Kotitalous työnantajana

Kotitalous työnantajana 2007 Miten hoidan verot, eläkkeet, sosiaaliturva- ja vakuutusmaksut? MISTÄ SAAN TUKEA?

Julkaisija: Eläketurvakeskus Eläkevakuutusosakeyhtiö Veritas Försäkringsaktiebolaget Pensions-Alandia Kansaneläkelaitos, Kela Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Etera Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Tapiola Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma Keskinäinen vakuutusyhtiö Eläke-Fennia Sosiaali- ja terveysministeriö Tapaturmavakuutuslaitosten liitto Työministeriö Työttömyysvakuutusrahasto Verohallitus Tuotanto: Karissa Oy/Kari Rissa Ulkoasu: Teppo Jokinen Kuvitus: Jorma Nousiainen Kirjapaino: PunaMusta Oy, Iisalmi 2007 ISSN 0356-2581 2

Kotitalous työnantajana Miten hoidan verot, eläkkeet, sosiaaliturva- ja vakuutusmaksut? Mistä saan tukea?

Sisältö Kotitalouden palkkaamista työntekijöistä maksettavat työnantajamaksut 6 1. Verotus 8 Palkka alle 1500 euroa vuodessa - ei ennakonpidätystä 9 Palkkaa yli 1500 euroa vuodessa - ennakonpidätys suoritettava 9 Sairausvakuutusmaksu 11 Palkansaajan velvollisuudet 11 Työnantajan sosiaaliturvamaksu 11 Esimerkki ennakonpidätyksen laskemisesta 11 Ennakonpidätyksen ja sosiaaliturvamaksun maksaminen 12 Työn teettäminen yrityksellä 14 Ennakkoperintärekisterin merkitys 15 2. Lakisääteinen eläkevakuutus 17 Miten kotitalous eläkevakuuttaa työntekijänsä? 18 Kaikki samalla eläkevakuutuksella 18 Mitkä työt ja tekijät kotitalous eläkevakuuttaa? 19 Mistä palkasta TyEL maksetaan? 20 Mikä on TyEL-maksun määrä? 20 Milloin eläkemaksu maksetaan? 21 Eläketietojen rekisteröinti ja tarkistaminen 21 Minne eläkemaksu maksetaan? 22 3. Lakisääteinen tapaturmavakuutus 23 Vakuutuksen teko 24 Tapaturmavakuutuskorvaukset 25 Toimenpiteet tapaturman satuttua 26 Työttömyysvakuutus 27 4. Kotitalouksien maksut 2007 28 5. Kelan etuuksia 29 6. Etuudet riskien varalta 30 7. Matalapalkkatuki 31 8. Työhallinnon tuki 32 Palkkatuki 2 Tuen kesto ja määrä 2 Kotitalouksien työantajaringit 9. Kotitalousvähennys 34 Kuka vähennyksen saa? Millainen työ oikeuttaa vähennykseen? 34 Milloin vähennystä ei saa? 5 Mistä vähennys tehdään? 6 Esimerkkejä kotitalousvähennyksen määrästä 36 10. Työsuhdeasiat 37 Kotitaloustyöntekijän työaika 7 Työsopimus 8 Irtisanominen 8 Palkka 8 Vuosiloma 9 Työtodistus 9 Työterveyshuolto 9 Työturvallisuus 9 Ohjeita ja lisätietoja 40

Lukijalle Kotitaloudet tarjoavat työtilaisuuksia monen alan taitajille. Työ voi olla perinteistä kotitaloustyötä kuten siivoamista, pyykinpesua tai ruuanlaittoa. Se voi olla myös esimerkiksi hoitoja hoivatyötä tai monenlaista suunnittelu-, rakennus- ja korjaustyötä. Tämä opas on tarkoitettu kotitalouksille, jotka palkkaavat itse työvoimaa tai ostavat niin sanottuja kotipalveluja yksityisiltä yrityksiltä. Oppaassa selvitetään erityisesti työnantajana tilapäisesti toimivan kotitalouden velvoitteita. Jos kotitalous itse palkkaa työvoimaa, se joutuu huolehtimaan erilaisista työnantajavelvoitteista. Kotitalouden on toimitettava maksamastaan palkasta ennakonpidätys ja maksettava se työnantajan sosiaaliturvamaksun ohella veroviraston tilille. Kotitalouden on tehtävä muistiinpanot toimittamistaan ennakonpidätyksistä sekä maksamistaan työnantajan sosiaaliturvamaksuista. Kotitalouden on huolehdittava myös työeläke- ja työttömyysvakuutusmaksujen maksamisesta. Työntekijät on vakuutettava tapaturman varalta. Oppaassa kerrotaan myös miten toimitaan, jos työ ostetaan ammatinharjoittajalta tai yritykseltä. Tällöin kotitaloudella ei ole työnantajavelvollisuuksia tai niitä on huomattavasti rajoitettu. Eri alojen työehtosopimuksia ja niiden soveltamiseen liittyviä asioita tässä esitteessä ei ole käsitelty. Näistä saa tietoa eri alojen työnantaja- ja työntekijäjärjestöiltä sekä työsuojelupiireistä. Opasta jaetaan kotitalouksille mm. verotoimistoista, Kelan toimistoista, työvoimatoimistoista, vakuutus- ja työeläkeyhtiöistä. Opas löytyy myös Internetistä. Esitteen tiedot ovat vuoden 2007 tasolla. Tämän esitteen ovat tuottaneet yhteistyössä Eläketurvakeskus, Kela, sosiaali- ja terveysministeriö, Tapaturmavakuutuslaitosten liitto, työeläkeyhtiöt, työministeriö, Työttömyysvakuutusrahasto ja Verohallitus. 5

