K A N S A N A R K I S T O. Toimintakertomus 2013

K A N S A N A R K I S T O Toimintakertomus 2013 1

Toimintakertomuksessa esiintyvät merkit ovat Kansan Arkiston laajasta merkkikokoelmasta digitoituja. Kannen kuva pastellityö pahville, SKP: n 40-vuotisjuhlajulisteoriginaali. Kannen kuvaa käsitelty.

Sisällysluettelo Kansan Arkiston vuosi 2013 1. Kansan Arkiston vuosi 2013 4 2. Työväenliikkeen ja kansalaisjärjestöjen keskusarkisto 7 3. Kokoelmien kartunta 7 Asiakirja-aineisto 8 Ääni- ja kuvatallenteet 9 Käsikirjasto 9 4. Kokoelmien järjestäminen, luettelointi ja tiedonhallinta 9 Tiedonhallinan haasteet 11 5. Kansan Arkiston digitoidut aineistot 12 6. Kokoelmien käyttö ja tutkijapalvelu 12 7. Kuva-arkisto 14 Finna 14 Julisteet ja merkit 15 8. Näyttelyt 15 9. Arkistotoimen neuvonta, ohjaus ja koulutus 15 10. Arkisto- ja perinnealan yhteistyö 16 Ahaa-yhteistyö 16 Yksityiset keskusarkistot ry 17 Työväen perinnelaitokset 17 Kansan Arkiston ystävät ry 18 Muu yhteistyö 20 11. Tilat 20 12. Hallinto 20 13. Henkilökunta 22 Liitteet 1. Asiakirjakokoelmat 31.12.2013 25 2. Erityisaineistokokoelmat 31.12.2013 26 3. Kokoelmien kartunta 1980-2013 27 4. Asiakirja-aineiston kartunta 2013 uudet arkistonmuodostajat 28 5. Tutkijapalvelu 2013 30 6. Asiakirjojen luokittelu takakansi 3

1. Kansan Arkiston vuosi 2013 Kansan Arkiston vuosi 2013 oli työntäyteinen. Arkistoon tehtiin 1080 tutkijakäyntiä ja tutkijasaliin toimitettiin reilut 1390 arkistoyksikköä. Lisäksi aineistoamme käytettiin verkon kautta. Loppuhuipennuksena oli kuvien ja julisteiden meno Finnaan lokakuussa 2013. Kansan Arkisto Akseli-konsortion osana avasi valokuva- ja julistekokoelmiaan Kansallisen Digitaalisen Kirjaston asiakasliittymä Finnassa ja valtaosa digitoiduista kuvista ja julisteista saatiin tämän yhteisen haun piiriin. Työajanseurannan mukaan työaikaa kului eniten käytettävyyden edistämiseen ja aineiston järjestämistyöhön. Lopputuloksena 80 hyllymetriä järjestettyä ja 30 hyllymetriä seulottua aineistoa. Luovutuksia tuli toimintavuonna 135 kappaletta ja kokoelmat karttuivat 76 hyllymetrillä. Arkiston kokoelmien määrä on yhteensä 3 740 hyllymetriä. Kansan Arkisto liittyi virallisesti Ahaa-hakemistopalveluhankkeen jäseneksi tammikuussa 2013. Suomen arkistosektorilla ei tällä hetkellä ole yhteisiä järjestelmiä aineiston kuvailuun ja luettelointiin ja Ahaan tavoitteena on saada sellaisia aikaiseksi. Kansan Arkiston tilanteessa Ahaa tulee korvaamaan vanhentuneet Planeetta- ja Paradox-tietokannat. Ahaan valmistuttua saadaan Kansan Arkiston arkistoaineistojen viitetiedot Kansallisen Digitaalisen Kirjaston asiakasliittymä Finnaan. Ahaa- ja KDK-hankkeet heijastuivat myös työajanseurannassa. Yhteishankkeet veivät voimavaroja muulta arkistotyöltä. Arkisto osallistui omalta osaltaan aktiivisesti kuvailunuudistamistyöryhmään ja Kansallisen Digitaalisen Kirjaston kehittämiseen. Arkiston edustaja osallistui KDK-yhteistyöverkoston ja KDK-käytettävyystyöryhmän, kansallisen kuvailutyöryhmän ja Ahaaohjausryhmän toimintaan. 2013 oli yksityisten arkistojen valtionapujärjestelmän uudistamisen käynnistämisen vuosi. Lain valmistelun taustalle oli Kansallisarkiston toimesta laadittu valtionapuarkistojen kokonaisselvitys. Osana yksityisten arkistojen valtionapulain uudistamisen valmistelua aineistohallinnan vas tuualueen johtaja Jaana Kilkki ja yksityisarkistojen sektoritoiminnon johtaja Marja Pohjola tapasivat kaikkien 11 yksityisen valtionapuarkiston johtajat sekä niiden taustasäätiöiden tai -yhdistysten edustajat helmikuun aikana. Keskusteluissa käsiteltiin mm. halukkuutta yhteisten palveluiden rakentamiseen ja yhteisiin tila ratkaisuihin, valmiuksista yksityisarkistokentän hallinnollisiin uudelleenjärjestelyihin sekä yksityisen rahoituksen osuuden tulevaisuudesta ja merkityksestä. Kansan Arkisto ei lähtökoh taisesti nähnyt tarvetta yksityisarkistokentän hallinnollisiin uudelleen järjestelyihin, vaan tulevaisuuden visio on toi mi mi nen itsenäisenä yk sik könä. Kansallisarkiston yhteenvedossa kritisoidaan arkistojen johtoa ja taustaorganisaatioita siitä, etteivät ne olleet riittävästi poh tineet valtionapujärjestelmän vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta eivätkä julkisen talouden tilan ja tulevaisuuden suunnan vaikutuksia arkiston toiminnan rahoi tukseen. 4

