5/2015 KUTSU Käännös/översättning 1 Kokousaika Tiistai 26. toukokuuta 2015 klo 16.00 Kokouspaikka Kemiön kunnantoimisto Päättäjät Muut Asiat Allekirjoitus Wilhelm Liljeqvist Martti Murto Brita Drugge Hanna Backman Veronica Heikkilä Kalevi Kallonen Veijo Lücke Ann Nyström Kim Viljanen Inger Wretdal Rune Friman Michael Oksanen Jorma Leppänen Tom Simola Erika Strandberg, sihteeri Gunilla Granberg Mats Johansson Lars Nummelin Maria Wallin Tomy Wass Linus Guseff 76 89 Puheenjohtaja puheenjohtaja I varapuheenjohtaja II varapuheenjohtaja jäsen valt. puh.joht. valt. I varapj. valt. II varapj. valt. III varapj. kunnanjohtaja hallintojohtaja kehitysjohtaja sivistysjohtaja tekninen johtaja peruspalvelujohtaja elinkeinojohtaja nuorisoedustaja Sihteeri Tarkistus, paikka ja aika Wilhelm Liljeqvist Kemiön kunnantoimisto 5. kesäkuuta 2015 Erika Strandberg Brita Drugge Pöytäkirja pidetään nähtävänä Kemiö 8. kesäkuuta 2015 Hanna Backman Erika Strandberg
5/2015 ESITYSLISTA Laatimispäivä 20.5.2015 2 Kokousaika Tiistai 26. toukokuuta 2015 klo 16.00 Kokouspaikka Kemiön kunnantoimisto Asianumero Asia 76 LAILLISUUS JA VALTAISUUS... 3 77 PÖYTÄKIRJANTARKASTAJIEN VALINTA... 4 78 ESITYSLISTAN HYVÄKSYMINEN... 5 79 TALOUSARVIO 2015 Lisämääräraha, hallinto-osasto... 6 80 INVESTOINTITALOUSARVIO 2015 JA TALOUSSUUNNITELMA 2016 2017 Muutos, Kemiönsaaren Vesi... 9 81 JÄTETTY ALOITE Palveluseteleiden käyttöönotto... 11 82 KIELIVAATIMUSTEN MUUTTAMINEN Kunnanjohtaja... 16 83 OSALLISTUMINEN HANKKEESEEN Yhteisillä eväillä lähiruoka kasvuun Varsinais- Suomessa... 17 84 OSALLISTUMINEN HANKKEESEEN "Rannikon ruoka"... 19 85 OSAKKEIDEN MYYNTI Kunnan saama perintö... 20 86 AVUSTUSHAKEMUS HISTORIIKKIA VARTEN... 21 87 TÄYTÄNTÖÖNPANOASIAT Valtuuston päätökset 13.4.2015... 22 88 LUOTTAMUSELINTEN JA VIRANHALTIJOIDEN PÄÄTÖKSET... 23 89 ILMOITUSASIAT... 24 Pöytäkirja on nähtävänä, aika ja paikka Puheenjohtaja Kemiö 8. kesäkuuta 2015 Wilhelm Liljeqvist
3 76 LAILLISUUS JA VALTAISUUS EHDOTUS Kokous todetaan laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi.
4 77 PÖYTÄKIRJANTARKASTAJIEN VALINTA EHDOTUS (kunnanjohtaja) päättää valita kaksi pöytäkirjantarkastajaa. Valintavuorossa ovat Brita Drugge ja Hanna Backman.
5 78 ESITYSLISTAN HYVÄKSYMINEN EHDOTUS (kunnanjohtaja) hyväksyy esityslistan.
6 Dnro: KONCERN 197/2014 79 TALOUSARVIO 2015 Lisämääräraha, hallinto-osasto Kh 26.5.2015 79 ~ käännös VALMISTELU (hallintojohtaja Erika Strandberg) Kunnalla on ollut vuoden alkupuolelta saakka käynnissä Työkomppania -niminen hanke. päätti 26.8.2014 hakea EU-rahoitusta työllistämishankkeeseen. Hankkeen tavoitteena on edistää työllistäviä toimenpiteitä Kemiönsaarella. Hankkeen kohderyhmänä ovat työmarkkinoilla heikossa asemassa olevat henkilöt, iästä tai sukupuolesta riippumatta. Hankkeen puitteissa kehitetään erilaisia toimenpiteitä, kuten kierrätystoiminta ja työrinki. Taloudellisesti hanke muodostuu kahdesta osasta; hankekokonaisuus ja palkkatuen määrärahat (työllistämistuki). Syksyllä 2014 talousarviota valmisteltaessa hankerahoituksen myöntäminen oli erittäin epävarmalla pohjalla. Samanaikaisesti pohdittiin sisäisesti useita eri malleja hankkeen sijoituspaikasta organisaatiossa. Lopulta hanke ja hankevarat siirrettiin valtuuston talousarviokokouksessa 7.12.2014 sosiaaliyksiköltä hallinto-osastolle. Samalla siirtyivät myös palkkatuen määrärahat. Hankkeelle myönnettiin rahoitus 28.1.2015. Hanke käynnistettiin 1.2.2015. Hankeaika on 1.2.2015 31.12.2017. Hankkeen budjetointi Sosiaaliyksikkö oli syksyllä 2014 budjetoinut hankkeeseen aiemmin toteutetun SYKO-hankkeen mallin mukaisesti, toisin sanoen yhden työllistämiskoordinaattorin palkkauksen mukaan. Sosiaaliyksikön budjetointi rakentui sen