Ekokem Tässä lehdessä myös 7 Jätelainsäädännön uudistus etenee 12 Ekokemin apurahat haettavana 22 Toimintamme laajentui 2/13 Lehden liitteenä Ekokemin 2014 kurssiesite! Kasvavaa moottorivalmistusta Suomessa Dieselmoottorivalmistaja Agco Power investoi ja rekrytoi Nokialla 14 4 Ekokem purkaa rakennuksia 8 Arinakuonan jalostusta kehitetään 18 Jätteistä energia teollisuusprosessiin
Sisältö Pääkirjoitus 2/13 Agco Power kuuluu maailman suurimpiin dieselmoottorien valmistajiin Vuorokaudessa valmistuu 150 180 moottoria 14 Ekokemin rakennuspurkutoiminnan ytimessä on rakennusjätteiden erottelu ja hyödyntäminen. Yli 95% jätteistä voidaan hyödyntää. 4 Ekokemin, KWH Mirkan ja Renewan yhteistyöstä syntyi Suomen ensimmäinen jätepolttoainetta hyödyntävä pienen kokoluokan kattilalaitos. 18 7 Jätelainsäädännön uudistaminen etenee 12 Ekokemin 2014 apurahat haettavana 22 Ekokemin toiminta laajentui Ekokem kehittää menetelmiä, joilla jätteenpoltosta syntyvästä arinakuonasta saadaan yhä enemmän materiaalia hyödynnettäväksi. Arinakuonasta enemmän irti 8 Ekokemin sidosryhmälehti Ekoasiaa 2/2013 Julkaisija Ekokem Oy Ab, PL 181, 11101 Riihimäki, puh. 010 7551 000, ekokem.fi Päätoimittaja toimitusjohtaja Timo Piekkari Toimitus Satu Meriluoto Auli Westerholm Ulkoasu Satu Saksala Valokuvat Ekokemin arkisto, ellei toisin mainita Paino Hämeen Kirjapaino Oy, Tampere 2013 ISSN 1239-5390 Tilaukset ja osoitteenmuutokset asiakaspalvelu1@ekokem.fi HIILINEUTRAALI PAINOTUOTE ClimateCalc CC-000025/FI 441 209 Painotuote HÄMEEN KIRJAPAINO OY Hiomatuotteita valmistavan KWH Mirkan tehtaan tarvitsema energia noin 43GWH vuodessa tuotetaan jätteistä Ekokemin rakentamassa hyötyvoimalassa. Tuotetulla energialla korvataan fossiilisia polttoaineita. Kokonaisvaltaisen ympäristönhuollon kumppani Ensi vuoden budjetointi ja liiketoiminnan kehittämisen painopisteiden määrittely on parhaillaan käynnissä monissa yrityksissä, myös Ekokemissa. Ekokemin tulevaisuuden suunnittelun punaisena lankana on kannattavan kasvun jatkaminen. Ekokemin perinteiset vahvuudet eli ympäristörakentaminen sekä tavanomaisten ja vaarallisten jätteiden käsittely muodostavat kestävän perustan kasvulle, mutta Ekokem on paljon muutakin. Tulevaisuuden kasvun moottorina toimii kattavan materiaali- ja energiatehokkuuden parantamiseen tähtäävän palvelukokonaisuuden tarjoaminen asiakkaillemme. Esimerkkinä laajenevasta palvelutarjonnasta tulemme jatkossa panostamaan muun muassa hajautetun energiantuotannon ratkaisuihin, joissa hyödynnämme asiakkaan Hyödynnämme prosessissa syntyviä sivuvirtoja energiantuotannossa lähellä asiakasta. asiakkaan prosessissa syntyviä Ekokem ottaa vastuun energiantuotannosta ja toimittaa asiakkaalle höyryä, kaukolämpöä ja sähköä. giantuotannossa sivuvirtoja ener- Samalla vähennämme kaatopaikkakuormitusta, korvaamme neitseelli- lähellä asiakasta. siä polttoaineita ja tuotamme taloudellisesti mitattavaa lisäarvoa yhdessä asiakkaan kanssa. Ekokem tarjoaa asiakaskohtaisia ratkaisuja myös teollisuuden vesienkäsittelyyn. Huolehdimme jätevesien asianmukaisesta käsittelystä ja hyödynnämme prosessissa syntyvät sakat esimerkiksi ympäristörakentamiskohteissa neitseellisten raaka-aineiden sijaan. Ympäristörakentamisen saralla tulemme kehittämään muun muassa purkuliiketoimintaamme, joka täydentää jo olemassa olevaa palvelutarjontaa ja kytkeytyy saumattomasti ympäristörakentamisen ja energiantuotannon palvelukokonaisuuteen. Tavoitteemme on olla kokonaisvaltaisen ympäristönhuollon kumppani asikkaillemme! Jani Lösönen Maajohtaja
teksti: Satu Meriluoto Kuvat: Ekokem Purkutoiminnan ytimessä materiaalien hyödyntäminen Ekokem pystyy hyödyntämään valtaosan rakennuspurkutoiminnassa syntyvästä jätteestä muissa projekteissaan, esimerkiksi kaatopaikkojen rakennekerroksina ja energiana. Myös purkutyömaalla ilmenevät mahdolliset pilaantuneet maat tai vedet pystytään kunnostamaan. Ekokem on tehnyt rakennuspurkuprojekteja Suomessa noin vuoden ajan. Purkutoiminnan ytimessä on rakennusjätteiden erottelu ja hyödyntäminen muissa Ekokemin kohteissa. Yli 95 prosenttia rakennusjätteistä voidaan hyödyntää muun muassa kaatopaikkojen pinta- ja pohjarakenteissa, allas- ja kenttärakenteissa, maaperän kunnostuksessa, pohjaveden käsittelyssä ja suojarakenteissa sekä kaatopaikkojen hoidossa. Hyötykäyttöratkaisut tehdään tapauskohtaisesti, mutta rakennusjätteet pyritään kuitenkin aina hyödyntämään mahdollisimman lähellä purkupaikkaa. Monipuolisen osaamisensa vuoksi Ekokem voi hoitaa purkutyömailla eteen tulevat yllätyksetkin. Jos työmaalta löytyy purkuprojektin yhteydessä esimerkiksi pilaantuneita maita tai vesiä, meillä on valmiudet kunnostaa ne. Tai jos purkutyössä syntyy vaarallista jätettä, me voimme hyödyntää sen energiaksi. Tänä vuonna saimme myös työsuojeluviranomaisten myöntämän asbestipurkuvaltuutuksen. Asbestijätteen loppusijoitukseen Ekokemillä on ollut lupa jo aikaisemmin, kertoo Ekokemin työpäällikkö Kari Vahtera. Yhtiö kehittää itse käsittely- ja hyötykäyttömenetelmiä rakennusjätteille ja käyttää apunaan myös uusia, tehokkaita menetelmiä kehittäviä aliurakoitsijoita. Muun muassa kipsilevy- ja bitumikatejätteen kierrättämiseen on kehitetty uusia menetelmiä. Näin voidaan korvata neitseellisiä materiaaleja ja nostaa rakennusjätteen kierrätysastetta. Yli 95 % rakennusjätteistä voidaan hyödyntää. Monipuolisia kohteita ympäri Suomea ja ulkomailla Tänä vuonna Ekokem on tehnyt purkuprojekteja muun muassa Siilinjärvellä, Valkeakoskella ja Savonlinnassa. Siilinjärvellä purettiin koulutuskeskus, oppilasasuntola ja ruokalarakennus uudisrakennuksen tieltä. Purkujätteestä pystyttiin hyödyntämään noin 4000 tonnia puhdasta betonia Kuopion Sorsasalossa sijoitettiin kenttärakenteisiin ja kaatopaikan pohjarakenteisiin. Valkeakoskella purettavana oli vanhainkoti ja hissikuilu, joka sijaitsi vanhainkodin uudemman, 70-luvulla rakennetun osan ja 30-luvulla rakennetun vanhan osan välissä. Vanha osa on suojeltu, eikä purkutyö saanut vahingoittaa sitä. Myös tämän purkutyömaan materiaaleja hyödynnettiin läheisellä Ekokemin urakoimalla kaatopaikkatyömaalla, jonka peittorakenteisiin käytettiin purkujätteistä tiilet ja pulveroidut betonit, sanoo Vahtera. 4 5
