoulutussuunnitelma, jota hankkeessa pilotoidaan. Siksi pitkäkestoisempien tulosten vaikuttavuutta ei voida tämän hankkeen aikana arvioida. 7.5 Millaisia vaikutuksia projektilla arvioidaan olevan kestävän kehityksen edistämisen kannalta? Projektilla on vaikutksia kestävän kehityksen taloudellisesta näkökulmasta, kun hoitotyön täydennyskoulutusta voidaan toteuttaa Kainuussa, eikä henkilsötön tarvitse matkustaa Kainuun ylkopuolelle hankkimaan täydennyskoulutusta. Henkilökohtaisella tasolla projektilla on vaikutusta kestävän kehityksen sosiaalisesta näkökulmasta, kun opiskelijat ja työelämän edustajat oppivat yhteisen toimintatavan simulaatioympäristössä. Opsikelijat ovat siten valmiimpia toimimaan suoraan työelämän vaativissa hoitotehtävissä ja he työllsityvät nopeammin. EURA 2007 -JÄRJESTELMÄ 6/13
7.6 Kuinka monta tutkintoa projektissa suoritetaan? Tutkintoja, kpl Osatutkintoja, kpl Ammatillinen perustutkinto 0 0 Ammattitutkinto 0 0 Erikoisammattitutkinto 0 0 Ammattikorkeakoulututkinto 0 0 Ylempi ammattikorkeakoulututkinto 0 0 Alempi korkeakoulututkinto 0 0 Ylempi korkeakoulututkinto 0 0 Lisensiaatin tutkinto 0 0 Tohtorin tutkinto 0 0 Tutkintojen määrä yhteensä 0 0 joista naisten suorittamia 0 0 8. PROJEKTIN TOIMENPITEIDEN JA TUOTTEIDEN KUVAUS 8.1 Mitkä ovat projektin keskeiset toimenpiteet? Hanketoiminto 1: Toimintamallin luominen, testaaminen ja käyttöönotto Toimenpiteet: -Tutustua olemassa oleviin simulaatio- opetuksen tapoihin vierailuiden ja yhteistyön avulla -Kouluttaa henkilökunta simulaatio- opetusmenetelmän käyttöön sekä vastuuhenkilöt simulaatiotilojen käyttöön -Luoda Kainuun ammattiopistoa, Kajaanin ammattikorkeakoulua ja Kainuun Maakunta- kuntayhtymää palveleva yhteistoimintamalli eli kuinka ammattilaiset, opiskelijat ja opettajat tukevat toistensa työskentelyä ja hyödyntävät toistensa ammattitaitoa -Suunnitella, toteuttaa ja testata hoitocase- harjoituksia sisältävää opetusmateriaalia -Tuottaa muuta opetusmateriaalia simulaatio- ympäristössä toimiville -Suunnitella, toteuttaa, arvioida ja kehittää simulaatio- opiskelun vaikuttavuutta opiskelijoiden, opettajien ja/tai terveydenhuollon ammattihenkilöstön simulaatio- ympäristön toimintakokemusten avulla Hanketoiminto 2: Täydennyskoulutussuunnitelman tekeminen, testaaminen ja käyttöönotto Toimenpiteet: -Täydennyskoulutustarpeen selvittäminen -Täydennyskoulutussuunnitelman luominen -Täydennyskoulutusmateriaalin tuottaminen, testaaminen, mahdollinen muokkaus ja markkinointi. 8.2 Projektissa kehitettävät uudet tuotteet (opetusmateriaalit, menetelmät, ohjelmat ym.) ja tuotekehityksen työsuunnitelma Hankkeen tuloksena on mallinnettu ja pilotoitu yhteistoimintamalli, joka toimii tukena sekä opiskelijoille että työssä olevalle henkilökunnalle. -Yhteistoimintamalli, jossa työelämä, opettajat ja opiskelijat toimivat yhdessä simulaatioympäristössä EURA 2007 -JÄRJESTELMÄ 7/13
