NUORISSA ON TULEVAISUUS! TERVETULOA! 1
HUKASSA Keitä ovat syrjäytyneet nuoret? - Pekka Myrskylä, EVA-analyysi Syrjäytyneitä 15-29-vuotiaita nuoria oli vuonna 2010 yhteensä noin 51 300. Syrjäytymisen ytimessä oli 32 500 ulkopuolista nuorta, jotka eivät ole rekisteröityneet edes työttömiksi työnhakijoiksi. He ovat nuoria, jotka eivät näy missään tilastoissa. Kukaan ei tarkkaan tiedä keitä he ovat ja mitä he tekevät. 2
Kaikissa Kainuun kunnissa löytyy se kova ydin nuoria, jotka eivät ole vielä toimenpiteiden piirissä. Toisen asteen hyvät lukemat opiskelupaikan saannissa on toki hyvä, mutta yllättävän paljon nuoria keskeyttää opintonsa. Keskeytyksiin pyritään puuttumaan jo oppilaitoksissa, mutta silti suuri osa opintonsa keskeyttäneistä, tai jotka eivät aloittaneet saamassaan opiskelupaikassa ovatkin hukassa. 3
Ulkopuolisiksi tai työttömiksi päätyneistä nuorista 80 % ei myöhemminkään suorita perusastetta korkeampaa tutkintoa. Viiden vuoden kuluessa 60 % syrjäytyneistä nuorista siirtyy töihin tai opiskelemaan, 40 % pysyy syrjäytyneenä. Syrjäytyneitä nuorista lähes neljännes on maahanmuuttajataustaisia. Syrjäytyminen on erityisesti nuorten miesten ongelma kaksi kolmasosaa syrjäytyneistä nuorista on miehiä. 4
Kouluttamattomien nuorten joukossa syrjäytyminen on siis todennäköisempää kuin työttömyys. Koulutusta vaille jääminen on kohtalokasta. Työllisyys pysyy koko työiän paljon keskimääräistä alemmalla tasolla. Vuonna 2010 vain peruskoulun suorittaneiden työttömyysaste oli lähes 20 %, keskiasteen suorittaneilla noin 12 % ja korkean asteen suorittaneilla noin 5 % 5
Kainuun TE-toimistojen ja Työvoiman palvelukeskuksen nuorten palveluiden haastatteluiden perusteella todetaan, että Kainuun te-toimistojen nuorten palveluissa yhteistyö TEtoimiston, TYP:n, sosiaalityön ja kuntouttavan työtoiminnan sekä muiden kanssa toimii hyvin. Nuori pyritään saattamaan aina oikeaan palveluun niin aikaisessa vaiheessa kuin se vain on mahdollista. Mutta monen kunnan ongelmana on nuorten ammattikoulutettujen työttömyys. Työpaikkoja ei ole, eikä juurikaan muuttohalukkuutta. Vaikein ydin työttömistä, syrjäytymisvaarassa olevista on TYP:n asiakkaina ja heille etsitään aktiivisesti ratkaisuja. 6
KAIRA-hankkeen etsivää nuorisotyötä ja nuorten ohjaus- ja palveluverkostoa koskevien selvitysten yhteydessä on tullut tuntuma siitä, että nuorten asiat otetaan kyllä Kainuussa vakavasti. Nuorten hyvin- ja pahoinvointiin kiinnitetään huomiota ja nuorten asioita halutaan kehittää kunnissa, ei pelkästään lain kirjaimen noudattamisen vuoksi, vaan koska nuorista välitetään ja heistä ollaan oikeasti huolissaan. 7
