Kotitalous työnantajana 2007 Miten hoidan verot, eläkkeet, sosiaaliturva- ja vakuutusmaksut? MISTÄ SAAN TUKEA?
Julkaisija: Eläketurvakeskus Eläkevakuutusosakeyhtiö Veritas Försäkringsaktiebolaget Pensions-Alandia Kansaneläkelaitos, Kela Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Etera Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Tapiola Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma Keskinäinen vakuutusyhtiö Eläke-Fennia Sosiaali- ja terveysministeriö Tapaturmavakuutuslaitosten liitto Työministeriö Työttömyysvakuutusrahasto Verohallitus Tuotanto: Karissa Oy/Kari Rissa Ulkoasu: Teppo Jokinen Kuvitus: Jorma Nousiainen Kirjapaino: PunaMusta Oy, Iisalmi 2007 ISSN 0356-2581 2
Kotitalous työnantajana Miten hoidan verot, eläkkeet, sosiaaliturva- ja vakuutusmaksut? Mistä saan tukea?
Sisältö Kotitalouden palkkaamista työntekijöistä maksettavat työnantajamaksut 6 1. Verotus 8 Palkka alle 1500 euroa vuodessa - ei ennakonpidätystä 9 Palkkaa yli 1500 euroa vuodessa - ennakonpidätys suoritettava 9 Sairausvakuutusmaksu 11 Palkansaajan velvollisuudet 11 Työnantajan sosiaaliturvamaksu 11 Esimerkki ennakonpidätyksen laskemisesta 11 Ennakonpidätyksen ja sosiaaliturvamaksun maksaminen 12 Työn teettäminen yrityksellä 14 Ennakkoperintärekisterin merkitys 15 2. Lakisääteinen eläkevakuutus 17 Miten kotitalous eläkevakuuttaa työntekijänsä? 18 Kaikki samalla eläkevakuutuksella 18 Mitkä työt ja tekijät kotitalous eläkevakuuttaa? 19 Mistä palkasta TyEL maksetaan? 20 Mikä on TyEL-maksun määrä? 20 Milloin eläkemaksu maksetaan? 21 Eläketietojen rekisteröinti ja tarkistaminen 21 Minne eläkemaksu maksetaan? 22 3. Lakisääteinen tapaturmavakuutus 23 Vakuutuksen teko 24 Tapaturmavakuutuskorvaukset 25 Toimenpiteet tapaturman satuttua 26 Työttömyysvakuutus 27 4. Kotitalouksien maksut 2007 28 5. Kelan etuuksia 29 6. Etuudet riskien varalta 30 7. Matalapalkkatuki 31 8. Työhallinnon tuki 32 Palkkatuki 2 Tuen kesto ja määrä 2 Kotitalouksien työantajaringit 9. Kotitalousvähennys 34 Kuka vähennyksen saa? Millainen työ oikeuttaa vähennykseen? 34 Milloin vähennystä ei saa? 5 Mistä vähennys tehdään? 6 Esimerkkejä kotitalousvähennyksen määrästä 36 10. Työsuhdeasiat 37 Kotitaloustyöntekijän työaika 7 Työsopimus 8 Irtisanominen 8 Palkka 8 Vuosiloma 9 Työtodistus 9 Työterveyshuolto 9 Työturvallisuus 9 Ohjeita ja lisätietoja 40
Lukijalle Kotitaloudet tarjoavat työtilaisuuksia monen alan taitajille. Työ voi olla perinteistä kotitaloustyötä kuten siivoamista, pyykinpesua tai ruuanlaittoa. Se voi olla myös esimerkiksi hoitoja hoivatyötä tai monenlaista suunnittelu-, rakennus- ja korjaustyötä. Tämä opas on tarkoitettu kotitalouksille, jotka palkkaavat itse työvoimaa tai ostavat niin sanottuja kotipalveluja yksityisiltä yrityksiltä. Oppaassa selvitetään erityisesti työnantajana tilapäisesti toimivan kotitalouden velvoitteita. Jos kotitalous itse palkkaa työvoimaa, se joutuu huolehtimaan erilaisista työnantajavelvoitteista. Kotitalouden on toimitettava maksamastaan palkasta ennakonpidätys ja maksettava se työnantajan sosiaaliturvamaksun ohella veroviraston tilille. Kotitalouden on tehtävä muistiinpanot toimittamistaan ennakonpidätyksistä sekä maksamistaan työnantajan sosiaaliturvamaksuista. Kotitalouden on huolehdittava myös työeläke- ja työttömyysvakuutusmaksujen maksamisesta. Työntekijät on vakuutettava tapaturman varalta. Oppaassa kerrotaan myös miten toimitaan, jos työ ostetaan ammatinharjoittajalta tai yritykseltä. Tällöin kotitaloudella ei ole työnantajavelvollisuuksia tai niitä on huomattavasti rajoitettu. Eri alojen työehtosopimuksia ja niiden soveltamiseen liittyviä asioita tässä esitteessä ei ole käsitelty. Näistä saa tietoa eri alojen työnantaja- ja työntekijäjärjestöiltä sekä työsuojelupiireistä. Opasta jaetaan kotitalouksille mm. verotoimistoista, Kelan toimistoista, työvoimatoimistoista, vakuutus- ja työeläkeyhtiöistä. Opas löytyy myös Internetistä. Esitteen tiedot ovat vuoden 2007 tasolla. Tämän esitteen ovat tuottaneet yhteistyössä Eläketurvakeskus, Kela, sosiaali- ja terveysministeriö, Tapaturmavakuutuslaitosten liitto, työeläkeyhtiöt, työministeriö, Työttömyysvakuutusrahasto ja Verohallitus. 5
* Kotitalouden palkkaamista työntekijöistä Palkka 1 500 euroa tai alle kalenterivuodessa TYÖNANTAJAVELVOITE Esimerkiksi: Veron ennakonpidätys Sosiaaliturvamaksu TyEL-eläkemaksu Rakentaja * ** Tapaturmavakuutusmaksu Työttömyysvakuutusmaksu Kotiapulainen Siivooja Lastenhoitaja Au pair Muuttomies Soittaja Kotiopettaja Remonttimies työnantajan maksettava maksu jos yli 12 työpäivää vuodessa jos alalla työehtosopimus on maksettava myös työntekijäin ryhmähenkivakuutus ** työttömyysvakuutusmaksua ei peritä, jos tapaturmavakuutusmaksuna on kiinteä vuosimaksu 6
* maksettavat työnantajamaksut PalkkaYLI 1500 euroa kalenterivuodessa TYÖNANTAJAVELVOITE Esimerkiksi: Veron ennakonpidätys Sosiaaliturvamaksu TyEL-eläkemaksu Rakentaja Kotiapulainen Siivooja Lastenhoitaja Au pair Muuttomies Soittaja Kotiopettaja Remonttimies * ** Tapaturmavakuutusmaksu Työttömyysvakuutusmaksu työnantajan maksettava maksu jos yli 12 työpäivää vuodessa ** jos alalla työehtosopimus on maksettava myös työntekijäin ryhmähenkivakuutus työttömyysvakuutusmaksua ei peritä, jos tapaturmavakuutusmaksuna on kiinteä vuosimaksu 7
1. Verotus Kotitalous voi teettää töitä työnantajana ja palkata työntekijöitä. Kotitalous voi tilata töitä myös toimeksiantona itsenäisesti toimivalta ammatinharjoittajalta tai yrityksiltä. Kotitalouden on tiedettävä, onko kysymys työsuhteesta, sillä se vaikuttaa velvollisuuksiin palkkoja ja laskuja maksettaessa. Alle 1 500 euroa Yli 1 500 euroa Jos kotitalous palkkaa työntekijän ja palkkaa maksetaan vuodessa 1 500 euroa tai alle, ei kotitalouden tarvitse suorittaa veron ennakonpidätystä eikä maksaa sosiaaliturvamaksuja. Lakisääteiset eläke- ja tapaturmavakuutusmaksut on kuitenkin yleensä maksettava. (katso taulukko sivut 6 7.) 8 Jos kotitalouden maksama palkkasumma yhdelle ja samalle henkilölle ylittää 1 500 euroa vuodessa, on kotitalouden suoritettava työntekijän palkasta veron ennakonpidätys ja maksettava työnantajan sosiaaliturvamaksu. Myös lakisääteiset eläke-ja tapaturmavakuutusmaksut on maksettava. Sen sijaan jos työn tekee itsenäinen ammatinharjoittaja tai yritys, kotitalouden ei tarvitse suorittaa veron ennakonpidätyksiä eikä maksaa sosiaaliturvamaksuja. Myöskään eläkeja vakuutusmaksuja ei tarvitse maksaa. Nämä kustannukset sisältyvät ammatinharjoittajan tai yrittäjän laskuun.
