Kotitilalta5/2013. bioenergia. Kotimainen. etenee maatiloilla. Konsernilla energiapihi linja s. 7. HK Agrilta uusi sikarehusarja s.

Kotitilalta5/2013 Konsernilla energiapihi linja s. 7 HK Agrilta uusi sikarehusarja s. 18 LSO:lla alkaa vaalivuosi s. 22 Kotimainen bioenergia etenee maatiloilla

SISÄLTÖ 5/2013 Kuva: HooKoo.fi pääkirjoitus S. 24 HK:n Rypsiporsaan kinkku kruunaa joulupöydän. Pääkirjoitus... 3 Kotimainen energia yleistynyt broileritiloilla... 4 Paineilman remontti kutisti sähkölaskun... 7 Tilojen energiaratkaisut omista lähtökohdista... 8 Lämpöä lietteestä, valoa ledeistä... 10 Lämpöä poistoilmasta ja pohjavedestä... 13 Biokaasusta sähköä ja lämpöä... 14 Rehulogistiikan kehittäminen säästää euroja... 16 Optipossu-rehut korkeatuottoisille emakoille ja porsaille... 18 Lisää vaihtoehtoja eläinrahoitukseen... 19 Parhaat mallit konsernin lihanhankintaan...20 LSO:n vaalivuosi alkaa: Suomalaisesta lihasta ylpeys ja vastuu...22 Jouluna herkutellaan Rypsiporsaan kinkulla...24 Ajankohtaista...26 Uuden ajan hankintamies on nainen...28 Snabbt och kort...29 Markkinakatsaus...30 Rehumarkkinat: Kilpailua toimitusketjujen välillä... 31 S. 8 Suomen energiapolitiikka nivoutuu EU:n ilmastotavoitteisiin, sanoo ylijohtaja Esa Härmälä. Kuva: tem.fi Kuva: Harri Jalli S. 14 MTT:n tutkimusnavetassa Maaningalla lietteestä tehdään biokaasua. Koko ketjun voimin ruokatalkoisiin R uoan ja luonnonvarojen riittävyys on aikakautemme polttavimpia kysymyksiä. Elintarvike- ja maatalousjärjestö FAO on ennustanut, että seuraavan 50 vuoden aikana kulutamme ruokaa enemmän kuin viimeisenä 10 000 vuonna yhteensä. Suomen ruokaketjussa päällimmäisiä asioita ovat maatalouden kannattavuuden ohella ympäristö, jäljitettävyys ja muut ruoan alkuperään liittyvät asiat. Näissä riittää työnsarkaa, mutta yhä tärkeämmäksi myös kotimaassa nousee ruokaturva ja ruoan tuotannon lisääminen. EU:n maatalouspolitiikan tuleva uudistus, joka nostaa tuotantoon sidottujen tukien määrää, kannustaa investointeihin ja tuotannon jatkamiseen. Jokaisen tuotantoketjun osan kannattaisi rauhoittaa hetki päivässä ja pohtia kilpailukykyämme. Elintarvikkeiden vaihtotase kasvaa joka vuosi noin 150 miljoonalla eurolla. Suomen kannalta olisi välttämätöntä, että elintarviketuonnista syntyvä lasku ei olisi vientituloja suurempi. Ahkeruus on elinehto kaikessa liiketoiminnassa. Siitä on pidettävä kiinni myös ruokaketjussa. Mielessäni pyörivät varoittavat esimerkit kolmesta valtion ohjauksessa olevasta yrityksestä, jotka viime aikoina ovat työnseisauksillaan pysäyttäneet melkein koko yhteiskunnan kilpailukyvyn. Me HKScanissa olemme olemassa sitä varten, että laadukas kotimainen liha löytää oikeutetun paikkansa kuluttajien pöydissä. Tarkastelemme ketjua entistä enemmän kokonaisuutena kotieläintiloilta kuluttajien pöytiin asti. HK Agrin sulautuessa HK Ruokataloon vuoden vaihteessa ruoantuotannon ketjumme on entistä yhtenäisempi. Tämä näkyy myös konsernitasolla: HKScanin hankintaorganisaatiot alkavat alkuvuodesta toimia yhteisen HKScan Agri -nimen alla. Vuoden tärkein ruokajuhla on ovella. Kotimaiset laatutuotteet ovat taas monien kuluttajien ruokapöydissä. Pysähdytään nauttimaan läheisten kanssa pöydän