KURIKAN SEURAKUNNAN STRATEGIA 2020 Hyväksytty Kurikan kirkkovaltuuston kokouksessa 29.5.2012
2 JOHDANTO Jurvan ja Kurikan seurakuntaliitos toteutui 1.1.2009. Kaksi ensimmäistä vuotta kului liitoksesta aiheutuneiden tehtävien hoitamisessa. Vuonna 2011 aloittanut kirkkoneuvosto linjasi tärkeimmäksi tehtäväkseen strategisen ajattelun ja koko seurakunnan toimintaa käsittävän strategian tekemisen yhteisen prosessin kautta. Kirkkoneuvosto teki päätöksen 6.9.2011, että Kurikan seurakunnalle tulee laatia strategia vuoteen 2020. Prosessia vauhditti kirkon taloudellisen tilanteen heikkeneminen ja edessä oleva työntekijöiden runsas eläköityminen. Strategiatyöskentelyssä on ollut mukana koko kirkkoneuvosto sekä joukko seurakunnan työntekijöitä, jotka muodostivat ohjausryhmän. Ohjausryhmä kokoontui syksyn 2011 ja kevään 2012 aikana yhteensä viisi kertaa. Ohjausryhmä on lisäksi työskennellyt pieninä työryhminä kokousten välissä ja kerännyt laajan tausta-aineiston. Osana strategian tekemistä on pidetty lisäksi kaikkien työntekijöiden seminaaripäivä. Työntekijöillä on ollut myös mahdollisuus antaa palautetta prosessin aikana. VISIO Vuonna 2020 Kurikan seurakunnan jäsenet näkevät kirkkonsa arvon ja kuulevat siellä Jumalan äänen. Seurakunnassa löydetään vastauksia elämän suuriin kysymyksiin ja sen varassa palvellaan arjessa Jumalan maailmaa. Kurikan seurakunnan perustehtävä on kutsua ihmisiä armollisen Jumalan yhteyteen, tuoda elämään kestävä perusta ja rohkaista välittämään lähimmäisistä ja luomakunnasta.
3 TOIMINNAN SUUNTAVIIVAT Lähtökohtana Usko, toivo ja rakkaus - Sisältää julistuksen, kasvatuksen, sielunhoidon ja muun lähimmäisen auttamisen. - Kaikkia seurakunnan toimintoja myös kaikkia tukitoimintoja tarkastellaan seurakunnan perustehtävän toteutumisesta käsin. - Seurakunnan on löydettävä omat ydintehtävänsä. Niiden etsiminen on kunkin tehtäväalueen työntekijöiden, luottamushenkilöiden ja muiden vastuunkantajien yhteinen tehtävä. - Olennaiseen keskittyminen ja työn priorisointi on vaikea prosessi, jossa työntekijöiden, luottamushenkilöiden ja vapaaehtoistyöntekijöiden on sisäistettävä uusi toimintakulttuuri ja oltava yhdessä valmiita perustelemaan päätöksiä. - Seurakunnan toiminnan kristillisen erityisluonteen näkeminen ja perustehtävään keskittyminen pakottaa karsimaan myös sinänsä mielekkäitä toimintatapoja ja kohtaamaan priorisoinnista nousevan pettymyksen ja kritiikin. Evankeliumin julistaminen ja lähimmäisen rakastaminen - Ihmisten henkilökohtainen kohtaaminen on toiminnan lähtökohta. Seurakunnan toiminnan on tarjottava tilanteita, joissa keskustelun kautta toteutuu uskossa kasvaminen ja seurakunnan vastuunkantamiseen ja osallisuuteen juurtuminen. - Eri tehtäväalueet täydentävät toisiaan ja yhdessä muodostavat seurakunnan ydintoiminnan. Tukitoiminnot avustavat varsinaista toimintaa. - Molemmissa kirkoissa pidetään yllä säännöllistä jumalanpalveluselämää. Erityisesti huomioidaan kutsujumalanpalvelusten ja tilaisuuksien kohderyhmät ja kommunikoidaan heidän kielellään. - Kirkolliset toimitukset hoidetaan hyvin. Ne voivat olla ihmisten ainutkertaisia kohtaamisia ja evankeliumin julistamisen tilanteita. Ne kutsuvat seurakunnan yhteyteen. - Seurakunnassa järjestetään kokoavaa toimintaa ja pienryhmätoimintaa. Ihmiset tarvitsevat seurakunnan kokoontumisia ja ryhmiä, joissa keskustelun kautta toteutuu uskossa kasvaminen ja seurakunnan vastuunkantamiseen ja osallisuuteen juurtuminen. - Seurakunta toimii eri tehtäväalueiden kautta. Väestörakenteen muuttuminen vaikuttaa tehtäväalueiden toimintaan.