varaan, että työllistämiskoordinaattori voitaisiin palkata riippumatta siitä, myönnetäänkö hankkeelle rahoitus vai ei. Hankesuunnitelma perustuu kahteen työntekijään, työllistämiskoordinaattoriin/projektipäällikköön ja tulevan Ekocenterin työnjohtajaan. Hankkeen rahoitus hyväksyttiin niin myöhään, että hankesuunnitelmaa ei ehditty huomioida kunnan talousarviossa. Hankerahoitus kattaa 75 prosenttia kahden työntekijän kustannuksista sekä hankkeen suorista kustannuksista. Kunnan talousarviossa on nyt huomioitu: Kun hankkeen budjetti huomioidaan: Hankkeen tulot 0 Hankkeen tulot 72 636 Henkilöstökustannukset 40 300 Henkilöstökustannukset 77 220 Asiantuntijapalvelut 6 500 Muut kustannukset (flat rate) 13 128 Ekocenter, käynnistämiskulut 10 000 (hankerahoituksen ulkopuolella) Netto: 40 300 Netto: 34 212
7 Talousarviomuutos hankkeen johdosta merkitsee toisin sanoen 6 088 euron nettovähennystä kunnan talousarvioon. Palkkatuen määrärahat Palkkatuen määrärahat (työllistämistuki) ovat hankkeen työkalu. Palkkatuet myöntää työ- ja elinkeinotoimisto. Palkkatuki on 30, 40 tai 50 prosenttia palkkakustannuksista. Tuen määrä ja tukiaika riippuvat siitä, kuinka pitkään työnhakija on ollut työttömänä. Palkkatukien avulla kunta palkkaa työttömiä. Palkkatukimäärärahat talousarvion mukaan: Tilinpäätös 2013 Tilinpäätös 2014 Talousarvion toteutuma 1 4/2015 49 395 193 531 119 923 Vuodesta 2014 alkaen kunta on pyrkinyt edistämään työllisyyttä kahden hankkeen kautta; vuonna 2014 toteutetun SYKO-työllistämishankkeen kautta, jossa oli yksi työntekijä, ja vuodesta 2015 lähtien nykyisen Työkomppania-hankkeen kautta. Sosiaaliyksikön syksyllä 2014 laatimassa talousarviossa palkkatuen palkkakustannuksiin oli budjetoitu 100 000 euroa. Työkomppanian hankesuunnitelmassa kolmen vuoden tavoitteeksi asetettiin 140 henkilön työllistäminen. Määrään sisältyvät myös yrityksiin palkkatuen avulla palkattavat sekä kuntouttavaan työtoimintaan osallistuvat henkilöt. Vuoden neljän ensimmäisen kuukauden aikana kuntaan on palkattu 33 henkilöä palkkatuen avulla. Näistä 23 henkilöä on palkattu uusina työntekijöinä vuonna 2015, kun taas 10 henkilön työsuhde on jatkunut edellisvuodesta. Tämä tarkoittaa sitä, että hankkeen tavoitteeksi asetettu 140 henkilön työllistäminen tullaan saavuttamaan jo yhdessä vuodessa ja pelkästään kunnan palkkatuen muodossa. Tämän lisäksi hanke on maalis-huhtikuussa 2015 työllistänyt kuusi henkilöä palkkatuella kunnan ulkopuolella ja kaksi henkilöä työkokeilun kautta. Maalis-huhtikuussa on kuukausittain työllistynyt keskimäärin 10 henkilöä, mikä tarkoittaa 50 prosentin kasvua edellisvuoden keskiarvosta, joka oli viisi henkilöä kuukaudessa. Kirjoittamishetkellä valtio on ilmoittanut, että alueen palkkatukirahat ovat loppu. Uusia palkkatukia myönnetään ainoastaan henkilöille, jotka ovat saaneet työmarkkinatukea 300 päivän ajan, mikä käytännössä tarkoittaa useimmiten yli 800 päivää työttöminä olleita. Ei ole tiedossa, tuleeko valtiolta lisää rahoja ja milloin, mutta kunnan talousarvioon on syytä varata rahoja, jotta toiminta voi jatkua. Projektipäällikkö Jessica Sundell esittelee hankkeen toimintaa kokouksessa. EHDOTUS esittää valtuustolle a) hallinto-osaston käyttösuunnitelman muuttamista niin, että Työkomppania-hankkeen kustannukset huomioidaan seuraavasti: Hankkeen tulot 72 636
8 Henkilöstökustannukset, hankerahoitus 77 220 euroon saakka Asiantuntijapalvelut 6 500 Muut kustannukset (flat rate) 13 128 Ekocenter, käynnistämiskulut (hankerahoituksen ulkopuolella) 10 000 Netto 34 212 b) 250 000 euron lisämäärärahan myöntämistä työllistävän toiminnan palkkatukiin. Lisämäärärahat, nettolisäys 243 912 euroa, rahoitetaan budjetoitua suuremmilla valtionosuuksilla.
