Kulttuuritapahtumien avustusjärjestelmän uudistaminen

Kulttuuritapahtumien avustusjärjestelmän uudistaminen Nykytilan ja muutostarpeiden kartoitus Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä :4

Kulttuuritapahtumien avustusjärjestelmän uudistaminen Nykytilan ja muutostarpeiden kartoitus Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä :4 Opetus- ja kulttuuriministeriö Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopolitiikan osasto Undervisnings - och kulturministeriet Kultur-, idrotts- och ungdomspolitiska avdelningen

Opetus- ja kulttuuriministeriö / Undervisnings- och kulturministeriet Kulttuuri-, liiikunta- ja nuorisopolitiikan osasto / Kultur-, idrotts- och ungdomspolitiska avdelningen PL / PB 9 Valtioneuvosto / Statsrådet http://www.minedu.fi/opm/julkaisut Taitto: Erja Kankala, opetus- ja kulttuuriministeriö ISBN 978-95--4- (PDF) ISSN-L 799-7 ISSN 799-5 (PDF) Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä/ Undervisnings- och kulturministeriets arbetsgruppspromemorior och utredningar :4

Kuvailulehti Julkaisija Julkaisun päivämäärä Opetus- ja kulttuuriministeriö.9. Tekijät (toimielimestä: toimielimen nimi, puheenjohtaja, sihteeri) Puheenjohtaja: Paula Tuomikoski Sihteeri: Arja Bellinger Julkaisun laji Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä Toimeksiantaja Opetus- ja kulttuuriministeriö Toimielimen asettamispvm Dnro 7.. 7/4/ Julkaisun nimi (myös ruotsinkielinen) Kulttuuritapahtumien avustusjärjestelmän uudistaminen; Nykytilan ja muutostarpeiden kartoitus (Reform av understödssystemet för kulturevenemang; kartläggning av nuläget och ändringsbehoven) Julkaisun osat Muistio + liitteet Tiivistelmä Opetus- ja kulttuuriministeriö myöntää vuosittain avustusta valtakunnallisten kulttuuritapahtumien järjestämiseen. Määräraha on vuonna noin 5 miljoonaa euroa. Vuonna tukea myönnettiin tapahtumalle. Ministeriö on lisännyt valtakunnallisille kulttuuritapahtumille osoitettua tukea vuosina 7 yhteensä lähes,5 miljoonaa euroa. Määrärahan kasvusta huolimatta nykyinen tukijärjestelmä ei riittävästi mahdollista tapahtumien kehittämistä eikä festivaalien potentiaalia kulttuurin kentän toimijoina pystytä täysimääräisesti hyödyntämään. Kulttuuritapahtumat ovat eri taiteenalojen merkittäviä työllistäjiä ja tarjoavat mahdollisuuden myös uusien taiteilijoiden ja teosten esittelyyn. Tapahtumat tuovat esityksiä ja näyttelyitä myös paikkakunnille, joilla ei ole ympärivuotisesti toimivia taidelaitoksia. Tapahtumien myönteiset taloudelliset ja sosiokulttuuriset vaikutukset tapahtumapaikkakunnalle on osoitettu useissa tutkimuksissa. Työryhmä on toimeksiantonsa mukaisesti pohtinut kulttuuritapahtumien valtionavustusjärjestelmän uudistamista. Työryhmän tuli kehittämisehdotusta tehdessään ottaa huomioon mm. tapahtumien kulttuurinen ja taiteenalakohtainen vaikuttavuus sekä niiden aluetaloudelliset ja työllisyysvaikutukset. Järjestelmän kehittämisessä tuli lisäksi kiinnittää huomiota mm. seuraavaan: hakemusten käsittelyaika ja avustuspäätösten ajoittaminen, uusien tapahtumien mahdollisuudet päästä valtion tuen piiriin, mahdolliset päällekkäisyydet muiden valtion tukimuotojen kanssa, avustettavien tapahtumien kokonaismenot ja valtionavustuksen osuus kokonaiskustannuksista, avustuksen saajien tuen kehitys viime vuosina, mahdollisuus eriyttää suurten kulttuuritapahtumien rahoitus. Työnsä päätteeksi työryhmän tuli tehdä esitys kulttuuritapahtumille osoitettujen määrärahojen uusista jakoperiaatteista. Työryhmän näkemyksen mukaan avustusjärjestelmä tulisi uudistaa siten, että alueelliset taidetoimikunnat käsittelisivät alueellaan järjestettävien kulttuuritapahtuminen valtionavustushakemukset ja opetus- ja kulttuuriministeriön päätöksellä myönnettäisiin tuki tapahtumille, jotka ovat kansallisesti ja kansainvälisesti merkittäviä pysyviä taideinstituutioita. Lisäksi taiteen keskustoimikunnalle osoitettaisiin jaettavaksi erillinen määräraha, jota valtion tuen piirissä olevat tapahtumat voivat hakea toimintansa kehittämiseksi. Avustus myönnettäisiin tapahtumille erityisavustuksena, ja se olisi tarkoitettu kertaluonteiseksi tueksi. Työryhmä laati selvityksensä ja siihen perustuvien toimenpide-ehdotusten pohjalta sähköisen kyselyn (webropol), joka osoitettiin taiteen keskustoimikunnalle, valtion taidetoimikunnille, alueellisille taidetoimikunnille ja vuonna avustusta saaneille kulttuuritapahtumien järjestäjille. Webropol-kyselynä tehdyn varhaisen kuulemisen perusteella työryhmä toteaa: Kyselyn tulokset osoittivat, että suhtautuminen useimpiin työryhmän ehdottamiin toimenpiteisiin on myönteinen. Koska kuitenkin valtion taidetoimikuntalaitoksella on eriäviä näkökantoja siitä, minkä tahon tulisi tehdä kulttuuritapahtumien rahoituspäätökset ja ohjata niitä, työryhmä esittää opetus- ja kulttuuriministeriölle, että kulttuuritapahtumien valtionavustusjärjestelmän uudistaminen ratkaistaan nyt koottua tietopohjaa hyödyntäen valmisteilla olevan taidetoimikuntalaitoksen uudistuksen yhteydessä. Avainsanat kulttuuritapahtumat, festivaalit, valtionapu Muut tiedot Sarjan nimi ja numero Opetus- ja kulttuuriministeriön ISSN ISBN työryhmämuistioita ja selvityksiä :4 799-5 (PDF) -L 799-7 978-95--4- (PDF) Kokonaissivumäärä 5 Kieli suomi Hinta - Luottamuksellisuus julkinen Jakaja - Kustantaja Opetus- ja kulttuuriministeriö

