Nils Gustaf Durchman (1846 1925)

Duodecim-seura 125 vuotta Jaakko Ignatius Jäsen n:o 9 Nils Gustaf Durchman (1846 1925) Perustajista vanhin, sanastotyön ideoija L ääketieteen kandidaatti Nils Durchmanilla oli Duodecimia perustettaessa ikää jo 35 vuotta ja hän oli ylivoimaisesti joukon vanhin. Hän oli päässyt ylioppilaaksi Vaasan lyseosta ja kirjoittautunut yliopistoon vuonna 1866, jolloin nuorimmat perustajajäsenet olivat vasta alle kymmenvuotiaita pikkupoikia. Yliopisto opinnot eivät aluksi näytä häntä liiemmin kiinnostaneen, ja Rudolf Idmanin (1925) kirjoittamassa muistokirjoituksessa kerrotaan, että Durchman suunnitteli ensin maanviljelijäksi ryhtymistä. Hän luopui kuitenkin tästä aikeesta muutaman vuoden kuluttua ja palasi yliopistoon. Maisterintutkinnon hän suoritti samoihin aikoihin kuin muutkin perustajajäsenet, ja sen jälkeen lääketieteellisessä tiedekunnassa opiskelu sujui heidän kanssaan samaan tahtiin. Nils Durchman ei kuulunut savolaisiin vaan edusti perustajien joukossa Pohjalaista osakuntaa kuten Pfalerkin. Samaan osakuntaan kuului myös jo ennen Duodecimin perustamista valmistunut ja seuraan 1882 kutsuttu Konrad Relander. Nils Durchman polveutui oululaisesta pappissuvusta, jonka vanhimmat polvet kirjoittivat nimen Turkman tai Durckman (Bergholm 1901). Suvun perinteiden mukaisesti nimi pitääkin ääntää»durkman» huolimatta saksalaiselta näyttävästä kirjoitusasusta. Nimien suomentamiskampanjan yhteydessä osa suvun jäsenistä on ottanut esivanhempien nimeä mukaillen nimekseen Turkka, Turkama tai Turkanheimo. Nils Durchmanin isä ja isoisä toimivat pappeina Pohjanmaalla ja Lapissa, ja hänen syntymäkuntansa oli Inari. Varhaislapsuutensa Nils Durchman vietti Ylistarossa, mutta hänen ollessaan kahdeksanvuotias hänen isänsä nimitettiin Suomen»lihaviin» pastoraatteihin kuuluneen Ruoveden kirkkoherraksi ja kodiksi tuli suuri Ruoveden pappila. Lääninrovasti Josef Durchman oli tunnettu suomen kielen harrastuksestaan, ja hän oli Duodecim 2006;122:2197 202 2197

Kesäinen lounas Meripirtillä 1920-luvulla. Pöydän päässä Nils Durchman ja hänestä oikealle Ljuba Durchman ja tytär Lempi Kallio. Durchmanin vasemmalla puolella vävy (ja samalla sisarenpoika) arkkitehti Kauno Kallio, joka suunnitteli vuonna 1924 Takaharjun parantolan juhlasalin muutostyöt ja sinne teetetyn uuden tyylikaluston. Eero Durchmanin kokoelmat. 1840 luvulta alkaen avustanut Lönnrotia suomalais ruotsalaisen sanakirjan kokoamistyössä. Eräänä todistuksena miesten ystävyydestä on tekijän omistuskirjoituksella varustettu Talonpojan kotilääkäri, joka on edelleen suvun hallussa. Rovasti Josef Durchman käänsi uskonnollista kirjallisuutta ruotsista suomeksi ja kuului luonnollisesti myös Suomalaisen Kirjallisuuden Seuraan. Siihen liittyi vuonna 1876 myös Nils Durchman, perustajatusinasta ensimmäisenä (Sulkunen 2004). Rovastin suomen kielen ja suomalaisuusaatteen harrastusta kuvastivat myös hänen lastensa nimet: Nils alias»nisse» Durchmanin nuoremmat