Kaupunginvaltuusto 49 28.08.2008 Kaupunginhallitus, julkinen 283 15.09.2008 Perusturvalautakunta 83 30.09.2009 Kaupunginhallitus, julkinen 53 15.02.2010 Kaupunginvaltuusto 23 08.03.2010 Perusturvalautakunta 45 23.06.2010 Perusturvalautakunta 94 15.12.2010 Perussuomalaisten valtuustoryhmän valtuustoaloite: kodinhoitajat lapsiperheiden, vammaisten ja vanhusten avuksi 149/050515/2008 KVALT 49 Liite nro 2. Kaupunginvaltuuston päätös: Aloite merkittiin tiedoksi ja toimitettiin kaupunginhallituksen valmisteltavaksi. KHALL 283 Perussuomalaisten valtuustoryhmän valtuustoaloite on esityslistan liitteenä. (Valmistelija Hannu Javanainen, puh. 040 716 1385) Liite nro 6. Kaupunginjohtajan ehdotus: Merkitään aloite tiedoksi ja pyydetään siitä perusturvalautakunnan, vanhusneuvoston ja vammaisneuvoston lausunnot. Hyväksyttiin. PETUR 83 Äänekoskella toteutettiin Lapsivaikutusten arviointi kunta- ja palvelurakennemuutoksessa ja hanke päättyi vuoden 2008 lopussa. Hankkeessa selvitettiin mm. lapsiperheiden käsityksiä Uuden Äänekosken palveluista, miten ne ovat kuntauudistuksessa kehittyneet ja millaisia parannuksia palveluihin toivotaan. Vastauksista syntyi laaja luettelo erilaisia parannus- ja kehittämistarpeita. Keskeiseksi puutteeksi lapsiperheet kokivat mm. kotihoitoavun puuttumisen lapsiperheille. Sama palvelupuute tuli hyvin painokkaasti esiin myös lapsi- ja nuorisopoliittisen ohjelman laatimisprosessin yhteydessä, ja tuli kirjatuksi yhdeksi ohjelman
toteuttamisen keskeiseksi tavoitteeksi. Yksittäiset perheet ovat myös olleet yhteydessä viranhaltijoihin ja tuoneet esille hätänsä vallitsevasta tilanteesta. Myös valtuutetut ja luottamustoimissa olevat ovat saaneet kuntalaisilta suoraa palautetta lapsiperheiden ongelmista ja palveluiden puutteista. Apua tarvitaan esimerkiksi tilanteissa, jossa kotona oleva huoltaja sairastuu tai joutuu viemään jotakin lapsista neuvolaan tai lääkäriin /sairaalaan. Koliikkivauva voi viedä vanhempien yöunet, jolloin voimat vähenevät ja apua tulisi saa nopeasti, kun kotona olevat lapset vaativat päivisin aikuisen täysipainoisen toiminnan. Tarpeet ovat vaihtelevia, mutta se, että olisi saataville edes hetken helpotusta lapsiperheen arkeen koetaan erittäin tärkeäksi. Äänekoskella lastensuojelussa työskentelee viisi perhetyöntekijää. Perhetyö on lastensuojelun avohuollon työmuoto. Asiakasperheitä on tällä hetkellä (syyskuu 2009) 50 ja työn piirissä lapsia 118. Asiakasperheitä tuetaan parempaan elämänhallintaan, kriisien selvittämiseen, elinolojen parantamiseen sekä omien voimavarojen vahvistamiseen. Lastensuojelun perhetyöntekijät toimivat myös työparina lastensuojelulain mukaisessa lastensuojelutarpeen selvittämisprosessissa, osallistuvat asiakassuunnitelman laadintaan ja vastaavat osaltaan työn dokumentoinnista. Perhetyöntekijät osallistuvat myös sijoitettujen lasten ja heidän perheittensä kanssa tehtävään työhön. Lastensuojelun perhetyö on kohdentunut lastensuojelutarpeen kasvaessa ja lainsäädännön muutoksen myötä enenevästi korjaavaan työhön. Lastensuojelun perhetyössä on aina pohjalla lastensuojelun asiakkuus, mikä ei ole tarkoituksenmukaista ja tarpeen tilanteissa, joissa perheellä on tarvetta tavanomaiseen apuun arjessa. Lastensuojelussa tehdään parhaillaan selvitystyötä, jonka