VAASAN KAUPUNGIN TARKASTUSLAUTAKUNTA VASA STADS REVISIONSNÄMND ARVIOINTIKERTOMUS VUODELTA 2012 UTVÄRDERINGSBERÄTTELSE FÖR ÅR 2012

VAASAN KAUPUNGIN TARKASTUSLAUTAKUNTA VASA STADS REVISIONSNÄMND ARVIOINTIKERTOMUS VUODELTA 2012 UTVÄRDERINGSBERÄTTELSE FÖR ÅR 2012

Kansikuva Pärmbild: Esa Siltaloppi Layout: Jouko Keto Vaasan kaupunki - Vasa stad Graafiset palvelut - Grafiska tjänster 2013

SISÄLLYSLUETTELO INNEHÅLLSFÖRTECKNING 1. Puheenjohtajan katsaus Ordförandens översikt 4 2. Tarkastuslautakunta, tilintarkastaja, tarkastusyksikkö 6 Revisionsnämnden, revisorn och revisionsenheten 3. Vaasan kaupungin visio ja strategia sekä tavoitteiden arviointi vuodelta 2012 Vasa stads vision och strategi samt utvärdering av målen för år 2012 8 4. Vaasan kaupungin ja Vähäkyrön kunnan yhteenliittyminen liittymisen tarkastelua kuntajakolain hengessä Sammanslagningen av Vasa stad och Lillkyro kommun en granskning av sammanslagningen i kommunindelningslagens anda 12 4.1. Taustaa Bakgrund 12 4.2. Kuntaliitoksen valmistelu yhdistymissopimus Beredningen av kommunsammanslagningen sammanslagningsavtalet 13 4.3. Yhdistymisen valmistelu ja toteuttaminen Beredning och genomförande av sammanslagningen 17 5. Vaasan kaupungin tarkastuslautakunnan jälkiarviointia mitä opittiin, miten tästä eteenpäin? Vasa stads revisionsnämnds utvärdering i efterhand vad har man lärt sig och hur går man vidare? 22 5.1. Perhekeskus Familjecentret 24 5.2. Siirtoviivepotilaat (ns. klinikkavalmiit potilaat) Patienter med fördröjd förflyttning (s.k. klinikfärdiga patienter) 28 5.3. Vaasan kaupungin kaavoitus ja ns. kaavoitusekonomia Vasa stads planläggning och den s.k. planläggningsekonomin 31 5.4. Asuntomessut ja budjetoinnin suunnitelmallisuus Bostadsmässan och planenligheten i budgeteringen 34 5.5. Palkka- ja palkitsemisstrategiassa mainittu tulospalkka Resultatlön som anges i löne- och belöningsstrategin 40 6. Kokonaisrahoituksen tasapaino, talouden tasapainotuksen toteutuminen sekä taloussuunnitelman ja talouden tasapainottamiseksi laaditun toimenpideohjelman riittävyys Balanserad totalfinansiering, utfallet vid balanseringen av ekonomin samt ekonomiplanens och åtgärdsprogrammets tillräcklighet för balanseringen av ekonomin 47 7. Selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä Redogörelse för ordnande av den interna kontrollen 52 8. Valtuustokauden 2009-2012 arviointikertomusten yhteenveto Sammanfattning av utvärderingsberättelserna för fullmäktigeperioden 2009 2012 53 Arviointikertomuksessa on käytetty seuraavia symboleja kuvaamaan suoritettua arviointia: I utvärderingsberättelsen har följande symboler använts för att beskriva utvärderingen: Asia/ tavoite on edistynyt hyvin ja/ tai siitä on positiivisia vaikutuksia Ärendet/målet har framskridit väl och/eller det har positiva verkningar Asia/ tavoite ei ole edistynyt ja/ tai siitä on negatiivisia vaikutuksia Ärendet/målet har inte framskridit och/eller det har negativa verkningar Asiaa voidaan kehittää/ tavoitteen saavuttamista voidaan edistää Ärendet kan utvecklas/uppnåendet av målet kan främjas 3

1. Puheenjohtajan katsaus Tarkastuslautakunnan 2009 2012 viimeinen toimintavuosi keskittyi valtuustokauden 2009-2012 aikaisen toiminnan tarkasteluun. Toimintavuotta väritti myös Vaasan ja Vähänkyrön kuntaliitosneuvottelut. Tarkastuslautakunta on tässä arviointikertomuksessa pyrkinyt arvioimaan kuntaliitoksen valmistelua ja täytäntöönpanoa. Keskusteluja ja neuvotteluja esimerkiksi hallinnon järjestelyistä käytiin monilla foorumeilla. Kaiken kaikkiaan tarkastuslautakunta arvioi liitoksen valmistelun edenneen melko hyvin. Erityiseen tilanteeseen kuntaliitosneuvotteluissa jouduttiin eräiden hallintokuntien kohdalla, joilla ei ollut suoraa yhteyttä kuntaliitosta valmisteleviin työryhmiin. Tämä näkyi esimerkiksi tarkastuslautakuntien työssä sekä Vaasassa että Vähässäkyrössä. Puheenjohtajana huomioin, että keskushallinnon, eikä muidenkaan tahojen osalta oltu kiinnostuttu siitä, kuinka tarkastuslautakunnan toiminta organisoidaan liittymisvaiheessa. Vaasan tarkastusyksikkö joutui kantamaan vastuun koko asiasta niin, että keskustelukumppaneita ei hallinnosta löytynyt. Tarkastustoimi on kokonaisuudessaan merkittävä ja tärkeä osa hallintoa. Lopputulos oli kuitenkin onnistunut ja selkeä. Molemmat lautakunnat saivat asiansa toimimaan. Vähäkyrö julkaisee oman arviointikertomuksensa vuodelta 2012, kuten Vaasakin. Kauden 2009-2012 tarkastuslautakunta on pyrkinyt työssään tuomaan uusia näkökulmia kunnallisen toiminnan arviointiin, joka näkyy myös tässä arviointikertomuksessa. Alkavalle uudelle lautakunnalle jääkin haastavia tehtäviä valvoa esimerkiksi kuntaliitoksen jälkeistä tilannetta. Kuinka uusien liitosneuvottelujen lähtökohdat voitaisiin turvata? Tarkastuslautakunta toteaa, että valtuustokaudella 2009-2012 on monissa asioissa onnistuttu ja valitettavasti, myös epäonnistuttu. Surullisen kuuluisassa Hevosurheilukeskuksen suunnittelussa ja hallinnoinnissa sekä koordinoinnissa on tarkastuslautakunnan mielestä raskaasti epäonnistuttu. Hankkeen riskiarviointi olisi tullut tehdä jo ennen vuoden 2010 kuntapäätöksiä. Lautakunta on arvioinut myös tulospalkkiojärjestelmää ja sen käyttöä ja todennut, että järjestelmää ei ole pääosin valvottu ja arvioitu tulospalkkioperiaatteiden mukaisesti. Talouden kehittyminen on puhuttanut tarkastuslautakuntaa koko valtuustokauden 2009-2012. Siitäkin huolimatta, että valtuustokauden ensi vuodet olivat kaupungille reilusti ylijäämäisiä. Talouden kehityksestä johtuen tarkastuslautakunta on joutunut tässä arviointikertomuksessa tarkastelemaan eräiltä osin myös vuoden 2013 talousarviota. Vuoden 2013 huimat investoinnit tulevat nousemaan noin 65 M :n tasoon ja lainanottoakin on päätetty nostaa alkuperäisistä luvuista yli 48 M :n tasoon. Tämä tarkoittaa sitä, että toteutuessaan vuoden 2013 investoinnit tulevat tarkastuslautakunnan arvion mukaan olemaan jopa yli kaksinkertaiset siihen nähden, mitä Vaasan kaupungin investointitaso voisi olla. Myös tilinpäätöksen alijäämäisyys huolettaa lautakuntaa. Aiemmin kerätty ylijäämäisyys ei riitä pitkään kattamaan alijäämäisyyttä, jos jatkamme tällä tahdilla. Taloussuunnitelmassa 2013-2015 arvioidut alijäämät tulevat toteutuessaan olemaan suuremmat kuin kertyneet ylijäämät. Mikäli näin käy, tulee tarkastuslautakunnan ryhtyä arvioimaan myös talouden tasapainottamista koskevia toimenpiteitä. Ikuisuuskysymys tuntuu myös olevan edelleenkin sisäinen valvonta, jossa johtamiskulttuuri ja sisäisen valvonnan menetelmät eivät kohtaa toisiaan kaupungin käytännöissä. Heimo Hokkanen Tarkastuslautakunnan puheenjohtaja 4

1. Ordförandens översikt Det sista verksamhetsåret för revisionsnämnden 2009 2012 koncentrerades till en granskning av verksamheten under fullmäktigeperioden 2009 2012. Verksamhetsåret färgades även av Vasas och Lillkyros förhandlingar om kommunsammanslagningen. Revisionsnämnden har i denna utvärderingsberättelse strävat efter att utvärdera beredningen och verkställandet av kommunsammanslagningen. Diskussioner och förhandlingar t.ex. om de administrativa arrangemangen fördes i många forum. I det stora hela är revisionsnämndens bedömning att beredningen av sammanslagningen har avancerat rätt väl. Man hamnade i en speciell situation i sammanslagningsförhandlingarna i fråga om vissa förvaltningar som inte hade någon direkt kontakt till de arbetsgrupper som beredde sammanslagningen. Det här framgick t.ex. av revisionsnämndernas arbete såväl i Vasa som i Lillkyro. Som ordförande poängterar jag att varken centralförvaltningen eller andra aktörer var intresserade av hur revisionsnämndens verksamhet skulle organiseras i sammanslutningsskedet. Vasa revisionsenhet blev tvungen att bära ansvaret för det hela, eftersom man inte fann några samtalspartner inom förvaltningen. Revisionsväsendet är i sin helhet en betydande och viktig del av förvaltningen. Slutresultatet blev dock lyckat och tydligt. Bägge nämnderna lyckades i sina åtaganden. Lillkyro publicerar sin egen utvärderingsberättelse för år 2012, liksom även Vasa. Revisionsnämnden har i sitt arbete under perioden 2009 2012 strävat efter att lyfta fram nya perspektiv på utvärderingen av kommunens verksamhet, vilket även framgår av denna utvärderingsberättelse. Den nya nämnden som inleder sin verksamhet får således utmanande uppgifter, t.ex. att övervaka situationen efter kommunsammanslagningen. Hur kunde man kunna trygga utgångspunkterna för nya sammanslagningsförhandlingar? Revisionsnämnden konstaterar att man under fullmäktigeperioden 2009 2012 har lyckats i många ärenden och, tyvärr, även misslyckats. Enligt revisionsnämnden har man i planeringen och administrationen samt koordineringen av det sorgligt ryktbara Hästsportcentret misslyckats grovt. Riskbedömningen av projektet borde ha gjorts redan före 2010 års kommunbeslut. Nämnden har även utvärderat resultatbonussystemet och dess användning och konstaterat att systemet till största delen inte har övervakats och utvärderats enligt resultatbonusprinciperna. Utvecklingen av ekonomin har varit ett samtalsämne inom revisionsnämnden under hela fullmäktigeperioden 2009 2012. Även trots att de första åren av fullmäktigeperioden uppvisade ett rejält överskott för staden. Till följd av den ekonomiska utvecklingen har revisionsnämnden i denna utvärderingsberättelse varit tvungen att till vissa delar granska även budgeten 2013. De vådliga investeringarna år 2013 kommer att stiga till en ungefärlig nivå på ca 65 miljoner, och även låntagningen har man beslutat höja från de ursprungliga siffrorna till en nivå på över 48 miljoner. Det här innebär att om 2013 års investeringar genomförs kommer de enligt revisionsnämndens bedömning att vara rentav mer än det dubbla jämfört med den investeringsnivå som Vasa stad kan ha. Nämnden är även bekymrad för bokslutet, som uppvisar underskott. Det tidigare influtna överskottet räcker inte till länge för att täcka underskottet om vi fortsätter i den här takten. De kalkylerade underskotten i ekonomiplanen 2013 2015 kommer, om de blir verklighet, att vara större än överskotten. Om så sker måste revisionsnämnden börja utvärdera även åtgärder som gäller balanseringen av ekonomin. En evighetsfråga verkar alltjämt vara även den interna kontrollen, då ledningskulturen och den interna kontrollens metoder inte möts i stadens förfaranden. Heimo Hokkanen Revisionsnämndens ordförande 5

