Tuulivoimapuisto Soidinmäki Oy 19.2.2014 SOIDINMÄEN TUULIVOIMAHANKKEEN PROJEKTIKUVAUS JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI SUUNNITTELUTARVERATKAISU- HAKEMUSTA VARTEN
SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO... 3 2 TAUSTA... 3 3 HANKE JA SIJOITUSPAIKKA... 3 4 HANKEALUEEN YMPÄRISTÖN KUVAUS... 6 4.1 Alueella sijaitsevat tai sille suunnitellut toiminnot... 6 4.2 Asutus... 7 4.3 Kaavoitus... 7 4.4 Melu... 10 4.5 Luonto... 11 4.5.1 Kasvillisuus... 11 4.5.2 Lepakot... 12 4.5.3 Liito-oravat ja viitasammakot... 13 4.5.4 Linnusto... 13 4.5.5 Luonnonsuojelualueet... 14 4.6 Maa- ja kallioperä sekä vesistöt... 15 4.7 Ilmasto... 15 4.8 Arvokkaat maisema-alueet ja kulttuurihistorialliset kohteet... 16 4.9 Matkailu ja elinkeinot sekä virkistysalueet... 18 5 ARVIO YMPÄRISTÖVAIKUTUKSISTA... 18 5.1 Vaikutukset maankäyttöön, kaavoitukseen ja yhdyskuntarakenteeseen... 19 5.2 Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja viihtyvyyteen... 19 5.3 Vaikutukset kunnan talouteen, energiaomavaraisuuteen ja liikenteeseen... 22 5.4 Vaikutukset alueen turvallisuuteen... 23 5.5 Vaikutukset maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön... 23 5.6 Vaikutukset luontoon... 33 5.6.1 Kasvillisuus... 34 5.6.2 Lepakot... 34 5.6.3 Liito-oravat ja viita-sammakot... 34 5.6.4 Linnusto... 34 5.6.5 Luonnonsuojelualueet... 35 5.7 Vaikutukset maa- ja kallioperään, vesistöön sekä ilmaan... 39 5.8 Yhteisvaikutukset muiden hankkeiden kanssa... 40 1
6 JOHTOPÄÄTÖKSET... 40 7 LÄHTEET... 40 2
1 JOHDANTO Megatuuli Oy:n projektiyhtiö Tuulivoimapuisto Soidinmäki Oy suunnittelee Saarijärven Soidinmäen alueelle tuulivoimahanketta ja hakee Saarijärven kaupungilta suunnittelutarveratkaisua ja rakennuslupaa. Tämän projektikuvauksen ja vaikutusten arvioinnin on laatinut Triventus Consulting suunnittelutarveratkaisuhakemuksen liitteeksi Megatuuli Oy:n toimeksiannosta. 2 TAUSTA EU on päättänyt, että uusiutuvan energian osuuden on oltava 20 prosenttia vuonna 2020 ja kasvihuonekaasupäästöjä on vähennettävä vähintään 20 prosenttia vuoden 1990 tasosta. Suomessa valtioneuvosto on linjannut ilmasto- ja energiastrategiassaan vuonna 2008 tuulivoimatavoitteeksi 6 TWh vuoteen 2020 mennessä. Strategiaa päivitettiin vuonna 2013 siten, että vuoden 2025 tavoite on 9 TWh. Tähän tavoitteeseen pääseminen tarkoittaa, että Suomessa olisi noin 1000 tuulivoimalaa. Suomen pitkän aikavälin tavoitteena on hiilineutraali yhteiskunta ja kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen 80 prosentilla vuoteen 2050 mennessä. Tavoitteeseen pääsemiseksi ovat maakunnat asettaneet omia tavoitteitaan. Keski-Suomi on laatinut Keski-Suomen ilmastostrategia 2020:n. Strategiassa todetaan mm. että hajautettu sähköntuotanto - kuten tuulivoima - on hyödynnettävä koko maakunnan tasolla. Kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiskeinoiksi on listattu muiden joukossa myös tuulivoima. Strategian mukaan Keski-Suomeen tulee rakentaa tuulivoimapuistoja ja edistää pienemmän mittakaavan tuulivoiman rakentamista. Maakunta asettaa ilmastostrategiassaan tuulivoimatavoitteeksi 2 %:n osuuden maakunnan sähköenergiasta vuoteen 2020 mennessä. Saarijärven kaupungilla ei ole omaa ilmasto-ohjelmaa. Megatuuli Oy on suomalainen tuulivoimapuistojen kehittäjä. Yrityksen toiminta-ajatuksena on tuulivoimatuotantoon soveltuvien maa- ja vesialueiden kartoittaminen, tuulivoimapuistojen kehittäminen, rahoitus ja rakentaminen. Megatuulella on käynnissä useita hankkeita eri puolilla Suomea. Yksi niistä on tämä Soidinmäen hanke. 3 HANKE JA SIJOITUSPAIKKA Megatuuli Oy:n Soidinmäen hankkeen tavoitteena on kehittää alueelle 6 tuulivoimalasta muodostuva kokonaisuus. Tuulivoimahankkeen kokonaisteho jää alle 30 MW:n. Kolmilapaisten voimaloiden napakorkeus olisi enintään 141 metriä ja kokonaiskorkeus enintään 200 metriä. Roottorin halkaisija olisi enintään 126 metriä. Voimaloiden torni olisi tavallinen kartiomainen teräsputkitorni tai hybriditorni, jossa olisi betoninen alaosa ja sen päällä teräsputkitorni. Perustustekniikka on joko maavarainen teräsbetoniperustus tai kallioon ankkuroitu perustus, rakennuspaikasta riippuen. Hankealueen tuntumaan on suunniteltu rakennettavaksi sähköasema, josta sähkö siirretään koilliseen Saarijärven keskustan pohjoispuolella menevään Fingridin 110 kv:n sähkölinjaan. Sähkön siirron reittivaihtoehdot tarkentuvat myöhemmin. Hankealue on kolmiosainen. Kaikki kolme osa-aluetta ovat muutaman kilometrin päässä toisistaan. Pohjoiselle osa-alueelle sijoitetaan kolme voimalaa, läntiselle kaksi ja itäiselle yksi. Hankealueen koko on yhteensä noin 11,5 km 2. 3
Tuulivoimalat tulisivat sijoittumaan Soidinmäen, Kortemäen ja Leppäperän alueille. Hankealue sijaitsee Keski-Suomessa noin 16 kilometriä Saarijärven keskustasta lounaaseen. Hankealue on suurelta osin metsäistä mäkimaastoa ja alavampaa ojitettua sekä soistunutta metsämaastoa. Megatuuli on jo tehnyt maanvuokrasopimukset tuulivoimapuistoa varten tarvittaville maa-alueille. Suomen tuuliatlaksen mukaan alueen keskituulennopeus on noin 6,1 6,5 m/s 100 metrin korkeudella. Voimaloiden yhteenlasketuksi sähköntuotannoksi voidaan alustavasti arvioida noin 65 GWh/vuosi. Alueella aloitetaan tuulimittaukset vuoden 2013 lopulla. Keski-Suomen ELY-keskus on 17.1.2014 päättänyt (KESELY/14//07.04/2013) että hankkeeseen ei tarvitse soveltaa ympäristövaikutusten arviointimenettelyä (YVA). Hankkeelle haetaan samanaikaisesti suunnittelutarveratkaisun kanssa rakennuslupaa, kullekin tuulivoimalalle omansa. Tuulivoimapuisto on suunniteltu otettavan käyttöön vuonna 2015. Kuva 1. Hanke sijaitsee Keski-Suomessa. 4
Kuva 2. Hanke sijaitsee Saarijärvellä Pylkönmäen kaakkoispuolella. Kuva 3. Sähköasemat. 5
Kuva 4. Hankkeen asemapiirustus. 4 HANKEALUEEN YMPÄRISTÖN KUVAUS 4.1 Alueella sijaitsevat tai sille suunnitellut toiminnot Alueella ei sijaitse, eikä sille ole suunniteltu muita toimintoja. Alue on lähinnä metsäistä mäkimaastoa, jolla on soistuneita alavampia kohtia. Hankealueen osa-alueiden välissä on turvetuotantoalueita. Hankealueen korkein kohta on lähes 260 metriä merenpinnan yläpuolella. Alavammat kohdat ovat noin 210 metrin korkeudella merenpinnasta. Puolustusvoimilla ei ole erityistarpeita Soidinmäen alueella, ja he ovat antaneet puoltavan lausunnon 175 metriä korkeiden tuulivoimaloiden rakentamisesta. 19.6.2013 on haettu korkeuden muutosta 200 metriin ja päivitetty turbiinien sijainnit. 1.10.2013 on päivitetty lausuntopyynnön turbiinipaikat. Voimaloille 1, 4, 5 ja 6 on saatu Finavialta puoltavat lentoestelausunnot sekä Trafilta lentoesteluvat (kokonaiskorkeus 200 metriä). Voimaloille 2 ja 3 on saatu Finavialta puoltavat lentoestelausunnot sekä Trafilta lentoesteluvat (kokonaiskorkeus 205 metriä). Voimalat tullaan varustamaan lentoesteluvan vaatimin lentoestevaloin. 6