Ajankohtaista Jätelainsäädännön uudistaminen etenee Jätehuollon keskeiset säädökset, jätelaki ja -asetus, on uudistettu. Uudistus jatkuu toimiala- ja jätelajikohtaisten säädösten uudistamisella. Oheisessa taulukossa on esitetty ajankohtaiskatsaus lähiajan muutoksista. Taulukon lähteenä on ympäristöministeriön aineistot. Säädös Voimaantulo Merkittävät muutokset aiempaan VNA asfalttiasemien ympäristönsuojeluvaatimuksista 846/2012 1.1.2013 Jäteasfaltin ja lentotuhkan hyödyntäminen. VNA jätteen polttamisesta 151/2013 20.2.2013 Pääosin ennallaan, jätelain mukaiset tarkennukset. VNA kaivannaisjätteistä 190/2013 1.5.2013 Pääosin ennallaan, jätelain mukaiset tarkennukset. VNA kaatopaikoista 331/2012 ja jäteasetuksen muutos 332/2012 1.6.2013, 1.1.2016 Orgaanisen jätteen kaatopaikkauskielto 1.1.2016 alkaen. Eri materiaalit erotellaan ja hyödynnetään mahdollisimman lähellä purkupaikkaa. Laki vaarallisten aineiden rajoittamisesta sähkö- ja elektroniikkalaitteissa 387/2013 VNA juomapakkausten palautusjärjestelmästä 526/2013 VNA käytöstä poistettujen renkaiden erilliskeräyksestä ja hyödyntämisestä 527/2013 20.6.2013 Vaikuttaa SER-jätehuoltoon tulevaisuudessa. 8.7.2013 Tuottajavastuu panttijärjestelmällä, sitova uudelleenkäyttö- tai kierrätystavoite 90 %. 8.7.2013 Tuottajavastuu, sitova uudelleenkäyttö- tai kierrätystavoite 95 %. Purkutyön kokonaispalvelu Laaja kirjo purkukohteita asuin-, julkis- ja teollisuusrakennusten purkutyöt, teollisuusalueiden purkutyöt ja teollisuuden rakenteiden purkutyöt. Kokonaispalvelu sisältää purkutyön suunnittelun jäte- ja hyötykäyttösuunnitelman tarvittavien lupien hankinnan työn toteutuksen purettujen materiaalien toimittamisen asianmukaiseen käsittelyyn hyödynnettäviksi alueen jatkokäyttöön liittyvät infrarakentamisen työt. Savonlinnassa Ekokem purki kaupungin keskustassa järven rannalla sijainneen vanhan sahan hallirakennukset ja käsitteli alueen pilaantuneet maat. Hankkeeseen liittyvät asbestipurkutyöt tehtiin omana työnään. Hallien liimapuurungot ja suuri osa katto- ja ulkoseinärakenteista sekä nosto-ovista käytetään uudelleen. Ekokem valittiin hankkeen urakoitsijaksi monipuolisen osaamisena ansiosta, koska se pystyi hoitamaan sekä purkutyön että pilaantuneiden maiden käsittelyn, Vahtera sanoo. Ekokem on tehnyt purkuprojekteja Suomen lisäksi aiemmin ulkomailla. Esimerkiksi Albaniassa Ekokem teki vuosina 2008 2011 kolme tehdasalueen kunnostusprojektia, joihin sisältyi myös purkutoimintaa. Yksi kunnostetuista oli vanhan lannoitetehtaan alue. Kunnostustyö kattoi tehtaan tyhjentämisen ja purkamisen lisäksi pilaantuneen maaperän poistamisen ja maaperän sekä tuotannon lietteiden stabiloimisen ja vaarallisten jätteiden pakkaamisen. Edistämässä purkutoiminnan vaatimustasoa Ekokem on myös mukana edistämässä Suomessa tapahtuvan purkutoiminnan vaatimustasoa. Yhtiö on ollut perustamassa European Demolition Associationin EDA:n Suomenosastoa. Osasto kantaa nimeä Suomen purkuliikkeiden liitto ja se on perustettu viime vuonna. Liiton tavoitteena on nostaa purkutoiminnan profiilia ja luoda alalle kriteerejä hieman samaan tapaan kuin on luotu asbestipurkutyölle. Ekokemin lisäksi useimmat Suomen suurimmista purkutoimintaa harjoittavista yrityksistä ovat jo yhdistyksen jäseniä tai kiinnostuneet jäsenyydestä. Monipuolisen osaamisensa vuoksi Ekokem voi hoitaa purkutyömailla eteen tulevat yllätyksetkin. VNA keräyspaperin erilliskeräyksestä ja kierrätyksestä 528/2013 VNA pakkauksista ja pakkausjätteistä ja jätelain muutos VNA sähkö- ja elektroniikkalaiteromusta ja jätelain muutos VNA romuajoneuvoista, VNA vaarallisten aineiden käytön rajoittamisesta ajoneuvoissa EU:ssa syntyy vuosittain 2,7 miljardia tonnia jätettä, josta 98 miljoonaa tonnia on vaarallista. Keskimäärin ainoastaan 40 prosenttia kiinteästä jätteestä käytetään uudelleen tai kierrätetään. Loppuosa menee kaatopaikalle tai poltettavaksi. Joissakin jäsenvaltioissa yli 70 prosenttia jätteestä kierrätetään, mikä osoittaa, että jätettä voidaan käyttää yhtenä EU:n tärkeimmistä resursseista. Samanaikaisesti monissa jäsenvaltioissa kaatopaikalle viedään yli 75 prosenttia yhdyskuntajätteestä. Ehdotus EU:n 7. ympäristöohjelmaksi. 8.7.2013 Tuottajavastuu, sitova kierrätystavoite 75 %. lausunnolla Tuottajavastuu, myös muovipakkauksille erilliskeräys, kierrätystavoitteisiin muutoksia. valmisteilla Tuottajavastuu, erilliskeräyksen tavoite 65 % vuonna 2019, muutoksia hyödyntämistavoitteisiin. valmistelu 2014 Tuottajavastuu, tarkistetaan vastaanottopaikkojen määrä ja kierrätystavoitteet. VNA paristoista ja akuista valmistelu 2014 Tarkistetaan ajoneuvoakkujen vastaanottopaikkojen riittävyys. VNA jätteiden käytöstä maarakentamisessa ( MARA -asetus) valmistelu 2014 Hyvä elämä maapallon resurssien rajoissa Esitetty uusien jätelajien sisällyttämistä soveltamisalaan hyödyntämisen edistämiseksi. Tavoitteemme on muuttaa EU resurssitehokkaaksi, vihreäksi ja kilpailukykyiseksi, vähähiiliseksi taloudeksi. 6 7
