PUOLUEKOKOUSALOITTEET Puolueen sääntöjen mukaan oikeus aloitteiden tekemiseen puoluekokoukselle on puolueen varsinaisilla jäsenillä ja eduskuntaryhmällä. Puolueen sääntöjen muuttamista koskevat aloitteet on jätettävä puoluehallitukselle viimeistään kymmenen (10) viikkoa ennen kokousta. Muut aloitteet on jätettävä viimeistään kahdeksan (8) viikkoa ennen kokousta. Puoluehallitus lähettää tehdyt aloitteet vähintään neljätoista (14) päivää ennen kokousta lausunnoillaan varustettuina puolueen varsinaisille jäsenille. Lahdessa 13.-15.6.2014 pidettävälle varsinaiselle puoluekokoukselle on jätetty sääntöjen mukaisella tavalla määräaikaan mennessä 199 aloitetta. Puoluehallitus on antanut yhteiset lausunnot aloitteista nro 6-7, 8-9, 10-14, 15-16, 18-19, 22-23, 25-26, 27-31, 32-33, 37-39, 40-41, 47-48, 53-55, 58-59, 68-69, 74-75, 76-77, 91-92, 113-114, 118-120, 121-123, 124-127, 130-131, 137-139, 187-188 ja 196-198. Sääntöjen mukaisesti puoluehallitus on lähettänyt aloitteet lausuntoineen puolueen varsinaisille jäsenille vähintään neljätoista (14) päivää ennen kokousta. KANSALLINEN KOKOOMUS RP Puoluehallitus 1
PUOLUEKOKOUKSESSA KÄSITELTÄVÄT ALOITTEET 1. Oulun Kokoomusnaiset ry: Jäsenmaksu pois pitkään jäseninä olleilta iäkkäiltä jäseniltä... 9 2. Haukilahden-Westendin Kansallisseura ry: Sääntömuutos puoluevaltuuston toimintaan... 10 3. Espoon Kokoomus ry: Kokoomuksen säännöissä markkinatalous ja yrittäjyys määriteltävä selkeiksi tavoitteiksi... 12 4. Karakallion-Kilon Kokoomus ry: Jäsenäänestyksen järjestäminen eduskuntavaaleissa... 13 5. Kokoomuksen Naisten Liitto ry: Perusterveydenhuoltoon palvelusetelipakko ja palvelusetelijärjestelmän laajentaminen... 15 6. Huittisten Kokoomusnaiset ry: Oppivelvollisuuden pidentäminen ei auta syrjäytymisvaarassa olevia... 16 7. Vaasan Kampusporvarit ry: Nuorten syrjäytymistä ei ratkaista oppivelvollisuusikää nostamalla... 17 8. Kokoomuksen Opiskelijaliitto Tuhatkunta ry: Opiskelijan tulorajat ylös ja verot alas... 19 9. Tampereen Kokoomusopiskelijat Tyko ry: Opintotuen tulorajojen maltillinen korottaminen yhtä suurella summalla kuin lainanosuutta on korotettu... 19 10. Helsingin Kansallisseura ry: Perintö- ja lahjaveron poistaminen... 21 11. Hämeen Kokoomusopiskelijat ry: Perintövero on aika poistaa Ruotsin mallin mukaisesti... 22 12. Kauppakorkeakoulun Porvarit ry: Perintö- ja lahjaverosta luovuttava... 22 13. Rauman Kokoomus ry: Puolison perintöverovelvollisuuden poistaminen... 23 14. Vuosaareen Kokoomus ry: Perintö- ja lahjaveron poistaminen... 23 15. Kokoomuksen Nuorten Liitto ry: Tuloverotus tasa-arvoiseksi ja kannustavaksi... 25 16. Joensuun Kokoomusnuoret ry: Progressiivisen verotuksen kannusteloukot purettava... 26 17. Kokoomuksen Nuorten Liitto ry: Vähemmän lakeja ja säädöksiä... 28 18. Kokoomuksen Naisten Liitto ry: Ensimmäisen työntekijän koeajan pidentäminen... 30 19. Lohjanjärven Kokoomus ry: Portaittaisen työnantajamaksujärjestelmän luominen... 30 20. Iin Kokoomus ry: Vesivoiman lisärakentamista helpotettava... 33 21. Oulun Läänin Kokoomusnuoret ry: Liikeaikalaki kumottava... 35 22. Helsingin Edistyskokoomus ry: Järkeä rahankeräyslakiin... 36 23. Joensuun Kokoomusnuoret ry: Joukkorahoitusta tulee käsitellä varainkeruun sijaan ennakkomyyntinä... 38 24. Kokoomuksen Naisten Liitto ry: Naiset mukaan kutsuntoihin... 39 25. Haukilahden-Westendin Kansallisseura ry: Selvitys Suomen nykyisen turvallisuuspoliittisen linja ja mahdollisen Nato-jäsenyyden seuraamuksista... 40 26. Helsingin Kansallisseura ry: Suomi Natoon 2017... 41 27. Kansalliset ylioppilaat ry: Vanhempainvapaaetuuksien rahoitus kerättävä vanhempainvakuutuksen avulla... 42 28. Kokoomuksen Naisten Liitto ry: Vanhemmuuden kustannukset jaettava tasan... 43 29. Kokoomuksen Opiskelijaliitto Tuhatkunta ry: Vanhemmuuden kustannuksia tasattava viipymättä... 44 30. Noormarkun Kokoomusnaiset ry: Vanhemmuuden kustannukset Kelan korvattaviksi... 44 2
31. Tapiolan Kokoomus ry: Vanhemmuuden kustannukset Kelan maksettavaksi... 45 32. Itä-Turun Kokoomusnaiset ry: Vaihtoehtona jäsenmaksu ilman Nykypäivä-lehteä... 47 33. Kaarinan Kokoomusnaiset ry: Nykypäivä-lehti valinnaiseksi jäsenmaksussa... 48 34. Kiuruveden Kokoomus ry: Puolueen jäsenmaksujen alentaminen eläkeläisille... 49 35. Kälviän Kokoomus ry: Paikallisyhdistysten toiminta myös turvattava... 50 36. Keski-Lahden Kokoomus ry: Kuluttajansuojaa äänestäjille... 51 37. Joensuun Opiskelevat Porvarit ry: Tietoyhteiskuntaverkoston perustaminen... 53 38. Munkinseudun Kokoomus ry: Toimikunta- ja työryhmälaitoksen palauttaminen... 53 39. Virtuaalikokoomus ry: Ohjelmaryhmiä hyödynnettävä politiikan valmistelueliminä... 54 40. Oulun Kokoomusopiskelijat ry: Puoluekokousaloitteet käsiteltävä puoluekokouksessa... 56 41. Vuosaareen Kokoomus ry: Puoluekokousaloitteiden käsittely... 57 42. Joensuun Opiskelevat Porvarit ry: Puoluekokousaloitteiden päällekkäisistä toimitustavoista luovuttava... 58 43. Virtuaalikokoomus ry: Sisäpiirin päätöksenteosta avoimeen Kokoomus-puolueeseen... 59 44. Joensuun Opiskelevat Porvarit ry: Kokoomuksen arvo- ja aatekeskustelu vietävä 2010-luvulle... 60 45. Jyväskylän Kokoomus ry: Vammaiskysymyksiin keskittyvän läheisjärjestön perustaminen... 61 46. Varsinais-Suomen Kokoomusnaiset ry: Kokoomuksen vammaispoliittinen ohjelma tulee päivittää - kehitysvammainen on tärkein lakiasiantuntija omissa asioissaan... 62 47. Joensuun Opiskelevat Porvarit ry: Kokoomuksen kyettävä osallistumaan sosiaaliturvan uudistamiskeskusteluun... 64 48. Oulun Läänin Kokoomusnuoret ry: Kokoomuksen luotava oma perustilimallinsa... 64 49. Salon Kokoomusnaiset ry: Ihmiskasvoiset ratkaisumallit palautettava kouluihin ja oppilaitoksiin. 66 50. Helsingin Edistyskokoomus ry: Kansalaisaloitteet omantunnonkysymyksiksi... 68 51. Tampereen Kokoomusteekkarit ry: Kansalaisten lausuntomahdollisuus hallituksen esityksistä (HE) ja valiokuntien mietinnöistä... 70 52. Kälviän Kokoomus ry: Valiokuntaedustajien noudatettava ryhmäpäätöksiä... 72 53. Helsingin Edistyskokoomus ry: Kohtuutonta alkoholipolitiikan käyttöä vähennettävä... 74 54. Joensuun Kokoomusnuoret ry: Mietojen alkoholijuomien myynti vapautettava... 75 55. Varsinais-Suomen Kokoomusnuoret ry: Alkon jälleenmyyntimonopoli purettava... 75 56. Varsinais-Suomen Kokoomusnuoret ry: Pääsääntöistä anniskeluaikaa jatkettava puoli neljään ja jatkoaikalupakäytäntö purettava... 77 57. Lieksan Kokoomusnaiset ry: Kansa kuntoon alkoholipolitiikkaa uudistamalla... 78 58. Helsingin Kansallisseura ry: Ansiosidonnainen työttömyysturva kaikille... 80 59. Kupittaan Kokoomus ry: Työttömyysvakuutuskassojen lopettaminen... 81 60. Ammattikorkeakoulujen kokoomusopiskelijat ry: Sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus huomioitava kaikessa päätöksenteossa... 82 61. Tapiolan Kokoomus ry: Ennen vuotta 2010 pidettyjen äitiys- ja vanhempainlomien aikaisen tulonmenetyksen kompensointi työeläkkeen määräytymisperusteisiin... 85 62. Turun Kansallisseura ry: Työeläkevakuutusyhtiöiden hallintoa uudistettava... 86 63. Espoonlahden Kokoomus ry: Aloittavan yrityksen YEL-maksuun helpotuksia... 89 3