Kuva Foto: Jouko Keto 2. Tarkastuslautakunta, tilintarkastaja ja tarkastusyksikkö Revisionsnämnden, revisorn och revisionsenheten Tarkastuslautakunta antaa kuntalain (365/1995) mukaisesti valtuustolle vuosittain arviointikertomuksen siitä, ovatko valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet toteutuneet kunnassa ja kuntakonsernissa. Tarkastuslautakunta voi arvioida myös toiminnan, toimintatapojen ja palvelujen järjestämisen tarkoituksenmukaisuutta. Jos kunnan taseessa on kattamatonta alijäämää, tarkastuslautakunnan on arvioitava talouden tasapainotuksen toteutumista tilikaudella sekä voimassa olevan taloussuunnitelman ja toimenpideohjelman riittävyyttä taloussuunnitelmakaudelle. Vaasan kaupungin tarkastussäännön mukaan tarkastuslautakunta voi arviointikertomuksen lisäksi antaa kaupunginvaltuustolle muitakin selvityksiä ja raportteja. Tarkastuslautakunnan työskentely perustuu vuosittain hyväksyttävälle toimintasuunnitelmalle. Vaasan kaupunki ja Vähänkyrön kunta ovat tehneet kuntaliitoksen 1.1.2013 alkaen. Kuntajakolain (1698/2009) mukaan uuden kunnan tarkastuslautakunta ja tilintarkastajat tarkastavat lakkaavien kuntien tarkastuslautakuntien ja tilintarkastajien valmistelun pohjalta lakkaavien kuntien hallinnon ja talouden kuntajaon muutoksen voimaantuloa edeltävältä vuodelta. Tarkastus koskee myös kuntajaon muutoksen valmistelua. Tarkastuslautakunta huomioi vuoden 2012 toimintasuunnitelmassa kuntajakolain vaatimukset. Yhdistyneen Vaasan ulkoisen tarkastuksen toimintaa valmisteltiin hyvässä ja tiiviissä yhteistyössä Vähäkyrön tarkastuslautakunnan kanssa. Työhön kuului muun muassa tilintarkastuspalveluiden määrittely ja kilpailutus. Tilintarkastuspalveluiden laajuuteen vaikutti myös kuntalain muutokset. Tarkastuslautakuntaan kuuluu 9 varsinaista jäsentä, joilla kullakin on henkilökohtainen varajäsen. Revisionsnämnden ger fullmäktige årligen enligt kommunallagen (365/1995) en utvärderingsberättelse om huruvida de mål för verksamheten och ekonomin som fullmäktige satt upp har nåtts i kommunen och kommunkoncernen. Revisionsnämnden kan även utvärdera hur ändamålsenligt verksamheten, verksamhetssätten och servicen har ordnats. Om kommunens balansräkning visar underskott som saknar täckning, ska revisionsnämnden bedöma hur balanseringen av ekonomin har utfallit under räkenskapsperioden samt den gällande ekonomiplanens och åtgärdsprogrammets tillräcklighet för ekonomiplaneperioden. Enligt Vasa stads revisionsstadga kan revisionsnämnden förutom utvärderingsberättelsen ge stadsfullmäktige även andra utredningar och rapporter. Revisionsnämndens arbete baserar sig på en verksamhetsplan som godkänns årligen. Vasa stad och Lillkyro kommun genomförde en kommunsammanslagning 1.1.2013. Enligt kommunindelningslagen (1698/2009) granskar den nya kommunens revisionsnämnd och revisorer, utgående från beredning som gjorts av revisionsnämnderna och revisorerna i de kommuner som upplöses, förvaltningen och ekonomin i de kommuner som upplöses för det år som föregick ändringen i kommunindelningen. Granskningen ska gälla även beredningen av ändringen i kommunindelningen. Revisionsnämnden beaktar i verksamhetsplanen för år 2012 kraven i kommunindelningslagen. Den externa revisionens verksamhet i det sammanslagna Vasa har beretts i god anda i nära samarbete med Lillkyro revisionsnämnd. Till arbetet hörde bl.a. att fastställa och konkurrensutsätta revisionstjänsterna. Omfattningen av revisionstjänsterna påverkades även av ändringarna i kommunallagen. Till revisionsnämnden hör nio ordinarie medlemmar, som var och en har en personlig ersättare. 6

Valtuuston toimikautta 2009 2012 vastaava tarkastuslautakunta : Revisionsnämnden för fullmäktiges mandattid 2009 2012 : Varsinaiset jäsenet Ordinarie medlemmar Heimo Hokkanen, puheenjohtaja ordförande Taina Inkeri Lehto, varapuheenjohtaja vice ordförande Pekka Perälä Joakim Strand Mauri Öljymäki Virva Hirvi-Nevala Maria Storgård Anne Södervik Ossi Kukkonen Varajäsenet Ersättare Ulla Granfors Pirjo Andrejeff Salim Zeidan Roger Thölix Ragnvald Blomfeldt (Kv Fg 10.5.10 46) Klaus Berg Virve Airaksinen Reko Kauranen Jaana Sippus Susanna Koski (Kv Fg 6.9.10 76) Juha Heikkilä Valtuusto valitsi 23.3.2009 51 tilintarkastajaksi valtuustokautta 2009-2012 vastaavaksi ajaksi Oy Audiator Ab:n. Ulkoisen tilintarkastuksen yhteydessä tehdyistä huomioista tiedotetaan suoraan kohteille ja heiltä pyydetään kommentit tehtyyn tarkastukseen. Vuonna 2011 otettiin käyttöön menetelmä, jossa tilintarkastuksen väliraportti ja sen sisältämät huomiot tiedotetaan myös kaupunginjohtajalle ja osiltaan toimialajohtajille. Toimintaa on jatkettu vuonna 2012. Tarkastuslautakuntaa avustaa tarkastusyksikkö. Ulkoista tilintarkastajaa avustavat tehtävät on toimintavuoden 2012 aikana siirretty kaupungin sisäiseen tarkastukseen. Tarkastusyksikön tavoitteet ja tarkastustoimen vuoden 2012 toimintakertomus on esitetty kaupungin tilinpäätöksessä. Fullmäktige valde 23.3.2009 51 Oy Audiator Ab till revisor för den tid som motsvarar fullmäktigeperioden 2009 2012. Observationer som har gjorts i anslutning till den externa revisionen meddelas direkt till objekten, och de ombeds ge kommentarer om den utförda granskningen. År 2011 tog man i bruk en metod som innebär att även stadsdirektören och i fråga om vissa delar även sektordirektörerna ges en mellanrapport av revisionen och de observationer som ingår i den. Verksamheten har fortsatt år 2012. Revisionsnämnden bistås av revisionsenheten. De uppgifter som går ut på att bistå den externa revisorn har under verksamhetsåret 2012 överförts till stadens interna revision. Revisionsenhetens mål och revisionsväsendets verksamhetsberättelse för år 2012 presenteras i stadens bokslut. 7

Kuva Foto:Jaakko J Salo 3. Vaasan kaupungin visio ja strategia sekä arviointikertomuksessa tehty tavoitteiden arviointi vuodelta 2012 Vasa stads vision och strategi samt utvärdering av målen för år 2012 Kaupunginvaltuuston hyväksyi 10.1.2011 Vaasan kaupungille vision vuoteen 2025 Vaasa energiaa hyvään elämään sekä sen kolme strategista tavoitetta. Vuoden 2012 talousarviossa ja vuosien 2013-2014 taloussuunnitelmassa taloussuunnitelmakauden strategiset tavoitteet on asetettu seuraavasti: Stadsfullmäktige godkände 10.1.2011 Vasa stads vision fram till år 2025 Vasa energi för ett gott liv" samt visionens tre strategiska mål. I budgeten för år 2012 och ekonomiplanen för åren 2013 2014 har ekonomiplaneperiodens strategiska mål satts enligt följande: 1. Kehitysedellytysten turvaaminen: Kilpailukykyinen kaupunki ja elinkeinopolitiikka sekä eheä ja vetovoimainen kaupunkirakenne, joka tukee kestävää kehitystä. 2. Hyvinvoinnista huolehtiminen: Vaasa on kansainvälinen ja energinen kaksi- ja monikielisen kulttuurin ja koulutuksen keskus, jossa hyvinvoinnista ja osaamisesta huolehditaan tehokkaasti, vaikuttavasti ja oikeudenmukaisesti. 3. Kaupunkiorganisaation toimivuus: Vaasan kaupunkikonserni toimii tuottavasti ja vaikuttavasti sekä asiakaslähtöisyyttä ja yhteisöllisyyttä edistäen. 1. Utvecklingsförutsättningarna tryggas: en konkurrenskraftig stads- och näringspolitik och enhetlig och attraktiv stadsstruktur, som stöder en hållbar utveckling. 2. Omsorg om välfärden: Vasa är ett internationellt och energiskt två- och flerspråkigt centrum för kultur och utbildning, som effektivt, verkningsfullt och rättvist tar hand om välfärd och kunnande. 3. Stadsorganisationens funktionsduglighet: Vasa stadskoncern är produktiv och effektiv samt främjar kundorientering och samhörighet. Vaasan kaupunkikonserni uudisti vuonna 2011 vuodesta 2006 voimassa ollutta strategiaansa muun muassa strategisia tavoitteita uusimalla sekä niistä johdettujen valtuustoon nähden sitovien tavoitteiden määrää vähentämällä. Tarkastuslautakunta arvioi aikaisemmassa strategiassa Vasa stadskoncern har år 2011 förnyat sin strategi som gällt sedan år 2006, bl.a. genom att man omarbetat de strategiska målen och minskat antalet från dem härledda bindande mål i förhållande till fullmäktige. Revisionsnämnden bedömde framgången vad gäller den tidigare strategin i sin 8 Kuvat Foton: Jaakko J Salo