* Kotitalouden palkkaamista työntekijöistä Palkka 1 500 euroa tai alle kalenterivuodessa TYÖNANTAJAVELVOITE Esimerkiksi: Veron ennakonpidätys Sosiaaliturvamaksu TyEL-eläkemaksu Rakentaja * ** Tapaturmavakuutusmaksu Työttömyysvakuutusmaksu Kotiapulainen Siivooja Lastenhoitaja Au pair Muuttomies Soittaja Kotiopettaja Remonttimies työnantajan maksettava maksu jos yli 12 työpäivää vuodessa jos alalla työehtosopimus on maksettava myös työntekijäin ryhmähenkivakuutus ** työttömyysvakuutusmaksua ei peritä, jos tapaturmavakuutusmaksuna on kiinteä vuosimaksu 6

* maksettavat työnantajamaksut PalkkaYLI 1500 euroa kalenterivuodessa TYÖNANTAJAVELVOITE Esimerkiksi: Veron ennakonpidätys Sosiaaliturvamaksu TyEL-eläkemaksu Rakentaja Kotiapulainen Siivooja Lastenhoitaja Au pair Muuttomies Soittaja Kotiopettaja Remonttimies * ** Tapaturmavakuutusmaksu Työttömyysvakuutusmaksu työnantajan maksettava maksu jos yli 12 työpäivää vuodessa ** jos alalla työehtosopimus on maksettava myös työntekijäin ryhmähenkivakuutus työttömyysvakuutusmaksua ei peritä, jos tapaturmavakuutusmaksuna on kiinteä vuosimaksu 7

1. Verotus Kotitalous voi teettää töitä työnantajana ja palkata työntekijöitä. Kotitalous voi tilata töitä myös toimeksiantona itsenäisesti toimivalta ammatinharjoittajalta tai yrityksiltä. Kotitalouden on tiedettävä, onko kysymys työsuhteesta, sillä se vaikuttaa velvollisuuksiin palkkoja ja laskuja maksettaessa. Alle 1 500 euroa Yli 1 500 euroa Jos kotitalous palkkaa työntekijän ja palkkaa maksetaan vuodessa 1 500 euroa tai alle, ei kotitalouden tarvitse suorittaa veron ennakonpidätystä eikä maksaa sosiaaliturvamaksuja. Lakisääteiset eläke- ja tapaturmavakuutusmaksut on kuitenkin yleensä maksettava. (katso taulukko sivut 6 7.) 8 Jos kotitalouden maksama palkkasumma yhdelle ja samalle henkilölle ylittää 1 500 euroa vuodessa, on kotitalouden suoritettava työntekijän palkasta veron ennakonpidätys ja maksettava työnantajan sosiaaliturvamaksu. Myös lakisääteiset eläke-ja tapaturmavakuutusmaksut on maksettava. Sen sijaan jos työn tekee itsenäinen ammatinharjoittaja tai yritys, kotitalouden ei tarvitse suorittaa veron ennakonpidätyksiä eikä maksaa sosiaaliturvamaksuja. Myöskään eläkeja vakuutusmaksuja ei tarvitse maksaa. Nämä kustannukset sisältyvät ammatinharjoittajan tai yrittäjän laskuun.