64. Kauppakorkeakoulun Porvarit ry: Oikeus arvokkaaseen kuolemaan turvattava... 90 65. Helsingin Kokoomuksen Naisten Piiri ry: Kaikkia perheitä kohdeltava tasavertaisesti perhevapaita jaettaessa... 92 66. Keski-Suomen Kokoomusnaiset ry: Sote-alueille päätösvaltaa terveydenhuollon maksuihin... 93 67. Mikkelin Kokoomusnaiset ry: Sote-uudistus ei saa irtautua peruslähtökohdistaan ja tavoitteistaan... 94 68. Orimattilan Kokoomus ry: Painopiste rakenteista avointen julkisten palveluiden järjestelmän valmisteluun... 95 69. Tapiolan Kokoomus ry: Sosiaali- ja terveydenhuollon (Sote) palveluiden tuottajayritysten toimintaedellytysten turvaaminen tasapuolisen kilpailutuksen kautta... 96 70. Keski-Suomen Kokoomusnaiset ry: Terveydenhuollon sakkomaksuihin laajennusmahdollisuus... 98 71. Keski-Suomen Kokoomusnaiset ry: Terveydenhuoltoon mahdollisuus panttimaksun määräämiseen... 98 72. Saarijärven Kokoomusnaiset ry: Lapsilisät tulosidonnaisiksi... 99 73. Hämeen Kokoomusopiskelijat ry: Lapsilisät erityisen tärkeitä perheellisille opiskelijoille lapsilisiin opiskelijakorotus... 101 74. Kluuvin Kokoomusnaiset ry: Subjektiivinen päivähoito-oikeus tulee palauttaa taloustilanteen kohennuttua... 102 75. Pomarkun Kokoomus ry: Subjektiivinen päivähoito-oikeus lakkautettava... 103 76. Kokoomuksen Naisten Liitto ry: Uusi sopimusomaishoitoa koskeva laki säädettävä... 105 77. Saarijärven Kokoomusnaiset ry: Saattohoidon omaishoitoa kehitettävä... 106 78. Ulvilan Kokoomusnaiset ry: Ryhmäkoti uusi vaihtoehto vanhustenhuoltoon... 107 79. Helsingin Kansallisseura ry: Työttömyysturva - tuottavuuden periaate... 109 80. Joensuun Kokoomusnuoret ry: Reseptivapaat lääkkeet kauppoihin... 111 81. Jyväskylän Kokoomus ry: Asiakkaan aseman parantaminen sosiaali- ja terveyspalveluissa... 113 82. Ammattikorkeakoulujen kokoomusopiskelijat ry: YTHS:stä kaikkien korkeakouluopiskelijoiden ensisijainen terveydenhuollon tarjoaja... 114 83. Kokoomuksen Naisten Liitto ry: Kuntoutus sosiaali- ja terveyspalveluiden keskiöön... 116 84. Lauttasaaren kokoomus ry: Työkyvyttömyyden ehkäiseminen ja työurien pidentäminen työterveyshuoltoa kehittämällä... 118 85. Kokoomuksen Naisten Liitto ry: Osatyökykyisten työllistymisen edistäminen... 120 86. Mikkelin kokoomusnaiset ry: Lapsiperheiden ja lasten köyhyyden kasvu on katkaistava... 122 87. Salon Kokoomusnaiset ry: Vanhempien kasvatusvastuu huomioitava myös lastensuojelun piiriin kuuluvissa palveluissa... 124 88. Tapiolan Kokoomus ry: Työkyvyttömyyseläkkeet Kelan maksettavaksi... 126 89. Turun Kansallisseura ry: Suomen itsenäisyyden juhlavuoden veteraaniperinnerahaston perustaminen... 127 90. Tapiolan Kokoomus ry: Olisiko opintotuen maksamisen ehtoja jo vihdoin aika uudistaa kannustavampaan suuntaan... 129 91. Hätilän Kokoomus ry: Perusopintotuen tulorajat poistettava... 131 92. Tapiolan Kokoomus ry: Opintotukea maksettava opintomenestyksen mukaan... 131 4
93. Kansalliset Ylioppilaat ry: Suomen evankelis-luterilaisen ja ortodoksisen kirkon julkisoikeudellinen asema kumottava... 132 94. Kokoomuksen Opiskelijaliitto Tuhatkunta ry: Ylioppilaskunnan jäsenyys vapaaehtoiseksi... 133 95. Kokoomuksen Naisten Liitto ry: Pienryhmät perusopetukseen ja varhaiskasvatukseen... 135 96. Brysselin Kansallisseura ry: Lasten kesälomat juhannuksesta elokuun loppuun... 136 97. Akateemiset Kansalliset Nuoret ry: Yrittäjyyden imagomuutos korkeakouluopetuksessa: Lisää, parempaa ja kannustavampaa yrittäjyyden koulutusta laaja-alaisesti yli tiede- ja opintorajojen. 138 98. Ammattikorkeakoulujen kokoomusopiskelijat ry: Lisää laatua korkeakoulujen rahoitukseen... 139 99. Joensuun Opiskelevat Porvarit ry: Sivistyspuolueen on turvattava korkeakoulutuksen rahoitus. 140 100. Jyväskylän Kokoomusnaiset ry: Koulutussopimuksesta ratkaisu työllistämiseen... 142 101. Kempeleen Kokoomusnaiset ry: Sosiaalityön joustava pätevöitymiskoulutus... 143 102. Kokoomuksen Naisten Liitto ry: Koulutustarpeen määrittelyssä huomioitava työelämän tarpeet 145 103. Kokoomuksen Naisten Liitto ry: Lasten ja nuorten oikeutta taiteeseen ja kulttuurin vahvistettava... 147 104. Kokoomuksen Naisten Liitto ry: Perusopetusta on nykyaikaistettava... 148 105. Vuosaaren Kokoomus ry: Lisää kielikylpyä: Suomen- ja ruotsinkieliset kouluorganisaatiot yhteen... 150 106. Varsinais-Suomen Kokoomusnuoret ry: Asuminen ja talousosaaminen otettava opetussuunnitelmaan... 151 107. Kokoomuksen Naisten Liitto ry: Taide osaksi kaikkea rakentamista... 152 108. Kluuvin Kokoomuksen Naiset ry: Kaksoistutkintokeskustelu ammatillisen opetuksen sisälle... 154 109. Kokoomuksen Opiskelijaliitto Tuhatkunta ry: Ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen sekä niiden tutkintojen rooleja selkiytettävä... 155 110. Tampereen Kokoomusopiskelijat Tyko ry: Korkeakoulujen tarjottava opiskelijoille riittävät edellytykset opintoaikojen lyhentämiseksi... 156 111. Vaasan Kampusporvarit ry: Harjoittelun arvostusta osana yliopistotutkintoa lisättävä... 158 112. Kokoomuksen Opiskelijaliitto Tuhatkunta ry: Korkeakoulutus irti kuntapolitiikasta... 160 113. Kokoomuksen Opiskelijaliitto Tuhatkunta ry: Koulutusvientiin kaikki voimavarat käyttöön... 161 114. Oulunkylän Kansallisseura ry: Lukukausimaksut EU:n ja Etan ulkopuolelta tuleville korkeakouluopiskelijoille... 162 115. Kokoomuksen Opiskelijaliitto Tuhatkunta ry: Korkeakoulutuksen kilpailukielto kumottava... 164 116. Rovaniemen Kokoomusopiskelijat ry: Oikeusturvaa tehostettava koulukiusaamistapauksissa... 165 117. Kälviän Kokoomus ry: Veikkauksen voitonjako oikeudenmukaiseksi... 167 118. Helsingin Kansallisseura ry: Sadan euron omavastuu ay-vähennykseen... 169 119. Kokoomuksen Opiskelijaliitto Tuhatkunta ry: Palkansaajien ja työnantajien liittojen verovähennysoikeus poistettava... 169 120. Kupittaan Kokoomus ry: Työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksun verovähennysoikeuden poistaminen... 170 121. Lapin Kokoomus ry: Edustuskulujen verovähennysoikeuden ottaminen takaisin käyttöön... 171 122. Pirkanmaan Kokoomusnuoret ry: Edustuskulujen verovähennysoikeus palautettava... 172 5