Tällä hetkellä alueen läheisyydessä ei ole tuulivoimaloita. Hankealueen läheisyydessä on vireillä seuraavat tuulivoimahankkeet: Ilmatar Windpower Oyj:n suunnitelmissa on rakentaa Riekkoon, Saarijärven (vesistön) länsipuolelle, neljä tuulivoimalaa, joiden kokonaisteho tulee olemaan 10 18 MW. Etäisyyttä Soidinmäen hankkeeseen on noin 10 kilometriä. Megatuuli Oy suunnittelee rakentavansa Pitkärasiin, Saarijärven pohjoispuolelle kaksi tuulivoimalaa, joiden kokonaisteho olisi noin 6 MW. Etäisyyttä Soidinmäen hankkeeseen on noin 17 kilometriä. 4.2 Asutus Hankealueen ympärillä on harvaa asutusta. Pienin etäisyys vakituisen asunnon ja voimalan välillä on runsaat 830 metriä. Pienin etäisyys vapaa-ajan asunnon ja voimalan välillä on runsaat 1,1 kilometriä. Lähin suurempi asutuskeskittymä on Pylkönmäki hankealueen luoteispuolella noin seitsemän kilometrin etäisyydellä. Saarijärven kaupungin asukasmäärä on noin 10000. 4.3 Kaavoitus Keski-Suomen liiton maakuntavaltuusto on hyväksynyt Keski-Suomen maakuntakaavan vuonna 2007 ja ympäristöministeriö on vahvistanut sen vuonna 2009. Maakuntakaavassa hankealueen läheisyyteen on merkitty seuraavat kohteet: Vaalean punainen muoto ja merkintä EO/tu tarkoittavat turvetuotantoaluetta. Vaalean punainen ympyrä ja merkintä e/a tarkoittavat ampumarataa. Harmaa neliö ja merkintä sl tarkoittavat luonnonsuojelualuetta, jolla ei saa ryhtyä sellaisiin toimenpiteisiin, jotka saattavat vaarantaa alueen suojeluarvoja. Sininen muoto, jossa on pistekuvio ja merkintä SL tarkoittavat suojelualuetta, joka on Natura 2000 verkostoon kuuluva alue. Sinivalkoisella vaakaraidoituksella ja m-kirjaimella on merkitty maakunnallisesti arvokas maisema-alue (Pajumäki). Musta hankealueen ylittävä viiva tarkoittaa 400 kv:n sähköjohtoa. 7
Kuva 5. Hankealueen sijoittuminen Keski-Suomen maakuntakaavassa. Hankealue merkitty punaisella suorakaiteella. 1. vaihemaakuntakaavassa on varattu maa-alue Jyväskylän seudun jätteenkäsittelykeskukselle. Jätteenkäsittelykeskus sijaitsee Jyväskylän itäpuolella, noin 70 kilometrin päässä hankealueesta, eikä sillä siten ole vaikutusta Soidinmäen hankkeeseen. Tästä syystä jätteenkäsittelykeskuksesta ei ole myöskään karttaesitystä tässä vaikutusten arvioinnissa. 2. vaihemaakuntakaavassa on merkitty luonnonvaroja. Kaava sai lainvoiman vuonna 2012. Hankealuetta lähellä on muutama pohjavesialue. Tärkeäksi luokiteltu Mahlun pohjavesialue on hankealueen koillispuolella runsaan kahden kilometrin päässä. Toinen pohjavesialue on hankealueen eteläpuolella noin 800 metrin päässä oleva Kulhanvuori, joka on luokiteltu vedenhankintaan soveltuvaksi, eikä siksi ole maakuntakaavassa. Lisäksi vaihemaakuntakaavaan on merkitty ge/2 merkinnällä arvokas harjualue, hankealueen eteläpuolelle noin 2,5 kilometrin päähän. Kyseessä on valtakunnallisesti arvokas harjualue Kulhanvuori-Karhunkangas. 8
Kuva 6. Hankealueen sijoittuminen 2. vaihemaakuntakaavassa. Hankealue merkitty punaisilla suorakaiteilla. Keski-Suomen 3. vaihemaakuntakaavassa osoitetaan maakunnallisesti merkittävät tuulivoimapuistojen alueet. Maakuntavaltuusto on hyväksynyt kaavan 14.11.2012 ja se on parhaillaan ympäristöministeriössä vahvistettavana. Kaavakarttaan on merkitty tuulivoimatuotantoon soveltuva Soidinmäen alue (tv 8). Vaihemaakuntakaavan teemakarttaan on merkitty sekä Soidinmäen tuulivoima-alue että Pajumäen maisema-alue joka sijaitsee hankealueen länsipuolella 2,2 kilometrin päässä lähimmästä voimalasta. Kuudesta suunnitellusta voimalasta kolme tulisi sijoittumaan pohjoisimmalle osa-alueelle, joka puolestaan sijaitsee suurelta osin vaihemaakuntakaavaan merkityllä tuulivoima-alueella. 9
Kuva 7. Ote 3. vaihemaakuntakaavan teemakartasta, jossa näytetään sekä maakuntakaavojen tuulivoima- että maisema-alueet. Hankealue on merkitty punaisilla suorakaiteilla. 4. vaihemaakuntakaavassa on kaavoitettu kaupallista palveluverkkoa. Hankealueella tai sen läheisyydessä ainoa merkintä on ulkoilureitti, joka näkyy edellä esitetyssä maakuntakaavan kuvassa. Saarijärven kaupunki ja seitsemän muuta kuntaa ovat aloittaneet valtion tukemana tuulivoimayleiskaavan laatimisen. Kahdeksan kunnan tuulioloja tutkitaan mittauksilla vuoden 2013 aikana ja vuoden 2013 lopulla on tarkoitus valita kaavoitettavat kohteet kunnittain. Tavoitteena on asettaa kaavaluonnos nähtäville vuoden 2014 aikana ja kaavaehdotus vuoden 2015 aikana. (Kaavoituskatsaus 2013) Saarijärven pienvesistöjen rantaosayleiskaavan laadinta on kesken, eikä osayleiskaavaluonnosta vielä ole asetettu nähtäville. Hankealueella ja sen lähettyvillä on muutamia pieniä lampia, jotka kuuluvat osayleiskaava-alueeseen. Hankealueelle tai sen läheisyyteen ei ole tehty asemakaavaa, eikä tiettävästi ole tekeilläkään. 4.4 Melu Nykyisellään alueen merkittävin melulähde on itä-länsi suunnassa kulkeva seututie 633. Seututiellä 633 Soidinmäen kohdalla keskimääräinen vuorokausiliikenne on 844 autoa. Pienemmillä alueen läheisyydessä olevilla teillä keskimääräinen vuorokausiliikenne on noin 100 ajoneuvoa 10
tai vähemmän. Raskasta liikennettä kulkee seututietä 633 pitkin noin 50 ajoneuvoa vuorokaudessa. Liikennemäärät hankealueen läheisyydessä on esitetty oheisessa kuvassa. (Liikenneviraston tietilasto) Kuva 8. Liikennemäärät hankealueen ympärillä. Hankealue merkitty punaisilla suorakaiteilla. 4.5 Luonto Hankealueella on tehty vuoden 2013 kevään ja kesän aikana erilaisia luontoselvityksiä. Luontoselvitykset tehtiin alueella, joka noudattelee pääosin hankealuetta. Hankealue on metsätalouskäytössä olevaa havumetsää kasvavaa mäkimaastoa, jolla on soistuneita alavampia kohtia ja hakkuuaukeita. Hankealueen osa-alueiden välissä on turvetuotantoalueita. 4.5.1 Kasvillisuus Hankealueella tehtiin kesällä 2013 kasvillisuusselvitys. Selvityksessä todettiin, että pohjoisin ja itäisin alue ovat pinnanmuodoiltaan melko tasaisia ja kasvillisuudeltaan melko rikkonaisia. Alueella on niin nuoria taimikoita kuin hakkuuaukeita ja ojitettuja soitakin. Yleisin metsätyyppi on mustikkatyypin (MT) tuore kangas. Läntinen alue on voimakkaasti käsiteltyä talousmetsää, jossa on runsaasti hakkuualoja ja nuoria taimikoita. Kaikki suot on ojitettu, eikä luonnontilaisia soita enää ole. Putkilokasveja havaittiin yhteensä 169 erilaista. Pinta-alaan nähden pieni määrä selittyy sillä, että alueella ei ole lainkaan kosteikkoja tai muita monilajisia ympäristöjä. Yksikään kasveista ei ole uhanalainen tai muuten merkittävä. Alueelta löydettiin 12 arvokasta kasvillisuuskuviota, jotka kaikki ovat suolampia ja erilaisia suoelinympäristöjä. Kolmiportaisessa luokituksessa arvokkaimpaan luokkaan (lakikohde, joka on säilytettävä suojeluperusteena olevan lain mukaan) ylsi vain yksi kasvillisuuskuvio, kaikkien muiden jäädessä alimpaan luokkaan (arvokas alue, suositetaan säilytettäväksi muiden syiden vuoksi). Pienin etäisyys voimalapaikan ja arvokkaan kasvillisuuskuvion välillä on noin 115 metriä. (Saarijärven Soidinmäen tuulivoimapuiston kasvillisuusselvitys 2013) 11