9 Dnro: KONCERN 197/2014 80 INVESTOINTITALOUSARVIO 2015 JA TALOUSSUUNNITELMA 2016 2017 Muutos, Kemiönsaaren Vesi VLLJ 19.5.2015 7 ~ käännös VALMISTELU (tj. Roger Hakalax) Tehtäessä hankintaa uudesta siirtoviemäristä Björkboda Nivelax sekä optiosta siirtoviemärin pumppaussuunnan vaihtamiseksi Nivelax Lammala, ilmeni että talousarviossa on varattu liian vähän määrärahoja koko linjan rakentamiseksi. Koko hankinnan kohteena olevan linjan on oltava toiminnassa, jotta Lammalan puhdistamo voidaan sulkea. Aikataulun sekä muun muassa Lammalassa asuville luvatun mukaisesti tämän tulisi tapahtua joulukuussa 2015. Johtokunta valitsi kokouksessaan 8.4.2015 urakoitsijan hankkeelle, mutta vuodelle 2015 budjetoidut määrärahat riittivät vain urakan ensimmäiseen osaan. Optioon, rakennuttajatoimintaan ja korvauksiin tarvitaan vielä 200 000 euron lisämääräraha. Optio hyväksyttiin ehdollisesti. Ehtona on, että kunnan valtuusto myöntää Kemiönsaaren Vedelle laajennetut investointivaltuudet vuodelle 2015. Mikäli lisämäärärahoja ei voida myöntää, Lammalan puhdistamon sulkeminen siirtyy loppukesälle 2016. Tehtyjen päätösten mukaan sekä investointitalousarvion ja taloussuunnitelman mukaan Kemiön puhdistamo on suunniteltu muutettavan lietteen vastaanottopisteeksi Kemiönsaaren pohjoisosista tuotavalle lietteelle. Eteläisen Kemiönsaaren lietteet ajetaan jatkossakin suoraan puhdistamolle. Tämä menettelytapa tulee mahdollistamaan asialliset kuljetusmatkat ja kustannukset kaikille niille Kemiönsaaren kiinteistönomistajille, jotka eivät asu vesihuoltolaitoksen toiminta-alueella. Kahden lietteen vastaanottopisteen järjestelmä Kemiönsaarella jakaa myös puhdistamon kuormitusta. Tämä uudelleenrakentaminen on budjettiteknisistä syistä suunniteltu toteutettavan vuonna 2016. Mutta kun Kemiön puhdistamo suljetaan lokakuussa 2015, täytyy myös lietteen vastaanotto Kemiössä pysäyttää ennen kuin suunniteltu lietteen vastaanottopiste on toteutettu. Purkutöiden, uudelleenrakennustöiden, mukaan lukien automaatio, suunnittelun ja rakennuttajakustannusten arvioidaan nyt nousevan 300 000 euroon. Kustannukset ovat toisin sanoen aiemmin arvioitua hieman korkeammat. Investoinnin lykkääntyminen johtaa kiinteistönomistajien maksamien kuljetuskustannusten huomattavaan nousuun kahden vuoden ajan, samanaikaisesti kun puhdistamon kuormitus on epätasainen. Taloussuunnitelman ja aiemmin tehdyn päätöksen mukaan vuosina 2017 2018 on suunniteltu investoitavan kompostointilaitokseen, ja investointisummaksi on arvioitu suunnilleen 300 000 euroa. Nyt tehdyn hankinnan sekä paikallisen yrittäjän kanssa tehdyn yhteistyösopimuksen mukaan ei ole taloudellisesti perusteltua rakentaa omaa kompostointilaitosta tässä vaiheessa. Näin ollen ehdotetaan, että kompostointilaitoksen rakentamiseen varatut määrärahat poistetaan. Käytöstä poistettujen rakennusten purkaminen ei ole investointi, josta voidaan tehdä poisto, minkä vuoksi nämä kohdat poistetaan investointitalousarviosta. Kemiönsaaren siirtolinjojen rakentamisen aikataulut ovat kaikki venyneet alkuperäiseen suunnitelmaan verrattuna, ja Tyskaholmenin puhdistamon laajennus päästiin aloittamaan kunnolla vasta vuoden 2014 lopulla. Tämä yhdistettynä suotuisiin taloudellisiin investointiaikoihin johti noin 470 000 euron investointitalousarvion alitukseen vuonna 2014. Samat olosuhteet johtivat myös siihen, että Kemiönsaaren Vesi nosti vuosina 2012 2014 yhteensä noin 930 000 euroa vähemmän lainaa kuin rahoituslaskelman mukaan olisi tarvinnut.
