EGAST Component of ESSI. European General Aviation Safety Team

Samankaltaiset tiedostot
Purjelennon Teoriakurssi Sääoppi, osa 2 Veli-Matti Karppinen, VLK

Susanna Viljanen

Sääilmiöt tapahtuvat ilmakehän alimmassa kerroksessa, troposfäärissä (0- noin 15 km).

Nordic SWC käyttäjän opas

SWC kartta Linkistä kattavat tiedot Ilmatieteenlaitoksen palveluista ilmailulle.

Termiikin ennustaminen radioluotauksista. Heikki Pohjola ja Kristian Roine

Lentosääoppia harrasteilmailijoille

050 Ilmailusää SWC kartta ja sääilmiöt

Lentosäähavaintoja. Ilmailijoiden sääilta Terhi Nikkanen Meteorologi/lentosäähavainnot Ilmatieteen laitos

Purjelennon Teoriakurssi Sääoppi, osa 1 Veli-Matti Karppinen, VLK

Säätilan kehitys ennen Loimaan onnettomuutta

DEE Tuulivoiman perusteet

SUIO harrastelennonopettajien kertauskoulutus 2014 Ilmailumuseo

SUIO harrastelennonopettajien kertauskoulutus Räyskälä

SMG-4500 Tuulivoima. Toisen luennon aihepiirit VOIMIEN YHTEISVAIKUTUKSISTA SYNTYVÄT TUULET

Suomen Navigaatioliitto Finlands Navigationsförbund Rannikkomerenkulkuopin tutkinnon ratkaisut

TOIMINTAOHJE KAANAAN (TEISKON) LENTOKENTÄLLÄ LENNÄTTÄVÄLLE

Nordic SWC käyttäjän opas

SMG-4500 Tuulivoima. Ensimmäisen luennon aihepiirit. Ilmavirtojen liikkeisiin vaikuttavat voimat TUULEN LUONNONTIETEELLISET PERUSTEET

7.4 Alustan lämpötilaerot

NSWC SWC- kartan uudistus ja sisällön tulkintaa. Joonas Eklund Yhteyspäällikkö / Meteorologi Asiakaspalvelut Ilmailu ja Puolustusvoimat

Turvallisuutta koskevassa vuosikatsauksessa esitetään Euroopan ja koko maailman lentoturvallisuutta koskevia tilastoja

Ilmailu ja nuoret. Suomen Ilmailuliitto

Lentosääennusteet ja -varoitukset

Lentosääoppia harrasteilmailijoille

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Luonnos. KOMISSION ASETUS (EU) N:o.../... annettu [ ] päivänä [ ]kuuta [ ],

Onnettomuusriskit eri keleillä Suomessa

Vinkkejä sään ennakointiin ja sään muutosten havainnointiin

KAATIKSEN KENTTÄALUEEN SÄÄNNÖT ILMATILAN KÄYTÖSTÄ

Johdatus talvisäihin ja talvisiin ajokeleihin

Kasvin soluhengityksessä vapautuu vesihöyryä. Vettä suodattuu maakerrosten läpi pohjavedeksi. Siirry asemalle: Ilmakehä

Ultrakevyen lentokoneen pakkolasku Pudasjärven lentopaikalla

Suomen Navigaatioliitto Finlands Navigationsförbund Rannikkomerenkulkuopin tutkinnon ratkaisut. Rannikkomerenkulkuoppi

Rannikkomerenkulkuoppi

Luonnos. KOMISSION ASETUKSEKSI (EU) n:o /2010, annettu [ ], yhteisen ilmatilan käyttöä koskevista vaatimuksista ja toimintaohjeista

3. Kuka saa säätää varavarjon automaattilaukaisinta (Cypresiä)? a. Pilotti b. Hyppymestari c. Hyppääjä d. Turvallisuuspäällikkö

Suomen Navigaatioliitto Finlands Navigationsförbund Rannikkomerenkulkuopin tutkinnon malliratkaisut

Lentotyö nyt ja tulevaisuudessa

LAPL(A)/PPL(A) question bank FCL.215, FCL.120 Rev SÄÄOPPI 050

Mitä pilvet kertovat. Harri Hohti. Valokuvat Harri Hohti ja Jarmo Koistinen Muut kuvat kirjasta Ilmakehä, sää ja ilmasto (Ursa)

Kokemuksia kauko-ohjattavien pienoiskopterien käytöstä turvetuotannossa. Hanne Mäenpää/Tarja Väyrynen

Ajankohtaisia lentosääasioita Ilmatieteen laitokselta. Joonas Eklund Yhteyspäällikkö / Meteorologi Asiakaspalvelut Ilmailu ja Puolustusvoimat

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS

Järvenpään Perhelän korttelin kutsukilpailu ehdotusten vertailu

AOPA FINLAND. Aircraft Owners and Pilots Association of Finland

Luotaukset Jari Ylioja SYYSTAPAAMINEN 2018

LAPL(A)/PPL(A) question bank FCL.215, FCL.120 Rev SÄÄOPPI 050

Ilmatilaloukkaukset Suomessa

LAPL/PPL question bank FCL.215, FCL.120 Rev SÄÄOPPI 050

Voimassa: toistaiseksi

Kemiönsaaren Nordanån merikotkatarkkailu kesällä 2017

Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I

Mikä määrää maapallon sääilmiöt ja ilmaston?