veljet saivat nimikseen Lahja Hyvä ja Väinö Kauko, ja sisarten nimet olivat Liina Hilla, Aina Alina, Selma Lempi Leontine ja Anna Impi Gunilla. Kekseliäisyyttä vaadittiin, sillä pappilan lapsia oli kaikkiaan 14. Durchmanin suvusta puhuttaessa muistetaankin aina mainita perinteeksi muodostunut erikoisten suomalaisperäisten ja usein kansallisromanttisten etunimien antaminen. Ääriesimerkkinä on eräs Nils Durchmanin miespuolisista serkuista, joka sai etunimet Aino Rudolf. Lasten nimien suhteen Nils Durchman ei jäänyt sukulaisiaan huonommaksi, mikä käy ilmi jäljempänä henkilötiedoista. Durchman otti aktiivisesti osaa sanastotyön suunnitteluun, ja jo perustamiskokouksessa hän ehdotti erityisen sanastokomitean perustamista (Duodecim-seuran perustamiskokouksen pöytäkirja 18.11.1881 5). Lopulta koko perustajajäsenkunta ryhtyi sanojenkeruutyöhön, ja jokainen sai luettavakseen useita suomenkielisiä lääketiedettä sivuavia kirjoja. Työtä valvomaan valittiin kolmimiehinen»redaktioni toimikunta», jonka jäseniksi tulivat Matti Äyräpää, Axel Granfelt ja Durchman. Varsinaista lääketieteellistä kirjallisuutta oli vielä vähän, ja lähdeteoksiksi otettiin kaikki, mitä käteen sattui. Durchmanin luettaviksi lankesivat kirjankustantajana sittemmin tunnetuksi tulleen Jyväskylän seminaarin voimistelunopettajan Karl Gustaf Göösin (1837 1917) kirjoittama Voimistelun harjoitusoppi kansakoulujen tarpeeksi (1868) ja vuonna 1881 painettu Harteliuksen kotivoimistelua käsittelevä kirja. Helmikuussa 1882 Durchman ehdotti, että Duodecim seura pyytäisi senaatilta 2198 J. Ignatius

Tulirokon hoitoa 1800 luvulla kauan ennen penisilliinin keksimistä.»jäätä kaulalle ja suuhun, jos angina on vaikea. Kylpy 22. Hyvin tuuletettu huone. Haaleita kylpyjä stadium desqvamationis-vaiheessa. Alkavassa Morbus Brightiissä: iilimatoja ristiselkään sekä lämpimiä kylpyjä.» Ohje on peräisin Nils Durchmanin taskussa Tampereen vuosilta asti kulkeneesta ja paljossa käytössä kuluneesta reseptikirjasta, jonka Eero Durchman on lahjoittanut Duodecim-seuralle. Duodecim-seuran kokoelmat. Piirilääkäri Nils Gustaf Durchman vuonna 1924. Kuva on julkaistu aikaisemmin Aikakauskirja Duodecimissa vuonna 1925 muistokirjoituksen yhteydessä. Eero Durchmanin kokoelmat. kustannusapua termiluetteloaan varten, ja tästä käynnistyikin hakuprosessi Suomalaisen Kirjallisuuden Seuralle osoitettuine lausuntopyyntöineen. Se päättyi tuloksettomana, ja tunnetusti seura joutui lopulta kustantamaan ensimmäiset sanaluettelonsa itse. Nils Durchmanin aktiivinen osallistuminen sanastotyöhön jäi kuitenkin lyhytaikaiseksi. Hän hakeutui jo opiskeluaikana erilaisiin lääkärinsijaisuuksiin ja hän oli siksi paljon poissa Helsingistä. Jo muutamaa kuukautta ennen Duodecimin perustamista hän toimi Konrad Relanderin sijaisena Kymin tehtaanlääkärinä. Matti Äyräpään ja Wilhelm Snellmanin tavoin hän teki ensimmäiset pidemmät viransijaisuutensa Maarianhaminan vt. kaupunginlääkärinä. Hän matkusti ensimmäisen kerran