10 Ehdotettu investointitalousarvion muutos tekee taloussuunnitelmakauden investoinneista huomattavasti etupainoisempia, mutta samalla tulevien vuosien investointitaso laskee. Vuosien 2015 2017 yhteenlasketut investointimäärärahat nousevat 210 000 eurolla, mutta kun vuoden 2014 iso alitus huomioidaan, yhteenlaskettu investointitarve vuosina 2014 2017 pienenee 260 000 eurolla. Hyväksytty investointitalousarvio ja muutosehdotus liitteessä 1 ja muutettu rahoituslaskelma liitteessä 2. Vuoden 2015 käyttötalousarvion arvioidaan tämänhetkisten tietojen perusteella toteutuvan talousarvion mukaisesti. Tiedossa olevat poikkeamat kumoavat toisensa, mikä tarkoittaa sitä, että käyttötalousarvio ei tule vaikuttamaan mainittavasti rahoituslaskelmaan. EHDOTUS (tj. Roger Hakalax) Kemiönsaaren Veden johtokunta päättää: 1. Hyväksyä muutetun investointitalousarvion ja rahoituslaskelman vuodelle 2015 sekä talousarviokaudelle 2016 2017. 2. Ehdottaa kunnanhallitukselle, että vuoden 2015 investointivaltuus korotetaan 2 480 000 euroon ja että vuoden 2015 lainanottovaltuutta korotetaan 680 000 eurolla rahoituslaskelman mukaisesti. : Ehdotuksen mukaan. Kh 9.6.2015 80 ~ käännös EHDOTUS (kunnanjohtaja) ehdottaa valtuustolle, että 1. valtuusto hyväksyy muutetun investointitalousarvion ja rahoituslaskelman vuodelle 2015 sekä talousarviokaudelle 2016 2017, ja että 2. vuoden 2015 investointivaltuus korotetaan 2 480 000 euroon ja vuoden 2015 lainanottovaltuutta korotetaan 680 000 eurolla rahoituslaskelman mukaisesti. Liitteet Talousarviomuutos ja rahoituslaskelma 80/1 2
11 81 JÄTETTY ALOITE Palveluseteleiden käyttöönotto Ptl 3.9.2013 72 ~ käännös Dnro: KONCERN 81/2013 VALMISTELU (johtava hammaslääkäri Anna-Maija Hamido, peruspalvelujohtaja Maria Wallin) Carola Antskog, Kristian Ek, Rune Friman, Jenna Moberg, Sami Lappalainen, Veijo Lücke ja Matti Murto ovat jättäneet palveluseteleiden käyttöönottoa Kemiönsaaren kunnassa koskevan aloitteen. Toivomuksena on, että yhteistyössä muiden kuntien ja Suomen yrittäjien kanssa kehitettäisiin suunnitelma palveluseteleiden käyttöönotosta. Palveluseteleiden sanotaan lisäävän yksilönvalintamahdollisuuksia ja vähentävän kunnallisten palveluyksiköiden kuormitusta jonotusaikojen lyhentyessä. Nykyisen järjestelmän katsotaan asettavan kuntalaiset epätasaarvoiseen asemaan - osa kuntalaisista joutuu taloudellisista syistä odottamaan hitaampia kunnallisia palveluja. Hammashuoltoa ehdotetaan ensimmäiseksi palvelusetelin käyttöönoton kokeiluyksiköksi ja sanotaan myös, että hammassärkyä poteva voi joutua odottamaan jopa kuukauden, jotta saisi hampaansa hoidettua. Aloitteeseen annetaan seuraava vastaus: Palvelusetelistä asetetun lain tarkoituksena on sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelin avulla lisätä asiakkaan ja potilaan valinnan mahdollisuuksia, parantaa palvelujen saatavuutta ja edistää kuntien sosiaali- ja terveystoimen sekä elinkeinotoimen ja yksityisten palvelujen tuottajien yhteistyötä. Jos kunta päättää ottaa palvelusetelit käyttöön, sitoutuu kunta korvaamaan palvelujen tuottajan antaman palvelun kustannukset kunnan ennalta määräämään arvoon asti. Omavastuu on se osuus yksityisen palvelujen tuottajan palvelun hinnasta, jota kunnan myöntämän palvelusetelin arvo ei kata ja joka jää asiakkaan maksettavaksi. Kunta päättää ne sosiaali- ja terveyspalvelut, joiden järjestämisessä se käyttää palveluseteliä sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain (733/1992) 4 :n 1 momentin 5 kohdan mukaisesti. Kunnan tulee hyväksyä ne yksityiset palvelujen tuottajat, joiden palvelujen maksamiseen asiakas voi käyttää kunnan myöntämää palveluseteliä. Kunnan on pidettävä luetteloa hyväksymistään palvelujen tuottajista. Tiedot palvelujen tuottajista, näiden tuottamista palveluista ja niiden hinnoista tulee olla julkisesti saatavilla. Kunnan tulee määrätä palvelusetelin arvo niin, että se on asiakkaan kannalta kohtuullinen. Kohtuullisuutta arvioitaessa on otettava huomioon kustannukset, jotka aiheutuvat kunnalle vastaavan palvelun tuottamisesta kunnan omana tuotantona tai hankkimisesta ostopalveluna sekä asiakkaan maksettavaksi jäävä arvioitu omavastuuosuus. Tilanne Kemiönsaaren hammashuollossa: Kolmesta hammaslääkärin virasta vain yksi on vakituisesti täytettynä. Loppu hammaslääkärityövoima on jouduttu hankkimaan vuokratyövoimana. Ongelmaksi muodostuu vuokratyövoiman korkeampi hinta. Ajoittain myös vuokratyövoiman saannissa on ollut ongelmia. Tällä hetkellä kuitenkin samat vuokrahammaslääkärit ovat työskennelleet paikkakunnalla pitkään.