tarkoituksena on arvioida uudelleen perhetukikeskuksen työn sisältö ja tehtävät lastensuojelun kokonaisuudessa. Perhetukikeskuksen työn arviointiin liittyy kysymys siitä, miten lastensuojelun painopistettä voidaan siirtää varhaiseen puuttumiseen peruspalveluissa ja avohuollon palveluihin. Sosiaalityön tulosalueen lastensuojelun menoista maksetaan vuosittain n. 2 000 tuki MLL:n lastenhoitopalvelun kuluihin Äänekoskella. Vanhuspalveluiden vastuualueelta ei ole moneen vuoteen myönnetty perinteistä kotiapua lapsiperheille (lasten hoito, sairaan lapsen hoito jne). Nykyiset henkilöstöresurssit kohdentuvat pääasiassa ikäihmisten perus- ja sairaanhoidollisiin tarpeisiin sekä nuorempien mm. mielenterveysasiakkaiden hoitoon. Paineet kotihoidon resurssien lisäämiseen kasvavat entisestään lähivuosina ikäihmisten määrän kasvaessa. Vuosittain kotihoidon asiakkaana on yksittäisiä lapsiperheitä mm. tehostetun perhetyön tukena viikonloppuisin. Kysyntää on ajoittain perinteisestä lastenhoidosta, jolloin kotihoidosta ohjataan vanhempia ottamaan yhteyttä MLL:ään lasten hoidon
järjestämiseksi. Lapsiperheille kohdennetusta kotiavustajasta on Äänekoskella lisääntyvää kysyntää. Kuntaamme syntyy keskimäärin 220 lasta vuosittain. Lapsiperheitä väestöstä on 40,3 % (5 643) ja 0-18 -vuotiaita lapsia on 4 632, heistä alle kouluikäisiä on 1 582. Erityisesti niihin perheisiin, joissa on pieniä lapsia, kotihoitoapua kaivataan. Perusturvajohtajan ehdotus: Kunnissa on tehty erilaisia ratkaisuja kotihoitoavun/perhetyön tarjoamiseksi perheille. Kotihoidon perhetyöntekijä voi olla apuna perheissä, joissa tarvitaan tukea ja apua alentuneen toimintakyvyn, perhetilanteen, sairauden, synnytyksen, vamman tai muun vastaavanlaisen syyn vuoksi. Perhetyö on vanhempien tukemista, neuvontaa ja ohjausta kasvatus- ja hoitotyössä, lastenhoitoa ja kotitöiden tekemistä yhdessä vanhempien kanssa. Äänekoskella tarvitaan voimavarojen suuntaamista varhaiseen vaiheeseen, jolloin ongelmat eivät ole vielä kasautuneet. Eri vastuualueiden yhteistyöllä voidaan päästä tilanteeseen, jossa lapsiperhe saa apua nopeasti. Pitkällä aikavälillä palvelujen painopistettä tulee siirtää raskaasta lastensuojelusta peruspalveluissa annettavaan ehkäisevään työhön kuten lapsiperheitten kotiapuun. Perusturvatoimiala tulee kuluvan vuoden loppuun mennessä valmisteltavana olevissa palvelurakenneprosesseissa aktiivisesti hakemaan keinoja, joilla perheiden tilapäisiin kotiavun tarpeisiin voitaisiin vastata henkilöstön määrää lisäämättä. Vammaisille asiakkaille suunnattava kotipalvelu voi useassa tapauksessa toimia henkilökohtaista avustamista tarkoituksenmukaisempana ja kustannuksiltaan edullisempana vaihtoehtona. Avun tarjoamista on vaikeuttanut vanhuspalvelujen jatkuvasti kasvanut kotihoidon tarve, joka väistämättä on vienyt kotihoidon resurssit lähes kokonaan. Kun väestö edelleen ikääntyy, ja hoito painottuu avopalveluihin, ei kotipalvelujen laajentaminen uusiin asiakasryhmiin ole nykyisellä henkilöstömäärällä mahdollista. Asiaan pyritään saamaan parannusta asteittain esim. palvelusetelin käyttöä kohdentamalla, ja arvioimalla resursoinnin kokonaismäärää ja kohdentumista myös vammaispalvelujen kokonaisuudessa. Annetaan valtuustoaloitteen johdosta yllä oleva lausunto. Hyväksyttiin. KHALL 53 Vammaisneuvosto käsitteli valtuustoaloitetta kokouksessaan 21.10.2008, 49. Vammaisneuvoston lausunnon mukaan Äänekosken kaupungissa on ollut työsuhteessa omaishoidon lomittaja tilapäisratkaisuilla vuoteen 2008. Tämä
