SVEITSIN POLIITTINEN JÄRJESTELMÄ Seppo Haario 27.10.2014 1
Sveitsin pinta-ala 41,285 km 2 Suomi on kahdeksan kertaa suurempi Etäisyydet: pohjoinen - etelä 220 km länsi - itä 348 km Seppo Haario 27.10.2014 2
Maantie-etäisyydet pitkiä A B A: Zürichin lentokenttä Arolla Etelä-Sveitsissä Linnuntie: 181 km; maantie: 320 km, 4h15 Min B: Oberwald Fusio Linnuntie: 27 km; maantie: 173 km, 3h15 Min Seppo Haario 27.10.2014 3
Sveitsi Seppo Haario 27.10.2014 4
Sveitsi Sveitsissä on neljä virallista kieltä. Sveitsin saksa (Schwitzerdütsch, lukuisia eri murteita) 64 % Pohjois- ja Keski-Sveitsissä, ranska 20,4 % asukkaista Länsi- ja Lounais-Sveitsissä sekä italia 6,5 % alueella Etelä-Sveitsissä, retoromaani 05 % Itä-Sveitsissä Vuonna 2013 bruttokansantuote asukasta kohti 63 500 (Suomessa 37 200 ). Vuonna 2012 mediaanipalkka oli Sveitsissä CHF 6 439 = 5 336 (Suomessa 2 928 ). Sveitsiläisen palkasta vähennetään ensin pakolliset menot: vanhuusvakuutus, invalidivakuutus, toimeentulojärjestelyt, työttömyysvakuutus, eläkerahasto, sairausvakuutus. Lisäksi voi tulla muita kantonikohtaisia menoja. Keskituloiselle nämä kaikki voivat olla 15 % tuloista. Vähennyksen jälkeen saadaan verotettava tulo. Pakollinen sairausvakuutus voi maksaa 40-vuotiaalle CHF 250-400 kuukaudessa. Sveitsissä on 61 yksityistä Krankenkassea. 13.6.2014 kansanäänestysaloite yhdestä yleisestä sairausvakuutusjärjestelmästä. Sveitsiläinen maksaa veroa valtiolle, kantonille ja kunnalle. Keskituloiselle vero voi olla noin 15 %. Yhteensä vähennykset voivat olla 30 %. Seppo Haario 27.10.2014 5
Hallitus Sveitsisä on seitsemän ministeriötä (Departemente): ulkoasiainministeriö, sisäasiainministeriö, oikeus- ja poliisiministeriö, puolustus-, väestönsuoja- ja urheiluministeriö, valtiovarainministeriö, kansantalousministeriö, sekä ympäristö-, liikenne- energia- ja viestintäministeriö. Hallituksen puheenjohtaja, joka on samalla liittovaltion presidentti, vaihtuu vuosittain. Vuoden 2014 presidentti on ulkoministeri Didier Burkhalter. Parlamentti (Bundesversammlung) valitsee ministerit (Bundesrat/Bundesrätin) neljän vuoden välein. Nyt on menossa vaalikausi 2011 2015. Hallituksen jäsenten työ on päätoiminen. Seppo Haario 27.10.2014 6
Seppo Haario 27.10.2014 7
Parlamentti Parlamentti (Bundesversammlung) koostuu kahdesta kamarista. Ne ovat Nationalrat, missä on 200 kansan valitsemaa jäsentä ja Ständerat, missä kantonilla on kaksi edustajaa ja puolikantoneilla yksi edustaja, yhteensä siis 46 jäsentä. Molemmat kamarit muodostavat yhdessä parlamentin (yhteensä 246 jäsentä). Parlamentille kuuluu lainsäädäntö. Parlamentti valvoo valaliiton hallintoa ja oikeudenhoitoa sekä valitsee armeijalle kriisiaikana ylipäällikön. Lakiesitykset käsitellään erikseen molemmissa kamareissa. Jos yksimielisyyteen ei päästä, tulee välienselvittely Differenzbereinigungsverfahren). Vasta yksimielisyyden jälkeen laki astuu voimaan. Parlamentti kokoontuu yhdessä vain silloin, kun se valitsee uuden hallituksen tai oikeuslaitoksen jäsenet (Sveitsin korkein oikeus Lausannessa). Seppo Haario 27.10.2014 8
Seppo Haario 27.10.2014 9
Seppo Haario 27.10.2014 10
Seppo Haario 27.10.2014 11
Seppo Haario 27.10.2014 12