Työn teettäminen palkansaajalla Palkkaa 1500 euroa tai alle vuodessa - ei ennakonpidätystä Kotitalouteen palkatulle työntekijälle maksetusta palkasta ei toimiteta ennakonpidätystä, jos palkkaa maksetaan enintään 1500 euroa kalenterivuodessa. Myöskään työnantajan sosiaaliturvamaksua ei tällöin tarvitse maksaa. Jos palkkaa maksetaan useissa erissä, pidätysvapauden raja 1 500 euroa määräytyy kokonaispalkan perusteella. Esimerkiksi jos työntekijälle maksetaan palkkaa 600 euroa kuukaudessa ja työsuhde kestää Työsuhde Työsuhteen arviointi tehdään kokonaisarviointina. Henkilö on työsuhteessa kotitalouteen yleensä, kun kotitalous määrää esim. miten ja milloin työ suoritetaan kotitalous hankkii tarveaineet työntekijä tekee työtä kotitaloudessa henkilökohtaisesti työntekijälle maksetaan lomakorvausta ja palkkaa sairausajalta kolme kuukautta, on jo ensimmäisen kuukauden palkasta toimitettava ennakonpidätys ja maksettava työnantajan sosiaaliturvamaksu. Jos kokonaispalkan määrä ei työsuhdetta aloitettaessa ole ollut tiedossa, mutta palkan määrä myöhemmin nousee yli 1 500 euron, ennakonpidätys on toimitettava siitä alkaen kun 1 500 euron rajan todetaan ylittyvän. Aikaisemmin maksetuista palkoista ei tarvitse toimittaa ennakonpidätystä. Työnantajan sosiaaliturvamaksu on kuitenkin maksettava koko vuoden palkkasummasta, samoin lakisääteiset työeläkeja tapaturmavakuutusmaksut. kotitalous maksaa palkansaajan eläkevakuutusmaksut ja järjestää tapaturmaturvan Työnantaja on se, jonka lukuun tehdystä työstä palkka maksetaan. Esimerkiksi kotitalous, joka palkkaa kotiapulaisen, siivoojan tai rakennusmiehiä, on työnantaja. Palkkaa yli 1 500 euroa vuodessa - ennakonpidätys suoritettava Jos palkkaa ja muita etuuksia maksetaan samalle henkilölle yhteensä yli 1 500 euroa vuodessa, kotitalouden on suoritettava työntekijälle maksamastaan palkasta ennakonpidätys ja maksettava työnantajan sosiaaliturvamaksu. Ennakonpidätys toimitetaan siten, että kotitalous vähentää bruttopalkasta ennakonpidätyksen ja maksaa sen verovirastolle. Myös palkkaennakosta eli förskotista on toimitettava ennakonpidätys. Ennakonpidätyksessä käytettävä veroprosentti näkyy palkansaajan verokortista. Palkka voidaan maksaa rahana, luontoisetuna (esim. ravintoetuna) tai muuna etuutena. Verohallitus vahvistaa vuosittain luontoisetujen rahaarvot. Niistä saa tiedon verotoimistoista ja verovirastoista sekä internetistä www.vero.fi. Jos palkkaa maksetaan myös luontoisetuna, luontoisetujen raha-arvot lisätään rahapalkkaan. Ennakonpidätys toimitetaan rahapalkan ja luontoisetujen yhteismäärästä. Palkan perusteena voi olla työaika (tunti- tai kuukausipalkka) tai työmäärä (urakkapalkka). Erilaiset palkan lisät (esim. yli- ja sunnuntaityökorvaus sekä lomaraha) luetaan palkkaan. 9

Jos palkka maksetaan pelkästään luontoisetuna, ennakonpidätystä ei toimiteta. Työnantajan sosiaaliturvamaksu on tällöinkin maksettava luontoisedun raha-arvosta. 10 Ennakonpidätys päätoimesta Jos työntekijä työskentelee päätoimisena ja antaa kotitaloudelle päätoimen verokortin, ennakonpidätys toimitetaan tämän verokortin mukaisena. Kotitalous säilyttää päätoimen verokortin koko työsuhteen keston ajan. Päätoimen verokorttiin on merkitty perus- ja lisäprosentti. Verokorttiin on merkitty myös tuloraja, johon asti työnantaja soveltaa perusprosenttia kunakin palkkakautena (ajanjakso, jolta palkka sovitaan maksettavaksi, esimerkiksi kuukausi). Jos palkan määrä ylittää verokorttiin merkityn palkkakauden tulorajan, ennakonpidätys toimitetaan ylimenevästä osasta lisäprosentin mukaan. Vaihtoehtoisesti työntekijä voi valita ennakonpidätyksen toimittamistavakseen yhteen tulorajaan perustuvan ennakonpidätyksen. Tällöin kotitalous käyttää perusprosenttia tulorajan täyttymiseen asti. Sen jälkeen kaikista tuloista peritään veroa lisäprosentin mukaan. Ennakonpidätys lomaja ylityökorvauksista Kotitalous toimittaa ennakonpidätyksen lomaltapaluu- ja lomarahasta perusprosentin suuruisena. Yli- tai sunnuntaityökorvaus tai muu säännöllisen palkan lisäksi maksettava korvaus lasketaan yhteen säännöllisen rahapalkan kanssa. Ennakonpidätys toimitetaan näiden yhteismäärästä. Ennakonpidätys sivutoimen palkasta Jos työntekijä työskentelee kotitaloudessa sivutoimisesti eli muun toimensa ohessa, ennakonpidätys toimitetaan sivutuloja varten annetun verokortin mukaan. Kotitalous ei ota itselleen sivutoimen verokorttia, vaan ottaa siitä ainoastaan työntekijän henkilö- ja verotustiedot ennakonpidätyksen toimittamista varten. Sivutointa varten annettuun verokorttiin on merkitty joko perus- ja lisäprosentti tai pelkästään lisäprosentti. Jos saman kotitalouden vuoden aikana maksamat palkat ylittävät verokortissa mainitun tulorajan, ylimenevästä osasta toimitetaan ennakonpidätys lisäprosentin mukaan. Jos verokorttiin on merkitty ainoastaan yksi prosentti, sitä sovelletaan rajoituksetta kaikkiin sivutoimista maksettaviin suorituksiin. Jos työntekijällä ei ole verokorttia? Mikäli kotitalouden palkkaama henkilö ei esitä verokorttia ja jos palkan määrä kalenterivuodessa nousee yli 1 500 euron, ennakonpidätys toimitetaan sekä pää- että sivutoimesta 60 %:n suuruisena.