Kaupunginjohtajan ehdotus: vammaispalveluissa oleva omaishoidonlomittajan vakanssi voitaisiin vakinaistaa nimikkeellä kodinhoitolomittaja. Näin saadaan yksi peruskodinhoitotyötä tekevä ja arkielämän tilanteita tukeva pysyvämpi työntekijä vammaisten perheiden ja yksinasuvien erityistarpeita varten. Perinteinen kodinhoitotyön palauttaminen on yksi tavoite. Vammaispalveluihin on syytä sisällyttää vakinaistettavan toimen ohella yksi lisävakanssi, johon palkataan kodinhoitotyötä ja vammaispalveluja sekä vammaisneuvoston sihteerin tehtävää tukeva henkilö työllistämistukiratkaisujen avulla toistaiseksi. Lisäksi vammaisneuvosto toteaa, että Äänekosken kaupungilla on valmisteilla vanhuspuolelle jäävän omaishoidonlomittajan vakanssin vakinaistaminen vuoden 2009 alkupuolella. Vammaisneuvosto esittää kaupunginhallitukselle, että perinteinen kodinhoitotyö tulee palauttaa osaksi perusturvan palveluja tukemaan kaupunkilaisten arkielämän erityistarpeita. Vanhusneuvosto käsitteli valtuustoaloitetta kokouksessaan 3.11.2008, 35. Vanhusneuvoston kanta on, että perinteistä kodinhoitoapua tulisi järjestää lapsiperheille, vanhuksille, pitkäaikaissairaille ja vammaisille. Perinteiset kodinhoitajat lapsiperheiden tukena ja kotiavustajat vanhusten ja vammaisten tukena tulisi palauttaa takaisin perusturvaan ammattiryhminä, sillä esim. vanhukset kaipaavat ja tarvitsevat siivousapua kotiin. Etenkin ne vanhukset, peruskansaneläkkeellä elävät, joilla ei ole varallisuutta tai muuten kykyä ostaa siivouspalvelua yksityiseltä kotipalveluyrittäjältä. Vanhusten ja vammaisten palvelurakennetta on viime vuosina muutettu Äänekoskella aiempaa enemmän kotona asumista tukevaksi. Vuosina 2008-2009 Äänekosken kaupunki on perustanut kotihoidon avopalveluihin 2 uutta sairaanhoitajan tointa ja 10 uutta hoitajan tointa (mm. vakinainen omaishoidon lomittaja). Lisäksi osa-aikaisia toimia on muutettu kokoaikaiseksi. Vakinaisia varahenkilöitä palkkaamalla on pyritty turvaamaan palvelujen saatavuus entistä paremmin. Palveluseteli avopalveluissa otettiin käyttöön vuonna 2008. Palvelusetelin avulla turvataan mm. palvelun nopea saatavuus esim. kotiutustilanteessa. Vakinaisten, pysyvien ratkaisujen lisäksi avopalveluissa on tilapäisiä palkkatuella palkattuja työntekijöitä mm. vammaispalvelun omaishoidon lomittajana. Edellä mainituilla kotihoidon palveluilla turvataan henkilökohtainen hoiva kotiin. Äänekoskella on tarjolla yksityistä ja kolmannen sektorin tarjoamaa palvelua ns. tukipalveluihin (siivouspalvelut yms.). Lastensuojelun palvelurakennetta käsitellään kaupunginhallituksessa ja -valtuustossa kevään 2010 aikana. Tässä yhteydessä ratkaistaan resurssien kohdentaminen. Merkitään tiedoksi perusturvalautakunnan, vammaisneuvoston ja