12 Terveydenhoitolaki edellyttää, että kiireellinen hoito järjestetään päivittäin. Näin myös Kemiönsaarella toimitaan. Siinä ei ole ollut ongelmia. Viikonloppuisin olemme mukana TYKS:n ja Varsinais-Suomen terveyskeskusten yhteispäivystyksessä. Kiireetön hoito täytyy lain mukaan järjestää 6 kk:n sisällä. THL:n keräämien tietojen mukaan Lounais-suomen terveyskeskuksissa odotusaika kiireettömään suun terveydenhoitoon on yli puolessa terveyskeskuksia 22-90 päivää ja 43%.lla 91-180 päivää. Olemme selvästi tätä keskitasoa paremmassa tilanteessa. Kiireettömään hoitoon esim. tarkastukseen voi odotusaika Kemiönsaarella ajoittain olla 6-8 viikkoa. Myös esim. lohjenneiden paikkojen kanssa voi ajoittain joutua odottamaan muutaman viikon, mutta tarvittaessa hammashoitaja tai hygienisti voi laittaa väliaikaisen paikan samana päivänä tai muutaman päivän sisällä. Palveluseteleitä on suunterveydenhuollossa käytetty perushoidon toteuttamiseen Helsingissä ja Jyväskylässä KELAn tukemassa kokeilussa, joka kattaa tarkastuksen ja ehkäisevän hoidon toimenpiteet. Palvelusetelin käyttö edellyttää, että terveyskeskus osoittaa setelin tiettyyn hoitoon. Tällöin terveyskeskuksen hammaslääkäri tekee tarkastuksen ja hoitosuunnitelman. Palvelusetelin käyttöönotto perushoidossa edellyttää laskentaa, jossa kaikille terveyskeskuksen suun terveydenhoidon toimenpiteille lasketaan todellinen hinta kyseisessä terveyskeskuksessa. Palveluseteli kattaa tämän hinnan, ja lopun, eli omavastuuosuuden, yksityishammaslääkärin laskusta potilas maksaa itse. Omavastuuosuudesta asiakkaalla ei ole oikeutta sairasvakuutuskorvaukseen. Yksityispuolella palveluseteliä käytettäessä tai ostopalveluna tehdyt toimenpiteet kirjataan terveyskeskuksen potilasasiakirjoihin. Myös tämä vaatii työtä ja työvoimaa. Esimerkiksi Helsingissä on ostopalvelujen kohdalla laskettu, että jokaisesta potilaasta tulee hallinnollisia kuluja yli 100 euroa. Helsingissä palveluseteli on ollut käytössä viime ja tämän vuoden ja säästösyistä on tehty päätös luopua palveluseteleistä vuoden vaihteessa. Yleispuolella palveluseteliä on käytetty joissakin terveyskeskuksissa tiettyjen toimenpiteisiin esim. silmäleikkauksiin ja pieneen kirurgiaan. Palveluseteli Kemiönsaaren terveyskeskuksen suun terveydenhoidossa Johtavan hammaslääkärin Anna-Maija Hamidon mukaan palveluseteli ei Kemiönsaaren terveyskeskuksessa ole perusteltu vaihtoehto suun perushoidossa. Käyttö edellyttäisi paljon alustavaa laskennallista työtä ja joka tapauksessa ensin tarkastusta ja hoitosuunnitelmaa terveyskeskuksessa. Yksityisiä palveluja on saatavissa lähinnä Salossa tai Turussa. Vuokratyövoimalla hoito toteutetaan omalla paikkakunnalla. Lisäksi Kemiönsaarella on omaa hoitohenkilökuntaa, jolle ei olisi käyttöä, jos hoito hankitaan palveluseteleillä tai ostopalveluna yksityissektorilta. Erikoishammaslääkäritasoiseen hoitoon olemme jo vuosia käyttäneet ostopalveluja yksityissektorilta Turusta. Tämä on perusteltua, koska erikoishammaslääkäritasoista hoitoa emme pysty järjestämään paikkakunnalla. Tähän toimintaan on vuodelle 2013 budjetoitu 20 000 euroa. Palveluseteleiden käyttö peruspalveluosaston palveluihin Peruspalveluosastolla tullaan selvittämään mahdollisuuksia ottaa palvelusetelit käyttöön peruspalveluosaston palveluihin. On liian aikaista sanoa onko käyttöönotto mahdollinen.
13 Liite 72/1. EHDOTUS (peruspalvelujohtaja Maria Wallin) Peruspalvelulautakunta päättää antaa selvityksen kunnanhallituksen ja -valtuuston tiedoksi. Hyväksyttiin. Kh 10.10.2013 146 ~ käännös EHDOTUS (kunnanjohtaja) merkitsee asian tiedoksi ja esittää valtuustolle, että aloite on loppuun käsitelty. Hyväksyttiin. Valt. 14.10.2013 65 ~ käännös ASIAN KÄSITTELY VYT:n valtuustoryhmä / Sami Lappalainen ehdotti, ettei aloitetta todeta loppuun käsitellyksi, jotta valtuusto voi seurata, miten selvitys palveluseteleiden käyttöönottomahdollisuuksista osaston palveluissa etenee. Puheenjohtaja totesi lisäksi, että asiassa on löytynyt kannatusta saanut esitys ja ehdotti seuraavaa äänestysmenettelyä: Puheenjohtaja ehdotti, että äänestys toimitetaan nimenhuudon mukaan siten, että kunnanhallituksen esitystä kannattavat äänestävät JAA ja VYT-ryhmän esitystä kannattavat äänestävät EI. Nimenhuutoäänestyksessä, jossa kunnanhallituksen esitystä kannattavat äänestivät jaa ja VYTryhmän esitystä kannattavat äänestivät ei, kunnanhallituksen esitys sai kaksitoista (12) ja VYTryhmän esitys viisitoista (15) ääntä. Valtuusto päätti äänestyksen jälkeen VYT-ryhmän esityksen mukaan. Liite: Äänestyspöytäkirja 65/1 Ptl 12.5.2015 30 VALMISTELU (vanhustenhuollon päällikkö Eva Manelius)