annista. Hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta! Veli-Matti Jäppilä Pysähdytään nauttimaan läheisten kanssa pöydän antimista. Julkaisija HK Agri, PL 50, 20 521 Turku, puh. 010, 570 150, www.hkagri.fi Päätoimittaja Veli-Matti Jäppilä Toimituspäällikkö Sari Järvinen Toimitussihteeri Raila Aaltonen, puh. 040 543 2390, raila.aaltonen@alkukirjain.fi Toimituskunta Ulf Jahnsson, Harri Jalli, Veli-Matti Jäppilä, Sari Järvinen, Veikko Kemppi (LSO Osuuskunta), Ulla Ketola, Olli Paakkala, Jarmo Seikola, Marja Siltala (HK Ruokatalo), Sami-Jussi Talpila, Katja Toivanen, Essi Tuomola Taitto Päivi Liikamaa, puh. 044 518 9258, paivi.liikamaa@phnet.fi Paino ForssaPrint, ISSN 2242-153X. Osoitteenmuutoksen voi tehdä www.hkagri. fi-sivujen palauteosiossa. Seuraava numero ilmestyy viikolla 8. 2 Kotitilalta 5 /2013 Kotitilalta 5 /2013 3

Kuvat: Kalle Leino Kotimainen energia yleistynyt broileritiloilla Kalle Leino Kehityspäällikkö Suomen hallitus päätti vuonna 2010 uusiutuvien energiamuotojen edistämispaketista, jonka avulla uusiutuvan energian osuus nousisi 38 prosenttiin loppukäytöstä vuonna 2020. Hallituksen tulevaisuusselonteossa tavoitteeksi on asetettu kuusikymmentä prosenttia vuoteen 2050 mennessä. Talous on ohjannut maataloutta voimakkaasti kohti uusiutuvia energiaratkaisuja jo tätä aiemmin. Tällä hetkellä maatalouden koko energiantarpeesta 41 prosenttia otetaan puu- ja peltoenergi- Broilerituotanto kulkee etunenässä kotimaisten energialähteiden hyödyntäjänä. Uusien, entistä taloudellisempien energiaratkaisujen myötä hallituksen pitkäaikaistavoite ylittyy niillä reilusti jo nyt. Oittisella puu antaa lämmön Oittisen tila tuottaa Sastamalassa viljaa sadalla omalla ja kahdellakymmenellä vuokratulla peltohehtaarilla. Tilan päätuotantosuunta ovat broilerit. Broileripaikkoja on noin 120 000. Tila on suomalaisessa broilerintuotannossa suuremmasta päästä, mutta kiinnostavaksi sen tekevät tilan yrittäjät ja poikkeukselliset energiaratkaisut. Broilerinkasvatus aloitettiin vuonna 1990 tyypillisessä 15 000 lintupaikan kasvattamossa. 30 000 lintupaikan laaasta. Jos turve lasketaan mukaan, osuus nousee yhteensä 47 prosenttiin. Esimerkiksi kovaa lämmitystehoa edellyttävä broilerinkasvatus on viidessätoista vuodessa siirtynyt kevyeen polttoöljyyn perustuvista öljykattiloista kahdeksankymmenprosenttisesti uusiutuvaan kotimaiseen energiaan, hakkeeseen, puupellettiin tai tuulivoimaan. Tämä merkitsee valtavaa fossiilisten polttoaineiden kulutuksen vähenemistä ja samalla kotimaisen energian osuuden nousua. Tuotostaso kuntoon Sika- tai siipikarjatilalla energian osuus kokonaiskustannuksista lienee kahdesta prosentista ylöspäin. Viidensadan emakon sikalassa energiankulutus vastaa hyvinkin yhden työntekijän palkkaa sivu- kuluineen, samoin kuudenkymmenentuhannen broileripaikan kanalassa. Energia on maataloudelle suuri kustannuserä ja samalla yksi ympäristöön ja maatalouden imagoon vaikuttavista tekijöistä, mutta energian säästö tai tuotanto on myös suuri mahdollisuus maatiloille. Tähän faktaan ovat heränneet, kasvihuoneyritysten ohella, energiariippuvaiset sika- ja siipikarjatilat sekä maatalouden hallinto. Esimerkiksi ProAgria tarjoaa palvelunaan maatilan energiasuunnitelmaa