4 o Lapsi- ja perhetyö sekä varhaisnuorisotyö Tämä tarkoittaa sekä lasten että perheiden aikuisten kristillistä kasvatusta, seurakunnan sanoman ja arvojen tuomista perheiden elämään ja rohkaisua uskoon ja toimimiseen seurakunnan aktiivisena jäsenenä. Iltapäiväkerhotyö siirtyy kaupungille. o Rippikoulu- ja nuorisotyö Rippikoulutyö tavoittaa lähes koko ikäluokan ja heidän vanhempansa, konfirmaation kautta myös laajan läheisten joukon. Rippikoulut hoidetaan hyvin, sillä nämä voivat olla ainutlaatuisia kohtaamisia ja kutsuja seurakunnan aktiiviseen yhteyteen. o Diakoniatyö Annetaan henkistä, hengellistä ja aineellista apua sitä tarvitseville. Seurakunta kohtaa ihmisiä heidän arjessaan; vastaanotolla, kodeissa, laitoksissa ja ryhmissä, jolloin ihmisellä on mahdollisuus pohtia elämänsä kipeitäkin asioita. Tämä luo pohjaa kristilliselle kasvulle ja aktiiviselle seurakuntayhteydelle. o Hengellinen musiikki Eri muodoissaan kuuluu lähes kaikkeen seurakunnan ydintoimintaan. o Lähetystyö kaukana ja lähellä Perinteisen lähetystyön rinnalle tulee yhä enemmän paikallista etsivää toimintaa, kun ei-kristittyjen osuus paikkakunnalla kasvaa. o Maahanmuuttajatyö alkanee uutena tehtäväalueena. - Vapaaehtoistyö vaatii työntekijöiden ja muiden vastuunkantajien yhteistä työtä, jotta löydetään uusia ihmisiä myös uudenlaisiin tehtäviin. Vapaaehtoistyö on jo nykyisin laajaa ja vapaaehtoiset ovat sitoutuneita. Siihen on edelleen panostettava ja käytettävä sen mahdollisuudet, mutta on myös realistisesti nähtävä sen rajat. Vapaaehtoistyö on aktiivista seurakuntaelämää, ei uuvuttavaa aina valmiina olemista. Yksi seurakunta, joka toimii kahdella alueella - Toiminta jatkuu alue- ja kappeliseurakunnassa. - Yhden seurakunnan ajattelua ja toimintaa vahvistetaan. - Tehtäväalueiden ja aluetyön välisten kysymysten pohdinta. - Toimintojen suunnittelu, budjetointi ja seuranta toteutetaan tehtäväalueittain yhteisin periaattein. Se merkitsee yhteistä pohdintaa painopisteistä ja niiden toteutuksesta. - Yhteistyön lisääminen tehtäväalueiden toiminnassa. - Kuormitushuippujen tasaaminen alue- ja kappeliseurakunnan työntekijöiden kesken. - Vuosi- ja sairauslomien sijaistamiset koko seurakunnan alueella. - Työntekijöiden työpanosta voidaan käyttää myös toisella alueella. - Työntekijän vastuulla voi olla koko seurakunnan tapahtuma, projekti tai toiminto. - Osa työntekijöistä voi toimia koko seurakunnan alueella.
5 Väestöpohjan pieneneminen edellyttää toiminnan keskittämistä - Väestöpohjan pieneneminen on ollut keskimäärin 1,1 % vuodessa. Se jatkunee samansuuntaisena. - Toiminta, henkilöstö ja kiinteistöt suhteutetaan vähenevään väestömäärään ja taloudellisiin resursseihin. - Ratkaisuissa otetaan huomioon väestörakenteen muutokset. Eläkeikäisten osuus väestöstä nousee merkittävästi. - Väestöpohja supistuu epätasaisesti: Jurvasta enemmän kuin Kurikasta. Kylärakenne muuttuu. - Toimintaa keskitetään ja uudelleen arvioidaan perustehtävälähtöisesti. Toiminnasta on karsittava hyviäkin toimintatapoja. - Henkilöstöä koskevat toimenpiteet kuvataan henkilöstöstrategiassa. - Kiinteistöjä koskevat toimenpiteet kuvataan kiinteistöstrategiassa. HENKILÖSTÖSTRATEGIA - Rakenteelliset henkilöstöratkaisut o Hyödynnetään ainoastaan luontaista poistumaa. o Jokaisen vapautuvan paikan kohdalla harkitaan eri vaihtoehtoja. o Tämänhetkinen arvio vähennystarpeesta on 5 8 henkilötyövuotta. Ratkaisuissa huomioidaan toiminnan tarpeet. o Päätoimisten rinnalle voidaan palkata osa-aikaisia ja osavuotisia työntekijöitä työntekijävaihdosten yhteydessä. o Joidenkin työntekijöiden työ muuttunee koko seurakuntaa koskevaksi. o Luontaisen vaihtuvuuden hyödyntäminen johtaa määräaikaisiin tehtävänkuvausten muutoksiin. o Seurakunta huolehtii työntekijöidensä työhyvinvoinnista muutoksissa. o Seurakunta rekrytoi monipuolisia ammattiosaajia. - Määräaikaiset henkilöstöratkaisut o Täytetään ainoastaan pitkät sijaisuudet. o Suositaan vapaaehtoista työajan lyhentämistä. KIINTEISTÖSTRATEGIA - Sivupisteistä (Luopa, Jyrä, Panttila, Mieto) luovutaan 2020 mennessä. o Tarkempi aikataulu kytketään toiminnan suunnitteluun. o Sama koskee myös Tuiskulan pyhäkoulutuvan käyttöä. - Myynnistä saatavat varat käytetään muiden rakennusten korjauskustannuksiin.
6 - Kiinteistöjen käyttöastetta pyritään nostamaan. o Tämä koskee erityisesti Jurvan pappilaa ja Saukkorantaa. - Ainoa merkittävä remonttitarve on Saukkorannan saunasiipi. o Remontti toteutetaan sivupisteiden myynnin jälkeen. STRATEGIAN KÄYTTÖ Strategia ohjaa seurakunnan vuosittaista toiminta- ja taloussuunnittelua. Strategia päivitetään vuoden 2015 loppuun mennessä tai toimintaympäristön muuttuessa merkittävästi.