onnistumista arviointikertomuksessaan vuodelta 2010. Tuolloin lautakunta totesi tavoitteiden saavuttamisen perusteella, että vuosina 2008-2010 kyettiin toteuttamaan hyvin merelliseen ja kansainväliseen Vaasaan liittyvää strategista tavoitetta (päämäärä 1). Strategiseen tavoitteeseen, kaupunkikonsernin johtaminen, sisältyvien valtuustoon nähden sitovien tavoitteiden toteutumisessa havaittiin olevan eniten hajontaa (päämäärä 4). Seuraavissa kuvissa 1-3 on esitetty tarkastuslautakunnan tekemän arvioinnin perusteella yhteenveto vuosien 2011-2012 strategisten tavoitteiden toteutumisesta (n = valtuustoon nähden sitovien tavoitteiden lukumäärä). Tavoitteiden toteutumisen arviointi perustuu kaupunginhallituksen tilinpäätösraportointiin ja vuoden 2012 aikana käsiteltyyn väliraportointiin. Vaasan kaupungin talousarviossa 2011 oli vähemmän valtuustoon nähden sitovia tavoitteita kuin vuonna 2012. Vuonna 2012 tavoitteita oli yhteensä 45. Kuten kuvista 1-3 voidaan havaita on vuoden 2012 lopulla tilanne samankaltainen aikaisemman strategian lopun (vuoden 2010) tilanteen kanssa. Kehitysedellytysten turvaamista koskevan strateutvärderingsberättelse för år 2010. Då konstaterade nämnden på basis av förverkligandet av målen att man under åren 2008 2010 på ett bra sätt kunde förverkliga det strategiska målet om ett havsnära och internationellt Vasa (mål 1). Man upptäckte att det var störst spridning när det gäller förverkligandet av de i förhållande till fullmäktige bindande mål som ingår i det strategiska målet ledningen av stadskoncernen (mål 4). Följande bilder 1 3 presenterar ett sammandrag utgående från revisionsnämndens utvärdering av hur de strategiska målen för åren 2011 2012 har förverkligats (n = antalet mål som är bindande i förhållande till fullmäktige). Utvärderingen av måluppfyllelsen baserar sig på stadsstyrelsens bokslutsrapportering och den mellanrapportering som behandlats år 2012. Kuva 1: 1. strateginen tavoite: kehitysedellytysten turvaaminen Bild 1: strategiskt mål: utvecklingsförutsättningarna tryggas Kuva 2: 2. strateginen tavoite: hyvinvoinnista huolehtiminen Bild 2: 2. strategiskt mål: omsorg om välfärden 1. tavoite toteutunut målet förverkligades 2. tavoite osittain toteutunut målet förverkligades delvis 3. tavoite ei toteutunut målet förverkligades inte 4. ei voi arvioida kan inte bedömas Kuva 3: 3. strateginen tavoite: kaupunkiorganisaation toimivuus Bild 3: 3. strategiskt mål: stadsorganisationens funktionsduglighet I Vasa stads budget 2011 var antalet mål som är bindande i förhållande till fullmäktige färre än år 2012. Målen år 2012 var totalt 45 till antalet. Så som framgår av bilderna 1 3 är situationen vid utgången av år 2012 lik situationen i slutet av den tidigare strategin (år 2010). Förverkligandet av det strategiska målet att trygga utvecklingsförutsättningarna 9

gisen tavoitteen toteutuminen on lähtenyt uuteen nousuun vuoden 2011 notkahduksen jälkeen. Kaupunkiorganisaation toimivuutta koskevan strategisen tavoitteen toteumassa on hajontaa. Nykyisen strategian kolmas tavoite, kaupunkiorganisaation toimivuus, sisältää samankaltaisia tai samoja tavoitteita kuin aikaisemman strategian neljäs päämäärä: kaupunkikonsernia johdetaan tehokkaasti ja taloudellisesti. Hyvinvoinnista huolehtimista koskevan strategisen tavoitteen kokonaistoteuma oli vuonna 2011 hyvää (kuva 2). Vuoden 2012 tulosta rasittaakin sitten jo se, että osassa valtuustoon nähden sitovista tavoitteista ei ole edetty vuoden 2011 tasosta. Esimerkiksi kriittisen menestystekijän 2.4, turvallisuutta ja viihtyvyyttä sekä ympäristön laatua kehitetään, valtuustoon nähden sitovien tavoitteiden raportoinnit ovat niin samankaltaisia, että vuoden 2012 aikana saavutetut tulokset eivät tule näkyviksi. Tämä saattaa tarkastuslautakunnan mielestä olla seurausta esimerkiksi kaupungin toimintavuoden 2012 aikaisesta suuntautuneisuudesta kehitysedellytysten turvaamista koskeneen strategisen tavoitteen toteuttamiseen. Toimintavuoden 2012 aikana laaditussa talousarviossa vuodelle 2013 on tilanne kuitenkin tasoittunut. Hyvinvoinnista huolehtiminen on nostettu tavoitetasolla (valtuustoon nähden sitovat tavoitteet) määrällisesti samalle tasolle kehitysedellytysten turvaamista koskevan tavoitteen kanssa. Kokonaisuutta tarkasteltaessa voidaan todeta, että vuodet 2011 ja 2012 ovat strategisen onnistumisen kannalta melko samanlaisia. Valtuustoon nähden sitovat tavoitteet ovat toteutuneet tai osittain toteutuneet valtuustokauden 2009-2012 toisella puoliskolla noin 65 %:sesti. Vuoden 2013 talousarviossa valtuustoon nähden sitovia tavoitteita on vähemmän kuin vuonna 2012, mutta enemmän kuin vuonna 2011. Vuoden 2010 lopulla valmistellun strategian arvioinnin kannalta tilanne on uudistusten johdosta kuitenkin hieman ongelmallinen. Vuoden 2010 uudistuksen tavoitteena oli, että valtuustoon nähden sitovien tavoitteiden toteuttaminen voi kestää pidempään kuin yhden talousarviovuoden. Tällöin tavoite voi toteutua osittain talousarviovuoden aikana ja kokonaisuudessaan esimerkiksi taloussuunnittelukaudella. Tarkastuslautakunnan mielestä taloussuunnitelmakaudessa on ajallisesti hyviä elementtejä. Se mahdollistaa valtuustolta nopean reagoinnin muuttuvaan toimintaympäristöön. Samalla taloussuunnitelmakausi on kuitenkin riittävän pitkä siihen, että valtuustotason tavoitteet voivat käytännössä realisoitua. Vuoden 2013 talousarviossa on valtuustoon nähden sitovia tavoitteita kuitenkin uudistettu melko vahvasti vuoden 2012 tasosta. Eniten valtuustoon nähden sitovien tavoitteiden vaihtuvuutta on strategisissa tavoitteissa 2 (hyvinvoinnista huolehtiminen) ja 3 (kaupunkiorganisaation toimivuus). Tämän perusteella voi jatkossa osoittautua tämän kaltainen strategian kokonaisarviointi vaikeaksi, koska tavoitteilla ei ole vuonna 2010 määriteltyä taloussuunnitelmakauden kestävää jatkuvuutta. Strategian kokonaisarvion kannalta tilanne on haastava sen johdosta, että valtuustoon nähden sitovia tavoitteita ei ole näkyvästi johdettu strategiaa toteuttavan kaupungin hallintokuntien/ liikelaitosten tavoitteisiin. har fått ett nytt uppsving efter svackan år 2011. Det förekommer spridning i förverkligandet av det strategiska mål som gäller stadsorganisationens funktionsduglighet. Det tredje målet i den nuvarande strategin, stadsorganisationens funktionsduglighet, innehåller liknande eller samma mål som det fjärde målet i den tidigare strategin: stadskoncernen leds effektivt och ekonomiskt. Den totala uppfyllelsen av det strategiska målet omsorg om välfärden var år 2011 god (bild 2). Resultatet år 2012 belastas dock av att det inte har skett några framsteg jämfört med 2011 års nivå när det gäller vissa av de mål som är bindande i förhållande till fullmäktige. Rapporteringarna av de mål som är bindande i förhållande till fullmäktige är så likartade, t.ex. framgångsfaktorn 2.4, säkerheten, trivseln och miljöns kvalitet utvecklas, att de resultat som uppnåtts år 2012 inte framträder. Det här kan enligt revisionsnämnden vara en följd av exempelvis stadens inriktning under verksamhetsåret 2012 att förverkliga det strategiska målet att trygga utvecklingsförutsättningarna. Läget har dock stabiliserats i och med budgeten 2013, som gjordes upp under verksamhetsåret 2012. Omsorg om välfärden har på målnivå (mål som är bindande i förhållande till fullmäktige) kvantitativt lyfts till samma nivå som målet att trygga utvecklingsförutsättningarna. Vid en bedömning av helheten kan man konstatera att åren 2011 och 2012 är rätt liknande med tanke på strategins framgång. De mål som är bindande i förhållande till fullmäktige har förverkligats eller delvis förverkligats under andra hälften av fullmäktigeperioden 2009 2012 till ca 65 %. I budgeten 2013 är antalet mål som är bindande i förhållande till fullmäktige färre än år 2012 men fler än år 2011. Vad gäller utvärderingen av den i slutet av år 2010 beredda strategin är situationen dock något problematisk till följd av förnyelserna. Syftet med förnyelsen år 2010 var att förverkligandet av de mål som är bindande i förhållande till fullmäktige kan räcka längre än ett budgetår. Således kan målet förverkligas delvis under budgetåret och i sin helhet t.ex. under ekonomiplaneperioden. Enligt revisionsnämnden omfattar ekonomiplaneperioden element som är bra tidsmässigt. Den gör det möjligt för fullmäktige att reagera snabbt på en förändrad verksamhetsmiljö. Samtidigt är ekonomiplaneperioden dock tillräckligt lång för att målen på fullmäktigenivå kan realiseras i praktiken. I budgeten 2013 har de mål som är bindande i förhållande till fullmäktige dock omarbetats rätt kraftigt jämfört med nivån år 2012. Mest variation vad gäller de mål som är bindande i förhållande till fullmäktige är det i de strategiska målen 2 (omsorg om välfärden) och 3 (stadsorganisationens funktionsduglighet). Därför kan det i fortsättningen visa sig vara svårt med en dylik helhetsutvärdering av strategin, eftersom målen inte har den hållbara kontinuitet inom ekonomiplaneperioden som definierats år 2010. Med tanke på en helhetsbedömning av strategin är situationen utmanande eftersom de mål som är bindande i förhållande till fullmäktige inte tydligt har letts till målen för förvaltningarna/affärsverken inom staden, som förverkligar strategin. 10