Aineistoluovutusten vastaanotto on arkiston perustyötä. Tutkija Kari Määttänen purkamassa aineistoa 16.4.2013. Arkistot näkevät asian toisin. Nykyinen valtionapulaki on ollut toimiva ja turvannut arkistojen pitkäjänteisen toiminnan kansallisen kulttuuriperinnön tallentamisessa. Arkistojen toiminta on ollut vaikuttavaa ja tuloksellista kun sitä mitataan oikeilla mittareilla. Vertailua ei voi tehdä virka-arkistojen massaaineistoihin vaan on huomioitava yksityisarkistojen ominaislaatu, mm. laajat erityisaineistot. Arkistolaitos jaotteli valtionapua saavat yksityisarkistot neljään klusteriin. Jaottelun mukaan Kansan Arkisto ja Työväen Arkisto sekä valtionapua saava Työväenliikkeen kirjasto muodostavat profiileiltaan samantyyppisen kokonaisuuden, joka tekee paljon konkreettista yhteistyötä sekä keskenään että työväenliikkeen museo kentän kanssa. Varsinaiseksi puoluearkistoksi Kansan Arkistoa ei luokiteltu, vaikka sitäkin näkemystä on jossakin vaiheessa väläytelty. Virallisesti yksityisten arkistojen valtionapujärjestelmän uudistaminen käynnistyi lokakuussa. Keskeisimmiksi linjauksiksi määriteltiin yhteiset strategiat ja toiminnalliset tavoitteet ja niihin sitoutuminen. Nämä pitävät sisällään yhteisen hankintapolitiikan määrittelyn, toimitilaratkaisujen pitkäjänteisen suunnittelun ja yhteiset tietojärjestelmäratkaisut. Yksityisillä keskusarkistoilla on omat hankintapolitiikkansa, mutta virallista ja yksityiskohtaista työnjakoa ei laadittu. Arkistolaitokselta (Kansallisarkisto ja maakunta-arkistot) oma yksityisarkiston hankintapolitiikka on puuttunut. Arkistolaitoksen hankintapolitiikan laatimisen taustaksi arkistolaitoksen yk- 5

sityisarkistoaineistosta laadittiin selvitys, jonka perusteella on tarkoitus kartoittaa, mitä yksityisarkistoaineistoja on ja mitä vastaavasti puuttuu arkistosta. Miksikään läpileikkaukseksi suomalaisesta yhteiskunnasta arkistolaitoksen yksityisarkistoaineistoa ei voi kehua. Edustus ei ole kovinkaan kattava. Yksityiset keskusarkistot ovat onneksi omalta osaltaan huolehtineet tallennusvastuustaan ja rikastavat näin lähdeaineistoa omalta osaltaan. Hankintaprofiilien määrittely on toki perusteltua, sillä arkistoavaruuden mustat aukot on tärkeää kartoittaa ja mahdollisia päällekkäisyyksiä poistaa. Syksyn 2013 aikana arkistolaitos aloitti myös yksityisten keskusarkistojen hankintapolitiikkaa koskevan selvitystyön. Kansan Arkisto, Työväen Arkisto ja Toimihenkilöarkisto osallistuivat yhteisiin hankintapoliittisista profiileista käytyihin keskusteluihin Kansallisarkiston edustajien kanssa 12.11.2013. Kansan Arkiston rooli kansallisessa hankinnassa sisältää SKP:n, SKDL:n ja Vasemmistoliiton arkistot, vasemmistolaisen ammattiyhdistysliikkeen henkilö- ja yksityisarkistot, vasemmistolaiseen työväenliikkeeseen sitoutuvien yhteisöjen ja henkilöiden arkistot, yhteiskuntahistoriallista tutkimusta palvelevia yhteisöja henkilöarkistoja, yhteiskunnallisten liikkeiden arkistot, uudet liikkeet ja vasemmistolaiset lehdet ja kustannusosakeyhtiöt. Kansan Arkistoa ylläpitävän Yhteiskunnallisen Arkistosäätiön kulut olivat vuonna 2013 yhteensä 562 441 euroa. Arkiston talous perustuu valtionapuun, joka on enintään 80 % Kansallisarkiston hyväksymistä menoista. Vuonna 2013 arkiston tilinpäätös oli hieman voitollinen. Säätiö on saanut arkistotoiminnan omarahoitusosuuden kattamiseen sekä erilaisiin projekteihin avustuksia ja lahjoituksia seuraavilta järjestöiltä ja yhteisöiltä: Kansan Sivistystyön Liitto ry, Kansan Uutiset, Parasta Lapsille ry, Rakennusliitto ry, Suomen Demokratian Pioneerien Liitto ry, Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL, Vasemmistonuoret ry ja Yrjö Sirolan Säätiö rs sekä Otto Wille ja Hertta Kuusisen säätiö, Kansan Arkiston ystävät ry ja Teuvan demokraattinen yhdistys. Lämpimät kiitokset kaikille arkiston tutkijoille, tukijoille ja aineistonluovuttajille. Suurkiitos Kansan Arkiston kokeneelle henkilökunnalle, jonka työn tulokset näkyvät järjestettyinä arkistoina, digitoituina kuvina ja ennen kaikkea tyytyväisinä asiakkaina. Arkistomme toiminnan tekee mahdolliseksi se arvokas aineisto, jota on vuodesta 1945 alkaen kerätty ja jonka tallentaminen, järjestäminen ja tutkijoille tarjoaminen on vuodesta 1975 perustunut valtionapuun. Kun Suomen karttaan värittää ne kunnat, joiden alueelta Kansan Arkistosta löytyy aineistoa, näkee Kansan Arkiston onnistuneen työssään. Aukkopaikkoja on aika vähän. Hyvää ja pitkäjänteistä työtä Kansan Arkisto! Helsingissä 7.3.2014 Arkistonjohtaja Marita Jalkanen 6

2. Työväenliikkeen ja kansalaisjärjestöjen keskusarkisto Kansan Arkisto on vasemmistolaisen työväenliikkeen ja kansalaisjärjestöjen keskusarkisto, jonka tehtävänä on oman vastuualueensa asiakirja-aineiston kokoaminen, säilyttäminen, järjestäminen ja luettelointi sekä aineiston tarjoaminen tutkijoille. Kansan Arkiston toiminta työväenliikkeen, työväestön ja kansalaisliikkeiden ja -toiminnan aineiston tallentajana on tärkeä osa kansallisen tutkimuksen infrastruktuuria. Vuonna 1945 perustetulle arkistolle on muotoutunut oma toimialue, joka on viimeisten vuosikymmenten aikana laajentunut. Arkistoon kerätään sekä asemansa vakiinnuttaneiden työväen- ja kansalaisjärjestöjen arkistoja että valtakulttuurin ulkopuolella toimivien liikkeiden ja yhteisöjen sekä erilaisten vähemmistöjen arkistoja. Arkisto tähtää laajan ja monipuolisen lähdeaineiston tallentamiseen tältä kentältä. Kansan Arkisto antaa arkistonhoidollista neuvontaa ja koulutusta järjestöille ja yhteisöille sekä yksityishenkilöille. Aineistoa kootaan valtakunnallisella, maakunnallisella ja paikallisella tasolla. Toiminnan piiriin kuuluvat sekä perinteiset paperiasiakirjat että monenlaiset erityisaineistot, kuten valokuvat, julisteet ja äänitteet, sekä kasvavassa määrin sähköiset asiakirjat. Kansan Arkistoa ylläpitää Yhteiskunnallinen Arkistosäätiö. Arkisto saa toimintamenoihinsa lakisääteistä valtionapua. 3. Kokoelmien kartunta Kansan Arkiston kokoelmat karttuvat järjestöjen ja yksityisten henkilöiden luovutusten kautta. Kertomusvuoden kokonaiskartunta oli 76 hyllymetriä. Luovutuksia saatiin 106 sekä valokuvaluovutuksia 29 kappaletta. Arkiston kokoelmien määrä on yhteensä 3 740 hyllymetriä. Kokoelmissa on 3 241 hyllymetriä asiakirjaaineistoa, 9 708 kappaletta ääni- ja kuvatallenteita, yli miljoona valokuvaa ja 6 779 julistetta sekä 228 hyllymetriä kirjallisuutta. Kokoelmien yhteenveto esitetään liitteissä 1 ja 2 ja tilasto kokoelmien kartunnasta vuosina 1980 2013 liitteessä 3. 7