- Simulaatioympäristöä hyödyntävä täydennyskoulutussuunnitelma -Hoitocase- pankki 8.3 Osallistujien henkilökoulutus- ja henkilötyöpäivät vuosittain Lähiopetuspäiviä Etäopetuspäiviä Ohjaus- tai Muita Yhteensä konsultointipäiviä henkilötyöpäiviä 2011 84 0 0 0 84 2012 27 0 0 0 27 Yhteensä 111 0 0 0 111 9. PROJEKTIN TOTEUTTAMISSUUNNITELMA 9.1 Vuosittain eritelty toiminnan kuvaus toimenpiteiden toteutuksesta, vastuista ja projektin vaiheistamisesta 2011 Toimintamallin luominen ja testaaminen 3-12/2011 Täydennyskoulutussuunnitelman tekeminen ja testaaminen 3-12/2011 Hoitocasien tekeminen 5-12/2011 Ohjaajakoulutuksen toteuttaminen, peruskurssi 8-12/2011 2012 Toimintamallin testaaminen ja käyttöönotto 1-6/2012 Täydennyskoulutussuunnitelman testaaminen ja käyttöönotto 1-6/2012 Hoitocasien tekeminen 1-4/2012 Ohjaajakoulutuksen toteuttaminen, jatkokoulutus 1-6/2012 Luodun mallin edelleen kehittäminen ja juurruttaminen 5-9/2012 Artikkelit alan lehtiin ja julkaisuihin 8-9/2012 Osallistuminen ja mallin esittely sairaanhoitaja, ensihoitaja ym. alan päivillä 1-9/2012 Laboratorion ja luodun mallin esittely muille oppilaitoksille 1-9/2012 Loppuraportti 9/2012 9.2 Tiivistelmä Internetin tietopalvelua varten Hankkeen taustalla on Kajaanin ammattikorkeakoulun, Kainuun ammattiopiston sekä Kainuun maakuntakuntayhtymän tarve saada Kainuuseen simulaatiotiloja, joissa sekä opiskelijat että terveydenhuollon ammattilaiset voivat harjoitella ohjatussa ympäristössä suunnitelmallisia asiakas- casejä. Tällä hetkellä Kainuussa ei ole simulaatio-opetukseen tarkoitettavia tiloja, mitkä löytyvät jo useista ammattikorkeakouluista ja joita hyödynnetään perusopetuksen lisäksi myös alueen täydennyskoulutuksessa. Hankkeen aikana luodaan, testataan ja otetaan käyttöön toimintasuunnitelma simulaatio- ympäristön käytöstä sekä ammattiin valmistavassa että täydennyskoulutuskäytössä. Toimintasuunnitelma vaatii Kajaanin ammattikorkeakoulusta, Kainuun ammattiopistosta sekä Kainuun maakunta- kuntayhtymästä valitun henkilökunnan kouluttamista tilan käyttöön sekä opetus- ja täydennyskoulutustarpeisiin vastaavan casemate-riaalipankin luomista. Tavoitteena on myös luoda täydennyskoulutussuunnitelma, mitä testataan ja otetaan käyttöön terveydenhuollon ammattilaisille. Tämä vaatii täydennyskoulutustarpeen selvittämistä, EURA 2007 -JÄRJESTELMÄ 8/13