Kuva Foto:Jaakko J Salo Alla olevat toimintavuotta 2012 koskevat tilastot on laskettu arvioinnista, joka on laadittu kaupunginhallituksen 27.3.2013 144 antaman tilinpäätösraportoinnin ja kaupunginvaltuuston 17.9.2012 104 käsittelemän 31.7.2012 tilanneraportin perusteella Statistiken nedan för verksamhetsåret 2012 baserar sig på den prognos som har gjorts upp utgående från stadsstyrelsens bokslutsrapportering 27.3.2013 144 och den lägesrapport 31.7.2012 som stadsfullmäktige behandlat 17.9.2012 104. Tarkastuslautakunnan arvioinnin tulokset vuodelta 2012 ovat seuraavat (vuosi 2011): Resultaten av revisionsnämndens utvärdering för år 2012 är följande (år 2011): Valtuustoon nähden sitovista tavoitteista toteutui noin 40 (32,5) %. Av de mål som är bindande i förhållande till fullmäktige förverkligades ca 40 (32,5) %. Valtuustoon nähden sitovista tavoitteista toteutui osittain noin 24 (32,5) %. Av de mål som är bindande i förhållande till fullmäktige förverkligades delvis ca 24 ( 32,5) %. Valtuustoon nähden sitovista tavoitteista jäi toteutumatta noin 16 (24) %. Av de mål som är bindande i förhållande till fullmäktige förverkligades inte ca 16 (24 )%. Tavoitteiden toteutumista ei voi arvioida noin 20 (11) %:n kohdalla. I fråga om ca 20 (11) % av målen kan förverkligandet inte bedömas. Tarkastuslautakunta uudistaa vuoden 2011 toimintaa käsitelleen arviointikertomuksen toimenpide-ehdotukset. Revisionsnämnden förnyar åtgärdsförslagen i utvärderingsberättelsen som gäller verksamheten år 2011. On hyvä arvioida strategisen kehittämisen ja esimerkiksi taloussuunnitelma-/ valtuustokausittaisten toimenpideohjelmien suhdetta ja mahdollisuuksia. Toimenpideohjelmilla voidaan toimeenpanna strategioita. Toimenpideohjelmissa voidaan esittää näkyvästi strategiasta johdetut valtuustoon nähden sitovat tavoitteet sekä tavoitteiden suhde hallintokuntiin/ liikelaitoksiin. Det är bra att utvärdera förhållandet mellan och möjligheterna vad gäller strategisk utveckling och t.ex. ekonomiplane-/fullmäktigeperiodvisa åtgärdsprogram. Genom åtgärdsprogrammen är det möjligt att verkställa strategier. Genom åtgärdsprogrammen kan man tydligt presentera de mål som härletts från strategin och som är bindande i förhållande till fullmäktige samt målens förhållande till förvaltningarna/affärsverken. 11

Kuva Foto:Esa Siltaloppi 4. Vaasan kaupungin ja Vähäkyrön kunnan yhteenliittyminen liittymisen tarkastelua kuntajakolain hengessä Sammanslagningen av Vasa stad och Lillkyro kommun en granskning av sammanslagningen i kommunindelningslagens anda Kuvat Foton: Jaakko J Salo 4.1. Taustaa Vaasan kaupunki ja Vähänkyrön kunta liittyivät yhteen 1.1.2013 alkaen. Valtuustokaudella 2009-2012 alkanut kuntaliitoksen valmistelu johti siihen, että kunnanvaltuustot hyväksyivät yhdistymissopimuksen 27.6.2011. Valtioneuvosto vahvisti 14.6.2012 kuntaliitoksen noin vuosi yhdistymissopimuksen hyväksymisen jälkeen. Valtioneuvoston päätöksellä uusi Vaasan kaupunki saa yhdistymisavustusta 3,2 M. Voimassa olevan kuntalain (17.3.1995) aikana on Suomessa tapahtunut kuntaliitoksia useina vuosina. Kuntalain tullessa voimaan vuonna 1996 oli Suomessa vielä 455 kuntaa. Kymmenen vuotta sen jälkeen (vuonna 2006) kuntia oli vielä 431. Rakenteiden kehittämistarve tuli kuitenkin nopeasti vastaan. Erityisesti kuntaliitosten lisääntymiseen ovat vaikuttaneet valtion luomat edellytykset ja vaatimukset (PARAS - hanke) sekä 2010 -luvulle tultaessa yhä useammin yleinen taloudellinen tilanne. Nykytilanteessa valtuustokauden 2013-2016 alkaessa on Suomessa 320 kuntaa. Määrällisesti suurimmat kuntaliitokset tehtiin vuosien 2005, 2007, 2009 ja 2013 alussa, joista vuosi 2009 oli kuntaliitosten huippuvuosi. Vuoden 2009 alussa kuntaliitos tapahtui 32:lla alueella ja se kosketti 99:ää kuntaa. 4.1 Bakgrund Vasa stad och Lillkyro kommun sammanslogs 1.1.2013. Beredningen av kommunsammanslagningen, som hade inletts under fullmäktigeperioden 2009 2012, ledde till att de båda kommunfullmäktige godkände sammanslagningsavtalet 27.6.2011. Statsrådet fastställde kommunsammanslagningen 14.6.2012 ungefär ett år efter godkännandet av sammanslagningsavtalet. Genom Statsrådets beslut får den nya staden Vasa 3,2 miljoner i sammanslagningsunderstöd. Under den gällande kommunallagens (17.3.1995) tid har det i Finland förekommit kommunsammanslagningar under flera år. När kommunallagen trädde i kraft år 1996 fanns det alltjämt 455 kommuner i Finland. Tio år senare (år 2006) var kommunerna 431 till antalet. Behovet att utveckla strukturerna kom dock snabbt emot. Det allt större antalet kommunsammanslagningar har särskilt påverkats av de förutsättningar och krav som staten skapat (KSSR-projektet) samt på 2010-talet allt oftare av det allmänna ekonomiska läget. I dagens när fullmäktigeperioden 2013 2016 situation inleds finns det 320 kommuner i Finland. De kvantitativt största kommunsammanslagningarna genomfördes i början av år 2005, 2007, 2009 och 2013, och av dem var 2009 året 12

med flest kommunsammanslagningar. I början av år 2009 genomfördes kommunsammanslagningar på 32 områden och de berörde 99 kommuner. Kuva 4: Kuntien määrä Suomessa vuosina 2000-2013 Bild 4: Antalet kommuner i Finland åren 2000 2013 Lähde: Kuntaliitto Källa: Kommunförbundet Vuoden 2013 alussa kuntaliitos tapahtui 10:llä alueella ja se kosketti 26:tta kuntaa. Vaikka vuonna 2009 tapahtui määrällisesti huomattava määrä liitoksia, esimerkiksi Salossa yhdistyi 10 kuntaa ja Kouvolassa sekä Hämeenlinnassa 6 kuntaa, on vuosi 2013 kuntakartan kannalta merkittävä. Oulussa tapahtui viiden kunnan monikuntaliitos, jossa noin 145 000 asukkaan kaupunki muodosti yli 190 000 asukkaan metropolialueen. Samalla Oulu nousi Turun ohi yli 100 000 asukkaan kaupunkien listalla. Samaan aikaan Pohjanmaan alueelle muodostettiin Vaasan ja Vähäkyrön kuntaliitoksen yhteydessä Vaasan kaupungista erillinen kaupunginosa. Vaasalla ja Vähäkyröllä ei ole yhteistä maarajaa. Yhteisen maarajan puuttumisesta huolimatta entisen Vähäkyrön kunnan alue on maa-alaltaan maakuntatasolla tarkasteltuna erittäin merkittävä. Kuntaliitos lähes kaksinkertaisti Vaasan pinta-alan. Kuntaliitoksen yhteydessä myös entisen Vähäkyrön kunnan kielellinen asema muuttui, kun Vähästäkyröstä tuli osa kaksikielistä Vaasaa. Muissa vuoden 2013 alussa toteutuneissa kuntaliitoksissa kielellinen asema ei muuttunut. Viimeksi näin tapahtui vuonna 2009, kun kaksikieliseen Kokkolaan liitettiin Kälviä, Lohtaja ja Ullava. Loviisassa vuonna 2010 tehty kuntaliitos ei muuttanut liittyneiden kuntien kaksikielistä asemaa vaikka kielelliset suhteet muuttuivatkin. 4.2. Kuntaliitoksen valmistelu - yhdistymissopimus Valtioneuvosto vahvisti Vaasan Kaupungin ja Vähäkyrön kunnan yhteenliittymisen yhdistymissopimuksen ja erityisen kuntajakoselvittäjän esityksen perusteella kesällä 2012. Vaasan alueelle asetettiin erityinen kuntajakoselvittäjä selvittämään kuntaliitosta, koska Vaasalla ja Vähäkyröllä ei ollut yhteistä maarajaa. Valtioneuvosto vahvisti samaan aikaan 4 muuta kuntaliitosta: Kuopio Nilsiä, Savonlinna Kerimäki - Punkaharju, Alavus Töysä ja Kitee Kesälahti. Muista 2013 vuoden alussa voimaan astuneista kuntaliitoksista Valtioneuvosto oli päättänyt jo aikaisemmin. Muun muassa Oulussa (Haukipudas, Kiiminki, Oulunsalo, Yli-Ii) kunnanvaltuustot hyväksyivät kuntaliitoksen vuoden 2010 kesällä ja Valtioneuvosto vahvisti sen heti vuoden 2010 syksyllä. Seuraavassa tarkastellaan Valtioneuvoston vuonna 2012 hyväksymien kuntaliitosten sekä Oulun kuntaliitoksen yhdistymissopimuksia. I början av år 2013 genomfördes kommunsammanslagningar på 10 områden och de berörde 26 kommuner. Även om år 2009 innebar ett betydande antal sammanslagningar, t.ex. i Salo gick 10 kommuner samman samt i Kouvola och i Tavastehus 6 kommuner, är år 2013 betydande med tanke på kommunkartan. I Uleåborg genomfördes en mångkommunsammanslagning av 5 kommuner, vilket innebar att staden med ca 145 000 invånare kom att bilda ett metropolområde med mer än 190 000 invånare. Samtidigt gick Uleåborg förbi Åbo på förteckningen över städer med mer än 100 000 invånare. Under samma tid bildades i Österbotten i samband med kommunsammanslagningen mellan Vasa och Lillkyro en separat stadsdel av Vasa stad. Vasa och Lillkyro har ingen gemensam landgräns. Trots avsaknaden av en gemensam gräns är det förra Lillkyro kommuns område mycket betydande med tanke på markarealen, granskat på landskapsnivå. Kommunsammanslagningen nästan fördubblade Vasas areal. I samband med kommunsammanslagningen ändrades även Lillkyro kommuns språkliga ställning, då Lillkyro blev en del av tvåspråkiga Vasa. I fråga om de övriga kommunsammanslagningar som genomfördes i början av år 2013 ändrades inte den språkliga ställningen. Senast detta hände var år 2009 när Kelviå, Lochteå och Ullava fogades till tvåspråkiga Karleby. Kommunsammanslagningen år 2010 i Lovisa ändrade inte de sammanslagna kommunernas tvåspråkiga ställning även om de språkliga förhållandena ändrades. 4.2 Beredningen av kommunsammanslagningen sammanslagningsavtalet Statsrådet fastställde sammanslagningen mellan Vasa stad och Lillkyro kommun sommaren 2012 på basis av sammanslagningsavtalet och en särskild kommunindelningsutredares förslag. För Vasas område utsågs en särskild kommunindelningsutredare för att utreda kommunsammanslagningen eftersom Vasa och Lillkyro inte har någon gemensam landgräns. Statsrådet fastställde samtidigt fyra andra kommunsammanslagningar: Kuopio Nilsiä, Nyslott Kerimäki Punkaharju, Alavus Töysä och Kitee Kesälahti. Statsrådet hade redan tidigare fattat beslut om de övriga kommunsammanslagningarna som trädde i kraft i början av år 2013. Bland annat i Uleåborg (Haukipudas, Kiiminki, Oulunsalo och Yli-Ii) godkände kommunfullmäktige kommunsammanslagningen på sommaren 2010 och Statsrådet fastställde sammanslagningen genast på hösten 2010. Nedan granskas sammanslagningsavtalen för de kommunsammanslagningar som Statsrådet godkänt år 2012 samt för Uleåborgs kommunsammanslagning. Allmänt kan konstateras att man i fråga om alla de nämnda kommunsammanslagningarna har upprättat ett rätt så täckande sammanslagningsavtal och att behovet av kommunsammanslagning är välmotiverat. Statsrådet har i samband med godkännandet av kommunsammanslagningarna även bedömt att sammanslagningsavtalen är tillräckliga 13