14 Palveluseteleitä koskeva aloite (päivätty 4.3.2013) on palautettu peruspalvelulautakunnalle, jotta palveluseteleiden käyttöön ottamisen mahdollisuuksista peruspalveluosaston palveluissa saataisiin monipuolisempi selvitys. Peruspalvelulautakunnalle 3.9.2013 jätetyssä valmistelussa kiinnitettiin huomiota lähinnä aloitteessa esitettyyn esimerkkiin, että hammashuolto voisi olla sopiva yksikkö, jossa palvelusetelit otettaisiin ensimmäisenä käyttöön. Käsittelyn aikana on selvinnyt, että hammashuolto oli vain esimerkki ja että aloitteessa tarkoitettiin laajempaa kohderyhmää. Aloitteessa ehdotetaan, että kunta laatii suunnitelman palveluseteleiden käyttöönottoa varten. Aloitteeseen annetaan seuraava vastaus: Kemiönsaaren kunnan valtuusto on 9.3.2015 hyväksynyt Suunnitelman ikääntyneen väestön tukemiseksi 2014-2017. Kohdassa 4, Toimenpiteet, ehdotetaan palveluseteleiden käyttöä vanhustenhuollossa. Suunnitelman mukaan palveluseteleitä tullaan tarjoamaan pienimuotoisesti, esim. viidelle Kotihoitoa tarvitsevalle asiakkaalle vuodesta 2016 alkaen. Vuonna 2017 palveluseteleitä käyttävien asiakkaiden määrä on tarkoitus nostaa kymmeneen. Vuodesta 2017 alkaen kohderyhmäksi lisätään myös tehostetun palveluasumisen asiakkaat, aluksi kaksi asiakasta. Prosessi voisi edetä seuraavalla tavalla: 1. Kotihoito - Palvelusetelin avulla järjestetyn kotihoidon käyttöönotto edellyttää, että vastaava esimies on arvioinut asiakkaan palvelutarpeen, laatinut palvelu- ja hoitosuunnitelman sekä määritellyt palvelun sisällön ja määrän yhdessä asiakkaan ja tarvittaessa omaisten kanssa. - Kotihoidon asiakkaaksi hakeudutaan oman alueen kotihoidon kautta. Mahdollisuutta palvelusetelin käyttöön ehdotetaan tarjottavan hoidon- ja palvelutarpeen kartoittamisen aikana. Asiakas päättää itse, haluaako hän käyttää palvelujen järjestämiseen palveluseteliä vai saada palvelun muulla tavoin. Asiakas saa palvelusetelin myöntämisestä kirjallisen päätöksen. Päätöksen mukana postitetaan luettelo kunnan hyväksymistä palveluntuottajista. Valittuaan itselleen sopivan palveluntuottajan, asiakas tai hänen omaisensa tekevät palveluntuottajan kanssa palvelun sisältöä koskevan sopimuksen. Palvelusetelipalvelujen tuottajat käyttävät hyväksyttyä sopimuslomaketta. Palveluntuottajat tekevät maksuttoman kartoitus- ja sopimuskäynnin, jonka yhteydessä asiakas luovuttaa kunnalta saamansa palvelusetelipäätöksen palveluntuottajalle. Palveluntuottaja laskuttaa palveluseteliä vastaan kuntaa setelin arvoa vastaavalla summalla. Palvelusetelin arvon ylittävät kulut (omavastuuosuus) palveluntuottaja laskuttaa asiakkaalta palveluntuottajan ja asiakkaan välisen sopimuksen mukaisesti. - Asiakas voi halutessaan hankkia palveluntuottajalta omarahoitteisia lisäpalveluja, joita palveluseteli ei kata. Näistä palveluista on mahdollisuus hakea kotitalousvähennystä eli veroetua. 2. Tehostettu palveluasuminen - Palvelusetelin hakeminen tehostettua palveluasumishoitoa eli ympärivuorokautista hoitopalvelua varten, voisi tapahtua samalla lomakkeella, jolla haetaan kunnallista tehostetun palveluasumisen paikkaa. Tämä vaatii todennäköisesti kilpailutusta, koskien palvelujen sisältöä sekä palvelujen hintaa. Aloite sekä äänestyspöytäkirja (Valt 14.10.2013 65) liitteenä 30/1. EHDOTUS (peruspalvelujohtaja Maria Wallin)
15 Peruspalvelulautakunta päättää että tämä selvitys annetaan kunnanhallitukselle ja -valtuustolle tiedoksi. Carola Antskog ehdotti että vastaus aloitteeseen täydennetään tiedolla siitä, että kohderyhmäksi lisätään myös kevyen palveluasumisen asiakkaat. Ehdotus ei saanut kannatusta. Hyväksyttiin. Kh 26.5.2015 81 ~ käännös EHDOTUS (kunnanjohtaja) merkitsee asian tiedoksi ja ehdottaa valtuustolle, että aloite on loppuun käsitelty. Liite Jätetty aloite 81/1
16 Dnro: KONCERN 153/2015 82 KIELIVAATIMUSTEN MUUTTAMINEN Kunnanjohtaja Kh 26.5.2015 82 ~ käännös VALMISTELU (hallintojohtaja Erika Strandberg) Kemiönsaaren kunnan virat perustettiin vuoden 2008 loppupuolella (Valt. 12.11.2008 10). Päätöksessä määriteltiin pätevyys- ja kielivaatimukset. Kunnanjohtajan virkaan vaaditaan soveltuvaa ylempää korkeakoulututkintoa ja sekä ruotsin että suomen kielen erinomaisia taitoja. Muilta johtavilta viranhaltijoilta edellytetään joko soveltuvaa ylempää korkeakoulututkintoa tai soveltuvaa korkeakoulututkintoa virasta riippuen. Muiden johtavien viranhaltijoiden kielivaatimuksiksi on määritelty ruotsin kielen erinomaiset taidot ja suomen kielen hyvät taidot. Kielitaidon voi osoittaa joko opintojen yhteydessä tai suorittamalla Opetushallituksen järjestämän erillisen kielikokeen. Kielikokeen kaikkien tasojen vaatimukset ovat tiukentuneet vuoden 2004 kielilain uudistuksen jälkeen. Kielimääräykset on syytä tarkistaa kunnanjohtajan viran avoimeksi julistamisen ja uuden kunnanjohtajan rekrytoinnin yhteydessä. Nykyisiä tiukennettuja vaatimuksia vasten ei ole perusteltua vaatia erinomaisia taitoja sekä ruotsin että suomen kielessä. Muilla vastikään kunnan- tai kaupunginjohtajan rekrytoineilla kunnilla on ollut melko maltilliset kielivaatimukset. Useilla tahoilla (Parainen, Sipoo, Hanko) on edellytetty hyviä ruotsin ja suomen kielen taitoja. Raaseporin rekrytointi-ilmoituksessa asia ilmaistiin näin: "Hallitset kirjallisesti ja suullisesti sekä ruotsin että suomen kielen. Kielivaatimusten alentaminen mahdollistaa myös laajemman hakijaryhmän. Samanaikaisesti on lähdettävä siitä, että kunnan korkeimmalla viranhaltijalla, kunnanjohtajalla, voi tuskin olla muuta organisaatiota alemmat kielivaatimukset. EHDOTUS (hallintojohtaja) ehdottaa valtuustolle, että kunnanjohtajan viran kielivaatimukset muutetaan kuuluvaksi: toisen kotimaisen kielen erinomaiset taidot ja toisen kotimaisen kielen hyvät taidot.