Työn teettäminen palkansaajalla Palkkaa 1500 euroa tai alle vuodessa - ei ennakonpidätystä Kotitalouteen palkatulle työntekijälle maksetusta palkasta ei toimiteta ennakonpidätystä, jos palkkaa maksetaan enintään 1500 euroa kalenterivuodessa. Myöskään työnantajan sosiaaliturvamaksua ei tällöin tarvitse maksaa. Jos palkkaa maksetaan useissa erissä, pidätysvapauden raja 1 500 euroa määräytyy kokonaispalkan perusteella. Esimerkiksi jos työntekijälle maksetaan palkkaa 600 euroa kuukaudessa ja työsuhde kestää Työsuhde Työsuhteen arviointi tehdään kokonaisarviointina. Henkilö on työsuhteessa kotitalouteen yleensä, kun kotitalous määrää esim. miten ja milloin työ suoritetaan kotitalous hankkii tarveaineet työntekijä tekee työtä kotitaloudessa henkilökohtaisesti työntekijälle maksetaan lomakorvausta ja palkkaa sairausajalta kolme kuukautta, on jo ensimmäisen kuukauden palkasta toimitettava ennakonpidätys ja maksettava työnantajan sosiaaliturvamaksu. Jos kokonaispalkan määrä ei työsuhdetta aloitettaessa ole ollut tiedossa, mutta palkan määrä myöhemmin nousee yli 1 500 euron, ennakonpidätys on toimitettava siitä alkaen kun 1 500 euron rajan todetaan ylittyvän. Aikaisemmin maksetuista palkoista ei tarvitse toimittaa ennakonpidätystä. Työnantajan sosiaaliturvamaksu on kuitenkin maksettava koko vuoden palkkasummasta, samoin lakisääteiset työeläkeja tapaturmavakuutusmaksut. kotitalous maksaa palkansaajan eläkevakuutusmaksut ja järjestää tapaturmaturvan Työnantaja on se, jonka lukuun tehdystä työstä palkka maksetaan. Esimerkiksi kotitalous, joka palkkaa kotiapulaisen, siivoojan tai rakennusmiehiä, on työnantaja. Palkkaa yli 1 500 euroa vuodessa - ennakonpidätys suoritettava Jos palkkaa ja muita etuuksia maksetaan samalle henkilölle yhteensä yli 1 500 euroa vuodessa, kotitalouden on suoritettava työntekijälle maksamastaan palkasta ennakonpidätys ja maksettava työnantajan sosiaaliturvamaksu. Ennakonpidätys toimitetaan siten, että kotitalous vähentää bruttopalkasta ennakonpidätyksen ja maksaa sen verovirastolle. Myös palkkaennakosta eli förskotista on toimitettava ennakonpidätys. Ennakonpidätyksessä käytettävä veroprosentti näkyy palkansaajan verokortista. Palkka voidaan maksaa rahana, luontoisetuna (esim. ravintoetuna) tai muuna etuutena. Verohallitus vahvistaa vuosittain luontoisetujen rahaarvot. Niistä saa tiedon verotoimistoista ja verovirastoista sekä internetistä www.vero.fi. Jos palkkaa maksetaan myös luontoisetuna, luontoisetujen raha-arvot lisätään rahapalkkaan. Ennakonpidätys toimitetaan rahapalkan ja luontoisetujen yhteismäärästä. Palkan perusteena voi olla työaika (tunti- tai kuukausipalkka) tai työmäärä (urakkapalkka). Erilaiset palkan lisät (esim. yli- ja sunnuntaityökorvaus sekä lomaraha) luetaan palkkaan. 9
Jos palkka maksetaan pelkästään luontoisetuna, ennakonpidätystä ei toimiteta. Työnantajan sosiaaliturvamaksu on tällöinkin maksettava luontoisedun raha-arvosta. 10 Ennakonpidätys päätoimesta Jos työntekijä työskentelee päätoimisena ja antaa kotitaloudelle päätoimen verokortin, ennakonpidätys toimitetaan tämän verokortin mukaisena. Kotitalous säilyttää päätoimen verokortin koko työsuhteen keston ajan. Päätoimen verokorttiin on merkitty perus- ja lisäprosentti. Verokorttiin on merkitty myös tuloraja, johon asti työnantaja soveltaa perusprosenttia kunakin palkkakautena (ajanjakso, jolta palkka sovitaan maksettavaksi, esimerkiksi kuukausi). Jos palkan määrä ylittää verokorttiin merkityn palkkakauden tulorajan, ennakonpidätys toimitetaan ylimenevästä osasta lisäprosentin mukaan. Vaihtoehtoisesti työntekijä voi valita ennakonpidätyksen toimittamistavakseen yhteen tulorajaan perustuvan ennakonpidätyksen. Tällöin kotitalous käyttää perusprosenttia tulorajan täyttymiseen asti. Sen jälkeen kaikista tuloista peritään veroa lisäprosentin mukaan. Ennakonpidätys lomaja ylityökorvauksista Kotitalous toimittaa ennakonpidätyksen lomaltapaluu- ja lomarahasta perusprosentin suuruisena. Yli- tai sunnuntaityökorvaus tai muu säännöllisen palkan lisäksi maksettava korvaus lasketaan yhteen säännöllisen rahapalkan kanssa. Ennakonpidätys toimitetaan näiden yhteismäärästä. Ennakonpidätys sivutoimen palkasta Jos työntekijä työskentelee kotitaloudessa sivutoimisesti eli muun toimensa ohessa, ennakonpidätys toimitetaan sivutuloja varten annetun verokortin mukaan. Kotitalous ei ota itselleen sivutoimen verokorttia, vaan ottaa siitä ainoastaan työntekijän henkilö- ja verotustiedot ennakonpidätyksen toimittamista varten. Sivutointa varten annettuun verokorttiin on merkitty joko perus- ja lisäprosentti tai pelkästään lisäprosentti. Jos saman kotitalouden vuoden aikana maksamat palkat ylittävät verokortissa mainitun tulorajan, ylimenevästä osasta toimitetaan ennakonpidätys lisäprosentin mukaan. Jos verokorttiin on merkitty ainoastaan yksi prosentti, sitä sovelletaan rajoituksetta kaikkiin sivutoimista maksettaviin suorituksiin. Jos työntekijällä ei ole verokorttia? Mikäli kotitalouden palkkaama henkilö ei esitä verokorttia ja jos palkan määrä kalenterivuodessa nousee yli 1 500 euron, ennakonpidätys toimitetaan sekä pää- että sivutoimesta 60 %:n suuruisena.
Työnantajan sosiaaliturvamaksu ja ennakonpidätys Kotitalouden on maksettava työnantajan sosiaaliturvamaksu, jos työntekijälle maksetaan palkkaa ja etuuksia yhteensä yli 1 500 euroa vuodessa. Kotitalous maksaa sosiaaliturvamaksun Sairausvakuutusmaksu Palkansaajilta ja yrittäjiltä peritään ennakkoperinnän yhteydessä sairausvakuutusmaksuna päivärahamaksu ja sairaanhoitomaksu. Kummatkin maksut sisältyvät ennakonpidätysprosenttiin. Työntekijälle annettavassa Palkansaajan velvollisuudet Kotitalouksien maksamat palkat ovat työntekijälle veronalaista tuloa, vaikka ennakonpidätystä ei olisikaan toimitettu. Palkansaajan on tarkistettava, että palkka sisältyy esitäytettyyn veroilmoitukseen oikeamääräisenä. ennakonpidätyksen yhteydessä. Sosiaaliturvamaksu sisältää sairausvakuutusmaksun ja kansaneläkemaksun. Kotitalouden maksama sosiaaliturvamaksu lasketaan prosentteina työntekijöiden ennakonpidätyksen alaisen palkan määrästä. Vuonna 2007 kotitalouksien maksaman sosiaaliturvamaksun suuruus on 2,951 prosenttia palkkasummasta. palkkalaskelmassa on oltava oma kohta, mistä ilmenee perityn päivärahamaksun suuruus. Päivärahamaksu on palkansaajille verotuksessa vähennyskelpoinen. Vuonna 2007 päivärahamaksun määrä on 0,75 % palkasta. Maksettava määrä saadaan kertomalla palkan bruttomäärä 0,75 prosentilla. Esimerkiksi jos palkka on 1 000 euroa, niin päivärahamaksun määrä saadaan kertomalla 1 000 euroa 0,75 prosentilla eli se on 7,50 euroa. Palkansaajalta vero peritään jälkikäteen jäännösverona eli ns. lisäverona. Jos palkansaaja saa alle 1 500 euron palkkioita useilta työnantajilta, voi jäännösveroa kertyä maksettavaksi paljonkin. Palkansaaja voi välttää jäännösveroja pyytämällä, että ennakonpidätys toimitetaan myös alle 1 500 euron määrästä. Hän voi myös hakea verotoimistosta ennakkoverolipun tai maksaa verot oma-aloitteisesti ennakon täydennysmaksuina. Esimerkki ennakonpidätyksen laskemisesta Verokortissa perusprosentti on 28 ja lisäprosentti 47. Palkkakauden tuloraja on 2 000 euroa. Palkkakausi on kuukausi eli palkka maksetaan kerran kuukaudessa. Palkka on 2 100 euroa (rahapalkka 2 000 euroa ja ateriaetu 20 päivältä 5,00 euroa/pv). Ennakonpidätys lasketaan perusprosentin mukaan 2 000 euroon asti (2 000 x 28 % = 560 euroa) ja lisäprosentin mukaan 2 000 euron ylimenevästä osasta 100 eurosta (100 euroa x 47 % = 47,00 euroa). Ennakonpidätys on yhteensä 607,00 euroa. Työntekijälle maksetaan 2 000 euroa 607,00 euroa = 1 393,00 euroa 11
Ennakonpidätyksen ja työnantajan sosiaaliturvamaksun maksaminen 12 Maksuaika- ja paikka Kotitalouden on maksettava ennakonpidätys ja sosiaaliturvamaksu viimeistään palkan maksukuukautta seuraavan kalenterikuukauden 10. päivänä. Ne maksetaan oma-aloitteisten verojen tilisiirtolomakkeella (VEROH 7619). Tilisiirtolomakkeita saa verovirastoista, verotoimistoista, posteista ja useimmista pankeista sekä internetistä www.vero.fi. Maksut voidaan maksaa pankkiin. Maksut voi maksaa myös maksuautomaatilla tai päätteellä. Esimerkiksi jos palkka on maksettu 20.2., ennakonpidätys ja sosiaaliturvamaksu on maksettava viimeistään 10.3. Jos maksuajan viimeinen päivä on yleinen vapaapäivä, esimerkiksi itsenäisyyspäivä, joulu, sunnuntai tai lauantai, saa maksut suorittaa ensimmäisenä arkipäivänä tuon päivän jälkeen. Tilisiirtolomakkeen täyttäminen Tilisiirtolomakkeeseen merkitään saajan tilinumeroksi maksajan kotikunnan veroviraston tilinumero. Tilinumero on tilisiirtolomakkeen kääntöpuolella. Maksajan nimen lisäksi tilisiirtolomakkeelle merkitään maksajan henkilötunnus täydellisenä. Pelkkä syntymäaika ei riitä, vaan myös tunnusosa tulee merkitä. Kohdekuukausi ja -vuosi merkitään nelinumeroisena lukuna. Jos verovirastolle maksetaan esimerkiksi työntekijälle kesäkuussa maksetun palkan ennakonpidätyksiä ja työnantajan sosiaaliturvamaksua heinäkuussa, merkitään kohdekuukausi ja -vuosi seuraavasti: 0607. Maksettavan yhteismäärän lisäksi lomakkeella eritellään maksettavat verot merkitsemällä niille tunnus. Ennakonpidätyksen tunnukseksi merkitään 80. Työnantajan sosiaaliturvamaksun tunnus on 81. Vuosi-ilmoitus Kotitalouden on annettava myös vuosi-ilmoitus työntekijöille maksetuista palkoista ja niistä toimitetuista ennakonpidätyksistä. Vuosi-ilmoitus annetaan kotikunnan verovirastolle. Vuosi-ilmoitus annetaan myös sellaisista palkoista, joista ei ole toimitettu ennakonpidätys-