vanhusneuvoston valtuustoaloitteesta antamat lausunnot. Lausuntojen perusteella kaupunginhallitus toteaa, että Äänekoskella tarvitaan voimavarojen suuntaamista varhaiseen vaiheeseen, jolloin lasten ja perheiden ongelmat eivät ole vielä kasautuneet. Se edellyttää eri vastuualueiden yhteistyön lisäämistä. Palvelujen painopistettä on siirrettävä raskaasta lastensuojelusta peruspalveluissa annettavaan ehkäisevään työhön kuten lapsiperheiden kotiapuun. Perusturvatoimialan tulee palvelurakenneprosessien kehittämistyössä hakea aktiivisesti keinoja, joilla perheiden tilapäisiin kotiavun tarpeisiin voitaisiin vastata henkilöstön määrää lisäämättä. Kaupunginhallitus toteaa myös, että kotihoidon resurssien riittävyys ja kohdentaminen on tulevaisuudessa haastavaa ottaen huomioon vanhusten lukumäärän lisääntymisen. Vanhusten ja vammaisten palveluissa perusturvatoimialan on edelleen etsittävä keinoja palvelurakenteen muuttamiseen ja palvelujen kehittämiseen siten, että vanhukset ja vammaiset voivat saada riittävästi henkilökohtaisia hoivapalveluja kotiin. Esitetään kaupunginvaltuustolle, että se toteaa valtuustoaloitteen loppuun käsitellyksi. Hyväksyttiin. KVALT 23 Kaupunginvaltuuston päätös: Asia palautettiin yksimielisesti kaupunginhallitukselle uudelleen valmisteltavaksi. PETUR 45 Sosiaalityön tulosalueella on toteutettu seuraavat asiat tavoitteena vahvistaa lapsiperheitten ja vammaisten varhaisen tuen ja kotiin annettavan avun työmuotoja: Osana lastensuojelun palvelurakenteen kehittämistä perusturvalautakunta on esittänyt perhetukikeskuksen lastenkotitoiminnan lakkauttamista ja työn kohdentamista vanhemmuuden tukeen ja perheitten tukemiseen kotona ja omassa arjessa. Uudessa toimintamallissa yhtenä työmuotona on matalan kynnyksen lapsiperheitten kotiapu, jota tarjotaan tilanteissa joissa vanhempien omat voimat eivät tilapäisesti riitä. Palvelurakennemuutoksen linjaus on hyväksytty kaupunginhallituksessa 31.5.2010, ja muutoksen jatkovalmistelu aloitetaan kuluvana syksynä. Toteutusajankohta on riippuvainen
tilaratkaisusta niin, että arvoin mukaan se voisi olla ajankohtainen vuoden 2011 loppupuolella. Vammaispalvelussa on 1.5.2010 käynnistetty vuoden kestävä kehittämiskokeilu, jossa kuntoutusohjaajan työpanosta suunnataan aiempaa enemmän vammaispalvelun asiakkaina olevien lapsiperheitten konkreettiseen arjen tukemiseen ja lasten kanssa työskentelyyn. Tämä työmuoto tarjoaa vammaisen lapsen vanhemmille tilaisuuden asiointiin, lepoon ja ajan antamiseen perheen muille lapsille. Henkilöstöresurssi toteutukseen on saatu muuttamalla vammaispalvelutiimin sisäistä työnjakoa ja toimistotyön kohdentamista.vuoden 2010 alusta on lisätty myös vammaisten lasten tukihenkilötoimintaa. Vammaispalvelussa on edelleen palkkatuella määräaikainen vammaisavustaja, joka työskentelee vammaispalvelun asiakkaiden ja erityisesti omaishoidon tuen piirissä olevien asiakkaiden kodeissa. Perusturvajohtajan ehdotus: Annetaan aloitteen johdosta yllä oleva lausunto kaupunginhallitukselle. Asia päätettiin jättää pöydälle. Liite nro 2 PETUR 94PETUR Perussuomalaisten valtuustoryhmän valtuustoaloite kodinhoitajat takaisin lapsiperheiden, vammaisten ja vanhusten avuksi Kaupunginvaltuusto päätti 21.6.2010/50, että Äänekoskelle perustetaan perhepal velukes kus, jossa järjestetään monimuotoisia lapsiperheitten ja las tensuoje lun palveluja. Per hetu ki keskus ny kyi sen toiminnan mukaise na las tensuojelun lai tosyk sik könä lak kaa. Edelleen päätettiin, että tämän linjauksen poh jalta ryh dytään valmis telemaan perhepalvelu keskuk sen henkilöstö raken