Kuva 9. Arvokkaat kasvillisuuskuviot. 4.5.2 Lepakot Hankealueella kesällä 2013 tehdyssä lepakkoselvityksessä havaittiin yhdeksän pohjanlepakkoa ja yksi vesisiippa. Pohjanlepakko on Suomen yleisin lepakkolaji, jota havaitaan usein asutuksen lähistöllä suojaisissa metsiköissä. Hankealueella ei havaittu selkeitä keskittymiä. Alueen pintaalaan suhteutettuna yksilömäärä on vähäinen. (Saarijärven Soidinmäen tuulivoimapuiston lepakkoselvitys 2013) Hankealueella keväällä 2013 tehdyssä lepakoiden kevätmuuton seurannassa havaittiin pohjanlepakoita ja viiksi-/isoviiksisiippoja. Yleisimmät siippalajit Suomessa ovat juuri viiksi- ja isoviiksisiippa. Pohjanlepakot eivät ole herkkiä ympäristön muutoksille. Ne käyttävät saalistusalueinaan myös ihmisen muokkaamia elinympäristöjä. Hankealueella ei havaittu erityisen vilkasta lepakoiden kevätmuuttoa. Muuttoreitit kulkevat todennäköisesti lähempänä rannikkoalueita. (Saarijärven Soidinmäen tuulivoimapuiston lepakoiden kevätmuuttoselvitys 2013) Hankealueella syksyllä 2013 tehdyssä lepakoiden syysmuuton seurannassa havaittiin pohjanlepakoita, viiksi-/isoviiksisiippoja ja pikkulepakoita. Pikkulepakko on arvioitu Suomessa vaarantuneeksi lajiksi (VU). Laji on Keski-Suomessa hyvin harvalukuinen. Hankealueella ei havaittu erityisen vilkasta lepakoiden syysmuuttoa. Muuttoreitit kulkevat todennäköisesti lähempänä rannikkoalueita. (Saarijärven Soidinmäen tuulivoimapuiston lepakoiden syysmuuttoselvitys 2013) 12
4.5.3 Liito-oravat ja viitasammakot Hankealueella keväällä 2013 tehdyssä liito-oravaselvityksessä ei havaittu liito-oravia, eikä niille soveltuvaa elinympäristöä ole hankealueella runsaasti. (Saarijärven Soidinmäen tuulivoimapuiston liito-oravaselvitys 2013) Hankealueella kesällä 2013 tehdyssä viitasammakkoselvityksessä havaittiin noin 30 viitasammakkoa alueen pohjoisosassa Pihtilammella. Pihtilampi lukeutuu näin ollen luonnonsuojelulain nojalla suojeltavaksi kohteeksi. (Saarijärven Soidinmäen tuulivoimapuiston viitasammakkoselvitys 2013) 4.5.4 Linnusto Hankealueelta on etäisyyttä lähimpään kansainvälisesti arvokkaaseen lintualueeseen (IBA) yli 40 kilometriä. (Hertta-tietokanta) Hankealuetta lähin kansallisesti tärkeä lintualue (FINIBA) on Pyhä-Häkki, 610139, noin 30 kilometriä hankealueelta koilliseen. (Birdlife) Hankealueella keväällä 2013 tehty lintujen kevätmuuttoselvitys toteutettiin tarkkailemalla hankealuetta kahdesta pisteestä 11 päivänä yhteensä 132 henkilötyötuntia. Havaituista lentävistä linnuista kirjattiin lentokorkeus siten, että riskilennoiksi luokiteltiin lennot joiden lentokorkeus oli 65 175 metriä. Lentokorkeus arvioitiin puuston ja puhelinmastojen korkeuden avulla. Erikseen kirjattiin linnut, jotka eivät liikkuneet hankealueella. Kevätmuuton seurannan aikana havaittiin lähes 15 000 lentoa. Tuntia kohden lentoja oli 112, mikä on tavanomaisen vähäinen määrä sisämaassa. Yleisimmät muuttajat olivat peippo ja räkättirastas. Kokonaislentomäärästä noin 46 prosenttia lensi hankealueen kautta. Lennoista suurin osa tapahtui riskikorkeuden alapuolella ja vain 10 % tapahtui riskikorkeudella. Seurannan perusteella voidaan sanoa, että alue sijaitsee hyvin tavanomaisen muuttoreitin varrella. (Saarijärven Soidinmäen tuulivoimapuiston lintujen kevätmuuttoselvitys 2013) Hankealueella tehtiin keväällä 2013 kattava pesimälinnustoselvitys kartoitus- ja pistelaskennoin. Pesimätiheydet alueella eivät ole merkittävän suuria, koska hankealueella ei ole erityisen hyviä biotooppeja. Alueelta löydettiin 62 lajin reviirit, joista suurin osa on hyvin tavallisia pesimälajeja. 16 lajia on kuitenkin huomionarvoisia: tavi, telkkä, pyy, teeri, metso, liro, käenpiika, palokärki, pohjantikka, niittykirvinen, leppälintu, kivitasku, sirittäjä, pikkusieppo, pikkulepinkäinen ja punavarpunen. Kokonaisuudessaan hankealueen pesimälinnusto on tavanomaista, eikä merkittäviä reviirikeskittymiä ole lainkaan. Hankealueella pesii runsaat sata paria neliökilometriä kohden. Määrä on pieni mutta täysin looginen alueen elinympäristöt huomioiden. (Saarijärven Soidinmäen tuulivoimapuiston pesimälinnustoselvitys 2013) Hankealueella syksyllä 2013 tehdyn lintujen syysmuuttoselvitys toteutettiin tarkkailemalla hankealuetta kahdesta pisteestä 12 päivänä yhteensä 144 henkilötyötuntia elokuun lopulta lokakuun alkupuolelle kahden henkilön voimin. Havaituista lentävistä linnuista kirjattiin lentokorkeus siten, että riskilennoiksi luokiteltiin lennot joiden lentokorkeus oli 80 200 metriä. Syysmuutonseurannan aikana kirjattiin yhteensä 29 788 lentoa. Tuntia kohden lentoja kirjattiin näin ollen keskimäärin 207 mikä on melko suuri lukema syksyllä Keski-Suomessa. Molempien paikkojen yhteislukemia tarkastellessa räkättirastaita merkittiin selvästi eniten (10 600 yksilöä), mutta 13
myös kurkia (4 951 yks.) ja valkoposkihanhia (3 377 yks.) havaittiin runsaasti. Yhteislentomäärästä vain 12 prosenttia (3 633 yksilöä) kirjattiin ns. riskikorkeudella hankealueen yllä. Molemmilla paikoilla lintujen liikehdintä suuntautui pääosin lounaaseen, mutta myös etelä ja länsi olivat selviä päämuuttosuuntia. Aineiston perusteella melko iso osa havaituista linnuista (8 806 yksilöä) lensi tuulivoimapuistoalueen yli. (Saarijärven Soidinmäen tuulivoimapuiston lintujen syysmuuttoselvitys 2013) Kookkaita lintuja kuten hanhia ja kurkia havaittiin hyvin runsaasti, sillä metsä- ja valkoposkihanhista kertyi yhteensä lähes 4 700 lentoa. Lukemat ovat poikkeuksellisen suuria, eikä valkoposkihanhien osalta nähdä Saarijärven seudulla vastaavia massamuuttoa kuin kerran-pari vuosikymmenessä. Kurkien yhteissumma on niin ikään hyvin iso, mutta jopa odotettua pienempi, sillä Saarijärvi sijaitsee eräällä Suomen merkittävimmän kurkien muuttoreitin varrella. Päiväpetolintuja havaittiin hanhista ja kurjista poiketen vähän. Seurannan perusteella Soidinmäen tuulivoimapuiston voidaan katsoa olevan kohtalaisen tai melko hyvän muuttoreitin varrella, mutta ns. riskilentojen osuus ei ole erityisen merkittävä. (Saarijärven Soidinmäen tuulivoimapuiston lintujen syysmuuttoselvitys 2013) Hankealueella