tä eikä ole maksettu työnantajan sosiaaliturvamaksua, jos määrä on vähintään 200 euroa kalenterivuodessa. Vuosi-ilmoitus annetaan viimeistään palkanmaksuvuotta seuraavan tammikuun loppuun mennessä. Suositeltavaa kuitenkin on antaa ilmoitus heti työsuhteen päätyttyä, jos se ei jatku kalenterivuoden loppuun. Vuosi-ilmoitus annetaan lomakkeella VEROH 7801. Lomaketta saa verovirastoista, verotoimistoista, posteista ja pankeista. Lomake on myös Internetissä www.vero.fi. Se, jonka tunnuksella suoritukset on maksettu merkitsee lomakkeelle oman nimensä, osoitteensa, puhelinnumeronsa sekä henkilötunnuksensa. Maksetut palkat ilmoitetaan vuosi-ilmoituslomakkeella palkansaajittain. Palkan suorituslaji merkitään sen mukaan kumman verokortin (pää- tai sivutulon) palkansaaja on maksajalle antanut. Palkansaajan nimi ja henkilötunnus merkitään täydellisenä. Kohtaan 14, Palkan / Suorituksen määrä merkitään maksettu palkka bruttona. Kohtaan 15 Ennakonpidätys merkitään vuoden aikana toimitettu ja veroviraston tilille maksettu ennakonpidätyksen määrä. Vuonna 2007 työntekijöiltä perittävä eläkemaksu on 4,3 prosenttia palkasta (18 52 - vuotiaat työntekijät) tai 5,4 prosenttia palkasta (53 67 vuotiaat työntekijät). Työttömyysvakuutusmaksu on 0,58 prosenttia palkasta ja se peritään 17-65 vuotiailta. Lomakkeelle merkitään myös palkansaajalle annetut luontoisedut. Tarkemmat ohjeet näiden ilmoittamisesta selviävät lomakkeen kääntöpuolella olevista ohjeista. Tosite palkansaajalle Kotitalouden on annettava maksetusta palkasta työntekijälle tosite, josta tämä voi tarkistaa palkan ja ennakonpidätyksen määrät. Tosite on vapaamuotoinen todistus. Siitä tulee kuitenkin ilmetä maksajan ja saajan nimi, palkan tai työkorvauksen, ennakonpidätyksen, työntekijän eläkemaksun sekä työttömyysvakuutuksen euromäärät. Lisäksi todistuksesta tulee ilmetä sairausvakuutuksen päivärahamaksun suuruus (katso sivu 11). Työnantaja ei peri päivärahamaksua palkasta, sillä se sisältyy ennakonpidätysprosenttiin. Tosite päivätään ja allekirjoitetaan. Se annetaan työntekijälle joko työsuhteen päättyessä tai viimeistään palkanmaksuvuotta seuraavan vuoden tammikuun 15 päivään mennessä. Verokorttiin ei yleensä tehdä palkanmaksu- eikä ennakonpidätysmerkintöjä. Vain jos verokortissa on merkinnän tekemistä koskeva määräys kuten esimerkiksi portaikkoverokortissa tai yhteen tulorajaan perustuvassa ennakonpidätyksen toimitustavassa merkitään maksetut palkat, työnantajan nimi sekä aika, jolta palkka on maksettu. Merkintä tehdään kohtaan lisätietoja. Tositteiden säilyttämisvelvollisuus Kotitalouden on tehtävä maksamistaan palkoista muistiinpanot ja säilytettävä ne. Muistiinpanoksi riittää palkansaajalle annettavan tositteen jäljennös ja kuitti palkan maksamisesta. Muistiinpanot, laskut ja kuitit on syytä säilyttää kuusi vuotta palkanmaksuvuoden päättymisestä lukien. 13
Työn teettäminen yrityksellä Kotitalous voi ostaa tarvitsemansa työt joltakin ammatinharjoittajalta tai yritykseltä. Tällöin kotitalouden ei tarvitse huolehtia sosiaaliturvamaksuista, veron ennakonpidätyksestä eläkemaksuista eikä tapaturmavakuutusmaksuista. Kotitalouden sopimuskumppanina yritys Kotitalous voi antaa työn tekemisen joko kokonaan tai osaksi yrityksen (esim. avoin yhtiö, 14 kommandiittiyhtiö, osakeyhtiö, osuuskunta) tehtäväksi. Tällöin kotitaloudella ei ole työnantajan velvoitteita. Yritys huolehtii itse omien verojensa ja palkansaajiensa verojen yms. suoritusten maksusta. Omat tuloveronsa yritys maksaa yleensä ennakkoverolipulla. Yhtiömuotoisella liiketoiminnan harjoittajalla on yleensä liikehuoneisto tai toimialasta riippuen muut toiminnan harjoittamista varten hankitut tilat. Liiketoiminta on pääsääntöisesti julkista ja laajaa. Esimerkiksi myytäviä palveluita mainostetaan ja myydään ostavalle yleisölle. Kotitalouden sopimuskumppanina ammatinharjoittaja Kotitaloudella ei ole työnantajavelvoitteita myöskään silloin, jos se maksaa palkkion tehdystä työstä ammatinharjoittajalle, joka toimii yrittäjänä esimerkiksi toiminimeä käyttäen. Tässäkin tapauksessa yrittäjä itse maksaa paitsi omat veron-
sa myös oman eläkevakuutusmaksunsa (YEL) ja mahdolliset vapaaehtoiset tapaturmavakuutusmaksut. Kotitalous voi pitää sopimuskumppaniaan ammatinharjoittajana, jos tämä on ottanut tehdäkseen kokonaisurakan, käyttää omia työvälineitään, hankkii tarveaineet ja palkkaa itse tarvittavan aputyövoiman. Ammatinharjoittajia ovat usein myös esim. erilaisten harrastus- ja vapaa-ajan toimintojen ohjaajat ja opettajat. Mistä lisätietoa? Jos kotitaloudelle on epäselvää, onko työntekijä yrittäjä vai palkansaaja, on syytä kysyä menettelyohjeita verotoimistosta. Myös sitovaa ennakkoratkaisua voidaan pyytää. Ennakkoratkaisu on maksullinen. Ennakkoperintärekisterin merkitys Sopimuksen tekeminen ammatinharjoittajan tai yrityksen kanssa ei vapauta kotitaloutta automaattisesti ennakonpidätysvelvollisuudesta. Jos vuoden mittaan maksettava työkorvauksen määrä on yli 1 500 euroa, kotitalouden on tarkistettava, että ammatinharjoittaja tai yritys kuulu ennakkoperintärekisteriin. Rekisterimerkintä on varmistettava ennen sopimuksen tekoa. Verohallinto ei anna ennakkoperintärekisteriotetta, joten sen avulla ammatinharjoittaja tai yritys ei voi osoittaa olevansa ennakkoperintärekisterissä. Rekisteriin kuuluminen merkitsee sitä, että ammatinharjoittaja tai yritys maksaa itse omat ennakkoveronsa. Kotitaloudella ei tässä tapauksessa ole ennakonpidätysvelvollisuutta. Kotitalouden on tarkistettava rekisteröinti, joko www.ytj. fi-palvelun Internet-sivuilta tai soittamalla palvelunumeroon 010 320 490. Asiaa voi myös tiedustella verotoimistosta. Jos rekisterimerkintää ei ole, on laskun määrästä toimitettava ennakonpidätys. Työnantajan sosiaaliturvamaksua ei makseta. 15
Rekisteriin kuulumattoman ennakonpidätyksen määrä Jos työn tekijä on rekisteriin merkitsemättä oleva henkilö, esimerkiksi toiminimellä ammatti- tai liiketoimintaa harjoittava, ennakonpidätys toimitetaan tällaisen henkilön sivutuloverokortin mukaan tai verotoimiston hänelle antaman muun verokortin mukaan. Jos luonnollinen henkilö ei esitä lainkaan verokorttia, ennakonpidätys toimitetaan 60%:n suuruisena, kun hänelle maksetut korvaukset ylittävät 1 500 euroa vuodessa. Jos työn tekee ja suorituksen saa osakeyhtiö, avoin yhtiö, kommandiittiyhtiö tai muu vastaava yhteisö tai yhtymä, ennakonpidätys toimitetaan 13 %: n suuruisena. Sitä maksettaessa on veron tunnus 83 (tilisiirtolomakkeella). Ennakonpidätys lasketaan laskun määrästä, josta on vähennetty arvonlisäveron osuus. Työn suorittamisesta aiheutuneita kustannuksia tai tavaroiden osuutta ei vähennetä ennen ennakonpidätyksen toimittamista. Merkinnät vuosi-ilmoitukseen Vuosi -ilmoitus annetaan myös ennakkoperintärekisteriin kuulumattomalle henkilölle tai yritykselle maksetuista työkorvauksista. Työkorvaus ilmoitetaan vuosi-ilmoituksella merkitsemällä kohtaan muun suorituslajin tunnus H (lomakkeen kääntöpuolella on muiden suorituslajien luettelo.) Myös rekisteriin kuulumattoman ammatinharjoittajan ja yhtiön Y-tunnuksen ilmoittaminen täydellisenä on tärkeää, koska maksetuista työkorvauksista toimitetut ennakonpidätykset luetaan saajiensa hyväksi verotuksessa vain vuosiilmoituksen perusteella. Mistä lisätietoa? Verotusta ja ennakkoperintää koskevia tietoja saa lisää www. vero.fi -sivuilta sekä verohallinnon valtakunnallisista palvelunumeroista. Kotitalous voi myös epäselvissä asioissa kääntyä verotoimiston puoleen. Ota käyttöösi -verkkopalvelu Palkka.fi -palvelun avulla selviät helposti työnantajavelvoitteistasi. Palkka.fi -palvelu soveltuu kotitalouksille palkan laskentaan ja työntekijän vakuuttamiseen sekä myös työkorvauslaskun maksamiseen ennakkoperintärekisterissä olevalle yritykselle tai yhdistykselle. Palvelua voi käyttää myös palkan tai laskun maksamiseen, vaikka se ei oikeuttaisikaan kotitalousvähennykseen, esim. uudisrakennuksilla tehdystä työstä. Vakuutusyhtiöihin ja verohallintoon lähetettävät ilmoitukset Palkka.fi -palvelu hoitaa automaattisesti oikeaan aikaan ja oikeaan paikkaan. Palveluun tunnistaudutaan henkilökohtaisella verkkopankkitunnuksella tai sirullisella henkilökortilla. 16
2. Lakisääteinen eläkevakuutus Vuoden 2007 alusta tuli voimaan yksityisalojen työntekijän eläkelaki TyEL. Nyt kaikki yksityisalojen palkansaajat vakuutetaan TyEL:n mukaan, myös kotitalouksien palkkaamat työntekijät. Kaikki kotitalouden teettämä ansiotyö vakuutetaan nyt yhden ja saman työntekijän eläkelain mukaan. Enää kotitalouden ei tarvitse miet- tiä, minkä eläkelain mukaan se vakuuttaa työntekijänsä. Jokainen voi myös itse päättää, mistä eläkeyhtiöstä ottaa vakuutuksen. Vuoden 2007 alusta TyELeläkevakuutuksen piiriin kuuluu kaikki 18-68-vuotiaiden tekemä ansiotyö, jos palkka ylittää 46,08 euroa kuukaudessa. 17