täydennys-koulutussuunnitelman luomista ja testaamista. Hankkeen tuloksena hoitoalan simulaatio-oppimisympäristö palvelee sekä Kajaanin ammattikorkeakoulun ja Kainuun ammattiopiston henkilökuntaa ja opiskelijoita että Kainuun maakunta- kuntayhtymän täydennyskoulutustarpeita. Tilaa hyödyntämällä opiskelijoiden opintoihin sisältyy ohjattuja, suunnitelmallisia casejä, joiden avulla opiskelijat voivat harjoitella erilaisia hoitotoimenpiteitä omien taitojensa mukaan. Ammattihenkilöstö pääsee simulaatiotilassa harjoittelemaan harvoin toistuvia tai muutoin vaativia hoitotoimenpiteitä. Kaikkein suurimman hyödyn simulaatioympäristön hyödyntämisestä saavat terveydenhuollon potilaat, kun valmistuvilla tai työssä olevalla hoitohenkilökunnalla on varmuus potilaan hoitamiseen. Opiskelijat ja ammattihenkilöstö saavat välitöntä palautetta toiminnastaan ja heidän on mahdollista nähdä oma työskentelynsä vahvuuksineen ja heikkouksineen ja tätä kautta parantaa toimintaansa hoitotilanteessa. Hankkeen kohderyhmänä ovat projektin aikana Kajaanin ammattikorkeakoulun ja Kainuun ammattiopiston opiskelijat, joille simulaatio- opetusta tarjotaan. Toisena kohderyhmänä ovat opettajat, jotka kouluttautuvat simulaatiotilan käyttöön sekä rakentavat case- pankkeja yhdessä työelämän kanssa. Kainuun maakuntakuntayhtymän henkilöstö käyttää tilaa täydennyskoulutukseen hyödyntäen ammattihenkilöstön kesken ja opetushenkilöstön kanssa luotuja casejä. Hankkeen päätyttyä täydennyskoulutusta voidaan rakennetussa ja pilotoidussa tilassa tarjota myös muille sosiaali- ja terveydenhuollon yrityksille. Hankkeen toteutus ajalla 1.3.2011-30.9.2012. Hankkeen rahoitus koostuu Kajaanin ammattikorkeakoulun, Kainuun ammattiopiston sekä Kainuun maakunta- kuntayhtymän rahoitusosuudesta sekä haettavasta aluekehitysrahoituksesta. 10. TAVOITTEIDEN TOTEUTUMISEN SEURANTA, RAPORTOINTI JA TOIMINNAN ARVIOINTI 10.1 Miten projektin seurantatiedot kerätään? Projektipäällikkö vastaa seurantatietojen keräämisestä ja toimittaa tiedot edelleen projektiassistentille, joka liittää tiedot raportteihin. Projektiassistentti kokoaa raportin ja toimittaa tiedot rahoittajalle. 10.2 Miten projektin väli- ja loppuraportointi hoidetaan? Projektipäällikkö raportoi ohjausryhmälle sekä Kajaanin ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitysyksikköön säännöllisesti hankkeen edistymisestä sekä taloudellisesta tilanteesta. Hankkeesta raportoidaan (väliraportit, loppuraportti) rahoittajalle, sen antamien ohjeiden mu-kaisesti. EURA 2007 -JÄRJESTELMÄ 9/13
10.3 Miten projektin toimintaa arvioidaan? Projektin toimintaa arvioidaan projektin toteutusaikana ohjausryhmätyöskentelyssä. Projektin loopuarviointi tehdään Digium-kyselynä kaikille projektiin osallistuneille ja ohjausryhmän jäsenille. Saatu palaute käydään läpi niin ohjausryhmän viimeisessä kokouksessa kuin ammattikorkeakoulun sisäisissä kokouksissa. 