Suomen Navigaatioliitto Finlands Navigationsförbund Rannikkomerenkulkuopin tutkinnon ratkaisut

Kansallisen ilma-aluksen miehitys

Lentoturvallisuutta vaarantanut tapaus Lappeenrannan lentoaseman läheisyydessä

LAPL(A)/PPL(A) question bank FCL.215, FCL.120 Rev LENTOTOIMINTA 070

JAKSO 1 ❷ PIHAPIIRIN PIILESKELIJÄT

Ristiniityn ja Välikankaan tuulivoimahanke, Haapajärvi

LAPL(A)/PPL(A) question bank FCL.215, FCL.120 Rev SÄÄOPPI 050

KEKKILÄ OY JA NURMIJÄRVEN KUNTA METSÄ-TUOMELAN YMPÄRISTÖPANEELI MARRASKUU 2016

TULVA TAIFUUNI MAANVYÖRY LUMIVYÖRY METSÄPALO KUIVUUS TSUNAMI TULIPALO EVAKUOIDA UKKOSMYRSKY PAKKANEN HIRMUMYRSKY TUULI EBOLA RANKKASADE

ILMAILUTIEDOTUS. Normi poistettu ilmailumääräysjärjestelmästä

KEKKILÄ OY JA NURMIJÄRVEN KUNTA METSÄ-TUOMELAN YMPÄRISTÖPANEELI KESÄKUU 2016

Suomen Navigaatioliitto Finlands Navigationsförbund Rannikkomerenkulkuopin tutkinnon ratkaisut. Rannikkomerenkulkuoppi

KEKKILÄ OY JA NURMIJÄRVEN KUNTA METSÄ-TUOMELAN YMPÄRISTÖPANEELI SYYSKUU 2016

F3A SPORT-OHJELMA 2008

6 Sääoppi. 6.A Ilmakehä 6.A.1 ILMAKEHÄ 6.A.2 ILMAKEHÄN KEMIALLI- NEN KOOSTUMUS. Kuva 3-61

Spinnupurjehduksen perusteet. Teekkaripurjehtijat Ville Valtonen

LAPL/PPL question bank FCL.215, FCL.120 Rev SÄÄOPPI 050

Erkki Haapanen Tuulitaito

KEKKILÄ OY JA NURMIJÄRVEN KUNTA METSÄ-TUOMELAN YMPÄRISTÖPANEELI. Kekkilä Oy ja Nurmijärven kunta. Raportti

TUTKINTASELOSTUS LENTOKONEILLE OH-KOG JA OH-CVE OULUN LÄHESTYMISALUEELLA SATTUNEESTA VAARATILANTEESTA. N:o C 7/1996 L

F3A Sport 2017 liikekuvaukset Janne Lappi /

Kertausvinkkejä lentokauden alkaessa

MIEHITTÄMÄTTÖMÄN ILMA-ALUKSEN JA LENNOKIN LENNÄTTÄMINEN

Suomen Navigaatioliitto Finlands Navigationsförbund Rannikkomerenkulkuopin tutkinto

Lentoturvallisuutta vaarantanut tapaus Kuopion lentoaseman lähestymisalueella

Purjelennon SM2017 PAIKALLISET MENETELMÄT. versio 1.2 ( )

LAPL(A)/PPL(A) question bank FCL.215, FCL.120 Rev LENTOTOIMINTA 070

5 Lennät VFR-purjelentoa ilmaliikennepalvelureitin alapuolella FL 55. Tällöin lennät ilmatilaluokassa 1. A 2. C 3. D 4. G 5. E

PELASTUSKOIRA - ilmavirtausten perusteet

EGAST Component of ESSI. European General Aviation Safety Team SAKKAUKSESTA JA SYÖKSYKIERTEESTÄ JOHTUVA HALLINNAN MENETYS GA 8

Suomen Navigaatioliitto Finlands Navigationsförbund Rannikkomerenkulkuopin tutkinnon ratkaisut. Rannikkomerenkulkuoppi

KEKKILÄ OY JA NURMIJÄRVEN KUNTA METSÄ-TUOMELAN YMPÄRISTÖPANEELI LOKAKUU 2016

Lentokoneen vaurioituminen lentoonlähdössä Räyskälän lentopaikalla

Sään erityistilanteet. Timo Erkkilä meteorologi Ilmatieteen laitos Lento- ja sotilassää Helsinki

LLF-alue-ennusteen (low level forecast) käyttäjäopas

Onko tekniikasta apua?

aloitustilaisuus Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä.

Mistä tiedämme ihmisen muuttavan ilmastoa? Jouni Räisänen, Helsingin yliopiston fysiikan laitos

KOTKA VTS MASTER'S GUIDE

Lento-onnettomuus Räyskälän lentopaikalla

KEKKILÄ OY JA NURMIJÄRVEN KUNTA METSÄ-TUOMELAN YMPÄRISTÖPANEELI HUHTIKUU 2015

Diplomi-insinööri- ja arkkitehtikoulutuksen yhteisvalinta 2017 Insinöörivalinnan matematiikan koe , Ratkaisut (Sarja A)

Tuule200 tuulivoimalan 18 m maston maaperustuksen asennus

766323A Mekaniikka, osa 2, kl 2015 Harjoitus 4

Yleis- ja harrasteilmailun turvallisuustyö Heli Koivu

Säätietopalvelut lisäävät turvallisuutta arktisessa ympäristössä

Transkriptio:

EGAST Component of ESSI European General Aviation Safety Team SÄÄN ennakoiminen YLEISILMAILUN LENTÄJILLE TURVALLISUUSESITE GA 3

2 >> Sään ennakoiminen Yleisilmailun etenemissuunnitelma...kohti yksinkertaisempaa, kevyempää ja parempaa yleisilmailun sääntelyä Yleisilmailu on tärkeä ala EASAlle. Virasto haluaa luoda yleisilmailulle nykyistä yksinkertaisemmat, kevyemmät ja paremmat säännöt. EASA ymmärtää yleisilmailun merkityksen Euroopan ilmailujärjestelmän turvallisuudelle, ja on siksi laatinut yhdessä Euroopan komission ja muiden sidosryhmien kanssa etenemissuunnitelman yleisilmailun sääntelyä varten. Etenemissuunnitelmasta käytetään myös englanninkielistä lyhennettä GA Road Map. EASA on hyvin tietoinen siitä, että yleisilmailun nykyiset määräykset eivät välttämättä ole oikeassa suhteessa sen riskeihin. Osalla määräyksistä on ollut tarkoitus säännellä turvallisuuden kannalta vaativampaa toimintaa, kuten kaupallista ilmakuljetusta. Sääntely ei myöskään aina ole paras keino turvallisuuden parantamiseen, vaan käytettävissä on muitakin välineitä, kuten eri osa-alueiden turvallisuutta edistävät tietopaketit. Viraston tavoitteena on saada aikaan yleisilmailuyhteisölle positiivinen muutos yksinkertaistamalla nykyisiä määräyksiä mahdollisuuksien mukaan, lisäämällä joustavuutta ja tukemalla turvallisuuden edistämistyötä riskien vähentämiseksi. Työ vie aikaa, eikä sitä voi tehdä yksin. Tuloksia voidaan saavuttaa vain yhteistyöllä, johon osallistuvat sekä EASA, Euroopan komissio, jäsenvaltiot ja kansalliset ilmailuviranomaiset että ilmailualan yhdistykset ja kerhot. Tämä prosessi ei ole pikajuoksu vaan maraton. EASA on jo matkalla tähän suuntaan, ja positiivisia tuloksia on saatu aikaan. Odotettavissa on lupaavia edistysaskeleita ja vastauksia tulevaisuuden toiveisiin.

Sään ennakoiminen >> 3 Sisältö JOHDANTO 4 Sään yleinen arviointi ilmamassa 5 Painekuviot 7 Tiedotteiden TULKINTA 8 Pilvimuodostelmien havainnointi maasta 10 Pilven alarajan arvioiminen maasta 11 Pilvimuodostelmien havainnointi ilmassa 12 Maanpinnan vaikutus lentämiseen 14 Radion käyttö 16 TIIVISTELMÄ 17 Sanasto ja sääilmiöihin liittyvät lyhenteet 18

4 >> Sään ennakoiminen JOHDANTO Lentosääennusteet ovat tärkeitä, ja lentäjän on aina valmistauduttava ennustettuihin sääoloihin. Ennuste on kuitenkin vain arvio siitä, miten tilanne todennäköisesti kehittyy, ja muutkin vaihtoehdot on otettava huomioon. Tämän esitteen tarkoituksena on auttaa lentäjiä tunnistamaan sään huonontuminen jo ennalta ja välttämään huonoon säähän joutuminen. Lentäjän kannattaa varautua tiettyihin sääoloihin tietyissä tilanteissa. Ennustekartta tai television sääennuste voi auttaa valmistautumaan jo ennen lentosääennusteen hankkimista. Ilmailun kansainvälisiä säätietoja, kuten TAF- ja METAR-sanomia, voi joskus olla vaikea ymmärtää, mutta esimerkiksi kansalliset sääkeskukset julkaisevat lehtisiä ja matkapuhelinsovelluksia, joista voi olla apua.

Sään ennakoiminen >> 5 Sään yleinen arviointi ilmamassa Reitillä vallitseva ilmamassa vaikuttaa yleiseen säätyyppiin. Merellinen trooppinen ilmamassa, joka voi olla peräisin esimerkiksi Azoreilta, on matalalla kostea, yleensä vakaa ja siinä on huono näkyvyys. Matalapaineen lämpimällä sektorilla on usein myös matalia stratuspilviä ja mahdollisesti tihkusadetta, mutta pilven yläpuolella voi olla hyvä näkyvyys. Myös advektiosumua voi esiintyä. Kesän korkeapaineilla taivas on yleensä pilvetön tai stratocumuluspilvien peittämä. Palaava merellinen polaarinen ilma syntyy Kanadassa, mutta kuljettuaan Atlantin lämpimämpien osien halki se aiheuttaa edellisen kaltaiset olosuhteet, yleensä vain hieman vaimeampina. Tällaisia ilmamassoja esiintyy usein Länsi-Euroopassa. Mantereinen trooppinen ilma, joka tulee Pohjois-Afrikasta tai Arabian niemimaalta, saa aikaan vakaat sääolot. Siihen liittyy sakea auerkerros ja vähän pilvisyyttä. Mantereinen polaarinen ilma syntyy Siperiassa ja tuo mukanaan pilvettömän taivaan ja usein yöpakkasia. Näkyvyys on yleensä hyvä, ellei ilmamassa ole kerännyt vesien yläpuolella kosteutta ja saa aikaan sadekuuroja (usein räntää tai lunta). Jos pilviä on, ne ovat tavallisesti cumulustyyppisiä (kumpupilviä).