Miten kotitalous eläkevakuuttaa työntekijänsä? Eläkevakuutusmaksun maksamiseen vaikuttaa, onko kotitalous tilapäinen asiakas vai sopimusasiakas. Kotitaloutta, jolla ei ole palveluksessaan vakituisia työntekijöitä, ja jonka maksamat palkat puolen vuoden ajalta jäävät alle 6 600 euron, kutsutaan tilapäiseksi työnantajaksi. Tilapäisen työnantajan ei tarvitse tehdä erillistä vakuutushakemusta työeläkeyhtiöön. Tilapäinen työnantaja maksaa vakuutusmaksut valitsemaansa työeläkeyhtiöön palkanmaksua seuraavan kuukauden 20. päivään mennessä. Kätevimmin TyEL-maksut voi hoitaa nettiyhteydellä tai puhelimitse. Kotitaloustyönantajan on tehtävä työeläkeyhtiön kanssa vakuutussopimus, jos sillä on palveluksessaan yksi tai useampi vakituinen työntekijä tai työstä maksetut palkat ylittävät puolen vuoden aikana 6 600 euron rajan. Tällöin kotitalous tekee sopimuksen maksu- ja ilmoitustavoista eläkeyhtiönsä kanssa. Vakuutussopimuksen voi halutessaan tehdä pienemmilläkin ansioilla kuin 6 600 euroa puolessa vuodessa tai jos teetetty ansiotyö on säännöllistä. Kaikki kotitalouden palkkaamat työntekijät, kuten remontintekijät, kotiapulaiset tai perhejuhliin palkattu muusikko, vakuutetaan nyt samoin periaattein. Kaikki samalla eläkevakuutuksella Eläkevakuutus on tärkeä etu työntekijälle. Se ei ainoastaan kartuta eläkettä vanhuuden varalle, vaan antaa myös turvaa työkyvyttömyyden tai perheenhuoltajan kuoleman kohdatessa. Vuoden 2007 alusta kotitalous voi ottaa palkkaamilleen työntekijöille lakisääteisen eläkevakuutuksen mistä tahansa työeläkevakuutusyhtiöstä. Yksityisalojen työntekijöiden työeläkelait ovat yhdistyneet kaikkia työntekijöitä koskevaksi TyEL-laiksi. Samalla aiempien alakohtaisten TEL-, LEL- ja 18
TaEL-lakien soveltaminen päättyy. Kotitalous voi nyt itse valita työntekijöidensä työeläkevakuutusyhtiön. Muutos yksinkertaistaa kotitaloustyön teettäjän eläkevakuutuksen hoitamista monin tavoin. Kotitalouksien on maksettava TyEL-eläkemaksua 18 68-vuotiaista työntekijöistä. Vakuuttaminen alkaa, kun työntekijä täyttää 18 vuotta ja päättyy, kun henkilö täyttää 68 vuotta. Kotitalouden vakuuttamisvelvollisuus koskee myös alle 68-vuotiasta jo eläkettä nostavaa henkilöä, jos hän tekee kotitaloudelle palkallista työtä. Mitkä työt ja tekijät kotitalous eläkevakuuttaa? Työtä teettävä kotitalous on työeläkelainsäädännön mukaan työnantaja, ja kotitalouksien pitää vakuuttaa kutakuinkin kaikki teettämänsä ansiotyöt. TyEL-lain mukaan vakuutetaan palkkatyötä tekevä niin remontintekijä, perhejuhlissa esiintyvä taiteilija kuin ulkomaalainen kotiapulainen. Työntekijän täytyy olla kuitenkin 18 68-vuotias ja hänen kuukausiansionsa on ylitettävä 46,08 euroa kuukaudessa. Vaikka kotitalouden teettämä työsuhde olisi hyvinkin lyhyt ja tuntuisi vähämerkityksiseltä, se ei vapauta TyEL- lain soveltamisesta, mikäli ansioraja ylittyy. Jos kotitaloudelle työtä tekevä henkilö toimii yrittäjänä, hän huolehtii itse eläkevakuutuksestaan. Kotitaloudella ei ole tällöin eläkevakuutusvelvollisuutta. 19
Työeläkevakuutus on otettava myös kotitalouden palkkaamille ulkomaalaisille työntekijöille. Kotitaloustyönantajan TyELmaksu oikeuttaa kotitalousvähennykseen verotuksessa. Mistä palkasta TyELmaksu maksetaan? Kotitalous maksaa TyEL-maksua kaikista työntekijöiden ennakonpidätyksen alaisista palkoista ja verollisista korvauksista. Tällaisia korvauksia voivat olla ylityökorvaukset, sunnuntai- ym. lisät, vuosilomapalkka, lomaltapaluuraha, luontoisedut, sairaus- ja tapaturma-ajan palkka, päivärahan verollinen osa ja lähdeveron alainen palkka. Mikä on TyEL-maksun määrä? Vuoden 2007 alusta kotitalous voi hoitaa eläkemaksut joko kertatilityksellä tai tekemällä sopimuksen valitsemaansa eläkevakuutusyhtiöön. Jos kotitalous on tehnyt työeläkeyhtiön kanssa vuosisopimuksen, TyEL-maksun suuruus on 21,44 prosenttia työntekijän veron ennakonpidätyksen alaisesta palkasta. Jos kotitalous on tilapäinen työnantaja, TyEL-maksun suuruus on 22,04 prosenttia työntekijän veron ennakkopidätyksen alaisesta palkasta. Kotitalouden eläkeyhtiölle tilittämään maksuun sisältyy aina myös työntekijän maksuosuus. Työnantajana kotitalous siis maksaa koko TyELvakuutusmaksun erittelemättä valitsemalleen työeläkeyhtiölle. Apua maksujen laskemiseen saa työeläkeyhtiöiden verkkopalveluista tai uudesta palkka.fi -palvelusta. Myöhästyneistä maksuista työeläkeyhtiö perii vuotuisen viivästyskoron, joka on 11 prosenttia ajalla 1.1. 30.6.2007. Korko tarkistetaan puolivuosittain. 20
täyttäneillä 5,4 prosenttia. Vaikka kotitalous ei pidätä työntekijältä eläkemaksua palkanmaksun yhteydessä, sen on kuitenkin maksettava koko TyEL-maksu eläkeyhtiölle. Jos eläkemaksut jätetään maksamatta, työeläkeyhtiö perii TyEL-maksut kokonaisuudessaan viivästyskorkoineen työnantajalta. Eläkemaksu on työntekijälle verovähennyskelpoinen. Työnantajana kotitalous ilmoittaa sen verottajalle. Milloin maksu maksetaan? Työeläkemaksu maksetaan kotitaloustyönantajan valitsemaan eläkeyhtiöön. Kotitaloudella on kaksi vaihtoehtoa maksaa TyEL-maksu. Jos kotitalous palkkaa työntekijöitä vain satunnaisesti ja sen maksamat palkat eivät ylitä 6 600 euroa puolessa vuodessa, työeläkemaksut maksetaan palkanmaksua seuraavan kuukauden 20. päivään mennessä. Tilapäisesti työantajana Eläketietojen rekisteröinti ja tarkistaminen Kotitalous pidättää myös työntekijän TyEL-maksun Kotitalouden maksamaan vakuutusmaksuun sisältyy aina myös työntekijän oma eläkemaksuosuus. Työnantaja laskee työntekijän osuuden bruttopalkasta ja vähentää sen palkanmaksun yhteydessä työntekijän palkasta. Vuonna 2007 alle 53-vuotiailla työntekijän työeläkemaksu on 4,3 prosenttia ja 53 vuotta Yksityisen ja julkisen sektorin työeläkelaitokset keräävät eläkkeen ansaintatietoja työeläkejärjestelmän yhteiseen ansaintarekisteriin. Ansaintarekisterin tietojen käytöstä Eläketurvakeskus on sopinut tiedon antajien kanssa. Eläketurvakeskus täydentää näitä tietoja muualta saamillaan ansaintatiedoilla. Henkilökohtaisen ansiotyöluettelon saa nähtäväkseen kätevimmin tietokoneella osoitteesta www.tyoelake.fi. Palvelun etusivulta valitaan kohta Omat tiedot. Sisään palveluun pääsee pankkipalveluavaimella, sirullisella HST- tai Kela-kortilla. Tunnistautumisen jälkeen voi etsiä omia tietoja ja esittää myös henkilökohtaisia eläkekysymyksiä. Tuoreimman tiedon eläketurvastaan henkilö saa siltä työeläkevakuuttajalta, jossa hän on ollut viimeksi vakuutettuna. Jos työeläkevakuuttaja ei ole tiedossa, sen selvittämiseen saa myös ohjeet osoitteesta www.tyoelake.fi Työeläkeotteen voi tilata myös kirjallisesti erityisellä Tarkista työeläkkeesi kortilla. Niitä saa mm. Kelan ja vakuutusyhtiöiden konttoreista. Puhelimitse otteen voi tilata Eläketurvakeskuksen neuvonnasta numerosta 010 751 4201. 21
toimivan kotitalouden maksu on aina lopullinen. Jos kotitalous työllistää vakituisesti ja sen maksamat palkat ylittävät 6 600 euroa puolessa vuodessa, sen on tehtävä eläkeyhtiön kanssa vakuutussopimus. Tällöin työeläkemaksu maksetaan sovitun aikataulun mukaisesti, yleensä 2 4 kertaa vuodessa. Ennakkomaksu tarkistetaan vuosittain lopullisen palkanmaksun mukaiseksi. Sopimusasiakas saa maksuaikataulun lisäksi oikeuden mahdollisiin asiakashyvityksiin. Niin halutessaan myös alle 6 600 euroa puolessa vuodessa palkkaa maksava kotitalous voi tehdä työeläkeyhtiön kanssa vakuutussopimuksen. 22 Lisätietoa Keskinäinen vakuutusyhtiö Eläke-Fennia www.elake-fennia.fi Puhelin 010 503 7364 00041 Eläke-Fennia Kansakoulukuja 1, Helsinki Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Etera www.etera.fi Puhelin 010 553 3030 PL 20, 00241 Helsinki Palkkatilanportti 1, Helsinki Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen www.ilmarinen.fi Puhelin 010 284 04 00018 Ilmarinen Porkkalankatu 1, Helsinki Försäkringsaktiebolaget Pensions-Alandia www.alandiabolagen.com Puhelin 018 29 000 PB 121, 22101 Mariehamn Ålandsvägen 31, Mariehamn Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Tapiola www.tapiola.fi Puhelin 09 453 3680 PL 9, 02010 Tapiola Tuulikuja 1, Espoo Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma www.varma.fi Puhelin 010 514 4808 PL 2, 00098 Varma Annankatu 18, Helsinki Eläkevakuutusosakeyhtiö Veritas www.veritas.fi Puhelin 010 55 010 PL 133, 20101 Turku Olavintie 2, Turku Palkka.fi Palkka.fi palvelussa kotitalous voi laatia maksutoimeksiannot kaikkiin eläkevakuutusyhtiöihin www.palkka.fi Eläketurvakeskus www.etk.fi www.tyoelake.fi Puhelin 010 7511 00065 Eläketurvakeskus Kirjurinkatu 3, Helsinki
3. Lakisääteinen tapaturmavakuutus Kotitalous on velvollinen vakuuttamaan työntekijänsä työtapaturman ja ammattitaudin varalta. Työnantajaa itseään tai hänen perhettään laki ei velvoita vakuuttamaan. Kotitalouden on otettava lakisääteinen tapaturmavakuutus, kun sen palveluksessa on työsuhteisia työntekijöitä kalenterivuoden aikana yhteensä yli 12 päivää. Jos työtä aloitettaessa tiedetään, että 12 päivän raja ylittyy, vakuutus on otettava työn alkaessa. Vakuutusta ei voi ottaa taannehtivasti. Työpäivillä tarkoitetaan kalenteripäiviä eikä esimerkiksi 8 tunnin työmäärää. Kun kuusi henkilöä työskentelee kahtena päivänä, täyttyy tästä jo 12 päivää. Talkootyö ei kuulu vakuutuksen piiriin. Jos henkilöllä on määrätyssä työssä useita samanaikaisia työnantajia, nämä vastaavat yhteisvastuullisesti tapaturmavakuutuslain mukaisen vakuuttamisvelvollisuuden täyttämisestä. 23