123. Tapiolan Kokoomus ry: Matkailu- ja ravintola-alan kilpailukyky palautettava... 173 124. Haukilahden-Westendin kansallisseura ry: Suomalainen yritysten omistaminen kilpailukykyiseksi... 175 125. Kaakkois-Suomen Kokoomusnuoret ry: Kaikkia osinkoja verotettava samalla prosentilla... 177 126. Oulun Läänin Kokoomusnuoret ry: Osinkotuloverotusta on kevennettävä... 177 127. Tapiolan Kokoomus ry: Osinko- ja yritysverotuksen uudistaminen... 178 128. Aurinkorannikon Kokoomus ry: Verotus kansantalouden kasvua edistäväksi... 182 129. Meri-Helsingin Kokoomus ry: Eläkkeiden verotus palautettava palkansaajien tuloverotuksen tasolle... 185 130. Hämeen Kokoomusnuoret ry: Autoveron määräytymisen muutos... 187 131. Hätilän Kokoomus ry: Sähkö- ja vetyautojen hankkimista helpotettava veron alennuksin... 188 132. Hämeen Kokoomusnuoret ry: Ravintoloissa tarjoiltavan alkoholin veroa laskettava alan työllisyyden parantamiseksi ja kulttuurin kohentamiseksi... 189 133. Keski-Lahden Kokoomus ry: Kokonaisveroasteelle lakiin kirjattava katto... 191 134. Keski-Lahden Kokoomus ry: Valtiontaloudelle velkajarru... 193 135. Keski-Uudenmaan Kokoomusnaiset ry: Eri ikäpolvien välisen yhteistyön edistämisestä kunnissa 194 136. Kokoomuksen Naisten Liitto ry: Maksuperusteinen arvonlisävero pienille yrityksille... 195 137. Noormarkun Kokoomusnaiset ry: Kuntaliitosten viiden vuoden irtisanomisaika on epätasaarvoinen... 197 138. Porin Kokoomus ry: Pakkoliitoksissa ei irtisanomissuojaa... 198 139. Terva-Toppilan Kokoomus ry: Kuntatyöntekijöiden irtisanomissuojan purkaminen... 198 140. Meri-Porin Kokoomus ry: Suojelukohteiden kunnostustyölle ja rakennusmateriaaleille vapautus arvonlisäverosta... 200 141. Tapiolan Kokoomus ry: Seudullinen selvityshanke käynnistettävä uusien toimintatapojen löytämiseksi kuntarakennemuutoksen tueksi... 201 142. Turun Kansallisseura ry: Valtion palkkakustannuksia alennettava... 202 143. Saarijärven Kokoomusnaiset ry: Valtion verotusosaaminen vientituotteeksi... 203 144. Rauman Kokoomus ry: Yksikköhintojen laskeminen pakolliseksi kunnallisiin palveluihin... 204 145. Turun Kansallisseura ry: Rahoitusavustusten lopettaminen osinkoa jakavilta yhteisöiltä... 205 146. Kälviän Kokoomus ry: Kunnallinen puoluetuki kaikissa muodoissa lopetettava... 206 147. Helsingin Kansallisseura ry: Työmarkkinarauha turvattava... 207 148. Kupittaan Kokoomus ry: Työehtosopimusten yleissitovuuden purkaminen... 209 149. Tapiolan Kokoomus ry: Lyhytaikaisen työllistämisen edistäminen... 211 150. Kaakkois-Suomen Kokoomusnuoret ry: Robotisaatioon varauduttava... 212 151. Noormarkun Kokoomusnaiset ry: Teollisuuden käyttämän energian kierrätyksen tehostaminen 213 152. Satakunnan Kokoomusnuoret ry: Suomalaisille Y-tunnus 15-vuotiaana... 215 153. Satakunnan Kokoomusnaiset ry: Nuorille oikeus oppia tekemään työtä... 217 154. Turun Kansallisseura ry: Innorahaston perustaminen kestävää kasvua vauhdittamaan... 218 155. Porin Kokoomus ry: Kansainvälistymistuen edellytykset... 220 6
156. Tapiolan Kokoomus ry: Huippuosaamisen kehittämisohjelma vientiteollisuuden kasvattamiseksi... 220 157. Kokoomuksen Nuorten Liitto ry: Kokoomuksen puolustettava yksityisyyttä... 223 158. Lapin Kokoomus ry: Lapin lentoliikenne ja kulkuyhteydet turvattava... 225 159. Lohjanjärven Kokoomus ry: Yleisradio Oy:n julkisen palvelun tehtävät ja sen osallistuminen Suomen talouden rakennemuutokseen... 227 160. Pirkanmaan Kokoomusnuoret ry: Nuorten mahdollisuus yksityisautoiluun turvattava... 230 161. Porin Kokoomus ry: Nuorten ajokorttiin uudistus, lisäoppia nuorille kuljettajille... 231 162. Porin Kokoomus ry: Autosta mopoauto, turvallisuutta nuorille kuljettajille... 232 163. Saarijärven Kokoomusnaiset ry: Joukkoliikenteen yhteentoimivuutta kehitettävä... 233 164. Kurun Kokoomus ry: Maankäyttö- ja rakennuslakia muutetaan ranta-alueen määrittelyn osalta 234 165. Lapin Kokoomus ry: Maankäyttö- ja rakennuslain muuttaminen perustuslain mukaiseksi... 235 166. Siilinjärven Kokoomus ry: Rakennuslakia selkeytettävä... 237 167. Salpausselän Kokoomus ry: Riittävien ampumaharjoittelumahdollisuuksien turvaaminen... 239 168. Salpausselän Kokoomus ry: Rakennuskanta terveeksi... 241 169. Tapiolan Kokoomus ry: Mahdollistettava luvattomien perintöaseiden muuttaminen laillisiksi... 244 170. Kokoomuksen Naisten Helsingin Piiri ry: Väestörekisteriin tulee voida kirjata useampi kuin yksi äidinkieli... 245 171. Kälviän Kokoomus ry: Ilman naamioita ja naamareita... 246 172. Kokoomuksen Opiskelijaliitto Tuhatkunta ry: Kansainvälisille opiskelijoille paremmat edellytykset työllistyä Suomessa... 247 173. Helsingin Edistyskokoomus ry: Avioliittolaki tasa-arvoiseksi... 249 174. Helsingin Edistyskokoomus ry: Intersukupuolisille oikeus päättää omasta kehostaan... 250 175. Joensuun Opiskelevat Porvarit ry: Kahden nuoren henkilön välinen seksuaalinen kanssakäyminen lainsäädäntöön... 252 176. Joensuun Opiskelevat Porvarit ry: Suomesta tehtävä monarkia... 253 177. Kauhavan Kokoomusnaiset ry: Kansalaisten oikeusturvaa parannettava... 255 178. Kokoomuksen Naisten Helsingin Piiri ry: Laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta on uudistettava... 256 179. Kokoomuksen Naisten Liitto ry: Lapsen asemaa ja oikeuksia perheväkivallan todistajana edistettävä... 258 180. Kokoomuksen Naisten Liitto ry: Sijaissynnytys sallittava Suomessa... 259 181. Kälviän Kokoomus ry: Säätiölakia uudistettava... 261 182. Lohjanjärven Kokoomus ry: Lainsäädännön muuttaminen koiran aiheuttaman ruumiinvamman ja kuoleman osalta... 263 183. Oulun Kokoomusnaiset ry: Tuomio lapseen kohdistuneesta seksuaalirikoksesta pysyvästi nähtäville rikosrekisteriin ja rikostaustaotteeseen... 265 184. Salpausselän Kokoomus ry: Lautamiesjärjestelmän ylläpitäminen ja kehittäminen... 266 185. Salpausselän Kokoomus ry: Rattijuopumuksista annettavat tuomiot... 267 186. Tapiolan Kokoomus ry: Holhottavan omaisuuden hukkaamiskielto... 269 7
187. Tampereen Kokoomusteekkarit ry: Äänestyssalaisuus äänestystapahtumassa on turvattava... 269 188. Virtuaalikokoomus ry: Sähköiseen äänestysjärjestelmään siirtyminen... 270 189. Porin Kokoomus ry: Ulkomaalaisten maakaupat Suomessa... 271 190. Helsingin Edistyskokoomus ry: Kyberturvallisuudessa varottava ylilyöntejä... 272 191. Hämeen Kokoomusopiskelijat ry: Lauri Allan Törnin sotilasarvo todettava palautetuksi uuden tutkimuksen mukaan komentaja Sihvon päätös oli juridisesti mitätön... 275 192. Oulun Kokoomusopiskelijat ry: Kutsuntatilaisuudesta kaksipäiväinen keskeyttämisten ja syrjäytymisen vähentämiseksi... 277 193. Kanta-Espoon Kokoomus ry: Kotiuttamisraha on palautettava kotiutuville varusmiehille ja siviilipalveluksen suorittaneille kansalaisille... 278 194. Brysselin Kansallisseura ry: Ei EU-vastaisuudelle... 280 195. Helsingin Kansallisseura ry: Suomen vienninedistämis- ja kehitysyhteistyörahoituksen pullonkaulat korjattava... 281 196. Hämeen Kokoomusopiskelijat ry: Ottawan sopimukseen liittyminen arvioitava uudelleen... 282 197. Järvenpään Kokoomus ry: Ottawan sopimuksen irtisanominen... 283 198. Kaakkois-Suomen Kokoomusnuoret ry: Jalkaväkimiinat säilytettävä osana Suomen puolustusta 284 199. Joensuun Kokoomusnuoret ry: Viisumivapaus venäläisille matkailijoille... 286 8