6 >> Sään ennakoiminen Rannikkoalueilla saattaa sataa lunta Merellinen polaarinen ilmamassa, joka tulee suoraan Kanadasta, on yleensä epävakaa. Siinä on sateettomilla alueilla hyvä näkyvyys, mutta usein paljon pilviä, koska ilma on kerännyt kosteutta. Kesällä kauniin sään kumpupilvien alaraja voi olla korkealla, mutta erityisesti talvella paksut kumpupilvet voivat sataa rankastikin. Myös ukkosmyrskyt ovat mahdollisia sopivien olosuhteiden sattuessa. Talvella kumpupilviä voi muodostua meren ja rannikkoalueiden yläpuolella, vaikka maa olisi liian kylmä tuottamaan konvektiota. Merellinen arktinen ilma, joka syntyy Pohjois-Norjassa, on kylmää ja epävakaata. Siihen kuuluu cumulonimbuspilviä (kuuropilviä), jotka muodostuvat meren yläpuolella, kulkevat lyhyen matkan maanpinnan yllä ja satavat lähes varmasti lunta rannikkoalueilla. Vaikka näkyvyys on erinomainen silloin, kun ei sada, lumi heikentää näkyvyyttä merkittävästi.

Sään ennakoiminen >> 7 Painekuviot korkeapaineiden alueella sää on heikkotuulista, poutaista ja melko selkeää. Ilma kuitenkin muuttuu vakaammaksi ja pintanäkyvyys huononee asteittain (ja auerkerroksen yläpuolella oleva inversio alenee), ellei ilmamassa vaihdu. Taivas saattaa olla pilvetön, mutta erityisesti talvella voi päivisin muodostua stratocumuluspilviä, jotka hajoavat yön aikana. Kesällä, jos pilviä ei ole lainkaan tai on vain ohutta cumuluspilveä, lämpötila voi päivisin nousta ja hidastaa näkyvyyden heikkenemistä. Talvella pilvetön taivas voi saada aikaan säteilysumua, joka selkenee päivällä hitaammin. selänteet väistyvät yleensä nopeasti, joten vaikka sää onkin taas jonkin aikaa heikkotuulinen ja selkeä, haitat eivät ehkä ehdi ilmaantua. matalapaineet liikkuvat nopeasti, ja niiden vaikutukset liittyvät pääasiassa säärintamiin. Vaikka karttaan ei olisi merkitty rintamaa, matalapaineen keskuksessa on yleensä tiheästi paksuja konvektiivisia pilviä, joiden alaraja on matalalla ja jotka usein satavat. solat ovat usein rintamien yhdistelmiä. Sadekuurot ja jatkuvat sadejaksot ovat yleisiä. Erityisesti korkean maaston yläpuolella tai lähistöllä esiintyy runsaasti matalia pilviä, jotka voivat saada aikaan ukkosmyrskyjä. satulapisteissä voi esiintyä säteilysumua syksyllä tai talvella ja ukkosmyrskyjä kesällä.

8 >> Sään ennakoiminen Tiedotteiden TULKINTA Vaikka olisit jo ennen lentoa tutustunut odotettavissa olevaan säähän, et voi saada kaikkea tietoa, joka sääennustajilla on käytettävissään. Ilman lentosääennustetta ei koskaan pidä lentää. Tarkista reittisi alue-ennuste ja kaikkien niiden lentopaikkojen TAF- ja METAR-sanomat, jotka aiot ohittaa ja joita voit tarvita varalentopaikkoina. Vertaa todellista säätä ennusteeseen: jos sää on nyt ennustettua huonompi, miten se kehittyy myöhemmin? Sääennustaja kertoo vain sen, mitä hän (tai tietokonelaskelmat) pitää todennäköisimpänä. Ennuste kuvaa harvoin sitä, mitä saattaa tapahtua, jos ennuste ei osu oikeaan. Tarkista sääennusteiden PROB-merkinnät, jotka ilmaisevat todennäköisyyden. Merkinnät TEMPO, OCNL ja jopa ISOL vaikuttavat lähes varmasti lentoon, samoin kuin ennustetut tuulenpuuskat. Varaudu aina lentämään varalentopaikalle, jos et pääsekään laskeutumaan aiotulle määrälentopaikalle. Pidä mielessä mahdolliset säähän liittyvät ongelmat ja ota selvää, mikä muu lentopaikka soveltuisi tarvittaessa parhaiten. Varmista, että sinulla on riittävästi polttoainetta varalentopaikalle pääsemiseen ja laskukierroksessa lentämiseen.