Kainuussa toimii tällähetkellä kaikkiaan seitsemän ohjaajaa etsivässä nuorisotyössä. Vuoden 2011 kuluessa Kainuun kunnat ovat aktivoituneet kiitettävästi myös etsivän nuorisotyön järjestämiseen. Tiedot opiskelun tai armeijan keskeyttäneistä nuorista on opittu siirtämään vuoden 2011 aikana jo varsin tehokkaasti nuorten kotikuntiin etsivän nuorisotyön käyttöön, mihin nuorisolakikin velvoittaa. Tiedot välitetään oppilaitoksista niihinkin kuntiin, missä etsivää nuorisotyötä ei erikseen järjestetä. Haasteena näissä kunnissa on, että joku ottaa kopin näistä opintonsa keskeyttäneistä nuorista. 8
Työtön voidaan työllistää, pudonnutta ulkopuolista ei Syrjäytyneiden ydinryhmä, hukkuneet 32 500 nuorta, on löydettävä pikaisesti. Työttömiksi työnhakijoiksi ilmoittautuneisiin syrjäytyneisiin nuoriin verrattuna hukkuneiden asema on vakavampi. Työttömät nuoret voidaan ohjata toimiviksi todettujen työllistämistoimenpiteiden piiriin heitä voidaan auttaa. Hukassa olevien auttaminen on paljon vaikeampaa. 9
Syrjäytymisen varomerkkejä ei osallistu perusasteen koulutukseen (ja huoltajat kokevat tarvitsevansa viranomaisten apua) ei ole hakenut yhteishaussa tai vastaanottanut saamaansa jatkoopiskelupaikkaa ei ole saanut tai ole ei aloittanut opintoja saamassaan jatkoopiskelupaikassa keskeyttää toisen asteen opinnot (siirtymättä toiselle opintoalalle tai muualle aktiiviseen toimintaan) ei työllisty ja hän tarvitsee moniammatillista yhteistyötä keskeyttää toistuvasti hänelle suunnitellut aktivointipalvelut keskeyttää ase- tai siviilipalveluksen arvioi tarvitsevansa tukea elämäntilanteensa järjestämiseen arvioi tarvitsevansa moniammatillista palvelukokonaisuutta, joka räätälöidään asiakaslähtöisesti itse pyytää päästä toiselle viranomaiselle tai toisen sektorin palveluihin 10
Esteitä ja haasteita moniammatilliselle viranomaistyölle hhteiskunnassa tapahtuvien nopeiden muutosten ohella: Palvelujärjestelmän pirstaleisuus ja sektoroituneisuus Resurssiongelmat Valta, toimivalta ja vastuunjaot ovat epäselviä Salassapito, tietosuoja, yhteinen tietojen käsittely ja luovutus sektorilta toiselle sekä tiedonkulku ja tietojen käsittely myös vertikaalisesti (hallinnosta käytännön kentälle ja päinvastoin) Moniammatillisesti avoimen asenteen ja koulutuksen puute Moniammatillisten työyhteisöjen johtamistaitojen puute Nuorten kasautuneet ja yhä vaikeammin tunnistettavat tuen tarpeet Nuorten kynnys usein korkea palveluihin kiinni pääsemiseksi Paikallisella tasolla on tarvetta sekä matalan kynnyksen palvelujen kehittämiseen että moniammatillisen viranomaisyhteistyön tehokkaampaan hyödyntämiseen, koordinointiin ja johtamiseen. 11
On aika pohtia esim: Miten paikallistasolla toteutetaan ja toimeenpannaan nuorille suunnattujen varhaisen puuttumisen sekä matalan kynnyksen palvelujen koordinointi, ja sen tarvitsema tiedonkeruu mukaan lukien nuorten sijoittumisen seuranta ja siihen liittyvät viranomaistehtävät? Miten määritellään tukea tarvitsevien nuorten ryhmiä huomioon ottaen ikärajat, tuen tarpeet ja varhainen puuttuminen, korjaava työ sekä sosiaalinen vahvistaminen? Miten työnjakoa asiakkuuksien suhteen tulisi tehdä? Pitäisikö moniammatilliseen työhön liittyvän osaamista parantaa? 12