Vakuutusmaksun suuruus Lakisääteisen tapaturmavakuutuksen vakuutusmaksu määräytyy maksettujen palkkojen, tehtävän työn riskin ja vakuutusmuodon perusteella. Kotitalous voi ottaa vakuutuksen ilman omavastuuta tai siten, että jokaisesta tapaturmasta peritään työnantajalta tapaturmavakuutuslaissa määrätyn suuruinen omavastuu. Vuonna 2007 omavastuu on 184 euroa tapaturmalta. Jokaisella lakisääteistä tapaturmavakuutusta harjoittavalla vakuutusyhtiöllä on omat vakuutusmaksun laskuperusteensa. Niissä määrätään, miten vakuutusyhtiön vakuutusmaksut lasketaan. Tästä syystä vakuutusmaksut vaihtelevat yhtiöittäin. Keskimääräinen tapaturmavakuutusmaksu on n. 1 prosentti työntekijöiden palkkasummasta. Maksu vaihtelee 0,4 prosentin ja 8 prosentin välillä työn vaarallisuuden mukaan esimerkiksi rakennustyö on vaarallisempaa kuin puutarha- tai kodinhoitotyö. Vakuutuksen teko Kotitalous voi ottaa vakuutuksen valitsemastaan tapaturmavakuutusyhtiöstä. Vastuu tapaturman korvauksista siirtyy vakuutusyhtiölle ajankohdasta, jolloin vakuutusyhtiö tai sen asiamies on todistettavasti vastaanottanut hakemuksen ellei myöhemmästä ajankohdasta ole sovittu. Jatkuvaa työtä varten otettu vakuutus on voimassa vuoden kerrallaan, kunnes vakuuttamisvelvollisuus päättyy tai vakuutus irtisanotaan. Luonteeltaan tilapäistä työtä varten tehdään määräaikainen vakuutus. Vakuutusta tehtäessä työnantaja arvioi töiden päättymispäivän. Töiden jatkuessa työnantajan on ilmoitettava vakuutusyhtiölle uusi päättymisajankohta. Määräaikainen, työn keston ajalle otettu vakuutus on voimassa, kunnes työt lopullisesti päättyvät edellyttäen, että töiden jatkumisesta on ilmoitettu. Vakuutuksesta sovittaessa kotitalous arvioi lisäksi työstä maksettavat palkat. Työntekijöiden nimiä ei tarvitse ilmoittaa, koska vakuutus yleisvakuutuksena kattaa kaikki työsuhteessa olevat työntekijät. Vakuutusmaksun maksaminen Arvioitujen palkkojen, vakuutusmuodon ja tehtävän työn riskiä kuvaavan maksukertoimen perusteella vakuutusyhtiö laskuttaa kotitaloudelta ennakkovakuutusmaksun. Se suoritetaan etukäteen vakuutusmaksukauden alussa. Samalla kotitalous saa ennakkolaskut myös työttömyysvakuutuksen ja työntekijäin ryhmähenkivakuutuksen maksuista. Työn päätyttyä vakuutusyhtiö lähettää kotitaloudelle palkkailmoituksen, johon tämä merkitsee maksetut palkat. Saatuaan palkkailmoituksen vakuutusyhtiö laskee kotitalouden lopullisen vakuutusmaksun. Kotita- lous saa palautusta tai maksaa lisämaksua sen mukaan, onko se maksanut ennakkoa lopullista maksua enemmän vai vähemmän. Kun vakuutusmaksu on kiinteä, ennakkomaksuna peritty vakuutusmaksu on samalla lopullinen vakuutusmaksu. Lakisääteisen tapaturmavakuutuksen laiminlyöminen Työsuhteisella työntekijällä on oikeus saada korvaus työtapaturmasta. Jos kotitalous on laiminlyönyt vakuuttamisvelvollisuutensa, Tapaturmavakuutuslaitosten liitto maksaa korvaukset ja perii ne työnantajalta, kuitenkin enintään 1 840 euroa tapaturmaa kohden. Lisäksi kotitalouden on suoritettava Tapaturmavakuutuslaitosten liitolle korotettuja vakuutusmaksuja laiminlyöntiajalta. 24
Tapaturmavakuutuslaitosten liitto maksaa korvaukset työntekijälle myös silloin, kun kotitalous ei ole vakuuttamisvelvollinen (työpäivien määrä kalenterivuoden aikana on tasan 12 tai vähemmän). Myös näissä tapauksissa työnantaja maksaa tapaturman sattuessa Tapaturmavakuutuslaitosten liitolle omavastuuosuuden, jonka määrä vuonna 2007 on 92 euroa tapaturmalta. Lakisääteisen tapaturmavakuutuksen korvaukset Tapaturmavakuutus korvaa työtapaturmasta tai ammattitaudista aiheutuneet tarpeelliset sairaanhoito-, lääke- ja matkakulut sekä apuneuvot. Rikkoutuneet silmälasit, proteesit ja muut vastaavat apuvälineet korvataan, jos tapaturmasta on samalla aiheutunut ruumiinvamma. Lisäksi maksetaan mm. haitta- ja vaatelisiä. Lyhytaikainen työansionmenetys korvataan tapaturmavakuutuksen päivärahalla. Päivärahan saaminen edellyttää vähintään kolmen peräkkäisen 25
26 päivän työkyvyttömyyttä tapaturmapäivää lukuunottamatta. Jos työkyvyttömyys jatkuu vuoden kuluttua tapaturmasta, vahingoittuneelle maksetaan tapaturmaeläkettä. Haittarahaa maksetaan, kun vammasta jää pysyvä haitta ja tapaturmasta on kulunut vähintään vuosi. Vammautuneelle korvataan myös ammatillista ja lääkinnällistä kuntoutusta. Kuolemantapauksissa maksetaan omaisille perhe-eläkettä. Lisäksi maksetaan hautausapua. Toimenpiteet tapaturman satuttua Tapaturman satuttua työntekijän on ilmoitettava tästä välittömästi hänet palkanneelle kotitaloudelle, jolta vahingoittunut saa vakuutustodistuksen. Sen avulla työntekijä saa tarvitsemansa sairaanhoidon ja lääkärin määräämät lääkkeet maksutta. Jos vakuutustodistusta ei ehditä kirjoittaa ensimmäistä hoitokertaa varten, se voidaan lähettää lääkärille tai sairaalalle myöhemmin. Kotitalouden on viipymättä täytettävä tapaturmailmoituslomake. Se lähetetään vakuutusyhtiölle. Yksityiskohtaisen ohjeen tapaturmailmoituksen täyttämisestä saa vakuutusyhtiöltä.
Jos tapaturma on sattunut sellaisen työnantajan työssä, joka ei ole vakuuttamisvelvollinen tai joka on laiminlyönyt vakuuttamisvelvollisuutensa, työntekijän tulee ottaa yhteys Tapaturmavakuutuslaitosten liittoon, joka huolehtii korvauksista. Jos työntekijälle on sattunut vakava tapaturma, siitä on ilmoitettava välittömästi paikkakunnan poliisi- ja työsuojeluviranomaisille. Lisäksi asiasta ilmoitetaan välittömästi myös omaan tapaturmavakuutusyhtiöön. Mistä lisätietoa? Lisätietoa, ohjeita ja neuvoja antavat Tapaturmavakuutuslaitosten liitto, Bulevardi 28, 00120 Helsinki, www.tvl.fi puh. 09-680 401 sekä kaikki tapaturmavakuutusyhtiöt. Työttömyysvakuutus Jos kotitalous on velvollinen ottamaan työntekijälle lakisääteisen tapaturmavakuutuksen, on kotitalous myös velvollinen maksamaan työttömyysvakuutusmaksuja. Työttömyysvakuutusmaksua maksavat sekä työnantaja että työntekijä. Työntekijän maksun työnantaja pidättää jokaisen palkanmaksun yhteydessä. Tapaturmavakuutusyhtiö laskuttaa työnantajalta molempien osuudet ja tilittää ne edelleen Työttömyysvakuutusrahastolle, jonka tehtävänä on työttömyysturvaetuuksien rahoittaminen. Vuonna 2007 työnantajan työttömyysvakuutusmaksu on 0,75 % palkkasummasta ja työntekijän työttömyysvakuutusmaksu 0,58 % palkasta. Kotitaloustyönantajan on hyvä tietää, että työttömyysvakuutusmaksuvelvollisuutta ei mm. ole alle 17-vuotiaasta ja 65 vuotta täyttäneestä työntekijästä, kiinteän tapaturmavakuutusmaksun piiriin kuuluvasta työntekijästä mm. kotiapulaisesta. Jos työttömyysvakuutusmaksua ei makseta, ei kyseinen työskentely myöskään tuo oikeutta työttömyysetuuteen. Neuvontaa työttömyysvakuutusmaksusta antavat tapaturmavakuutusyhtiöt. Tietoa löytyy myös Työttömyysvakuutusrahaston kotisivulta: www.tvr.fi Työntekijäin ryhmähenkivakuutus Kotitalous voi olla velvollinen ottamaan työntekijäin ryhmähenkivakuutuksen. Sen piiriin kuuluvat eräin vähäisin poikkeuksin tapaturmavakuutettavat työntekijät, jos alalla on työehtosopimus. Työntekijäin ryhmähenkivakuutuksen keskimääräinen vakuutusmaksu on 0,08% palkkasummasta vuonna 2007. Vakuutus hoidetaan tapaturmavakuutuksen yhteydessä kuten työttömyysvakuutusmaksukin ja sen maksu laskutetaan samasta palkkasummasta erillisellä laskulla. Korvaukseen ovat oikeutettuja kuolleen vakuutetun puoliso, alle 18 vuotiaat lapset sekä 18 21-vuotiaat opiskelevat lapset (ensisijaiset edunsaajat). Korvauksena suoritettava vakuutussumma muodostuu perussummasta sekä mahdollisesta lapsi- ja tapaturmakorotuksesta. Perussumman ja lapsikorotuksen suuruus määräytyy vakuutetun kuolinvuoden perusteella erillisen taulukon mukaisesti. Vuonna 2007 peruskorvaussumma on 4 000 14 440 euroa. Työntekijäin ryhmähenkivakuutuksen korvausasioita hoitaa Työntekijäin ryhmähenkivakuutuspooli, jonka toimisto on osoitteessa Henkivakuutusosakeyhtiö Retro, Bulevardi 28, 00120 Helsinki, puh. (09) 680 401. 27
4. Kotitalouksien maksut 2007 Verot ja sosiaaliturvamaksu Verot ja sosiaaliturvamaksu on maksettava, jos palkka on yli 1 500 euroa vuodessa. Palkoista on kuitenkin aina tehtävä ilmoitus verottajalle. Ennakonpidätys palkoista ja luontoiseduista tehdään verokortissa olevien veroprosenttien mukaan. Vuonna 2007 työnantajan sosiaaliturvamaksu on 2,951 % palkkasummasta. Lakisääteinen tapaturmavakuutus Tapaturmavakuutusmaksu on otettava, jos kotitalouden palveluksessa on työsuhteisia työntekijöitä kalenterivuoden aikana töissä yhteensä yli 12 päivää. Tapaturmavakuutus otetaan tapaturmavakuutusyhtiöstä. Vakuutusmaksu vaihtelee työn vaarallisuuden mukaan. Vakuutusyhtiöillä on kullakin omat vakuutusmaksutariffinsa. Työeläke Työeläkemaksu on maksettava aina, vaikka palkasta veroa ei pidätetäisikään. Työeläkemaksu on vuonna 2007: Työnantaja Sopimusasiakkaat: 21,44 % ( mahdollinen asiakashyvitys) Tilapäinen työnantaja: 22,04% Työntekijä 4,3 % (18 52-vuotias) 5,4 % (53 67-vuotias) Työttömyysvakuutusmaksut Työttömyysvakuutusmaksu koskee niitä työnantajia, joiden on vakuutettava työntekijät tapaturmavakuutuslain mukaan. Maksu peritään tapaturmavakuutuksen yhteydessä. Työnantajan työttömyysvakuutusmaksu on 0,75 % ja palkansaajan työttömyysvakuutusmaksu 0,58 % palkasta (työnantaja pidättää palkasta). Työntekijäin ryhmähenkivakuutus Työntekijäin ryhmähenkivakuutusmaksu peritään tapaturmavakuutuksen yhteydessä. Keskimääräinen ryhmähenkivakuutusmaksu on 0,08 % palkasta. 28