keväällä 2013 tehdyssä metsoselvityksessä hankealueelta ei löydetty soitimeen viittaavia merkkejä, mutta useita ulostepaikkoja ja kävelyjälkiä löydettiin. Pesimälinnustoselvityksen mukaan alueella on runsas metsokanta, mutta soidinalue sijaitsee hankealueen ulkopuolella. Kevätmuuton seurannan yhteydessä havaittiin yksi soidintava uros hankealueen rajalla. (Saarijärven Soidinmäen tuulivoimapuiston pesimälinnustoselvitys 2013) Useiden kilometrien säteellä tuulivoimaloista ei ole tiedossa maakotkan pesiä. (Tuomo Ollila, Metsähallitus) 4.5.5 Luonnonsuojelualueet Hankealueen eteläpuolella Iso-Sarasuon alueella on laaja alue vanhojen metsien suojeluohjelmassa (Kulhanvuori, AMO090103). Alue on osa valtion omistamaa laajempaa luonnonsuojelualuetta (Kulhanvuoren suojelualue, VMA090067) ja osa laajempaa luonto-/lintudirektiivin (SCI/SPA) mukaisesti suojeltua Natura-aluetta (Kulhanvuoren alue, FI0900112). Lähettyvillä on myös pieni yksityisessä omistuksessa oleva Uusilehdon luonnonsuojelualue (YSA097507) ja harjujensuojeluohjelmaan kuuluva Kiviharju-Kulhanvuori (HSO090100). Edellä mainituista on etäisyyttä lähimpään voimalaan vähintään yksi kilometri. (Hertta) Oheisessa kuvassa on esitetty edellä luetellut luonnonsuojelualueet. Kartassa luonnonsuojelualue ja hankealue ovat hieman päällekkäin läntisellä hankealueella. Tuulivoimalat sijoitetaan ja rakennetaan kuitenkin niin että niistä ei aiheudu haittaa luonnonsuojelualueille. 14
Kuva 10. Luonnonsuojelualueet. 4.6 Maa- ja kallioperä sekä vesistöt Maaperä on lähinnä moreenia. (Paikkatietoikkuna) Kallioperä hankealueella on - kuten suuressa osassa Keski-Suomea - pääosin 1890-1880 miljoonaa vuotta vanhaa synorogeenisiä granitoideja. (www.geologia.fi) Hankealuetta lähellä on muutama pohjavesialue. Tärkeäksi luokiteltu Mahlun pohjavesialue on hankealueen koillispuolella runsaan kahden kilometrin päässä. Toinen pohjavesialue on hankealueen eteläpuolella noin 800 metrin päässä oleva Kulhanvuori, joka on luokiteltu vedenhankintaan soveltuvaksi, eikä siksi ole maakuntakaavassa. Järviä tai muita pintavesiä alueella tai sen läheisyydessä on vain vähän. 4.7 Ilmasto Hankealue sijaitsee Keski-Suomessa, josta rannikolle on matkaa noin 160 kilometriä. Alueen ilmasto muistuttaa lähinnä mannerilmastoa. 15
Tuulivoiman kannalta oleellista on tuulennopeus. Suomen tuuliatlaksen mukaan hankealueen vuoden keskituulennopeus 100 metrin korkeudessa on noin 6,1 6,5 m/s ja vallitseva tuulensuunta SW. Sisämaassa tuulivoimalat kannattaa sijoittaa korkeiden mäkien päälle, jossa tuuliolot ovat muuta maastoa hieman paremmat. 50 metriä korkeammalla tuulennopeus kohoaa merkittävästi. 4.8 Arvokkaat maisema-alueet ja kulttuurihistorialliset kohteet Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden selvitys on meneillään koko Suomessa. Se valmistuu vuoden 2015 loppuun mennessä. Edelliset 1990-luvulla tehdyt maisema-aluerajaukset ovat voimassa, kunnes uudet valtakunnalliset maisema-alueet on vahvistettu. Saarijärven reitti on valtakunnallisesti arvokas kulttuurimaisema-alue (MAO090075), joka edustaa vaihtelevaa metsäisten mäkimaiden, reittivesien ja rantaviljelysten luonnehtimaa Keski-Suomen järviseudun kulttuurimaisemaa. Laajan maisema-alueen hankealuetta lähimmät osat ovat koillisessa Mahlunjärven ympäristössä, noin 3,2 kilometrin päässä lähimmästä voimalasta. (Hertta ja www.ymparisto.fi) Vuonna 2005 tehdyssä maisema-alueiden täydennysinventoinnissa Saarijärvellä oli kolme maakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta: Rahkola, Pajupuro ja Länsi-Kalmari. Näistä hankealuetta lähimpänä on Pajupuro, joka on idässä noin 12 kilometrin päässä hankealueesta. Sittemmin Saarijärveen liitetyllä Pylkönmäellä inventoitiin kaksi maakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta: Pääjärvi-Hokkalanmäki sekä hankealueen läheisyydessä sijaitseva Pajumäki. Naapuri-kunnassa Multialla maakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita on kaksi; Kopolankylä ja Tarhapää. Kumpikin on kymmenien kilometrien päässä hankealueelta. (Keski-Suomen maakunnalli-sesti arvokkaiden maisema-alueiden ja perinnemaisemien päivitys- ja täydennysinventointi 2004-2005) Saarijärven reitin sekä Pajumäen maisema-alueet on merkitty Keski-Suomen maakuntakaavaan. Maakuntavaltuusto on hyväksynyt kaavan vuonna 2007 ja ympäristöministeriö vahvistanut sen vuonna 2009. Keski-Suomen 3. vaihemaakuntakaavassa osoitetaan maakunnallisesti merkittävät tuulivoimapuistojen alueet. Maakuntavaltuusto on hyväksynyt kaavan 14.11.2012 ja se on parhaillaan ympäristöministeriössä vahvistettavana. Kaavakarttaan on merkitty tuulivoimatuotantoon soveltuva Soidinmäen alue (tv 8). Vaihemaakuntakaavan teemakarttaan on merkitty sekä Soidinmäen tuulivoima-alue että Pajumäen maisema-alue joka sijaitsee hankealueen länsipuolella 2,2 kilometrin päässä lähimmästä voimalasta. Kuudesta suunnitellusta voimalasta kolme tulisi sijoittumaan pohjoisimmalle osa-alueelle, joka puolestaan sijaitsee suurelta osin vaihemaakuntakaavaan merkityllä tuulivoima-alueella. 16
Kuva 11. Ote 3. vaihemaakuntakaavan teemakartasta jossa näytetään sekä maakuntakaavojen tuulivoima- että maisema-alueet. Hankealue on merkitty punaisilla suorakaiteilla. Hankealueen läheisyydessä ei ole valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä (RKY). (Museovirasto) Hankealuetta lähimpinä olevat maakunnallisesti arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt ovat Pylkönmäen kirkko ja pappila, Kulhanlinna ja Pirttijoen mylly. Näiden etäisyys hankealueelta on vähintään kaksi kilometriä ja etäisyys lähimpään suunniteltuun voimalaan lähes neljä kilometriä. (Keski-Suomen maakuntakaava) Hankealueen läheisyydessä ei ole merkittäviä tiedossa olevia muinaisjäännöksiä, maailmanperintökohteita eikä rakennusperintökohteita. Lähimmät muinaisjäännökset sijaitsevat yli kahden kilometrin päässä hankealueen rajalta etelässä Iso-Mustan lähellä. (Hertta) Hankealueella on tehty muinaisjäännösinventointi lokakuussa 2013. Alueelta ei löydetty muinaisjäännöksiä eikä alueella havaittu tunnetuille muinaisjäännöstyypeille potentiaalista maastoa. (Saarijärven Soidinmäen tuulivoimapuiston muinaisjäännösinventointi 2013) Maailmanperintökohteita hankkeen läheisyydessä ei ole. (Hertta) 17