10.4 Miten projektin asiakaspalaute kerätään? Projektipäällikkö kerää 11. TIEDOTUS JA HYVIEN KÄYTÄNTÖJEN LEVITTÄMINEN 11.1 Miten projektista tiedotetaan? Projektin sisäinen tiedottaminen tapahtuu sähköpostitse ja puhelimella. Ulkoisessa tiedottamisessa käytetään www-sivuja, lehdistötiedotteita, artikkeleita ja erilaisia tiedotus- ja esittelytilaisuuksia. 11.2 Aikataulutettu suunnitelma hyvien käytäntöjen levittämisestä Sisäistä tiedottamista toteutetaan koko projektin ajan. Ulkoinen tiedottaminen keskittyy projektin loppuvaiheeseen, jolloin voidaan esitellä tehtyä yhteistoimintamallia ja täydennyskoulutussuunnitelmaa. 12. HALLINTOON LIITTYVÄT TOIMENPITEET PROJEKTIN PÄÄTYTTYÄ 12.1 Miten on järjestetty projektin asiakirjojen ja kirjanpitoaineiston säilytys ja arkistointi? Kirjanpitoaineisto säilytetään Kajaanin ammattikorkeakoulun arkistointiohjeen ja rahoittajalta tulleiden ohjeiden mukaisesti. 13. KUSTANNUSARVION TIIVISTELMÄ (täydellinen kustannusarvio taustalomakkeissa) 13. A Toteuttajan projektikirjanpitoon tulevat kustannukset Arvonlisävero jää hakijan lopulliseksi kustannukseksi. Ilmoitettaviin kustannuksiin sisältyy alv. 2011-2012 yhteensä 1. Aineet, tarvikkeet ja tavarat 1 920 2. Henkilöstökustannukset 188 310 3. Palvelujen ostot 18 000 4. Matkakustannukset 10 000 5. Muut kustannukset 7 970 6. Välilliset kustannukset 0 Yhteensä 226 200 7. Arvonlisävero EURA 2007 -JÄRJESTELMÄ 10/13
13. B Erikseen raportoitavat kustannukset, joihin ei myönnetä rahoitusta 2011-2012 yhteensä 8. Kuntasektori 17 800 9. Muu julkinen sektori 0 10. Yksityinen sektori 0 Yhteensä 17 800 KUSTANNUKSET YHTEENSÄ 2011-2012 yhteensä Yhteensä 244 000 14. RAHOITUSSUUNNITELMAN TIIVISTELMÄ (täydellinen rahoitussuunnitelma taustalomakkeissa) 14. A Rahoitus toteuttajan maksamiin kustannuksiin Toteuttajan projektikirjanpitoon tulevat rahoituserät 2011-2012 yhteensä 1. Haettava ESR- ja valtion rahoitus 207 400 2. Kuntien rahoitus 18 800 3. Muu julkinen rahoitus 0 4. Yksityinen rahoitus 0 5. Projektin tulot 0 Yhteensä 226 200 14. B Erikseen raportoitavat muiden tahojen rahoitusosuudet, joihin ei myönnetä ESR:n tai valtion rahoitusta 2011-2012 yhteensä 6. Kuntien rahoitus 17 800 7. Muu julkinen rahoitus 0 8. Yksityinen rahoitus 0 Yhteensä 17 800 RAHOITUS YHTEENSÄ 2011-2012 yhteensä Yhteensä 244 000 15. MUUN KUIN TÄLLÄ HAKEMUKSELLA HAETUN ESR:N JA VALTION RAHOITUKSEN JÄRJESTÄMINEN 15.1 Onko rahoitussuunnitelmassa esitetyistä muun julkisen rahoituksen, kuntarahoituksen ja yksityisen rahoituksen osuuksista olemassa sitovia sopimuksia tai aiesopimuksia? Yhteistyösopimus on tekeillä. EURA 2007 -JÄRJESTELMÄ 11/13