Presentationsblad Utgivare Utvigivningsdatum Undervisnings- och kulturministeriet.9. Författare (uppgifter om organets namn, ordförande, sekreterare) Ordförande: Paula Tuomikoski Sekreterare: Arja Bellinger 7.. 7/4/ Publikation (även den finska titeln) Reform av understödssystemet för kulturevenemang; kartläggning av nuläget och ändringsbehoven (Kulttuuritapahtumien avustusjärjestelmän uudistaminen; Nykytilan ja muutostarpeiden kartoitus) Publikationens delar Promemoria samt bilagor Typ av publication Undervisnings- och kulturministeriets arbetsgruppspromemorior och utredningar Uppdragsgivare Undervisnings- och kulturministeriet Datum för tillsättande av Sammandrag Undervisnings- och kulturministeriet beviljar årligen understöd för arrangerandet av riksomfattande kulturevenemang. År är anslaget ca 5 miljoner euro. År beviljades understöd till evenemang. Åren 7 har ministeriet ökat det totala understödet till riksomfattande kulturevenemang med närmare,5 miljoner euro. Trots det ökade anslaget är det nuvarande stödsystemet inte tillräckligt för att möjliggöra en utveckling av evenemangen och festivalernas potential som aktörer inom kultursektorn kan inte utnyttjas fullt ut. Kulturevenemangen har en viktig sysselsättande verkan inom olika konstområden och erbjuder också möjligheter att presentera nya konstnärer och verk. Evenemangen för med sig föreställningar och utställningar även till orter där det inte finns konstinstitutioner med verksamhet året om. Evenemangens positiva ekonomiska och sociokulturella effekter för händelseorten har påvisats i flera undersökningar. Arbetsgruppen har i enlighet med sitt uppdrag begrundat en reform av statsunderstödssystemet för kulturevenemang. I samband med arbetet på utvecklingsförslag skulle arbetsgruppen beakta bl.a. evenemangens genomslagskraft med tanke på kulturen och specifika konstområden samt deras verkningar på den regionala ekonomin och sysselsättningen. I utvecklingen av systemet skulle därtill bl.a. följande uppmärksammas: handläggningstiden för ansökningar och understödsbeslutens tidsmässiga samordning, möjligheterna för nya evenemang att omfattas av statligt stöd, eventuella överlappningar med andra statliga stödformer, de totala kostnaderna för understödda evenemang och statsunderstödets andel av dessa, hur beviljade understöd utvecklats de senaste åren och möjligheten att avskilja finansieringen av stora kulturevenemang. Avslutningsvis skulle arbetsgruppen föreslå nya principer för fördelningen av anslagen till kulturevenemang. Arbetsgruppen anser att understödssystemet ska förnyas så att de regionala konstkommissionerna handlägger ansökningar för statsunderstöd för kulturevenemang som ordnas på deras område och så att evenemang som är nationellt och internationellt betydande, bestående konstinstitutioner beviljas stöd genom undervisnings- och kulturministeriets beslut. Därtill ska centralkommissionen för konst anvisas ett separat anslag som evenemang som omfattas av statligt stöd kan ansöka om för att utveckla sin verksamhet. Understödet beviljas till evenemangen i form av ett specialunderstöd och är avsett som ett stöd av engångskaraktär. Utgående från utredningen och åtgärdsförslagen som bygger på den utarbetade arbetsgruppen en webbenkät (webropol) som riktades till centralkommissionen för konst, de statliga konstkommissionerna, de regionala konstkommissionerna och de arrangörer av kulturevenemang som beviljades understöd år. På basis av det tidiga samråd som genomförts som en webropol-enkät konstaterar arbetsgruppen följande: Resultaten av enkäten visar att de flesta av åtgärderna som föreslås av arbetsgruppen tas emot positivt. Eftersom det inom statens konstkommissionsväsende ändå finns flera olika synpunkter på vilken instans som ska fatta beslut om finansiering av kulturevenemang och styra beslutsprocessen föreslår arbetsgruppen för undervisnings- och kulturministeriet att reformen av statsunderstödssystemet för kulturevenemang genomförs med hjälp av den informationsgrund som nu insamlats i samband med den reform av konstkommissionsväsendet som bereds för närvarande. Dnro Nyckelord kulturevenemang, festivaler, statsunderstöd Övriga uppgifter Seriens namn och nummer Undervisnings- och kulturministeriets ISSN ISBN arbetsgruppspromemorior och utredningar :4 799-5 (PDF) -L 799-7 978-95--4- (PDF) Sidoantal 5 Språk finska Pris - Sekretessgrad offentlig Distribution - Förlag Undervisnings- och kulturministeriet

Sisältö Opetus- ja kulttuuriministeriölle Kulttuuritapahtumat valtionavustuksen saajina vuonna 8 Hakemusten käsittelyaika ja avustuspäätösten ajoittuminen Mahdolliset päällekkäisyydet muiden valtion tukimuotojen kanssa 4 Uusien tapahtumien mahdollisuudet päästä valtion tuen piiriin 5 5 Avustettavien tapahtumien kokonaismenot, avustuksen saajien tuen kehitys viime vuosina ja valtionavustuksen osuus kokonaiskustannuksista 7 5. Hakijoiden ja avustusta saaneiden määrät 7 5. Hakijoiden ja avustuksia saaneiden määrät taiteenaloittain 8 5. Hakijat ja avustuksen saajat alueittain 9 5.4 Alueellisten taidetoimikuntien avustusten hakijat ja saajat 5.5 Avustusta saaneiden tapahtumien tuen kehitys viime vuosina 5. Valtionavustuksen osuus tapahtumien kokonaistaloudessa 4 Kulttuuritapahtumien aluetaloudelliset ja työllistävät vaikutukset 7 Hallinnon kehittäminen ja valtionavustuspäätösten yhteiskunnallinen vaikuttavuus 9 7. Mahdollisuus eriyttää suurten tapahtumien rahoitus 8 Työryhmän esitykset 4 9 Yhteenveto ja analyysi sähköisen webropol-kyselyn vastauksista 7 Työryhmän loppupäätelmä 4 Liite. Vuonna valtionavustusta saaneet kulttuuritapahtumat Liite. Vuoden avustukset alueellisten taidetoimikuntien mukaan ryhmiteltynä Liite. Webropol-kysely: Kulttuuritapahtumien järjestäjät Liite 4. Webropol-kysely: Valtion taidetoimikunnat Liite 5. Webropol-kysely: Alueelliset taidetoimikunnat

Opetus- ja kulttuuriministeriölle Opetus- ja kulttuuriministeriö asetti 7.. työryhmän pohtimaan kulttuuritapahtumien avustusjärjestelmän uudistamista. Työryhmän puheenjohtajaksi kutsuttiin johtaja Paula Tuomikoski opetus- ja kulttuuriministeriöstä ja jäseniksi Kai Amberla Finland Festivals ry:stä, aluepäällikkö Arja Laitinen taiteen keskustoimikunnasta, neuvotteleva virkamies Anne Mattero opetus- ja kulttuuriministeriöstä sekä kulttuuriasiainneuvos Viivi Seirala opetus- ja kulttuuriministeriöstä (8.5. jälkeen asiantuntijajäsenenä). Työryhmän sihteerinä toimi hallinnollinen avustaja Arja Bellinger opetus- ja kulttuuriministeriöstä. Työryhmälle annettiin määräajaksi... Kulttuuritapahtumat ovat eri taiteenalojen merkittäviä työllistäjiä ja tarjoavat mahdollisuuden myös uusien taiteilijoiden ja teosten esittelyyn. Tapahtumat tuovat esityksiä ja näyttelyitä myös niille paikkakunnille, joilla ei ole ympärivuotisesti toimivia taidelaitoksia. Tapahtumien myönteiset taloudelliset ja sosiokulttuuriset vaikutukset tapahtumapaikkakunnalle on osoitettu useissa tutkimuksissa. Opetus- ja kulttuuriministeriö myöntää vuosittain avustusta valtakunnallisten kulttuuritapahtumien järjestämiseen. Määräraha on vuonna noin 5 miljoonaa euroa. Vuonna tukea myönnettiin tapahtumalle. Ministeriö on lisännyt valtakunnallisille kulttuuritapahtumille osoitettua tukea vuosina 7 yhteensä lähes,5 miljoonaa euroa. Määrärahan kasvusta huolimatta nykyinen tukijärjestelmä ei riittävästi mahdollista tapahtumien kehittämistä eikä festivaalien potentiaalia kulttuurin kentän toimijoina pystytä täysimääräisesti hyödyntämään. Työryhmän tuli kehittämisehdotusta tehdessään ottaa huomioon mm. tapahtumien kulttuurinen ja taiteenalakohtainen vaikuttavuus sekä niiden aluetaloudelliset ja työllisyysvaikutukset. Järjestelmän kehittämisessä tuli lisäksi kiinnittää huomiota mm. seuraavaan: hakemusten käsittelyaika ja avustuspäätösten ajoittaminen uusien tapahtumien mahdollisuudet päästä valtion tuen piiriin mahdolliset päällekkäisyydet muiden valtion tukimuotojen kanssa avustettavien tapahtumien kokonaismenot ja valtionavustuksen osuus kokonaiskustannuksista avustuksen saajien tuen kehitys viime vuosina mahdollisuus eriyttää suurten kulttuuritapahtumien rahoitus.