Kuva 12. Kulttuurihistorialliset kohteet ja muinaisjäännökset. 4.9 Matkailu ja elinkeinot sekä virkistysalueet Saarijärvellä on metalliteollisuutta, graafista teollisuutta ja puutoimialaa. Bioenergia on myös tärkeä ja kaupungissa on siihen liittyvää ammattikorkeakoulutusta. Yrittäjät tekevät yhteistyötä oppilaitosten kanssa ja yrityksille on tarjolla toimisto-, liike- ja teollisuustiloja. Saarijärvellä on monipuolinen kulttuuri-, liikunta ja matkailutarjonta vuoden ympäri ja keskeinen sijainti nelostien tuntumassa tekee Saarijärvestä helposti saavutettavan lomakohteen. Mäki- ja harjumaisemat ovat kesäisin retkeilijöiden, marjastajien ja sienestäjien suosiossa. Talvisin kattava latuverkosto houkuttelee hiihtämään ja kaupungissa on myös laskettelukeskus. Lisäksi Saarijärvellä on useita luonnonhistoriallisia kohteita patikointi- ja latureittien läheisyydessä. 5 ARVIO YMPÄRISTÖVAIKUTUKSISTA Yleisesti ottaen tuulivoimaloiden merkittävimmät ympäristövaikutukset liittyvät useimmiten maisemaan, meluun, pyörivän roottorin aiheuttaman varjon vilkkumiseen ja eläimistöön. 18
5.1 Vaikutukset maankäyttöön, kaavoitukseen ja yhdyskuntarakenteeseen Hanke ei ole ristiriidassa voimassa olevien kaavojen kanssa, eikä se rajoita alueen nykyistä maankäyttöä kuin pienialaisesti tuulivoimaloiden rakennuspaikkojen kohdalla. 5.2 Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja viihtyvyyteen Välke Alla oleva varjostuslaskelma on tehty WindPRO-ohjelman versiolla 2.9.250. Laskelmat on tehty tuulivoimalalle, jonka kokonaiskorkeus on 200 metriä. Auringon paistaessa matalalta aamuisin ja illoin saattaa pyörivän roottorin varjo aiheuttaa lyhytaikaista ns. vilkkumista tai välkettä. Välkelaskelmissa on otettu huomioon keskimääräiset sääolot. Tällä tavoin arvioitu todennäköinen vilkkumisaika on kolmessa asunnossa niukasti yli Ruotsissa ja Saksassa käytössä olevan suositusarvon 8 tuntia/vuosi (suurin vilkkumisaika 11 tuntia 20 minuuttia). Ottaen huomioon laskelmaan sovelletut oletukset, mm. sitä ettei puuston ja muun kasvillisuuden peittävää vaikutusta ole huomioitu, on hyvin todennäköistä, että vilkkumisaika on vielä laskelmassa saatua pienempi. Välkevaikutusta on havainnollistettu oheisessa kuvassa. Välkkeen kannalta kriittisissä oloissa voidaan voimala tai voimaloita tarvittaessa helposti pysäyttää kriittisenä aikana automatiikan avulla, jolloin tämä haitta on kokonaan ehkäistävissä. 19
Kuva 13. Varjon vaikutusalue. Melu Tuulivoimaloiden melumallinnus on tehty VTT:n kesäkuussa 2013 valmistuneen tuulivoimamelun mallinnuksen laskentalogiikan ja parametrien valintaa käsittelevän tutkimusraportin mukaisesti WindPro ohjelmistolla (versio 2.9.250) soveltaen VTT:n ohjeistuksen mukaisesti ympäristömelun mallinnuksen kansainvälistä standardia ISO 9613-2. Laskelmat on tehty tuulivoimalalle, jonka kokonaiskorkeus on 199,5 metriä. Tarkastelussa käytetyn tuulivoimalan lähtömelu on 106 dba, mikä on tyypillinen lähtöäänentaso suuremmissa nykyaikaisissa tuulivoimaloissa. VTT:n tutkimusraportissa ehdotetaan mahdollisten häiritsevien komponenttien tarkastelemista. Näillä tarkoitetaan tonaalisuutta, impulssimaisuutta ja melun vaihteluvoimakkuutta (amplitudimodulaatiota). Mikäli tuulivoimalan tuotesertifioinnin yhteydessä tehdyissä äänimittauksissa on merkittävissä määrin esiintynyt edellä mainittuja komponentteja, se edellyttää + 5 db korjausta. Melumallinnuksessa käytetyn Nordex N117-3.0 voimalan valmistajan mukaan tuotesertifioinnin yhteydessä tehdyissä äänimittauksissa ei ole esiintynyt sellaisissa määrin erityisesti häiritseviä komponentteja, jotta 5 db tulisi lisätä melumallinnuksia tehdessä. Tällaisten häiritsevien komponenttien esiintyminen häiritsevässä määrin on erittäin epätavallista nykyaikaisissa tuulivoimalamalleissa. 20
Tuulivoiman käytön aikaisesta melusta suurin osa syntyy lapojen liikkeestä sekä koneiston mekaanisista äänistä. Tehtyjen laskelmien mukaan tuulivoimaloiden aiheuttama melu ei ylitä valtioneuvoston päätöksen (993/1992) yöajan ohjearvoja 50 dba lähimpien ympäri vuoden asuttavien asuntojen kohdalla ja 40 dba lähimpien vapaa-ajan asumiseen käytettävien alueiden kohdalla taajamien ulkopuolella. Myös ympäristöhallinnon vastaavat, tiukemmat suunnitteluohjearvot (40 dba ja 35 dba) alittuvat laskelmien mukaan kaikkien asuntojen kohdalla. Melun leviämistä on havainnollistettu oheisessa kuvassa. Kuvassa esitetään vain lähin asutus. On syytä ottaa huomioon, että tuulivoimalavalmistajien antamat lähtömelun takuuarvot ovat jonkin verran yliarvioituja. Kyseessä on siis worst case tarkastelu, jossa lisäksi tuulensuunta ja nopeus ovat melun leviämiselle otollisia kaikkiin suuntiin. Tästä syystä on erittäin todennäköistä, että todelliset meluarvot ovat vielä laskelmassakin saatua pienemmät. Lisäksi tulee muistaa, ettei kuvassa esitetty maksimitilanne koskaan esiinny todellisuudessa koska tuulen suunta ja voimakkuus ei voi olla melun leviämisen kannalta tällä tavoin otollinen kaikkiin suuntiin samanaikaisesti. Kuva 14. Äänen vaikutusalue. Rakentamisen aikainen melu muodostuu mm. kuljetuksista, asennustöistä ja maanmuokkauksesta. Rakennusaikainen melu on tilapäistä ja lyhytaikaista. 21
5.3 Vaikutukset kunnan talouteen, energiaomavaraisuuteen ja liikenteeseen Hanke tuo kaupungille tuloja kiinteistöveron muodossa, ja maanomistajille maanvuokrasopimusten mukaisten korvausten muodossa. Rakennusvaiheessa hanke työllistää hyvin todennäköisesti paikallisia maarakennusurakoitsijoita ja kuljetusyrittäjiä. Hankkeella on merkittävä vaikutus kunnan energiaomavaraisuuteen. Vuonna 2012 Saarijärven kaupungissa kului sähköä 81 GWh. Tuulivoimapuiston tuotanto (n. 65 GWh/v) riittää siis kattamaan valtaosan kunnan alueella tapahtuvasta sähkönkulutuksesta. Vuonna 2012 Keski-Suomen maakunnassa käytettiin sähköä yhteensä 5787 GWh. (Energiateollisuuden tilasto kuntien ja maakuntien sähkönkulutuksesta) Tuulivoimapuiston rakentaminen edellyttää joidenkin uusien teiden rakentamista ja joidenkin olemassa olevien teiden vahvistamista. Sorakuljetuksia arvioidaan tarvittavan 150 jokaista parannettavaa tai rakennettavaa tiekilometriä kohden. Teitä arvioidaan parannettavan tai rakennettavan noin 10 kilometriä. Nosturipaikan vahvistaminen edellyttää muutamaa kymmentä sorakuormaa. Maavaraisen teräsbetoniperustuksen tekeminen vaatii runsaasti soraa, raudoitusta ja betonia. Kuljetuksia arvioidaan tarvittavan noin 90 jokaista voimalaa kohden. Kallioon ankkuroidun perustuksen kohdalla kuljetusmäärät ovat selvästi pienemmät. Rakentamisaikana erikoiskuljetukset voivat aiheuttaa tilapäisiä häiriöitä. Nykykokoisen tuulivoimalan rakentamisessa tarvittavan nosturin kuljettamiseen vaaditaan noin 17 kuorma-autokuljetusta. Kunkin voimalan paikalle tuominen edellyttää noin 11 kuorma-autokuljetusta. Rakentamisen valmistuttua liikenne on vähäistä; tuulivoimalat huolletaan yleensä kerran tai kaksi vuodessa ja lisäksi saattaa tulla satunnaisia vikatilanteiden aiheuttamia korjauskäyntejä. Huolto- ja korjaustoimet