teksti: Satu Meriluoto Kuvat: Ekokem Arinakuonasta enemmän irti Kaatopaikan rakentamisessa ja sulkemisessa voidaan hyödyntää jalostettua arinakuonaa. Suomessa jätteenpolton arinakuonaa muodostuu vuosittain yli satatuhatta tonnia. Määrä kasvaa, kun uusia polttolaitoksia käynnistetään. Ekokem kehittää menetelmiä, joilla arinakuonasta saadaan yhä enemmän materiaalia hyödynnettäväksi. Jalostettuna kaatopaikkarakenteisiin Jalostettua, metallieroteltua kuonaa voidaan hyödyntää esimerkiksi kaatopaikkarakentamisessa tai kaatopaikkojen sulkemisessa. Vuosittain Ekokem on hyödyntänyt kymmeniätuhansia tonneja jalostettua arinakuonaa suljettavien kaatopaikkojen pintarakenteiden kaasunkeräyskerroksissa sekä uusien kaatopaikkojen ja jätteenkäsittelykenttien pohjarakenteissa. Arinakuonaa syntyy, kun yhdyskuntajätettä poltetaan jätteenpolttolaitoksessa. Arinakuona on voimalan arinalta poistettavaa polton jäännöstä, joka tavallisimmissa laitosratkaisuissa jäähdytetään vedellä ennen kuin se viedään välivarastokasalle ikääntymään. Arinakuonaa syntyy Suomessa vuosittain yli satatuhatta tonnia. Ekokem on käsitellyt omien voimaloidensa lisäksi muun muassa Kotkan, Oulun ja Turun jätteenpolttolaitosten kuonia eli valtaosan kaikesta tällä hetkellä Suomessa syntyvästä arinakuonasta siirrettävällä kuonalaitoksellaan. Rekan perässä kulkeva kuonalaitos mahdollistaa sen, että voimme mennä asiakkaan luokse tekemään käsittelyn, kertoo Ekokemin tutkimusinsinööri Anne Marttila. Arinakuonan jalostuksessa kuonaa seulotaan eri raekokoihin ja samalla siitä erotellaan metalleja. Jätteen syntypaikkalajittelusta huolimatta arinakuonassa on jäljellä arvokkaita materiaaleja, joiden erottelua Ekokem kehittää. Tällä hetkellä Suomessa syntyvistä arinakuonista Ekokem erottelee vuosittain jopa noin 10 000 tonnia rautaromua ja 1 500 tonnia muita metallijakeita. Rautaromun ajautuminen sekajätteen mukana polttoon on yleinen ilmiö Euroopassa, myös korkean kierrätysasteen maissa. Rauta saadaan toki polton jälkeenkin palautettua kiertoon miltei täysimääräisesti, mutta sen kuumentaminen on turhaa energian tuhlausta. Sen sijaan muut metallit, kuten mehupakkausten alumiini, esiintyvät usein sellaisessa muodossa, että niiden kuumentaminen on välttämätöntä kierrätyksen mahdollistamiseksi. Jalostamalla metallit talteen Kuonasta voidaan erotella kierrätystä varten arvokkaita metalleja, kuten alumiinia, kuparia ja messinkiä sekä rautaa ja ruostumatonta terästä. Kuonan jalostuksella saadaan aikaan myös hyötykäyttökelpoisia kuonajakeita. Ekokem kehittää jatkuvasti erilaisia menetelmiä seulonnassa syntyvien jakeiden jatkojalostukseen. 8 9
Jalostettu kuona soveltuu hyötykäyttöön esimerkiksi suljettavien kaatopaikkojen pintarakenteen kaasunkeräyskerroksessa, kaatopaikkojen pohjarakenteissa ja jätteenkäsittelykenttien rakenteissa. On osoitettu, että arinakuonan hyötykäyttö yhdyskuntajätteiden kaatopaikan kaasunkeräyskerroksessa puhdistaa kaatopaikkakaasua rikkivedystä ja hiilidioksidista. Tämä vähentää kaatopaikan kasvihuonekaasupäästöjä ja parantaa samalla mahdollisuuksia hyödyntää kaatopaikkakaasua. Lisäksi on havaittu, että arinakuonasta on hyötyä kaatopaikkojen hajuhaittojen torjunnassa, Marttila listaa hyötyjä. Seulontaan useita menetelmiä Arinakuonan jalostuksen tavoitteena on saada metallit eroteltua kuonasta mahdollisimman hyvin ja puhtaana. Jalostuksella halutaan saada kuonasta myös parempilaatuista esimerkiksi kaatopaikkarakentamista varten. Kuona ei sellaisenaan kelpaisi hyötykäyttöön, mutta jalostamalla siitä saadaan sellaisia jakeita, joiden hyödyntämiseen saamme ympäristöluvan sopivissa kohteissa. Näin kuonakuorma ei päädy loppusijoitettavaksi kaatopaikalle. Jalostus tapahtuu niin, että kuona lajitellaan neljään tai viiteen jakeeseen koon perusteella, minkä jälkeen jakeista erotellaan rauta magneettierottelulla ja värimetallit pyörrevirtaerottelulla. Pyörrevirtaerottelulla saamme kuonasta eroon sellaiset metallijakeet, jotka ovat ei-magneettisia ja sähköä johtavia, käytännössä kuonan koostumus huomioiden siis kuparia, alumiinia ja messinkiä. Sen sijaan ruostumattoman teräksen erotteluun on käytettävä sensoritekniikkaan perustuvaa erottelua. Kaiken erotellun metallin Ekokem toimittaa kierrätyslaitoksille, jotka jalostavat siitä raaka-ainetta uusiometallituotteisiin. Syntyviä kuonajakeita hyödynnetään puolestaan esimerkiksi juuri suljettavien kaatopaikkojen kaasunkeräyskerroksissa. Tällä hetkellä hyödyntämiskelvotonta jäännöskuonaa jää 5 10 prosenttia alkuperäisestä kuonamäärästä. Hyödyntämiskelvoton osa koostuu epähomogeenisesta, yli 50 millimetrin kokoisesta materiaalista, jolle mietitään parhaillaan prosessointimenetelmää hyötykäytettävyyden parantamiseksi. Jatkojalostustutkimuksia käynnissä Ekokem keskittyy arinakuonan jatkojalostuksessa tutkimaan metallien erottelun tehostamista ja jatkojalostusta. Näihin on useita vaihtoehtoja, kuten mekaaninen erottelu tai märkäprosessit. Lisäksi käynnissä on neljä muuta tutkimusprojektia, jotka liittyvät kuonassa olevan alumiinin korroosionestoon, kuonan ikäännyttämiseen, sen ominaisuuksien muuttumiseen hapettomissa olosuhteissa ja metallierotteluun bioliuotuksella. Alumiinin korroosionestoa koskevan tutkimusprojektin tarkoituksena on selvittää, millä keinoilla alumiinin hapettuminen voidaan estää ja hävikki minimoida. Ekokem erottelee vuosittain noin 10 000 t metalliromua. Kun arinakuonaa jäähdytetään vedellä, sen sisältämästä metallisesta alumiinista saatetaan menettää jopa puolet hapettumisen seurauksena. Tutkimuksessa testataan erilaisia korroosionestoaineita, joilla tiedetään olevan alumiinin hapettumista estäviä ominaisuuksia, Marttila kertoo. Korroosiotutkimuksessa olevat kuonaerät on liitetty osaksi ikäännytyskokeita. Ikäännytyskokeissa kuonaa ikäännytetään erikorkuisissa kasoissa. Samalla tarkastellaan, miten sen kemialliset ja fysikaaliset ominaisuudet muuttuvat. Ikäännytyskokeissa kuona reagoi ilman hiilidioksidin kanssa, mikä muuttaa sen kemiallisia ominaisuuksia. Lopulta ikäännytyskokeissa mukana