Työnantajan sosiaaliturvamaksu ja ennakonpidätys Kotitalouden on maksettava työnantajan sosiaaliturvamaksu, jos työntekijälle maksetaan palkkaa ja etuuksia yhteensä yli 1 500 euroa vuodessa. Kotitalous maksaa sosiaaliturvamaksun Sairausvakuutusmaksu Palkansaajilta ja yrittäjiltä peritään ennakkoperinnän yhteydessä sairausvakuutusmaksuna päivärahamaksu ja sairaanhoitomaksu. Kummatkin maksut sisältyvät ennakonpidätysprosenttiin. Työntekijälle annettavassa Palkansaajan velvollisuudet Kotitalouksien maksamat palkat ovat työntekijälle veronalaista tuloa, vaikka ennakonpidätystä ei olisikaan toimitettu. Palkansaajan on tarkistettava, että palkka sisältyy esitäytettyyn veroilmoitukseen oikeamääräisenä. ennakonpidätyksen yhteydessä. Sosiaaliturvamaksu sisältää sairausvakuutusmaksun ja kansaneläkemaksun. Kotitalouden maksama sosiaaliturvamaksu lasketaan prosentteina työntekijöiden ennakonpidätyksen alaisen palkan määrästä. Vuonna 2007 kotitalouksien maksaman sosiaaliturvamaksun suuruus on 2,951 prosenttia palkkasummasta. palkkalaskelmassa on oltava oma kohta, mistä ilmenee perityn päivärahamaksun suuruus. Päivärahamaksu on palkansaajille verotuksessa vähennyskelpoinen. Vuonna 2007 päivärahamaksun määrä on 0,75 % palkasta. Maksettava määrä saadaan kertomalla palkan bruttomäärä 0,75 prosentilla. Esimerkiksi jos palkka on 1 000 euroa, niin päivärahamaksun määrä saadaan kertomalla 1 000 euroa 0,75 prosentilla eli se on 7,50 euroa. Palkansaajalta vero peritään jälkikäteen jäännösverona eli ns. lisäverona. Jos palkansaaja saa alle 1 500 euron palkkioita useilta työnantajilta, voi jäännösveroa kertyä maksettavaksi paljonkin. Palkansaaja voi välttää jäännösveroja pyytämällä, että ennakonpidätys toimitetaan myös alle 1 500 euron määrästä. Hän voi myös hakea verotoimistosta ennakkoverolipun tai maksaa verot oma-aloitteisesti ennakon täydennysmaksuina. Esimerkki ennakonpidätyksen laskemisesta Verokortissa perusprosentti on 28 ja lisäprosentti 47. Palkkakauden tuloraja on 2 000 euroa. Palkkakausi on kuukausi eli palkka maksetaan kerran kuukaudessa. Palkka on 2 100 euroa (rahapalkka 2 000 euroa ja ateriaetu 20 päivältä 5,00 euroa/pv). Ennakonpidätys lasketaan perusprosentin mukaan 2 000 euroon asti (2 000 x 28 % = 560 euroa) ja lisäprosentin mukaan 2 000 euron ylimenevästä osasta 100 eurosta (100 euroa x 47 % = 47,00 euroa). Ennakonpidätys on yhteensä 607,00 euroa. Työntekijälle maksetaan 2 000 euroa 607,00 euroa = 1 393,00 euroa 11

Ennakonpidätyksen ja työnantajan sosiaaliturvamaksun maksaminen 12 Maksuaika- ja paikka Kotitalouden on maksettava ennakonpidätys ja sosiaaliturvamaksu viimeistään palkan maksukuukautta seuraavan kalenterikuukauden 10. päivänä. Ne maksetaan oma-aloitteisten verojen tilisiirtolomakkeella (VEROH 7619). Tilisiirtolomakkeita saa verovirastoista, verotoimistoista, posteista ja useimmista pankeista sekä internetistä www.vero.fi. Maksut voidaan maksaa pankkiin. Maksut voi maksaa myös maksuautomaatilla tai päätteellä. Esimerkiksi jos palkka on maksettu 20.2., ennakonpidätys ja sosiaaliturvamaksu on maksettava viimeistään 10.3. Jos maksuajan viimeinen päivä on yleinen vapaapäivä, esimerkiksi itsenäisyyspäivä, joulu, sunnuntai tai lauantai, saa maksut suorittaa ensimmäisenä arkipäivänä tuon päivän jälkeen. Tilisiirtolomakkeen täyttäminen Tilisiirtolomakkeeseen merkitään saajan tilinumeroksi maksajan kotikunnan veroviraston tilinumero. Tilinumero on tilisiirtolomakkeen kääntöpuolella. Maksajan nimen lisäksi tilisiirtolomakkeelle merkitään maksajan henkilötunnus täydellisenä. Pelkkä syntymäaika ei riitä, vaan myös tunnusosa tulee merkitä. Kohdekuukausi ja -vuosi merkitään nelinumeroisena lukuna. Jos verovirastolle maksetaan esimerkiksi työntekijälle kesäkuussa maksetun palkan ennakonpidätyksiä ja työnantajan sosiaaliturvamaksua heinäkuussa, merkitään kohdekuukausi ja -vuosi seuraavasti: 0607. Maksettavan yhteismäärän lisäksi lomakkeella eritellään maksettavat verot merkitsemällä niille tunnus. Ennakonpidätyksen tunnukseksi merkitään 80. Työnantajan sosiaaliturvamaksun tunnus on 81. Vuosi-ilmoitus Kotitalouden on annettava myös vuosi-ilmoitus työntekijöille maksetuista palkoista ja niistä toimitetuista ennakonpidätyksistä. Vuosi-ilmoitus annetaan kotikunnan verovirastolle. Vuosi-ilmoitus annetaan myös sellaisista palkoista, joista ei ole toimitettu ennakonpidätys-

