TAPATURMA- JA SAIRAUSINVALIDIEN LIITTO RY Kulmavuorenkatu 5, 00500 Helsinki (09) 713 990 Faksi (09) 713 787 sähköposti: tsil@tsil.fi kotisivut: www.tsil.fi TAPATURMA- JA SAIRAUSINVALIDIEN LIITTO RY TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2012 Liittovaltuuston hyväksymä 17.3.2013
1(10) TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2012 1. Toimintaympäristöstä Vuotta 2012 leimasivat edellisvuosien tapaan kuntapalvelujen yksityistäminen ja palveluverkkojen harveneminen kuntaliitosten ja lyhytnäköisten säästötoimien myötä. Hintojen ja palvelumaksujen nousu, terveydenhoidon, vammaispalvelujen ja kotipalvelujen saatavuuden vaikeudet ja omaishoidontuen ja vanhustenhoidon puutteet ovat koetelleet etenkin pienituloisten ikääntyvien vammaisten ja pitkäaikaissairaiden arkea. Syksyn kunnallisvaalit nostivat keskustelun kuntapalveluista ja kuntien tehtävistä hetkeksi julkisuuteen ja antoivat tilaisuuden paikallisten kysymysten aktiiviseen esillenostamiseen kunnissa. Tyypillistähän sosiaalilainsäädännöllemme on kuntien laaja harkintavalta lakien soveltamisessa, mikä on osaltaan heikentänyt vammaisten, pitkäaikaissairaiden, vanhusten ja muiden palveluja ja tukia tarvitsevien kansalaisten oikeuksia ja mm. alueellisten tasa-arvon toteutumista. Toimintavuonna oli Suomessa valmisteilla varsin laajamittaisia ja kauaskantoisia muutoshankkeita, mm. kuntauudistuksen ja sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisvastuumallien valmistelu, joiden osalta ratkaisut kuitenkin jäivät tuleville vuosille. Vuoden mittaan aiheutti paljon keskustelua vanhuspalvelulaki, joka vahvistettiin vuoden lopulla ja astuu voimaan heinäkuussa 2013. Laki säätää ikääntyneiden oikeuksista aiempia lakiehdotuksia vahvemmin, joskin mm. henkilöstömitoituksen säätely jäi seurannan varaan. Lain käytännön toteutus ja sen vaikutukset mm. ikääntyneiden vammaisten oikeuksiin riippuvat sekä kuntien resursseista että etenkin kuntakohtaisesta päätöksenteosta, voimavarojen kohdentamisesta ja toimintakäytännöistä. Sen sijaan terveydenhuollon maksukattojen yhdistäminen ei vieläkään edennyt, vaikka se on ollut jo useassa hallitusohjelmassa. Päinvastoin: vuoden lopulla päätettiin hallitusohjelman säästötavoitteisiin vedoten heikentää lääkkeiden Kela-korvauksia. Niin ikään korotettiin terveydenhoitomatkojen omavastuuta, juuri kun matkat pitenevät ja kallistuvat palvelujen keskittyessä ja harvetessa. Tällaiset kehityssuunnat ovat vain korostaneet liiton toiminnan painottumista yhä vahvemmin vammaisten ja pitkäaikaissairaiden ja muiden apua tarvitsevien opastukseen ja neuvontaan tarpeellisten palvelujen ja tukien saamiseksi ja paikallisen edunvalvonta- ja neuvontatyön tukemiseen. 2. Liiton toimielimet ja kokoukset 2.1. Liittovaltuusto Vuoden 2011 liittokokouksen valitsema liittovaltuusto kokoontui 18.3 Vähäjärven lomakodissa. Kokoukseen osallistui liittovaltuuston puheenjohtajan Pauli Toikan lisäksi 14 liittovaltuuston jäsentä. Kokouksen seuraajina oli liittohallituksen jäseniä sekä yhdistysten nimeämiä muita jäseniä. Liittovaltuusto hyväksyi toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen vuodelta 2011 sekä vahvisti toimintasuunnitelman ja talousarvion vuodelle 2012. Kokouksen kannanotoissa vaadittiin Kelan hoitotukien suuntaamista eniten tukea tarvitseville sekä terveydenhuollon maksukattojen yhdistämistä ja pidättäytymistä omavastuiden korotuksista. Liittovaltuusto käsitteli myös kolme yhdistysten tekemää aloitetta, jotka koskivat vanhuspalvelulain valmistelua ja lain toteutuksen valvontaa, kuntapalvelujen säilymistä kuntauudistuksen yhteydessä sekä yhdistysten arkistoaineistojen toimittamista Kansan arkistoon.