netta, tar kempaa toimintasuunnitelmaa ja ta loussuunnitelmaa. Pe rusturva lautakunta esitti, että perhekeskuk sen tiloiksi Pitkäkatu 12 siten että tilojen peruskorjauksen suunnittelu ja korjaustyöt aloite taan talousar vion investointiohjelman mukaisesti välittömästi sen jäl keen, kun toi minnan muutosta koskeva linjaus päätös on saatu. Perhepalvelukeskuksen toimitilojen osalta asia jäi valtuustossa pöydälle ja päätettäväksi erillisellä päätöksellä syksyllä 2010. Lapsiperheiden kotipalvelu on suunniteltu toteutettavaksi osana perhekeskuksen toimintaa. Koska perhekeskuksen tila-asiaa ei ole ratkaistu, tulee lapsiperheitten kotipalvelu ottaa käyttöön etupainotteisesti ja liittää osaksi perhekeskusta myöhemmin. Vammaispalvelussa on kuluvan vuoden aikana järjestetty vammaisten lasten perheitten arjen tukea kohdentamalla toisen kuntoutus-
ohjaajan työpanos selkeästi perheissä tapahtuvaan toimintaan. Säännöllisen avun piirissä on kymmenen perhettä ja toiset kym menen satunnaisemmin. Vammaisilla lapsilla ja heidän perheil lään on las ten hoitoon ja toimintaan heidän kanssaan liittyviä erityi siä tarpeita, joten työ edellyttää omaa osaamistaan. Vammaisten lasten perhetyö on jatkossakin tarkoituksenmukaista tältä osin toteuttaa pääsääntöisesti osana vammaispalvelua. Perhepalvelujohtaja, vanhuspalvelujen johtaja ja sosiaalityön johtaja ovat valmistelleet suunnitelman lapsiperheiden kotipalvelun aloittamisesta Äänekoskella vuoden 2011 alusta. Säädöspohja Sosiaalihuoltolain (1982/710) 17 mukaan kunnan on huolehditta va kotipalvelun jär jestämisestä sosiaalipalveluna. Sosiaalihuoltolain 20 mukaan kotipalvelulla tarkoitetaan asumiseen, henkilökohtaiseen hoivaan ja huolenpitoon, lasten hoitoon ja kasvatukseen sekä muuhun tavanomaiseen ja totunnaiseen elämään kuuluvien tehtävien ja toimintojen suorittamista tai niissä avustamista. Sosiaalihuoltolain 21 perusteella kotipalvelua annetaan alentuneen toimintakyvyn, per hetilanteen, rasittuneisuuden, sairauden, synnytyksen, vamman tai muun vastaavan syyn perusteella niille, jotka tarvitsevat apua suo riutuakseen 20 mukaisista asioista. Mitä lapsiperheitten kotiapu on? Lapsiperheitten kotipalvelu on lyhytaikaista, tilapäistä perheiden kotona tapahtuvaa tukea ja apua, joka on tarkoitettu kun nan alu eella asu ville kaikille lapsiperheille. Sen tarkoitus on tukea perheitten omatoimista selviytymistä. Lapsiperheitten ko ti pal ve lua jär jes te tään määrärahojen puit teis sa ja mikäli ky syntä on re surs se ja suu rempaa, se koh den ne taan eni ten apua tar vitsevil le. Kotipalveluun kuuluvat päivittäiset kodinhoidolliset tehtävät ja lastenhoito, kasvatuksessa ohjaaminen sekä vanhemmuuden tukeminen. Avun tarve arvioidaan ennen työskentelyn aloittamista. Kotipalvelun myöntäminen Tarpeen lapsiperheitten kotipalvelusta voi ilmaista perhe itse ottamalla yhteyttä lapsiperheitten kotipalvelun työntekijään. Ohjausta ja neuvontaa palvelun piiriin voi saada esimer kik si äi tiys- ja las tenneuvolasta, päivähoidosta ja sosiaalityöstä. Lastensuojelulakiin on tehty esitys täsmennyksestä kunnan velvollisuuteen järjestää lapsi- ja perhekohtaisen lastensuojelun asiak kaille avohuol lon tukitoimia. Esityksen mukaan, mikäli lastensuojelun so siaa li työn te ki jä ar vioi kotipalvelun vält tä mättömäksi lapsen tervey den