Työnsä päätteeksi työryhmän tuli tehdä esitys kulttuuritapahtumille osoitettujen määrärahojen uusista jakoperiaatteista. Työryhmä on hyödyntänyt esitystä tehdessään taiteen keskustoimikunnan tutkimusyksikön julkaisua Valtion tuki kulttuuritapahtumille -8 (Pauli Rautiainen ) sekä ministeriössä, taiteen keskustoimikunnassa ja Finland Festivals ry:n toimesta tehtyjä selvityksiä. Se ei ole ottanut tarkastelunsa piiriin elokuva-alan tapahtumia, sillä niitä ei tueta tarkastelun kohteena olevasta määrärahasta. Työryhmä pitää tarkoituksenmukaisena, että elokuvafestivaalien avustukset budjetoidaan ja avustuspäätökset tehdään nykykäytäntöä noudattaen. Työryhmä kokoontui neljä kertaa. Se kuuli työnsä aikana valtionavustuksen vuonna saaneita tapahtumia, taiteen keskustoimikuntaa ja valtion taidetoimikuntia ja alueellisia taidetoimikuntia webropol -kyselyn avulla. (Kuulemisten yhteenvetoraportti ja kohderyhmäkohtaiset vastauskoosteet ovat muistion liitteinä.) Saatuaan työnsä päätökseen työryhmä jättää kunnioittavasti opetus- ja kulttuuriministeriölle toimeksiannon mukaisesti laatimansa selvityksen ja esittää, että kulttuuritapahtumien valtionavustusjärjestelmän uudistaminen ratkaistaan nyt koottua tietopohjaa hyödyntäen valmisteilla olevan taidetoimikuntalaitoksen uudistuksen yhteydessä. Helsingissä. päivänä kesäkuuta Paula Tuomikoski Puheenjohtaja Kai Amberla Arja Laitinen Anne Mattero Viivi Seirala Arja Bellinger Sihteeri 7

Kulttuuritapahtumat valtionavustuksen saajina vuonna Kulttuuritapahtumat ovat keskeinen osa valtakunnallista, alueellista ja paikallista kulttuuripalvelujärjestelmää. Kulttuuritapahtumien lukumäärä on lisääntynyt aina 97-luvulta lähtien. Eräät tapahtumista on toteutettu joka vuosi jo useiden vuosikymmenten ajan, ja ne ovat kasvaneet sekä kansallisesti ja lisääntyvässä määrin myös kansainvälisesti merkittäviksi kulttuurin katselmuksiksi. Pääosa tapahtumista järjestetään kaupungeissa, joissa kulttuuripalvelut ovat ympärivuotiset ja laajat; osa taas järjestetään paikkakunnilla, joissa pysyvää kulttuuritarjontaa tai kulttuurilaitoksia ei juuri ole. Vaikka tapahtuma järjestetään vain kerran vuodessa, se on monella paikkakunnalla vakiintunut kulttuuritoiminnan muoto. Kulttuuritapahtumat ovat eri taiteenalojen merkittäviä työllistäjiä ja tarjoavat mahdollisuuden myös uusien taiteilijoiden ja teosten esittelyyn. Suurimmat festivaalit myös työllistävät henkilökuntaa ympärivuotisesti. Tapahtumien myönteiset taloudelliset ja sosiokulttuuriset vaikutukset tapahtumapaikkakunnille on osoitettu useissa tutkimuksissa. Kulttuuritapahtumien yhteenlaskettu kävijämäärä on korkea. Finland Festivals ry:n jäsenfestivaaleilla vieraili vuonna lähes kaksi miljoonaa kävijää ja myytyjen pääsylippujen määrä oli yli 75. Monien festivaalien yhteydessä järjestetään myös tapahtumia, joihin on vapaa pääsy. Lisäksi eri puolilla maata järjestetään tapahtumia, joiden järjestäjät eivät ole Finland Festivalsin jäseniä. Kulttuuritapahtuminen kokonaiskävijämäärä on siten mainittua lukua korkeampi. Finland Festivals ry:n jäsentapahtumien myydyt liput ja kokonaisyleisömäärät: Vuosi Myydyt liput Kokonaisyleisömäärä 75 87 9 8 9 9 59 9 45 8 9 84 99 844 7 79 59 8 4 Lähde: Finland Festivals ry Kulttuuritapahtumien taiteenalakohtainen kirjo ja niiden lukumäärä on vuosikymmenten mittaan lisääntynyt. Samoin on lisääntynyt opetus- ja kulttuuriministeriön 8

tapahtumien järjestämiseen myöntämän valtionavustuksen kokonaismäärä ja avustuksen saajien määrä. Tämä on johtanut määrärahan pirstaloitumiseen ja hakemusten käsittelyn hidastumiseen. Opetus- ja kulttuuriministeriö myöntää vuosittain avustusta valtakunnallisten kulttuuritapahtumien järjestämiseen. Opetus- ja kulttuuriministeriö on lisännyt valtakunnallisille kulttuuritapahtumille osoitettua tukea vuosina 7 yhteensä,5 miljoonalla eurolla. Vuonna valtakunnalliset kulttuuritapahtumat saivat 5 euroa valtionavustusta. Summa kasvoi vuoteen verrattuna lähes puoli miljoonaa euroa. Tukea sai tapahtumaa ja hakijoina oli 8 tapahtumaa. Liite : Vuonna valtionavustusta saaneet kulttuuritapahtumat Määrärahan kasvusta huolimatta nykyinen tukijärjestelmä ei riittävästi mahdollista tapahtumien kehittämistä eikä festivaalien potentiaalia kulttuurin kentän toimijoina pystytä täysimääräisesti hyödyntämään. 9 9

Hakemusten käsittelyaika ja avustuspäätösten ajoittuminen Valtakunnallisille kulttuuritapahtumille osoitettua avustusta on haettu opetus- ja kulttuuriministeriöstä vuosittain lokakuun loppuun mennessä. Avustukset ovat opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämiä harkinnanvaraisia yleisavustuksia, joihin sovelletaan valtionavustuslakia (88/). Avustus myönnetään tapahtuman järjestämiseen, eikä sitä voi käyttää tukea saaneen organisaation muuhun toimintaan. Yleisavustusta saa käyttää sen vuoden menoihin, jonka valtion talousarvion perusteella se on myönnetty. Festivaalituet myönnetään yleis- eli toiminta-avustuksina ja ne on tarkoitettu vuoden mittaan tehtävän tapahtuman valmistelun ja toteutuksen tueksi. Opetus- ja kulttuuriministeriö lähettää hakemukset taiteen keskustoimikuntaan, joka lähettää hakemukset lausuntokierrokselle kunkin taiteenalan toimikuntaan. Toimikuntien lausunnot kootaan yhteen taiteen keskustoimikunnassa, joka sen jälkeen antaa ministeriölle lausuntonsa. Opetus- ja kulttuuriministeriö on lausuntopyynnössään pyytänyt taiteen keskustoimikuntaa laatimaan ministeriölle kirjallisesti perustellun määrärahan jakoehdotuksen. Lausunnossa on pyydetty ottamaan huomioon seuraavat keskeiset kriteerit: tapahtuman merkitys taiteenalansa/alojensa kentässä, tapahtuman valtakunnallisuus, tapahtuman talousarvio ja järjestävän yhteisön taloudellinen kokonaistilanne, tapahtuman vakiintuneisuus sekä vuosittaiset valtion talousarviossa olevat tai muut opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalaa koskevat painopisteet. Hakemusten käsittely alkaa ministeriössä hakuajan päätyttyä. Hakemukset viedään ministeriön tietojärjestelmiin ja tarkistetaan, että hakemuksissa on tarvittavat tiedot. Puutteellisiin hakemuksiin pyydetään täydennykset. Hallintolain (44/) :n mukaan asiakirjan täydentämistä varten on asetettava asian laatuun nähden riittävä määräaika. Määräajan noudattamatta jättäminen ei kuitenkaan estä asian ratkaisemista. Ministeriö on noudattanut noin kahden viikon määräaikaa. Hakemukset lähtevät silti lausunnolle usein puutteellisina, sillä moni hakija täydentää hakemustaan vasta huomattavasti myöhemmin, jos esimerkiksi yhdistyksen vuosikokous järjestetään alkuvuodesta. Valtion taidetoimikunnat pitävät kokouksensa yleensä joulukuussa, mutta osa toimikunnista kokoontuu vasta tammikuussa käsittelemään festivaalihakemuksia. Taiteen keskustoimikunta kokoontuu tämän jälkeen käsittelemään taidetoimikuntien lausuntoja ja kokoamaan niistä oman ehdotuksensa ministeriölle. Samaan aikaan sekä ministeriössä että taidetoimikunnilla on käsiteltävänä lukuisia muita hakemuksia. Vuoden festivaalihakemukset lähtivät ministeriöstä lausunnolle 9..9, ja taiteen keskustoimikunnan lausunto kirjattiin saapuneeksi ministeriöön 9.. ja ministeriössä tehdyistä päätöksistä tiedotettiin... Vuoden hakemukset lähtivät