Asiakirja-aineisto Afrikan Tähti- järjestön luovutuksessa tuli arkistoaineiston lisäksi myös pikkubussi. Asiakirja-aineistoa vastaanotettiin yhteensä 100 hm. Uusia järjestöarkistoja saatiin 65 kappaletta. Järjestöarkistoja, mukaan lukien lehtien arkistot, oli vuoden lopussa yhteensä 6 743 kappaletta. Luettelo uusista arkistonmuodostajista esitetään liitteessä 4. Arkistoluovutuksia saatiin mm. Rakennusliiton Kainuun, Kouvolan ja Kymen aluetoimistoilta. Nämä luovutukset sisälsivät useiden eri Rakennusliiton osastojen arkistoja. Rakennusliiton osasto 1, Helsingin kirvesmiehet ja Rakennusliiton osasto 380, Helsingin betoniraudoittajat ja Timpurirantasäätiö luovuttivat arkistonsa. Suurin yksittäinen luovutus oli Siikaranta-opiston arkisto, yhteensä 500 kansiota. Tornion Järjestöyhdistyksen luovutus sisälsi lukuisten järjestöjen arkistoja, jotka ovat toimineet Tornion järjestötalolla. Eläkeläisjärjestöjen arkistoja saatiin Eläkeläisten Helsingin aluejärjestön, Joutsenon, Juukan, Jäppilän, Lahden, Pieksämäen ja Tornionseudun eläkeläisiltä. Näistä uusia arkistonmuodostajia on kuusi viimeksi mainittua. Pand taiteilijat rauhan puolesta luovutti arkistoaineistoaan vuodesta 1990 lähtien. Luovutus sisälsi pöytäkirjojen, toimitteiden lisäksi kansainvälisten projektien aineistoa. Maailmankauppayhdistyksiin lukeutuvien järjestöjen uusia luovutuksia olivat mm. Afrikan Tähden (kehitysmaakauppayhdistys) ja Maailmankauppayhdistys Makasiinin arkistot. Joensuusta luovutettiin SKP:n, SKDL:n ja muiden järjestöjen arkistoja. Vantaalta luovutettiin Korson alueen järjestöjen arkistoja. Näiden lisäksi saatiin lukuisia muita pienehköjä arkistoluovutuksia eri osa-alueilta. Henkilöarkistot karttuivat yhteensä 293 kansiolla. Uusia henkilöarkistoja saatiin kuusi kappaletta, yhteensä 241 kansiota. Uusia arkistonmuodostajia ovat Esko Helle, Kaija Helle, Oiva Kola, Olavi Tapio, Mirjam Vire-Tuominen ja Elvi Wallenius. Kaija Helteen (Tampere) arkisto sisältää ympäristöaiheisia ja maailmankauppaan liittyviä asiakirjoja vuosilta 1979 2002. Oiva Kolan (Ivalo) arkisto sisältää kirjeenvaihtoa, puheita, käsikirjoituksia, luottamustoiminta-aineistoa ja saamelaisia koskevia asiakirjoja. Olavi Tapion (Kemi) arkisto sisältää puheiden lisäksi Kemin kunnallisen, ammattiyhdistystoiminnan ja järjestötoiminnan aineistoa. Mirjam Vire-Tuomisen arkisto sisältää puheita, muistiinpanoja ja käsikirjoi- 8

tuksia Rauhanpuolustajien ja Naisten kansainvälisen demokraattisen liiton pääsihteerikaudelta. Lisäksi saatiin luovutuksia jo kokoelmissa oleviin henkilöarkistoihin. Henkilöarkistoja oli vuoden lopussa yhteensä 425 kappaletta. Ääni- ja kuvatallenteet Kansan Arkiston ääni- ja kuvatallennekokoelma koostuu työväen muistitietoa ja perinnettä sisältävistä haastatteluista ja muistelmista, kokouksien ja tilaisuuksien äänitteistä, äänilevyistä ja videonauhoista. Audiovisuaalista aineistoa, ääni- ja kuvatallenteita, saatiin lisää 41 kappaletta. Äänitekokoelmassa on yhteensä 9 708 kappaletta tallenteita, joista 8 109 kappaletta on luetteloitu. Käsikirjasto Käsikirjasto karttui vuoden 2013 aikana 63 niteellä. Kirjaston kokonaismäärä on 13 949 nidettä, yhteensä 228 hyllymetriä. Käsikirjasto koostuu pääasiassa asiakirjakokoelmien tutkimusta tukevasta kirjallisuudesta. Aihepiireinä ovat poliittinen historia, sosiaali- ja kulttuurihistoria, työväenliike, henkilöhistoria, taiteet ja kaunokirjallisuus. Käsikirjaston kartuntavuosilta 1945 1996 on tutkijoiden käytettävissä vanha manuaalinen kirjastokortisto. Vuodesta 1997 alkaen käsikirjaston tiedot löytyvät Akseli-tietokannasta. Rajoitetummassa muodossa ne löytyvät myös Arjenhistoria-portaalin kautta internetistä. 4. Kokoelmien järjestäminen, luettelointi ja tiedonhallinta Kertomusvuoden aikana arkistojen järjestäminen ja luettelointi tietokantaan jatkui. Kaikkiaan uusia tai muutettuja luetteloita tehtiin 265 arkistomuodostajasta. Vuoden aikana järjestettiin seuraavat SKDL:n jaostot: kansainvälispoliittinen, kunnallisjaosto, maatalouspoliittinen, osuustoimintajaosto, sosiaalipoliittinen, talousjaosto, tiedotusjaosto sekä toimihenkilöjaoston arkistot. Ammattiliittojen arkistoista järjestettiin Maaseututyöväen liiton kd-ryhmän, Suomen Metsä- ja Uittotyöväenliiton, PAM-Liikealan Kemin osaston, Yleisen Lehtimiesliiton sekä lukuisten muiden pienehköjen ammattiosastojen arkistoja. Muita järjestettyjä arkistoja ovat mm. Espoon Rauhanystävät, Sallan Järjestöyhdistys ja Tornion Järjestöyhdistyksen luovuttamat 13 arkistonmuodostajan arkistot. Suomen Rauhanpuolustajain arkistoa järjestettiin 176 kansiota. Inventointiluettelo tehtiin Suomen Rautatieläisten liiton osasto 1, Pasilan Konepajan arkistosta. Arkistotietokantaan saatiin päivitettyä Rakennusliiton oikeusapuosaston aineisto. Tietokantaan päivitettiin myös Työväenmusiikkiinstituutin arkisto. 9