Ahvenanmaalle vuonna 1882 ja valmistuttuaan seuraavana vuonna hän palasi sinne uudelleen. Durchman toimi muutaman vuoden ajan myös viran vakinaisena haltijana. Maarianhaminassa hän vieraili kaupungin merkkihenkilöihin kuuluneen konsuli Sittkoffin upeassa kodissa Villa Miramarissa ja ihastui perheen esikoistyttäreen, josta Jäsen nro 9: Nils Gustaf Durchman tuli hänen aviopuolisonsa. Pitkä häämatka vuosina 1883 1884 vaati sijaisen, ja toimeen ryhtyi perustajajäsen Wilhelm Snellman. Hänkin löysi tiensä Villa Miramariin ja solmi vuorostaan avioliiton konsulin Alexandra tyttären kanssa, joten nämä perustajajäsenet olivat langokset. Vuonna 1886 kaupunkiin suunniteltiin uutta kylpylää, ja näihin aikoihin kaupunginlääkäri Durchmanin ja Maarianhaminan kunnallispoliitikkojen välille syntyi erimielisyyttä. Durchman koki joutuneensa toimimaan joissakin asioissa vastoin periaatteitaan ja päätti muuttaa lähelle lapsuuden kotiseutujaan Tampereelle, jonne perustajajäsen Gustaf Rudolf Idman oli muuttanut edellisenä vuonna heti valmistuttuaan. Hän asettautui asumaan suvun omistamaan suureen kiinteistöön, jonka tontille Koskipuiston laitaan sittemmin rakennettiin nykyinen hotelli Cumulus. Durchman toimi Tampereella samanaikaisesti Idmanin kanssa yksityis, tehtaan, rautatie ja köyhäintalonlääkärinä. Lisäksi hän toimi useaan otteeseen kaupunginlääkärin sijaisena Idmanin ollessa valtiopäivämiehenä. Hän oli monena vuonna myös vt. Tampereen piirilääkäri. Durch 2199

man ja Idman pitivätkin vuosia hallussaan Tampereen keskeisiä lääkärinvirkoja, ja molemmat istuivat myös kaupunginvaltuustossa sekä muissa kaupungin luottamuselimissä. He olivat myös opettajina ensimmäisillä Tampereella pidetyillä Punaisen Ristin samariitti eli ensiapukursseilla, joiden oppikirjaksi Duodecim seura käänsi ja kustansi pienen ensiapuoppaan vuonna 1884. Tampereelle hakeutuivat monet muutkin 1800- luvulla seuraan liittyneet, ja Tampereen lääkärikunta olikin 1800 luvun lopulla hyvin»duodecimilainen». Sekä Idman että Durchman olivat perustamassa Tampereen Lääkäriseuraa vuonna 1898, ja he olivat tämän seuran järjestyksessä toinen ja kolmas puheenjohtaja (Pitkäjärvi 1998). Duodecimin perustajajäsenet kuuluivat siihen fennomaanisukupolveen, joka kävi vielä koulunsa ruotsiksi. Seuraavan sukupolven suomenkielisyys varmistettiin perustamalla suomenkielisiä yksityisiä oppikouluja, ja muiden perustajatusinaan kuuluneiden tavoin myös Nils Durchman halusi taata suomenkielisen opetuksen omille lapsilleen. Snellmanilais hegeliläiset vapaamieliset ajatukset ja naisasialiikkeen nousu olivat taustana uudelle radikaalille idealle kouluista, joissa opiskeli sekä tyttöjä että poikia. Vaikka tyttökouluja oli Suomessa ollut jo 1830 luvulta alkaen, ajatus tyttöjen ja poikien yhteisestä koulunkäynnistä oli vielä 1880 luvulle tultaessa hämmentävä. Suomen ensimmäinen yhteiskoulu oli ns. Brobergin koulu Läroverket för gossar och flickor, joka aloitti toimintansa 1883 Helsingissä. Varsinaisesti