olleille, alumiinin korroosionestokokeiden kuonille tehdään metallierottelukokeita, joiden tuloksia verrataan kuonaan, jolle ei ole tehty korroosionestokäsittelyä. Näin saadaan selville, onko korroosionestoaineilla ollut vallitsevissa olosuhteissa alumiinin hapettumista estävää vaikutusta. Metallierotteluun liittyvät myös kuonan bioliuotuskokeet, joissa kuonakasan läpi valutetaan suljettuna kiertona liuosta, johon on lisätty tarkoin valittua bakteeriviljelmää. Bioliuotuskokeissa pyritään samalla myös puhdistamaan kuona lopuista raskasmetalleista, jotta arinakuonan hyötykäytön mahdollisuudet lisääntyisivät. Tehdyissä esikokeissa on nähty esimerkiksi kuparin, nikkelin ja sinkin liukenevan bakteeriliuokseen hyvin. Jatkotutkimuksissa on tarkoitus selvittää, saadaanko bakteeriliuoksesta talteen metalleja vielä esimerkiksi saostamalla. Arinakuonaa on lisäksi tutkimusmielessä sijoitettu maahan upotettuun säiliöön, eli niin kutsuttuun lysimetriin. Tällä lysimetrikokeella selvitetään ensisijaisesti kuonan ominaisuuksien muuttumista hapettomissa olosuhteissa, koska hyötykäyttökohteissa vallitsevat tämänkaltaiset olosuhteet. Osa käynnissä olevista tutkimushankkeista on valmistumassa vielä tänä vuonna. Siirrettävä kuonalaitos erottelee Käsittely tapahtuu Ekokemin siirrettävällä kuonalaitoksella, jolla kuonaa seulotaan yhä useampaan jakeeseen. Samalla kuonan sisältämiä metalleja erotellaan erilaisilla erottelumenetelmillä, kuten magneetti-, pyörrevirta- ja induktioerottelulla. Arinakuona syntyy Arinakuona poltossa syntyy poltosta Ekokem vastaanottaa Riihimäellä sijaitseviin kahteen voimalaansa yhdyskuntajätettä, joka poltetaan arinauuneissa. Polton jäännöksenä muodostuu arinakuonaa, joka jäähdytyksen jälkeen siirretään välivarastokentälle ikäännytysaumoihin ja lopulta käsitellään Ekokemin kuonalaitoksella. Tämän lisäksi Ekokem käsittelee kuonalaitoksellaan myös muualla Suomessa muodostuvia jätteenpolttolaitosten arinakuonia. Yhteensä tätä kuonaa on kertynyt vuosittain noin 100 000 tonnia. 10 11
150 000 Ekokem jakaa ensi vuonna ympäristö- ja jätehuoltoalan tutkimukseen apurahaa 150 000 euroa. Ensisijaisesti rahastosta jaetaan varoja laajamittaisten tutkimushankekokonaisuuksien rahoitukseen tai osarahoitukseen. Rahastosta voidaan myöntää apurahoja myös rahaston tarkoitukseen liittyvien opinnäyte- ja väitöskirjatöiden rahoitukseen sekä kansainvälisesti merkittävien tutkimustulosten julkaisua edistävään tarkoitukseen ja esiselvitysluonteisiin hankkeisiin, jotka tähtäävät laajempiin jatkohankkeisiin. Vuoden 2014 hakuteemat ovat: Vientituotteeksi soveltuvat ympäristöinnovaatiot Kaatopaikkarajoitusten luomat mahdollisuudet kierrätysliiketoiminnan kehittämisessä teksti: Satu Meriluoto KuvaT: Satu Meriluoto ja istockphoto apurahaa ympäristö- ja jätehuoltoalan tutkimukseen Ekokemin ympäristöstipendirahaston tarkoituksena on ympäristö- ja jätehuollon tietämyksen sekä osaamisen kasvattaminen Suomessa. Ekokemin 2014 apurahat haettavana Vesistöjen tilaa parantavat ratkaisut jätevesien käsittelyssä. Ekokemin ympäristöstipendirahaston tarkoitus on ympäristönhuoltoalaa, erityisesti jätehuoltoa, materiaalien kierrätystä, jätteiden hyödyntämistä, vaarallisten jätteiden käsittelyä sekä maaperän ja vesistöjen kunnostusta edistävän innovatiivisen tutkimuksen, tuotekehityksen sekä osaamisen edistäminen ja tukeminen Suomessa. Ekokemin hallitus tekee päätöksen apurahojen saajista helmikuussa 2014. Apurahojen saajat julkistetaan kesäkuussa 2014 pidettävässä seminaaritilaisuudessa. Lisätietoja Ekokemin tutkimus- ja kehityspäällikkö Toni Andersson, puh. 010 7551 480, toni.andersson@ekokem.fi. Hakemus liitteineen tulee lähettää internetissä osoitteessa ekokem.fi > Ekokem > Tutkimus ja kehitys > Ympäristöstipendirahasto > Vuoden 2014 hakuteemat. Hakemusten on oltava perillä 5.12.2013. Kahdeksan tutkimusta sai apurahan tänä vuonna Ekokemin ympäristöstipendirahaston apurahoja on myönnetty 1,3 Me 1995 2013. Tänä vuonna Ekokem jakoi 113 000 euroa tutkimus- ja opintoapurahoja kahdeksaan ympäristönhuollon tutkimukseen. Jaettava summa oli yhtiön ympäristöstipendirahaston historian suurin. 25 000 euron apurahan sai kolme tutkimusta. Yksi niistä myönnettiin Lappeenrannan teknillisen yliopiston professorille Ilkka Turuselle metsäteollisuuden jätevesiä käsittelevään tutkimukseen. Sen tavoitteena on edesauttaa metsäteollisuuden vesikiertojen sulkemista, tuottaa arvokkaita kemikaaleja jätevedestä sekä vähentää ympäristön kuormitusta. Susanne Lampeniuksen diplomityön toteutukseen myönnettiin 12 000 euron apuraha. Diplomityö käsittelee jätteiden esikäsittelyvaihtoehtoja. Jätteen esikäsittelyllä pyritään maksimoimaan materiaalien kierrätys. Työssä tarkastellaan syntypaikkalajitellun jätteen kierrätysastetta verrattuna sekajätteen mekaaniseen lajitteluun ja selvitetään vaihtoehtoja, joilla kaatopaikalle menevä osuus voidaan minimoida sekä ylijäävä rejekti hyödyntää energiantuotannon polttoaineena. Tämän vuoden hakuteemat olivat jätehuollon etusijajärjestyksen toteutumisen edistäminen, suurten teollisuusjätevirtojen uudet prosessointi- ja hyödyntämismenetelmät sekä liuenneiden raskasmetallien, erityisesti lyijyn, poistaminen maaperästä. Hakuajan loppuun mennessä hakemuksia tuli 57. Ekokemin 15-vuotispäivänä vuonna 1994 perustetun ympäristöstipendirahaston apurahoja on myönnetty vuosina 1995 2013 yhteensä lähes 1,3 miljoonaa euroa. Stipendin saaneet hankkeet: Lappeenrannan teknillinen yliopisto, kemiantekniikka, professori Ilkka Turunen, Karboksyylihappojen tuottaminen metsäteollisuuden jätevesistä Tutkimushanke, 25 000 Swedish University of Agricultural Sciences, tutkija Mikko Mäkelä, Pilot-scale processing of industrial sludge streams for bioenergy production (Bi-oPRO) Tutkimushanke, 25 000 Sjöblom Sonja, Åbo Akademi, luonnontieteellinen tiedekunta, geologia ja mineralogia, Geological and mineralogical aspects on mineral carbonation of rocks and mine tailings Väitöskirjatyö, 25 000 ÅF-Consult Oy, Peter Kling, Susanne Lampenius, Jätteiden esikäsittelyvaihtoehdot hyödynnettäessä energiantuotantoon menevä osuus leijukerrospoltossa. Diplomityö, Aalto-yliopisto, 12 000 Zevenhoven Maria, Åbo Akademi, Prosessikemian keskus, epäorgaaninen kemia, Novel technique to Determine leaching Kinetics of Lead from Soil (Kiles) Tutkimushanke, 10 000 Kerminen Kaisa, Helsingin yliopisto, ympäristötieteiden laitos, Torjunta-aineiden hajoaminen pintamaassa ja pohjavesisedimentissä sekä mikrobiologisten, kemiallisten ja fysikaalisten puhdistusmenetelmien kehittäminen Väitöskirjatyö, 8 000 Turunen Topi, Itä-Suomen yliopisto, oikeustieteiden laitos, Jätteen määritelmästä poistuminen jätelain 5 :n 4 momentin tulkinta Pro gradu -työ, 5 000 Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy, Ympäristökoulu Polku, yhteyshenkilö Hanniina Manner, Jätteen vähentämiseen tähtäävän Kummikouluopetuksen vaikuttavuus peruskouluissa Pro gradu -työ, 3 000. Tänä vuonna Ekokemin ympäristöstipendin saivat Kaisa Kerminen (toinen vas.), Ilkka Turunen, Mikko Mäkelä, Topi Turunen, Susanne Lampenius, Maria Zevenhoven ja Sonja Sjöblom. Kuvassa vasemmalla Ekokemin tutkimus- ja kehityspäällikkö Toni Andersson ja oikealla toimitusjohtaja Timo Piekkari. Kuvasta puuttuu stipendin saaneen Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskuksen edustaja. 12 13
teksti: Satu Meriluoto Kuvat: Matti Sulanto Agco-konserni Yhdysvaltalainen maatalouskoneiden valmistaja Perustettu 1990 Brändejä mm. Massey Ferguson ja Valtra Toimii 140 maassa Liikevaihto 9,9 miljardia dollaria Henkilöstöä noin 20 300. Agco Power Agco-konserniin kuuluva dieselmoottoreiden valmistaja Entinen Sisu Diesel Tehtaat Nokian Linnavuoressa, Brasiliassa ja Kiinassa Nokialla dieselmoottoreiden valmistus alkoi 1946 Vuonna 2012 Nokialla valmistui noin 35 000 moottoria Henkilöstöä Nokialla noin 850. Agco Powerin ja Ekokemin yhteistyötä hoitavat ympäristöinsinööri Jussi Lehtonen (vas.) ja myyntipäällikkö Sami Kiema. Nokialta moottoreita maailmalle Nokian Linnavuoressa Agco Powerin tehtaalla tehdään dieselmoottoreita maailman tunnetuimpiin maatalouskoneisiin. Viime vuonna moottoreita valmistui 35 000. Uuden tehtaan myötä tavoite on kasvanut 50 000:een. Valmistuksessa syntyvät vaaralliset jätteet Linnavuoresta noutaa Ekokem. K olme oranssia, ihmisen kokoista robottia häärii valtavien metallikimpaleiden ympärillä ja työstää niitä. Metallikimpale on sylinterilohko, johon robotit ovat alkaneet lisätä osia Nokian Linnavuoressa sijaitsevan Agco Powerin raskaalla kokoonpanolinjalla. Kun yksi työvaihe valmistuu tällaisessa usean robotin robottisolussa, nosturi kuljettaa moottorin seuraavaan. Pikkuhiljaa moottori saa männän, kampiakselin ja niin edelleen. Raskaimmat työvaiheet on jätetty roboteille. Kun ihmisten tekemät työvaiheet saavat vuoronsa kokoonpanossa, peilien avulla navigoivat, trukinnäköiset vihivaunut helpottavat työtä. Ne kuljettavat moottoria työvaiheesta toiseen itsekseen niille opetettua reittiä. Linnavuoressa on valmistettu dieselmoottoreita jo lähes 70 vuotta. Suomalaiset muistavat Agco Powerin todennäköisesti sen entisellä nimellä Sisu Diesel. Vuonna 2004 yhdysvaltalainen maatalouskonejätti Agco osti Sisu Dieselin moottoritehtaat Linnavuoressa ja Brasilian Mogi das Gruzesissa. Lokakuussa 2008 Sisu Dieselin nimi vaihtui Agco Sisu Poweriksi ja kesäkuussa 2012 yrityksen nimi sai nykyisen muotonsa Agco Power. Suomalaiset muistavat Agco Powerin todennäköisesti sen entisellä nimellä Sisu Diesel. Kokoonpanoa ja osavalmistusta Sulautuminen Agco-konserniin merkitsi sitä, että Agco Powerista tuli yksi maailman merkittävimmistä maatalouskoneiden dieselmoottoreiden valmistajista. Se tarkoitti myös isoja uudistuksia Linnavuoren tehtaalla. Uudistukset tehtiin vuosina 2005 2007. 14 15
Tietokone kertoo moottoriasentaja Ida Nummelalle (vas.) ja Niina Viitamaalle, mitä heidän tulee tehdä. Viitamaa kiinnittää moottoriin pakosarjaa ja Nummela öljynerotinta. Agco Powerin moottoreita esitellään myös messuilla. Robotit hoitavat Agco Powerilla raskaimmat työvaiheet. Kierrätystä on tehostettu tehtaalla, ja eri jätejakeille on omat astiat. Automaation taso nousi todella korkealle. Meillä on täällä satakunta robottia, kertoo kunnossapitoinsinööri Jukka Punkari. Dieselmoottoreiden lisäksi Linnavuoressa tehdään myös voimansiirtotuotteita, kuten hammaspyöriä ja akseleita. Tällä hetkellä tehtaassa on työn alla myös puimureihin ja traktoreihin tarkoitettu lippulaiva V12-moottori, joka on testivaiheessa. Kokoonpanohalleja on Linnavuoressa kaksi. Lisäksi valmistamme itse osia, kuten sylinterilohkoja ja -kansia sekä ruisku- ja polttoaineputkia. Esimerkiksi sylinterilohko tulee meille valuna, ja me koneistamme sen täällä tuotantoa varten. Viime vuonna Linnavuoressa valmistui noin 35 000 dieselmoottoria. Karkeasti vuorokaudessa syntyy 150 180 moottoria. Linnavuoren lisäksi moottoreita tehdään edelleen Brasiliassa ja uusimpana Kiinassa. Linnavuoressa tehdään moottoreita eniten ja täältä myös viedään koneistettuja osia Kiinaan ja Brasiliaan. Kiinan tehdas avattiin viime vuonna ja Brasilia on puolestaan kasvanut koko ajan. Meiltä valmiit moottorit lähtevät konserniin kuuluville maatalouskoneiden valmistajille ympäri maailmaa, Punkari sanoo. Uusi moottoritehdas vanhojen kylkeen Linnavuoreen valmistui tänä vuonna uusi, 6600 neliömetrin kokoinen moottoritehdas. Investoinnin arvo on noin 20 miljoonaa euroa, ja laajennuksella tähdätään kapasiteetin nostamiseen. Tavoitteena