lausunnolle 5.. ja taiteen keskustoimikunnan lausunto saapui poikkeuksellisesti vasta.., päätöksistä tiedotettiin 4... Hakemusten esikäsittely ministeriössä kestää noin viikkoa ja päätökset saadaan valmiiksi yleensä noin kuukausi taiteen keskustoimikunnan lausunnon saapumisen jälkeen. Lausuntokierros kestää noin kuukautta. Yllä kuvattu hakemusten käsittelyprosessi on monivaiheinen ja pitkäkestoinen. Käsittelyä hidastaa myös hakemusten puutteellisuus. Hallintolain (44/) nojalla tehtyjen täydennysten hidas saapuminen pidentää käsittelyprosessia. Hakemusten käsittelyaika on ollut viime vuosina yli neljä kuukautta, eli päätökset on tehty yleensä maaliskuussa. Työryhmä toteaa, että kulttuuritapahtumien valtionavustuskäsittelyn moniportaisuus ja käsittelyajan pituus ovat avustuksen saajien ja toiminnan järjestämisen kannalta ongelma. Valtionavustuksen myöntöpäätökset tehdään saman vuoden aikana, jona tapahtuma järjestetään. Kun hakija saa päätöksensä vasta maalis-huhtikuussa ja suurin osa kulttuuritapahtumista järjestetään kesäkauden aikana, päätökset tulevat järjestäjien kannalta aivan liian myöhään.

Mahdolliset päällekkäisyydet muiden valtion tukimuotojen kanssa Kulttuuritapahtumien järjestäjät pyrkivät rakentamaan tapahtumabudjettinsa hyödyntäen useita sekä julkisen että yksityisen sektorin avustuslähteitä. Samojen hakijoiden valtionavustushakemuksia samaan tarkoitukseen käsitellään opetus- ja kulttuuriministeriössä, taiteen keskustoimikunnassa ja valtion taidetoimikunnissa ja jaostoissa sekä alueellisissa taidetoimikunnissa. Tämän lisäksi osa hakijoista on hakenut taidetoimikuntalaitokselta tai ministeriöstä avustusta johonkin tiettyyn tapahtuman yhteydessä toteutettavaan osa-alueeseen, kuten mestarikurssin tai taidekilpailun järjestämiseen. Eräät tapahtumat hakevat lisäksi rahoitusta taiteenalansa edistämiseen osoitetuista määrärahoista. Pauli Rautiaisen kulttuuritapahtumien valtionavustuksia koskevan selvityksen mukaan muilla valtion taidetoimikunnilla kuin elokuvataidetoimikunnalla ei ole ollut vuosina 8 jaettavanaan mitään nimenomaisesti kulttuuritapahtumien tukemiseen tarkoitettuja avustuksia. Tästä huolimatta eräät kulttuuritapahtumat ovat hakeneet myös muilta taidetoimikunnilta eri käyttötarkoituksiin yleis- tai erityisavustuksina jaettavaa tukea. Vuosina 8 kulttuuritapahtumat ovat hakeneet ja saaneet avustusta media-, sirkus- ja monitaidetukeen, lastenkulttuuritukeen, kohdeapurahoihin, kirjallisuuden projekteihin, valokuvataiteen produktiotukeen, kuvataiteen näyttelytoiminnan tukeen, tanssikulttuurin tukeen ja muotoilupoliittisen ohjelman toteuttamiseen tarkoitetuista määrärahoista. (Rautiainen, s.) Pauli Rautiainen,Valtion tuki kulttuuritapahtumille -8 Työpapereita Working Papers 48, Taiteen keskustoimikunta

4 8 9 8 4 55 8 7 84 74 7 7 4 4 87 44 74 4 5 7 8 Luvut on muunnettu vuoden 8 rahanarvoon käyttäen elinkustannusindeksiä. (Rautiainen, s. 7). Kuvio. Muiden valtion taidetoimikuntien kuin elokuvataidetoimikunnan kulttuuritapahtumille jakaman tuen määrä ( ) vuoden 8 rahanarvossa Taulukko. Muiden valtion taidetoimikuntien kuin elokuvataidetoimikunnan kulttuuritapahtumille jakaman tuen hakijoiden/saajien jakaantuminen taiteenaloittain vuosina 8 4 5 7 8 Elokuva / / / / / / / / / Kirjallisuus / / / / / / / / 8/8 Kuvataide / / / / 4/4 / / 4/4 / Mediataide / / / / / 4/4 7/7 4/4 / Monitaide 5/5 / / / / 4/4 / / / Muotoilu / / / / 7/7 7/7 / / / Näyttämötaide / / / / / / / / / Rakennustaide / / / / / / / / / Sirkustaide / / / / / / / / / Säveltaide / / / / / / / / / Tanssitaide / / 7/7 5/5 7/7 4/4 / / / Valokuvataide / / / / / 4/4 / / / Kaikki / 5/5 5/4 8/7 / 7/7 / 4/4 / Tapahtuman luokittelu taulukossa tietylle taiteenalalle ei välttämättä merkitse sitä, että se on saanut tukea kyseisen taiteenalan taidetoimikunnalta. Huomattava osa tapahtumista on saanut tukea Taiteen keskustoimikunnalta ja sen eri jaostoilta, etenkin lastenkulttuurijaostolta. Taulukkoon ei sisälly sarjakuvatapahtumien luokkaa, sillä tarkasteluajan-jaksolla ei tukea hakenut yhtään puhdasta sarjakuvatapahtumaa. (Rautiainen, sivu 8.) Päällekkäisten hakemusten laatimisesta ja käsittelystä aiheutuu sekä hakijoille että valtionavustuspäätöksen tekijöille moninkertaista työtä. Tämä heikentää hallinnon tuottavuutta olennaisesti, eikä valtionhallinnossa tavoiteltu asiakaspalvelutavoite, ns. yhden luukun -periaate toteudu. Eri määrärahojen hakuajat vaihtelevat, ja samalla hakijalla voi olla vireillä useita hakemuksia samanaikaisesti. Eri hallintoelinten päätökset tulevat vastaavasti eri aikoina, mikä vaikeuttaa suunnitelmallista budjetointia.

4 Työryhmän mielestä päällekkäisistä hakumenettelyistä ja hakemuskäsittelyistä tulisi pääsääntöisesti luopua ja tehtävänjako selkeyttää opetus- ja kulttuuriministeriön ja taidetoimikuntalaitoksen välillä avustusten käsittelyssä ja määrärahabudjetoinnissa jo vuoden valtion talousarviota sovellettaessa. Vrt. työryhmän esitykset sivu 4. Opetus- ja kulttuuriministeriön ja taiteen keskustoimikunnan sekä alueellisten taidetoimikuntien verkkosivuille olisi laadittava syyskuussa selkeä ohjeistus siitä, kenen käsiteltäväksi vuotta koskevat tapahtuma-avustushakemukset tulisi toimittaa.