Yleisesti ottaen voidaan todeta, että kaikissa edellä mainituissa kuntaliitoksissa on tehty melko kattava yhdistymissopimus ja kuntaliitoksen tarve on hyvin perusteltu. Valtioneuvosto on myös arvioinut yhdistymissopimukset riittäviksi ja niiden täyttävän kuntajakolain vaatimukset hyväksyessään kuntaliitokset. Tarkastuslautakunnan mielestä mielenkiintoista vuoden 2013 kuntaliitoksissa ovat yhdistymissopimuksissa asetetut yhdistymisen edellytykset ja vaatimukset. Seuraavassa taulukossa 1 on esitetty kuntademokratian kehittämisen kannalta keskeiset asiat: och att de uppfyller kraven i kommunindelningslagen. Det intressanta med tanke på kommunsammanslagningarna år 2013 är enligt revisionsnämnden de villkor och krav för sammanslagning som ställs i sammanslagningsavtalen. Nedan i tabell 1 presenteras centrala angelägenheter med tanke på utvecklandet av den kommunala demokratin: Vaasa Kuopio Savonlinna Alavus Kitee Oulu Asukkaita 31.12.2012* 65 723 105 197 36 591 12 346 11 355 190 927 Kaupunginvaltuusto 67 (jäsenmäärän nosto 2013-2016, yli kuntalain 10 ) 51 35 35 67 Kaupunginhallitus 15 (jäsenmäärän nosto 2013-2016), jäsenkiintiö 2013-2016: 4 11, jäsenkiintiö: vähintään yksi edustaja/ kunta 10, jäsenkiintiö: oltava edustajia molempien kuntien 9, jäsenkiintiö: oltava molempien kuntien edustus 2013-2016 alueelta Lautakunnat yms. Jäsenkiintiö 2013-2016: liittyneelle kunnalle jäseniä 4-1:n lautakunnan yms. koon mukaan Kunnanosahallinto Vähäkyrön aluelautakunta, 11jäsentä, aluejohtaja Vasa Kuopio Nyslott Alavus Kitee Uleåborg Invånare 31.12.2012* 65 723 105 197 36 591 12 346 11 355 190 927 Stadsfullmäktige 67 (höjning av antalet ledamöter 51 35 35 67 2013 2016, över Stadsstyrelsen Nämnder o.d. Kommundelsförvaltning kommunallagens 10 ) 15 (höjning av antalet ledamöter 2013 2016), medlemskvoten 2013 2016: 4 Nilsiäneuvottelukunta 2013-2016, 10 jäsentä, valmistelija/ esittelijä Medlemskvoten 2013-2016: för den nya kommundelen 4-1 ledamöter enligt nämndens e.d. storlek Lillkyro områdesnämnd, 11 ledamöter, tionen 2013 Nilsiä-delega- områdesdirektören 2016, 10 ledamöter, beredare/ föredragande Jäsenkiintiö: vähintään yksi edustaja/ kunta 2013-2016 3 aluejohtokuntaa jokaisen kunnan alueelle, kukin 7 jäsentä Jäsenkiintiö: oltava jäseniä molempien kuntien alueelta Jäsenkiintiö: toimielimissä molempien kuntien edustus Kesälahden aluejohtokunta, 7 jäsentä Taulukko 1. Kuntademokratian kehittäminen yhdistymissopimusten perusteella. Tyhjät laatikot ilmaisevat sen, että yhdistymissopimuksessa ei ole määräyksiä asiasta. Lähde: Kuntien yhdistymissopimukset, * Väestötietojärjestelmästä laskettuna 31.12.2012 tilanteessa 17 (jäsenmäärän nosto 2013-2016), jäsenkiintiö 2013-2016: yksi varsinainen jäsen ja yksi varajäsen /kunta Liittyneet kunnat osaksi Oulun suuralueverkkoa, suuralueilla kiinteitä verkostoja eri sektoreilta Tabell 1. Utvecklande av kommunal demokrati på basis av sammanslagningsavtalen. De tomma lådorna anger att sammanslagningsavtalen inte innehåller några bestämmelser om saken. 11, medlemskvoten: minst en representant/kommun 2013 2016 Medlemskvoten: minst en representant/kommun 2013 2016 3 områdesdirektioner för varje kommuns område, vardera 7 ledamöter 10, medlemskvoten: representanter från bägge kommunernas område ska finnas Medlemskvoten: ledamöter från bägge kommunerna ska finnas 9, medlemskvoten: bägge kommunerna ska vara representerade Medlemskvoten: i organen bägge kommunernas representation Kesälahtis områdesdirektion, 7 ledamöter Källa: Kommunernas sammanslagningsavtal, * Beräknat utifrån befolkningsdatasystemet enligt situationen 31.12.2012 14 17 (höjning av antalet ledamöter 2013 2016), medlemskvoten 2013 2016: en ordinarie ledamot och en ersättare /kommun De nya kommundelarna som en del av Uleåborgs storområdesnät, på storområdena fasta nätverk från olika sektorer

Kuntademokratian kehittäminen on keskeinen asia kaikissa tarkastelluissa yhdistymissopimuksissa. Edellä olevasta taulukosta 1 voidaan havaita, että Vaasa Vähäkyrö yhdistymissopimuksessa on liittyneelle kunnalle mahdollistettu suurin demokraattinen vaikutusmahdollisuus yhdistyneessä kunnassa. Muissa yhdistymissopimuksissa ns. kiintiöpaikat määriteltiin määrällisesti vähäisemmiksi. Samoin Vaasa-Vähäkyrö yhdistymissopimuksessa on päätetty kuntalakia suuremmasta valtuustosta. Tämä on kuntalaisten vaikutusmahdollisuuksien kannalta merkittävää. Edes Oulussa, jossa toteutettiin laaja noin 190 000 asukkaan kattava monikuntaliitos, ei valtuuston jäsenmäärää nostettu kuntalain edellyttämää suuremmaksi. Kuntalain 10 :n mukaan yhdistyneen Vaasan kaupunginvaltuuston koon tulee olla vähintään 59 jäsentä (60 001 120 000 asukasta). Kunnanhallituksen kokoa nostettiin määräajaksi vain Vaasassa ja Oulussa. Yhdistyneessä Vaasassa yhdistymissopimuksen noudattaminen on tarkoittanut sitä, että yhdistyneellä kunnalla on uuden kunnan päättävissä toimielimissä (kaupunkiemo ja liikelaitokset) yli 19 % edustus (varsinaiset jäsenet). Väestömäärän perusteella laskettuna demokraattisen edustuksellisuuden olisi ollut hyvä olla yli 7 %:n tason (31.12.2012 tilanteessa). Demokratian kehittämiseen kuuluu myös kuntalaisille tarjottavat lähipalvelut ja mahdollisuus lähipalveluihin vaikuttamiseen. Edellä olevasta taulukosta 1 voidaan havaita, että lähes kaikissa yhdistymissopimuksissa on otettu kantaa paikallisen kunnanosahallinnon järjestämiseen. Tehtäviltään ne ovat kuitenkin erilaisia. Oulussa liittyneet kunnat ovat tulleet osaksi suuralueita, ollen vaikutusmahdollisuuksiltaan samantasoisia jo olemassa olleiden suuralueiden kanssa. Vaasassa ja Kuopiossa kunnanosahallinnolle on annettu merkittävämpää roolia. Molemmissa kaupungeissa kunnanosahallintoa varten on luotu luottamuselin, jonka käyttöön on varattu myös työvoimaa. Erona kuitenkin on, että Kuopion alueella Nilsiä-neuvottelukunta on määräaikainen toimielin ja sen jäsenien tulee yhdistymissopimuksen mukaan olla kuntavaaleissa mukana olleiden lisäksi paikallisen yrittäjäyhdistyksen ja kylien esittämiä (3 jäsentä). Vaasassa aluelautakunta on pysyvä ja sen jäsenet valitaan Vähänkyrön kunnan asukkaista alueen poliittisten voimasuhteiden mukaisesti. Osassa kunnista kunnanosahallinnolle on määrätty vuosittainen määräraha tms. jolla se voi muun muassa kehittää liittyneen kunnan aluetta tai kattaa omasta toiminnastaan aiheutuneita kuluja. Toimintatavoissa ja toimivaltuuksissa on kuitenkin huomattavia eroja. Esimerkiksi Nilsiäneuvotte-lukunnalla on päätöksenteossa rajoitetummat oikeudet kuin Vaasassa. Savonlinnassa aluejohtokunta on ensisijaisesti alueen asukkaiden vaikuttamismahdollisuuksien edistämisen kanava. Kokonaisuudessaan voidaan todeta, että Vaasassa aluelautakunnalle on yhdistymissopimuksessa annettu huomattavasti laajemmat toimivaltuudet määrärahojen käytössä (ml. investointi- ja kehittämisohjelma) kuin muissa tarkastelluissa yhdistymissopimuksissa. Att utveckla den kommunala demokratin är en central angelägenhet i alla de sammanslagningsavtal som har granskats. Av ovanstående tabell 1 framgår det att man i sammanslagningsavtalet Vasa Lillkyro för den nya kommundelen har möjliggjort den största demokratiska påverkningsmöjligheten i en sammanslagen kommun. I de övriga sammanslagningsavtalen fastställdes de s.k. kvotplatserna till att vara färre till antalet. Likaså har i sammanslagningsavtalet Vasa Lillkyro beslutats om ett större fullmäktige än vad som anges i kommunallagen. Det här är betydelsefullt med tanke på kommuninvånarnas påverkningsmöjligheter. Inte ens i Uleåborg, där man genomförde en stor mångkommunsammanslagning som omfattade ca 190 000 invånare, höjdes antalet fullmäktigeledamöter till att vara fler än vad kommunallagen förutsätter. Enligt 10 i kommunallagen ska stadsfullmäktige i det sammanslagna Vasa ha minst 59 ledamöter (60 001 120 000 invånare). Kommunstyrelsens storlek ökades för viss tid endast i Vasa och Uleåborg. I det sammanslagna Vasa har iakttagandet av sammanslagningsavtalet inneburit att den sammanslagna kommunen i den nya kommunens beslutande organ (modersamfundet och affärsverken) har en representation på över 19 % (ordinarie ledamöter). Beräknat enligt folkmängden skulle det ha varit bra om den demokratiska representativiteten hade varit på en högre nivå än 7 % (enligt situationen 31.12.2012). Utvecklande av demokratin omfattar även närservice för kommuninvånarna och en möjlighet att påverka närservicen. Av tabell 1 ovan framgår att man i nästan alla sammanslagningsavtal har tagit ställning till arrangerandet av en lokal kommundelsförvaltning. De är dock olika med tanke på uppgifterna. I Uleåborg har de kommuner som anslutit sig blivit en del av storområden, och är i fråga om påverkningsmöjligheterna på samma nivå med de redan befintliga storområdena. I Vasa och Kuopio har kommundelsförvaltningen givits en mer betydelsefull roll. I bägge kommunerna har med tanke på kommundelsförvaltningen skapats ett förtroendeorgan, för vilket även har reserverats arbetskraft. Skillnaden är dock att i Kuopios område är Nilsiä-delegationen tillsatt för viss tid och dess ledamöter ska enligt sammanslagningsavtalet förutom att delta i kommunalvalet dessutom ha föreslagits av den lokala företagarföreningen och byarna (3 ledamöter). I Vasa är områdesnämnden permanent och dess ledamöter väljs bland invånarna i Lillkyro kommun enligt de politiska styrkeförhållandena i området. I en del kommuner har för kommundelsförvaltningen bestämts ett årligt anslag e.d. med vilket den bl.a. kan utveckla den nya kommundelens område eller täcka de kostnader som föranletts av den egna verksamheten. Det finns dock avsevärda skillnader i verksamhetssätten och befogenheterna. När det gäller beslutsfattandet har t.ex. Nilsiä-delegationen mer begränsade rättigheter än vad som är fallet i Vasa. I Nyslott är områdesdirektionen främst en kanal för att främja påverkningsmöjligheterna för områdets invånare. I det stora hela kan man konstatera att i Vasa har områdesnämnden i sammanslagningsavtalet givits betydligt mer omfattande befogenheter vad gäller användningen av anslag (inkl. investerings- och utvecklingsprogrammet) än vad som är fallet i de övriga sammanslagnings- 15