tä eikä ole maksettu työnantajan sosiaaliturvamaksua, jos määrä on vähintään 200 euroa kalenterivuodessa. Vuosi-ilmoitus annetaan viimeistään palkanmaksuvuotta seuraavan tammikuun loppuun mennessä. Suositeltavaa kuitenkin on antaa ilmoitus heti työsuhteen päätyttyä, jos se ei jatku kalenterivuoden loppuun. Vuosi-ilmoitus annetaan lomakkeella VEROH 7801. Lomaketta saa verovirastoista, verotoimistoista, posteista ja pankeista. Lomake on myös Internetissä www.vero.fi. Se, jonka tunnuksella suoritukset on maksettu merkitsee lomakkeelle oman nimensä, osoitteensa, puhelinnumeronsa sekä henkilötunnuksensa. Maksetut palkat ilmoitetaan vuosi-ilmoituslomakkeella palkansaajittain. Palkan suorituslaji merkitään sen mukaan kumman verokortin (pää- tai sivutulon) palkansaaja on maksajalle antanut. Palkansaajan nimi ja henkilötunnus merkitään täydellisenä. Kohtaan 14, Palkan / Suorituksen määrä merkitään maksettu palkka bruttona. Kohtaan 15 Ennakonpidätys merkitään vuoden aikana toimitettu ja veroviraston tilille maksettu ennakonpidätyksen määrä. Vuonna 2007 työntekijöiltä perittävä eläkemaksu on 4,3 prosenttia palkasta (18 52 - vuotiaat työntekijät) tai 5,4 prosenttia palkasta (53 67 vuotiaat työntekijät). Työttömyysvakuutusmaksu on 0,58 prosenttia palkasta ja se peritään 17-65 vuotiailta. Lomakkeelle merkitään myös palkansaajalle annetut luontoisedut. Tarkemmat ohjeet näiden ilmoittamisesta selviävät lomakkeen kääntöpuolella olevista ohjeista. Tosite palkansaajalle Kotitalouden on annettava maksetusta palkasta työntekijälle tosite, josta tämä voi tarkistaa palkan ja ennakonpidätyksen määrät. Tosite on vapaamuotoinen todistus. Siitä tulee kuitenkin ilmetä maksajan ja saajan nimi, palkan tai työkorvauksen, ennakonpidätyksen, työntekijän eläkemaksun sekä työttömyysvakuutuksen euromäärät. Lisäksi todistuksesta tulee ilmetä sairausvakuutuksen päivärahamaksun suuruus (katso sivu 11). Työnantaja ei peri päivärahamaksua palkasta, sillä se sisältyy ennakonpidätysprosenttiin. Tosite päivätään ja allekirjoitetaan. Se annetaan työntekijälle joko työsuhteen päättyessä tai viimeistään palkanmaksuvuotta seuraavan vuoden tammikuun 15 päivään mennessä. Verokorttiin ei yleensä tehdä palkanmaksu- eikä ennakonpidätysmerkintöjä. Vain jos verokortissa on merkinnän tekemistä koskeva määräys kuten esimerkiksi portaikkoverokortissa tai yhteen tulorajaan perustuvassa ennakonpidätyksen toimitustavassa merkitään maksetut palkat, työnantajan nimi sekä aika, jolta palkka on maksettu. Merkintä tehdään kohtaan lisätietoja. Tositteiden säilyttämisvelvollisuus Kotitalouden on tehtävä maksamistaan palkoista muistiinpanot ja säilytettävä ne. Muistiinpanoksi riittää palkansaajalle annettavan tositteen jäljennös ja kuitti palkan maksamisesta. Muistiinpanot, laskut ja kuitit on syytä säilyttää kuusi vuotta palkanmaksuvuoden päättymisestä lukien. 13

Työn teettäminen yrityksellä Kotitalous voi ostaa tarvitsemansa työt joltakin ammatinharjoittajalta tai yritykseltä. Tällöin kotitalouden ei tarvitse huolehtia sosiaaliturvamaksuista, veron ennakonpidätyksestä eläkemaksuista eikä tapaturmavakuutusmaksuista. Kotitalouden sopimuskumppanina yritys Kotitalous voi antaa työn tekemisen joko kokonaan tai osaksi yrityksen (esim. avoin yhtiö, 14 kommandiittiyhtiö, osakeyhtiö, osuuskunta) tehtäväksi. Tällöin kotitaloudella ei ole työnantajan velvoitteita. Yritys huolehtii itse omien verojensa ja palkansaajiensa verojen yms. suoritusten maksusta. Omat tuloveronsa yritys maksaa yleensä ennakkoverolipulla. Yhtiömuotoisella liiketoiminnan harjoittajalla on yleensä liikehuoneisto tai toimialasta riippuen muut toiminnan harjoittamista varten hankitut tilat. Liiketoiminta on pääsääntöisesti julkista ja laajaa. Esimerkiksi myytäviä palveluita mainostetaan ja myydään ostavalle yleisölle. Kotitalouden sopimuskumppanina ammatinharjoittaja Kotitaloudella ei ole työnantajavelvoitteita myöskään silloin, jos se maksaa palkkion tehdystä työstä ammatinharjoittajalle, joka toimii yrittäjänä esimerkiksi toiminimeä käyttäen. Tässäkin tapauksessa yrittäjä itse maksaa paitsi omat veron-