ansio yhteiskouluajatuksen kehittymisestä annetaan kuitenkin usein Lucina Hagmanille ja hänen aktiiviselle panokselleen Helsingin Suomalaisen Yhteiskoulun perustamiseksi vuonna 1886. Ajatus vastaavanlaisen koulun perustamisesta Tampereelle heräsi Tampereen Naisyhdistyksen piirissä, jonka pöytäkirjoihin hanke kirjattiin ensimmäistä kertaa vuonna 1894 (Tiililä 2005). Asiaa valmistelemaan valittiin toimikunta, johon kuului mm. Duodecimin perustajajäsen Gustaf Rudolf Idman. Pian hankkeen kannattajiin liittyi myös Nils Durchman, ja hänestä tuli koulun perustamisanomuksen ensimmäinen allekirjoittaja. Vuonna 1895 saivat»rautatienlääkäri Nils Gustaf Durchman, pankinjohtaja Atle Genetz ym.» luvan uuden koulun perustamiseen (www.yksityiskoulut.fi/ matrikkeli/tampereenyh.htm). Tampereen suomalaisesta yhteiskoulusta tulikin heti sen perustamisvuodesta lähtien duodecimilaisten suosima koulu. Oppilasmatrikkeliin merkittiin numerolla 1 piirilääkäri Otto Bergströmin (Duodecim seuran jäsen numero 17) poika Otto, numerolla 2 Nils Durchmanin esikoistytär Lempi ja numerolla 3 Durchmanin veljentytär Valma, ja oppilas numero 5 oli Gustaf Rudolf Idmanin esikoispoika Gösta (Tampereen Yhteiskoulu 1895 1962). Kaikista muistakin Durchmanin ja Idmanin lapsista tuli vuorollaan tämän koulun oppilaita. Nils Durchman näyttää seuranneen aktiivisesti»oman» koulunsa antamaa opetusta.»kävelyretkelläni tapasin Malinin, jonka kanssa juttelin ainekirjoituksesta. Hän tiesi kertoa, että tohtori Durchman eräässä seurassa oli maininnut minun antavan sopimattomia aineita, koska kaupunkilaisille olin antanut Heinäniityllä, kirjasi koulun pitkäaikainen rehtori Kaarlo Tiililä päiväkirjaansa hiukan alistuneen tuntuisesti vuonna 1900 (Tiililä 2005). Kun Idman siirtyi Helsinkiin vuonna 1906, Durchman ei kauan paikkakunnalla viihtynyt. Jo vuonna 1907 hän siirtyi piirilääkäriksi Uuteenkaarlepyyhyn. Piiri käsitti noihin aikoihin Uudenkaarlepyyn, Jepuan, Munsalan, Oravaisten, Vöyrin, Maksamaan, Ylihärmän, Alahärmän, Kauhavan, Lapuan ja Nurmon kunnat eli käytännössä saman alueen kuin Lapuan tuomiokunta. Sen terveysoloista ja väestöstä Durchmanin aikoina on hänen seuraajansa Woldemar Backman laatinut yksityiskohtaisen tutkimuksen. Siitä käy ilmi, että Durchman on joutunut taistelemaan mm. isorokkoepidemian taltuttamiseksi vielä 1910 luvulla ja tulirokkoon kuoltiin sadoittain (www.nykarlebyvyer.nu). Durchman toimi siis sekä uransa alussa että lopussa voittopuolisesti ruotsinkielisellä alueella, mikä tietenkään ei hänelle tuottanut minkäänlaista epämukavuutta. Durchman olikin Rudolf Idmanin muistosanojen mukaan tyypillinen perustajatusinan edustaja siinä, että kielikysymyksissä hän oli vailla intohimoja ja hänen kotinsa ilmapiiri oli puolisonkin vaikutuksesta monikulttuurinen. Vuonna 1901 Äyräpään, Hillbomin ja 2200 J. Ignatius