2.2. Liittohallitus Liittohallitus kokoontui vuoden aikana viisi kertaa: 28.1., 16.3., 31.5., 28.8. ja 24.11. Kokoukset pidettiin Vähäjärven lomakodissa. Liiton vakiintuneen käytännön mukaan varajäsenet kutsuttiin ja osallistuivat kokouksiin varsinaisten jäsenten tapaan. Liittohallituksen osallistumisaktiivisuus oli hyvä: osallistujamäärä vaihteli kokouksittain 10 14 keskiarvon ollessa noin 12 jäsentä/kokous. Seuraavassa liittohallituksen kokoonpano ja kokouksiin osallistuminen henkilöittäin: Antti Holopainen puheenjohtaja 5 / 5 kokousta Timo Piippo varapuheenjohtaja 5 Paavo Antikainen jäsen 5 Ritva Korhonen jäsen 5 Aino Laine jäsen 4 Erkki Matikainen jäsen 4 Elma Mikkonen jäsen 4 Tauno Paakkonen jäsen 3 Eero Salonen jäsen 4 Tapio Tenhunen jäsen 3 Kalevi Tuominen jäsen 3 Kurt Laine 1. varajäsen 5 Terttu Elomaa 2. varajäsen 2 Vesa Ruskeeniemi 3. varajäsen 4 Anni Tiainen 4. varajäsen 3 Liittovaltuuston puheenjohtaja Pauli Toikka osallistui vuoden 2012 aikana kahteen kokoukseen. Kokousten valmistelijoina, esittelijöinä ja sihteereinä toimivat liiton toimihenkilöt, toiminnanjohtaja Marja-Leena Kalkkinen ja taloudenhoitaja Tarja Västilä. 2(10) Keskustelu kokouksissa oli hyvin aktiivista. Erityisesti puhuttivat edunvalvonta-asiat, sekä valmisteilla ollut vanhuspalvelulaki ja muut ajankohtaiset valtakunnalliset hankkeet että kokemusten vaihto ja kuulumiset paikallisista ongelmista ja kamppailukysymyksistä. Liittohallitus käsitteli kokouksissaan myös liiton koulutus- ja tiedotustoimintaa, talousasioita, sosiaalilomien järjestämistä, ansiomerkkiesityksiä, järjestöllisiä asioita ja osallistumista eri tapahtumiin. Kokouksissa myös arvioitiin säännöllisesti liiton toimintaa ja tavoitteiden toteutumista, liiton ja lomakodin taloudellista tilannetta ja näkymiä sekä kehittämistarpeita ja -mahdollisuuksia eri toimintalohkoilla. 2.3. Tilin- ja toiminnantarkastus Liiton tilin- ja toiminnantarkastajina toimivat Sixten Rabb ja Erkki Hirvonen. Varatilintarkastajina olivat Sirpa Mittilä ja Riitta Suokas. Tilin- ja toiminnantarkastus vuodelta 2011 suoritettiin 29.2. liiton toimistolla. Toukokuussa Rabb ja Hirvonen suorittivat Vähäjärven lomakodin kiinteistökatselmuksen ja laativat havainnoistaan kirjallisen raportin. Liittohallituksen nimeäminä tositetarkastajina toimivat Aino Laine (varalla Vesa Ruskeeniemi) ja Eero Salonen. 2.4. Liittohallituksen työryhmät Uusi Invalidi-lehden toimituskunta eli lehtityöryhmä kokoontui vuoden aikana neljä kertaa arvioimaan lehteä ja kokoamaan lukijoiden palautetta sekä suunnittelemaan lehden seuraavia numeroita ja lehden sisällön, ulkoasun ja ilmoitushankinnan kehittämistä. Työryhmän työhön osallistuivat Antti Holopainen (pj), Ritva Korhonen, Hannu Oittinen, Timo Piippo, Vesa Ruskeeniemi ja Pauli Toikka, taittaja Asmo Koste sekä Marja-Leena Kalkkinen (siht.) ja Tarja Västilä. Kiinteistötyöryhmää työllistivät toimintavuonna ennen muuta Vähäjärven lomakodin remonttisuunnitelman laatiminen kiinteistökatselmusraportin pohjalta ja sen toteutuksen käynnistäminen sekä lomakodin lämmitysjärjestelmäremontin valmistelu. Työryhmän muodostivat Erkki Matikainen (koollekutsuja), Elma Mikkonen, Tauno Paakkonen, Timo Piippo, Vesa Ruskeeniemi sekä lomakodin johtaja Tarja Västilä (sihteeri) ja talonmies-vahtimestari Pekka Alin. Taloustyöryhmään kuuluivat Eero Salonen, Tapio Tenhunen, Kalevi Tuominen sekä Tarja Västilä (koollekutsuja) ja Marja-Leena Kalkkinen ja tarvittaessa puheenjohtaja Antti Holopainen.
3. Jäsenistö Liittoon kuuluu 20 paikallisyhdistystä: Forssan, Helsingin, Hämeenlinnan, Jyväskylän, Keravan, Kuopion, Lahden, Lappeenrannan, Lopen, Nokian, Oulun, Oriveden, Pieksämäen, Porin, Rauman, Tampereen, Turun, Valkeakosken, Varkauden ja Vilppulan yhdistykset. Lisäksi liittoon kuuluu yhteisöjäsenenä Helsingin kirvesmiehet Ry (RL os.1) sekä muutamia kannatusjäseniä. Paikallisyhdistysten toiminta-alueet ovat paljon kotikuntaa laajempia. Oriveden, Lopen, Pieksämäen ja Forssan yhdistyksissä on toiminta jäsenistön ikääntymisen ja harvenemisen vuoksi ollut hiljaiselossa. Syksyllä perustettiin Kotkassa uusi paikallisyhdistys, Kotkan seudun tapaturma- ja sairausinvalidit, joka suuntautuu vahvasti paikalliseen edunvalvonta- ja sosiaalineuvontatyöhön. Yhdistyksen hakeutuminen virallisesti liiton jäsenyhdistykseksi siirtyi vuoden 2013 puolelle, koska sen rekisteröinti oli vuodenvaihteessa PRH:ssa vielä kesken. 3(10) Toimintavuonna täyttivät Tampereen ja Turun yhdistykset 65 vuotta ja Jyväskylän yhdistys 50 vuotta. Tampereen yhdistys juhli merkkivuottaan perinteisissä Kaamoksen kaatajaisissa ja Turun yhdistys toimistonsa avoiminten ovien päivänä. Jyväskylän yhdistyksen juhlan yhteydessä luovutettiin kaksi liiton kultaista ja kuusi hopeista ansiomerkkiä pitkään ansiokkaasti toimineille jäsenille. Paikallisyhdistysten tärkeimpiä toimintamuotoja ovat olleet säännöllisesti kokoontuneet kerhot, joissa on käsitelty paikallisia edunvalvonta-asioita ja muita ajankohtaisia teemoja, sosiaalineuvonta, opintotoiminta sekä monimuotoinen harrastus-, liikunta-, retki- ja muu virkistystoiminta. Yhdistykset ovat järjestäneet keskinäisiä tapaamisia vierailuilla toisten yhdistysten kesäpaikoissa ja kerhoissa sekä yhteisillä teatteri- ym. retkillä, kursseilla, seminaareilla