Sään ennakoiminen >> 9 Auerkerroksen yläpuolella Laskeutumisessa häikäisevä aurinko Paikalliset maanpinnan muodot vaikuttavat sääolosuhteisiin. Esimerkiksi korkea maasto saattaa vähentää pintatuulta ja nostaa pilven alarajaa tuulen alapuolella olevilla alueilla, mutta ei muualla maaston läheisyydessä. Varaudu aina noin 30 % ennustettua huonompaan säähän. Jos tuulen voimakkuus (mukaan lukien puuskat) on ennusteen mukaan lähellä lentokoneesi sivutuulirajaa, ole valmis lentämään varalentopaikalle, jolla kiitotien suunta on lähempänä tuulen suuntaa. Jos pilven alaraja on melko matalalla, vältä korkean maaston alueita tai suunnittele vaihtoehtoisia reittejä, jotka kulkevat matalampien alueiden yli. Varaa riittävästi polttoainetta vaihtoehtoiselle reitille. jos näkyvyys ei ole kovin hyvä, kannattaa reitti suunnitella siten, että parhaat navigoinnin kiintopisteet sijaitsevat aina aurinkoon nähden lentokoneen vastakkaisella puolella, ja lähestyä määränpäätä auringon suunnasta. Lentokorkeus pitäisi mahdollisuuksien mukaan valita auerkerroksen yläpuolelta. Jos arvioit saapuvasi määräpaikkaan, kun aurinko on matalalla, tarkista tuuliennuste ja käytettävissä olevat kiitotiet ja yritä välttää laskeutumista aurinkoa kohti.

10 >> Sään ennakoiminen Pilvimuodostelmien havainnointi maasta Alasin ja myrskyinen sää Pilvistä voi saada tietoa edessä olevasta säästä. Paksujen yläpilvien lisääntyminen on merkki lähestyvästä lämpimästä rintamasta. Pilvet voivat kuitenkin muuttaa muotoaan eri tavoin. Stratustyyppisiä pilviä muodostuu usein nauhoina jo kaukana rintaman edellä. Sade, joka alkaa yleensä noin 80 kilometriä ennen lämmintä rintamaa, tulee usein kuuroina eikä voimistuvana jatkuvana sateena. Kuvassa näkyy taivas, jossa lämmin rintama lähestyy mäkien suunnasta, ja mäet ovat rikkoneet teoreettisen pilvimuodostelman. Kylmän rintaman lähestymisen huomaa vain harvoin, sillä se jää lämpimällä alueella matalien pilvien peittoon. Kun rintama on saapunut, mahdollisesti voimakkaiden sateiden saattamana, kaukana voi usein nähdä auringonsäteitä, jotka kertovat sen jäljessä tulevasta selkeästä säästä. Kylmän rintaman kulusta kertoo pintatuulen kääntyminen ilman lämpötilan ja kastepisteen laskiessa, vaikka taivas ei selkenisikään välittömästi. Ukkosmyrskyihin liittyy monia lentämistä vaarantavia tekijöitä, kuten pintatuulen muutokset pitkänkin matkan päässä myrskystä. Myrsky voi myös edetä nopeasti. Kevyiden ilma-alusten lentäjien kannattaa kiertää ukkosmyrskyt vähintään 18 kilometrin (10 NM) etäisyydeltä. Erityisesti rintama-alueilla cumulonimbuspilvet voivat jäädä peittoon muiden pilvien taakse. Yksittäiset kaukana olevat cumulonimbuspilvet voi kuitenkin usein havaita joko alasimen muotoisesta cirruspilvestä (tasainen yläreuna) tai korkealle nousevasta tornimaisesta cumuluspilvestä, jotka muuttuvat itsekin myrskypilviksi. Korkealla olevat cumulustyyppiset pilvet, altocumulus castellanus, muuttuvat usein nopeasti cumulonimbuspilviksi.

Sään ennakoiminen >> 11 Pilven alarajan arvioiminen maasta Lähestyvä lämmin rintama Pilven alarajan korkeutta on usein vaikea määritellä maasta. Jos pilven alarajaa ei ole paikallisesti mitattu etkä voi saada tiedotteita läheisiltä lentopaikoilta, voi olla houkutteleva ajatus lähteä vain lentoon ja ottaa itse selvää alarajasta. Alue-ennusteita pidetään usein virheellisesti liian pessimistisinä. Jos pilvi ulottuu mastoon tai muuhun esteeseen asti, pilven alaraja on helppo päätellä. Kokeneet lentäjät osaavat myös arvioida pilven alarajan tarkkailemalla tuulessa ajelehtivia pilven repaleita. Repalepilvien suhteellisiin liikkeisiin vaikuttavat tuulen nopeus ja pilvikorkeus. Jos harjoittelet pilvien liikkeiden seuraamista taivaalla silloin, kun tiedät sekä tuulen nopeuden että pilvikorkeuden, pystyt kehittämään taitoasi arvioida pilven alarajan korkeutta. Harjoittele ja tarkista arviosi hyvällä säällä. Kohtalaisessa tuulessa nopeasti liikkuvat repalepilvet ovat hyvin alhaalla! Gradienttituulen (2000 jalkaa) nopeuden ennusteet ovat yleensä tarkempia kuin pilven alarajan ennusteet. Lentäjän pitäisi myös oppia tuntemaan ero oman lentopaikkansa tuulipussin osoittaman ja todellisen tuulen voimakkuuden välillä. Lämpötila- ja kastepistetietoja kannattaa myös hyödyntää. Suuri ilman kosteus (lämpötila lähellä kastepistettä) kertoo siitä, että pilviä muodostuu hyvin matalalla. Sade on usein merkki siitä, että pilven alaraja laskee. Melko korkeistakin pilvistä voi sataa, mutta tihkusade viittaa yleensä erittäin matalaan pilven alarajaan ja kaasuttimen jäätymisen mahdollisuuteen.