15.2 Onko projektiin haettu rahoitusta erillisellä hakemuksella muilta rahoittajilta? Mistä ja milloin rahoitusta on haettu? Paljonko rahoitusta on myönnetty? Ei ole haettu muuta rahoitusta. 15.3 De minimis -sääntöselvitys - 16. LIITTEET 16.1 Pakolliset liitteet Liite toimittamatta paperilla sähköisenä Kaupparekisteriote Verovelkatodistus 16.2 Muut hakijan omat liitteet Liite paperilla sähköisenä Kajaanin ammattikorkeakoulu -liikelaitoksen johtosääntö Kainuun maakunnan hallintosääntö Kainuun ammattiopiston johtosääntö Projektisuunnitelma Simukehitys HAKEMUKSEN KÄSITTELYN EHDOT Hakija suostuu siihen, että tämä hakemus voidaan siirtää tai jäljentää valtion- ja aluekehitysviranomaisille sekä kaikille rahoitussuunnitelmassa ilmoitetuille tahoille ja asiantuntijalausunnon antamista varten muullekin tarpeelliselle taholle. Hakija on tutustunut tähän hakemuslomakkeeseen olennaisesti liittyvään täyttöohjeeseen ja noudattanut siinä annettua ohjeistusta hakemuslomaketta täyttäessään. Hakija tietää, että tuen myöntämisen ehdot saattavat muuttua rahoitushakemuksen vireille tulon, rahoituspäätöksen ja projektin mahdollisen aloittamisen jälkeen ja ettei valtio vastaa siitä mahdollisesti aiheutuvista vahingoista. Hakemuksen allekirjoittaja vakuuttaa, että hakemuksessa mainitut henkilöt ovat kirjallisesti suostuneet tässä hakemuksessa esiintyvien tietojen rekisteröimiseen rakennerahasto-ohjelmien seurannan tietojärjestelmiin henkilötietolain (523/1999) mukaisesti. Hakija vakuuttaa, että hakemuksessa on ilmoitettu tätä projektia koskevat muut rahoitushakemukset ja/tai -päätökset. Hakija sitoutuu toteuttamaan projektin tässä hakemuksessa ilmoittamiensa tietojen mukaisesti ja vakuuttaa nämä tiedot oikeiksi. Hakija sitoutuu noudattamaan ESR-toimintaa koskevia säädöksiä ja määräyksiä sekä rahoittajan asettamia erityisiä ehtoja ja toimintaa koskevia ohjeita. Hakija sitoutuu pitämään sellaista kirjanpitoa, josta käy selvästi ilmi ESR-projektista aiheutuneet kustannukset sekä toimittamaan rahoittajalle seuranta- ja raportointitietoja sekä luovuttamaan tietoja ulkopuolisille evaluaattoreille. EURA 2007 -JÄRJESTELMÄ 12/13
Hakija on tietoinen siitä, että asiakirjoihin, jotka ovat viranomaisen hallussa noudatetaan lakia viranomaisen toiminnan julkisuudesta (621/1999). Komission asetuksen (EY) N:o 1828/2006 6 artiklan mukaisesti hallintoviranomaisen on tiedotettava tuensaajille, että rahoituksen hyväksyminen merkitsee myös sen hyväksymistä, että heidät mainitaan 7 artiklan 2 kohdan d alakohdan mukaisesti julkaistussa tuensaajien luettelossa, jossa julkaistaan sähköisesti tai muulla tavalla luettelo tuensaajista, toimien nimistä ja toimille osoitetun julkisen rahoituksen määrästä. Julkistaminen ei koske toimiin osallistuvien nimiä. Allekirjoituksellaan hakija hyväksyy tiedottamisen. Päiväys ja hakijaorganisaation allekirjoitus 27.9.2010 Turo Kilpeläinen rehtori EURA 2007 -JÄRJESTELMÄ 13/13