Aloite nro 1 Oulun Kokoomusnaiset ry: Jäsenmaksu pois pitkään jäseninä olleilta iäkkäiltä jäseniltä Kansallinen Kokoomus ry:n jäsenistöön kuuluu myös ikääntyviä jäseniä. Osa heistä on ollut puolueen jäseninä ja hoitanut jäsenmaksuvelvoitteensa jo vuosikymmenien ajan. Heidän kuntonsa heiketessä siinä määrin, etteivät he enää itse hoida raha-asioitaan, voi jäsenyys kuitenkin katketa, kun heidän rahaasioitaan hoitavat henkilöt eivät tiedosta jäsenyyden merkitystä heille. Myös taloudelliset syyt voivat saada ikääntyvän jäsenen valitsemaan pelkän senioriyhdistyksen jäsenyyden sen sijaan, että hän jatkaisi jäsenenä myös aiemmassa yhdistyksessään. Yhdistykset menettävät näin valtavan määrän yhdistystoimintaan liittyvää tietotaitoa. Myös yhdistyksillä on oma historiansa ja niiden toiminta on historiallisen kehityksen tulosta. Juurien tuntemisessa ja historiatiedon hyödyntämisessä toiminnan suunnittelussa on seniorijäsenillä oma tärkeä roolinsa. Vaikka toimintamuodot ja ajanvaatimukset muuttuvat, on tärkeää peilata niitä suhteessa historiaan. Siksi onkin tärkeää, että ikääntyvät jäsenet pysyvät mukana yhdistysten toiminnassa. Edellä mainitun perusteella Oulun Kokoomusnaiset ry esittää, että hyväksyessään tämän aloitteen puoluekokous velvoittaisi puoluehallitusta ryhtymään toimenpiteisiin puolueen sääntöjen muuttamiseksi niin, että - puolueen jäsenmaksua ei peritä pitkään jäseninä olleilta iäkkäiltä jäseniltä seuraavien ehtojen täyttyessä - yhdistys anoo iäkkään jäsenensä jäsenmaksun poistoa puoluehallitukselta - jäsenmaksusta vapautettava jäsen on iältään vähintään 80-vuotias ja/tai jäsenmaksusta vapauttaminen on ikääntyvän jäsenen terveydentila tai muut syyt huomioiden perusteltua - jäsenmaksusta vapautettava on maksanut jäsenmaksunsa puolueelle vähintään 25 vuoden ajan - jäsenmaksusta vapautettava on osallistunut aktiivisesti poliittiseen toimintaan omassa yhdistyksessä, piirissä ja/tai valtakunnan tasolla - jäsenmaksusta vapautetut eivät kasvata yhdistyksen paikallis-, piiri- ja valtakunnantason kokouksien edustusoikeutta Puoluehallitus: Puoluehallitus yhtyy aloitteen tekijöiden käsitykseen siitä, että historian tunteminen niin yhdistyksen kuin puolueenkin toiminnasta on arvokasta ja vaalittavaa. Hiljaisen tiedon ja organisaatiokulttuurin parhaiden puolien välittyminen uusille sukupolville on tärkeää. Puolueen sääntöjen 6 :n mukaan Puoluevaltuuston syyskokous vahvistaa seuraavaa kalenterivuotta varten jokaiselta varsinaisen jäsenen henkilöjäseneltä ja kannattajajäseneltä kannettavan jäsenmaksun määrän. Puoluevaltuusto voi määrätä alemman jäsenmaksun varsinaisen jäsenen henkilöjäsenelle silloin kun samaan talouteen kuuluu useampi varsinaisen jäsenen henkilöjäsen. Puoluevaltuusto voi määrätä alemman jäsenmaksun tai vapauttaa jäsenmaksuvelvollisuudesta varsinaisen jäsenen henkilöjäsenen nuoren iän, opiskelun tai muun erityisen syyn perusteella. 9
Puolue perii jäsenmaksun suoraan varsinaisten jäsenten henkilöjäseniltä. Puolueen jäsenmaksun yhteydessä kerätään puolueen varsinaisen jäsenen henkilöjäseneltä myös varsinaisen jäsenen henkilöjäseniltään kantamat jäsenmaksut, jotka puolue tilittää varsinaiselle jäsenelle puoluehallituksen vahvistaman aikataulun mukaisesti. Varsinaisen jäsenen edustusoikeus ja äänivalta määräytyy sen edellisenä vuonna jäsenmaksunsa maksaneiden henkilöjäsenten lukumäärän mukaan. Jäsenmaksuvelvollisuutensa laiminlyöneillä varsinaisten jäsenten henkilöjäsenillä ei ole oikeutta puolueen antamiin jäsenetuihin. Edellä kerrotun mukaisesti jäsenmaksun suuruuden ja siitä mahdollisesti annettavien alennusten määrääminen kuuluu puolueen sääntöjen mukaan puoluevaltuustolle. Se arvioi vuosittain jäsenmaksun suuruutta ja sitä, ovatko siitä mahdolliset alennukset mahdollisia ja tarkoituksenmukaisia. Puolueen paikallisyhdistysten mallisääntöjen mukaan Jokainen varsinainen jäsen ja kannattajajäsen suorittaa yhdistykselle jäsenmaksuna sen määrän, jonka yhdistyksen syyskokous seuraavaa kalenterivuotta varten vahvistaa. Kunniapuheenjohtaja ja kunniajäsen eivät suorita jäsenmaksua yhdistykselle. Yhdistys on kuitenkin velvollinen maksamaan puolueelle ja piirille jäsenmaksun heidänkin osaltaan. Näin ollen jäsenensä ja näiden ansiot parhaiten tuntevilla paikallisyhdistyksillä on jo nyt oikeus myöntää alennus omasta jäsenmaksuosuudestaan niille, joille se oikeaksi katsoo. Paikallisyhdistyksen säännöt sallivat jo nyt myös kannattajajäsenyyden. Puoluehallitus esittää, että puoluekokous hylkäisi aloitteen. Aloite nro 2 Haukilahden-Westendin Kansallisseura ry: Sääntömuutos puoluevaltuuston toimintaan Sääntömuutos parantaa Kokoomuksen kentän vaikutusmahdollisuuksia puolueen politiikkaan. Puolueen politiikan ohjaamisessa on tarpeen parantaa Kokoomuksen kentän vaikutusmahdollisuuksia. Puoluevaltuusto on Kokoomuksen ylin päätöksiä tekevä elin puoluekokousten välillä. Puoluevaltuustoon kuuluu 60 jäsentä ja se kokoontuu vähintään kolme kertaa vuodessa. Tavoitteena on, että puoluevaltuuston jäsenet perehtyvät pitkäjänteisesti politiikan sisältökysymyksiin ja edustavat kentän ääntä. Tällä aloitteella on tarkoitus vahvistaa puoluevaltuuston roolia ja mahdollistaa sen itsenäinen toiminta suurissa linjakysymyksissä. Vaikutus toteutuu valiokuntatyöskentelyn ja oman esityslistan valmistelun kautta. Mahdollisia valiokuntien toiminta-alueita ovat talous- ja elinkeinopolitiikka, ulko- ja puolustusasiat, eurooppapolitiikka, opetus-, terveys- ja sosiaaliasiat. Nykyisten sääntöjen mukaan puoluehallitus valmistelee puoluekokousten ja puoluevaltuuston käsiteltäväksi tulevat asiat. Tämän aloitteen mukaan puoluevaltuuston valiokuntien puheenjohtajat ja puheenjohtaja päättävät mitä puoluehallitus ohjeistetaan valmistemaan. 10
Tavoitteena on luoda puoluevaltuustossa puolueelle hyvin perusteltu konkreettinen linja keskeisiin poliittisiin kysymyksiin. Kasvavan vastuun myötä puoluevaltuuston jäsenten valinnassa halutaan painottaa pätevyyttä. Edellä mainitun perusteella Haukilahden-Westendin kansallisseura ry esittää, että hyväksyessään tämän aloitteen puoluekokous velvoittaa puoluehallitusta toimimaan siten, että puolueen sääntöjä muutetaan seuraavasti: 14 PUOLUEVALTUUSTON JÄSENET Nykyinen: Puoluekokous valitsee puoluevaltuuston puheenjohtajan. Puoluevaltuustoon kuuluu hänen lisäkseen kuusikymmentä (60) jäsentä ja heidän henkilökohtaiset varajäsenensä. Puoluevaltuuston jäsenten valinnassa on kiinnitettävä huomiota tasapuoliseen ikä- ja sukupuolijakautumaan. Uusi: Puoluekokous valitsee puoluevaltuuston puheenjohtajan. Puoluevaltuustoon kuuluu hänen lisäkseen kuusikymmentä (60) jäsentä ja heidän henkilökohtaiset varajäsenensä. Puoluevaltuuston jäsenten valinnassa on kiinnitettävä huomiota tasapuoliseen ikä- ja sukupuolijakautumaan. Puoluevaltuuston jäsenet järjestäytyvät valiokuntiin linjaamaan puolueen politiikkaa ja hallituspolitiikan painopisteitä. Valiokunnat toimivat kokouksissa ja kokousten välisinä aikoina. Valiokuntien puheenjohtajat ja puoluevaltuuston puheenjohtaja valmistelevat ja päättävät puoluevaltuuston kokouksen esityslistan ja ohjaavat puoluehallituksen valmistelutyötä. Puoluehallitus: Puoluehallituksella ja puoluevaltuustolla on selkeästi määritellyt roolit ja ne perustuvat puolueen sääntöihin. Puolueen säännöt on hyväksytty viime puoluekokouksessa ja PRH on rekisteröinyt säännöt 17.9.2012. Sääntöuudistuksessa tarkasteltiin laajasti puolue-elinten roolia ja kirjattiin mm. yhdistyslain sallimat muutokset uusien tietoteknisten välineiden käytöstä toimintaan. Ylintä päätösvaltaa