4 Uusien tapahtumien mahdollisuudet päästä valtion tuen piiriin Useimmat vuonna valtionavustusta saaneet tapahtumajärjestäjät ovat saaneet tapahtumatukea jo useiden vuosien ajan. Ilman erityistä syytä valtionavustuksen määrää ei minkään hakijan kohdalla ole supistettu, päinvastoin: jos kokonaismäärärahassa on ollut vuosittaista kasvua, avustuksen määrää on useissa tapauksissa nostettu. Valtion tuesta on siten muodostunut monen tapahtuman budjetin vakiintunut osatekijä. Vaikka valtionavustus on kattanut menoista, kuten jäljempänä osoitetaan, vain pienen osan, on riskialttiin kulttuuritapahtuman (sääolosuhteet, sairausperuutukset) järjestäjän kannalta tärkeää voida rakentaa budjetti ainakin joidenkin varmojen tulolähteiden varaan. Kulttuuritapahtumien valtionavun saajista on muodostunut pitkälti ns. vakiosaajien ryhmä. Kun valtionavustuksen kokonaismäärä eräitä poikkeusvuosia lukuun ottamatta ei ole suuresti noussut ja kun valtionapuratkaisuja tehtäessä on haluttu turvata vakiintuneiden tapahtumien avustuksen jatkuvuus, uusien tapahtumien edellytykset saada valtionavustusta ovat olleet suhteellisen vähäiset. Uusilla tapahtumilla tarkoitetaan tässä yhteydessä tapahtumia, jotka eivät ole ministeriön festivaalituen piirissä. Opetus- ja kulttuuriministeriö edellyttää, että saadakseen valtionavustusta tapahtuman on osoitettava vakiintuneisuutensa: sillä tulee olla takanaan jo muutama onnistunut tapahtumavuosi ja tarkoituksena järjestää tapahtuma myös jatkossa. Opetus- ja kulttuuriministeriön määrärahasta ei tueta toimintaansa aloittelevia tapahtumia eikä avustuksia myönnetä tapahtumien käynnistämiseen. Taidetoimikunnat ovat lausunnoissaan puoltaneet vuosittain useiden uusien tapahtumien ottamista tuen piiriin. Esimerkiksi vuodelle taiteen keskustoimikunta puolsi lausunnossaan 5 uuden tapahtuman tukemista. Taidetoimikuntien esityksissä uusia tapahtumia oli vielä enemmän. Ministeriö nosti vuonna tuen piiriin kahdeksan uutta tapahtumaa. Kulttuuritapahtumien tukemiseen osoitettu määräraha kasvoi kyseisenä vuonna 4 euroa, joten uusien tapahtumien tukeminen ei edellyttänyt avustuksen leikkaamista jo ennestään tuen piirissä olevilta tapahtumilta. Korotuksesta vain osa kohdennettiin uusille tapahtumille. Toimikunnat ovat puoltaneet useiden uusien tapahtumien tukemista pienillä avustuksilla, kun taas ministeriön linja on pääsääntöisesti ollut, että tuen saajien vuosittaista kokonaismäärää nostetaan maltillisesti ja mahdollinen kokonaismäärärahan lisäys osoitetaan saajille edellisvuotta suurempina avustuksina. 5

Kulttuuritapahtumat ovat usein ensimmäisinä tekemässä uusia taiteenaloja ja suuntauksia tutuiksi. Niille on tyypillistä uusiutuminen ja tietty elinkaari. Kaikkia tapahtumia ei ole tarkoitettu vuosikymmeniä jatkuviksi. Kulttuuritapahtumien avustusjärjestelmää kehitettäessä on tarpeen edelleen pitää huolta siitä, että myös uusia, avustuksen kriteerit täyttäviä tapahtumia voidaan ottaa tuen piiriin. Entistä tarkemmin tulisi silloin voida arvioida, täyttääkö jokin tapahtuma edelleen määrärahalle asetetut kriteerit. Työryhmä katsoo, että aloittelevien tapahtumien tukeminen on ensisijaisesti kuntien ja paikallistason vastuulla. Valtionavustuksen saamisen ehtona tulee edelleen pitää tapahtuman vakiintuneisuutta. Työryhmä pitää kuitenkin tärkeänä, että kulttuuritapahtumien uusiutuvuus Suomen kulttuurin palvelujärjestelmässä turvataan ja uusien taiteenalojen ja tyylisuuntien esiintuomista kannustettaisiin.

5 Avustettavien tapahtumien kokonaismenot, avustuksen saajien tuen kehitys viime vuosina ja valtionavustuksen osuus kokonaiskustannuksista 5. Hakijoiden ja avustusta saaneiden määrät Vuosina 994 avustuksen hakijoiden määrä on kasvanut tapahtumalla 9:sta 8:aan. Avustusta saaneiden määrä on noussut hieman vähemmän 87:stä :een - vuonna tuen piirissä on 75 tapahtumaa enemmän kuin vuonna 994. Vuosittaista vaihtelua tapahtuu vähäisessä määrin myös siksi, että jotkut tapahtumat järjestetään vain joka toinen tai kolmas vuosi ja toisinaan jokin tapahtuma lakkautetaan. Lisäksi vuosittain muutama uusi järjestäjä saa valtionavustusta. Vuosina 994- Kpl 4 9 8 7 5 4 9 8 7 5 4 994 995 99 997 998 999 4 5 7 8 9 9,5 9 8,5 8 7,5 7,5 5,5 5 4,5 4,5,5,5,5 Hakijat Saajat Hakusumma Saatu summa Kuvio. Opetus- ja kulttuuriministeriöstä avustusta hakeneet ja saaneet vuosina 994-7

5. Hakijoiden ja avustuksia saaneiden määrät taiteenaloittain Taiteenaloittain tarkasteltuna vuosina opetus- ja kulttuuriministeriön tuen saajista noin 5 % on ollut säveltaiteen tapahtumia. Kirjallisuuden, kuva-, näyttämö- ja tanssitaiteen tapahtumia on tuetuista tapahtumista noin 7-8 %. Muita tapahtumia, kuten monialaiset tapahtumat ja sirkus- ja mediataiteen tapahtumat, on tuetuista noin %. Säveltaidetapahtumien lukumäärä on kasvanut vuodesta vuoteen yhteensä tapahtumalla. Kirjallisuuden ja kuvataiteen tapahtumien määrä on pysynyt lähes samana. Näyttämötaiteen tapahtumia on vuonna tuen piirissä neljä enemmän kuin vuonna. Sen sijaan tukea saaneiden tanssitapahtumien määrä on kolminkertaistunut tarkastelujakson aikana. Vuonna tukea sai viisi tapahtumaa, kun vuonna vastaava luku on 5. Ryhmään muu lukeutuvien tapahtumien määrä on myös yli kaksinkertaistunut. Vuonna tukea sai yhdeksän tapahtumaa ja vuonna. Taideteollisuutta, rakennustaidetta ja valokuvataidetta edustavia tapahtumien yhteenlaskettu määrä avustuksen saajista on ollut vuosina alle neljä prosenttia. kpl 9 85 8 75 7 5 55 5 45 4 kirjallisuus kuvataide säveltaide näyttämötaide tanssitaide taideteollisuus valokuvataide muu rakennustaide 5 5 5 5 4 5 7 8 9 Kuvio. Opetus- ja kulttuuriministeriön avustusta saaneet tapahtumat (kpl) taiteenaloittain vuosina. Ryhmä muu sisältää mm. monitaide- ja sirkusfestivaalit. 8

Taulukko. Vuosina - 8 tuetut valtakunnalliset kulttuuritapahtumat (kpl) ja joka vuosi tukea saaneet tapahtumat (kpl) sekä taiteenalojen osuus (%) tuetuista tapahtumista ja jaetusta tuesta. tuetut tapahtumat jokaisena vuonna tukea saaneet (kpl) % kaikista tuetuista % kaikesta jaetusta tuesta määrä (kpl) ja niiden osuus (%) taiteenalan tuetuista tapahtumista tapahtumista Elokuva 8 5 () 4 Kirjallisuus 9 () 9 4 Kuvataide (5) 9 4 Mediataide 5 () Monitaide 8 5 (8) 8 7 Muotoilu 5 () Näyttämötaide (8) 7 Rakennustaide () Sarjakuva 4 (5) Sirkustaide 5 () Säveltaide 7 (7) 45 54 Tanssitaide 4 (5) 7 7 Valokuvataide (7) (Rautiainen, s. ) Taulukossa ovat mukana myös elokuvatapahtumat, joita ei tueta valtakunnallisille kulttuuritapahtumille osoitetusta määrärahasta, eikä taiteenalakohtaista jaottelua ole tehty täysin samoin perustein taulukossa 4 esitettyyn verrattuna. Rautiaisen mukaan taiteenaloittain tarkasteltuna vuosina 8 opetus- ja kulttuuriministeriön sekä Suomen Elokuvasäätiön jakamasta tuesta noin puolet (54 %) meni säveltaidetapahtumille. Säveltaidetapahtumien saama tuki jäi kuitenkin aavistuksen pienemmäksi kuin mitä se oli vuosina 99 ( % 54 %). Näyttämötaide-, elokuvataide-, monitaide- ja tanssitapahtumat saivat kukin hieman alle %:n tuesta. Näiden alojen tuki vuosina 8 vastasi pitkälti vuosina 99 jaettua tukea. Muiden taiteenalojen piiriin kuuluvien kulttuuritapahtumien tuki oli vielä tätä vähäisempää. Tässä joukossa kirjallisuus- ja kuvataidetapahtumien tuki nousi vuosina 8 suhteessa merkittävästi verrattuna tapahtumien tukeen vuosina 99 ( % 4 %). (Rautiainen, s. ) 5. Hakijat ja avustuksen saajat alueittain Alueittain tarkasteltuna vuosina 8 tuettuja valtakunnallisia kulttuuritapahtumia järjestettiin eniten Uudellamaalla (5 %), Pohjanmaalla (7 %) ja Pirkanmaalla ( %). Uudenmaan alueelle jaettiin kuitenkin vain % kaikesta vuosina 8 jaetusta tuesta. Tukivolyymin perusteella eniten tuettuja olivat Etelä-Savo ( % kokonaistuesta), Pirkanmaa (7 % kokonaistuesta) ja Pohjanmaa (5 %). Etelä-Savon suuri osuus selittyy Savonlinnan oopperajuhlien saaman tuen määrästä. (Rautiainen, s. 7) 9