17 Dnro: KONCERN 154/2015 83 OSALLISTUMINEN HANKKEESEEN Yhteisillä eväillä lähiruoka kasvuun Varsinais-Suomessa Kh 26.5.2015 83 ~ käännös VALMISTELU (hankekoordinaattori Sven Ivars, yritysneuvoja Mats Nurmio) Yhteisillä eväillä lähiruoka kasvuun Varsinais-Suomessa on lähiruoan maakunnallinen koordinaatiohanke, joka tukee toimialan ja siinä toimivien yritysten kehittymistä vastaamalla toimintaympäristön muutoksiin tiivistämällä lähiruokasektorin yhteistyötä sekä verkostoimalla alan yrityksiä, hankkeita ja toimijoita keskenään. Hanke muodostaa vahvan, elinkeinoelämälähtöisen ja koko maakuntaa palvelevan lähiruokaosaajaverkoston, jossa seutukuntien vahva osallistuminen lisää kehittämistoiminnan painoarvoa sekä vaikuttavuutta. Hankkeen kohderyhmänä ovat alkutuottajat, elintarvikkeiden jalostusta suunnittelevat toimijat, elintarvikkeita jalostavat yritykset, elintarvikkeiden vähittäiskauppa, ammattikeittiöt (julkinen ruokapalvelu, yksityinen HoReCa-sektori, pitopalvelu- ja matkailuyritykset), elintarvikevalvonta ja muut ruokaketjun sidosryhmät (esimerkiksi kunnat). Lähiruoka on kasvava toimiala, johon kaivataan uusia, innovatiivisia yrittäjiä vastaamaan kuluttajien muuttuviin tarpeisiin. Hankkeen avulla löydetään ja kannustetaan alalle uusia yrittäjiä sekä aktivoidaan uutta yrittäjyyttä ja yrittämisen muotoja mm. vahvistamalla oppilaitosyhteistyötä etenkin aikuiskoulutuksen puolella. Maakunnallisen lähiruoan koordinaatiohankkeen avulla Varsinais-Suomesta tehdään lähiruoan mallimaakunta, jossa lähiruokaverkosto tekee saumatonta yhteistyötä elinkeinon kilpailukyvyn parantamiseksi. Tämän avulla lisätään lähiruokasektorilla toimivien yritysten määrää sekä kasvatetaan jo alalla toimivien lähiruokayritysten liikevaihtoa ja kannattavuutta. Elintarvikealan toimintaympäristö on murroksessa, jossa perinteisten jakelu- ja myyntikanavien rinnalle on tulossa yhä enenevissä määrin erilaisia lyhyitä jakeluketjuja, ns. vaihtoehtoisia myyntija markkinointikanavia. Näiden kanavien löytäminen sekä jalkauttaminen eri puolelle Varsinais- Suomea on yksi hankkeen keskeisistä toimenpiteistä (esimerkiksi: tilamyynti, verkkokauppa, REKO-lähiruokarenkaat, ruokapiirit, kumppanuusmaatalous). Lähiruokaketjut toimivat tiiviissä yhteydessä asiakkaiden kanssa, jonka vuoksi hanke lisää koko ketjun toiminnan asiakaslähtöisyyttä sekä markkinoiden tuntemista, aina elintarvikealan yrittäjästä kauppaan, ammattikeittiöön (julkinen ruokapalvelu, yksityinen HoReCa-sektori, pitopalvelu- ja matkailuyritykset), elintarvikevalvontaan ja lopulliseen kuluttajaan saakka. Monipuolinen tiedonvälitys yrityksille uusista liiketoimintamalleista, trendeistä, yhteistyömahdollisuuksista sekä elintarvikelainsäädännöstä parantaa lähiruokaketjuissa toimivien yritysten toimintaedellytyksiä. Lisäksi yleisen tietoisuuden kasvattaminen lähiruoan aluetaloudellisista vaikutuksista sekä maakuntamme ruokakulttuurista on tärkeällä sijalla. Hankkeen toteuttajina ovat Turun yliopiston Brahea-keskus (koordinaattori) sekä osatoteuttajina toimivat Yrityssalo Oy, Ukipolis Oy, Auranmaan Yrityspalvelut sekä Loimaa, Parainen ja Kemiönsaari. Kemiönsaarelle hanke tarjoaisi lisäksi suoran yhteyden merkittävään elintarvikealan osaamiskeskukseen Braheaan. Reilun kolmivuotisen hankkeen kokonaiskustannus on 1 484 254 euroa. Omarahaosuus on 10 % ja Kemiönsaaren osuus tästä 5 102 euroa. Hankeaika on 1.9.2015 31.12.2018.
18 EHDOTUS (kunnanjohtaja) Kemiönsaaren kunnanhallitus hyväksyy osaltaan 5 102 euron kuntarahasitoumuksen hankkeelle Yhteisillä eväillä lähiruoka kasvuun Varsinais-Suomessa.