5. Kelan etuuksia Kotitalous voi saada Kelalta korvauksia, jos se on maksanut työntekijöille palkkaa sairaus- tai kuntoutusajalta. Kela korvaa myös kotitaloudelle perhevapaiden aikana kertyneen vuosiloman kustannukset Kelalta voi saada korvauksia myös työterveyshuollon kustannuksiin. Perhevapaakorvaukset Kela maksaa kotitaloudelle äitiys-, isyys- ja vanhempainrahaa, jos kotitalous maksaa työntekijälleen perhevapaiden ajalta palkkaa. Äitiysrahan määrä on 90 prosenttia vuosityötuloista 56 ensimmäiseltä arkipäivältä. Vanhempainraha on 75 prosenttia palkasta 30 ensimmäiseltä arkipäivältä. Vuosilomakustannuskorvaus Kela maksaa kotitaloudelle lomakustannuskorvausta, jos kotitalous on työnantajana maksanut työntekijälle vuosilomapalkkaa tai lomakorvausta äitiys-, isyys- tai vanhempainrahan ajalta. Vuosilomapalkan korvausperusteena on työntekijän vanhempainpäivärahan perusteena olleen työtulon 300. osa. Se korotetaan yksityisten alojen työnantajien lakisääteisten sosiaalivakuutusmaksujen keskiarvolla 1,26. Korvausta maksetaan jälkikäteen vanhempainpäivärahakausien päätyttyä kaikista työntekijän vuosilomapäivistä, myös säästövapaaseen siirre- tyistä. Korvausta maksetaan 2,5 päivää kalenterikuukaudelta siltä ajalta, jolta lomaa on kertynyt. Vuosilomakorvausta on haettava kuuden kuukauden kuluessa vanhempainpäivärahakauden päättymisestä. Sairausajan päiväraha Sairauspäiväraha korvaa lyhytaikaisen työkyvyttömyyden aiheuttamaa ansiotulon menetystä. Sitä voidaan maksaa 16 67 -vuotiaalle, joka ei kykene sairauden takia tekemään työtään. Työntekijän sairauspäiväraha maksetaan työnantajalle, jos työnantaja on maksanut sairausajan palkkaa työntekijälle ja päivärahan maksamisesta työnantajalle on sovittu esimerkiksi työsopimuksessa. Kela maksaa päivärahan suoraan kotitaloudelle sairastumispäivän ja 9 arkipäivän omavastuuajan jälkeen. Jos päiväraha on suurempi kuin sairausajan palkka, erotus maksetaan sairastuneelle. Jos työntekijällä on samanaikaisesti useita työnantajia, päiväraha jaetaan työnantajien kesken heidän maksamiensa palkkojen suhteessa. Kuntoutusraha Kuntoutusrahaan on oikeus 16 67-vuotiaalla kuntoutujalla ajalta, jolloin hän on kuntoutuksen vuoksi estynyt tekemästä omaa tai toisen työtä. Jos kotitalous maksaa työntekijälleen kuntoutusajalta palkkaa, Kela maksaa kuntoutusrahan suoraan työnantajana toimivalle kotitaloudelle palkkaa vastaavalta osalta samalla tavoin kuin sairauspäivärahan. Työterveyshuolto Kotitalouksien on järjestettävä työsuhteeseen palkkaamilleen työntekijöille työterveyshuolto, johon voi saada Kelalta korvausta 50 tai 60 prosenttia hyväksyttävistä kustannuksista. Mistä lisätietoa? Lisätietoa saa Kelan toimistoista, esitteistä ja Internetsivuilta osoitteessa www.kela.fi Kelan verkkosivuilla on myös asiointipalvelu, jonka kautta työnantaja voi välittää sähköisesti Kelaan palkkatiedot työntekijän työstä poissaolon ajalta sekä hakea vuosilomakustannuskorvausta. 29
6. Etuudet riskien varalta Kotitalouksien maksuilla rahoitetaan sosiaaliturvaetuuksia Sairauskulut Päiväraha Haittaraha Kuntoutusetuudet Työkyvyttömyyseläke Vanhuuseläke Perhe-eläke Työttömyyseläke Työttömyysturva TYÖELÄKE - - - - - TyEL Työntekijöiden ryhmähenkivakuutuksen perusteella maksetaan korvauksia kuolleen työntekijän puolisolle ja lapsille. Sosiaaliturvamaksuilla kustannetaan yleistä perusturvaa mm. sairauksien varalta. Sairausvakuutuksen perusteella maksetaan päiväraha- ja lääkekulukorvauksia. Henkivakuutuskorvaus TAPATURMA- - - - - VAKUUTUS TYÖTTÖMYYS- VAKUUTUS - - - - - - - - - RYHMÄHENKI- VAKUUTUS - - - - - - - - - KANSANELÄKE - - - SAIRAUSVAKUUTUS Kotitalouden maksamilla sosiaaliturva-, vakuutusja eläkemaksuilla kustannetaan suomalaisen yhteiskunnan sosiaaliturvaa. Työeläkejärjestelmän perusteella maksetaan palkansaajille mm. kuntoutusrahaa, työkyvyttömyys-, vanhuus-, työttömyys- ja perhe-eläkkeitä. Työtapaturmavakuutuksen 30 perusteella korvataan työntekijälle työtapaturmien ja ammattitautien aiheuttamat taloudelliset menetykset. Korvauksina maksetaan mm. päivärahakorvauksia, tapaturmaeläkkeitä, haitta-rahaa ja perhe-eläkkeitä. Työttömyysvakuutusmaksuilla rahoitetaan ansiosidonnaista työttömyysvakuutusjärjestelmää.
7. Matalapalkkatuki Vuoden 2006 alusta on tullut voimaan laki väliaikaisesta työnantajan matalapalkkatuesta. Myös kotitalous työnantajana on oikeutettu matalapalkkatukeen, jos kotitalous maksaa palkkaa henkilölle, joka palkanmaksukuukauden aikana on täyttänyt 54 vuotta ja palkan suuruus on 900 2 000 euroa kuukaudessa. Lisäksi edellytetään, että työ on kokoaikaista. Työ on kokoaikaista, jos työntekijän työtuntimäärä on ollut vähintään 140 tuntia kuukaudessa. Tuntimäärään lasketaan mukaan kaikki kalenterikuukauden aikana tehdyt työtunnit, joilta kotitalous on maksanut työntekijälle palkkaa, sekä tunnit joilta kotitaloudella on lain tai työehtosopimuksen mukaan palkanmaksuvelvollisuus, vaikka työntekijä on ollut poissa työstä (esim. palkallinen vuosiloma tai sairausloma). Jos kotitalous on saanut matalapalkkatukea ei saman työsuorituksen perusteella myönnetä kotitalousvähennystä. Matalapalkkatuen estää myös työnantajalle maksettava palkkatuki sekä työllistämistuki ja yhdistelmätuki. Tuen määrä lasketaan kuukauden aikana työntekijälle maksetun palkan suuruudesta. Tuen määrä on 44 prosenttia kuukauden aikana maksetun palkan 900 euroa ylittävästä osata. Kun palkka ylit- tää 1 600 euroa, tuki alenee 55 prosentilla yli menevästä osasta. Tuki poistuu, kun palkkaa maksetaan yli 2 000 euroa. Tuen enimmäismäärä on 220 euroa. Palkaksi luetaan kaikki kotitalouden kalenterikuukauden aikana maksamat palkkasuoritukset lukuun ottamatta lomarahaa ja lomakorvausta. Tuen saanti Matalapalkkatuen saamiseksi kotitalouden on rekisteröidyttävä työnantajarekisteriin. Kotitalouden on lisäksi annettava kalenterikuukausittain valvontailmoitus edellisen kuukauden aikana maksamistaan suorituksista. Säännöllisesti palkkaa tai työkorvausta maksavan on myös ilmoitettava, että palkkaa tai työkorvausta ei ole kuukauden aikana maksettu. Rekisteröitymiseksi kotitalous täyttää Yritys- ja yhteisötietopalvelun ilmoituslomakkeen Y3 ja toimittaa sen kotikunnan verovirastolle. Tämä lomake löytyy esimerkiksi www.ytj.fisivuilta. Täytetty lomake lähetetään osoitteeseen : PRH - Verohallinto Yritystietojärjestelmä PL 2000, 00231 HELSINKI Matalapalkkatuen saamiseksi kotitalous laskee kuukausittain itse tuen määrän työntekijälle maksettujen palkkojen perusteella. Kotitalous jättää maksamasta verohallinnolle tukea vastaavan määrän toimittamistaan ja valvontailmoituksella ilmoittamistaan ennakonpidätyksistä. Vähennetyn tuen määrä ilmoitetaan kuukausittain verovirastolle valvontailmoituksella. Valvontailmoitus annetaan verovirastolle viimeistään ilmoituskuukauden 15. päivänä. Valvontailmoituksella ilmoitetaan työnantajasuoritusten tiedot ilmoituskuukautta edeltävältä kuukaudelta. Vuosi-ilmoitus Matalapalkkatuen saamisen edellytyksenä on myös se, että kotitalous antaa jokaiselta tukikuukaudelta kuukausikohtaisen erittelyn matalapalkkatuesta. Tämän erittelyn avulla verohallinto voi valvoa, että tuki on vähennetty oikeamääräisenä. Erittely annetaan kerran vuodessa vuosi-ilmoituksen yhteydessä. Jos ilmoitukset laiminlyödään, kotitalouden oma-aloitteisesti vähentämä tuki määrätään kotitalouden maksettavaksi. Lisätietoa Lisää tietoa matalapalkkatuen tarkoituksesta, edellytyksistä ja määrästä saa www.vero.fi -sivuilta. 31
8.Työhallinnon tuki Kotitalous voi saada työvoimatoimistolta palkkatukea työttömän työnhakijan palkkaamiseen. Palkkatukea ei voida myöntää lastenhoitotehtäviin, jos kotitalous saa lasten kotihoidon tukea tai lasten yksityisen hoidon tukea. Palkkatuki Jos kotitalous palkkaa työttömän työntekijän töihin, työvoimatoimisto voi myöntää palkkatukea hänen palkkauskustannuksiinsa. Palkkatukena voidaan maksaa perustukea sekä lisäosaa henkilön työttömyyden kestosta riippuen. Kotitalous voi saada palkkatukea esimerkiksi asunnon tai muun kiinteistön rakentamis- ja korjaustöihin palkattavan henkilön palkkauskustannuksiin. 32 Palkkatuen avulla pyritään edistämään etenkin nuorten, pitkäaikaistyöttömien ja vajaakuntoisten työnhakijoiden työllistymistä. Palkkatukea ei voida myöntää, jos työntekijän työsuhde on alkanut ennen kuin työvoimatoimisto on tehnyt tuen myöntämistä koskevan päätöksen tai jos kotitalous saa palkattavan henkilön palkkaamiseen tai työllistämisen edistämiseen muuta valtion tukea. Tuen kesto ja määrä Palkkatukea voidaan myöntää työvoimatoimiston harkinnan mukaan pääsääntöisesti enintään kymmenen kuukauden ajaksi. Jos palkattava henkilö on vajaakuntoinen tai ns. vaikeasti työllistyvä, voi tukijakso olla kahden vuoden pituinen. Työvoimatoimisto harkitsee tapauskohtaisesti maksettavan palkkatuen euromäärän. Kuukausittain maksettavan palkkatuen euromäärä on vähintään noin 505 euroa kuukaudessa (perustuki) ja enintään noin 960 euroa kuukaudessa (perustuki korotettuna 90 prosentin lisäosalla). Palkkatuki maksetaan täysimääräisenä, jos palkatun työaika on vähintään 85 prosenttia alan säännöllisestä työajasta. Ns. vaikeasti työllistyvien työllistämiseen palkkatuki voidaan kuitenkin maksaa täysimääräisenä myös osa-aikatyöhön. Tukea maksetaan niiltä päiviltä, joilta työnantaja on velvollinen maksamaan palk-