Nils Durchman veneineen Meripirtin rannassa. Eero Durchmanin kokoelmat. Kahvihetki laiturilla. Eero Durchmanin kokoelmat. Jäsen nro 9: Nils Gustaf Durchman 15 muun duodecimilaisen erotessa Läkaresällskapetista Durchman pysyttäytyi edelleen molempien seurojen jäsenenä, ja saman ratkaisun tekivät muutkin perustajatusinaan kuuluneet kahta edellä mainittua siis lukuun ottamatta. Nils Durchman erosi kuitenkin lopulta Läkaresällskapetista. Kun vuonna 1916 käytiin väittelyä siitä, pitäisikö Läkaresällskapetin saamaa ja yksinomaan ruotsinkielisen väestönosan terveyden edistämiseen tarkoitettua lääkintöneuvos Bergstedtin testamenttilahjoitusta ottaa vastaan, kielikiista puhkesi uudelleen. Sen seurauksena 71 Duodecim seuran jäsentä erosi Läkaresällskapetista, ja tuolloin eroilmoituksensa jättäneiden joukkoon liittyi myös Nils Durchman. Viidentoista työvuoden jälkeen Durchman jäi 1922 Uudestakaarlepyystä eläkkeelle ja muutti vanhuudenpäivikseen Helsinkiin. Kesiä hän kuitenkin edelleen vietti Uudenkaarlepyyn saaristossa. Viimeisiä vuosia varjosti huonontunut terveydentila, ja hän liikkui Helsingin kotinsa ulkopuolella vain vähän. Vuonna 1920 tapahtunut nuorimman pojan kuolema dramaattisessa lento onnettomuudessa epäilemättä koski häneen syvästi ja vähensi intoa osallistua pääkaupungin seuraelämään. Duodecim seuran kokouksiin hän ei juuri osallistunut, eikä hän ollut paikalla silloinkaan, kun hänet seuran 40 vuotisjuhlassa 1921 valittiin seuran kunniajäseneksi. Durchman olikin Rudolf Idmanin sanojen mukaan ensi kädessä lääkäri. Yhdistyselämä ei häntä kiinnostanut eivätkä valtiolliset tai kunnalliset toimet häntä miellyttäneet, mutta periaatteellisista syistä hän ei kieltäytynyt näistäkään tehtävistä, jos kansalaisten luottamus hänet niihin kutsui. Perhe ja ulkoilmaelämä olivat kuitenkin lähempänä sydäntä. Lääketieteelliseen julkaisutoimintaan hän ei ryhtynyt vaan omistautui kokonaan käytännön potilastyölle. Uudenkaarlepyyn kesähuvilan Meripirtin vanhoissa valokuvissa elää ikuinen kesä. Nils Durchman nähdään niissä perheensä ympäröimänä; lastenlapset uivat rannassa, purjehditaan, savustetaan kalaa, tehdään saunapuita, istutaan laiturilla seuraamassa koiran leikkejä, ja helteisenä päivänä istutaan huvilan lasikuistilla lounaalla, 2201

jota kyydittää pieni lasi hyvää viiniä. Joskus saattoi syttyä Äyräpään mieleen tuova paksu sikari. On aikaa katsella auringonlaskua ja aavaa horisonttia. Pitkän päivätyön tehnyt vanha piirilääkäri on löytänyt rauhaisan satamansa. JAAKKO IGNATIUS * * * Kiitän lämpimästi kauppaneuvos Eero Durchmania ja sairaanhoitaja Hilkka Jägersköldiä ennen julkaisemattomista valokuvista sekä avusta kirjoituksen laadinnassa. Duodecim seura on Turkan päivänä 8.7.2006 saanut juhlavuoden kunniaksi suvulta arvokkaan lahjoituksen, johon sisältyvät mm. Nils Durchmanin käyttämät kirurgiset instrumentit, reseptikirja, opiskeluaikaisia luentomuistiinpanoja ja ensimmäisiin Punaisen Ristin samariitti eli ensiapukursseihin liittyvää kirjeenvaihtoa. Suomalainen Lääkäriseura Duodecim kiittää kunnioittavasti lahjoituksesta. Henkilötietoja