sa myös oman eläkevakuutusmaksunsa (YEL) ja mahdolliset vapaaehtoiset tapaturmavakuutusmaksut. Kotitalous voi pitää sopimuskumppaniaan ammatinharjoittajana, jos tämä on ottanut tehdäkseen kokonaisurakan, käyttää omia työvälineitään, hankkii tarveaineet ja palkkaa itse tarvittavan aputyövoiman. Ammatinharjoittajia ovat usein myös esim. erilaisten harrastus- ja vapaa-ajan toimintojen ohjaajat ja opettajat. Mistä lisätietoa? Jos kotitaloudelle on epäselvää, onko työntekijä yrittäjä vai palkansaaja, on syytä kysyä menettelyohjeita verotoimistosta. Myös sitovaa ennakkoratkaisua voidaan pyytää. Ennakkoratkaisu on maksullinen. Ennakkoperintärekisterin merkitys Sopimuksen tekeminen ammatinharjoittajan tai yrityksen kanssa ei vapauta kotitaloutta automaattisesti ennakonpidätysvelvollisuudesta. Jos vuoden mittaan maksettava työkorvauksen määrä on yli 1 500 euroa, kotitalouden on tarkistettava, että ammatinharjoittaja tai yritys kuulu ennakkoperintärekisteriin. Rekisterimerkintä on varmistettava ennen sopimuksen tekoa. Verohallinto ei anna ennakkoperintärekisteriotetta, joten sen avulla ammatinharjoittaja tai yritys ei voi osoittaa olevansa ennakkoperintärekisterissä. Rekisteriin kuuluminen merkitsee sitä, että ammatinharjoittaja tai yritys maksaa itse omat ennakkoveronsa. Kotitaloudella ei tässä tapauksessa ole ennakonpidätysvelvollisuutta. Kotitalouden on tarkistettava rekisteröinti, joko www.ytj. fi-palvelun Internet-sivuilta tai soittamalla palvelunumeroon 010 320 490. Asiaa voi myös tiedustella verotoimistosta. Jos rekisterimerkintää ei ole, on laskun määrästä toimitettava ennakonpidätys. Työnantajan sosiaaliturvamaksua ei makseta. 15

Rekisteriin kuulumattoman ennakonpidätyksen määrä Jos työn tekijä on rekisteriin merkitsemättä oleva henkilö, esimerkiksi toiminimellä ammatti- tai liiketoimintaa harjoittava, ennakonpidätys toimitetaan tällaisen henkilön sivutuloverokortin mukaan tai verotoimiston hänelle antaman muun verokortin mukaan. Jos luonnollinen henkilö ei esitä lainkaan verokorttia, ennakonpidätys toimitetaan 60%:n suuruisena, kun hänelle maksetut korvaukset ylittävät 1 500 euroa vuodessa. Jos työn tekee ja suorituksen saa osakeyhtiö, avoin yhtiö, kommandiittiyhtiö tai muu vastaava yhteisö tai yhtymä, ennakonpidätys toimitetaan 13 %: n suuruisena. Sitä maksettaessa on veron tunnus 83 (tilisiirtolomakkeella). Ennakonpidätys lasketaan laskun määrästä, josta on vähennetty arvonlisäveron osuus. Työn suorittamisesta aiheutuneita kustannuksia tai tavaroiden osuutta ei vähennetä ennen ennakonpidätyksen toimittamista. Merkinnät vuosi-ilmoitukseen Vuosi -ilmoitus annetaan myös ennakkoperintärekisteriin kuulumattomalle henkilölle tai yritykselle maksetuista työkorvauksista. Työkorvaus ilmoitetaan vuosi-ilmoituksella merkitsemällä kohtaan muun suorituslajin tunnus H (lomakkeen kääntöpuolella on muiden suorituslajien luettelo.) Myös rekisteriin kuulumattoman ammatinharjoittajan ja yhtiön Y-tunnuksen ilmoittaminen täydellisenä on tärkeää, koska maksetuista työkorvauksista toimitetut ennakonpidätykset luetaan saajiensa hyväksi verotuksessa vain vuosiilmoituksen perusteella. Mistä lisätietoa? Verotusta ja ennakkoperintää koskevia tietoja saa lisää www. vero.fi -sivuilta sekä verohallinnon valtakunnallisista palvelunumeroista. Kotitalous voi myös epäselvissä asioissa kääntyä verotoimiston puoleen. Ota käyttöösi -verkkopalvelu Palkka.fi -palvelun avulla selviät helposti työnantajavelvoitteistasi. Palkka.fi -palvelu soveltuu kotitalouksille palkan laskentaan ja työntekijän vakuuttamiseen sekä myös työkorvauslaskun maksamiseen ennakkoperintärekisterissä olevalle yritykselle tai yhdistykselle. Palvelua voi käyttää myös palkan tai laskun maksamiseen, vaikka se ei oikeuttaisikaan kotitalousvähennykseen, esim. uudisrakennuksilla tehdystä työstä. Vakuutusyhtiöihin ja verohallintoon lähetettävät ilmoitukset Palkka.fi -palvelu hoitaa automaattisesti oikeaan aikaan ja oikeaan paikkaan. Palveluun tunnistaudutaan henkilökohtaisella verkkopankkitunnuksella tai sirullisella henkilökortilla. 16