tehdään yleensä kevyellä kalustolla. Kuljetukset tehtäisiin todennäköisesti seututien 633 kautta. Tien keskimääräinen vuorokausiliikenne (KVL) on noin 840. Raskasta liikennettä (KVLR) tiellä kulkee noin 50 ajoneuvoa vuorokaudessa. Tuulivoimapuiston kuljetuksia arvioidaan tarvittavan edellä kuvatun mukaisesti yhteensä siis noin 2200 ja näiden kuljetusten oletetaan tässä jakautuvan vuoden ajalle. Tuulivoimapuiston rakentamisen aiheuttama liikenteen lisäys on varsin kohtuullinen, kuten oheisesta taulukosta (Taulukko 1) ilmenee. Seututien 633 liikenne lisääntyisi rakennustöiden takia alle prosentin. Koska raskasta liikennettä tiellä kulkee noin 50 ajoneuvoa vuorokaudessa, olisi vaikutus siihen luonnollisesti suurempi. Raskaan liikenteen arvioidaan lisääntyvän noin 12 prosenttia. Taulukko 1. Liikennemäärät seututiellä 633 ja tuulivoimapuiston rakentamisen vaikutukset liikennemääriin. KVL KVLR Kuljetuksia yhteensä Kuljetuksia keskim. vuorokaudessa Kuljetusten osuus KVL:stä 840 50 2243 6,1 0,7 % 12 % Kuljetusten osuus KVLR:stä 22
5.4 Vaikutukset alueen turvallisuuteen Tuulivoimalat eivät estä alueen muuta käyttöä, eikä aluetta aidata. Alueella voi siis edelleen esimerkiksi retkeillä, marjastaa ja sienestää. Kemikaalien (esim. vaihteisto- ja hydrauliöljy) vuotaminen ympäristöön on estetty voimaloiden konehuoneisiin tai tornin juurelle rakennetuilla säiliöillä tai muilla tiiviillä rakenteilla, joihin vuotamaan päässeet kemikaalit kerätään. Joskus hyvin harvoin tuulivoimala saattaa syttyä palamaan. Palavaa materiaalia on kuitenkin vähän, joten palot rajoittuvat konehuoneeseen ja sammuvat useimmiten itsestään. Tulipalot eivät siten aiheuta suurta vaaraa tai haittaa. Kylmissä olosuhteissa tuulivoimalan siipiin voi muodostua jäätä. Jään muodostuminen heikentää siipien aerodynamiikkaa ja heikentää tuotantoa. Jäätynyt roottori ei ole balanssissa ja saattaisi myös aiheuttaa voimalan hajoamisen. Jääpalasten iskeytyminen maahan voi myös muodostaa vaaran lähialueelle. Jäätä muodostuu lähinnä lämpötilan ollessa alle nollan ja ilman kosteuden ollessa jään muodostumiselle otollinen. Tutkimusten mukaan useimmat irronneet jääpalat hajoavat pienemmiksi paloiksi ennen osumistaan maahan. Käytännön kokemusten mukaan pisimmillään pieniä jääpaloja voi sinkoutua 200 300 metrin päähän tuulivoimalasta. Useimmissa tapauksissa jää kuitenkin putoaa tornin läheisyyteen. Tämä johtuu siitä että tuulivoimala ei yleensä pyöri kun jään muodostuminen on voimakkainta ja se käynnistetään uudelleen vasta kun siipiin kerääntynyt jää on sulanut. Voimalan pyöriessä pienet jääpalat lentävät pienemmästä ilmanvastuksesta johtuen kauemmaksi kuin isot palat. Jäävaaran torjumiseksi on useita teknisiä mahdollisuuksia ja tekniikka kehittyy nopeasti kun tuulivoimaa rakennetaan arktisempiin olosuhteisiin. Kaikki tuulivoimalavalmistajat eivät kuitenkaan nykytilanteessa tarjoa ratkaisuja tähän, ainakaan kaikkien malliensa osalta. Jään muodostumista voidaan ehkäistä päällystämällä siivet pinnoitteella, johon jäätä muodostuu vähemmän. Toinen vaihtoehto on siipien sisään rakennettava lämmitysjärjestelmä. Jäätyneet siivet sulatetaan ja kun jää on pudonnut pois, voidaan tuulivoimala taas käynnistää. Siipien lämmittämisen olosuhteiden ollessa otolliset jään muodostumiselle vie noin 1 % tuulivoimalan vuodessa tuottamasta sähköstä. Teknisistä ratkaisuista huolimatta tuulivoimala voidaan joutua ajoittain pysäyttämään jäätymisen takia. Teknisten ratkaisuiden lisäksi vaaraa voidaan pienentää asiasta tiedottamalla ja liikkumista rajoittamalla varoituskylttien avulla. Tuulivoimapuiston alue tullaan varustamaan jäävaaraa koskevin varoituskyltein. 5.5 Vaikutukset maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön Yleisesti arvioidaan tuulivoimalan lapojen näkyvän selkeällä ja kuivalla ilmalla 5 10 kilometrin päähän. Tätä kauempana lapojen havaitseminen on vaikeampaa siten, että 15 20 kilometrin etäisyydellä niitä ei enää erota. Torni voi erottua noin 20 30 kilometrin päähän. Sääolosuhteista riippuen etäisyydet ovat usein edellä mainittua selvästi lyhyemmät. Jo muutaman kilometrin etäisyydellä tuulivoimalat eivät muodosta vallitsevaa maisematekijää, etenkin Soidinmäen kaltaisessa pienehkössä hankkeessa. Soidinmäen hankkeessa lähin asutus on yli 830 metrin etäisyydellä lähimmästä voimalasta. Lähiseudun havupuuta kasvavassa maastonmuodoiltaan vaihtelevassa metsämaastossa voimalat olisivat enimmäkseen näkymättömissä puuston takana. Seudulla 23
ei ole juurikaan isoja peltoaukeita, järvien selkiä tai muita avoimia paikkoja, joilta voimalat näkyisivät. Visuaalisten vaikutusten merkittävyys riippuu kuitenkin mm. katselupisteestä ja ajankohdasta, säätilasta sekä tuulivoimaan liitettävistä katselijan mielikuvista. Tuulivoimaloiden ollessa melko uusi asia suomalaisessa maisemassa, voivat ne aluksi kiinnittää huomion tavallista enemmän. Muuttuneeseen maisemaan totutaan muualta saatujen kokemusten mukaan yleensä kuitenkin nopeasti ja tuulivoiman lisääntyessä sen yleinen hyväksyttävyys paranee ja mielikuvat muuttuvat positiivisemmaksi. Lähin valtakunnallisesti arvokas maisema-alue on Saarijärven reitti (MAO090075), noin 3,2 kilometriä lähimmästä voimalasta koilliseen. Voimaloiden korkeimmat kohdat saattavat paikoin näkyä puuston yläpuolella, mutta voimalat eivät hallitse maisemaa kuten jäljempänä olevasta valokuvasovitteesta käy ilmi. Maakunnallisesti arvokkaista maisema-alueista lähellä on vain Pajumäki, joka on 2,2 kilometrin päässä lähimmästä voimalasta lännessä. Pajumäki on nimensä veroisesti ympäristöään korkeamman mäen päällä. Kun mäeltä katsoo peltoaukean takaa voimaloiden suuntaan, tulevat voimalat paikoin näkymään selvästi mutta eivät ole kuitenkaan hallitsevassa asemassa. Muut maakunnalliset maisema-alueet ovat niin kaukana, etteivät voimalat tule näkymään sinne saakka. Muuten alueen maasto on niin puustoista ja sulkeutunutta, etteivät voimalat juurikaan näy. 24
Kuva 15. Tuulivoimalat jäävät puustoisessa maastossa usein katveeseen, eivätkä näy ollenkaan. Maisemavaikutusten havainnollistamiseksi hankkeesta on tehty valokuvasovitteita joihin on istutettu kokonaiskorkeudeltaan 200 metriä korkeita tuulivoimaloita. Kuvasovitteiden katselupisteet on esitetty ohessa. Katselupisteet valittiin siten, että ne olisivat kohtuullisen lähellä hankealuetta, edustavia ja asutuksen tai muuten mahdollisimman monien ihmisten kannalta tärkeitä paikkoja. Voimaloiden näkyminen vaihtelee mm. vuodenajasta ja säätilasta riippuen. Lisäksi metsän kasvaessa voimalat jäävät enemmän piiloon ja vastaavasti hakkuiden jälkeen saattavat näkyä enemmän. 25