kaa, kuitenkin enintään viideltä päivältä viikossa. Tukea ei makseta päiviltä, joilta työnantajalla on oikeus saada palkattavan palkkauskustannuksiin sairausvakuutuslain 7 luvun 4 :n nojalla päivärahaetuutta. Tuki maksetaan kuukausittain jälkikäteen. Työvoimatoimistolla on tukea myöntäessään oikeus asettaa palkattavan ja työllisyyden hoidon kannalta tarpeellisia ehtoja. Työnantaja hakee palkkatukea siltä työvoimatoimistolta, jonka alueella työpaikat sijaitsevat tai siltä työvoimatoimistolta, johon työttömäksi työnhakijaksi rekisteröitynyt on tarkoitus palkata. Kotitalouksien saama palkkatuki, joka maksetaan muuhun kuin elinkeinotoimintaan tai maa- ja metsätalouteen, on verotonta tuloa. Mistä lisätietoa? Lisätietoja palkkatuesta saa työvoimatoimistoista ja työhallinnon nettisivuilta www.mol.fi Kotitalouksien työnantajaringit Kotitalouksien työnantajaringeissä useampi kotitalous voi yhdessä palkata palkkatuen avulla yhden henkilön esimerkiksi kodinhoitotehtäviin. Kimppatyöllistämisessä työnantajina toimivat kaikki työnantajarinkiin kuuluvat kotitaloudet yhdessä. Tällöin työntekijän kanssa tehdään yksi työsopimus, jossa työnantajapuolella on useampi sopijaosapuoli. Jotta kaikki työnantajat olisivat yhteisvastuullisia työsuhteesta, on jokaisen työnantajan allekirjoitettava työntekijän kanssa tehtävä työsopimus. Työnantajalle kuuluvan työn johto ja valvonta kuuluvat työnantajaringille. Täyden palkkatuen maksaminen työnantajaringille edellyttää, että palkattu henkilö työskentelee työn- antajarinkiin kuuluvissa perheissä yhteensä vähintään 85 prosenttia alan säännöllisestä työajasta. Ns. vaikeasti työllistyvän kohdalla työaika voi olla alle 85 prosenttia. Työnantajarinkiin kuuluvat kotitaloudet voivat yksilöidyllä valtakirjalla valtuuttaa jonkun rinkiin kuuluvista hakemaan palkkatukea ja toimimaan yhteyshenkilönä työnantajaringin puolesta. Yksilöidystä valtakirjasta on käytävä ilmi, että työnantajarinkiin kuuluvat valtuuttavat yhteyshenkilön hakemaan palkkatukea, hoitamaan palkkatuen tilitykset ja että palkkatuki voidaan maksaa yhteyshenkilön tilille. Jos yksilöityä valtakirjaa ei esitetä, on kaikkien työnantajarinkiin kuuluvien työnantajien allekirjoitettava palkkatukihakemus. Koska palkkatukea myönnetään kotitalouksien kimpalle, palkkatuen myöntämisessä noudatetaan samoja periaatteita kuin jos palkkatuki myönnettäisiin yksittäiselle kotitaloudelle. 33
9. Kotitalousvähennys Kotona teetetyn työn kustannukset voi osittain vähentää verosta. Vuonna 2007 kotitalous-, hoiva- ja hoitotyön perusteella myönnettävän kotitalousvähennyksen enimmäismäärä on 2 300 euroa. Vähennys myönnetään molemmille puolisoille. Kotitalousvähennyksen enimmäismäärään voi sisältyä kunnossapitoja perusparannustyön perusteella myönnettävää vähennystä enintään 1 150 euroa. Omavastuu on 100 euroa. Kuka vähennyksen saa? Kotitalousvähennyksen saa henkilö, joka maksaa asunnossaan tai vapaa-ajan asunnossaan tehdystä tavanomaisesta kotitaloustyöstä tai asuntonsa kunnossapidosta taikka perusparannuksesta palkkaa tai työkorvausta. Vähennyksen voi saada myös työstä, joka on tehty verovelvollisen, hänen puolisonsa tai edesmenneen puolisonsa vanhempien, iso-, otto-, tai kasvattivanhempien taikka näiden suoraan ylenevässä polvessa olevien sukulaisten tai edellä mainittujen henkilöiden puolisoiden käyttämässä asunnossa tai vapaaajan asunnossa. Työkorvaukseksi sanotaan yritykselle tai yrittäjänä toimivalle yksityiselle henkilölle maksettua palkkiota. Vähennys myönnetään sinä vuonna, jona palkka, palkan sivukulut tai työkorvaus on maksettu. Vähennystä ei myönnetä asunto-osakeyhtiölle, muulle yhteisölle tai yritykselle. 34 Kotitalousvähennys molemmille puolisoille Kotitalousvähennyksen enimmäismäärän 2 300 euroa voi saada kumpikin puoliso erikseen. Vähennys myönnetään puolisoille sillä tavalla kuin he ovat sitä ennen verotuksen päättymistä vaatineet. Jos vähennystä tai osaa siitä ei voi vähentää sitä vaatineen puolison veroista, loppuosa vähennetään toisen puolison veroista. Millainen työ oikeuttaa vähennykseen? Vähennykseen oikeuttaa tavanomainen kotitaloustyö sekä hoiva- ja hoitotyö asunnon kunnossapitoja perusparannustyö. Kotitaloustyö Vähennykseen oikeuttavaa kotitaloustyötä on esimerkiksi kodin ja pihan hoito. Myös ruuanlaitto, siivous, pyykinpesu ja silitys on kotitaloustyötä. Vähennykseen oikeuttavaa kotitaloustyötä ei ole kodin koneiden ja laitteiden asennus, korjaus- ja huoltotyö, suunnittelutyöt eikä esimerkiksi huonekalujen verhoilu. Jos kodin koneiden asennus esimerkiksi keittiöremontin yhteydessä on osa suurta urakkaa, se voidaan katsoa osaksi korjaustyötä. Jätteiden kuljetus, likakaivon tyhjennys ja muuttopalvelut eivät oikeuta vähennykseen. Hoiva- ja hoitotyö Tavanomaista hoiva- ja hoitotyötä on lasten, sairaiden, vammaisten ja vanhusten hoitaminen hoidettavan kotona. Työ voi olla esimerkiksi syöttämistä, pukemista, pesemistä ja auttamista henkilökohtaisissa toimissa. Vähennykseen oikeuttavaa hoiva- ja hoitotyötä ei ole esimerkiksi kunnan antama kotipalvelu, arvonlisäverolain 34-36 :ssä tarkoitettu valvottu terveyden- ja sairaudenhoitopalvelu, kuten lääkärin,
hierojan, fysioterapeutin tai sairaanhoitajan tekemä työ. Kampaajan tai parturin palvelut eivät myöskään oikeuta vähennykseen. Asunnon kunnossapito- ja perusparannustyö Vähennykseen oikeuttaa omassa tai edellä mainitun sukulaisen käytössä olevan asunnon ja vapaa-ajan asunnon kunnossapito- ja perusparannustyö. Vähennysoikeus ei koske sijoitusasuntoja. Vuokralainen saa kotitalousvähennyksen vuokraamansa asunnon kunnossapitotyön perusteella. Perusparannus- ja kunnossapitotyötä on esimerkiksi keittiön kylpyhuoneen ja muiden huoneiden sekä sauna- ja kellaritilojen remontti mukaan lukien sähkö- ja putkityöt. Myös rakennusten maalaus ja muu ulkokunnostus sekä pihan laatoitus oikeuttavat vähennykseen. Uudisrakentaminen, jota on mm. asunnon laajentaminen, ei oikeuta vähennykseen. Milloin vähennystä ei saa? Vähennystä ei saa jos työn suorittava yritys tai yrittäjä ei kuulu ennakkoperintärekisteriin jos korvaus maksetaan muulle kuin yksityisille henkilöille tai yrityksille (esimerkiksi kotitalouden kunnalle kotihoidosta maksama korvaus ei oikeuta vähennykseen). jos verovelvollinen itse tai hänen kanssaan samassa taloudessa asuva henkilö on tehnyt työn. Vähennystä ei myöskään saa, jos kotitalous on saanut samaa työtä varten omaishoidon tukea lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tukea (hoitorahaa, lisää tai kunnallista korotusta) korjausavustusta valtion tai muun julkisyhteisön varoista (pientalojen lämmitysjärjestelmän muutoksiin annettu avustus ei estä vähennystä) kunnan myöntämän sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelin työnantajan matalapalkkatukea työnantajalle maksettavaa palkkatukea. Yleishyödylliselle yhdistykselle tavanomaisesta kotitaloustyöstä tai hoiva- ja hoitotyöstä maksettu korvaus oikeuttaa vähennykseen, vaikka yhdistystä ei olisikaan merkitty ennakkoperintärekisteriin. Sen sijaan yleishyödylliselle yhdistykselle asuntojen perusparannuksesta tai kunnostuksesta maksetun työn kustannukset saa vähentää vain, jos yhdistys on merkitty ennakkoperintärekisteriin. Vähennettävät kustannukset Vähennykseen oikeuttavia kustannuksia ovat 60 % arvonlisäverollisesta työkorvauksesta (ks. jäljempänä kohta vähennyksen selvittäminen) 60 % yleishyödylliselle yhteisölle esim. urheilu- ja nuorisoseuralle tavanomaisesta kotitaloustyöstä tai hoiva- ja hoitotyöstä maksetusta työkorvauksesta 30 % palkasta Palkkaan liittyvät sivukulut: työnantajan sosiaaliturvamaksu pakolliset työeläkemaksut työtapaturmavakuutusmaksu työttömyysvakuutusmaksu ryhmähenkivakuutusmaksu Työntekijälle maksetusta palkasta toimitettu ennakonpidätys ei oikeuta vähennykseen, eikä myöskään palkansaajan osuus työeläke- ja työttömyysvakuutusmaksusta. Laskuun liittyvistä tavaroista ja matkakuluista sekä mahdollisesta työkoneen osuudesta ei saa vähennystä. Vähennysoikeuden selvittäminen Vähennyksen saamiseksi maksajalla on oltava työntekijän henkilö- ja osoitetiedot tai yrityksen Y-tunnus ja osoitetiedot työn tekemis- ja maksamisajankohdan osoittava lasku tai sen jäljennös. Yrityksen tai yrittäjän on eriteltävä laskulla työn, tavaroiden ja matkakulujen sekä työkoneen osuus (vähäisiä tarvikkeita tai suureen kotitalousurakkaan sisältävää laiteasennusta tms. ei ole tarpeen eritellä) laskettava työn arvonlisävelvollisesta määrästä näkyviin 35
vähennykseen oikeuttava 60 %:n osuus terveyden ja sairaanhoitoon liittyvän työn yhteydessä selvitettävä tarvittaessa verotoimiston avustuksella arvonlisäverovelvollisuutensa jo ennen yhteydenottoa asiakkaaseen Mistä vähennys tehdään? Kotitalousvähennys tehdään ensisijaisesti valtion tuloverosta. Jos vähennys ylittää valtion tuloveron määrän, ylittävä osa vähennetään kunnallisverosta, sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksusta ja kirkollisverosta näiden verojen suhteessa. Ennakkoperintä Kotitalousvähennys otetaan huomioon jo ennakkoperinnässä, jos asiakas sitä vaatii. Vähennyksen saamiseksi on täytettävä lomake 14. Esitäytetty veroilmoitus Kotitalousvähennystä vaaditaan esitäytetyllä veroilmoituksella, jos vähennystä ei ole otettu siinä etukäteen huomioon. Esitäytetyn veroilmoituksen mukana lähetettävässä täyttöoppaassa on kotitalousvähennyksen vaatimista varten lomake 14. Tositteita ei liitetä palautettavaan veroilmoitukseen vaan kotitalouden on säilytettävä ne ja esitettävä verotoimistolle ainoastaan pyydettäessä. Esimerkkejä kotitalousvähennyksen määrästä Kun kotitalous ostaa remonttityöpalvelun, täyden vähennyksen saa 2 083,33 euron suuruisilla työkorvauskustannuksilla (2 083,33 x 60 % = 1 250) Omavastuu 100 euroa vähennetään 1 250, eurosta, jolloin täyden vähennyksen enimmäismäärä on 1 150 euroa. Kun kotitalous palkkaa henkilön tekemään keittiöremonttia, täyden vähennyksen saa noin 2 404 euron suuruisilla palkkakustannuksilla. Tarkkaan määrään vaikuttavat palkan sivukulut, jotka vaihtelevat tilanteesta riippuen. Jos palkan sivukulut ovat 22 %, vähennys 2 404 eurosta lasketaan seuraavasti: Palkan osuus 30 % x 2 404 + sivukulujen osuus 22 % x 2 404 = 1 250 euroa. Tästä määrästä vähennetään omavastuu 100 euroa, jolloin täyden vähennyksen enimmäismäärä on 1 150 euroa. Kun kotitalous maksaa kodin hoidosta työkorvausta, täyden vähennyksen eli 2 300 euroa saa 4 000 eurolla.( 4 000 euroa x 60 % = 2 400 euroa) Omavastuu 100 euroa vähennetään 2 400 eurosta, jolloin täyden vähennyksen enimmäismäärä on 2 300 euroa. Kun kotitalous maksaa kodin hoidosta palkkaa, täyden vähennyksen saa noin 4 615 euron suuruisilla palkkakustannuksilla Jos palkan sivukulut ovat 22 %, vähennys 4 615 eurosta lasketaan seuraavasti: Palkan osuus 30 % x 4 615 + sivukulujen osuus 22 % x 4 615 = 2 399,80 euroa. Tästä määrästä vähennetään omavastuu 100 euroa, jolloin täyden vähennyksen enimmäismäärä on noin 2 300 euroa. Kun kotitalous maksaa työkorvausta perusparannus- tai kunnossapitotyöstä 2 800 euroa ja kodin hoidosta palkkaa 1 500 euroa, vähennys lasketaan seuraavasti: 2 800 euroa x 60 %= 1 680 euroa remonttityöstä ja kodinhoidosta (1 500 euroa x 30 %) + (1 500 euroa x 22 %) = 780 euroa. Vähennysosuus on siten yhteensä 780 euroa + 1 680 euroa = 2 460 euroa. Tästä vähennetään omavastuu 100 euroa, joten jäljelle jää 2 360 euroa. Kodinhoitotyön osuus vähennyksestä on 780 euroa ja remonttityön osuus 1150 euroa eli vähennys on yhteensä 1 930 euroa. 36