ja kehit ty mi sen kan nalta ja kirjaa sen lapsen lastensuojelun asiakassuunnitelmaan, jär jestetään palvelu sen mukaisena. Myöntämisperusteet Lapsiperheitten kotipalvelu on harkinnanvaraista palvelua ja sen tarve arvioidaan tapauskohtaisesti. Kotipalvelun myöntäminen tapahtuu perheiden erilaiset tilanteet ja omien toimintaedellytysten eroavaisuudet huomioiden. Kotipalvelua voi saada esimerkiksi seuraavissa tilanteissa: raskaus ja synnytys monikkoperhe vauva- ja pikkulapsivaiheessa perheessä on kriisi lapsen sairaus tai vamma vanhemman sairaus tai vamma vanhemman uupumus vanhemman masennus vanhemman asiointi, esim. sairaala- ja terapiakäynnit Kotipalvelua ei voida myöntää: pelkkä siivouksen tarve äkillinen lapsen sairastuminen tilanteissa, joissa vanhemmilla on oi keus jäädä hoitamaan lasta kotona tehtävä etätyö opiskelu ja luennolla käynti vanhempien harrastukset henkilökohtaisen avustajan tarve Kotipalvelun tarvetta arvioitaessa otetaan huomioon mm. avun tarpeen kiireellisyys ja mahdollisuus saada apua lähiverkostolta tai yksityisiltä palvelun tuottajilta. Asiakasmaksu Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun asetuksen (1992/912) 3 mukaan tilapäisestä kotipalvelusta voidaan periä kunnan päättämä kohtuullinen maksu. Lapsiperheitten kotipalvelusta peritään käynnin pituuden mukaan määräytyvä maksu seuraavasti: tunnit /kerta 0-2 h 8,70 2-5 h 12,00 yli 5 h 20,00 Maksu voidaan jättää perimättä tai sitä voidaan alentaa mikäli maksun periminen vaarantaa perheen toimeentulon edellytyksiä tai henkilön lakisääteisen elatusvelvollisuuden toteuttamista. Maksua voi-
daan alentaa tai se voidaan jättää perimättä myös huollolliset näkökohdat huomioiden. (Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista 11 ). Kun lastensuojelun sosiaalityöntekijä on arvioinut kotipalvelun lapsen terveyden ja kehityksen kannalta välttämättömäksi ja kirjannut sen avohuollon suunnitelmaan, noudatetaan asiakasmaksun suhteen lastensuojelulaista mahdollisesti tulevia määräyksiä. Perusturvajohtajan ehdotus: Järjestämistapa Lapsiperheitten kotipalvelua järjestetään vuonna 2011 osana lasten ja perheitten palvelujen toimintaa ja toiminnasta vastaa perhepalvelujohtaja. Koska toimintaa pilotoidaan ja kerätään tietoa palvelun vastaista järjestämistä varten, toiminnalle nimetään ohjausryhmä jos sa on ko ti hoidon, perhepalvelujen ja sosiaalityön edustus. Lapsiper heitten ko tipalvelu siirretään osaksi perhekeskusta sen aloi tettua toi min tansa. Lapsiperheitten kotipalvelua varten palkataan 1 määräaikainen työntekijä jol la on tehtävään soveltuva koulutus (esimerkiksi lähihoi taja) ja riittävä ko kemus. Lapsiperheitten kotipalveluun ei ole varat tu erillistä määrärahaa vuodelle 2011. Toiminta rahoitetaan v. 2011 siten, että lapsiperheitten kotipalveluun/lasten ja perheitten palvelut siirretään vanhuspalvelujen kotihoidon pal ve lusete liin koh den ne tusta mää rä ra has ta 10.000, sosiaalityön tulosalueen muun lastensuojelun mää rärahasta 10.000 ja perhepalveluista 15.000. ( sosiaalityön johtaja Outi Markkanen ) Lapsiperheitten kotipalvelua järjestetään osana perusturvan lasten ja perheitten palvelujen toi min taa esitetyn suunnitelman mukaisesti ajalla 1.2.-31.12.2011. Hyväksyttiin.