19 Dnro: KONCERN 155/2015 84 OSALLISTUMINEN HANKKEESEEN "Rannikon ruoka" Kh 26.5.2015 84 ~ käännös VALMISTELU (hankekoordinaattori Sven Ivars, yritysneuvoja Mats Nurmio) Vuonna 2013 Turunmaan ja Länsi-Uudenmaan yhteistyönä toteutettiin Mathantverk-hanke, joka onnistui hyvin. Hanke oli pilotti tälle hankekaudelle kaavaillulle laajemmalle hankkeelle. Haluamme nyt toteuttaa em. laajemman hankkeen maakuntarajat ylittävänä hankkeena koko rannikkoalueella. Näin pystyisimme vastaamaan pilotin aikaansaamaan koulutuskysyntään sekä tarjoamaan koulutusta kaikista kuudesta osa-alueesta (marjat ja hedelmät, vihannekset, vilja, maitotuotteet, kala ja liha). Hankkeen aikana kolmannen asteen koulutus osallistuisi toimintaan ja tämä kehittyisi hankkeen jälkeen itsenäisesti. Panostuksen myötä käsite mathantverk saisi laajaa näkyvyyttä kuluttajien keskuudessa ja sen markkina-arvo kasvaisi. Kemiönsaarelle hanke toisi uusia yrittäjiä ja mahdollistaisi samalla alkutuottajien erikostumista. Elintarvikejalostuksella on Kemiönsaarella luontaiset kehitysedellytykset, erityisesti kun peruselinkeinojen suhteellinen merkitys on nyt kasvanut. Hanke tukisi tätä kehitystä. On epätodennäköistä saada isoa elintarvikejalostajaa alueellemme, joten on kehitettävä mahdollisuuksia pienille ja keskisuurille jalostajille. Samalla tiedämme, että kuluttajat arvostavat lisäaineetonta ja lähellä tuotettua ruokaa, jonka alkuperä on tunnettu. Tästä lisäarvosta ollaan valmiita maksamaan. Hankkeen tarkoitus on aktivoida ihmisiä valmistamaan kädentaitoruokaa, tarjota koulutusta hyväksi koetun mallin mukaan ja kannustaa yrittäjyyteen. Tavoite on luoda uusia elinkeinoja ja työtilaisuuksia paikkakunnalle. Projektiin palkattaisiin elintarvikealaan hyvin perehtynyt henkilö. Lisäksi budjetissa on lähinnä koulutuskustannuksia. Budjetti Hankkeen päämies on ammattikorkeakoulu Novia, Tammisaari. Turunmaan osuus kolmivuotisesta hankebudjetista on n. 280 000, josta palkkakuluja 168 600. Rahoitus: Varoja maaseutuohjelmasta, 90 % n. 252 000 Yksityisrahoitus, 10 % n. 28 000 Ei kuntarahoitusta EHDOTUS (kunnanjohtaja) Edellyttäen että hanke saa hanketuen, Kemiönsaaren kunnanhallitus hyväksyy Kemiönsaaren osallistumisen hankekumppanina hankkeeseen Rannikon ruoka.
20 Dnro: KONCERN 149/2015 85 OSAKKEIDEN MYYNTI Kunnan saama perintö Kh 26.5.2015 85 ~ käännös VALMISTELU (hallintojohtaja Erika Strandberg) Västanfjärdin kunta peri testamentin kautta Nils Johanssonin osakesalkun vuonna 2004. Nils Johanssonin puolisolla Lisa Johanssonilla oli kuolemaansa, vuoteen 2012 saakka oikeus osakesalkun tuottoon. Puolison pesänjako saatiin päätökseen vuonna 2015 ja kunta on viimein osakesalkun ja sen tuoton omistaja. Testamentin mukaan 75 prosenttia pääomasta, hautakulujen ja haudanhoitokustannusten jälkeen, käytetään Västanfjärdin uuden palvelukodin, toisin sanoen Silverbackenin, osarahoitukseen ja 25 prosenttia rahastoidaan Lisa ja Nils Johanssonin rahastoon, jonka tuotto käytetään vanhusten viihtyvyyden edistämiseksi uudessa palvelukodissa. Osakesalkun tämänhetkinen arvo on noin 650 000 euroa. Tästä noin 65 prosenttia on Wärtsilän osakkeita ja loput 35 prosenttia kuuden muun yhtiön osakkeita. Tänä vuonna tuottoa (osinkoja) on kertynyt yhteensä 15 970 euroa. Kunta on tavannut Nordea Pankin sijoitusneuvojan ja keskustellut matalan riskiprofiilin vaihtoehdoista pääomalle. Koska koko pääoma muodostuu osakkeista, riski on korkea ja lisäksi salkku on huonosti hajautettu. Pankki ehdotti, että kunta myy osakkeet ja sijoittaa yhdistelmärahastoon riskien hajauttamisen sijaan. Osakesalkku myytäisiin kahdessa vaiheessa, puolet ja puolet, ajallisen riskin pienentämiseksi. Ensimmäinen vaihe toteutettaisiin toukokuussa 2015 ja toinen vaihe toukokuussa 2016. Testamentti annetaan tiedoksi taustamateriaalina. EHDOTUS (kunnanjohtaja) päättää, että osakesalkun osakkeet myydään kahdessa vaiheessa (puolet ja puolet), toukokuussa 2015 ja toukokuussa 2016. Pääoma sijoitetaan yhdistelmärahastoon Nordea Pankissa. keskustelee siitä, miten pääoma ja tuotto tulisi nykytilanteessa käyttää testamentin hengen mukaisesti.