Vuonna 2013 pääpaino oli henkilöarkistojen järjestäminen. Ammattiyhdistysliikkeen aktivistien ja poliitikkojen arkistoista järjestettiin seuraavat: Arvo Hautala (1917 1985), Suomen Elintarviketyöläisten liiton puheenjohtaja 1953 1966 ja SAK:n II puheenjohtaja 1966 1976. Aarne Saarinen (1913 2004), Suomen Rakennustyöläisten liiton puheenjohtaja 1954 1966 ja Suomen kommunistisen puolueen puheenjohtaja 1966 1982. Olavi Hänninen (1929 1989), SAK:n II puheenjohtaja 1976 1987 ja SKP:n varapuheenjohtaja 1971 1981. Aarno Aitamurto (1936 2008), Suomen Rakennustyöläisten liiton puheenjohtaja 1970 1987, SKP:n pääsihteeri 1984 1985 ja SAK:n II puheenjohtaja 1987 1991. Näiden lisäksi järjestettiin Adrian Anisimoffin, Esa Adrianin, Sylvi-Kyllikki Kilven, Oiva Kolan, Aino Mäntysen sukuarkiston, Antti Paanasen, Pekka Peltolan, Pauli Puhakan, Maija Savutie-Myrskyn, Olavi Tapion arkistot sekä 38 muuta pienehköä henkilöarkistoa. Yhteensä henkilöarkistoja järjestettiin 52 kappaletta. Järjestelyn kohteeksi otettiin vuoden aikana noin 110 hyllymetriä. Järjestämistyön ja seulonnan tuloksena aineistot supistuivat noin 30 hyllymetriä. Arkistotietokannassa oli vuoden 2013 lopussa 6 807 arkistoluetteloa ja 252 inventointiluetteloa. Tietokannassa on myös perustiedot 324 arkistosta, joita ei ole järjestetty tai joiden luetteloa ei ole viety kantaan. Hakuja voi tehdä arkiston nimen, toimialan, kotipaikan ja rajavuosien mukaan. Saapunut aineisto inventoidaan arkistossa. Tutkija Pia Pursiainen käy läpi aineistoa. 28.3.2013. Arkiston tutkijapalvelussa voi tehdä sisältöhakuja yhtä aikaa kaikkiin tietokannassa oleviin luetteloihin. Hyllymetreinä mitattuna noin 66 % aineistosta on luettelo tietokannassa. Tietokannan ulkopuolella olevia luetteloita pääsee selaamaan arkiston tiloissa. 10

Arkiston erillisessä henkilötietokannassa, joka on käytettävissä vain arkiston sisäverkossa, on viitetiedot eri arkistokokonaisuuksissa (henkilöarkistot, muistelmat, biograficakokoelmat, erikoiskokoelmat) olevista henkilöhistoriallisista aineistoista. Tässä tietokannassa oli kertomusvuoden lopussa 4 365 nimeä. Äänitetietokantaan vietiin tiedot 96 äänitteestä. Äänitetietokannassa on yhteensä 6 890 tallenteen tiedot, joista 1 875 on haastatteluja. Tiedonhallinnan haasteet Kansan Arkisto on uudistamassa tiedonhallintaa ja tietojärjestelmiään. Arkiston teknisesti ja sisällöllisesti vanhentuneet arkistotietokantatietokanta Planeetta- sekä Paradox-tietokannat (av- ja henkilöaineistot) eivät vastaa tämän hetken tarpeisiin. Niiden yhtenä suurena puutteena on se, että niiden liittäminen osaksi Kansallista digitaalista kirjastoa (KDK) ei ole mahdollista. Kansan Arkisto on tarjonnut internetin kautta tutkijoiden käyttöön vuodesta 2003 alkaen arkistotietokanta Planeetan sekä vuodesta 2011 alkaen valokuvatietokantansa. Tietokannassa ovat nähtävillä arkisto- tai inventointiluettelot. Osa digitoidusta tekstiasiakirja-aineistosta on liitetty pdf-muotoisina tietokantaan ja ne ovat internetin kautta kaikkien saavutettavissa. Arkiston tietokanta ja digitaaliset sisällöt löytyvät osoitteesta www.kansanarkisto.fi/tietokanta. Arkisto liittyi mukaan Arkistojen hakemistopalveluhanke Ahaaseen vuoden 2013 alussa. Hankkeessa toteutetaan arkistoille yhteinen hakemistopalvelu, jonka avulla voidaan kuvata, luetteloida ja hallinnoida niin perinteisiä analogisia kuin digitaalisiakin arkistoaineistoja. Ahaa korvaa Kansan Arkistossa vanhentuneet tietokannat, mm. Planeetan. Toimintavuonna Kansan Arkiston digitaalisten aineistojen liittämismahdollisuus Ahaa-järjestelmään oli vielä ratkaisematta. Ahaa-hanketta esitellään luvussa 10. Osaa digitoidusta aineistosta rajoittaa henkilötietolaki (22.4.1999/523, 11 ) ja tämän digitoidun aineiston käyttö on mahdollista vain arkiston tiloissa. Henkilötietolaki ja tekijänoikeuslaki rajoittavat myös valokuvatietokannan käyttöä internetissä. Siksi osa valokuvatietokannan aineistosta ei näy kokonaisuudessaan internetissä, vaan ainoastaan arkiston tiloissa. Tätä tarkoitusta varten tarvitaan erilliset, ajantasaiset asiakaskoneet. Arkiston nykyisissä asiakaskoneissa on vanhentuneet Windows XP-käyttöjärjestelmät ja konekannan uudistaminen on ajankohtaista. Planeetta-tietokanta ja työtiedostot sijaitsevat Kansan Arkiston omalla palvelimella. Varsinainen palvelin on vuodelta 2008 ja sen hajonnut nauhavarmennus jouduttiin jo korvaamaan irtokovalevyille tapahtuvilla varmennuksilla. Digitoitu ja sähkösyntyinen aineisto mm. valokuvat säilytetään irtokovalevyillä, koska palvelimella ei ole riittävästi tilaa. 11