Durchman, Nils Gustaf, s. 3.3.1846 Inarissa, k. 29.6.1925 Helsingissä. Vanhemmat: Inarin kappalainen, sittemmin Ruoveden kirkkoherra lääninrovasti Josef Vilhelm Durchman ja Emma Charlotta Reuter. Puoliso 1883 Ljubow (Ljuba) Sittkoff 1859 1931. Vanhemmat: kauppias, Ruotsin ja Norjan varakonsuli Maarianhaminassa Nicolaj Sittkoff ja Helene Rubloff. Lapset: Lempi Helena Lemmitty (Kallio) 1884 1948, Lauri Ilmari Lemmitty 1887, paperi-insinööri, Ele Maire Lemmitty 1889 1890, Elo Säe Lemmitty 1892 1968, agronomi, Äly Rae Lemmitty 1894 1920, lentäjä (kuoli Savoia-lentoveneen syöksyttyä Alpeille 7.9.1920; onnettomuuden vuosipäivänä vietetään edelleen Suomen ilmavoimien vainajien päivää). Opinnot: ylioppilas Vasa Gymnasium 1866, kirjoittautui yliopistoon (Pohjalaiseen osakuntaan) 22.9.1866, FK (fyysis matemaattinen osasto) 1877, LK 1880, LL 1883. Virkaura: Kymin tehtaitten vt. lääkäri (Konrad Relanderin sijaisena) kaksi viikkoa elokuussa 1881, Maarianhaminan vt. kaupunginlääkäri kaksi viikkoa elokuussa 1882, Lapinlahden apulaislääkäri kolme kuukautta 1883, Maarianhaminan vt. kaupunginlääkäri 1883 1884, vakinainen 1884 1886. Yksityislääkäri Tampereella 1886 1907 ja samanaikaisesti vt. köyhäintalonlääkäri 1889 1891, vt. rautatielääkäri 1889 1892 ja vakinainen 1892 1907, vt. Tampereen kaupunginlääkäri 1889 1891, 1895 ja 1906 07, vt. Tampereen piirilääkäri 1894 1895. Valkeakosken paperitehtaan lääkäri 1889 1893. Tampereen Pellava ja Rautateollisuus OY:n (Tampella) tehtaanlääkäri 1896 1907. Uudenkaarlepyyn piirilääkäri 1907 1922. Luottamustoimet: Tampereen kaupunginvaltuuston jäsen, Tampereen Terveydenhoitolautakunnan jäsen, varapuheenjohtaja, puheenjohtaja 1907. Jäsenyydet: Duodecim perustajajäsen 1881, kunniajäsen 1921. Finska Läkaresällskapet 1883 1916 (erosi 30.9.1916). Suomalaisen Kirjallisuuden Seura 1876 (perustajatusinasta ensimmäisenä), Suomen Talousseura. Opintomatka: (ja samalla häämatka) Tukholmaan, Berliiniin ja Wieniin (yhdeksän kuukautta) 1883 84. Haudattu Helsingin Hietaniemen hautausmaalle. Kirjallisuutta Backman W. Nykarleby provinsialläkardistrikt. En 50-års berättelse 1870 1920. www.nykarlebyvyer.nu Bergholm A. Sukukirja. Suomen aatelittomia sukuja I. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Otava, 1901, s. 380 381. Idman GR. Nils Gustaf Durchman. Duodecim 1925;41:483 4. Pitkäjärvi T. Tampereen Lääkäriseuran ensimmäinen vuosisata. Kirjassa: Ylitalo P, ym. toim. Vuosisata terveydeksi. Tampereen Lääkäriseura 1898 1998. Jyväskylä: Gummerus Kirjapaino OY, 1998, s. 305 8. Sulkunen I. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura 1831 1892. Hämeenlinna: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2004, s. 78. Tampereen Yhteiskoulu 1895 1962. Tampere, 1964. Tiililä P. Rehtorin päiväkirjat. Tampereen yhteiskoulun rehtori Kaarlo Tiililän päiväkirjoista 1893 1936 koottua. Vammala: Tampereen yhteiskoulun säätiö, 2005, s. 12 3, 35. www.yksityiskoulut.fi/matrikkeli/tampereenyh.htm 2202