Aluejako Sveitsissä on 23 kantonia, joista kolme on jakautunut kahtia: Appenzell (Appenzell Innerrhoden ja Appenzell Auserrhoden), Basel (Basel-Stadt ja Basel Land) ja Unterwalden (Obwalden ja Nidwalden). Jokaisella näillä 26 pikkuvaltiolla on oma hallituksensa, oma parlamenttinsa (yksi kamari), omat lakinsa ja oma tuomioistuimensa. Kantonit vastaavat periaatteessa entisiä läänejämme, mutta ovat huomattavasti itsenäisempiä. Kantonien pääosa jakautuu alueisiin Bezirk, jotka ovat hallinnollisesti kantonin ja kuntien välissä. Sveitsissä on 147 Bezirk-aluetta. Graubündenin kantonissa 11 Bezirk-aluetta jakautuu vielä hallinnollisiin alueisiin Kreis (39 kpl). Solothurnin kantoni on jaettu viiteen hallintoalueeseen Amtei ja nämä jokainen vielä kahteen alueeseen Bezirk. Wallisin Bezirk Raron on jaettu läntiseen ja itäiseen hallintoalueeseen. Sveitsissä oli vuoden 2014 alussa 2 352 hyvin itsenäistä kuntaa (Suomessa 320), joilla on omat parlamenttinsa. Kuntien vastuulla ovat mm. energiahuolto, teiden ylläpito, koululaitos, järjestyksen ylläpito, palo- ja pelastustoiminta, terveydenhoito, väestönsuojelu. Seppo Haario 27.10.2014 13
Seppo Haario 27.10.2014 14
Seppo Haario 27.10.2014 15
Kunnan koko Vuoden 2012 tilastojen mukaan suurimmat kaupungit olivat Zürich 380 777, Geneve 189 033, Basel 165 566, pääkaupunki Bern 127 515 ja Lausanne 130 421 asukasta. Professori Peter Riederin (ETH Zürich) mukaan elinvoimaisen kunnan asukasmäärän pitäisi olla vähintään 700. Sveitsissä on lukuisia kuntia, joiden asukasmäärä on tätä pienempi. Pienin kunta vuonna 2012 oli 12 asukkaan Corippon kunta Tessinin kantonissa. Suomessa eräät tutkijat ovat tulleet siihen tulokseen, että kunnan elinvoiman takaa Suomen olosuhteissa 20 000 asukasta. Seppo Haario 27.10.2014 16
Äänestäminen Sveitsin valtion, kantonin ja kunnan parlamenteissa on neljän vuoden vaalikausi. Vaaleissa on yksi kierros. Toimikausi on neljä vuotta. Parlamentin Nationalratin puolueiden ehdokaslistat lähetetään äänioikeutetuille postitse. Äänioikeutettu valitsee yhden puolueen listan. Hän voi äänestää kaikkia listalla olevia tai pyyhkiä jonkun nimen yli. Hän voi myös lisätä ylipyyhityn nimen tilalle listalla jo olevan nimen (verdoppeln, kumulieren). Listalta poispyyhityn nimen tilalle voi myös kirjoittaa nimen toisen puolueen listalta (panaschieren). Listan ehdokkaiden alkuperäistä lukumäärää ei saa ylittää. Lista lähetetään postitse tai tuodaan vaalipäivänä uurnalle. Mm. Geneven ja Zürichin kantoneissa on kokeiltu elektronista äänestystä internetin avulla. Tämän pitäisi helpottaa myös ulkosveitsiläisten äänestystä. Naisten saivat äänioikeuden valtion vaaleissa 1971, Appenzell Innerrhodenin kantonissa 1990. Nyt on vaalikausi 2011 2015 Seuraavat parlamentin vaalit ovat syksyllä 2015. Seppo Haario 27.10.2014 17
Äänestäminen Suuremmissa kaupungeissa valitaan kaupungille: kaupunginjohtaja, hallitus (Stadtrat/Gemeinderat) ja kaupungin/kunnan parlamentti (Stadtrat/Gemeinderat/Einwohnerrat) Parlamenttilla on lainsäädäntövalta (Legislative) ja halltuksella toimeenpanovalta (Exekutive). Pienissä kunnissa alle 20 000 asukkaan kunnissa (noin 80 %) ei ole parlamenttia, vaan kunnan asioista päätetään yleensä 2 5 kertaa vuodessa kokoontuvissa Gemeindeversammlungin kokouksissa. Näillä kunnilla ei siis ole kunnanvaltuutettuja vaan asukkaat tekevät kokouksissa päätöksiä itse. Kokouksissa valitaan myös kunnan johtoon Gemeinderat tai vastaava. Gemeindeversammlungilla on lainsäädäntövalta ja Gemeinderatilla toimeenpanovalta. Gemeinderat valitaan yleensä kantoneissa ja kunnissa kahdella kierroksella Parlamentin kokoukset ovat tarkoitetut kaikille kunnan äänioikeutetuille asukkaille. Vaatimuksena on yleensä Sveitsin kansalaisuus ja vähintään 18 vuoden ikä, mutta monessa ranskankielisen Sveitsin kunnassa on äänioikeus myös ulkomaalaisilla. Seppo Haario 27.10.2014 18
Seppo Haario 27.10.2014 19
Seppo Haario 27.10.2014 20
Seppo Haario 27.10.2014 21