10. työsuhdeasiat Kotitaloustyötä tekevän työntekijän työsuhteen ehtoja säätelee laki kotitaloustyöntekijän työsuhteesta. Tämän lain ohella on noudatettava myös työsopimuslakia, työaikalakia (määrätyin osin), vuosilomalakia, lakia nuorista työntekijöistä sekä myös mm. työturvallisuuslakia. Kotitaloustyöntekijän työaika Kotitaloustyöntekijän säännöllinen työaika on enintään 9 tuntia vuorokaudessa ja enintään 90 tuntia kahdessa viikossa. Työaikalain mukainen työaika on 8 tuntia vuorokaudessa ja 40 tuntia viikossa tai jaksotyössä 80 tuntia kahdessa viikossa ja 120 tuntia kolmen viikon jaksossa. Työaikalaki edellyttää, että työnantaja pitää työntekijän työajasta työaikakirjanpitoa, josta tulee näkyä säännöllisen työajan työtunnit, lisä-, yli-, hätä- ja sunnuntaityötunnit sekä niistä suoritetut korvaukset. 37
Kotitaloudessa teetetään myös paljon erilaista työtä, mihin ei sovelleta lakia kotitaloustyöntekijän työsuhteesta. Kaikkeen muuhun yksityisen kotitalouden teettämään työhön ( rakennus-, korjaus-, puutarha- yms. töitä) sovelletaan työsopimuslakia ja mahdollisesti eri alojen työehtosopimuksia. Työsopimus Työnantajan ja työntekijän välille solmitaan työsopimus, kun työntekijä sitoutuu henkilökohtaisesti tekemään työtä työnantajan lukuun tämän johdon ja valvonnan alaisena palkkaa tai muuta vastiketta vastaan. Työsopimus voidaan tehdä suullisesti, kirjallisesti tai sähköisesti. Työnantajan tulee antaa työntekijälle kirjallinen selvitys työsuhteen keskeisistä ehdoista ensimmäiseen palkanmaksupäivään mennessä. Selvityksessä on mainittava: työnantajan ja työntekijän koti- tai liikepaikka, työnteon alkamisajankohta, määräaikaisen työsopimuksen kesto ja määräaikaisuuden peruste, työntekopaikka tai jos työntekijällä ei ole pääasiallista kiinteää työntekopaikkaa, selvitys niistä periaatteista, joiden mukaan työnteki-jä työskentelee eri työkohteissa työntekijän pääasialliset työtehtävät, työhön mahdollisesti sovellettava työehtosopimus, palkan ja muun vastikkeen määräytymisen perusteet, 38 palkanmaksukausi, säännöllinen työaika, vuosiloman määräytyminen sekä irtisanomisaika ja sen määräytymisen perusteet. Jos työneon ehdot muuttuvat, työnantajan on annettava kirjallinen selvitys muutoksesta niin pian kun se on mahdollista, kuitenkin viimeistään seuraavan palkanmaksukauden päättyessä. Kotitaloustyöntekijän työsuhteen alkuun ei voida sopia koeaikaa. Irtisanominen Kotitaloustyöntekijän toistaiseksi voimassa oleva työsopimus päättyy ainoastaan irtisanomalla. Irtisanomisajoista säädetään työsopimuslaissa. Työnantajan irtisanoessa irtisanomisaika on: 14 päivää: alle vuoden työsuhde 1 kk: yli vuosi - enintään neljä vuoden työsuhde 2 kk: yli neljä vuotta enintään kahdeksan vuoden työsuhde 4 kk: yli kahdeksan vuotta enintään kahdentoista vuoden työsuhde Työntekijän irtisanoessa irtisanomisaika on 14 päivää: enintään viiden vuoden työsuhde 1 kk: yli viiden vuoden työsuhde Kotitaloustyöntekijän irtisanomisaika on oltava vähintään 14 päivää. Jos työntekijä on irtisanottaessa sairaana tai jos palkkaetuihin kuuluu asunto ja ruoka tai jos työsuhde on kestänyt vähintään viisi vuotta, työnantajan on noudatettava vähintään kuukauden irtisanomisaikaa. Määräaikainen työsopimus edellyttää aina perusteltua syytä, se päättyy ilman irtisanomista sovitun määräajan päättyessä. Toistaiseksi voimassa oleva tai määräaikainen työsopimus voidaan purkaa vain erittäin painavasta syystä. Syyn tulee olla niin vakava, ettei sopimussuhteen jatkamista voida kohtuudella edellyttää edes irtisanomisajan pituista aikaa. Purettaessa työsuhde päättyy heti. Palkka Palkasta sovitaan työsopimuksella. Työntekijälle on maksettava kohtuullisen toimeentulon korvaamiseksi tavanomainen ja kohtuullinen palkka. Sunnuntai tai muuna kirkollisena juhlapäivänä tehdystä työstä on maksettava kaksinkertainen palkka. Yli- ja sunnuntaityökorvauksia ei voida keskinäisellä sopimuksellakaan sopia sisällytettäväksi peruspalkkaan. Sairausajan palkka maksetaan sairastumispäivää seuranneiden yhdeksän arkipäivän ajalta. Työnantajan on annettava työntekijälle palkanmaksun yhteydessä laskelma palkanmaksun suuruudesta ja sen määräytymisen perusteista. Palkka on maksettava tai sen on oltava nostettavissa työnte-
kijän tililtä palkanmaksupäivänä. Vuosiloma Kotitaloustyöntekijän vuosiloma määräytyy vuosilomalain mukaan. Lomanmääräytymisvuosi on 1.4. 31.3. välinen aika. Lomakausi on 2.5. 30.9. välinen aika. Alle vuoden työsuhteessa vuosilomaa kertyy 2 päivää ja yli vuoden kestäneessä työsuhteessa 2,5 päivää jokaista lomanmääräytymiskuukautta kohden. Lomakautena työntekijälle annetaan kesälomana 24 lomapäivää. Täysi lomanmääräytymiskuukausi on kalenterikuukausi, jonka aikana työntekijällä on vähintään 14 työpäivää tai työpäivän veroista päivää. Mikäli työntekijä työskentelee työsopimuksen mukaan niin harvoina päivinä, ettei hänelle kalenterikuukaudessa kerry 14 työpäivää, lasketaan lomanmääräytymiskuukaudeksi kalenterikuukausi, minkä aikana työntekijä on ollut työssä vähintään 35 tuntia. Jos 35 tuntiakaan ei täyty, työntekijälle maksetaan lomakaudella lomakorvaus. Jos työntekijä sopimuksen mukaan tekee kaikkina kalenterikuukausia työtä alle 14 päivää tai 35 tuntia, hänellä on työsuhteen kestäessä oikeus halutessaan saada vapaata kaksi arkipäivää kultakin kalenterikuukaudelta, jonka aikana hän on ollut työsuhteessa. Työntekijän on ilmoitettava työnantajalleen ennen lomakauden alkua, jos hän haluaa käyttää näitä vapaita. Talvilomana annetaan 24 lomapäivän ylittävä loma (6 pv) ennen seuraavan lomakauden alkua, eli 1.10. 30.4. välisenä aikana, ellei muusta ole sovittu. Työtodistus Työsuhteen päättyessä työnantajan on annettava työntekijälle tämän pyynnöstä kirjallinen todistus työsuhteen kestosta ja työtehtävien laadusta. Työntekijän erikseen pyytäessä työtodistuksessa on mainittava myös työsuhteen päättymisen syy ja arvio työntekijän työtaidosta ja käytöksestä. Työterveyshuolto Työterveyshuollon järjestäminen kotitaloustyöntekijöille on työnantajan lakisääteinen velvollisuus, jonka toteuttamiseen tulee käyttää työterveyshuoltoon perehtyneitä ammattihenkilöitä. Työnantaja voi hankkia työterveyshuoltopalvelut joko kunnalliselta terveyskeskukselta tai yksityiseltä lääkäriasemalta. Työnantajalla on sairasvakuutuslain nojalla oikeus saada korvausta järjestämänsä työterveyshuollon kustannuksista. Työturvallisuus Kotona tehtävä työ on aiempaa laajemmin otettu huomioon nykyisessä 1.1.2003 voimaan tulleessa työturvallisuuslaissa. Lain terveys ja turvallisuusvaatimuksia sovelletaan kotitaloustyöhön samassa laajuudessa kuin muuhunkin työhön. Kotitaloustyötä teettävän on huolehdittava siitä, että työntekijä voi tehdä työtä terveellisesti ja turvallisesti. Työt tulee suunnitella niin, että ne voidaan toteuttaa ilman tapaturma- ja ammattitautivaaraa. Etukäteen on jo arvioitava riskit ja selvitettävä työympäristön vaaratekijät. Kotitaloustyötä tekevät tulisi perehdyttää hyvin työpaikkaan, työtehtäviin ja niiden riskeihin. Työsuojelun valvonnasta ja työpaikan yhteistoiminnasta annetun lain 9 :n mukaan työsuojelutarkastuksia voidaan määrätyin edellytyksin tehdä myös kotirauhan piiriin kuuluviin tiloihin. Tarkastus voidaan suorittaa, jos on perusteltua syytä epäillä, että tiloissa tehtävästä työstä tai työolosuhteista aiheutuu vaaraa työntekijän hengelle tai olennaista haittaa tai vaaraa hänen terveydelleen. Jos kotitalous käyttää vuokratyövoimaa, sillä on myös vastuu siitä, että työskentelyolosuhteet ovat terveelliset ja turvalliset. Vuokratyöntekijät on opastettava ja perehdytettävä hyvin myös työn vaaratekijöihin. Mistä tietoa Lisätietoa työsuhteisiin ja palkkaukseen liittyvistä asioista saa mm. työsuojelupiireistä ja työmarkkinajärjestöistä. 39
Ohjeita ja lisätietoja Eläketurvakeskus Käynti: Kirjurinkatu 3, Helsinki. Posti: 00065 Eläketurvakeskus Puh: 010 7511, www.etk.fi, www.tyoelake.fi Kelan toimistot www.kela.fi Palkka.fi -palvelu www.palkka.fi Sosiaali- ja terveysministeriö Työsuojelupiirit. Työsuhdeasioiden palvelupuhelin Puh. 0200-66 122 ( 1,30 euroa/min + ppm ), www.tyosuojelu.fi Tapaturmavakuutuslaitosten liitto Bulevardi 28, 00120 Helsinki Puh. (09) 680 401, www.tvl.fi Työeläkeyhtiöt Työttömyysvakuutusrahasto Kalevankatu 12, PL 191, 00120 Helsinki www.tvr.fi Työvoimahallinto Työvoimatoimistot, www.mol.fi, TE-keskusten työvoimaosastot www.te-keskus.fi Vahinkovakuutusyhtiöt Verohallinto Verovirastot, verotoimistot, www.vero.fi 40