12 >> Sään ennakoiminen Pilvimuodostelmien havainnointi ilmassa Tummeneva pilvi ja sateenkaari Lennon aikana on yleensä saatavilla samat tiedot kuin maassa. Lähellä olevat pilvet saattavat peittää joitakin merkkejä, kuten cumulonimbuspilvien alasimet, mutta ympäristöä tarkkailemalla voi havaita muita viitteitä mahdollisista ongelmista. Tummenevat pilvet viittaavat sateeseen, ja sateenkaari on siitä varma merkki! Jos näkyvyys on yleisesti ottaen hyvä, sen muuttuminen horisontin läheisyydessä varoittaa siitä, että joko pilvet ovat lentokoneen sen hetkisen korkeuden alapuolella tai edessä on sadetta. Kumpikaan ei ole hyvä uutinen yksityislentäjälle, joten vähennä korkeutta ei kuitenkaan suunnitellun VFR-minimikorkeuden alapuolelle. jos et näe selvästi horisonttia, muuta reittiä poispäin sateesta. Sateesta kertoo myös pilviverho, joka näyttää laskeutuvan taivaasta ja tekee horisontista heikosti erottuvan. Sade voi levitä nopeasti, erityisesti suuren cumuluspilven alarajan lähistöllä, joten mieti turvallinen varasuunnitelma (mieluiten näköpiirissä oleva varalentopaikka) ennen kuin lähdet kiertämään sadetta yhtenäisen tai edes rikkonaisen pilven alarajan ympäri.

Sään ennakoiminen >> 13 Sadetta edessä Sadetta lähellä Hyvällä näkyvyydellä, kun pilvissä on aukkoja, auringon valaisemat alueet maanpinnalla tai aukoista paistavat auringonsäteet kertovat siitä, kuinka paljon pilviä kyseisessä suunnassa on. Tämä voi auttaa mahdollisten reittimuutosten suunnittelussa, jos pilven alaraja alkaa laskea. Laaja auringon valaisema alue voi olla merkki riittävän suuresta aukosta, josta pääsee nousemaan vaarallisen matalien pilvien yläpuolelle pienten aukkojen kautta ei yleensä pääse nousemaan turvallisesti. Jos aukot ovat rivissä tuulta vasten, ne ovat kuitenkin saattaneet syntyä vain aaltoliikkeestä. Pintatuulen voimakkuus vaihtelee, ja kannattaa varautua nousunopeuden laskuun pilviaukossa, erityisesti tuulen puolella. Pilvien muodot voivat varoittaa vaaroista. Pilven alarajan alapuolelle muodostuvat pilvet kertovat usein paitsi sateesta myös turbulenssista. Suppilon muotoinen pilvi voi kätkeä cumulonimbuspilven, joka on kierrettävä. Pilvi, joka pyörii tai näyttää muodostavan koukun, kertoo siitä että pilven tasolla ja sen alapuolella on vähintään kohtalaista turbulenssia.

14 >> Sään ennakoiminen Maanpinnan vaikutus lentämiseen Lähestyvä pilvi Yleensä on hyvä lentää auerkerroksen yläpuolella. Jos näkyvyys ilmasta maahan kuitenkin huononee, kannattaa varautua näkyvyyden heikkenemiseen lentokorkeuden vähentyessä. Jos lennät hajanaisen pilvialueen yläpuolella, tarkkaile aukkojen umpeutumista paitsi edessäsi myös takanasi. Matalia repalepilviä tai usvaa voi esiintyä laaksoissa, ja ne varoittavat edessä mahdollisesti olevasta säteilysumusta. Jokainen matkalentokorkeuden alapuolella oleva pilvi voi aiheuttaa vaaratilanteen. Ensimmäiset matalat pilvet voivat näkyä mäkien rinteillä, mutta pilviä muodostuu usein lisää tasaisemman maaston yläpuolella. Lähellä matkalentokorkeutta esiintyvät repalepilvet samoin kuin auerkerroksen yläpinta ovat merkkejä olosuhteista, joissa kaasutin voi jäätyä. Lentäjä saattaa tottua huonoihin oloihin vähitellen niin ettei hän huomaa näkyvyyden heikkenevän. Valitse ajoittain maasta jokin kohde, joka on juuri tullut näköpiiriisi, ja laske kuinka kauan kestää saavuttaa se. Jos aika lyhenee, harkitse palaamista takaisin tai reitin muuttamista. Kun lennät matalalla, sinun on voitava nähdä mäenharjanteen toiselle puolelle, ennen kuin lähdet ylittämään sitä. Jos samat kohteet pysyvät näkyvyysalueesi rajalla, kun lennät niitä kohti, edessäsi on sumuseinämä tai hyvin matala pilvi. Tuulen nopeuden ennuste on yleensä melko tarkka matkalentokorkeudella, mutta se voi muuttua. Tarkkaile paikallista pintatuulta sekä mahdollista pakkolaskua ajatellen että määräpaikan sivutuuliongelmien ennakoimiseksi.