2. Lakisääteinen eläkevakuutus Vuoden 2007 alusta tuli voimaan yksityisalojen työntekijän eläkelaki TyEL. Nyt kaikki yksityisalojen palkansaajat vakuutetaan TyEL:n mukaan, myös kotitalouksien palkkaamat työntekijät. Kaikki kotitalouden teettämä ansiotyö vakuutetaan nyt yhden ja saman työntekijän eläkelain mukaan. Enää kotitalouden ei tarvitse miet- tiä, minkä eläkelain mukaan se vakuuttaa työntekijänsä. Jokainen voi myös itse päättää, mistä eläkeyhtiöstä ottaa vakuutuksen. Vuoden 2007 alusta TyELeläkevakuutuksen piiriin kuuluu kaikki 18-68-vuotiaiden tekemä ansiotyö, jos palkka ylittää 46,08 euroa kuukaudessa. 17

Miten kotitalous eläkevakuuttaa työntekijänsä? Eläkevakuutusmaksun maksamiseen vaikuttaa, onko kotitalous tilapäinen asiakas vai sopimusasiakas. Kotitaloutta, jolla ei ole palveluksessaan vakituisia työntekijöitä, ja jonka maksamat palkat puolen vuoden ajalta jäävät alle 6 600 euron, kutsutaan tilapäiseksi työnantajaksi. Tilapäisen työnantajan ei tarvitse tehdä erillistä vakuutushakemusta työeläkeyhtiöön. Tilapäinen työnantaja maksaa vakuutusmaksut valitsemaansa työeläkeyhtiöön palkanmaksua seuraavan kuukauden 20. päivään mennessä. Kätevimmin TyEL-maksut voi hoitaa nettiyhteydellä tai puhelimitse. Kotitaloustyönantajan on tehtävä työeläkeyhtiön kanssa vakuutussopimus, jos sillä on palveluksessaan yksi tai useampi vakituinen työntekijä tai työstä maksetut palkat ylittävät puolen vuoden aikana 6 600 euron rajan. Tällöin kotitalous tekee sopimuksen maksu- ja ilmoitustavoista eläkeyhtiönsä kanssa. Vakuutussopimuksen voi halutessaan tehdä pienemmilläkin ansioilla kuin 6 600 euroa puolessa vuodessa tai jos teetetty ansiotyö on säännöllistä. Kaikki kotitalouden palkkaamat työntekijät, kuten remontintekijät, kotiapulaiset tai perhejuhliin palkattu muusikko, vakuutetaan nyt samoin periaattein. Kaikki samalla eläkevakuutuksella Eläkevakuutus on tärkeä etu työntekijälle. Se ei ainoastaan kartuta eläkettä vanhuuden varalle, vaan antaa myös turvaa työkyvyttömyyden tai perheenhuoltajan kuoleman kohdatessa. Vuoden 2007 alusta kotitalous voi ottaa palkkaamilleen työntekijöille lakisääteisen eläkevakuutuksen mistä tahansa työeläkevakuutusyhtiöstä. Yksityisalojen työntekijöiden työeläkelait ovat yhdistyneet kaikkia työntekijöitä koskevaksi TyEL-laiksi. Samalla aiempien alakohtaisten TEL-, LEL- ja 18

TaEL-lakien soveltaminen päättyy. Kotitalous voi nyt itse valita työntekijöidensä työeläkevakuutusyhtiön. Muutos yksinkertaistaa kotitaloustyön teettäjän eläkevakuutuksen hoitamista monin tavoin. Kotitalouksien on maksettava TyEL-eläkemaksua 18 68-vuotiaista työntekijöistä. Vakuuttaminen alkaa, kun työntekijä täyttää 18 vuotta ja päättyy, kun henkilö täyttää 68 vuotta. Kotitalouden vakuuttamisvelvollisuus koskee myös alle 68-vuotiasta jo eläkettä nostavaa henkilöä, jos hän tekee kotitaloudelle palkallista työtä. Mitkä työt ja tekijät kotitalous eläkevakuuttaa? Työtä teettävä kotitalous on työeläkelainsäädännön mukaan työnantaja, ja kotitalouksien pitää vakuuttaa kutakuinkin kaikki teettämänsä ansiotyöt. TyEL-lain mukaan vakuutetaan palkkatyötä tekevä niin remontintekijä, perhejuhlissa esiintyvä taiteilija kuin ulkomaalainen kotiapulainen. Työntekijän täytyy olla kuitenkin 18 68-vuotias ja hänen kuukausiansionsa on ylitettävä 46,08 euroa kuukaudessa. Vaikka kotitalouden teettämä työsuhde olisi hyvinkin lyhyt ja tuntuisi vähämerkityksiseltä, se ei vapauta TyEL- lain soveltamisesta, mikäli ansioraja ylittyy. Jos kotitaloudelle työtä tekevä henkilö toimii yrittäjänä, hän huolehtii itse eläkevakuutuksestaan. Kotitaloudella ei ole tällöin eläkevakuutusvelvollisuutta. 19