energian kulutuksen ja säästömahdollisuuksien kartoittamiseen. Energiasuunnitelmia oli tehty vuoden 2012 loppuun mennessä vasta alle kahdellesadalle tilalle, vaikka sen soisi yleistyvän normaaliksi joka tilan käytännöksi. Hyvä tuotostaso on maatilan energiatehokkuuden kulmakivi. Sekä lämmitysenergian että ylläpitoon kuluvan rehuenergian osuus lihakilon tuotantokustannuksesta alenee, kun eläimet saavuttavat nopeasti teuraspainon. Maatilan energiatalous syntyy samoista ainesosista kuin muidenkin tuotantopanosten tehokas käyttö. Ensimmäisenä ja keskeisimpänä tekijänä on hyvä tuotostaso. Kuuden tonnin hehtaarisato syntyy lähes samalla traktorityöllä ja polttoaineella kuin kolmetonninen. Mitä nopeammin sika kasvaa, sen vähemmän se syö viljaa, jonka kasvattamiseen on käytetty polttoöljyä traktorin moottorissa ja viljankuivaamon pannussa. Mitä nopeampi kasvu, sen useammalle kilolle sikalan energiantarve jakaantuu. Energiaa voi säästyä esimerkiksi lämmityksessä yksinkertaisesti säätämällä ilmanvaihtolaitte oikein. Vastuullinen sikatalous -hankkeen ilmanvaihtoasiantuntija Peter van der Voorst totesi noin puolella suomalaisista asiakastiloistaan Jussi Oittisen tilalla on kaksi tilakeskusta omine lämpökeskuksineen. Uudemmassa poltetaan haketta, palaturvetta ja viljan lajittelujätteitä. maksimi- ja minimi-ilmanvaihdon säätövälin olevan tehdasasetuksilla. Tyypillinen nykyaikainen energiansäästöratkaisu on ilmatiivis tai kuivaava viljasiilo, jossa oleva vilja ei kohtuullisena puintikautena vaadi ollenkaan kuivausta. Kuuden tonnin hehtaarisato syntyy samalla polttoainemäärällä kuin kolmetonninen. jennus tehtiin 1997 broilerinkulutuksen kasvun mahdollistettua uusinvestoinnit. Seuraavat laajennukset tehtiin vuosina 2001 ja 2008, tällä kertaa isäntä Jussi Oittisen äidin kotitilalle noin kuuden kilometrin päähän kotoa. Vuonna 2002 tilalle rakennettiin uusi kuivuri, mutta laajennukseen entiseen paikkaan, lähelle lintukasvattamoja, ei saatu rakennuslupaa. Vanhaan kuivuriin rakennettiin 360 kw:n nimellistehoinen lämpökeskus, joka käyttää polttoaineenaan puupellettiä. Sama lämpökeskus pitää huolta kasvattamoiden ja päärakennuksen lämmityksestä sekä viljankuivaamisesta. Lisälämpöä antaa öljypoltin, jota tarvitaan viljankuivaukseen kylmällä ilmalla, esimerkiksi öisin. Uuden tilakeskuksen valmistuessa myös se tarvitsi lämpökeskuksen, jossa nyt poltetaan haketta ja palaturvetta. Uudessa 800 kw:n lämpökeskuksessa palavat myös viljan lajittelujätteet. Polton lämpötila on riittävän korkea, yli 850 astetta, myös raatojen hävitykseen. ja tuulesta tehdään sähkö Oittisen kahden tilakeskuksen broilerit ja viljankuivaamo eivät kuluta fossiilisia polttoaineita juuri ollenkaan. Haketta kuluu noin 1 200 kuutiota, pellettiä 120 140 tonnia ja palaturvetta 250 300 kuutiota. Puuta ostetaan metsänhoitoyhdistykseltä. 4 Kotitilalta 5 /2013 Kotitilalta 5 /2013 5