Äänestäminen Pienissä kunnissa äänestetään vain Gemeindeversammlungin yhteydessä. Äänestyksiä on paljon ja äänestyksen osallistumisprosentit ovat usein alhaisia. Tämän takia pienet vähemmistöt voivat vaikuttaa Gemeindeversammlungin äänestystuloksiin. Miliisijärjestelmä Sveitsin miliisijärjestelmä tarkoittaa koko Sveitsin yhteiskunnassa sitä, että useat tehtävät ovat luottamustoimia (Nebenamt), mitkä hoidetaan oman työn ohessa. Vain hallituksen ministereiden ja suurten kaupunkien johtajien työ on päätoiminen. Parlamentin ja kuntien poliittiset virat ovat luottamustehtäviä. Tämän takia Sveitsissä voi olla paljon pieniä kuntia. Seppo Haario 27.10.2014 22
Reserviläisten palvelusaikoja Peruskoulutus 18 tai 21 viikkoa (n. 4kk), Miehistöllä 6/7 x 19 päivän kertausharjoitus = 260 tai 262 päivää (n. 8,5 kk), Durchdiener 300 päivää Ryhmänjohtaja 400 päivää Joukkueenjohtaja (ltn, ylil) 600 päivää Kapteenit noin 700 päivää (kapteenista lähtien ei maximirajoituksia) Majuri noin 800 900 päivää Everstiluutnantti noin 1100 1200 päivää Eversti noin 1200 1300 Prikaatikenraali 1400 päivää Seppo Haario 29.11.2012 23
Suora demokratia Sveitsissä on suora demokratia (Direkte Demokratie). Ihanteena on se, että kansalaiset ottavat vastuun maan asioista ja se, että he voivat vaikuttaa itseään koskeviin asioihin. Valtion, kantonin ja kunnan tasolla voidaan järjestää kansanäänestys. Kantonissa ja kunnassa vaaditaan aloitteeseen 10 % kunnan asukkaista. Määrä voi vaihdella kantonista toiseen. Koko maata käsittävään kansanäänestyksen aloitteeseen tarvitaan 100 000 allekirjoitusta. Jos 50 000 kansalaista allekirjoittaa vetoomuksen 100 päivän kuluessa maan parlamentin tai kantonin säätämästä laista tai päätöksestä, järjestetään kokouksen päätöksestä kansanäänestys (Referendum). Pakollisia kansanäänestyksiä ilman allekirjoituksia ovat perustuslain muutokset ja Sveitsiin liittyvät kansainväliset sopimukset kuten esimerkiksi liittyminen Euroopan yhteisöön tai Euroopan talousalueeseen. Seppo Haario 27.10.2014 24
Kansanäänestykset Äänestysprosentit vaihtelevat. Vuonna 1992 äänestettiin liittymisestä Euroopan talousalueeseen. Aloite hylättiin äänin 50,3/49,7 ja äänestysprosentti oli 78,3. Useissa kansanäänestyksissä äänestysprosentti on noin 50. Vuosina 2011 2014 aloite on hyväksytty 13 kertaa ja hylätty 18 kertaa. Seppo Haario 27.10.2014 25
Sveitsin puolueet Sveitsissä on 14 poliittista puoluetta. Vaalikauden 2011-2015 puolueet parlamentissa ja hallituksessa Paikat Paikat Bundesversammlung Bundesrat NR + SR - Die Schweizerische Volkspartei (SVP), konservatiivinen, 54 + 5 = 59 1 oikea - Die Sozialdemokratische Partei der Schweiz (SP), vasen 46 + 11 = 57 2 - Die Liberalen FDP, keskusta oikea 30 + 11 = 41 2 - Die Christlichdemokratische Volkspartei der Schweiz (CVP) 28 + 13 = 41 1 keskusta - Die Grüne Partei der Schweiz (GPS) 15 + 2 = 17 - - Die Grünliberale Partei Schweiz (GLP) 12 + 2 = 14 - - Die Bürgerlich-Demokratische Partei Schweiz (BDP), 9 + 1 = 10 1 keskusta, oikea - muut 6 = 6 - puolueeton 1 = 1 yhteensä 246 7 Seppo Haario 27.10.2014 26
Lähteet DVD-ROM Direct Democracy, 2005 Edition, swissworld.org http://www.admin.ch http://www.bfs.admin.ch/bfs/portal/de/index.html http://www.admin.ch/ch/d/pore/va/vab_2_2_4_1.html http://www.parlament.ch/d/wahlen-abstimmungen/parlamentswahlen/wahlen- 2011/Seiten/default.aspx http://www.admin.ch/br/dokumentation/mitglieder/departementsvorsteher/index.html?lang=de http://www.bfs.admin.ch/bfs/portal/de/index/themen/17/02.html http://www.bfs.admin.ch/bfs/portal/de/index/news/medienmitteilungen.html?pr essid=9415 Seppo Haario 27.10.2014 27
Kysymyksiä? Seppo Haario 27.10.2014 28