J ärjestämispaikka vaihtelee eri vuosina % Keski-Suomi 4 % Kaakkois -Suomi 4 % Häme 5 % Etelä -Savo 5 % Lappi 8 % Oulun lääni % Pirkanmaa % Pohjanmaa 7 % Pohjois -Karjala % Keski-suomi % Kaakkois -suomi % Häme 4 % Etelä -Savo % J ärjestämispaikka vaihtelee eri vuosina % Lappi 5 % Oulun lääni % Pirkanmaa 7 % Pohjanmaa 5 % Varsinais -Suomi 7 % Uusimaa 5 % Pohjois -Savo % Satakunta % Varsinais -Suomi 5 % Uusimaa % Tuettuja tapahtumia Jaettu kokonaistuki Pohjois -Karjala % Pohjois -Savo 4 % Satakunta % Kuvio 4. Vuosina - 8 jaetun valtakunnallisten kulttuuritapahtumien a) tuen saajien ja b) kokonaistukisumman jakautuminen alueittain. Huomattava osa vuosien ja 8 välillä tuen piiriin tulleista uusista tapahtumista on Uudellamaalla. Tämän johdosta alueen osuus tuetuista tapahtumista ja jaetusta kokonaistuesta on ollut kasvussa. Maakunnan alueella järjestettävien tapahtumien määrä kasvoi vuodesta vuoteen 8 kuusi prosenttiyksikköä ( % 8 %) ja samana aikana maakunnan alueelle jaettu tuki kasvoi seitsemän prosenttiyksikköä (9 % %). Samaan aikaan suhteellinen osuus jaetusta tuesta laski voimakkaimmin Pirkanmaalla (8 % %) ja Etelä-Savossa ( % 8 %). Lasku johtuu siitä, että näille alueille ei syntynyt merkittävästi uusia tuettuja tapahtumia, ja kyseisten alueiden tuki koostuu pitkälti runsaasti tuettujen Savonlinnan oopperajuhlien ja Tampereen teatterikesän tuesta. 5 45 4 5 5 5 5 Etelä -Karjala Etelä -Pohjanmaa Etelä -Savo Kainuu Kanta -Häme Keski-Pohjanmaa Keski-Suomi Kymenlaakso Lappi Pirkanmaa Pohjanmaa Pohjois-Karjala Pohjois-Pohjanmaa Pohjois-Savo Päijät -Häme Satakunta Uusimaa Varsinais-Suomi Kuvio 5. Opetus- ja kulttuuriministeriöstä avustusta saaneet tapahtumat (kpl) maakunnittain vuosina 7 - (OKM) 7 8 9

5.4 Alueellisten taidetoimikuntien avustusten hakijat ja saajat Vuosittain alueellisilta taidetoimikunnilta on hakenut tukea noin tapahtumaa, joista noin puolet on saanut avustuksen. Niin hakijoiden kuin saajienkin määrässä on ollut tarkasteluajanjakson kuluessa vähäistä nousua, mutta niiden välinen suhde on ollut erittäin vakaa myöntöprosentin vaihdellessa 49 %:n ja 5 %:n välillä (Rautiainen s. 9). 5 Hakijoita 49 8 4 97 8 8 5 95 85 97 99 5 99 5 Saajia 4 5 7 8 (Rautiainen, s. 9) Kuvio. Alueellisilta taidetoimikunnilta tukea hakeneiden ja saaneiden kulttuuritapahtumien määrä vuosina - 8. Alueellisilta taidetoimikunnilta vuosina 8 tukea saaneiden tapahtumien joukkoon kuuluu sellainen pitkälti vakiintunut ydinryhmä, joka on vuosittain tuen piirissä. Usein tuohon ryhmään kuuluvat tapahtumat poistuvat alueellisen taidetoimikunnan tuen piiristä, mikäli ne saavat rahoitusta valtakunnallisten kulttuuritapahtumien tuesta tai valtion taidetoimikunnilta. Lähes kaikilla alueilla myönnetään kuitenkin ajoittain tukea myös sellaisille tapahtumille, jotka ovat olleet myöntövuonna opetus- ja kulttuuriministeriön tai elokuvasäätiön jakaman valtakunnallisten kulttuuritapahtumien tuen piirissä (Rautiainen s. 9). 5 7 5 788 8 8 5 7 8 59 9 55 9 48 8 5 4 5 7 8 (Rautiainen, s.) Kuvio 7. Alueellisten taidetoimikuntien kulttuuritapahtumille jakaman tuen määrä ( ) vuoden 8 rahanarvossa.

Taulukko. Alueellisten taidetoimikuntien jakaman tuen hakijoiden/saajien jakaantuminen alueittain vuosina 8 4 5 7 8 Etelä-Savo / 5/4 7/ 7/5 4/ 5/9 /7 8/4 8/ Häme / 7/8 8/7 7/ / 8/ / / /7 Kaakkois-Suomi 5/7 /7 5/8 8/ / / / 7/ 8/7 Keski-Suomi / / 9/9 / / /7 5/ 5/ 7/9 Lappi / 5/ 7/ 5/5 / 4/ /7 4/ 9/ Oulun lääni /8 7/9 5/ /9 /9 7/8 /8 4/5 / Pirkanmaa / 8/ 4/7 5/8 5/9 4/4 /8 / 9/8 Pohjanmaa / 4/ /5 7/4 / / /4 9/ 8/ Pohjois-Karjala /9 8/4 / 7/ / /4 /8 / / Pohjois-Savo / 4/ 7/ /4 / 7/5 5/5 9/ / Satakunta 4/9 /5 7/9 9/ 8/ / /7 8/ /7 Uusimaa / /8 5/ 7/4 4/7 /7 / / 7/9 Varsinais-Suomi 4/ 5/ /8 9/4 7/4 /9 4/8 7/ 8/4 (Rautiainen, s. ) 5.5 Avustusta saaneiden tapahtumien tuen kehitys viime vuosina Opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämä määräraha valtakunnallisten kulttuuritapahtumien järjestämiseen on noussut -luvun aikana. Vuonna tukea myönnettiin noin,9 miljoonaa euroa 5 eri tapahtumalle ja kymmenen vuotta myöhemmin noin viiden miljoonan euron tukisumman jakoi tapahtumaa. Vuosina 994- Kpl 4 9 8 7 5 4 9 8 7 5 4 994 995 99 997 998 999 4 5 7 8 9 9,5 9 8,5 8 7,5 7,5 5,5 5 4,5 4,5,5,5,5 Hakijat Saajat Hakusumma Saatu summa Kuvio 8. Opetus- ja kulttuuriministeriöstä haettujen ja myönnettyjen avustusten euromääräinen kehitys vuosina. 994 - (OKM)