Sään ennakoiminen >> 15 Sinun on voitava nähdä mäenharjanteen toiselle puolelle Savu voi kertoa paikallisen pintatuulen suunnan Tuulen voimakkuutta on vaikea arvioida. Jos tuuli yltyy erittäin voimakkaaksi, se voi lennättää tomua tai lunta. Maanpinnalla kulkevat pilvien varjot voivat antaa tietoa gradienttituulesta, samoin kuin ilma-aluksen sorto sivutuulessa tai maanopeus vasta- tai myötätuuleen lennettäessä. Laaksot ohjaavat tuulta ja tuulen suunta usein muuttuu niissä päivän aikana. Savu voi kertoa paikallisen pintatuulen suunnan. Jos muutoin kevyessä tuulessa kuitenkin tapahtuu konvektiota, pintatuuli voi poiketa paljonkin gradienttituulesta ja muuttua nopeasti. Tämä voi aiheuttaa ongelmia pakkolaskussa. Lentäjä saattaa lähestyä yksittäisen savupylvään ilmaisemaan vastatuulen suuntaan ja huomata sitten laskeutuvansa väärästä suunnasta. Lasku voi olla parempi suunnitella ennustetun pintatuulen mukaisesti. Jos et muista, millaista pintatuulta on ennustettu tai millainen tuuli oli lennolle lähtiessä, voit selvittää gradienttituulen lentämällä tasaisesti 360 asteen kierroksen ja katsomalla, mihin suuntaan ilma-alus sortuu. Tosin jos moottori on jo pysähtynyt, tähän ei ehkä ole enää aikaa! Siksi on hyvä merkitä lentoonlähdön aikaan vallinnut pintatuuli varamittariin niin, että sen voi tarkistaa hätätilanteessa. Yritä muistaa (tai laskea) auringon asema, kun lennät vastatuuleen. Auringon pitäisi olla samassa suunnassa, kun aloitat loppulähestymisen. Jos useat savupylväät viittaavat ennusteesta poikkeavaan pintatuuleen, mieti, mistä se voi johtua. Liikkuuko rintama hitaammin tai nopeammin kuin on ennustettu? Vaikuttaako cumulonimbuspilvi tuuliin? Onko alueella merituulta? Onko laakson tuuli muuttamassa suuntaa?

16 >> Sään ennakoiminen Radion käyttö Advektiosumua Jos lentäjä ei pidä yhteyttä ilmaliikennepalveluun, hän menettää hyödyllisen tiedonlähteen. Ilmaliikennepalvelun on annettava lentäjälle tämän pyytämät METAR-, SPECI- ja TAF-sanomat. Niitä kannattaa pyytää aina, kun olosuhteet eivät ole ihanteelliset. Tarkista määräpaikkaasi ja mahdollisia varalentopaikkoja koskevat METAR-sanomat puolen tunnin välein. Tietoa säätilan muutoksista voi saada myös pelkästään kuuntelemalla radiota. Suurimmat lentopaikat lähettävät ATIS-sanomia (lähestymisalueen automaattinen tiedotuspalvelu), joissa ilmoitettavan kaltaisia sääolosuhteita on todennäköisesti odotettavissa myös muilla läheisillä lentopaikoilla. VOLMET-lähetykseen kootaan erilaiset yleisillä taajuuksilla lähetettävät säätiedotteet. Tiedotteen lopussa olevassa TREND-ennusteessa saatetaan mainita pilven alarajan aleneminen tai näkyvyyden heikkeneminen. Ne voivat olla merkkejä yleisestä sään huononemisesta. Samaan viittaa myös ilmanpaineen lasku. Pintatuulen kääntyminen ja voimistuminen ennustettua aikaisemmin tai myöhemmin saattaa olla varoitus siitä, että lähestyvän rintaman nopeus on muuttumassa. Kesällä tuulen muuttuminen rannikolla sijaitsevilla lentopaikoilla on merkki merituulista, jotka voivat tuoda mukanaan advektiosumua tai matalia stratuspilviä. Muualla tuulen muuttuminen voi johtua lähellä olevista sadekuuroista tai ukkosmyrskyistä. Syksyllä ja talvella lämpötilaja kastepistetietojen avulla voidaan ennakoida mahdollista säteilysumua erityisesti alavilla lentopaikoilla jo ennen kuin näkyvyys heikkenee. Kun gradienttituuli on voimakas, leuto tuuli mäenharjanteen suojanpuolella on merkki alueella olevasta aaltovirtauksesta tai turbulenssista, ja tuulen voidaan odottaa voimistuvan, kun aallon pituus muuttuu. Kun tuuli muuttuu laaksossa olevalla lentopaikalla, kaukana ollut huono sää voi saapua nopeasti.

Sään ennakoiminen >> 17 Tiivistelmä Opettele ymmärtämään sääoloja ja niiden vaikutuksia lentämiseen Hanki aina lentosääennuste Tarkista PROB-, TEMPO-, OCNL- ja ISOL-merkinnät Varaudu siihen, että sää on ennustettua huonompi Vertaa todellisia olosuhteita ennusteeseen Valitse vaihtoehtoiset reitit ja sopivat varalentopaikat Varaa riittävästi polttoainetta Etsi taivaalta ja horisontista merkkejä mahdollisista ongelmista Kiinnitä huomiota paikallisiin pintatuuliin Seuraa säätiedotteita lennon aikana Ole valmis muuttamaan reittiä