ja pikkujouluilla. Paikallisen toiminnan määrä ja painotukset vaihtelivat yhdistysten voimavarojen, jäsenten määrän, ikärakenteen ja kiinnostuksen kohteiden sekä paikallisten olosuhteiden, mm. kokoontumistila- ja yhteistyömahdollisuuksien mukaan. Kuntien avustukset paikallisyhdistyksille ovat viime vuosina huomattavasti vähentyneet, paikoin jopa loppuneet kokonaan. Toiminta-avustuksina päätti liittohallitus jakaa Raha-automaattiyhdistyksen yleisavustuksesta paikallisyhdistyksille yhteensä 10 000 euroa, josta 2 000 euroa varattiin liiton kursseille osallistumisen subventointiin. Jakoperiaatteina käytettiin yhdistysten jäsenmäärää ja aktiivisuutta paikallisessa edunvalvontatyössä sekä pienimpien yhdistysten toimintaedellytysten varmistamista. Avustusta varattiin myös lepotilassa olleiden tai uusien yhdistysten toiminnan käynnistämisen tukemiseen, ja sillä tuettiinkin loppuvuonna Kotkan yhdistyksen perustamistoimia. Liiton toimistosta lähti yhdistyksille ja liittohallituksen jäsenille viisi yhdistyskirjettä, joissa tiedotettiin liiton kursseista ja muista tapahtumista, Uusi Invalidi-lehden aikataulusta ja teemoista, järjestöllisistä asioista, liiton kannanotoista sekä muista edunvalvontaan ja toiminnan kehittämiseen liittyvistä ajankohtaisista asioista. Vuoden alussa kerättiin tietoa yhdistysten toiminnasta vuotta 2011 koskevalla toimintakyselyllä, joka tuki yhdistysten ja liiton toimintakertomusten laatimista. Yhdistysten vuosikokouksissa, vuosijuhlissa ja muissa tilaisuuksissa vierailivat liiton edustajina toimintavuonna puheenjohtaja Antti Holopainen, liittohallituksen jäsenet Paavo Antikainen, Eero Salonen ja Kalevi Tuominen sekä liiton toimihenkilöt Marja-Leena Kalkkinen ja Tarja Västilä. Liiton toimesta on tehty yhdistyksille kirjanpitoja. Liiton omistamaa Vähäjärven lomakotia ovat yhdistykset ja jäsenet voineet käyttää jäsenhinnoin. Liiton nykyisten ja entisten aktiivien merkkipäiviä muistettiin onnitteluin ja poismenneiden omaisia suruadressein. 4. Edunvalvontatyö Liiton edunvalvontatyö on vaikuttamista valtakunnantason päättäjiin, jäsenyhdistysten tukemista paikallisessa edunvalvontatoiminnassa sekä tiedotus-, koulutus- ja neuvontatoimintaa monivammaisten tueksi. Liittohallituksen kokouksissa käsiteltiin säännöllisesti ajankohtaisia sosiaali- ja terveyslainsäädännön asioita ja vaihdettiin kokemuksia yhdistysten edunvalvonta- ja neuvontatoiminnasta ja muista paikallisista kysymyksistä.
4.1. Vaikuttamistoiminta Kannanotoissaan liitto vaati julkisten terveys-, vammais-, vanhus- ym. palvelujen kohentamista sekä vammaisten ja vanhusten oikeuksien varmistamista julkisiin tukiin ja palveluihin: Maksukatto kuntoon ei omavastuiden korotuksille! (liittovaltuusto 18.3.12): vaatimuksina mm. terveydenhuollon maksukattojen yhdistäminen yhdeksi enintään 350 euron maksukatoksi ja pidättäytyminen lääkkeiden ja terveydenhuollon maksujen omavastuuosuuksien korotuksista. Kelan hoitotuki eniten tukea tarvitseville (liittovaltuusto 18.3.12): hoitotuen perusteena olisi pidettävä avun, ohjauksen tai valvonnan tarvetta eikä vain palveluista aiheutuneita kustannuksia, etenkin silloin, kun hakijalla ei ilman tukea ole taloudellista mahdollisuutta hankkia tarpeellisia palveluja, Kelan asiakaspalvelun tulisi myös aktiivisesti opastaa hoitotuen hakemisessa. Vahva laki ikäihmisten oikeuksia turvaamaan! liiton lausunto ns. vanhuspalvelulakiesityksestä (liittohallitus 31.5.12): vaatimuksina mm. ikäihmisille subjektiivinen oikeus tarpeellisiin palveluihin ja tukiin, pienituloisille palvelut maksuttomina, säädökset ikäihmisten palveluja ja hoivaa toteuttavan henkilöstön vähimmäismääristä ja -laadusta, ikääntyneiden vaikeavammaisten oikeuden turvaaminen vammaispalvelulain mukaisiin palveluihin sekä lain toteutuksen valvonta. Kannanotot lähetettiin mm. peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardsonille, sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikolle, kaikille eduskuntaryhmille ja eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsenille. Lisäksi ne toimitettiin tiedoksi tiedotusvälineille, liiton paikallisyhdistyksille ja kulloisenkin aiheen mukaan eri yhteistyöjärjestöille ja julkaistiin Uusi Invalidi-lehdessä. Yhdistykset ovat olleet aktiivisia paikallisissa kamppailuissa mm. kuntapalvelujen säilyttämisen ja kohentamisen puolesta. Yhdistykset ovat myös pitäneet aktiivisesti yhteyttä kuntien virkamiehiin ja luottamushenkilöihin ja kutsuneet heitä tilaisuuksiinsa kuulemaan ja keskustelemaan vammaisten tilanteesta ja tarpeista sekä kunnan palveluista ja tuista. Kannanotoissaan yhdistykset ovat ilmaisseet kuntapäättäjille huolensa mm. paikallisista terveydenhuollon, vammaispalvelujen ja vanhustenhoidon ongelmista. Liiton ja yhdistysten edustajia oli mukana myös mm. hallituksen budjettiriihimielenosoituksessa Säätytalolla 29.8. 