Kuva 16. Valokuvasovitteiden katselupisteet ja suunnat sekä valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet. 26
Kuva 17. Pylkönmäen huipulta aukean takaa katsottaessa näkyy todella kauas. Voimalat saattavat paikoin näkyä puuston yläpuolella kaukana horisontissa. Suuresta etäisyydestä johtuen voimalat eivät kuitenkaan hallitse maisemaa. Tässä kuvassa kaksi voimalaa näkyy keskellä kuvaa. Etäisyyttä lähimpään kuvassa näkyvään voimalaan on noin 9,5 km. Kuva 18. Soidinmäeltä (seututie 633) katsottaessa voimalat ovat melko lähellä mutta jäävät lähes koko ajan puuston taakse piiloon Kuvassa keskipisteen oikealla puolella näkyy hieman kahta voimalaa. Tiheästä ja lähellä tietä kasvavasta puustosta johtuen voimalat näkyvät hyvin vähän, eivätkä siten vaikuta maisemaan. Etäisyyttä lähimpään kuvassa näkyvään voimalaan on noin 4,5 km. Muut voimalat jäävät näiden vasemmalle puolelle puuston taakse. Seututiellä 633 on vain vähän sellaisia aukeita kohtia, joista voimalat näkyisivät. 27
Kuva 19. Mahlusta (seututie 633) valtakunnallisesti arvokkaalta maisema-alueelta yksi voimala näkyy osin puuston yläpuolella keskellä kuvaa. Vaikka puusto on kaukana peltoaukean toisella puolella, jäävät muut voimalat kuitenkin piiloon. Etäisyyttä kuvassa näkyvään voimalaan on noin 4,5 km. Kuva 20. Pajupurolta katsottaessa punaisella korostetut voimalat jäävät kokonaan tai lähes kokonaan puuston taakse piiloon. Etäisyyttä lähimpään voimalaan on noin 12,5 km. Kuva on otettu läheltä Pajupuron maakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta. Maisema-alueelta kuvaa ei otettu, koska alueella ei ole sellaisia aukeita paikkoja, joista voimalat näkyisivät paremmin kuin tässä kuvassa. 28
Kuva 21. Eteläperästä katsottaessa voimalat näkyvät kuvan oikeassa puoliskossa. Laajahko peltoaukea antaa avoimen näkymän ja mahdollistaa voimaloiden näkymisen. Etäisyyttä lähimpään voimalaan on noin 3,3 km ja se näkyy selvästi paremmin kuin muut kauempana olevat voimalat. Maisemassa on silti väljyyttä eikä maisema näytä teolliselta. Kuva 22. Pajumäen maakunnallisesti arvokkaalta maisema-alueelta kaikki kuusi voimalaa näkyy puuston yläpuolella, kun niitä katsoo peltoaukean takaa itään ja kaakkoon. Etäisyyttä lähimpään voimalaan on noin 2,7 km. Pienemmästä etäisyydestä ja maastonmuodoista johtuen voimalat näkyvät Pajumäen alueelle enemmän kuin muille maisema-alueille tai muissa valokuvasovitteissa. Tästä huolimatta maiseman voi kuitenkin sanoa olevan tasapainoinen ja rauhallinen; yksikään voimala ei ole muita hallitsevampi, eikä kilpaile minkään rakennus- tai kulttuurihistoriallisen maamerkin (esim. kirkon torni) kanssa. Maisema ei ole koskematon, sillä 1,5 kilometrin päässä on ristikkorakenteinen harustettu masto lähettimineen. Verrattaessa tätä kuvasovitetta vaihemaakuntakaavaa varten samalta alueelta tehtyyn tuulivoimahankkeen kuvasovitteeseen tulee muistaa, että jälkimmäisessä lähimmät voimalat sijaitsevat selvästi lähempänä katselupistettä. 29
Kuva 23. Kivimäentien ja seututien 633 risteyksestä kolme voimalaa näkyy osin puuston yläpuolella. Etäisyyttä lähimpään voimalaan on noin 3,8 km. Kuva on otettu seututien 633 varresta jyrkästi nousevan tieosuuden jälkeen. Saarijärven reitin valtakunnallisesti arvokas maisema-alue jää kuvaajan taakse ja on siten selvästi kuvauspaikkaa alempana, jolloin maisema-alueelta katsoen voimalat eivät näy edes tämän verran. 30
Hankkeen maisemavaikutuksista on laadittu myös viereisellä sivulla oleva näkemäaluekartta. Näkemäalueita määritettäessä on otettu huomioon maaston muodot ja puuston korkeus, jonka on konservatiivisesti oletettu olevan 15 metriä. Näkemäaluekartasta ilmenee, että voimalat eivät juurikaan näy hankealueen lähelle. Tämä johtuu puustosta joka peittää näköyhteyden. Voimalat näkyvät lähinnä järvien selkien takaa. Lähellä sijaitsevat järvet ovat kuitenkin pieniä, joten näköyhteys on mahdollinen vain pienillä rajatuilla alueilla. Suuremmat järvet - ja siten myös laajat yhtenäiset alueet joilta voimalat olisivat näkyvissä - sijaitsevat kaukana useiden kilometrien päässä, jolloin voimaloiden merkitys maisemassa on vähäinen. Saarijärven taajamaan voimalat eivät mallinnuksen mukaan näy vaikka taajamassa olevaa puustoa ei ole huomioitukaan. Näköyhteyttä ei ole myöskään Rahkolan, Pajupuron ja Länsi-Kalmarin maakunnallisesti arvokkailta maisema-alueilta. Pajumäen maakunnallisesti arvokkaalta maisema-alueelta voimalat saattavat paikoin näkyä, jos katselupiste on peltoaukean takaa kohti hankealuetta. Samoin voimalat saattavat paikoin näkyä Saarijärven reitin valtakunnallisesti arvokkaalta maisema-alueelta, jos katselupiste on järven takaa kohti hankealuetta. On myös huomattava, että usein voimaloista näkyisivät ainoastaan osa, esimerkiksi osa roottorin lavasta. 31
Kuva 24. Näkemäaluekartta Soidinmäen tuulivoimaloista. Kuvaan on ympyröity maakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet: vasemmalla Pajumäki ja oikealla Pajupuro. Monikulmiolla on merkitty valtakunnallisesti arvokas maisema-alue; Saarijärven reitti. Kartan värit kertovat kuinka monta voimalaa kyseiseen kohtaan näkyy. Kokonaisuutena voidaan todeta, että voimalat näkyvät runsaasta ja tiheästä puustosta johtuen hyvin pienelle alueelle. Hankealueen lähellä ei ole suuria järviä tai peltoaukeita, jotka mahdollistaisivat laajat yhtenäiset näkemäalueet. Analyysin perusteella voidaan sanoa, että voimalat eivät muuta maisemakuvaa merkittävästi. Saarijärven reitin valtakunnalliselta maisema-alueelta 32
on etäisyyttä lähimpään voimalaan noin 3,2 kilometriä. Pinnanmuodoista ja kasvillisuudesta johtuen näkemäalueet ovat kuitenkin tätä kauempana. Vaikka voimalat paikoin näkyvätkin kyseiselle maisema-alueelle, eivät ne kuitenkaan muodosta maisemaa hallitsevaa kokonaisuutta. Pajumäen maakunnallinen maisema-alue on lännessä noin 2,2 kilometrin päässä lähimmästä voimalasta. Myös tällä maisema-alueella näkemäalueet ovat puustosta johtuen tätä kauempana. Myös Pajumäen osalta voidaan sanoa, että voimalat eivät hallitse maisemaa. Avoin näkymä mahdollistaa tuulivoimaloiden näkymisen mutta jättää maisemaan myös avaruutta ja väljyyttä. 5.6 Vaikutukset luontoon Oheisessa kuvassa on esitetty Keski-Suomen ELY-keskuksen tiedossa olevat hankealueella tai sen läheisyydessä sijaitsevat arvokkaat pienvedet sekä uhanalaiset kasvit ja eläimet. Hankealueen läheisyydessä on havaittu runsaasti uhanalaisia putkilokasveja. Maakunnallisesti arvokkaita putkilokasveja ei kuvassa ole esitetty, eikä sellaisia ole hankealueella. Punaisella pallolla on merkitty muut uhanalaiset lajit, joista suurin osa on erilaisia sammalia ja jäkäliä. Sinisellä pallolla on merkitty arvokas perinnebiotooppi (Kiviperän laitumet). Lisäksi karttaan on merkitty arvokas pienvesi (Konttijoki). Yksikään edellä luetelluista uhanalaishavainnoista ei ole hankealueella. (Keski-Suomen ELY-keskus) Kuva 25. Hankealueen läheisyydessä havaitut uhanalaiset eläimet ja kasvit. 33