käyttää puoluekokous. Puoluekokousten tarkemman ajan ja paikan määrää puoluehallitus. Puoluevaltuustolla on puoluekokousten välisenä aikana päätösvalta kaikissa puolueen asioissa paitsi puolueen sääntöjen muutosta, puolueen purkamista sekä puoluevaltuuston jäsenten vaalia koskevissa asioissa sekä muissa asioissa, jotka puolueen sääntöjen mukaan on määrätty puoluekokoukselle. Toimeenpanovalta on puoluehallituksella. Säännöissä on lueteltu lisäksi muita puoluehallituksen tehtäviä joihin kuuluu mm. johtaa puolueen toimintaa puoluekokousten ja puoluevaltuuston päätösten mukaisesti sekä tehdä aloitteita puolueen toiminnan kehittämiseksi, valvoa sääntöjen sekä puoluekokousten ja puoluevaltuuston päätösten noudattamista, valmistella puoluekokousten ja puoluevaltuuston käsiteltäväksi tulevat asiat ja kutsua kokoukset koolle, valmistella ja ohjata valtiollista, kunnallista ja muuta vaalitoimintaa, päättää varojen hankinnasta ja vastata omaisuuden hoidosta, vahvistaa puoluehallitukselle alistettavat jäsenyhdistysten säännöt ja sääntöjen muutokset sekä hyväksyä uudet jäsenet. Puoluehallituksella on siis sääntöjen mukaan 11
valmisteluvastuu ja velvollisuus. Näitä säännöissä määrättyjä tehtäviä ei voi luovuttaa eteenpäin puoluevaltuustolle eikä sen alaisille toimikunnille. Kokousten ja organisaatioiden lisääminen ei paranna puoluevaltuuston roolia, vaan valtuuston jäsenten aktiivinen osallistuminen itse valtuuston kokouksessa. Valiokuntajärjestelmä ei myöskään edistäisi piirien ja jäsenliittojen tasa-arvoista edustusta. Osalla piireistä on puoluevaltuustossa vain yksi paikka ja näin ollen alueellinen edustavuus valiokuntamallissa johtaisi kohtuuttomuuksiin. Puoluevaltuusto koostuu vain piirijärjestöjen edustajista eikä jäsenliitoilla ole edustusta jäsenmäärien mukaan. Puoluehallituksessa edustus on sekä piirijärjestöistä että jäsenliitoista. Puoluehallituksen tehtäviä ei tästäkään syystä tulisi siirtää valtuuston valiokunnaille. Ministeriryhmä ja eduskuntaryhmä käsittelevät kokouksissaan ajankohtaisia politiikan linjakysymyksiä ja lainsäädäntöhankkeita. Puoluehallitus voi asettaa toimikuntia eri asioiden valmistelua vartena, ja puoluehallitus ja eduskuntaryhmä tuottavat monipuolisia ja asiantuntevia raportteja. Puoluehallitus katsoo että voimassa olevien sääntöjen mukainen järjestelmä on riittävä ja oikeudenmukainen. Puoluehallitus esittää, että puoluekokous hylkäisi aloitteen. Aloite nro 3 Espoon Kokoomus ry: Kokoomuksen säännöissä markkinatalous ja yrittäjyys määriteltävä selkeiksi tavoitteiksi Kokoomuksen mielestä työn ja yrittäjyyden pitää olla kannattavaa. Markkinatalous on tehokkain ja järkevin tapa organisoida taloudellinen toiminta. Puolueen mallisäännöissä yhdistyksen poliittisena tavoitteena on määriteltynä muun muassa: markkinatalouteen ja yrittäjyyteen perustuvan taloudellisen toiminnan edistäminen ja kansainvälisen kilpailukykymme lisääminen. Maailma muuttuu ja kestävän kehityksen periaatteita halutaan huomioida paremmin myös Kokoomuksen tavoitteissa. Ilmeisesti tämän vuoksi uudistetuissa Kokoomuksen mallisäännöissä yrittäjyyteen viittaavaa kohtaa on muutettu. Uusi kirjaus vastaavassa kohdassa sääntöjä on: edellytysten luominen sellaiselle markkinatalouteen perustuvalle taloudelliselle toiminnalle, joka edistää sosiaalista turvallisuutta ja hyvinvointia sekä ekologisesti kestävää kehitystä maailmassa. Espoon Kokoomus katsoo, ettei uusi kirjaus täysin vastaa kokoomuslaista arvomaailmaa, eikä yrittäjyyden merkitystä yhtenä Kokoomuksen peruspilareista tule poistaa. Espoon Kokoomus esittää tarkoitukseksi tähän kohtaan kirjattavan: markkinatalouteen ja yrittäjyyteen perustuvan taloudellisen toiminnan edistäminen ja kansainvälisen kilpailukykymme lisääminen kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. 12
Esitettävä muotoilu huomioi kestävän kehityksen, mutta palauttaa yrittäjyyden arvostuksen yhdeksi Kokoomuslaisuuden peruspilariksi. Edellä mainitun perusteella Espoon Kokoomus ry esittää, että hyväksyessään tämän aloitteen puoluekokous velvoittaa puoluehallitusta muuttamaan paikallisyhdistysten mallisääntöjen 2 :n ensimmäisen lauseen kuulumaan seuraavasti: markkinatalouteen ja yrittäjyyteen perustuvan taloudellisen toiminnan edistäminen ja kansainvälisen kilpailukykymme lisääminen kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti Puoluehallitus: Kokoomuksessa on ollut kaksi vuotta käynnissä sääntömuutosprosessi, jonka tavoitteena on ollut tuoda Kokoomuksen säännöt vastaamaan uutta yhdistyslakia ja toisaalta yhtenäistää yhteisön sääntöjä ja tätä myötä käytäntöjä. Puolueen säännöt on muutettu Rovaniemen puoluekokouksessa 2012 ja piirijärjestöjen sekä paikallisyhdistysten mallisäännöt ovat hyväksytty syksyllä 2013. Puolueessa on käytössä mallisäännöt, joka tarkoittaa sitä että kaikilla yhdistyksillä on yhtenäiset säännöt. Tämän lisäksi on tarkoituksenmukaista, että eri tasojen säännöt ovat keskenään yhdenmukaiset. Kaikki piirijärjestöt ja useat kymmenet paikallisyhdistykset ovat jo hyväksyneet uudet mallisäännöt käyttöönsä. Vuoden 2012 päivityksessä ei katsottu tarpeelliseksi uudistaa puolueen tarkoituspykälää. Myös viimeisimmässä mallisääntöuudistuksessa 2013 pääpaino oli uuden yhdistyslain tuomien mahdollisuuksien implementoinnissa Kokoomuksen järjestöjen sääntöihin. Tämän lisäksi piirijärjestöjen ja paikallisyhdistysten tarkoituspykälä, johon aloitteessakin viitataan, yhtenäistettiin vastaamaan puolueen sääntöjen tarkoituspykälää. Kyseessä ei siis ollut sisällöllisesti uusi kirjaus, vaan puolueen sääntöjen yhtenäistäminen. Puoluekokous käsittelee kokouksessaan Lahdessa tulevaisuusasiakirjan. Jollain aikavälillä tämän jälkeen tullee myös arvioitavaksi periaateohjelmatyön käynnistäminen. Puoluehallitus katsoo, ettei puolueen sääntöjen tai alempien tasojen mallisääntöjen tarkoituspykälää ole tarkoituksenmukaista päivittää ennen tämän laajemman ja periaatteellisemman prosessin läpikäyntiä eikä vaiheessa, jossa mallisääntöuudistus on juuri aloitettu ja hyvässä vauhdissa. Yllä mainitusta huolimatta puoluehallitus haluaa korostaa yrittäjyyden merkitystä tärkeänä osana kokoomuslaista aatemaailmaa ja tukea muita hankkeita ja muissa toimissaan yrittäjiä ja yrittäjyyttä. Puoluehallitus esittää, että puoluekokous hylkäisi aloitteen. Aloite 4 Karakallion-Kilon Kokoomus ry: Jäsenäänestyksen järjestäminen eduskuntavaaleissa Vaalilain mukaan rekisteröityjen puolueiden on toteutettava piireissään jäsenäänestys eduskuntavaaliehdokkaiden asettamiseksi, mikäli jäsenäänestykseen on asetettu enemmän ehdokkaita, kuin ehdokkaita 13