5 4 45 7 4 5 9 9 7 5795 98 79 4 7 7 987 5 5 7 4 9 4 9 4 54 4 97 949 85 9 599 49 99 997 998 999 4 5 7 8 keskimääräinen tuki vuoden 8 rahanarvossa mediaanituki vuoden 8 rahanarvossa Kuvio 9. Valtakunnallisille kulttuuritapahtumille jaetun tuen (OPM ja SES) yksittäisten tukipäätösten keskiarvojen ja mediaanien trendit vuoden 8 rahanarvossa ( ). (Rautiainen, s. 9) Pauli Rautiaisen selvityksen mukaan uusien hakijoiden ottaminen valtionavun piiriin on laskenut tarkastelujaksolla keskimääräisten avustussummien reaaliarvoa. Tuen hakijamäärä on kehittynyt 99-luvun puolivälistä lähtien samaa tahtia sen saajamäärän kanssa siten, että tukea on vuosittain saanut noin 7 % hakijoista. Hakija- ja saajamäärän vuosittainen kasvu on ollut jaettavana olevan tukisumman vuosikasvua korkeampi. Näin ollen tuen saajille keskimäärin myönnettyjen tukisummien reaaliarvot ovat laskeneet lähes koko ajanjakson vuosittain noin 5 % edellisvuoteen verrattuna, vaikka nimellishintainen tuki on eräitä poikkeuksia lukuun ottamatta ollut nousussa 99-luvun alusta lähtien. (Rautiainen, s. ) Keskimääräisen tuen ja mediaanituen trendien (kaavio ) tarkastelu osoittaakin hyvin sen, että tukisumman kasvu on ohjautunut uusien tapahtumien tuen piiriin ottamiseen niin, että näiden tapahtumien vuosittain saamat tukisummat ovat kuitenkin jääneet melko pieniksi. Erityisen huomionarvoista tämän kehityslinjan kannalta on se, että vuonna 4 tapahtunut jaettavana olevan kokonaistuen voimakas kasvattaminen ei heijastunut millään tavalla tukisummien mediaaniin. (Rautiainen, s. 8) Kun vuosina 8 tukea saaneet kulttuuritapahtumat jaetaan kokoluokkiin tuen määrän mukaan, selviää, että vakiintuneet, joka vuosi tukea saavat tapahtumat, saavat suurimmat tukisummat. Kaikkein pienimmät tukisummat on vastaavasti jaettu tyypillisesti sellaisille tapahtumille, jotka ovat saaneet tarkasteluajanjaksolla ainoastaan kerran tukea. Näinä vuosina kaiken kaikkiaan jaetusta tuesta 85 % on mennyt sellaisille tapahtumille, joita on tuettu joka vuosi. Yksistään Savonlinnan oopperajuhlille, joka on ollut joka vuosi kaikkein eniten tukea saanut tapahtuma, on jaettu 7 % näinä vuosina jaetusta tuesta. (Rautiainen, s. )

Taulukko 4. Tukea vuosina 8 saaneet valtakunnalliset kulttuuritapahtumat (n=) tuen koon perusteella ryhmiteltyinä. Mukana on myös Suomen Elokuvasäätiön myöntämät tuet. Tukiryhmät / vuosi Tukea saaneiden määrä ja osuus (%) tukea saaneiden tapahtumien yhteismäärästä Osuus (%) kaikesta vuosina 8 jaetusta tuesta Tukien maksimisummien keskiarvo ( ) Vain yhtenä vuonna tukea saaneiden tapahtumien määrä ja osuus (%) Koko ajanjakson 8 tukea saaneiden tapahtumien määrä ja osuus (%) alle 5 7 (7) 4 5 (44) () 5-9 999 79 (5) 4 (4) (5) -9 999 54 (4) 979 (9) 7 (5) -49 999 9 () 9 489 () 9 (8) 5-4 () 49 9 7 () 9 (8) yli 4 () 7 () () N 4 8 (Rautiainen, s. ) 5. Valtionavustuksen osuus tapahtumien kokonaistaloudessa Valtionavustuksen osuus kattaa hyvin pienen osan tapahtumien yhteenlasketuista kokonaiskustannuksista. Opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämien tapahtumatukien osuus tapahtumien arvioiduista kokonaiskustannuksista vaihtelee kuitenkin suuresti tapahtumien välillä. Vuonna myönnettyjen valtionavustusten osuus oli alle yhdestä prosentista useampaan kymmeneen prosenttiin tapahtuman arvioiduista kuluista. Erityisesti pienten tapahtumien kohdalla euromääräisesti pieni avustussumma voi nousta prosentuaalisesti korkeaksi. Korkea avustusprosentti voi johtua myös tapahtuman luonteesta ja tuen tarpeesta tapahtuman toteuttamiseksi. Finland Festivals on tutkinut vuosina 7 ja 8 jäsenfestivaaliensa osalta talouden tunnuslukuja. Vuonna 8 tehtyyn tutkimukseen vastasi festivaalia, joka kattaa 84 % kaikista Finland Festivalsin jäsenfestivaaleista. Ulkopuolinen rahoitus näissä tapahtumissa oli %, josta vain 9 % on valtionavustuksia. 4

YKSILÖIMÄTTÖMÄT - Julkiset + yksityiset yhteensä; 7 9 Yksityiset (säätiöt, rahastot jne); 47 98 4) muut julkiset tulot; 889 4 ) EU; 458 ) kunta; 5 95 ) valtio (OPM, muut ministeriöt); 9 5 9% 5% 4% ) lipunmyynti ; 4 4 % Yritysyhteistyötulot; 4 4 % ) muut tuotot yhteensä; 4 7 74 ) tuotemyynti ; 9 98 ) ravintolamyynti ; 9 84 4) vuokratuotot; 8 75 5) oikeuksien myynti (radioinnit, tvoikeudet jne.); 79 Kuvio. Festivaalien taloudelliset avainluvut 8 Taulukko 5. Taloudellisten avainlukujen vertailu 7-8, Finland Festivals Tutkimus 8 Tutkimus 7 Tulot Tulot v. 8 Tulot v. 7 ) lipunmyynti 4 4 5 4 9 ) tuotemyynti 9 98 8 58 ) ravintolamyynti 9 84 7 98 4) vuokratuotot 8 75 78 45 5) oikeuksien myynti (radioinnit, tv-oikeudet jne.) 79 ) muut tuotot yhteensä 4 7 74 959 77 Yritysyhteistyötulot 4 4 4 44 78 ) valtio (OPM, muut ministeriöt) 9 5 9 55 ) kunta 5 95 5 44 9 ) EU 458 8 5 4) muut julkiset tulot 889 4 87 Yksityiset (säätiöt, rahastot jne.) 47 98 5 844 Yksilöimättömät - Julkiset + yksityiset yhteensä 7 9 498 775 Tulot yhteensä 8 58 7 5

Kulttuuritapahtumien aluetaloudelliset ja työllistävät vaikutukset Useimmissa suomalaisissa kaupungeissa tai kunnissa järjestetään vuosittain kulttuuritapahtuma, josta on muodostunut paikkakunnalle vakiintunut ja odotettu perinne. Kulttuuritapahtumat nähdään yhä useammin kaupunkien ja alueiden uusina menestystekijöinä. Tutkimusta kulttuuritapahtumien taloudellisista vaikutuksista on tehty mm. matkailun, taloustieteen ja kulttuurin aloilla. Tapahtumat teettävät myös itse tutkimuksia tapahtumansa vaikuttavuudesta alueellaan. Uusimpia tutkimuksia lienee Pirkanmaan Festivaalit ry:n tilaama maaliskuussa julkaistu tutkimus. Kyselytutkimuksen kohderyhmän muodostivat Pirkanmaan festivaalien kävijät ja potentiaaliset kävijät. Tiedot koskevat 4 eri festivaalia Pirkanmaalla. Vastaajia oli yhteensä noin 7 ja heistä 7 % osallistui jollekin festivaalille. Pirkanmaan festivaaleilla oli kävijöitä kaikista maakunnista, mutta reilusti yli puolet tutkimukseen osallistuneista tuli Pirkanmaan alueelta. Tapahtumakävijät ovat usein uskollisia tapahtumalleen, ja myös Pirkanmaan festivaalien tutkimukseen osallistuneista kävijöistä 99 % aikoo tai ehkä aikoo osallistua tapahtumaan myös jatkossa. (Pirkanmaan Festivaalit ry.) Tutkimuksen mukaan festivaalien ansiosta Pirkanmaalle tuli maakunnan ulkopuolelta rahaa vuonna yhteensä, miljoonaa euroa. Yhteensä festivaalit toivat alueelle noin 8 miljoonaa euroa. Vastaavia tuloksia on saatu myös yksittäisten kulttuuritapahtumien tekemistä tutkimuksista. Usein tapahtuma on ensisijainen syy tapahtumapaikkakunnalla vierailuun. Esimerkiksi Sata-Häme Soi festivaalista teetetyn tutkimuksen mukaan ulkopaikkakuntalaisten festivaalivieraiden rahankulutus Ikaalisissa festivaalin aikana vuonna 9 oli arviolta noin, miljoonaa euroa. Tapahtumaorganisaation ostot paikallisilta yrityksiltä olivat noin 75 euroa ja tapahtumaorganisaation henkilöstölleen maksamat palkat noin euroa. Festivaalien maksamista palkoista ja hankkimista ostopalveluista on seurannut arviolta noin 4 euron verovaikutukset Ikaalisten kaupungille. Kyseisenä vuonna tapahtuman kävijämäärä oli 7 8 kävijää. Eri henkilöitä oli arviolta 8, sillä moni kävijöistä osallistui useampaan tilaisuuteen. (Sata-Häme Soi -festivaalin asiakasprofiili ja taloudelliset vaikutukset Ikaalisissa 9) Kulttuurimittarit - Selvitys kulttuuritapahtumien vaikuttavuudesta alueiden yritystoimintaan (Veli-Matti Koljonen 9) mukaan voidaan yleisesti todeta, että tapahtumat kannattelevat elintarvike-, ravintola-, majoitus- ja matkailupalveluista koostuvaa yritysver-