on 50 000 moottoria vuodessa. Uudessa tehtaassa tapahtuu isojen, kuten V12-moottorien kokoonpano. Uuden tehtaan vuoksi Agco Power on rekrytoinut jopa pari sataa uutta työntekijää. Vallitsevassa taloustilanteessa Agco Power on ollut ilonpilkahdus Pirkanmaalla. Pirkanmaan liiton maakuntahallitus myönsikin yhtiölle tämän vuoden Pirkanmaan palkinnon. Palkinnon perusteluina oli Agco Powerin tekemä työ pirkanmaalaisen yrittäjyyden hyväksi ja Pirkanmaan tunnetuksi tekeminen. Ympäristöasioiden läpikäynti kuuluu myös uusien työntekijöiden perehdytykseen. Räätälöintiä toiveiden mukaan Agco Powerilla toimintaa ohjaavat ympäristöja laatujärjestelmät. Ympäristöinsinööri Jussi Lehtosen mukaan tavoitteena on syntyvän jätteen määrän vähentäminen, ja näin on myös tapahtunut. Muutaman viime vuoden aikana esimerkiksi sekajätteen määrä on vähentynyt yli puolella, vaikka tuotantomäärät ovat kasvaneet. Myös kierrätystä on tehostettu tehtaalla, ja eri jätejakeille on omat astiat. Ympäristöasioiden läpikäynti kuuluu myös uusien työntekijöiden perehdytykseen. Eniten Agco Powerilla syntyy valurautajätettä, noin 4000 tonnia vuodessa. Valurautajäte on hienoa lastua, jota syntyy koneistuksessa, ja se voi olla joko kuivaa tai märkää. Metallin koneistuksessa käytetään leikkuunestettä, öljyemulsiota, joka on käytännössä veden ja öljyn seosta, jolloin myös syntyvä jäte on märkää. Öljyemulsio tulee Ekokemille käsittelyyn. Lisäksi noudamme Agco Powerilta esimerkiksi öljyjä, kiinteitä öljyisiä jätteitä, aerosoleja ja maaleja. Viime vuonna noudimme vaaralli- sia jätteitä kaikkiaan noin 650 tonnia. Teemme myös kuukausittain tarkastuksen öljynerotuskaivoille ja tarvittaessa huollamme ne. Kerran vuodessa tehdään isompi huolto, jossa pestään myös öljynerottimien koalisaattorit, kertoo Ekokemin myyntipäällikkö Sami Kiema. Ekokem on myös räätälöinyt tuotannossa käytettävien, koneistettujen osien pesuun tarkoitettujen pesukoneiden huollon Agco Powerin toiveiden mukaan. Tuotannon työntekijät ovat määritelleet ne pesukoneet, joiden pitää olla puhtaana. Ekokem on joustavasti toteuttanut tämän toiveen. Huoltoon kuuluvat koneiden pesu ja koneissa kiertävän leikkuunesteen tyhjennys, Jussi Lehtonen sanoo. 16 17
teksti: Satu Meriluoto Kuvat: Ekokem Voimalahanke numeroin Ekokemin voimalainvestoinnin arvo: 10 miljoonaa euroa hiomapaperijätettä energiahyödynnettäväksi: 2 500 tonnia vuodessa vähemmän hiilidioksidipäästöjä: 6 000 tonnia korvattuja fossiilisia polttoaineita: 5 000 kuutiometriä työllisyysvaikutus rakennusaikana: 8 000 henkilötyöpäivää. Kattilalaitos korvaa kaatopaikan Ekokem käynnisti tänä syksynä KWH Mirkan tuotantolaitoksella hyötyvoimalan, joka tuottaa aiemmin kaatopaikalle sijoitetusta hiomatuotteiden valmistusjätteestä energiaa Mirkan prosessiin. Voimala on Suomen ensimmäinen jäteperäistä polttoainetta hyödyntävä pienen kokoluokan kattilalaitos. Ekokemin Jepuan laitoskonsepti Pohjanmaalla Jepualla pääpaikkaansa pitävällä Mirkalla oli ongelma. Hiomatuotteita valmistava yritys vei vuosittain 2 500 tonnia tuotantojätettä noin 20 kilometrin päähän Oravaisiin kaatopaikalle. Se tarkoitti 2 500:aa tonnia hyödyntämätöntä materiaalia. Jokainen kaatopaikalle kuskattu tonni maksoi 50 euroa, 125 000 euroa vuodessa ja päälle vielä lisäkulut. Lisäksi Mirkan prosessien tarvitsema energia tuotettiin raskaalla polttoöljyllä, jonka hinta kohosi jatkuvasti. Kaikki tämä näkyi hiomatuotteiden hinnoissa. Meillä oli selvästi kaksi tavoitetta. Halusimme etsiä ratkaisun hiomatuotejätteiden hyödyntämiseen sekä energiana että materiaalina. Ekokem osoittautui ainoaksi yritykseksi, jonka kanssa oli mahdollista löytää ratkaisu kumpaankin, kertoo Mirkan tutkimus- ja kehitysjohtaja Mats Sundell. Tärkeä syy ratkaisujen etsimiseen oli myös yhtiön halu tuoda esiin vastuullisuuttaan. Asiakas saattaa käyttää tuotettamme kymmenen sekuntia ja heittää sen sitten pois. Mirkalle on tärkeää, että asiakkaat tietävät tuotteidemme olevan ympäristön kannalta kestäviä. Kaksivaiheinen projekti Mirkan ja Ekokemin yhteinen taival alkoi keväällä 2010, kun yhtiöt kävivät ensimmäiset neuvottelut mahdollisuuksista tutkia hiomatuotejätteen energiahyödyntämistä ja materiaalikierrätystä. Päätimme hakea materiaalinkierrätystutkimukseen rahoitusta Tekesiltä, ja sen myös saimme kesällä 2010. Se antoi Mirkalle rohkeutta investoida tähän projektiin. Vaativa tutkimus ei olisi ollut mahdollista ilman tukea. Se myös nopeutti projektin etenemistä. Projektin alkuvaiheessa kävi kuitenkin selväksi, että Ekokem keskittyisi aluksi ratkaisemaan kaatopaikalle päätyvän hiomatuotejätteen ongelman, ja materiaalikierrätyksen mahdollisuuksia tutkittaisiin rinnalla. Uudelle hyötyvoimalalle haettiin ympäristölupaa kesällä 2011, ja samana syksynä Ekokem ja Mirka allekirjoittivat sopimuksen energiantuotannosta Mirkan Jepuan tuotantolaitokselle ja tuotantojätteen hyötykäytöstä. Reilu vuosi myöhemmin, syyskuussa 2012 projekti sai ympäristöluvan, ja Ekokem pääsi rakentamaan voimalaa jo heti lokakuussa. Lämpöenergia Mirkan tehtaalle Tuotantojäte polttoon Polttoaineen vastaanotto BFBhyötykattila (10 MW pa ) Savukaasun puhdistus Muut polttoaineet (Ekokemin hankinta) Raaka-aineen kierrätys takaisin tuotantoon 18 19