Ahaa-järjestelmä tulee osin ratkaisemaan palvelinriskejä, koska sen myötä tietokantavarmennuksen tarve poistuu, mutta työtiedostojen osalta ratkaisua etsitään edelleen. 5. Kansan Arkiston digitoidut aineistot Kansan Arkiston aineistoa on digitoitu erilaisten projektien puitteissa sekä omana työnä. Osa digitoidusta aineistosta on jo liitetty pdf-muotoisena arkiston tietokantaan kunkin arkistonmuodostajan yhteyteen. Tietokantaan on viety mm. SKP:n diaareita, edustajakokousten pöytäkirjat 1944 1990, puolueneuvoston pöytäkirjat 1945 1951 ja keskuskomitean pöytäkirjat 1951 1988 sekä mm. SKDL:n perustamisasiakirjat, liittokokouspöytäkirjat 1946 1985 ja liittoneuvoston pöytäkirjat 1945 1967. Myös SKDL:n eduskuntaryhmän pöytäkirjoja on jo liitetty tietokantaan. Arkiston www-sivulla on taulukko, josta selviää, mitkä asiakirjat on jo liitetty tietokantaan ja mitkä vielä odottavat vuoroaan. Digitoituja äänitteitä on yli 800 tuntia ja niitä on mahdollisuus kuunnella arkiston tiloissa esim. arkiston tutkijasalin koneella tai mp3-soittimilla. Liikkuvaa kuvaa on digitoitu joitain kappaleita. Valokuvia on digitoitu 27 372 kpl ja esinekuvia (sis. julisteet) 3 512 kpl. Arkiston digitoidut valokuvat, julisteet, merkit sekä käsikirjasto ovat selattavissa Akseli-tietokannassa arkiston tiloissa sekä rajoitetusti Arjenhistoria-portaalin kautta internetissä. Lokakuussa 2013 Kansan Arkiston kuvat ja esineet liitettiin muun Akseli-konsortion aineiston mukana Kansalliseen digitaaliseen kirjastoon (KDK). KDK:n asiakasliittymä Finnan kautta, osoitteessa www.finna.fi, on nyt haettavissa yli 21 000 Kansan Arkiston kuvaa tai esinettä metatietoineen. 6. Kokoelmien käyttö ja tutkijapalvelu Kertomusvuonna arkistoon tehtiin 1080 tutkijakäyntiä. Edellisvuoteen verrattuna tutkijakäynnit lisääntyivät muutamalla kymmenellä käynnillä. Kävijöistä tieteellisen tutkimuksen tekijöitä oli reilut 300. Suurimpaan kävijäryhmään muu tutkimus sisältyvät paikan päällä käyneet aineistojen tiedustelijat (nämä eivät aina välttämättä johtaneet aineistontilauksiin), aineistojen luovuttajat, arkiston esittelyt ryhmille ja Kansan Arkiston ystävien tilaisuuksissa käyneet vieraat. Sukututkijat muodostavat tilastoiduista kävijöistä pienimmän joukon. Kansan Arkiston asiakirjakokoelmat, käsikirjasto ja kuva-arkisto ovat tutkijoiden ja muiden tarvitsijoiden käytettävissä arkiston tutkijasalissa. Muita arkiston palvelumuotoja ovat kaukolainaus ja jäljennepalvelu sekä puhelimitse 12

2 3 % 3 4 % 1E 4 % 4 3 % 1F 14 % 1D 10 % 1C 2 % Kaavio 3. Kokoelmien käyttö tutkijasalissa 2013 (arkistoyksiköt luokittain) 5 18 % 1B 16 % Muu 25 % 1A 1 % 7 1 % 8 3 % 6 11 % kirjat 3 % kuva-arkisto 7 % 1A Vanhan työväenliikkeen järjestöt 1B Suomen Kommunistinen Puolue 1C 1920- ja 1930-lukujen vasemmistolaiset järjestöt 1D Kansandemokraattiset järjestöt, Vasemmistoliitto 1E Ammatilliset järjestöt 1F Muut järjestöt 2 Työväenlehtien ja kirjapainojen arkistot 3 Erikoiskokoelmat 4 Jäljenne- ja lehtileikekokoelmat 5 Henkilöarkistot 6 Muistelmat 7 Biograficakokoelmat 8 Ääni- ja kuvatallenteet ja sähköpostitse tapahtuva tietopalvelu. Tutkijapalvelutilasto esitetään liitteessä 5. Asiakirjakokoelmista tehtyjen tutkijasalitilausten kokonaismäärä oli 469 kappaletta. Tilauksia toimitettiin tutkijasaliin yhteensä 1 391 arkistoyksikköä. Edellisen vuoteen verrattuna tutkijasaliin toimitettujen arkistoyksiköiden määrä kasvoi yli kolmella sadalla arkistoyksiköllä. Valokuvavedoksia oli näistä 99 yksikköä. Valokuvia selataan entistä enemmän sähköisessä muodossa joko arkiston tiloissa tai internetin kautta. Arkistoaineistosta toimitettiin yhteensä viisi kaukolainatilausta tutkijoille maakunta-arkistoihin sekä pitempiaikaisia asiakirjalainoja arkistoaineiston luovuttajille historiankirjoitusta varten. Asiakirja-aineistosta tilattiin valokopioita ja pdf-tiedostoja yhteensä 2 255 kappaletta. Tutkijoiden digikameralla ottamien kopioiden määrää ei tilastoida. Arkistoaineistoon kohdistuvat tiedonhaut työllistivät arkiston tutkijapalvelua. Sähköpostitse tapahtuva tiedonvälitys on yleistynyt. Asiakirjoja koskeviin tiedonhakupyyntöihin annettiin selvityksiä puhelimitse 165 ja sähköpostitse ja kirjeitse 128 kappaletta. Kuva-arkistoon osoitettuja valokuvakokoelmia koskevia tiedonhakuja oli 140 kappaletta. Kansan Arkiston kotisivut ovat osoitteessa http://www.kansanarkisto.fi. Kotisivulla on yhteystietojen lisäksi tietoja mm. arkiston toiminnasta, kokoelmista, palveluista, aineiston keruusta ja Kansan Arkiston ystävät ry:stä. Kotisivuilta löytyvät myös linkit arkistotietokantaan ja Arjenhistoria-portaaliin sekä verkkonäyttelyt. Edellä mainittujen lisäksi kotisivuilla on taulukko arkiston digitoidusta asiakirjoista sekä tieto siitä, onko aineisto vapaasti selattavissa verkon kautta. Kuva-arkistolla on oma esittelysivustonsa, jolla kerrotaan yleisesti kuvien luokituksesta ja aihepiireistä ja kuva-arkiston toiminnasta sekä annetaan ohjeet valokuvien tilaamista varten. 13