Maatilan ja yksityistalouden kulutusta vastaava määrä sähköä tuotetaan omalla tuulimyllyllä. Käytettynä Hollannista ostettu voimala alkoi tuottaa sähköä vuonna 2005. Poikkeuksellinen idea tuli edellisen isännän Juha Oittisen mieleen pohjoisen lomareissulla kemiläisistä tuulivoimaloista, joiden soveltumista maatilamittakaavaan hän ehti pohtia 700 kilometrin ajomatkalla. Vuonna 1995 käyttöönotetun myllyn hinta oli 50 000 euroa ja nimellisteho 225 kw. Tärkeänä valintakriteerinä oli sopivuus mantereen olosuhteisiin. Tuulen riittävyys varmistettiin korottamalla myllyä paikan päällä vielä 12 metriä. Alun perin mylly tuotti myös lämpöenergiaa. Sitä varastoitiin 35 000 litran eristetystä nestesäiliöstä tehtyyn varaajaan, johon oli asennettu sähkövastukset. Nyt varaajan kautta kierrätetään hakekeskuksen lämpö. Varaaja antaa aikaa ongelmanratkaisuun, mikäli lämmöntuotanto jostain syystä katkeaisi. Jatkuva kehitys tuo kilpailuedun Oittisten ideat, puulämpö ja tuulivoima, eivät ole uusia. Tila vain hyödynsi niitä varhaisessa vaiheessa ja sovelsi aiempaa rakentamiskokemustaan. Investoinnit ovat seuranneet toistaan ja lisänneet paitsi tilan liikevaihtoa myös isäntäväen osaamista. Jokainen toiminnan kehitysvaihe on perustunut jossain määrin edelliseen askeleeseen. Aalto-yliopistossa opettava KTT, DI Toivo Koski toteaa kirjassaan Investointilaskelmat ja -päätökset: Kuitenkin, varsinkin ns. strategisessa laskentatoimessa korostetaan investointiin liittyvää tieto-taitoa, joka mahdollistaa uusien investointien tekemisen, ja jolla on näin ollen arvoa. Hyvänä esimerkkinä tästä voidaan mainita mm. tuotekehitysinvestoinnit ja tuotantoteknologiset investoinnit. Hyvänä jatkona tälle suora lainaus Jussi Oittiselta (www.oittisentila.fi): Oittisen tilan toimintaa pyritään jatkuvasti kehittämään. Periaate on, että aina on meneillään jokin kokeilu, jonka tuloksia seurataan säännöllisesti. Yksi kehityskohde on viljelykasvien satotasojen ja laadun parantaminen. Uusia energiatuotannon muotoja ja energiansäästötapoja etsitään aktiivisesti, koska energiatehokkuuden merkitys kasvaa tulevaisuudessa. Suunnitelmissa on nykyisten tuotantosuuntien laajentaminen lähivuosina. Lisäksi kartoitetaan uusia liiketoimintamahdollisuuksia. 700 miljoonaa euroa energiaan Suomessa maatalous käyttää energiaa vuodessa reilut kymmenen terawattituntia 1, kymmenen miljardia kilowattituntia. Jos energia tuotettaisiin öljyllä, sitä tarvittaisiin miljardi litraa vuodessa. Määrällä täyttäisi Helsingin Linnanmäen pyöreän vesitornin 62 kertaa ja puoli tornillista jäisi yli. Seitsemän sentin kilowattituntihinnalla laskettuna maatalouden käyttämän energian hinnaksi muodostuu 700 miljoonaa euroa. Vastaavan öljymäärän hiilidioksidipäästöt olisivat 6,7 miljoonaa hiilidioksiditonnia. Maatalousympäristöön suhteutettuna tuolla energian kokonaismäärä voitaisiin hoitaa noin 50 000:n 1500 lihasian sikalan vuosittainen sähkö- ja lämmitysenergian kulutus. Sikaloista tosin onneksi enää vähemmistö lämmitetään öljyllä. 1 http://tike.multiedition.fi/tike/tietosarka/2013/huhtikuu/paakirjoitus.php Hakekeskuksen lämpö kiertää 35000 litran varaajan kautta, mikä antaa puskuria häiriötilanteisiin. Paineilman remontti kutisti sähkölaskun HK Ruokatalon tavoitteena on vähentää vuoteen 2016 mennessä energiankulutustaan yhdeksällä prosentilla vuoden 2010 tasosta. Forssassa onnistuttiin leikkaamaan paineilmajärjestelmän sähkönkulutusta lähes kolmanneksella. Seppo Noko Käyttöinsinööri HK Ruokatalo liittyi viime vuonna kestävän kehityksen periaatteitaan noudattaen