Uutta kattilateknologiaa Renewan kanssa Hiomapaperijäte on vaativa polttoaine, jonka hyödyntämiseen ei ollut mitään valmista ratkaisua. Niinpä mukaan kehitystyöhön etsittiin kolmas kumppani. Ekokemin ja Mirkan lisäksi voimalahankkeessa on ollut mukana kattilavalmistaja Renewa, jonka kanssa Ekokem kehitti uudenlaisen leijukerrospolttoon perustuvan höyrykattilan. Leijukerrospoltto sopii parhaiten juuri pienen ja keskisuuren kokoluokan paikalliseen energiantuotantoon. Fossiilisen öljyn sijaan polttoaineteholtaan 10 MW:n kattilalaitos tuottaa Mirkan Jepuan tehtaan tarvitseman energian, noin 43 GWh vuodessa. Aiemmin kaatopaikalle vietyjen hiomatuotejätteiden lisäksi polttoaineena käytetään vuosittain noin 6 000 tonnia biopolttoaineita sekä noin 6 500 tonnia energiajätettä, joka on pääosin teollisuuden, kaupan ja rakentamisen pakkaus- ja purkujätettä. Sundellin mukaan Mirka pystyy sulkemaan 20 vuotta yhtiön käytössä olleen kaatopaikan ensi vuoden aikana. Uuden voimalan ansiosta yhtiö säästää merkittävästi energian hankinnassa ja jätehuollossa. Uuden voimalan ansiosta yhtiö säästää merkittävästi energian hankinnassa ja jätehuollossa. Materiaalikierrätystä tutkitaan vielä Voimalaprojektin rinnalla kulkenut tutkimustyö hiomatuotejätteiden materiaalikierrätyksestä on edelleen käynnissä. Tekes-hanke päättyi tämän vuoden kesällä, mutta työ jatkuu. Mirkan prosesseissa kattilatuhkaan päätyy noin 800 tonnia hiomamateriaalia vuoden aikana. Mirka ja Ekokem tutkivat sen talteenottoa ja soveltuvuutta uudelleen käytettäväksi, sillä materiaali on kallista. Tähän mennessä tehdyt tutkimukset ovat antaneet viitteitä siitä, että materiaali soveltuu jopa ajateltua paremmin uudelleen käyttöön. Tekes-hankkeessa saavutimme tulokset, joita toivoimmekin. Meillä on nyt olemassa teknologia materiaalin talteenottoon. Seuraava vaihe on materiaalin puhdistusprosessin rakentaminen, jotta saamme materiaalin käyttöön tuotannossamme, Sundell kertoo. Suomalaisvoimin tehtyä yhteistyötä Ekokem Tuotteet UN-säiliö nesteiden keräykseen ja kuljetukseen Ekokem on laajentanut tuotevalikoimaansa UN-säiliöllä, joka soveltuu nestemäisten jakeiden suurehkojen määrien keräykseen ja kuljetukseen. Haponkestävästä teräksestä valmistettu 17 500 l UN-säiliö on rakennettu kaikki kuljetusmuodot huomioiden. Vuokraamme ja myymme säiliöitä asiakkaillemme 17 500-litraisina, mutta myös muut tilavuudet ovat mahdollisia. Lisäksi säiliöitä voi yhdistellä toisiinsa. Säiliö (UN-luokitus T11, 4 bar) on hyväksytty pääasiassa pakkausryhmiin II ja III. Säiliö on eristetty, ja siihen on asennettu höyrynlämmityksen mahdollistavat kanavat. Säiliössä on tyhjennystä ja täyttöä varten pohjayhde, jossa on säiliön sisäpuoleinen sulkuventtiili, 3 palloventtiili sekä sulkijahattu. Säiliö on 1-osastoinen, ja se on varustettu loiskelevyillä. Loiskelevyt mahdollistavat säiliön kuljetuksen myös vajaatäyttöisenä. Säiliö on varustettu kolmella täysikokoisella miesluukulla, mikä helpottaa sen puhdistusta ja pesua. Ekokem tarjoaa ratkaisuja erilaisiin jätteiden varastointitarpeisiin Asiakkaallamme oli normaalia vaarallisen jätteen varastokonttia suurempi tarve varastointiin, ja vaihtoehtona oli käytännössä rakentaa kiinteä varasto tai siirrettävä konttivarasto, kertoo Ekokemin tuotepäällikkö Jyrki Malinen. Asiakas päätyi Ekokemin toimittamaan yhdistelmäkonttivarastoon, koska siinä on ns. siirtämis- ja laajentamisvalmius. Mikäli myöhemmin tulee tarve siirtää varastoa, se onnistuu. Ratkaisu oli myös kustannustehokkaampi verrattuna varastorakennukseen, ja se saatiin valmiiksi nopeammin. Yhdistelmäkonttivarastojen lisäksi Ekokem tarjoaa normaalikokoisia Lisätietoja: tuotepäällikkö Jyrki Malinen, puh. 010 7551 453, jyrki.malinen@ekokem.fi Haponkestävä teräs soveltuu UN-säiliön materiaaliksi erinomaisesti, koska se mahdollistaa laajemman käyttöalueen kuin esimerkiksi ruostumaton teräs. Haponkestävä teräs kestää myös pääsääntöisesti paremmin erilaisten kemikaalien vaikutusta kuin hiiliteräs. varastokontteja, joiden perusvarustukseen kuuluvat valaistus (ATEXhyväksytyissä EX-hyväksytty), kokosivun aukeavat neljä- tai useampilehtiset ovet käyntiovella sekä lattiapinnan alapuolinen valumaallas. Kontin varustelu täyttää kaikki nykyisin vaadittavat standardit sekä lainsäädännön. Olemme kehittäneet kontteihin järjestelmän, jolla on mahdollista hoitaa niin koneellinen ilmanvaihto, lämmitys, jäähdytys kuin ilmankuivauskin. Kontteihin on saatavissa myös automaattinen sammutusjärjestelmä, Malinen luettelee. Jepuan voimala on kolmen suomalaisen yhtiön toteuttama hanke, jonka merkityksestä kertoo työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) Ekokemille myöntämä energiatuki, 3,8 miljoonaa euroa, jonka Ekokem sai laitoksen rakentamiseen 2011. TEM piti laitosta uuden tekniikan pilottihankkeena, jolla pystyttiin näyttämään, että tämän kokoluokan laitos on taloudellisesti kannattava. Ekokemille laitoskonsepti on myös referenssi, jolla voidaan tavoitella uusia asiakkaita ja markkinoita. - Energialiiketoimintamme kannalta Jepuan laitos on ensimmäinen merkittävä referenssi Riihimäen ulkopuolella. Vuodesta 2008 olemme operoineet etälaitosta Hangossa. Se on ollut etäkäyttötoimintojen opettelemisen ja kehittämisen näkökulmasta merkittävä. Jepuan laitos on ollut seuraava askel kehityspolulla. Seuraavaksi kehitämme laitoksen käyttöä sekä polttoainehuoltoa ja panostamme myyntiin. Tällä hetkellä palveluiden myynti keskittyy Suomeen, mutta Ekokem on pohjoismainen yhtiö, joten seuraamme tilannetta myös muissa Pohjoismaissa ja tartumme tilaisuuksiin, jos niitä tulee eteen, sanoo Ekokemin energialiiketoiminnasta vastaava johtaja Petri Onikki. Myös Renewalle Jepuan laitos toimii referenssinä, ja yhtiö on kertonut tavoittelevansa uudella konseptilla Euroopan markkinoita. TEM piti laitosta uuden tekniikan pilottihankkeena. Asiakkaan toiveesta konttiin toimitettiin myös erillinen lisäkate, jotta konttivarastosta saatiin harjakattoinen. Yhdistelmäkonttivarasto koko 8 x 8 m kauttaaltaan lämpöeristetty sisältää eriytetyn, ATEX-hyväksytyn palavien nesteiden ja kaasujen osaston, noin 2 x 8 m värin voi valita RAL-värikartasta. 20 21