Tilastojen mukaan kävijämäärä arkiston kotisivuilla on noussut. Vuonna 2013 arkiston sivuilla vieraili keskimäärin hieman alle 300 kävijää päivässä. Kotisivujen haetuin yksittäinen aihe on edelleen kansalaissota. 7. Kuva-arkisto Kansan Arkiston kuva-arkiston laajimman aineistokokonaisuuden muodostavat valokuvat, joita on yli miljoona kappaletta. Kuva-aineiston kartunta tapahtuu pääasiassa lahjoitusten kautta. Kaikkiaan kuvaluovutuksia saatiin 29, joissa kuvia 27 946 kpl, 5 hyllymetriä. Valokuvaluovutusten lisäksi kuvakokoelma karttuu vuosittain myös omilla kuvauksilla. Kuvaluovutuksia saadaan vielä perinteisesti vedoksina, mutta yhä enemmän kuvaluovutukset tulevat digitaalisina cd- tai dvd-levyillä. Oma kuvaustoiminta on kokonaan digitaalista. Kuva-arkiston kokoelmat koostuvat työväenliikkeen, kansalaisjärjestöjen ja työväestön sosiaali- ja kulttuurihistoriaan liittyvästä kuva-aineistosta, jota on karttunut vuodesta 1945 lähtien. Vanhimmat yksittäiset kuvat ovat 1800-luvun lopulta. Ajallinen painopiste on 1950 1980-luvuilla. Kuvaarkisto on muotoutunut suurelta osin eri työväenlehtien kuva-arkistoista tai niiden osista. Kokoelmat sisältävät valokuvaaja Yrjö Lintusen huomattavan negatiivikokoelman. Kansan Arkistossa Akseli-kuvatietokantaan luetteloitiin vuonna 2013 kuvia 4836 kpl ja vuoden päättyessä tietueita oli yhteensä 30 884 kpl, joista valokuvia oli 27 372 ja esineitä 3 512 kpl. Kuva-arkistosta tehtiin vuoden 2013 kuluessa 140 tiedustelua. Yhteensä kuva-arkistosta tilattiin 333 kuvaa. Tietokannasta tehtyjä hakuja ei ole erikseen kirjattu. Finna Loppuvuodesta 2013 Kansan Arkiston valokuvat ja esinekuvat metatietoineen liitettiin muun Akseli-konsortion aineiston mukana osaksi Kansallista digitaalista kirjastoa eli KDK:ta. Aineisto on nyt haettavissa KDK:n asiakasliittymä Finnan kautta. Finnassa haku on mahdollista kansallisen näkymän kautta, mistä löytyvät yhdellä haulla mukana olevien kirjastojen, arkistojen ja museoiden aineistot. Lisäksi Finnassa on mahdollista tehdä sektori- ja organisaationäkymäkohtaisia hakuja. Tällä hetkellä oman näkymänsä ovat tuottaneet museosektori ja Jyväskylän yliopiston kirjasto. Koska Akseli-konsortion organisaatioista valtaosa on museoita, löytyy Akselin ja siten myös Kansan Arkiston aineisto museosektorin näkymän kautta. Finna ei tarjoa kuvatilausmahdollisuutta, mutta kuvia voi tilata edelleen Arjenhistorian kautta. Kuvapalautetta sen sijaan voi antaa myös Finnan kautta. 14

Kansan Arkiston valokuvat ovat olleet vuoden 2013 lopulta lähtien Finnahaun piirissä. 8. Näyttelyt Julisteet ja merkit Julistekokoelma karttui 30 julisteella. Julistekokoelmassa on 6 779 julistetta, joista yli puolet luetteloituja. Kansan Arkiston julisteet ja merkit luetteloidaan Akseli-tietokantajärjestelmän esineet-osioon. Digitoituja merkkejä on viety tietokantaan noin 800 kappaletta. Julisteiden digitointi ja niiden esittäminen tekijänoikeuslain puitteissa Arjenhistoria- ja Finna -verkkopalveluiden kautta on avannut julistekokoelman suurelle yleisölle. Kansan Arkiston julisteita käytetään mm. kuvituskuvina julkaisuissa ja koulujen oppikirjoissa. Arkiston kotisivuilla oli toimintavuonna viisi verkkonäyttelyä: Vasen silmä -näyttely valokuvaaja Yrjö Lintusen tuotannosta (2003), Punalippu Suomen työväenliikkeen alkutaipaleella (2002), 1918 kansalaissodan kuvia (1999), Villit vuodet Koiton Näyttämö 1906 1933 (1999) sekä Veljet, toverit. Matkalla 1920-luvun Neuvostoliitossa (1999). Kertomusvuoden ajan Työväenliikkeen kirjastossa oli esillä kuusi Niilo Jokisen linoleikkausta. 9. Arkistotoimen neuvonta, ohjaus ja koulutus Kansan Arkisto neuvoo ja opastaa järjestöjä niiden arkistotoimen hoitamisessa. Neuvonnan ja ohjauksen myötä varmistetaan aineiston säilyvyys. Neuvonnan myötä aineistoista saadaan paremmin hallittavia ja helpotetaan päätearkistoon luovuttamisen prosessia. Vuonna 2013 tehtiin ohjaavaa kenttätyötä mm. Parasta Lapsille ry:n, Vasemmistonuorten, Siikaranta-opiston, Rakennusliiton Kainuun aluejärjestön ja muutamien muiden järjestöjen parissa. Arkiston tehtäviin kuuluu lisäksi opiskelijoiden ja tutkijoiden ohjaus ja neuvonta sekä esitelmien pito arkistoalan seminaareissa, historia- ja perinnetieteiden kurssilaisille ja muille perinteentallennuksesta kiinnostuneille. Vuonna 2013 arkistossa kävi kolme opiskelijaryhmää, joissa oli yhteensä kolmisenkym- 15