4.2. Sosiaalineuvonta Liittotasolla sosiaalineuvontatyötä tehtiin kurssien, muiden tilaisuuksien ja yhdistyskäyntien yhteydessä sekä vastaamalla lukuisiin yhteydenottoihin ja kysymyksiin liiton toimistossa ja lomakodissa. Paikallista toimintaa tuettiin mm. sosiaalineuvontatyön koulutuksella (ks. kohta 5) ja opastuksella, tiedottamalla ajankohtaisista lainsäädäntöasioista ja välittämällä yhdistysten toimintakokemuksia mm. Uusi Invalidi-lehdessä ja liiton toimielinten kokouksissa. Tampereella, Valkeakoskella, Raumalla ja Oulussa toimi avoin sosiaalineuvontatoiminta. Helsingin yhdistyksellä on toimistossaan kokopäiväinen sosiaalisihteeri. Muutoin yhdistyksissä on henkilökohtaista neuvontatyötä, auttamista hakemusten ja valitusten laatimisessa ym. tehty eri muodoin, mm. kerhojen ja toimistopäivystysten yhteydessä ja yksittäisten aktiivien toimesta. 5. Koulutus- ja kurssitoiminta Koulutustoiminnassa panostettiin syrjäytymisen ehkäisemistä ja paikallista sosiaalineuvontatoimintaa tukevaan koulutukseen sekä ajankohtaisiin sosiaali- ja terveyspolitiikan aiheisiin. Liiton koulutustilaisuudet järjestettiin Vähäjärven lomakodissa. Osallistumismaksut on Ray:n ja DSL:n avustusten ja liiton koulutustuen avulla pyritty pitämään mahdollisimman pieninä, jotta maksu ei rajoittaisi pienituloisimpien osallistumista. Kursseilta kerättiin osallistujien palaute sekä suullisesti että nimettömästi lomakkeilla. 5.1. Ikääntyvät monivammaiset-kurssit Ikääntyvät monivammaiset syrjäytymistä estämässä (Ikmo)-kurssien tavoitteena on opastaa ja kannustaa hakemaan lakisääteisiä palveluja ja tukia, vahvistaa ikääntyvien vammaisten omatoimisuutta ja itsetuntoa. Ray:n kohdennetulla tuella järjestettiin nyt viisi viisipäiväistä ikmo-kurssia, kolme keväällä ja kaksi syyskaudella. Entiseen tapaan kurssit suunnattiin yhdistyksittäin. Vaikka sairaustapaukset ym. aiheuttivat jonkin verran peruutuksia, täyttyivät kurssit pääosin hyvin: kursseille osallistui yhteensä 118 kurssilaista Jyväskylän (22), Lappeenrannan (25), Lahden ja Keravan (yht. 14), Oulun (30) sekä Tampereen ja Vilppulan (yht. 27) yhdistyksistä. 4(10)
Ikmo-kursseilla käsiteltiin mm. Kelan tukia vammaisille ja pienituloisille eläkeläisille, kunnallisia vammais-, sosiaali- ja terveyspalveluja, terveyden edistämistä sekä esteettömyys- ja turvallisuusasioita ja arjen apuvälineitä. Yhdessä pohdittiin myös mm. vanhustenhoidon kysymyksiä. Luentojen lomassa tehtiin runsaasti ryhmätöitä harjoitellen yhdessä mm. hakulomakkeiden täyttöä. Kurssien vakio-ohjelmaan kuuluivat myös ohjattu aamujumppa, mahdollisuus verenpaineen ja -sokerin mittaukseen sekä yhteiset illanvietot. Tarpeen mukaan käytiin henkilökohtaisia keskusteluja kurssilaisten elämäntilanteesta ja avustettiin mm. hakulomakkeiden täytössä. Ikmo-kurssilaisten keski-ikä oli noin 75 vuotta. Lähes neljä viidesosaa oli 70 vuotta täyttäneitä; alle 65-vuotiaita oli noin joka kymmenes. Joka kolmannella kurssilaisista kuukausitulot olivat alle 1 000 euron, ja kaikkiaan yli 2/3:lla tulot jäivät alle 1 300 euron kuukaudessa. Kursseilla oli mukana ilahduttavan paljon ensikertalaisia. Tiedonsaanti yhteiskunnan tuista ja opastus tukien hakemiseen oli siis monelle hyvinkin tarpeen, mikä tuli esille myös kurssipalautteissa. 5(10) Kurssien vetäjinä toimivat liiton toimihenkilöt Marja-Leena Kalkkinen ja Tarja Västilä, luennoitsijoina lisäksi liiton puheenjohtaja Antti Holopainen ja varapuheenjohtaja Timo Piippo. Kurssien sisältöä ja toimintamuotoja on kertyneiden kokemusten ja palautteiden pohjalta jatkuvasti kehitetty resurssien sallimissa rajoissa. Kurssilaisten välityksellä tuettiin osaltaan myös paikallista neuvonta- ja edunvalvontatyötä. Kurssilaiset saivat mukaansa luentomateriaalit ja Kelan sosiaaliturvaesitteitä muistin tueksi ja yhdistyksissäkin hyödynnettäväksi. Yhdistyksissä on kurssien jälkeen aktivoiduttu hakemaan tarpeellisia tukia ja palveluja ja auttamaan oikeuksien hakemisessa ja kurssien teemoja on otettu kerhon opintoaiheiksi. 5.2. Sosiaalineuvontatyön kurssit Paikallisen neuvonta- ja vertaistukitoiminnan vahvistamiseksi järjestettiin kaksi sosiaalineuvonnan kurssia neuvontatyötä yhdistyksessään tai toiminta-alueillaan tekeville tai aloitteleville. Neuvontatyön täydennys- ja jatkokurssilla 11. 13.9 teemoina olivat työtapaturma-, ammattitauti- ja työkyvyttömyyseläkekysymykset, alustajana asiantuntijalääkäri Kari Haring SAK:sta, sekä mielenterveys- ja päihdeongelmaisten kohtaaminen neuvontatilanteissa, alustajina liiton puheenjohtaja lääkäri Antti Holopainen ja psykologi Ritva Oinonen Hämeenlinnasta. Asiantuntija-alustukset ja niiden virittämä vilkas keskustelu muodostivat hyvän, toinen toistaan täydentävän tietopaketin, joka sai osallistujilta hyvin positiivisen palautteen. Lisäksi käsiteltiin toimintavinkkejä ja kokemuksia haastavista neuvontatilanteista. Kurssille osallistui 21 henkilöä seitsemästä yhdistyksestä. Perus- ja kertauskurssilla 27. 29.11 päivitettiin ja täydennettiin ikmo-kurssien teemoja ja lainsäädäntötietoutta, harjoiteltiin tukien ja palvelujen hakemista ja käytännön neuvontatilanteita ja vahvistettiin tiedonhankintataitoja. Tärkeä osa koulutusta olivat ryhmätyöharjoitukset sekä neuvontatyön kokemusten vaihto eri puolilta maata tulleiden kurssilaisten kesken. Osallistujia oli 12 yhdistyksestä yhteensä 35. Vetäjinä toimivat Marja-Leena Kalkkinen ja Tarja Västilä. 5.3. Muu opintotoiminta Liittovaltuustoseminaarissa 17.3 keskusteltiin teemasta Mihin sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmämme on menossa?. Keskustelua alustivat puheenjohtaja Antti Holopainen ja sosiaalityön professori Jari Heinonen. Seminaariin osallistui yhteensä 40 henkilöä, liittovaltuuston jäseniä ja varajäseniä, liittohallituksen jäseniä ja muita yhdistysten edustajia 14 paikallisyhdistyksestä. Syysseminaarissa 8. 