voidaan vaaleihin asettaa. Puolueen sääntöjä muuttamalla on tarpeen parantaa jäsenten ja ehdokkaaksi pyrkivien oikeusasemaa vahvistamalla vaalilain noudattamista, niin kuin se on tarkoitettu. Vaalilain tulkinta on kuitenkin siinä määrin kirjavaa, että erilaisia vaatimuksia ja aikatauluja on voitu asettaa piireittäin, ja kirjavaa on ollut käytäntö tältä osin joissakin muissakin puolueissa. Tältä osin ehdokkaiden ja jäsenkunnan oikeusturva on kuitenkin ollut puutteellinen, koska puolueiden ja niiden piirien päätöksiin ei tältä osin ole tehokkaita muutoksenhakukeinoja, vaikka vaalilakia ei noudatettaisikaan. Erityisen epäselväksi tässä suhteessa on osoittautunut ehdokkaaksi ilmoittamisen takaraja, jotka vaihtelevat piireittäin paljonkin ja niitä on asetettu jopa yli 12 kuukauden päähän ennen varsinaista vaalipäivää. Hyväksyessään tämän sääntömuutosaloitteen puoluekokous velvoittaa piiriä tekemään päätöksen jäsenäänestyksen järjestämisestä aikaisintaan kahdeksan (8) kuukautta ennen varsinaista vaalipäivää. Koska varsinainen vaalipäivä on sunnuntai, niin jäsenäänestykseen ehtisi ilmoittautua vielä sitä edellisen elokuun kolmannen sunnuntain jälkeisenä maanantaina klo 16 mennessä. Tässä ehdotuksessa esitetään aikarajan vakioimista kaikissa piireissä noudatettavaksi samalla tavalla, mikä vahvistaa jäsenkunnan oikeusturvaa ja yhdenvertaisuutta. Kaikkien eduskuntavaaliehdokkaiden nimeäminen samana päivänä valtakunnallisesti näyttäisi myös komealta kaikissa tiedotusvälineissä. Piirin olisi asetettava ehdokkaat eduskuntavaaleihin kuusi (6) kuukautta ennen vaaleja pidettävässä piirikokouksessa, joka voi delegoida listan täydentämisen piirihallitukselle. Sääntömuutos koskisi vaalilain mukaisessa aikataulussa pidettäviä eduskuntavaaleja, ja olisi voimassa ensimmäisen kerran jo tänä vuonna ja mikäli piiri on jo ehdokkaansa nimennyt, niin seuraavissa eduskuntavaaleissa. Mahdollisten ennenaikaisten vaalien osalta sääntöä tulisi soveltaa mahdollisuuksien mukaan, mikäli aikataulu sen sallii ja pyrkiä korvaamaan äänestys esimerkiksi jäsenille suunnatulla internetkyselyllä. Edellä mainitun perusteella Karakallion-Kilon Kokoomus ry esittää, että hyväksyessään tämän aloitteen puoluekokous velvoittaa puoluehallitusta toimimaan siten, että Kansallinen Kokoomus rp:n sääntöjen (rek. 17.9.2019) 32 :n kohdan 2 muutetaan kuulumaan seuraavasti: Jäsenäänestys voidaan jättää toimittamatta, jos siihen on kahdeksan (8) kuukautta ennen varsinaista vaalipäivää nimetty enintään niin monta henkilöä kuin puolueella on oikeus asettaa ehdokkaita vaalipiirissä. Ylimääräisissä vaaleissa voidaan käyttää nopeutettua valintamenettelyä piirikokouksen päätöksen mukaisesti. Puoluehallitus: Eduskuntavaalien jäsenäänestyksestä määrää vallilaki. Puolueella on sitovana sääntönä lisäksi vaalilakia noudatteleva jäsenäänestyssääntö, joka määrää tarkemmin eduskuntavaaliehdokkaiden valitsemismenettelystä. Molempien mukaan jäsenäänestys on ensisijainen ehdokasasettelun väline. Muutoin on meneteltävä vaalilain periaatteiden mukaisesti. Puoluehallitus vahvistaa eduskuntavaaleissa kunkin piirin jäsenäänestysaikataulut, joiden mukaan ehdokkaat asetetaan. Esitykset tulevat piirijärjestöiltä, jotka päättävät omien olosuhteiden mukaan erikseen ehdokasasettelun aikataulun. Tarkempi aikataulu on haluttu jättää piirien päätettäväksi, koska 14
piirijärjestöt eroavat hyvin paljon toisistaan mm. jäsenmäärän ja edustamansa alueen väestömäärän ja maantieteellisen alueen suhteen. Ehdokasasettelu on kokonaisuus, jossa tulee ottaa huomioon myös eri ehdokkaiden mahdollisuudet ilmoittaa ehdokkuudestaan. Joustamattomat aikarajat karsisivat turhaan hyviä ehdokkaita pois listalta. Kaikki eivät voi ilmoittaa ehdokkuudestaan kuukausia ennen virallista ehdokkaaksi asettamisen päivämäärää menettämättä samalla esimerkiksi ansiomahdollisuuksiaan. Toisaalta joissain tapauksissa on tarkoituksenmukaista aloittaa vaalityö jo hyvinkin aikaisessa vaiheessa suhteessa kyseisiin vaaleihin. Ehdokasasettelusta voi valittaa puoluehallitukselle, jonka tulee päätöksessään ottaa huomioon niin lain, puolueen sääntöjen ja jäsenäänestyssäännön asettamat vaatimukset. Puoluehallituksen on käsiteltävä asia kiireellisenä. Tehokkaita muutoksenhakukeinoja on siis olemassa. Puoluehallitus esittää, että puoluekokous hylkäisi aloitteen. Aloite nro 5 Kokoomuksen Naisten Liitto ry: Perusterveydenhuoltoon palvelusetelipakko ja palvelusetelijärjestelmän laajentaminen Laki sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelistä tuli voimaan 1.8.2009. Palvelusetelillä lisätään sosiaali- ja terveyspalveluiden käyttäjien valinnanvapautta, parannetaan palvelujen saatavuutta, monipuolistetaan palvelutuotantoa sekä edistetään kuntien, elinkeinotoimen ja yksityisten palveluntuottajien yhteistyötä. Tehtyjen tutkimusten perusteella sekä asiakkaat että palvelujen tuottajat ovat yleisesti tyytyväisiä palveluseteliin sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisen keinona. Palvelusetelijärjestelmä mahdollistaa palvelutuotannon rakenteiden uudistamisen ja tukee palvelujen järjestämisen ja niiden kehittämisen asiakaskeskeisyyttä. Asiakkaan vaikutus- ja valintamahdollisuuksien lisääntyminen on yksi merkittävimmistä muutoksista nykyiseen toimintamalliin verrattuna. Palvelusetelijärjestelmä lisää toiminnan läpinäkyvyyttä: muun muassa palvelutuotannon kustannusten ja hinnoitteluperusteiden, palveluketjun toimivuuden, asiakkuuden hallinnan ja päätöksenteon läpinäkyvyyttä. Järjestelmä edistää myös yksityisen sektorin liiketoimintaa ja liiketoiminnan kehittämistä sekä kannustaa julkista sektoria oman toiminnan kehittämiseen. Hallituksen sosiaali- ja terveyspalveluiden rakenneuudistuksella pyritään turvaamaan laadukkaat palvelut jokaiselle suomalaiselle. Nykyisellään järjestelmämme on suurien haasteiden edessä, kun palveluiden tarve kasvaa samalla kun käytettävissä olevat resurssit vähenevät. Monissa kunnissa tilanne on äärimmäisen hankala ja erot kuntien välillä suuria. Esimerkiksi perusterveydenhuollon ja hammashoidon jonoja voidaan purkaa velvoittamalla kunnat tarjoamaan palveluseteleitä, mikäli kuntalainen ei muuten pääse hoitoon määräajassa. Myös uusia palvelualueita pitää avata palvelusetelijärjestelmälle laajentamalla käyttöä mm. iltapäiväkerhoihin. Edellä mainitun perusteella Kokoomuksen Naisten Liitto ry esittää, että hyväksyessään tämän aloitteen puoluekokous velvoittaa puoluehallitusta sekä kehottaa eduskunta- ja ministeriryhmää toimimaan siten, 15