18 >> Sään ennakoiminen Sanasto ja sääilmiöihin liittyvät lyhenteet Sanasto: Korkeapaine Matalapaineen alue METAR Satulapiste Selänne Sola TAF Volmet Alue, jolla ilmanpaine on korkeampi kuin ympäröivillä alueilla. Alue, jolla ilmanpaine on pienempi kuin ympäröivillä alueilla. Aviation Routine Weather Report (Määräaikainen lentosääsanoma) Alue, jonka ympärillä on kaksi selännettä ja kaksi solaa. Kahden matalapaineen välinen korkeapaineen alue. Kahden korkeapaineen välinen matalapaineen alue. Terminal Aerodrome Forecast (Lentopaikkaennuste) Meteorological information for aircraft in flight (Säätiedot lennolla olevalle ilma-alukselle) Sääilmiöihin liittyvät lyhenteet: Drizzle, tihkusade ISOL OCNL Precipitation, sade PROB Hyvin pieniä sadepisaroita Isolate (Yksittäinen, eristetty, erillinen) Occasional (Satunnainen tai satunnaisesti) Vesisade (rain), tihkusade (drizzle), lumisade (snow) tai rakeet (hail) Probability Forecast (Todennäköisesti, todennäköisyys: ukkosmyrskyn tai sateen todennäköisyys) Sea breeze, merituuli Mereltä puhaltava tuuli, joka syntyy maanpinnan lämpenemisestä ja konvektiosta. TEMPO Temporary (Ajoittain, tilapäinen, väliaikainen)

Sään ennakoiminen >> 19 JULKAISUTIEDOT Vastuuvapauslauseke: EGAST vastaa yksin tässä julkaisussa esitetyistä näkemyksistä. Kaikki tiedot ovat yleisluonteisia, eikä niitä ole kohdistettu kenenkään henkilön tai yhteisön yksilölliseen tilanteeseen. Julkaisu on tarkoitettu yksinomaan ohjeelliseksi. Se ei vaikuta virallisesti hyväksyttyjen säädösten tai määräysten asemaan, mukaan lukien hyväksyttävät menetelmät vaatimusten täyttämiseksi ja ohjemateriaali. Sitä ei ole tarkoitettu minkäänlaiseksi vakuudeksi, väitteeksi, lupaukseksi, sopimukseksi tai muuksi EGASTia, sen jäseniä tai siihen liittyneitä organisaatioita oikeudellisesti sitovaksi sitoumukseksi, eikä siihen tulisi suhtautua sellaisena. Julkaisussa annettujen suositusten käyttöönotto on vapaaehtoista ja sitoo vain niitä, jotka ne hyväksyvät. EGAST, sen jäsenet ja siihen liittyneet organisaatiot eivät takaa julkaisun tietojen paikkansapitävyyttä, täydellisyyttä tai hyödyllisyyttä eivätkä vastaa niistä. EGAST, sen jäsenet ja siihen liittyneet organisaatiot eivät lainsäädännön sallimissa rajoissa vastaa julkaisun käyttämisestä, jäljentämisestä tai esittämisestä aiheutuvista tai siihen liittyvistä vahingoista eivätkä muista vaateista tai vaatimuksista. Kuvien oikeudet: Kansi: Vasco Morao / Sisäkansi: Jan Fridrich / Sivut 6, 9 14: David Cockburn / Sivu 15 (vasemmalta oikealle): David Cockburn; Vasco Morao / Sivu 16: David Cockburn Lisätietoja: Clement Audard European General Aviation Safety Team Sähköposti: egast@easa.europa.eu http://easa.europa.eu/essi/egast/

EGAST Component of ESSI European General Aviation Safety Team Helmikuu 2012 EUROOPAN YLEISILMAILUN TURVALLISUUSRYHMÄ (EGAST) Osa ESSI-aloitetta Euroopan yleisilmailun turvallisuusryhmä (EGAST) on yleisilmailun yhdistysten, teollisuuden, EASAn ja viranomaisten välinen vapaaehtoinen yhteistyöryhmä turvallisuusasioissa. EGAST tarjoaa foorumin parhaiden käytäntöjen jakamiseen, tietolähteiden kehittämiseen ja turvallisuuden edistämiseen. Sen toiminnan perustana ovat kansallisella tasolla toteutetut tai yleisilmailun laitevalmistajien, organisaatioiden tai yhdistysten hankkeet. EGASTin puheenjohtajina toimivat John Vincent EASAsta sekä James Black, joka edustaa lentonäytösjärjestö EAC:tä (European Airshow Council), yleisilmailun tukijärjestö ECOGASia (European Council for General Aviation Support) ja liikelentoalan EBAA:ta (European Business Aviation Association). EGASTiin kuuluu yli 50 organisaatiota. Se tekee kansainvälisellä tasolla yhteistyötä yleisilmailun ohjauskomitean (General Aviation Joint Steering Committee) kanssa, jonka puheenjohtajina toimivat Yhdysvaltain ilmailuviranomaisen FAA:n ja ilmaalusten omistajien ja lentäjien liiton AOPAn (Aircraft Owners and Pilots Association, Air Safety Foundation) edustajat. Tehtävä: Parhaiden käytäntöjen jakaminen ja tietoisuuden lisääminen, jonka tarkoituksena on parantaa turvallisuutta kaikilla yleisilmailun osa-alueilla. EGAST auttaa EASAa ja yleisilmailuteollisuutta kohdistamaan resursseja yhteisiin turvallisuuden edistämistoimiin, joiden avulla voidaan saavuttaa onnettomuuksien vähentämisen tavoite. EUROOPAN LENTOTURVALLISUUSVIRASTO (EASA) Safety analysis and Research Department Ottoplatz 1, 50679 Köln, Germany S-posti Internet egast@easa.europa.eu http://easa.europa.eu/essi/egast/