Hankkeella ei siten olemassa olevan tiedon perusteella olisi merkittäviä vaikutuksia kasvillisuuteen ja eläimistöön, eikä luonnon monimuotoisuuteen. Alla esitetyt luontoselvitysten tulokset tukevat tätä käsitystä. 5.6.1 Kasvillisuus Hankealueella tehdyssä kasvillisuusselvityksessä alueelta ei löytynyt yhtäkään uhanalaista tai muuten huomionarvoista kasvia. Löydetyt 12 arvokasta kasvillisuuskuviota (kaikki suolampia ja erilaisia suoelinympäristöjä) tulisi kuitenkin säilyttää koskemattomana ja niiden vesitalous tulisi säilyttää ennallaan. Pienin etäisyys voimalan ja kasvillisuuskuvion välillä on noin 115 metriä, joten voimalat voidaan rakentaa siten että kasvillisuuskuviot huomioidaan. Myöskään muu rakennettava infrastruktuuri (tiestö ja sähköasema) ei vaaranna arvokkaita kasvillisuuskuvioita. (Saarijärven Soidinmäen tuulivoimapuiston kasvillisuusselvitys 2013) 5.6.2 Lepakot Hankealueella ei havaittu selkeitä lepakoiden keskittymiä. Alueen pinta-alaan suhteutettuna havaittu yksilömäärä on vähäinen. Aluetta voidaan pitää lepakoiden kannalta tavanomaisena tai heikkona, eikä erityisiä maankäyttösuosituksia ole tarvetta asettaa. (Saarijärven Soidinmäen tuulivoimapuiston lepakkoselvitys 2013) Hankealueella ei havaittu erityisen vilkasta lepakoiden kevätmuuttoa, joten tuulivoimalat eivät vaikuta lepakoihin merkittävästi. Muuttoreitit kulkevat todennäköisesti lähempänä rannikkoalueita. (Saarijärven Soidinmäen tuulivoimapuiston lepakoiden kevätmuuttoselvitys 2013) Hankealueella ei havaittu erityisen vilkasta lepakoiden syysmuuttoa, joten tuulivoimalat eivät vaikuta lepakoihin merkittävästi. Muuttoreitit kulkevat todennäköisesti lähempänä rannikkoalueita. (Saarijärven Soidinmäen tuulivoimapuiston lepakoiden syysmuuttoselvitys 2013) 5.6.3 Liito-oravat ja viita-sammakot Hankealueella keväällä 2013 tehdyssä selvityksessä ei havaittu liito-oravia eikä merkkejä niistä. Hankealueella on lajille sopivaa ympäristöä niukasti. Lajia ei ole siten tarvetta huomioida hankkeen jatkosuunnittelussa. (Saarijärven Soidinmäen tuulivoimapuiston liito-oravaselvitys 2013) Hankealueella kesällä 2013 tehdyssä viitasammakkoselvityksessä havaittiin noin 30 viitasammakkoa alueen pohjoisosassa Pihtilammella. Pihtilampi lukeutuu näin ollen luonnonsuojelulain nojalla suojeltavaksi kohteeksi, joka tulisi säilyttää koskemattomana. Lammen ympäristössä ei tulla tekemään mitään maansiirto tai rakennustöitä, jotka heikentäisivät viitasammakon elinympäristöä. (Saarijärven Soidinmäen tuulivoimapuiston viitasammakkoselvitys 2013) 5.6.4 Linnusto Lintujen kevätmuutto alueella on vähäistä ja vain 10 % hankealueen yli lentäneistä linnuista lensi sellaisella korkeudella, että tuulivoimalat voisivat aiheuttaa niille vaaraa. Seurannan perusteella voidaan sanoa, että alue sijaitsee tavanomaisella lintujen muuttoreitillä. Hankkeella ei siten ole suurta vaikutusta keväällä muuttaviin lintuihin. (Saarijärven Soidinmäen tuulivoimapuiston lintujen kevätmuuttoselvitys 2013) 34
Lintujen syysmuutto alueella on ajoittain runsasta, erityisesti hanhien ja kurkien osalta, mutta vain 12 % hankealueen yli lentäneistä linnuista lensi sellaisella korkeudella, että tuulivoimalat voisivat aiheuttaa niille vaaraa. Seurannan perusteella Soidinmäen tuulivoimapuiston voidaan katsoa olevan kohtalaisen tai melko hyvän muuttoreitin varrella. Hankkeella ei siten ole suurta vaikutusta keväällä muuttaviin lintuihin. On kuitenkin todettava, että hanke koostuu kolmesta harvasta voimaloiden erillisryhmästä, eikä siten muodosta massiivista estettä kurkien muutonaikaiselle tai muulle liikkumiselle alueella. Enimmillään voimaloita on rivissä kolme, ja silloinkin niiden välissä on etäisyyttä vähintään 650 metriä. Todennäköisyyttä, että näihin tuulivoimaloihin törmäisi merkittävässä määrin kurkia tai hanhia on pidettävä pienenä, erityisesti huomioiden hankealueen kautta riskikorkeudella lentäneiden lintujen pieni osuus vuonna 2013 havaitusta lintujen kokonaismäärästä. Mikäli tällaista kuitenkin esiintyy, on mahdollista esimerkiksi pysäyttää tuulivoimalat muuton ollessa voimakkaimmillaan. Hankealueen pesimälinnusto on tavanomaista eikä merkittäviä reviirikeskittymiä ole. Havaituilla lajeilla on runsaasti vastaavia elinympäristöjä hankealueen ulkopuolella, joten suurinta osaa lajeista ei tarvitse erityisesti huomioida hankkeen jatkokehityksessä. Hankealueella olevat pienet vesistökohteet säilytetään koskemattomina. (Saarijärven Soidinmäen tuulivoimapuiston pesimälinnustoselvitys 2013) Hankealueella tehdyssä metsoselvityksessä hankealueelta löytyi merkkejä metson reviiristä mutta ei itse soidinalueesta. Lajia ei siten tarvitse huomioida hankkeen jatkokehityksessä. (Saarijärven Soidinmäen tuulivoimapuiston pesimälinnustoselvitys 2013) Useiden kilometrien säteellä tuulivoimaloista ei ole tiedossa maakotkan pesiä. Tiedossa olevat pesät ovat niin kaukana, ettei lajia tarvitse huomioida hankkeen jatkokehityksessä. 5.6.5 Luonnonsuojelualueet Hankealueen eteläpuolella sijaitsee Kulhanvuoren Natura 2000 alue johon sisältyy myös valtion omistamaa luonnonsuojelualuetta ja vanhojen metsien suojeluohjelmaan kuuluvaa aluetta. Lähettyvillä on myös pieni yksityisessä omistuksessa oleva luonnonsuojelualue ja harjujensuojeluohjelmaan kuuluva alue. Jälkimmäisiin on kuitenkin etäisyyttä lähimpään voimalaan vähintään yksi kilometri, eikä niihin arvioida kohdistuvan haitallisia vaikutuksia hankkeesta. Natura 2000 arvioinnin tarveharkinta; Kulhanvuoren alue (FI0900112, SCI ja SPA) Kulhanvuoren Natura 2000-alue sijaitsee lähellä suunniteltua Soidinmäen kuuden voimalan tuulivoima-hanketta rajautuen hankealueen eteläreunaan. Lähimmät tuulivoimalat sijaitsevat vähintään kilometrin päässä Natura-alueesta (Kuva 10). Alueen kuvaus Kulhanvuoren alue on sekä luontodirektiivin että lintudirektiivin perusteella Natura-verkostoon sisällytetty (SCI ja SPA), kooltaan 745 ha:n alue Saarijärven ja Multian kuntien alueella. Alue käsittää Kulhanvuoren vanhojen metsien suojelualueen ja siihen kuuluvan ja osittain välittömästi siihen rajautuvan harjujensuojeluohjelman mukaisen harjualueen rajauksen. Alueeseen kuuluu lisäksi kaksi yksityismaiden vanhojen metsien suojeluohjelman kohdetta (Viuhkavuori ja Saunalehto). Pirttijärvenkalliot on valtakunnallisen kallioalueinventoinnin kohde. Natura-alueen to- 35