että saadaan palvelusetelipakko ja palvelusetelin käyttöönottoa laajennetaan sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden saatavuuden varmistamiseksi ja palveluyrittäjyyden tukemiseksi. Puoluehallitus: Kuten aloitteessa todetaan, palvelusetelillä edistetään sosiaali- ja terveyspalveluiden käyttäjien valinnanvapautta ja mahdollisuuksia hankkia tarvitsemiaan palveluita joustavasti yksityisiltä palvelujen tuottajilta. Tämä mm. vähentää jonoja ja edistää laadukasta ja kustannustehokasta palvelutuotantoa. Aloitteen perusteluissa on todettu erittäin hyvin palvelusetelijärjestelmän perusteet ja hyödyt. Kokoomus on pitkään pitänyt esillä palvelusetelin käytön lisäämistä ja viime hallituskaudella peruspalveluministeri Risikon aikana säädettiin palvelusetelilainsäädäntö. Kuntia on kannustettu ottamaan palvelusetelit nykyistä rohkeammin käyttöön. Palveluseteli on ollut sosiaali- ja terveydenhuollossa hyvin toimiva ja kustannustehokas tapa parantaa kuntalaisten palveluja. Palveluseteli lisää asiakkaan valinnanmahdollisuuksia, parantaa palvelujen saatavuutta ja monipuolistaa paikkakunnan palvelutuotantoa. Palveluseteli myös lisää positiivisella tavalla palveluntarjoajien välistä kilpailua. Siitä hyötyvät sekä asiakkaat että yhteiskunta. Palvelusetelin käyttöönottoa vastustetaan vieläkin liian usein sillä verukkeella, ettei paikkakunnalla ole yrityksiä, jotka voisivat palveluja tuottaa. On kuitenkin selvää, ettei tarjontaa tule olemaan ilman kysyntää. Uskomme Kokoomuksessa vahvasti suomalaiseen yrittäjyyteen. Kun kunta palvelusetelin muodossa synnyttää kysyntää, synnyttävät pk-yritykset varmasti nopeasti laadukasta ja kilpailukykyistä tarjontaa. Tästä on kokemusta kunnista, joissa palveluseteli on otettu ennakkoluulottomasti käyttöön. Aloite liittyy terveydenhuollon monikanavaiseen rahoitukseen, jonka purkamisen vaihtoehtoja selvittää parasta aikaa sosiaali- ja terveysministeriön asettama työryhmä. Palvelusetelin käytön laajentamisen kysymykset on luontevaa ottaa esille myös työryhmän työssä. Työryhmän työn tulee valmistua 28.2.2015 mennessä. Työryhmän työn tavoitteena on tehokkaasti ja vaikuttavasti toimiva sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitusjärjestelmä. Vaihtoehtojen pitää vähentää osaoptimointia ja luoda kannusteita kokonaiskustannusten vähentämiseksi. Selvityksessä otetaan huomioon tuleva hallituksen esitys uudeksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaiksi. Puoluehallitus esittää, että puoluekokous hyväksyisi aloitteen. Aloite nro 6 Huittisten Kokoomusnaiset ry: Oppivelvollisuuden pidentäminen ei auta syrjäytymisvaarassa olevia Nuoren syrjäytyminen koulutuksen ulkopuolelle perusopetuksen jälkeen on ongelma, johon on puututtava. Yksittäisiin nuoriin sekä syrjäytymistä ennaltaehkäiseviin toimenpiteisiin ohjatut rahat ovat oikea väylä tukea näitä nuoria. 16
Hallituksen päätös pidentää oppivelvollisuus kaikkiin 17-vuotiaisiin on käytännössä ja taloudellisesti mahdoton. Yhden lisäkouluvuoden kustannukset koko ikäluokalle tuo valtavan lisäkustannuksen. Tässä taloudellisessa tilanteessa kustannusten lisäämistä on tarkkaan harkittava. Valtaosa peruskoulun päättävistä nuorista hakee ja löytää itselleen opiskelupaikan tälläkin hetkellä. Syrjäytymisvaarassa olevien yksittäisten nuorten auttamismahdollisuuksia on tehostettava. Tämä tuki on aloitettava varhaiskasvatuksessa, alakoulussa ja yläkoulussa niin, että tukitoimet ovat riittäviä ja riittävän voimakkaita. Suomalaisessa koulujärjestelmässä on tällä hetkellä suuria ongelmia; sisäilma, ryhmäkoot, opetusmateriaali, eriyttäminen, koulun rooli/kodin rooli, työrauha-ongelmat. Lisävuoden sijaan taloudellinen panostus pitää suunnata olemassa olevien epäkohtien parantamiseen tai ennaltaehkäisemiseen. Edellä mainitun perusteella Huittisten Kokoomusnaiset ry esittää, että hyväksyessään tämän aloitteen puoluekokous velvoittaa puoluehallitusta sekä kehottaa eduskunta- ja ministeriryhmää toimimaan siten, että oppivelvollisuutta ei pidennetä 17 ikävuoteen, vaan kohdistetaan tukitoimia yksittäisiin syrjäytymisvaarassa oleviin nuoriin sekä syrjäytymistä ennaltaehkäiseviin toimenpiteisiin. Aloite nro 7 Vaasan Kampusporvarit ry: Nuorten syrjäytymistä ei ratkaista oppivelvollisuusikää nostamalla Kehysriihessä Suomen hallitus teki koulutuspoliittisesti merkittävän päätöksen, jossa oppivelvollisuusikää päätettiin nostaa vuodella nykyisestä 16 ikävuodesta. Oppivelvollisuusikä on asetettu kansansivistyksellisistä syistä. Jokaiselle kansalaiselle on määritetty tietty perusosaamistason vaatimus, joka on toimivan ja sivistyneen länsimaisen yhteiskunnan kulmakivi. Näitä perussivistykseen luettavia tietoja ja taitoja opetetaan peruskoulussa. Perusteluna nyt tehdylle oppivelvollisuusiän nostolle on käytetty nuorten syrjäytymisuhkaa. Syrjäytymisuhan alla olevat nuoret halutaan pitää yhteiskunnan järjestelmän piirissä pakollisen toiselle asteelle tai kymppiluokalle siirtymisen kautta. Nämä nuoret kamppailevat useiden elämänhallinnallisten ja muiden ongelmien kanssa, jotka kumuloituvat yhteiskunnassa. Syrjäytymisvaarassa oleville nuorille koulussa käyminen ei kuitenkaan välttämättä tunnu hyvältä eikä ole oikea ympäristö. Siksi koulun penkkiin pakottaminen ei toimi automaattisen apuna tai ole oikea toimenpide syrjäytymisen ehkäisemisessä. Oppivelvollisuusiän nostamisessa on riski, että nuorten ongelmien ajatellaan korjaantuvan yhdellä pakollisella lisävuodella koulussa. Tämä ei tietenkään pidä paikkaansa, ja samaa mieltä on myös laaja joukko koulutuspolitiikan ja nuorisotyön ammattilaisia Suomessa. Jo nyt perusasteelta toiselle asteelle siirtyy noin 98 prosenttia ikäluokasta, eli järjestelmä toimii kuten sen kuuluukin. Vasta tehdyllä kehysriihipäätöksellä kaadetaan rahaa sellaisen järjestelmän laajentamiseen, jonka toimivuudesta ei ole mitään takeita. Pakkojen luominen yhteiskuntaan ei ole kokoomuslaista koulutussaati sosiaalipolitiikkaa. Sen sijaan syrjäytymisen ehkäisemisessä on keskityttävä tuen ja avun tarjoamiseen: 17
esimerkiksi opinto-ohjaus- ja mielenterveyspalveluiden sekä etsivän nuorisotyön saavutettavuuden ja laadun kehittämiseen. Edellä mainitun perusteella Vaasan Kampusporvarit ry esittää, että hyväksyessään tämän aloitteen puoluekokous velvoittaa puoluehallitusta sekä kehottaa eduskunta- ja ministeriryhmää toimimaan siten, että oppivelvollisuusikä palautetaan 16 ikävuoteen ja yhteiskunnan varoja ohjataan oikeasti vaikuttaviin toimiin nuorten syrjäytymisen ehkäisemisessä. Puoluehallitus (aloitteista nro 6-7): Huittisten Kokoomusnaiset ry ja Vaasan Kampusporvarit ry nostavat esiin tärkeän keskustelun siitä, onko oppivelvollisuusiän pidentäminen riittävä ja kustannuksiinsa nähden tehokas tapa puuttua nuorten koulupudokkuuteen ja syrjäytymiseen. Tutkintoon johtavaan koulutukseen osallistumisen ja tutkinnon saamisen on todettu useissa selvityksissä ehkäisevän syrjäytymistä kaikkein parhaiten. Työllistyminen on helpompaa, ja lukion suorittaneiden tapauksessa jatko-opintoihin suuntautuminen niin ikään. Puoluehallitus katsoo, että tavoite siitä, että jokainen nuori suorittaisi toisen asteen koulutuksen, on arvokas ja tärkeä sekä inhimilliseltä että kansantalouden kannalta katsottuna. Puoluehallitus kuitenkin yhtyy Huittisten Kokoomusnaiset ry:n huoleen ja näkemykseen siitä, että oppivelvollisuusiän pidentäminen vaikeassa taloudellisessa tilanteessa ei ole järkevin tapa. Puoluehallitus katsoo, että 15 miljoonan euron, joka oppivelvollisuusiän pidentämiseen 17 ikävuoteen on varattu, on mahdollista käyttää nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi tehokkaammin. Puoluehallituksen näkemys on, että olisi ollut toteutettavissa myös kokoomuslainen malli, jossa kustannukset olisivat syntyneet vasta siinä vaiheessa, kun nuori on todella syrjäytymisuhassa. Nyt luotavalla mallilla suunnataan muutokseen varatut rahat pääasiallisesti niiden nuorten