9.9 valmistauduttiin syksyn kunnallisvaaleihin pohtimalla ensin vammaisten, pitkäaikaissairaiden ja vanhusten palvelujen ongelmia kunnissa eri yhdistysten kunta-aktiiveista muodostetun paneelikeskustelun virityksellä. Toisen seminaaripäivän keskustelua ja yhteenvetoa aiheesta Miten palvelujärjestelmää pitäisi kehittää, jota ongelmat poistuisivat alusti puheenjohtaja Antti Holopainen. Seminaariin osallistui 26 henkilöä yhdeksästä yhdistyksestä. Alustusten, tiedon ja virikkeiden saannin ohella koulutusten arvokkaana antina osallistujat pitivät mahdollisuutta vuorovaikutukseen muiden yhdistysten aktiivien kanssa. Paikallisyhdistykset järjestivät omaa opintotoimintaa säännöllisesti kokoontuneissa kerhoissaan sekä erityisinä seminaaritilaisuuksina. Jäsenet osallistuivat aktiivisesti myös alueellisiin sosiaalifoorumeihin ja muihin paikallisiin koulutustilaisuuksiin.
6. Tiedotustoiminta 6(10) 6.1. Uusi Invalidi -lehti Uusi Invalidi -lehteä julkaistiin vuoden aikana neljä 12-sivuista numeroa. Teemoina olivat: 1/12: Kansainvälisyys, mm. YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva sopimus 2/12: Matkustaminen, liikkuminen ja esteellisyys/esteettömyys 3/12: Kuntapalvelut vammaisten kannalta 4/12: Vammaisten ja vanhusten turvallisuus ja turvattomuus. Maaliskuun numerossa 1/12 raportoitiin lisäksi liittovaltuuston kokouksesta ja seminaarista ja syyskuun numerossa 3/12 liiton kulttuuripäiviltä ja syysseminaarista. Joulukuun lehdessä 4/12 julkaistiin perinteiseen tapaan yhdistysten vuosikokousilmoituksia sekä yhdistysten, jäsenten ja yhteistyökumppanien joulutervehdykset, joita nyt kertyi hieman edellisvuotta enemmän. Lehdessä julkaistiin säännöllisesti myös mm. jäsen- ja asiantuntijahaastatteluja, liiton kannanotot ja ilmoitukset sekä tietoa sosiaali- ja terveyslainsäädännön muutoksista ja hankkeista. Pääkirjoitukset kirjoitti liiton puheenjohtaja. Näkökulma-palstalla liittohallituksen jäsenet kommentoivat ajankohtaisia tai muutoin tärkeinä pitämiään asioita. Toimintapalstalla ovat liiton yhdistykset voineet maksutta tiedottaa tulevasta toiminnastaan. Lehden päätoimittajana toimi liiton puheenjohtaja Antti Holopainen, toimitussihteerinä Marja-Leena Kalkkinen ja palkkiopohjaisena taittajana Asmo Koste. Toimituskuntana oli liittohallituksen nimeämä lehtityöryhmä (ks. edellä kohta 2.4). Lehtityöryhmän tilauksesta toimittaja Hannu Oittinen kirjoitti lehteen mm. henkilöhaastatteluja juttukohtaisin palkkioin. Liiton yhdistykset ja yksittäiset jäsenet olivat hyvin aktiivisia lehden avustajina. Yhdistyksistä tuli lehteen juttuja ja kuvia mm. paikallisista kamppailukysymyksistä, edunvalvontakokemuksista ja yhdistysten muista toiminnoista ja tapahtumista sekä runoja, kaskuja ja tarinoita. Ongelmana on ollut lähinnä palstatilan niukkuus, jonka vuoksi tekstejä on jouduttu lyhentämään eikä kaikki suunniteltu aineisto ole lehteen mahtunutkaan. Lehti painettiin Satakunnan Painotuote Oy:ssä (SPOY). Kokonaispainos oli runsaat 4 000 kpl. Liiton paikallisyhdistysten jäsenet saavat Uusi Invalidi-lehden jäsenetuna. Liiton tilauksina lehteä meni eri järjestöille, päättäjille, virastoihin ym. ja yhdistysten esitysten mukaan paikallisiin terveyskeskuksiin, kirjastoihin ja muihin julkisiin tiloihin. Lehteä on toimitettu yhdistyksille nippuina jaettavaksi jäsenhankinnan tukena ja paikallisissa tilaisuuksissa, ja se on luettavissa myös netissä liiton kotisivuilla. Lehden ilmoitustulot jäivät vähäisiksi joulutervehdysilmoituksia lukuun ottamatta. 6.2. Muu tiedotustoiminta Liiton kannanotot toimitettiin kulloistenkin kohdetahojen lisäksi kaikille eduskuntaryhmille sekä tiedoksi tiedotusvälineille ja liiton yhdistyksille ja aiheen mukaan eri järjestöille. Uudet kotisivut tutussa osoitteessa www.tsil.fi valmistuivat T:mi Juhan Koneella.com:in laatimina maaliskuussa. Kotisivuja on voitu nyt omatoimisesti päivittää ja kehittää liiton toimistossa ja lomakodissa tarpeiden ja voimavarojen mukaan. Liiton esitettä ja Uusi Invalidi-lehteä on käytetty yhdistysten jäsenhankinnan ja esittelyn tukena mm. paikallisissa kunnallisvaali- ym. tilaisuuksissa. Liiton paikallisyhdistyksille tiedotettiin yhdistyskirjeissä, yhdistyskäynneillä, lehdessä ja liiton tilaisuuksien yhteydessä ajankohtaisista edunvalvonta-asioista, järjestöllisistä tehtävistä ja liiton toiminnasta. Mm. liiton kurssien kautta on yhdistyksille toimitettu myös Kelan perusturvaesitteitä ja muita ajankohtaisia aineistoja. Sähköpostia käytetään mm. liiton hallinnossa, ulkoisessa tiedotuksessa ja kirjeenvaihdossa sekä kasvavassa määrin liittohallituksen tiedotuksessa ja yhdistysten ja liiton toimiston välisessä yhteydenpidossa. 7. Sosiaalilomat Sosiaalilomat toteutettiin ensi kertaa yhteistyössä Solaris-lomien kanssa. Solaris-lomien järjestämässä kilpailutuksessa liiton lomapaikaksi valikoitui Vähäjärven lomakoti. Lomaviikot olivat 21. 26.5., 23. 28.7. ja 24. 29.9. Viisipäiväisen täysihoitoloman omavastuuosuus oli 50 euroa. Lomien hausta, uudesta hakukäytännöstä ja kriteereistä tiedotettiin kevään yhdistyskirjeissä, Uusi Invalidi-lehdessä ja liiton kotisivuilla.