mentä opiskelijaa: Jyväskylän Yliopiston etnologian opiskelijat, Helsingin Yliopiston kansatieteen opiskelijat ja Yhteiskuntahistorian metodit ja tiedonhankinta -kurssin opiskelijat. Kansan Arkisto suunnitteli ja toteutti yhteistyössä KSL:n Vantaan Sivistysjärjestön ja Vantaan Vasemmistoliiton kanssa kolmena iltana loka-marraskuussa pidetyn perinteenkeruukurssin. Kurssilla käsiteltiin arkisto- ja muistitietoaineiston keruuta, järjestämistä ja säilyttämistä. Kurssiin liittyi käynti arkistossa vuoden 2014 puolella. Kurssille osallistui kuusi henkilöä. Kurssi käynnisti Vantaan Vasemmistoliiton ja Kansan Arkiston yhteisen perinteenkeruuprojektin Muistoja Vantaan vasemmistolaisilta. Projektissa kerätään muistelmia sekä henkilö- ja järjestöarkistoja Vantaalta vuodesta 1945 alkaen. Pirjo Kaihovaara Kansan Arkistosta ja Heli Yrjänäinen Suomen Urheiluarkistosta esitelmöivät helmikuussa Vantaan Seudun Sukututkijoiden sukukammarissa aiheesta Yksityiset keskusarkistot sukututkijan apuna. Läsnä oli 40 kuulijaa. Yksityisiä keskusarkistoja esiteltiin myös marraskuussa opiskelijoille suunnatussa tapahtumassa Porthanian aulassa Helsingin Yliopistolla. Mukana oli Reetta Laitinen Kansan Arkistosta. 10. Arkisto- ja perinnealan yhteistyö Ahaa-yhteistyö Kansan Arkiston uuden arkistotietokannan valintaprosessi saatiin päätökseen tammikuussa 2013, kun arkisto hyväksyttiin mukaan Kansallisarkiston johdolla kehitettävään Ahaa- eli Arkistojen hakemistopalveluhankkeeseen. Hanke on jo alkanut jo vuonna 2011 ja siinä ovat mukana arkistolaitoksen lisäksi Suomalaisen Kirjallisuuden seura, Porvarillisen Työn Arkisto, Keskustan ja maaseudun arkisto, Svenska centralarkivet sekä CSC Tieteen tietotekniikan keskus Oy. Arkistotietokannan migroimisen lisäksi päätettiin myös vanhentuneiden, Paradox-muotoisten äänitetietokannan ja henkilöt-tietokannan migroimisesta Ahaaseen. Ahaassa arkistoille toteutetaan yhteinen hakemistopalvelu, jonka avulla voidaan kuvata, luetteloida ja hallinnoida niin perinteisiä analogisia kuin digitaalisiakin arkistoaineistoja. Lisäksi aineistot voivat olla kaiken tyyppisiä. Ahaa-hakemistopalvelun tietojärjestelmä toimii valmistuessaan Kansallisen digitaalisen kirjaston eli KDK:n taustajärjestelmänä. Ahaa-hankkeen yhteyteen perustettu kuvailunuudistus-työryhmä jatkoi kuvailun käsitemallin sekä kansallisten kuvailusääntöjen uudistamista kuluneen vuoden aikana. Työryhmään kuului edustajia useista arkistoista, Kansan Arkiston edustajana toimii Pia Pursiainen. Työryhmän tavoitteena on tuottaa uudet kuvailusäännöt, jotka perustuvat kansainvälisille standardeille, mutta kuitenkin 16

huomioivat kansalliset erityispiirteet ja KDK-yhteistyön vaatimukset. Uusissa kuvailusäännöissä huomioidaan myös digitaalisen aineiston ja verkon kautta tapahtuvan tiedonhaun vaatimukset. Yksityiset keskusarkistot ry Yksityiset keskusarkistot ry, YKA, on enintään 80-prosenttista lakisääteistä valtionapua nauttivien yksityisten arkistojen yhteistoimintajärjestö, jossa oli vuonna 2013 yhdeksän jäsentä. Yhdistyksen tarkoituksena on pitää yllä yhteyksiä arkistolaitokseen ja muihin arkistoihin, seurata alan kehitystä ja tehdä sen pohjalta aloitteita ja esityksiä, pitää yllä yhteyksiä arkistoalaa lähellä oleviin yhteisöihin ja yrityksiin sekä edistää arkistojen välistä yhteistyötä ja työnjakoa. Kansan Arkistolla oli edustaja Ykan hallituksessa. Yksityiset keskusarkistot ry esitteli toimintaansa tammikuussa Tieteiden yössä Kansallisarkistossa, helmikuussa Vantaan sukututkijain tilaisuudessa Tikkurilassa ja marraskuussa Pohjoismaisena arkistojen päivänä Helsingin Yliopiston Porthanian aulassa. Arkistojen päivän aikana Ykan antiin tutustui noin 80 henkilöä. Kertomusvuonna uudistettiin Ykan kotisivut. Työryhmään kuuluivat Kansan Arkistosta Reetta Laitinen ja Pia Pursiainen. Sivut toteutti MediaFactory Oy. Uusilla sivuilla esitellään yhdistys, kerrotaan yhdistyksen ajankohtaisista tapahtumista sekä annetaan linkki kuhunkin arkistoon. Sivuilta löytyy Arkistointiopas, jossa kerrotaan arkistoinnin perusasiat ja lisäksi sivujen kautta on myös mahdollisuus lähettää kysymyksiä arkistointiin liittyen. Kysymyksiin vastaa se arkisto, jonka toimialaan kysymys kuuluu tai yhdistyksen puheenjohtaja. Uudelle sivustolle rakennettiin myös intranet-osio arkistojen välistä keskustelua ja tiedonvaihtoa varten. Työväen perinnelaitokset Työväenperinnelaitosten kokoelmayhteistyö toimii siten, että museo vastaa esineistä, arkistot asiakirjoista ja Työväenliikkeen kirjasto painetusta kirjallisuudesta. Työväenperinne Arbetartradition ry jatkoi Kansan Arkiston ja Työväen Arkiston kanssa työväenperinteen ja -kulttuurin tutkimukseen ja tallennukseen liittyviä yhteisiä projekteja. Vuonna 2013 kuvaprojektissa digitoitiin työväenlehtien valokuvia. Työväenlehtien kuvakokoelmat muodostavat laajan perustan Työväen Arkiston ja Kansan Arkiston kuvakokoelmille. Kuvaprojektilla on ollut myös aineiston säilyvyyttä turvaava tehtävä. Sanomalehtien 1960- ja 1970 -lukujen valokuvien tekoprosessi pikakehityksineen on vaarana tuon ajan lehtikuvien säilymiselle. Arkistoituna tuo kuvamassa voi tuhota muitakin kuvia. Pelastuskeinona on kuvien skannaaminen ja eristäminen muusta kokoelmasta. 17

Kansan Arkistossa keskityttiin toimintavuonna Kansan Sanan kuva-aineistoon. Projektityönä kuvia skannattiin ja luetteloitiin tietokantaan. Luetteloinnin apuna käytettiin lehtisidoksia, joista haettiin kuvatiedot. Kansan Sanan kuvia oli vuoden 2013 lopussa Akseli-järjestelmässä 1347 kappaletta. Kansan Sanan kuvien lisäksi digitoitiin mm. Kansan Uutisten, Kansan Tahdon ja Tiedonantajan kuvia. Kuvien valinnassa pyrittiin mahdollisimman suureen kattavuuteen molempien arkistojen kokoelmista ja kustakin lehdestä huomioiden sekä maantieteellinen että ajallinen kattavuus. Etusijalla olivat vanhimmat kuvat sekä kiinnitysaineongelmaiset, keskeisimpien aihepiirien kuvat. Kuviin pyrittiin löytämään kuvailutietoja itse lehdistä. Tekijänoikeuksiltaan selvät kuvat julkaistiin arkistojen yhteisessä Arjenhistoria-kuvatietokannassa internetissä(www.arjenhistoria.fi). Projektissa työskenteli Auli Ollikka. Kansan Arkisto osallistui Työväentutkimus-vuosikirjan toimitustyöhön muiden Työväenperinnelaitosten kanssa. Työväentutkimus edistää muistiorganisaatioiden ja tiedeyhteisön vuorovaikutusta. Lisäksi vuosikirja kokoaa yhteen työväenhistoriaan liittyvät ajankohtaiset tapahtumat. Toimituskunnassa Kansan Arkistoa on edustanut Reetta Laitinen. Kansan Arkiston ystävät ry Kansan Arkiston ystävät ry on vuonna 1994 perustettu yhdistys, jonka tarkoituksena koota yhteen työväenliikkeen aatteellisista, sivistyksellisistä ja järjestöllisistä perinteistä ja historiasta kiinnostuneita kansalaisia, kehittää ja tukea Kansan Arkiston Ystävien keskustelutilaisuus 18.4.2013. Taina West, Elina Katainen, Sirpa Kähkönen ja VP Leppänen. 18