13. KUSTANNUSARVIO 13.A TOTEUTTAJAN PROJEKTIKIRJANPITOON TULEVAT KUSTANNUKSET Arvonlisävero jää hakijan lopulliseksi kustannukseksi. Ilmoitettaviin kustannuksiin sisältyy alv. 13.A. 1 Aineet, tarvikkeet ja tavarat (vain aineelliset pienhankinnat) Kustannus 2011 2012 Yhteensä Puhelin-, postitus-, kopiointi- ja tulostuskulut, puhelimen hankinta / KAMK 900 720 1 620 Puhelin-, postitus-, kopiointi- ja tulostuskulut, puhelimen hankinta / maakunta 200 100 300 Yhteensä 1 100 820 1 920 13.A. 2 Henkilöstökustannukset (palkat, palkkiot, lomapalkat, eläkevakuutus-, tel-, sotu-, ym. pakolliset henkilövakuutusmaksut jne.) Kokoaikainen Henkilötyökk Tehtävät 2011 2012 Yhteensä / osa-aikainen kokoaikainen 19 Projektipäällikkö / KAMK 52 795 35 195 87 990 osa-aikainen 4 Projektiassistentti / KAMK 6 600 6 600 13 200 osa-aikainen 1 Opettajat 4 kpl / KAMK 2 560 2 560 5 120 osa-aikainen 1 Opettajat 4 kpl / KAO 2 400 2 400 4 800 osa-aikainen 1 Hanketuki ja koordinointi / KAO 2 000 2 000 4 000 kokoaikainen 19 Projektityöntekijä / maakunta 38 500 34 700 73 200 Yhteensä 45 104 855 83 455 188 310 13.A. 3 Palvelujen ostot (ulkopuolisilta palveluntuottajilta ostettavat palvelut) Kustannus 2011 2012 Yhteensä Simulaatio-ohjaajien perus- ja jatkokoulutuksen hankinta 9 000 9 000 18 000 Yhteensä 9 000 9 000 18 000 13.A. 4 Matkakustannukset (koti- ja ulkomaan matka- ja majoituskustannukset) Kustannus 2011 2012 Yhteensä Kotimaan matkat / KAMK 4 000 2 000 6 000 Kotimaan matkat / KAO 2 000 0 2 000 Kotimaan matkat / maakunta 1 000 1 000 2 000 Yhteensä 7 000 3 000 10 000 EURA 2007 -JÄRJESTELMÄ 1/5
13.A. 5 Muut kustannukset (tila-, laitevuokrat, poistot sekä kustannukset joita ei kirjata muille kustannusluokille) Kustannus 2011 2012 Yhteensä Ohjausryhmän kustannukset / KAMK 100 110 210 Tietokoneleasing / KAMK 310 280 590 Tietokoneleasing / maakunta 500 400 900 Tilavuokrat, puhtaanapito / maakunta 3 300 2 970 6 270 Yhteensä 4 210 3 760 7 970 13.A. 6 Välilliset kustannukset (hakijaorganisaatiolle projektin toteuttamisesta aiheutuvat välilliset kustannukset yksilöitynä) Kustannus 2011 2012 Yhteensä Yhteensä 0 0 0 Yhteensä Toteuttajan projektikirjanpitoon tulevat kustannukset 2011 2012 Yhteensä 1. - 6. Yhteensä 126 165 100 035 226 200 13.A. 7 Arvonlisävero (mikäli kustannukset kohdissa 1-6 on ilmoitettu verottomina, ilmoitetaan alv:n määrä) Arvonlisävero 2011 2012 Yhteensä Yhteensä 13.B ERIKSEEN RAPORTOITAVAT KUSTANNUKSET, JOIHIN EI MYÖNNETÄ RAHOITUSTA 13.B. 8 Kuntasektori Kustannus 2011 2012 Yhteensä Osallistujien palkkakustannukset koulutusajalta 12 000 5 800 17 800 Osallistujien matkakustannukset koulutusajalta 0 0 0 Talkootyö ja muut luontoissuoritukset 0 0 0 Yhteensä 12 000 5 800 17 800 13.B. 9 Muu julkinen sektori Kustannus 2011 2012 Yhteensä Osallistujien palkkakustannukset koulutusajalta 0 0 0 Osallistujien matkakustannukset koulutusajalta 0 0 0 Talkootyö ja muut luontoissuoritukset 0 0 0 Yhteensä 0 0 0 EURA 2007 -JÄRJESTELMÄ 2/5