Tarvittaessa yhdistyksissä autettiin ikääntyneitä jäseniä uudenlaisten hakulomakkeiden täytössä. Hakemukset toimitettiin pääosin liiton toimiston kautta Solaris-lomiin, joka teki päätökset lomien myöntämisestä. 7(10) Loma myönnettiin kaikkiaan 82 hakijalle, joista 13 joutui perumaan lomansa sairastumisen tmv. syyn vuoksi, ja sosiaaliloman Vähäjärvellä vietti 69 henkilöä, lisäksi kullakin lomaviikolla oli mukana liittohallituksen nimeämä ryhmävastaava. Lomalaisten määrä oli näin ollen lähes puolta suurempi kuin aikaisempina vuosina, jolloin liitto itse haki Ray:lta lomatoiminta-avustukset. Lomalaiset olivat melko iäkkäitä ja pienituloisia vammaisia: keski-ikä oli noin 77 vuotta, yli 80 % oli vähintään 70-vuotiaita ja runsas kolmasosa oli täyttänyt 80 vuotta. Noin joka viidennen kuukausitulot olivat alle 1 000 euroa. Naisia oli lähes 3/4 lomalaisista. Sosiaalilomaviikkojen ohjelmaan lomakodissa kuului tietoa ja keskustelua sosiaali- ja terveyspalveluista sekä monenlaista yhteistä liikunta-, harrastus-, virkistys- ym. ohjelmaa. Lomalaisilla oli myös mahdollisuus verenpaine- ja verensokerin mittaukseen ja henkilökohtaiseen sosiaalineuvontaan sekä hierontaan ja jalkahoitoihin. Palautteet lomaviikoilta olivat hyvin positiivisia. Lomat oli koettu myös mukaviksi tilaisuuksiksi tutustua uusiin ihmisiin, kun väkeä oli eri puolilta maata. Syksyllä sovittiin Solaris-lomien kanssa lomien järjestämisestä yhteistyössä vuosina 2013 14. 8. Kulttuuri- ja harrastustoiminta Liiton XXVIII Vammaiskulttuuripäivät järjestettiin 9. 10. kesäkuuta Vähäjärven lomakodissa. Tapahtumaan osallistui pitkälti toistasataa liiton jäsentä ja ystävää 14 yhdistyksestä ympäri maan. Kulttuuripäivät avasi liiton varapuheenjohtaja Timo Piippo ja juhlapuheen piti puheenjohtaja Antti Holopainen. Tilaisuuden juonsivat Paavo Antikainen Kuopiosta ja Senja Räsänen Helsingistä, ohjelmiston koordinoi Ritva Korhonen Lahdesta ja mm. arpamyynti hoidettiin myös talkoohengessä. Viikonlopun aikana nähtiin laaja kirjo yhdistysten edustajien laulu-, sketsi-, lausunta- ja musiikkiesityksiä. Yhdistysten askartelu- ja käsityökerhojen ja yksittäisten jäsenten kädentaitojen näyttely oli esillä lomakodin Linnea-salissa. Ohjelman lomassa käydyn boccie-kisan päätteeksi kiertopalkinto siirtyi Lappeenrannasta Vilppulan yhdistykselle. Lauantai-iltaa vietettiin 1950-luvun tunnelmissa yhteislaulun, ohjelmaesitysten ja makkaranpaiston merkeissä. Kulttuuripäivien päätteeksi jaettiin kunniakirjat ja annettiin aplodit heille, jotka panoksellaan olivat tehneet kulttuuripäivistä taas kerran niin antoisan ja virkistävän yhdessäolon ja -toimimisen elämyksen. Liiton kurssien ja muiden tilaisuuksien illanvietoissa on osallistujien omaehtoinen ohjelmatoiminta yhteislaulu, musiikki-, laulu- ja runoesitykset, sketsit, tarinankerronta, seuraleikit ym. ollut tärkeänä virkistyksenä ja yhteenkuuluvuuden tunteen vahvistajana. Jäsenistön omia runoja, pakinoita, valokuvia ym. julkaistiin Uusi Invalidi-lehdessä. Liiton paikallisyhdistyksissä toimi aktiivisia, säännöllisesti kokoontuvia askartelu- ja käsityökerhoja sekä ohjelmaryhmiä, liikunta- ja muita harrastuskerhoja. Laulu, musisointi ja käden taidot ovat muutoinkin mukana lähes kaikessa yhdistysten toiminnassa. Yhdistysten retkeily- ja matkailutoiminta oli myös runsasta: retkiä tehtiin toisiin yhdistyksiin, Vähäjärven lomakotiin, teatteri- ym. kulttuuritapahtumiin, lähiseudun luontokohteisiin ja ulkomaillekin. 9. Yhteistyö ja edustukset eri järjestöissä Liiton toimihenkilöt ja muut edustajat osallistuivat yhteistyöjärjestöjen ja asiantuntijaorganisaatioiden, mm. Suomen sosiaali ja terveys (SOSTE) ry:n, Raha-automaattiyhdistyksen (Ray), Valtakunnallisen vammaisneuvoston (Vane), Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ja Demokraattisen Sivistysliiton (DSL) seminaareihin ja tiedotus- ym. tilaisuuksiin. Liiton edustajiksi eri järjestöjen kokouksiin oli nimetty seuraavat henkilöt: - Raha-automaattiyhdistys RAY: Pauli Toikka (varalla Tapio Tenhunen) - Suomen sosiaali ja terveys ry SOSTE: Marja-Leena Kalkkinen (Pauli Toikka) - Suomen DPI ry: Päivi Koivunen (Tapio Tenhunen) - Demokraattinen Sivistysliitto ry DSL: Timo Piippo (Kurt Laine) - Terveysrintama ry: Ritva Korhonen (Anni Tiainen) - Hauhon Reitti ry: Tarja Västilä.