Ekokem Uutiset www.ekokem.fi Ekokem investoi lämpöpumppuihin Ekokemin toiminta laajentui Sekajäte jalostuu kaukolämmöksi asuntomessutaloille Ekokem nostaa kaukolämpöyhtiöille toimitettavan kaukolämmön tehoa kahdella lämpöpumpulla. Uusi lämpöpumppulaitteisto on ainutlaatuinen Suomessa käyttötarkoitukseltaan ja kooltaan. Yhteensä lähes 100 tonnin painoiset lämpöpumput otetaan käyttöön talven 2013 2014 lämmityskaudeksi. Niiden avulla Ekokem tuottaa noin 27 GWh lisää kaukolämpöä samalla jätemäärällä kuin aikaisemmin. Lämpöpumppulaitteiston teho vastaa tuhatta omakotitalon lämpöpumppua. Ekokemin Riihimäellä sijaitsevan voimala 1:n yhteyteen on rakenteilla uusi pumppaamo, johon lämpöpumput sijoitetaan. Pumppaamorakennus valmistui lokakuun alussa, ja se otetaan käyttöön joulukuussa. Pumppaamo liitetään osaksi Ekokemin kaukolämpöverkkoa. Lämpöpumput toimittaa Carrier Oy ja luovuttaa ne Ekokemin käyttöön joulukuun 2013 alussa. Investoinnin arvo on noin neljä miljoonaa euroa. Ekokemin toiminta on laajentunut kesän ja syksyn aikana liiketoimintakaupoilla. Kesällä Ekokem osti Eerola-Yhtiöihin kuuluvalta Lehile Oy:ltä hiekan- ja rasvanerotuskaivojätteiden vastaanottoon ja käsittelyyn liittyvän liiketoiminnan. Kaupan myötä Lehilen hiekka- ja rasvakaivojätteen vastaanottolaitos Espoon Juvanmalmilla siirtyi Ekokemille. Syyskuussa Ekokem osti riihimäkeläisen Muovix Oy:n liiketoiminnan. Muovix on edelläkävijä suomalaisessa muovinkierrätyksessä. Myös Ekokemin teollisuusjätekeskusten verkosto täydentyi uudella Valkeakosken toimipisteellä. Ekokem osti Avilon Fibres Oy:n konkurssipesältä Mahlianmaan loppusijoitusalueen, jonne perustetaan pilaantuneiden maa-ainesten ja teollisuusjätteen käsittelykeskus. Toiminta keskittyy aluksi hyötykäytettävien teollisuusjätteiden sekä pilaantuneiden maa-ainesten vastaanottoon ja käsittelyyn. Ekokem jalostaa yhdyskuntajätteistä kaukolämpöä Hyvinkään asuntomessualueen pientaloille. Messualueella sijaitsevan Kravunharjun kaupunkikylän tarvitsemasta kaukolämmöstä lähes 20 prosenttia tuotetaan alueen omasta sekajätteestä. Kravunharjun kaupunkikylän 29 messutalon alueelta syntyy sekajätettä vuosittain noin 17 tonnia. Kiertokapula Oy kuljettaa syntypaikkalajitellut yhdyskuntajätteet Ekokemille Riihimäelle, missä hyötykäyttöön kelpaamaton jäte muuttuu energiaksi polttamalla. Noin 17 tonnista sekajätettä saadaan kaukolämpöä 39 MWh. Kaupunkikylän messutaloista 15 on liitetty kaukolämpöverkkoon, ja näiden talojen tarvitsemasta kaukolämmöstä 17 prosenttia tuotetaan alueen omista jätteistä. Hyvinkään ja Riihimäen alueella kehitetään parhaillaan myös muita uusia teknisiä ja tehokkaampia ratkaisuja pientaloalueiden kaukolämmön tuotantoon ja jakeluun. Kehitystyö liittyy VTT:n koordinoimaan TUKA- LEN-tutkimushankkeeseen, jossa ovat mukana Ekokemin ja Hyvinkään Lämpövoiman lisäksi muun muassa Riihimäen Kaukolämpö Oy ja Hyvinkään kaupunki. Ekokem hoitaa öljynkeräyksesi Ekokem kerää ja kierrättää teollisuudessa sekä huolto- ja korjaustoiminnassa käytetyt kirkkaat voiteluöljyt. Ekokemin minimimäärä veloituksettomalle öljynnoudolle on 600 litraa. Kirkkaat voiteluöljyt kannattaa kerätä erilleen, jolloin niiden prosessoinnissa säästyy energiaa ja lisäkemikaalien tarve vähenee. Tämä parantaa tuotteiden hiilijalanjälkeä. Näin säästämme yhdessä luonnonvaroja. Ekokem jalostaa vuosittain noin 3,5 miljoonaa litraa käytettyjä öljyjä uudelleenkäyttöä varten Jämsän toimipisteessä. Näin syntyviä teräketju-, ketju- ja johdevoiteluöljytuotteita käytetään puunkorjuussa moottorisahojen ja monitoimikoneiden teräketjujen voitelussa sekä puunjalostusteollisuuden keskusvoitelujärjestelmissä. Ekokem jalostaa vuosittain käytettyjä öljyjä uudelleenkäyttöä varten. Tilaa käytettyjen voiteluöljyjen tyhjennys Puh. 010 7551 626 asiakaspalvelu3@ekokem.fi Puh. 010 7551 625 asiakaspalvelu1@ekokem.fi Uusia johtajia Ekokemille Ekokemin Suomen maajohtajana aloitti 19.8. diplomi-insinööri. Jani Lösönen ja ensi vuoden alussa Ekokemin Lösönen on tehnyt aiemman työuransa Kemirassa, jossa hän on toiminut mm. Pa- yhteiskuntasuhteiden ja strategisen suunnittelun johtajana aloittaa puolestaan Mari per-liiketoiminnan tuotantojohtajana sekä Pulp Puoskari. Chemicals -liiketoiminnan johtajana. Jani Lösönen vastaa tehtävässään sekä Mari Puoskari vastaa Ekokem-konsernin ulkoisesta viestinnästä, toimintaympäristö- ja lii- maaorganisaation tuloksesta, prosesseista ja resursseista että turvallisuus- ja ympäristöasioista. ketoimintatiedon hallinnasta sekä yhteiskuntavastuun Koulutukseltaan hän on tuotantotalouden koordinoinnista. Mari Puoskari on kemiantekniikan ja tuotantotalouden diplomi-insinööri. Hän on työskennellyt kestävän kehityksen liiketoiminnan johtajana ja yritysvastuujohtajana CGI Suomi Oy:ssä (entinen Logica) sekä strategiakonsulttina BearingPoint Management Consulting Oy:ssä. Lösönen ja Puoskari ovat Ekokem-konsernin johtoryhmän jäseniä. 22 23
Ekokem kierrättää muovisi Ekokemin muovinkierrätys tarjoaa kilpailukykyisen reitin muovien hyötykäyttöön. Otamme vastaan kaikkia kestomuoveja. Valmistamme kerätyistä hylkymuoveista profiileja, jotka ovat erimuotoisia ja -pituisia. Profiilit soveltuvat hyvin meluvallien, aitojen ja terassien sekä maatalouden tarha- ja karsinarakenteiden rakentamiseen. Kierrätysmuovista valmistetut profiilit kestävät kulutusta, ovat lahoamattomia sekä helposti puhdistettavia. Tuotteet ovat valmiiksi värjättyjä, joten ne eivät vaadi maalausta. Tuotteiden isku- ja pakkaskestävyys on erinomainen. 100-prosenttisesti jätemuovista valmistetuilla profiileilla voit korvata painekyllästetystä puusta sekä tietyissä tapauksissa myös metallista ja betonista valmistettuja tuotteita. Annetaan muoville yhdessä uusi elämä! Lisätietoja: Mikko Koivuniemi, mikko.koivuniemi@ekokem.fi puh. 010 7551 710 Muovix Ekokem muovinkierrätys