Alavudella yhdistymissopimuksen luonne on muista poikkeava ja sopimuksessa keskitytään kokonaisvaltaisesti uuden kunnan palveluihin ja palvelurakenteeseen. Seuraavassa taulukossa 2 on esitetty kuntaliitoksessa kunnan saama yhdistymisavustus, yhdistymissopimuksessa sovitut kunnanosahallinnon käytössä olevat määrärahat sekä kehittämiseen ja investointeihin varatut määrärahat. avtal som granskats. I Alavus skiljer sig sammanslagningsavtalets karaktär från de övriga och i avtalet ligger tyngdpunkten på ett övergripande sätt på den nya kommunens service och servicestruktur. I tabell 2 nedan presenteras det sammanslagningsunderstöd som kommunen får i och med kommunsammanslagningen, de anslag som kommundelsförvaltningen enligt sammanslagningsavtalet får tillgång till samt de anslag som har reserverats för utveckling och investeringar. Yhdistymisavustus Kunnanosahallinnon määräraha Investointi Huom! Vaasa 3,2 M 120 000 /vuosi, alueellisiin avustuksiin 2013-2015 Investointi- ja kehittämisohjelma 21,3 M liittyneen kunnan alueen kehittämiseksi 2013-2015 Investointiohjelma sisältää yhdistymisavustuksen. Kuopio 2,1 M Vuosittain tarvittava määräraha toimintakulujen kattamiseen 2013-2016 Yhdistymisavustus 3,6 M liittyneen kunnan kehittämiskokonaisuuksiin 2013-2016 Yhdistymissopimuksessa valtionavustus arvioitu 1,5 M suuremmaksi Savonlinna 4,3 M 50 000 + 25 / asukas (31.12.2012)/ vuosi x 3 johtokuntaa, "oma määräraha" 2013-2016 Investointisuunnitelma 14,9 M liittyneiden kuntien alueiden kehittämiseksi 2013-2019 Investointisuunnitelma sisältää yhdistymisavustuksen. Alavus 2,0 M I investeringsprogrammet ingår sammanslagningsunderstödet. Yhdistymisavustus 2,0 M käytetään uuden kunnan infrastruktuuria kehittäviin hankkeisiin Kitee 2,0 M 110 000 /vuosi, aluejohtokunnan käytössä Oulu 6,8 M Verkosto Oulu - olemassa olevan keskusverkon ja infrastruktuurin tarkka hyödyntäminen Yhdistymisavustus 2,0 M avustus 6,8 M Yhdistymis- käytetään käytetään talouden yhdistymisen tasapainottamiseen. valmisteluun ja toteuttamiseen. Taulukko 2. Kehittäminen ja investoinnit määrärahanäkökulma. Tyhjät laatikot ilmaisevat sen, että yhdistymissopimuksessa ei ole määräyksiä asiasta. Lähde: Kuntien yhdistymissopimukset Investerings- och utvecklingsprogrammet 21,3 miljoner för utvecklande av den nya kommundelens område 2013 2015 I investeringsprogrammet ingår sammanslagningsunderstödet. Sammanslagningsunderstöd Kommundelsförvaltningens anslag Investering Obs! Vasa 3,2 miljoner 120 000 /år, för regionala understöd 2013 2015 Kuopio 2,1 miljoner Det anslag som behövs årligen för att täcka verksamhetskostnaderna 2013 2016 Sammanslagningsunderstödet 3,6 miljoner för den nya kommundelens utvecklingshelheter2013 2016 I sammanslagningsavtalet har statsunderstödet beräknats vara 1,5 miljoner större. Nyslott 4,3 miljoner 50 000 + 25 /invånare (31.12.2012)/år x 3 direktioner, eget anslag 2013 2016 Investeringsplanen 14,9 miljoner för utvecklande av de nya kommundelarnas områden 2013 2019 Alavus 2,0 miljoner Sammanslagningsunderstödet på 2,0 miljoner används till projekt för utvecklande av infrastrukturen i den nya kommunen. Kitee 2,0 miljoner 110 000 /år, i områdesdirektionens användning Sammanslagningsunderstödet på 2,0 miljoner används för balansering av ekonomin. Uleåborg 6,8 miljoner Nätverk Uleåborg noggrant utnyttjande av det befintliga centrumnätet och infrastrukturen Sammanslagningsunderstödet på 6,8 miljoner används för beredning och genomförande av sammanslagningen. Tabell 2. Utveckling och investeringar anslagsperspektiv. De tomma lådorna anger att sammanslagningsavtalet inte innehåller några bestämmelser om saken. Källa: Kommunernas sammanslagningsavtal 16

Kuva Foto:Esa Siltaloppi Vaasan kaupungin ja Vähäkyrön kunnan yhdistymissopimuksessa sovitut, yhdistynyttä Vaasaa sitovat määrärahat ovat merkittäviä. Kuten taulukosta 2 havaitaan, kunnan normaalista investointitahdista poikkeavaa merkittävämpää suunnitelmaa on käsitelty Vaasan ohella vain Savonlinnassa. Savonlinnassa tehdyssä suunnitelmassa on kuitenkin eroja Vaasaan. Savonlinnan n. 6,4 M pienempi investointiohjelma toteutetaan kahden yhdistyneen kunnan alueella ja sen suunnitelmakausi on huomattavasti pidempi. Samoin investointiohjelman seuranta ja toteuttaminen on Savonlinnassa enemmän kunnanosahallinnosta erillään kuin Vaasassa. Vaasassa kunnanosahallinto on jo yhdistymissopimuksessa kytketty tiiviiksi osaksi investointi- ja kehittämisohjelman valvontaa ja toteutusta. Aluelautakunnan tehtävänä on vastata yhdistymissopimuksen noudattamisen valvonnasta ja se voi tarvittaessa muun muassa esittää tarkennuksia yhdistymissopimuksessa sovittuun investointi- ja kehittämisohjelmaan. 4.3. Yhdistymisen valmistelu ja toteuttaminen Kaikissa tarkastelluissa yhdistymissopimuksissa käsiteltiin laajasti kuntaliitosta valmistelevan yhdistymishallituksen perustamista, kokoonpanoa, toimivaltaa ja erityisiä tehtäviä. Vaasassa yhdistymishallitus aloitti työnsä helmikuussa 2012. Myöhäinen aloittamisajankohta johtui erityisen kuntajakoselvityksen valmistumisesta, joka kavensi huomattavasti yhdistymisen valmisteluun käytettävissä olevaa aikaa. Oulussa vastaava työ päästiin käynnistämään jo elokuussa 2010. Kuopiossa yhdistymishallitus kokoontui ensimmäisen kerran niinkin myöhään kuin kesäkuun lopulla 2012. Kuopiossa työskentelyn kiire näkyy esimerkiksi siinä, että yhdistymissopimuksessa ei ole demokraattista päätöksentekojärjestelmää koskevia määräyksiä samalla tarkkuudella kuin muissa tarkastelluissa kuntaliitoksissa (ks. taulukko 1). De överenskomna anslagen i sammanslagningsavtalet mellan Vasa stad och Lillkyro kommun vilka är bindande för det sammanslagna Vasa är betydande. Så som framgår av tabell 2 har en mer betydande plan som avviker från kommunens normala investeringstakt behandlats förutom i Vasa endast i Nyslott. Den plan som gjorts upp i Nyslott skiljer sig dock från Vasas plan. Nyslotts ca 6,4 miljoner mindre investeringsprogram genomförs inom två sammanslagna kommuners område och planeringsperioden är betydligt längre. Likaså är uppföljningen och genomförandet av investeringsprogrammet i Nyslott i större omfattning avskilda från kommundelsförvaltningen än vad som är fallet i Vasa. I Vasa har kommundelsförvaltningen redan i sammanslagningsavtalet kopplats till att vara en nära del av tillsynen och genomförandet av investerings- och utvecklingsprogrammet. Områdesnämndens uppgift är att ha tillsyn över att sammanslagningsavtalet iakttas, och den kan vid behov bl.a. föreslå preciseringar i det investerings- och utvecklingsprogram som kommits överens om i sammanslagningsavtalet. 4.3 Beredning och genomförande av sammanslagningen I alla de sammanslagningsavtal som granskats behandlades i stor omfattning inrättandet, sammansättningen, befogenheterna och de särskilda uppgifterna för den sammanslagningsstyrelse som beredde kommunsammanslagningen. I Vasa inledde sammanslagningsstyrelsen sitt arbete i februari 2012. Den sena tidpunkten för inledande av arbetet berodde på att den särskilda kommunindelningsutredningen skulle bli klar, vilket i hög grad inskränkte på tiden för att bereda sammanslagningen. I Uleåborg kunde motsvarande arbete inledas redan i augusti 2010. I Kuopio sammanträdde sammanslagningsstyrelsen första gången rentav så sent som i slutet av juni 2012. I fråga om Kuopio märks brådskan i arbetet t.ex. på att sammanslagningsavtalet inte innehåller lika noggranna bestämmelser om det demokratiska syste- 17