Liiton ehdotuksesta puheenjohtaja Antti Holopainen valittiin SOSTEn valtuuston varajäseneksi. Toiminnanjohtaja Marja-Leena Kalkkinen oli mukana SOSTEn eri teemaverkostoissa. Useilla liiton paikallisyhdistyksillä on edustajansa alueensa vammaisneuvostossa ja muissa paikallisissa vammaisten ja eri järjestöjen yhteistyöelimissä. Yhdistykset ovat myös harjoittaneet eri muodoin yhteistyötä muiden paikallisten järjestöjen, mm. vammais-, potilas-, eläkeläis-, asukas- ja työttömien yhdistysten kanssa. 10. Vähäjärven lomakoti Liiton omistama Vähäjärven lomakoti oli toimintavuonna liiton ja sen paikallisyhdistysten sekä muiden järjestöjen ja yksityisten henkilöiden käytössä. Lomakodissa järjestettiin liiton koulutus- ym. tilaisuudet, yhdistysten virkistys- ja liikuntapäiviä sekä yhteistyössä Solaris-lomien kanssa liiton sosiaalilomat. Toimintavuonna lomakodin käyttö on vilkastunut, ja myös erilaiset perhejuhlat ovat tulleet osaksi lomakodin toimintaa. Vuoden mittaan lomakodissa oli yöpymisiä kaikkiaan 3 810, päivätilaisuuksia 30 ja kävijöitä yhteensä noin 400. Yleinen taloudellinen tilanne ja ihmisten käytössä olevien rahojen niukkeneminen näkyy lomakodissa ryhmien pienentymisinä. Vuoden lopulla lomakodin lämmitysremontissa korvattiin öljylämmitys maalämmöllä. Maalämpöurakan toteuttajaksi valittiin Hämeen Maalämpö kolmen tarjouksen joukosta. Remontin kustannusarvio oli 130 000 euroa, lisää kustannuksia (20 000 euroa) syntyi lämpökaivojen porauksesta, kun kallio olikin oletettua syvemmällä. Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) myönsi lämmitysremonttiin 17 700 euron avustuksen, joka saadaan urakan valmistumisen jälkeen. 8(10) Kesällä järjestetyissä maalaustalkoissa lomakodin sisäänkäynti sai uuden värin - kiitos talkoolaisille. 11. Talous ja henkilöstö Raha-automaattiyhdistyksen (Ray) toiminta-avustukset muodostivat perustan liiton taloudelle ja toimintakyvylle. Toimintavuodelle 2012 Ray myönsi liitolle yleisavustusta 100 000 euroa ja kohdennettua avustusta ikmo- ja neuvontakurssitoimintaan 58 000 euroa. Avustuksiin saadut tasokorotukset auttoivat selviytymään juoksevista kuluista ja mahdollistivat mm. viidennen ikmo-kurssin järjestämisen sekä Uusi Invalidi-lehden kaikkien numeroiden julkaisemisen 12-sivuisina, mutta ei riittänyt esimerkiksi liiton henkilöstön lisäämiseen. Tasokorotuksen saaminen oli edellyttänyt liiton toimistolta mittavaa panostusta yhteydenpitoon Ray:n avustusvalmistelijoiden kanssa ja lisärahoitustarpeiden perusteluun. Tätä jatkettiin haettaessa vuoden 2013 avustuksia syksyllä, jolloin Ray:lle esitettiin myös ikmo- ja neuvontakursseihin kohdennetun avustuksen yhdistämistä yleisavustukseen. Ray:n avustuspäätöksessä vuodelle 2013 ja avustussuunnitelmassa vuosille 2014 16 olikin avustukset yhdistetty ja liiton kokonaisavustuksen tasoa jonkin verran korotettu. Muuhun koulutustoimintaan saatiin tukea DSL:n opintokeskukselta mm. ikääntyneempien osallistujien kurssimaksuja alentavina opintoseteleinä. Liiton suurimpia kustannuseriä olivat henkilöstömenot, Uusi Invalidi-lehti sekä toiminta-avustukset yhdistyksille. Vuoden 2012 tilinpäätös osoittaa poistojen jälkeen 8 158 euron alijäämää. Liiton toimihenkilöinä olivat toiminnanjohtaja Marja-Leena Kalkkinen ja taloudenhoitaja Tarja Västilä, molempien toimenkuvat ovat käytännössä huomattavasti tehtävänimikkeitä laajemmat. Vähäjärven lomakodissa työskentelivät johtajana Tarja Västilä, talonmies-vahtimestarina Pekka Alin, kokkina Pekka Naukkarinen ja siivoojana Lea Ikonen 8.2. asti ja Pirjo Tuominen 1.3. alkaen. Sijaisena ja kiireapuna lomakodin keittiössä ja siivouksessa toimi tarpeen mukaan Marja Kokko. Mittaamattoman arvokkaan panoksen liiton toiminnan ja talouden tueksi antoivat liiton yhdistykset ja yksittäiset jäsenet lahjoituksin ja talkootöin.