Kansan Arkiston toimintaa sekä syventää työväenperinnetyön tuntemusta. Yhdistyksen puheenjohtajana toimi Veli-Pekka Leppänen ja johtokunnan jäseniä olivat Kauko Aaltonen, Helena Hölttä, Arja Mäntyniemi, Pentti Laine, Taisto Terävä ja Jaakko Tiainen. Yhdistyksen vuosikokous pidettiin 14.3.2013. Yhdistyksellä oli toimintavuoden lopussa 150 henkilöjäsentä. Kansan Arkiston Ystävät ry järjesti kertomusvuonna kahdeksan keskustelutilaisuutta. Kansan Arkistossa järjestettyihin tilaisuuksiin osallistui 302 henkilöä. Tilaisuuksista tiedotettiin kirjeitse ja sähköpostilla sekä ilmoituksilla Kansan Uutisissa ja Helsingin Sanomissa. Myös arkiston Facebook-sivustolla mainostettiin tilaisuuksia. Kevät 2013 14.2. Päivi Istala Ristivetoa, muistelmia (31 hlöä) 14.3. Kari Enqvist Uskomaton matka uskovien maailmaan (21 hlöä) 18.4. Nainen ja historia -keskustelutilaisuus. Elina Katainen, Sirpa Kähkönen, Taina West (51 hlöä) 16.5. Bjarne Nitovuori Barrikadimaisteri (26 hlöä) Syksy 2014 24.9. Elina Katainen Vapaus, tasa-arvo, toverillinen rakkaus (24 hlöä) 22.10. Antero Uitto Suomensyöjä Otto Wille Kuusinen (53 hlöä) 19.11. Tarmo Kunnas Fasismin lumous (46 hlöä) 10.12. Kjell Westö Kangastus 38 (50 hlöä) Keskusteluja veti Kansan Arkiston ystävien puheenjohtaja Veli-Pekka Leppänen. Kjell Westö esitteli uutuusromaniaan Kangastus 38 kirjatilaisuudessa, omistuskirjoitusta hakemassa erikoistutkija Pirjo Kaihovaara. 19

Muu yhteistyö Kuva-arkiston tutkija Pia Pursiainen osallistui Eläkeläiset ry:n valokuvakilpailun tuomaristoon. Kilpailun aiheena oli Eläkeläisten arki ja kisaan osallistui yhteensä 43 kilpailijaa. Voittaja Sami Kontto palkittiin Eläkeläiset ry:n kesäpäivillä Oulussa. Kirjasto-, arkisto ja museokenttä jatkoi juridista yhteistyötä. Kam-juridiikkaryhmä on perustettu terävöittämään muistiorganisaatioiden profiilia sekä opetusministeriön että oikeudenhaltijajärjestöjen suuntaan. Yhteistyön tarve on erityisen polttava tekijänoikeuden alalla, mutta yhteistyötä on tehty myös julkisuuslainsäädäntöön, tietosuojaan ja kokoelmien omistussuhteita koskeviin kysymyksiin liittyen. Tavoitteena on myös informaation ja olemassa olevan osaamisen tehokkaampi jakaminen eri muistiorganisaatioiden välillä. Vuonna 2013 Kam-juridiikkaryhmä laati oikeusministerille kannanoton EU:n tietosuoja-asetusluonnokseen liittyen. Ehdotettu asetusteksti ei huomioi muistiorganisaatioiden tehtävää kansallisen kulttuuriperinnön säilyttäjinä ja lisäksi se jättää auki sen, kuinka paljon sitä sovellettaisiin muistiorganisaatioiden toimintaan. Ryhmän huolena oli lisäksi se, että aiemmin kulttuuriperinnön säilyttämistä koskevat kysymykset ovat kuuluneet jäsenvaltioiden päätösvaltaan ja ehdotetussa asetuksessa toimivaltuudet siirtyisivät komissiolle. Marita Jalkanen on toiminut Kam-ryhmässä Arkistoyhdistyksen edustajana 2009 2013. Kansallisarkiston vetämä Arkistosektorin KDK-yhteistyöverkosto jatkoi toimintaansa. Verkoston toiminta-ajatuksena on mm. edistää KDK:n toiminnassa mukana olevien arkistojen keskinäistä yhteistyötä ja tuottaa niiden yhteinen näkemys KDK-palveluiden kehittämiseen. Yhteistyöverkosto yhtenä toimintamuotonaan järjestää erilaisia asiaa koskevia seminaareja. Verkosto on kirjannut toimintasuunnitelmaansa myös arkistosektorin kokonaisarkkitehtuurikuvauksen, jonka laadinta aloitettiinkin kertomusvuonna, sekä kuvailu- ja luettelointisääntöjen uudistamisen. Kansan Arkisto osallistui yhteistyöverkoston ohjausryhmän toimintaan. Kansan Arkisto osallistui myös KDK:n käytettävyystyöryhmän toimintaan. Käytettävyystyöryhmän tavoitteena on tuoda KDK-asiakaskäyttöliittymä Finnan suunnittelu- ja toteutusprosessiin käyttäjälähtöisiä näkökulmia hankkeen eri vaiheissa. 11. Tilat Kansan Arkisto toimii kahdessa eri toimipisteessä. Toimistotilat ja tutkijasali sekä 120 m2 suuruinen arkistomakasiini sijaitsevat Vetehisenkuja 1:ssä. Kolme etämakasiinia sijaitsee Työpajankadulla. Makasiinitilaa on muuton jälkeen yhteensä 691 neliötä. 12. Hallinto Kansan Arkistoa ylläpitää Yhteiskunnallinen Arkistosäätiö. Arkistosäätiön valtuuskunnan muodostaa kaksikymmentä henkilöjäsentä. 20