Oulun yhdistymishallituksen tehokkuus näkyy kaikessa sen tekemisessä ja määrätietoisessa päätöksenteossa. Oulussa yhdistymishallitus kokoontui valmistelemaan yhdistymistä yhteensä 39 kertaa. Tehokkuus näkyy myös siinä, että helmikuun marraskuun 2012 välisenä aikana Oulun yhdistymishallitus kokoontui yhteensä 12 kertaa ja Vaasan 10. Yhdistymishallitusten vuoden 2012 kokoontumiskerroissa ennen kuntaliitosta ei ole niin merkittäviä eroja, että pelkkä kertojen laskeminen olisi merkityksellistä. Tulevaisuuden kehityksen ja arvioinnin näkökulmasta ero tulee kuitenkin siitä, että viimeisen vuoden aikana Oulun yhdistymishallitus on kyennyt tekemään laajoja hallintoon liittyviä ratkaisuja, arvioimaan perusteellisesti työn kulkua sekä tekemään runsaasti tulevaisuuden visioita. Vastaavana aikana Vaasassa on tehty koko ajan kuntaliitoksen perustavaa laatua olevaa työtä ilman vastaavaa kokonaisarviota tilanteesta ja sen merkityksestä tulevaisuudelle. Tämän johdosta kuntaliitosten käytännön valmisteluun tulisi aina kyetä varamaan enemmän aikaa kuin Vaasassa ja Vähässäkyrössä esimerkiksi vuonna 2012 oli. Vaasassa perustettiin yhdistymishallituksen alaisuuteen valmistelua varten erityiset työryhmät. Vaasassa työryhmät olivat viranhaltijatyöryhmiä. Oulussa työtä varten perustettiin toimikuntia ja jokaisen toimikunnan puheenjohtajan tuli olla yhdistymishallituksen jäsen. Seuraavassa taulukossa 3 on esitetty Vaasan ja Oulun yhdistymistä valmistelleet ryhmät: Vaasa (työryhmä) Vasa (arbetsgrupp) Sosiaali- ja terveyspalvelut Social- och hälsovårdsservice Sivistyspalvelut Bildningsservice Tekniset palvelut ja yhdyskuntarakenne Teknisk service och samhällsstruktur Talousryhmä Ekonomigrupp Henkilöstöhallinto Personalförvaltningen Edellä olevan tarkastelun perusteella merkittäväksi tekijäksi yhdistymissopimusten näkökulmasta nousee yhdistymishallituksen rooli yhdistymisen valmistelun työn kokoajana ja koordinoijana. Tarkastuslautakunnan saaman tiedon mukaan Vaasan kaupungissa työryhmät tekivät hyvin itsenäistä työtä ja työryhmien saamia tehtäväksiantoja tarkennettiin työryhmien omasta aloitteesta. Oulun kaltainen organisointitapa olisi jo itsessään ollut vastaus tämän asian ratkaisemiseksi. Kokonaisvaltainen prosesseista lähtevä toimikuntatyö on Oulussa edistänyt työn kulkua. Samoin Oulussa oli jo yhdistymissopimukseen kirjattu päämet för beslutsfattande som i de andra undersökta kommunsammanslagningarna (se tabell 1). Effektiviteten hos Uleåborgs sammanslagningsstyrelse märks i all dess verksamhet och målmedvetna beslutsprocess. Uleåborgs sammanslagningsstyrelse kom samman 39 gånger för att bereda sammanslagningen. Effektiviteten visar sig även i att Uleåborgs sammanslagningsstyrelse sammanträdde totalt 12 gånger och Vasas 10 gånger under perioden februari november. Vad gäller sammanslagningsstyrelsernas antal möten år 2012 före kommunsammanslagningen är skillnaderna inte så betydande att det skulle vara relevant att räkna enbart gångerna. Från perspektivet framtidsutveckling och -bedömning är skillnaden dock att Uleåborgs sammanslagningsstyrelse under det senaste året har kunnat träffa omfattande avgöranden i anslutning till förvaltningen, grundligt bedöma arbetets gång samt utforma rikligt med framtidsvisioner. Under motsvarande period i Vasa har man under hela denna tid utfört grundläggande arbete med tanke på kommunsammanslagningen, utan motsvarande helhetsbedömning av situationen och dess betydelse för framtiden. Därför borde det alltid vara möjligt att reservera mer tid för den praktiska beredningen av kommunsammanslagningar än vad man gjort i Vasa och Lillkyro t.ex. år 2012. I Vasa inrättades för beredningen särskilda arbetsgrupper till att lyda under sammanslagningsstyrelsen. I Vasa var arbetsgrupperna tjänsteinnehavararbetsgrupper. I Uleåborg inrättades med tanke på arbetet kommittéer, och ordföranden för varje kommitté skulle vara ledamot i sammanslagningsstyrelsen. I tabell 3 nedan presenteras de grupper som berett sammanslagningen i Vasa och i Uleåborg: Oulu (toimikunta) Uleåborg (kommitté) Johtamisjärjestelmä Ledarskapssystem Palvelujen järjestäminen Ordnande av servicen Osallistuminen ja vaikuttaminen Deltagande och påverkan Elinvoimaisuus Livsduglighet Verkosto-Oulu Nätverk Uleåborg Hallinto ja yhteispalvelut Förvaltning och samservice Taulukko 3. Kuntaliitoksen valmistelun organisointi Tabell 3. Organisering av beredningen av kommunsammanslagningen Lähde: Kuntien yhdistymishallitusten päätökset Källa: Kommunernas sammanslagningsstyrelsers beslut På basis av granskningen ovan framträder som en betydelsefull faktor från sammanslagningsavtalens perspektiv sammanslagningsstyrelsens roll att föra ihop och samordna beredningsarbetet. Enligt uppgifter som revisionsnämnden haft tillgång till utförde arbetsgrupperna inom Vasa stad ett mycket självständigt arbete, och arbetsgruppernas uppdrag preciserades på deras eget initiativ. Det sätt att organisera som Uleåborg tillämpat skulle redan i sig ha varit lösningen på detta. Ett övergripande kommittéarbete som utgår från processerna har främjat arbetets gång i Uleåborg. Likaså hade man i Uleåborg redan i sammanslagningsavtalet antecknat ett beslut om ett ändamålsenligt genomförande och en kontinuerlig utvärdering av sammanslagningen. 18

tös yhdistymisen hyvästä toteuttamisesta ja jatkuvasta arvioinnista. Tarkastuslautakunnan mielestä on tärkeää havaita, että Oulussa on jo yhdistämissopimuksesta päätettäessä sovittu yhdistymisavustuksen käytöstä (6,8 M ) valmistelun ja toteuttamisesta aiheutuneiden kustannusten kattamiseen. Vaasa-Vähäkyrö kuntaliitoksessa tällaista päätöstä ei tehty, joka tarkoitti käytännössä sitä, että työryhmissä mukana olleiden henkilöiden työajasta suurin osa meni kuntaliitoksen valmisteluun. Tämä on saattanut heikentää joidenkin asioiden hoitoa kaupungissa ja niiden töiden tekemistä, johon Vaasan kaupungin työntekijät ovat sitoutuneet vielä vuonna 2012 tehdessään Vaasaa velvoittavia töitä. Vaasassa yhdistymishallitus on kokouksissaan kuullut tilannekatsauksina työryhmien työn edistymisestä. Kuntaliitoksen johtamisen näkökulmasta tilannekatsauksien hyväksikäyttö olisi vaatinut myös laadittuja kokonaisarvioita tilanteesta. Eräät työryhmät olivat tuottaneet arvioita oman tehtäväkenttänsä tilanteesta, mutta esimerkiksi ryhmien välisestä aktiivisesta kanssakäymisestä, materiaalin jakamisesta tai poikkihallinnollisesta valmistelusta on vähän näyttöä (pl henkilöstöasioiden valmistelu). Tämän työn olisi tarkastuslautakunnan mielestä tullut olla yksi yhdistymishallituksen määrätietoisista tavoitteista. Käytännössä on osoittautunut, että myös tiedonsiirrossa kuntien kesken on ollut joitakin vaikeuksia, joita on selvitelty vuoden 2012 aikana. Pääosin asiat ovat ratkenneet nopeasti. Erääksi yhdistymishallituksen koordinointia vaatineeksi asiaksi nousee tarkastuslautakunnan mielestä yhdistymissopimuksen mukaisen kehittämis- ja investointisuunnitelman toimeenpanon valmistelu vuonna 2012. Merkittäväksi asian tekee se, että Vaasa-Vähäkyrö yhdistymissopimuksen velvoite investoinneista on huomattavan suuri muihin tarkasteltuihin kuntaliitoksiin verrattuna ja sen suunniteltu realisoitumisaika on kokoonsa nähden erittäin lyhyt. Tarkastuslautakunnan saamien selvitysten mukaan Vähäkyrön kunnan ns. normaali investointitaso ennen kuntaliitosta oli vuosittain noin 1 M. Yhdistymissopimuksessa vuodelta 2011 on melko seikkaperäisesti määritelty ne investoinnit, joihin Vaasa ja Vähäkyrö yhdessä ryhtyvät. Asiaa käsiteltiin teknisten palveluiden ja yhdyskuntarakenteen työryhmän puheenjohtajan aloitteesta kesällä 2012 yhdessä Vähäkyrön edustuksen kanssa. Tällöin kartoitettiin investointilistan nykytila. Tämän jälkeen toteuttamisen valmistelussa ei ollut mukana esimerkiksi Vaasan kaupungin teknisen toimen edustusta. Tarkastuslautakunnan saamien tietojen ja Vaasan kaupungin vuoden 2013 investointiosan mukaan on vuonna 2011 hyväksytyn ja vuoden 2012 kesällä käsitellyn yhdistymissopimuksen mukaisten investointien painopiste muuttunut. Vuoden 2012 kesällä varauduttiin 21,3 M määrästä panostamaan n. 13,4 M talonrakennushankkeisiin. Tarkastuslautakunnan saamien selvitysten mukaan muuttunut tilanne (vuoden 2013 alussa) vastaa sitä, että talonrakennushankkeisiin tultaisiin kokonaisuudessaan panostamaan n. 17,0 M. Osaan investoinneista ryhdyttiin jo toimintavuoden vuoden 2012 aikana (toteuma noin 2 M ). Enligt revisionsnämnden är det viktigt att notera att man i Uleåborg redan när beslut om sammanslagningsavtalet fattades kom överens om att använda sammanslagningsunderstödet (6,8 miljoner ) till att täcka kostnaderna för beredning och genomförande. I kommunsammanslagningen Vasa Lillkyro fattades inget sådant beslut, vilket i praktiken innebar att största delen av arbetstiden för personerna i arbetsgruppen gick åt till att bereda kommunsammanslagningen. Detta har kanhända försvagat skötseln av vissa ärenden inom staden och utförandet av arbeten som Vasa stads arbetstagare fortfarande år 2012 var förbundna till då de utförde arbeten som var förpliktande för Vasa. I Vasa har sammanslagningsstyrelsen på sina möten fått lyssna till lägesrapporter över hur arbetsgruppernas arbete framskridit. Från ett ledningsperspektiv när det gäller kommunsammanslagningen skulle användningen av lägesrapporterna förutsatt även helhetsbedömningar av situationen. Vissa arbetsgrupper hade gjort bedömningar av situationen inom det egna uppgiftsområdet, men det finns lite bevis för bl.a. aktiv växelverkan mellan grupperna, utdelning av material eller tväradministrativ beredning (frånsett beredningen av personalärenden). Ett dylikt arbete borde enligt revisionsnämnden ha varit ett av sammanslagningsstyrelsens planmässiga mål. I praktiken har det visat sig att det även inom dataöverföringen mellan kommunerna har förekommit vissa svårigheter, som har utretts under 2012. De har till största delen fått sin lösning snabbt. Som en angelägenhet som har förutsatt sammanslagningsstyrelsens koordinering framträder enligt revisionsnämnden beredningen av verkställandet av en utvecklings- och investeringsplan i enlighet med sammanslagningsavtalet år 2012. Det som gör saken betydelsefull är att skyldigheten i sammanslagningsavtalet Vasa Lillkyro vad gäller investeringar är anmärkningsvärt stor jämfört med de övriga undersökta kommunsammanslagningarna och att den planerade tiden för genomförande är mycket kort med tanke på omfattningen. Enligt utredningar som revisionsnämnden fått var Lillkyro kommuns s.k. normala investeringsnivå före kommunsammanslagningen ca 1 miljon. I sammanslagningsavtalet från år 2011 definieras de investeringar som Vasa och Lillkyro gemensamt går in för tämligen detaljerat. Ärendet behandlades på initiativ av ordföranden för arbetsgruppen för teknisk service och samhällsstruktur sommaren 2012 tillsammans med Lillkyros representation. I detta sammanhang kartlades investeringsförteckningens nuläge. Efter detta, i beredningen av genomförandet, deltog ingen representant från t.ex. Vasa stads tekniska sektor. Enligt revisionsnämndens uppgifter och Vasa stads investeringsdel för år 2013 har tyngdpunkten för investeringarna ändrats i det år 2011 godkända och på sommaren år 2012 behandlade sammanslagningsavtalet. På sommaren 2012 beredde man sig på att av summan 21,3 miljoner satsa ca 13,4 miljoner på husbyggnadsprojekt. Enligt utredningar som revisionsnämnden haft tillgång till motsvarar den förändrade situationen (i början av år 2013) att man skulle satsa totalt ca 17,0 miljoner på husbyggnadsprojekt. En del av investeringarna gjordes redan under verksamhetsåret 2012 (utfallet ca 2 miljoner ). 19