13.B. 10 Yksityinen sektori Kustannus 2011 2012 Yhteensä Osallistujien palkkakustannukset koulutusajalta 0 0 0 Osallistujien matkakustannukset koulutusajalta 0 0 0 Talkootyö ja muut luontoissuoritukset 0 0 0 Yhteensä 0 0 0 13. B YHTEENSÄ Erikseen raportoitavat kustannukset 2011 2012 Yhteensä 8. - 10. Yhteensä 12 000 5 800 17 800 KUSTANNUKSET YHTEENSÄ KUSTANNUSARVIO YHTEENSÄ Kustannukset yhteensä 2011 2012 Yhteensä 13. A + 13. B Yhteensä 138 165 105 835 244 000 14. RAHOITUSSUUNNITELMA 14.A RAHOITUS TOTEUTTAJAN MAKSAMIIN KUSTANNUKSIIN Toteuttajan projektikirjanpitoon tulevat rahoituserät 14.A. 1 Haettava ESR- ja valtion rahoitus Haettava ESR- ja valtion rahoitus 2011 2012 Yhteensä Yhteensä 117 441 89 959 207 400 14.A. 2 Kuntien rahoitus Kuntien rahoitus 2011 2012 Yhteensä Kuntien maksamat osallistumismaksut 8 724 10 076 18 800 Muu kuntien rahoitus 0 0 0 Yhteensä 8 724 10 076 18 800 EURA 2007 -JÄRJESTELMÄ 3/5
14.A. 3 Muu julkinen rahoitus Muu julkinen rahoitus 2011 2012 Yhteensä Muu julkinen rahoitus 0 0 0 Yhteensä 0 0 0 14.A. 4 Yksityinen rahoitus Yksityinen rahoitus 2011 2012 Yhteensä Yksityisten maksamat osallistumismaksut 0 0 0 Muu yksityinen rahoitus 0 0 0 Yhteensä 0 0 0 14.A. 5 Projektin tulot Projektin tulot 2011 2012 Yhteensä Yhteensä 0 0 0 14. A YHTEENSÄ Rahoitus toteuttajan maksamiin kustannuksiin 2011 2012 Yhteensä 1. - 5. Yhteensä 126 165 100 035 226 200 14.B ERIKSEEN RAPORTOITAVAT MUIDEN TAHOJEN RAHOITUSOSUUDET, JOIHIN EI MYÖNNETÄ ESR:N TAI VALTION RAHOITUSTA 14.B. 6 Kuntien rahoitus Kuntien rahoitus 2011 2012 Yhteensä Osallistujien palkkakustannukset koulutusajalta 12 000 5 800 17 800 Osallistujien matkakustannukset koulutusajalta 0 0 0 Talkootyö ja muut luontoissuoritukset 0 0 0 Yhteensä 12 000 5 800 17 800 EURA 2007 -JÄRJESTELMÄ 4/5
14.B. 7 Muu julkinen rahoitus Muu julkinen rahoitus 2011 2012 Yhteensä Osallistujien palkkakustannukset koulutusajalta 0 0 0 Osallistujien matkakustannukset koulutusajalta 0 0 0 Talkootyö ja muut luontoissuoritukset 0 0 0 Yhteensä 0 0 0 14.B. 8 Yksityinen rahoitus Yksityinen rahoitus 2011 2012 Yhteensä Osallistujien palkkakustannukset koulutusajalta 0 0 0 Osallistujien matkakustannukset koulutusajalta 0 0 0 Talkootyö ja muut luontoissuoritukset 0 0 0 Yhteensä 0 0 0 14. B YHTEENSÄ Erikseen raportoitavat rahoituserät 2011 2012 Yhteensä 6. - 8. Yhteensä 12 000 5 800 17 800 RAHOITUS YHTEENSÄ RAHOITUSSUUNNITELMA YHTEENSÄ Rahoitus yhteensä 2011 2012 Yhteensä 14. A + 14. B Yhteensä 138 165 105 835 244 000 EURA 2007 -JÄRJESTELMÄ 5/5