kostoa. Maaseudun kulttuuritapahtumat ovat omassa ympäristössään merkittäviä taloudellisia, imagollisia ja työllistäviä toimijoita. Koljosen mukaan niiltä on perusteltua odottaa aktiivisuutta alueellisessa kehittämisessä - ja toisaalta - niiden on päästävä mukaan alueen kehittämiseen. Tapahtumien matkailullinen merkittävyys ja kansainvälinen potentiaali vaihtelevat tapahtumasta riippuen. Osalla festivaaleista on merkitystä paikallisesti tai alueellisesti, osa puolestaan houkuttelee kävijöitä koko maan laajuisesti ja kansainvälisesti. Eriasteista kansainvälistä potentiaalia omaavia tapahtumia on Suomessa useita. Tilastokeskuksen Rajahaastattelututkimuksen mukaan vuonna 7 tapahtumat olivat 8 % haastatelluista syy tulla vapaa-ajan matkalle Suomeen. (MEK A: 9). Useiden positiivisten vaikutustensa ansiosta tapahtumamatkailu nähdään yhä useammin aluekehityksen välineenä myös pienillä paikkakunnilla ja syrjäisimmillä seuduilla. Tapahtumien avulla voidaan saada matkailijoita myös paikkakunnille, joilla muutoin on vähän matkailullista vetovoimaa. Kulttuuritapahtumien olisi kartoitettava koti- ja ulkomaiset asiakasryhmät ja kehitettävä soveltuvia markkinointitapoja. Kulttuuritapahtumilla on suuri merkitys niiden edustamien kulttuurinalojen ammattilaisten ja harrastajien sekä alueensa asukkaiden henkiselle hyvinvoinnille. Tapahtumat eivät aina tiedosta tärkeää rooliaan alueensa kehittämisessä. Toisaalta tapahtumilla on hyvin vähän henkilö- tai talousresursseja aluekehittämistehtävään. Ongelma on myös se, etteivät kehittäjätoimijat - esim. kunnat, kehittämisyhtiöt, maakunnan liitot - hyödynnä tapahtumien luomia mahdollisuuksia. Kulttuurin tehtävän ajatellaan olevan tuoda virkistystä ja hyvää oloa ihmiselle. Usein unohtuu, että ne voivat tuottaa myös merkittävää taloudellista lisäarvoa ja lisätä taloudellista sekä henkistä hyvinvointia. (Koljonen 9) Tuomalla valtion kulttuuritapahtumille osoitettujen avustusten päätöksenteko lähemmäs tapahtuma-aluetta voidaan lisätä aluekehittäjien kiinnostusta tapahtumia kohtaan ja synnyttää uusia yhteistyön muotoja. Finland Festivals ry:n jäsenilleen tekemän kyselyn perusteella vuonna 8 järjestön jäsentapahtumilla (8 tapahtumaa vastasi kyselyyn) oli vakinaista hallinnollista henkilökuntaa yhteensä 57 henkilöä. Tilapäistä henkilökuntaa oli 77 ja talkootyöntekijöitä 4 8. Lisäksi työharjoittelijoita oli. Tapahtumien työllistävä vaikutus painottuu ensisijaisesti määräaikaisiin työtilaisuuksiin. Lisää väkeä palkataan sesongin ajaksi. Ympärivuotinen organisaatio on usein hyvin kevyt, mikä osaltaan vaikuttaa kustannustehokkuuteen. Kiinteät palkkakulut ovat festivaaleilla vain % kokonaismenoista. Tärkeää olisi kuitenkin löytää riittävästi yhteistyömuotoja eri kulttuuritoimijoiden välillä, jotta esimerkiksi festivaaleilla työskenteleville ammattitaitoisille tuottajille tarjoutuisi mahdollisuus työllistyä kokopäiväisesti myös tapahtumasesongin ulkopuolella. 7

Taulukko. Henkilökunnan määrä Finland Festivalsin jäsentapahtumissa 7 8, Finland Festivals Henkilökunta Festivaalit 8 Festivaalit 7 ) hallinto 8 5 ) tuotanto / tekniikka 8 7 ) markkinointi 4) tiedotus 7 9 5) muut 4 5 A. Vakinaisen henkilökunnan määrä yhteensä 57 59 B. henkilökunnan määrä (tilapäiset ja määräaikaiset) 77 5 C. talkootyöntekijöiden määrä 4 8 5 D. Työharjoittelijoiden määrä 97 Tapahtumat ovat merkittävä taiteilijoiden työllistäjä. Kulttuuritapahtumat voivat tilata taiteilijoilta uusia teoksia ja tuoda näkyvyyttä tapahtumassa esiintyvälle taiteilijalle. Tapahtumiin liittyy usein myös oheistoimintaa, kuten kursseja tai seminaareja, joissa on tilaisuus verkottua mahdollisten tulevien työnantajien tai tilaajien kanssa. 8

7 Hallinnon kehittäminen ja valtionavustuspäätösten yhteiskunnallinen vaikuttavuus Kulttuuritapahtumiin ohjataan vuosittain yli viisi miljoonaa euroa valtion harkinnanvaraisia avustuksia. Valtion kulttuuribudjetista osuus on pysynyt vuosikymmenten mittaan noin yhtenä prosenttina. Valtion talousarvion toimeenpanoa koskevien säädösten nojalla avustuksen myöntäjän on todennettava avustuksen yhteiskunnallinen vaikuttavuus. Määrärahapäätöksin ohjataan valtionavustuksen käyttöä, mitä edellyttää myös valtionavustuslainsäädäntö. Valtionavustuslaki 7.7./88) 7 Valtionavustuksen myöntämisen yleiset edellytykset Valtionavustusta voidaan myöntää valtion talousarvion tai talousarvion ulkopuolella olevan valtion rahaston varojen puitteissa, jos: ) tarkoitus, johon valtionavustusta haetaan, on yhteiskunnallisesti hyväksyttävä; ) valtionavustuksen myöntäminen on perusteltua valtionavustuksen käytölle asetettujen tavoitteiden kannalta; Vaikutusten arviointi Valtionapuviranomaisen on sopivalla tavalla seurattava myöntämiensä valtionavustusten käytön tuloksellisuutta ja tarkoituksenmukaisuutta sekä valtionavustusten vaikutuksia kilpailuun, eri väestöryhmien asemaan samoin kuin niiden ympäristö- ja muita vaikutuksia. Valtionapuviranomaisen on määräajoin arvioitava valtionavustusten tarpeellisuutta ja kehittämistarpeita. Asetus valtion talousarviosta..99/4, siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen (7.4.4/54) Mom.. Eduskunnan hyväksyttyä valtion talousarvion ministeriön tulee viipymättä vahvistaa tärkeimmät tavoitteet yhteiskunnallisen vaikuttavuuden kehitykselle ministeriön toimialalla sekä hallinnonalan ja sen merkittävimpien virastojen ja laitosten toiminnalliselle tuloksellisuudelle. Toiminnallista tuloksellisuutta koskevien tulostavoitteiden tulee 9