Käytännössä edellä mainittu tarkoittaa sitä, että eräät yhdistymissopimuksessa sovitut kohteet kuten Kirkkosaaren ja Kirkkolammen kunnostaminen virkistyskäyttöön ja yleisten teiden kunnostushankkeet voivat vaarantua, koska investointien sitovaa määrärahaa 21,3 M tulee noudattaa. Pääsääntö rakentamisessa kun on viime vuosikymmenen ollut se, että talonrakentamisen kustannukset ovat vuosittain kasvaneet arvioitua enemmän ja yhdistymissopimuksessa hyväksytty investointilista on jo tarkasteluhetkellä lähes 2 vuoden takaa. On myös huomattava, että poikkeava talonrakentamiseen kohdistunut lisäys tulee vaikuttamaan taloussuunnitelmavuosina kaupungin tuloslaskelmaa heikentävästi aikaisempaa suunnittelua suurempina poistolisäyksinä. Kuntaliitosta on Vaasassa ja Vähässäkyrössä valmisteltu hyvässä hengessä ja tarmolla. Merkittävä asia on henkilöstöasioihin liittyvä valmistelu, joka on tarkastuslautakunnan mielestä onnistunut kokonaisuudessaan hyvin. Henkilöstön siirtymiseen, uusiin työtehtäviin, palkkoihin yms. liittyviä asioita ovat käsitelleet sekä henkilöstötyöryhmä että muut työryhmät. Vaikka henkilöstön alkuperäisen siirtosuunnitelman tuli valmistua jo kesällä 2012 ja se saatiin valmiiksi vasta lokakuussa 2012, on asiaa kyetty vastoinkäymisistä huolimatta työstämään edelleen. Työryhmät ovat tunnistaneet tilanteen ja tehneet joustavaa yhteistyötä asian ratkaisemiseksi. Tämän asian ongelmanratkaisua on varmasti edesauttanut se, että jokaisessa työryhmässä on ollut henkilöstön edustus erillisen henkilöstöhallinnon työryhmän lisäksi. Vastaavasta henkilöstön osallistamisesta on esimerkkejä muualtakin. Samoin toimittiin muun muassa Oulussa, jossa jokaiseen kuntaliitosta valmistelleeseen toimikuntaan kutsuttiin henkilöstöjärjestön edustaja. Positiivista on myös se, että kireästä aikataulusta huolimatta on kaikille Vähäkyrön kunnan asukkaille jaettu tietopaketti molemmilla kielillä uuden kaupungin palveluista. Ilmeistä on, että kireät aikataulut painottavat nopean ja oikea-aikaisen tiedon merkitystä, joka on Vaasassa ymmärretty hyvin osana kuntalaisten hyvinvointia. Myös Kuopiossa toimittiin näin. Nilsiäläisille jaettiin opas uuden kaupungin palveluista vaikka kuntaliitoksen valmisteluaikataulu oli siellä vieläkin kireämpi. Tarkastuslautakunnan mielestä tilanne on vuoden 2013 alussa Vaasassa kokonaisuudessaan arvioiden hyvä ja kireällä aikataululla on saatu aikaan sekä historiallisesti että alueellisesti merkittävä liitos. Yhdistymishallituksen nimeämät työryhmät ovat onnistuneet omassa työssään pääsääntöisesti hyvin, jopa erinomaisesti, kun otetaan huomioon valmisteluun jäänyt aika ennen kuntaliitosta ja syksyn 2012 kuntavaaleja. On tärkeää huomata, että onnistuneilla kuntaliitoksilla on osoittautunut olevan myös vetovoimatekijä. Kaikissa vuoden 2013 alussa tehdyissä yli 30 000 asukkaan kuntaliitoskunnissa on asukasmäärä kasvanut arvioitua enemmän. Valtioneuvosto arvioi kesällä 2012 hyväksyessään kuntaliitoksen, että Vaasassa on yhdistymisen jälkeen 65 173 asukasta. Tammikuun lopussa 2013 asukkaita on väestötietojärjestelmän mukaan kuitenkin jo 65 771. Oulussa tilanne on vieläkin menestyksekkäämpi. Vuonna 2010 arvioitiin, että yhdistyneessä Oulussa tulee olemaan noin 183 000 asukasta, kun 31.1.2013 tilanteessa Oulussa on jo 191 050 asukasta. Mielenkiin- Det ovan nämnda innebär i praktiken att vissa objekt som man kommits överens om i sammanslagningsavtalet, t.ex. iståndsättningen av Kirkkosaari och Kirkkolampi för rekreationsbruk och renoveringsprojekt för allmänna vägar, kan äventyras eftersom det anslag på 21,3 miljoner som är bindande för investeringarna ska iakttas. Huvudprincipen för byggverksamhet har nämligen under det senaste decenniet varit att husbyggnadskostnaderna ökat varje år mer än beräknat, och den investeringsförteckning som godkänts i sammanslagningsavtalet är redan vid granskningstidpunkten nästan två år gammal. Det bör också noteras att den avvikande ökningen vad gäller husbygge kommer under ekonomiplaneåren att inverka försvagande på stadens resultaträkning som större avskrivningstillägg än planerat. Kommunsammanslagningen har beretts i god anda och med handlingskraft i Vasa och Lillkyro. En betydande sak är beredningen i anslutning till personalärendena, som enligt revisionsnämnden som helhet har lyckats väl. De ärenden som gäller överföring av personalen, nya arbetsuppgifter, löner o.d. har behandlats såväl i personalarbetsgruppen som i andra arbetsgrupper. Även om den ursprungliga planen för överföring av personalen skulle vara klar redan sommaren 2012 och blev klar först i oktober 2012, har det trots motgångarna varit möjligt att fortsätta bearbeta saken. Arbetsgrupperna har identifierat sig med situationen och samarbetat smidigt för att hitta en lösning. Problemlösningen vad gäller detta ärende har säkert främjats av att det i varje arbetsgrupp funnits representanter för personalen utöver en separat personalförvaltningsarbetsgrupp. Det finns även på andra håll motsvarande exempel på att göra personalen delaktig. På samma sätt gjorde man även i Uleåborg, där man till varje kommitté som beredde kommunsammanslagningen bjöd in en representant för personalorganisationerna. Positivt är också att man till alla invånare i Lillkyro kommun, trots den strama tidtabellen, har delat ut ett informationspaket på båda språken om den nya stadens serviceutbud. Uppenbart är att de strama tidtabellerna betonar vikten av information som ges snabbt och i rätt tid, vilket man i Vasa på ett bra sätt har insett vara en del av kommuninvånarnas välbefinnande. Även i Kuopio har man handlat på detta sätt. Till invånarna i Nilsiä delade man ut en guide om den nya stadens service trots att tidtabellen för beredning av kommunsammanslagningen var ännu stramare där. Enligt revisionsnämnden är situationen i början av år 2013 som helhet bedömd god, och man har inom en snäv tidtabell fått till stånd en sammanslagning som är betydande både historiskt och regionalt. De arbetsgrupper som sammanslagningsstyrelsen tillsatt har för det mesta lyckats väl i sitt arbete, t.o.m. utmärkt, när man beaktar den tid som funnits för beredning före kommunsammanslagningen och kommunalvalet hösten 2012. Det är viktigt att notera att lyckade kommunsammanslagningar även har visat sig vara en attraktionsfaktor. I fråga om alla de sammanslagningskommuner med över 30 000 invånare som genomförts i början av år 2013 har invånarantalet vuxit mer än beräknat. Statsrådet bedömde på sommaren 2012, när det godkände kommunsammanslagningen, att det efter sammanslagningen kommer att finnas 65 173 invånare i Vasa. I slutet av januari 2013 är antalet invånare enligt befolkningsdatasystemet 20