Työeläkevakuutus on otettava myös kotitalouden palkkaamille ulkomaalaisille työntekijöille. Kotitaloustyönantajan TyELmaksu oikeuttaa kotitalousvähennykseen verotuksessa. Mistä palkasta TyELmaksu maksetaan? Kotitalous maksaa TyEL-maksua kaikista työntekijöiden ennakonpidätyksen alaisista palkoista ja verollisista korvauksista. Tällaisia korvauksia voivat olla ylityökorvaukset, sunnuntai- ym. lisät, vuosilomapalkka, lomaltapaluuraha, luontoisedut, sairaus- ja tapaturma-ajan palkka, päivärahan verollinen osa ja lähdeveron alainen palkka. Mikä on TyEL-maksun määrä? Vuoden 2007 alusta kotitalous voi hoitaa eläkemaksut joko kertatilityksellä tai tekemällä sopimuksen valitsemaansa eläkevakuutusyhtiöön. Jos kotitalous on tehnyt työeläkeyhtiön kanssa vuosisopimuksen, TyEL-maksun suuruus on 21,44 prosenttia työntekijän veron ennakonpidätyksen alaisesta palkasta. Jos kotitalous on tilapäinen työnantaja, TyEL-maksun suuruus on 22,04 prosenttia työntekijän veron ennakkopidätyksen alaisesta palkasta. Kotitalouden eläkeyhtiölle tilittämään maksuun sisältyy aina myös työntekijän maksuosuus. Työnantajana kotitalous siis maksaa koko TyELvakuutusmaksun erittelemättä valitsemalleen työeläkeyhtiölle. Apua maksujen laskemiseen saa työeläkeyhtiöiden verkkopalveluista tai uudesta palkka.fi -palvelusta. Myöhästyneistä maksuista työeläkeyhtiö perii vuotuisen viivästyskoron, joka on 11 prosenttia ajalla 1.1. 30.6.2007. Korko tarkistetaan puolivuosittain. 20

täyttäneillä 5,4 prosenttia. Vaikka kotitalous ei pidätä työntekijältä eläkemaksua palkanmaksun yhteydessä, sen on kuitenkin maksettava koko TyEL-maksu eläkeyhtiölle. Jos eläkemaksut jätetään maksamatta, työeläkeyhtiö perii TyEL-maksut kokonaisuudessaan viivästyskorkoineen työnantajalta. Eläkemaksu on työntekijälle verovähennyskelpoinen. Työnantajana kotitalous ilmoittaa sen verottajalle. Milloin maksu maksetaan? Työeläkemaksu maksetaan kotitaloustyönantajan valitsemaan eläkeyhtiöön. Kotitaloudella on kaksi vaihtoehtoa maksaa TyEL-maksu. Jos kotitalous palkkaa työntekijöitä vain satunnaisesti ja sen maksamat palkat eivät ylitä 6 600 euroa puolessa vuodessa, työeläkemaksut maksetaan palkanmaksua seuraavan kuukauden 20. päivään mennessä. Tilapäisesti työantajana Eläketietojen rekisteröinti ja tarkistaminen Kotitalous pidättää myös työntekijän TyEL-maksun Kotitalouden maksamaan vakuutusmaksuun sisältyy aina myös työntekijän oma eläkemaksuosuus. Työnantaja laskee työntekijän osuuden bruttopalkasta ja vähentää sen palkanmaksun yhteydessä työntekijän palkasta. Vuonna 2007 alle 53-vuotiailla työntekijän työeläkemaksu on 4,3 prosenttia ja 53 vuotta Yksityisen ja julkisen sektorin työeläkelaitokset keräävät eläkkeen ansaintatietoja työeläkejärjestelmän yhteiseen ansaintarekisteriin. Ansaintarekisterin tietojen käytöstä Eläketurvakeskus on sopinut tiedon antajien kanssa. Eläketurvakeskus täydentää näitä tietoja muualta saamillaan ansaintatiedoilla. Henkilökohtaisen ansiotyöluettelon saa nähtäväkseen kätevimmin tietokoneella osoitteesta www.tyoelake.fi. Palvelun etusivulta valitaan kohta Omat tiedot. Sisään palveluun pääsee pankkipalveluavaimella, sirullisella HST- tai Kela-kortilla. Tunnistautumisen jälkeen voi etsiä omia tietoja ja esittää myös henkilökohtaisia eläkekysymyksiä. Tuoreimman tiedon eläketurvastaan henkilö saa siltä työeläkevakuuttajalta, jossa hän on ollut viimeksi vakuutettuna. Jos työeläkevakuuttaja ei ole tiedossa, sen selvittämiseen saa myös ohjeet osoitteesta www.tyoelake.fi Työeläkeotteen voi tilata myös kirjallisesti erityisellä Tarkista työeläkkeesi kortilla. Niitä saa mm. Kelan ja vakuutusyhtiöiden konttoreista. Puhelimitse otteen voi tilata Eläketurvakeskuksen neuvonnasta numerosta 010 751 4201. 21