9(10) 12. Toiminnan seuranta- ja arviointikäytännöt Tammikuussa kartoitettiin vuosittaisella toimintakyselyllä liiton paikallisyhdistysten toimintamuotoja ja -aktiivisuutta sekä palautetta liiton toiminnan kehittämiseksi. Liittovaltuusto käsitteli maaliskuussa liittohallituksen valmisteleman kertomuksen ja arvion edellisen vuoden toiminnasta ja taloudesta sekä toimintasuunnitelman ja talousarvion vuodelle 2012. Liittohallituksen kokouksissa ja valmistelevissa työryhmissä on säännöllisesti tarkasteltu liiton keskeisten toiminta-alueiden (edunvalvontatyö, neuvonta, koulutus, lehti ja muu tiedotus ym.) toteutusta ja jäsenten palautteita sekä liiton ja lomakodin taloudellista tilannetta ja näkymiä. Koulutustilaisuuksien osallistujilta on kurssien päätöskeskusteluissa ja palautelomakkeilla kerätty systemaattisesti palautetta ja kehittämistoiveita, joita on hyödynnetty koulutustoiminnan ja -muotojen jatkuvassa kehittämisessä. Liiton toimi- ja luottamushenkilöiden yhdistyskäynnit, yhdistysten ja jäsenten yhteydenotot liittoon sekä kurssien ym. tapahtumien yhteydessä käydyt keskustelut ovat täydentäneet kuvaa toiminnasta ja jäsenistön tarpeista. Ray:lle on toimitettu vaaditut seuranta- ja raportointitiedot liiton toiminnasta ja osallistuttu Ray:n ja SOSTEn järjestämiin arviointikoulutustilaisuuksiin. 13. Yhteenvetoa ja arviota Sosiaaliturvan ja -palvelujen heikentäminen ja talouskriisin vaikutusten kaataminen vähäväkisimpien kannettaviksi ovat edelleen korostaneet monivammaisten ja pitkäaikaissairaiden edunvalvonnan tarvetta ja merkitystä. Kuntapalvelujen järjestämistapojen muutokset ja erilaistuminen ovat osaltaan lisänneet tarvetta paikalliseen edunvalvontatyöhön, neuvontaan ja tiedotukseen. Toimintavuonna panostettiinkin etenkin syrjäytymistä ehkäisevään ja paikallista neuvontatyötä tukevaan koulutukseen ja kokemustenvaihtoon sekä tiedotukseen. Palaute yhdistyksiltä ja jäseniltä on ollut positiivista näitä on pidetty tärkeinä ja antoisina. Resurssien niukkuuden vuoksi painotukset ovat toisaalta rajoittaneet toiminnan laajentamista muilla sektoreilla, mm. yhdistyskäyntejä ja osallistumista verkostoyhteistyöhön muiden alan järjestöjen kanssa. Toiminnan kehittämistyössä on keskeistä ollut pyrkimys jatkuvaan sisällölliseen kehittämiseen ja resurssien tehokkaaseen käyttöön. Saavutetut tulokset eivät olisi olleet mahdollisia ilman henkilöstön monitoimisuutta ja hyvää yhteistyötä sekä ennen muuta yhdistysten ja jäsenistön aktiivista osallistumista, tukea ja talkoohenkeä. Vahva yhteisen tekemisen, talkootyön ja osallistumisen henki on toimintavuonna näkynyt mm. neuvonta-, opinto-, harrastus- ym. toiminnan järjestämisenä paikallisyhdistyksissä, runsaana juttutarjontana liiton lehteen, vammaiskulttuuripäivien läpivientinä, aktiivisena osallistumisena ja kokemusten jakamisena liiton kursseilla ja kokouksissa sekä huolenpitona liiton lomakodista. Kiitokset yhdistyksille ja liiton väelle!
10(10) LIITON TOIMINTAA VUONNA 2012 KALENTERIYHTEENVETONA: TAMMIKUU: Yhdistyskirje 1/12 & toimintakysely yhdistyksille Liittohallituksen kokous 28.1 HELMIKUU: Yhdistyskirje 2/12 Yhdistysten vuosikokoukset MAALISKUU: Liittohallituksen kokous 16.3 Liittovaltuustoviikonloppu: seminaari ja kokous 17. 18.3 Uusi Invalidi-lehti 1/12 ilmestyi Ikmo-kurssi 1 (Jyväskylän yhdistys) 26. 30.3 HUHTIKUU: Yhdistyskirje 3/12 Ikmo-kurssi 2 (Lappeenrannan yhdistys) 16. 20.4 TOUKOKUU: Ikmo-kurssi 3 (Lahden ja Keravan yhdistykset) 7. 11.5 Sosiaalilomaviikko 21. 26.5 Uusi Invalidi-lehti 2/12 ilmestyi Liittohallituksen kokous 31.5 KESÄKUU: XXIX Vammaiskulttuuripäivät 9. 10.6 HEINÄKUU: Sosiaalilomaviikko 23. 28.7 ELOKUU: Liittohallituksen kokous 28.8 Yhdistyskirje 4/12 SYYSKUU: Syysseminaari 8. 9.9 Sosiaalineuvontatoiminnan jatko- ja täydennyskurssi 11. 13.9 Uusi Invalidi 3/12 ilmestyi Sosiaalilomaviikko 24. 29.9 LOKAKUU: Ikmo-kurssi 4 (Oulun yhdistys) 8. 12.10 Yhdistyskirje 5/12 MARRASKUU: Ikmo-kurssi 5 (Tampereen ja Vilppulan yhdistykset) 5. 9.11 Liittohallituksen kokous 24.11 Sosiaalineuvontatoiminnan perus- ja kertauskurssi 27. 29.11 JOULUKUU: Uusi Invalidi 4/12 ilmestyi.