hyväksi, joilla jo menee hyvin. Tämä kasaa yhteiskunnan tukia niille, jotka eivät sitä tarvitse. Kokoomuslaisessa mallissa jokainen peruskoulunsa päättävä nuori olisi velvoitettu hakemaan toisen asteen koulutukseen. Panostamalla ohjaukseen sekä perus- ja toisen asteen nivelvaiheessa sekä jo ennalta ehkäisevästi perusopetuksen aikana, voitaisiin saavuttaa samat lopputulokset kuin oppivelvollisuusiän pidentämisellä, mutta kustannukset olisivat syntyneet pääasiallisesti ohjauksen tehostamisesta sekä koulutuksen laatuun panostamisesta. Huittisten Kokoomusnaiset ry ja Vaasan Kampusporvarit ry nostavat molemmat aloitteissaan aivan oikein keskiöön sen, että ongelmat, joita nuorilla on, eivät useinkaan synny hetkessä tai esimerkiksi vasta peruskoulun viimeisellä luokalla. Siksi kehitystä on tapahduttava niin perusopetuksen kuin jo varhaiskasvatuksen sekä perheen tuen piirissä. Mitä aiemmin tartumme ongelmiin, sitä vähemmän tarvitsemme kalliita korjaustoimenpiteitä, jotka eivät varmasti ole kevyitä yksilönkään kannalta. Puoluehallitus esittää, että puoluekokous hyväksyisi aloitteet. Aloite nro 8 18
Kokoomuksen Opiskelijaliitto Tuhatkunta ry: Opiskelijan tulorajat ylös ja verot alas Opiskelijoiden toimeentuloa on pidetty ahkerasti esillä tasaisin väliajoin. Kokoomusopiskelijoiden mielestä opinnot ovat investointi tulevaisuuteen ja investoinninomaisesta luonteesta johtuen opiskelijan onkin kannettava myös itse vastuuta opintojenaikaisesta toimeentulostaan. Vastuunkantamisen mahdollistaminen on oltava kuitenkin kannattavaa. Opintotuen tulorajat eivät nykymuodossa vastaa enää samaa tasoa, kuin vuonna 2009 jolloin niitä viimeksi on nostettu. Tästä syystä, jotta opintojenaikainen työnteko on edelleen kannattavaa, olisi tulorajojen tiukentuminen inflaation kasvun myötä otettava huomioon. Tästä syystä opintotuen tulorajat tulisi sitoa indeksiin. Opintojenaikainen työnteko on myös tärkeä osa työelämätaitojen ja ammattitaidon hankkimisessa. Pätevämmät työntekijät ovat myös tuottavampia, näin hyödyntäen yhteiskuntaa enemmän. Tämän lisäksi opiskelijat palvelevat tärkeää osaa osa-aikaisen työvoiman kysynnän näkökulmasta aina palvelualoilta asiantuntijatehtäviin asti. Tästä syystä on Suomen intresseissä kannustaa opiskelijoita työntekoon. Opintojenaikainen työnteko ei valtiontalouden kannalta tuo merkittäviä verotuloja ja tällä logiikalla opiskelijoiden verohelpotukset eivät myöskään kasvattaisi menoja, mutta lisäisivät opiskelijoiden kannusteita tehdä töitä opintojen ohessa enemmän. Tästä syystä opiskelijoille on otettava käyttöön portaikkoverokortti, jossa 9 tai enemmän tukikuukautta nostaneet opiskelijat maksaisivat merkittävästi alemman veroprosentin mukaan veroja tulorajojen salliman bruttotulojen määrän osalta. Edellä mainitun perusteella Kokoomuksen Opiskelijaliitto Tuhatkunta ry esittää, että hyväksyessään tämän aloitteen puoluekokous velvoittaa puoluehallitusta sekä kehottaa eduskunta- ja ministeriryhmää toimimaan siten, että Suomessa otetaan käyttöön korkeakouluopiskelijoiden oma portaikkoverokortti ja opintotuen tulorajat sidotaan indeksiin. Aloite nro 9 Tampereen Kokoomusopiskelijat Tyko ry: Opintotuen tulorajojen maltillinen korottaminen yhtä suurella summalla kuin lainanosuutta on korotettu Hallituksen luotsaaman opintotukiuudistuksen myötä korkeakouluopiskelijoiden valtion takaamaa lainaosuutta nostetaan 100 eurolla kuukaudessa. Tampereen yliopiston kokoomusopiskelijat Tyko ry ehdottaa opintotuen alaisten tulorajojen maltillista korottamista yhtä suurella summalla kuin lainanosuuden korotusta sillä ehdolla, että opintoja suoritetaan tavoitteellisessa ajassa. Lainaosuuden nostaminen viestii hallituksen tunnustavan sen, että elinkustannukset ovat nousseet sitten viimeisimmän opintotukiuudistuksen. Näin ollen tulorajojen nostaminen on yhtä perusteltua kuin lainaosuuden kasvattaminen. Hallitus on tähän asti kuitenkin jättänyt tulorajat huomiotta opintotukiuudistuksessaan. Opintolainan ottaminen on jokaisen henkilökohtainen päätös, jonka seuraukset tulevat maksettavaksi myöhemmin elämässä. Opintojen aikainen työnteko sen sijaan mahdollistaa elintason turvaamisen ilman velkaantumista, ja siksi työnteon on oltava kannattava vaihtoehto opiskelijalle. Tulorajojen nosto on 19
tapahtunut viimeksi vuonna 2008, joten maltillinen korotus olisi paikallaan opiskelijoiden elintason turvaamiseksi, kuten opintolainalle tehtiin. Tyko ry näkee korkeakoulutettujen kasvavan työttömyyden tason huolestuttavana. Valmistumisen jälkeistä työllistymistä edistää merkittävästi aiemmin hankittu työkokemus. Näin siirtyminen työelämään helpottuu, ja mahdollisuudet saada koulutusta vastaavaa työtä paranevat. Vaikka opintotuen piiriin kuuluvien määrä lisääntyy, ei summa ole suuri maksettavaksi huomioiden suorat verotulot ja tulevaisuuden hyödyt työttömyysjaksojen pienentyessä. Korkeakoulutuksen tukeminen on valtiolle kallista, mutta vielä kalliimpaa on jättää koulutetun taidot yhteiskunnallisen hyödyn ulkopuolelle. Edellä mainitun perusteella Tampereen Kokoomusopiskelijat ry esittää, että hyväksyessään tämän aloitteen puoluekokous velvoittaa puoluehallitusta sekä kehottaa eduskunta- ja ministeriryhmää toimimaan siten, että lainsäädännön uudistuksessa huomioidaan opiskelijoiden oikeus työntekoon, opintotuen siitä liikaa kärsimättä. Puoluehallitus (aloitteista nro 8-9): Kokoomuksen Opiskelijaliitto Tuhatkunta esittää aloitteessaan oman portaikkoverokortin luomista opiskelijoille sekä opintotuen tulorajojen sitomista indeksiin. Tampereen Kokoomusopiskelijat ovat jättäneet aloitteen opiskelijoiden tulorajojen korottamiseksi. Puoluehallitus pitää kannatettavana, että opiskelijat ottavat vastuuta omasta toimeentulostaan työtä tekemällä. Opintotukijärjestelmän pitää olla rakenteeltaan sellainen, että se mahdollistaa opintojen suorittamisen tavoiteaikataulussa loppuun. Kokopäiväisen opiskelun tulee olla myös mahdollista taloudellisesti. Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan yli puolet korkeakouluopiskelijoista työskentelee opintojen ohessa. Työssäkäynti oli yleisintä yliopisto-opintojen yhteydessä, 58 prosentilla yliopisto-opiskelijoista oli opintojen ohessa työsuhde. Opiskelijoiden valmistumista on pyrittävä nopeuttamaan työurien pidentämiseksi ja julkisen talouden vahvistamiseksi. 1.8.2014 voimaan tulevat muutokset opintotukeen vähentävät tutkintoon käytettävissä olevien tukikuukausien määrää, mutta samalla opintorahan tasoa nostavat 298 eurosta 335,32 euroon kuukaudessa. On tosin huomattava, että uudistus koskee ainoastaan uusia, opintonsa aloittavia opiskelijoita. Lisäksi uudistuksen yhteydessä opintolainan valtiontakauksen määrää korotettiin 100 eurolla 400 euroon tukikuukautta kohti. Uudistuksilla kannustetaan opiskelijoita valmistumaan tavoiteajassa ja mahdollistamaan paremmin myös kokopäiväinen opiskelu. Puoluehallitus yhtyy aloitteiden tekijöiden huoleen siitä, että opintotuen tulorajat eivät vastaa enää sitä tasoa, jolle ne nostettiin vuonna 2009. 20