elintarviketeollisuuden energiatehokkuussopimukseen. Sopimuksessa tuotantolaitosten energiankulutukselle asetetaan säästötavoite, jonka toteutumista seurataan vuosittain. Tältä pohjalta ja myös ISO 14001 -ympäristösertifikaatin jatkuvan parantamisen periaatetta noudattaen tuotannossa haetaan ja toteutetaan aktiivisesti erilaisia ympäristönsuojeluun ja energiansäästöön tähtääviä toimenpiteitä. Yksi niistä oli Forssan teurastamon paineilmajärjestelmän uusiminen. HK:n Forssan teurastamo on Suomen suurimpia sikateurastamoita, joten pienilläkin parannuksilla tekniikassa tai prosessissa on huomattavia vaikutuksia laitoksen energiankulutukseen. Lähtötilanteessa Forssan paineilmakeskuksessa oli kuusi kompressoria, joiden moottoritehot olivat 90 160 kw, ja keskitetty ohjausjärjestelmä kokonaisuuden valvontaan ja hallintaan. Järjestelmän parantamiseksi käynnistettiin kehitysprojekti, kun osa komponenteista oli elinkaarensa loppupäässä. Aluksi mitattiin paineilman virtausmäärät, kompressoreiden energian kulutus ja tehtiin erillinen mittaus putkiston mahdollisista vuodoista. Tulokset osoittivat, että järjestelmän toiminnassa ja tehokkuudessa oli parantamisen varaa. Paineilmaverkoston vuotoja alettiin heti jäljittää ja korjata. Samalla päätettiin varmistaa verkoston tiiviyttä säännöllisin väliajoin tehtävillä mittauksilla. Analyysien pohjalta todettiin, että ohjausjärjestelmä ei ole nykyolosuhteisiin riittävän tarkka ja nopea. Järjestelmä ohjasi isoja sähkömoottoreita, jolloin lyhytkin käyntiaika ylisuurella teholla kulutti paljon energiaa. Uusi, niin kutsuttu adaptoiva ohjausjärjestelmä hankittiin Atlas Copcolta. Se kykenee toteutunutta kulutusta hyödyntäen oppimaan ja ottamaan käyttöön energiatehokkaimman käyttötavan. Lisänä järjestelmässä on reaa- Osaaminen yhteiseen käyttöön HKScanissa liaikainen virtaamien, tehon, paineen ja kastepistelämpötilan mittaus. Samassa yhteydessä hankittiin uusi taajuusmuuttajakäyttöinen kompressoriyksikkö, jolla korvattiin kaksi huonokuntoista vanhaa. Uusi kompressori kytkettiin muiden tapaan keskitettyyn lämmön talteenottojärjestelmään, missä jäähdytyslämpö käytetään hyödyksi mm. käyttöveden lämmityksessä. Kun kaikki paineilmakeskuksen muutokset olivat käytössä, tehtiin tarkistusmittaus, jonka tulokset ylittivät asetetut tavoitteet. Paineilmakeskuksen sähkönkulutus oli laskenut lähes 30 prosenttia. Tarkemman ohjauksen myötä saatu tasaisempi paineilman paine omalta osaltaan auttaa tuotantoa entistä parempaan tulokseen. Muutokset laskivat paineilmakeskuksen sähkönkulutusta kolmanneksella Energian säästöllä on suuri merkitys niin HKScanin taloudelliselle kilpailukyvylle kuin tuotannon ympäristövaikutuksille. Konsernin ympäristöasioista vastaavan Vera Söderbergin mukaan nämä asiat kulkevat tiiviisti käsi kädessä. Kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen on HKScanille erittäin tärkeää, ja yksi merkittävä keino päästä tavoitteeseen on vähentää energian kulutusta. Energian kulutusta vähennetään konsernin toimipaikoissa monin tavoin. Käyttövettä lämmitetään prosesseista talteen otettavalla lämmöllä, valaistuksessa suositaan led-lamppuja, ajastimia ja liiketunnistimia. Veden lämpötilaa voidaan monissa prosesseissa alentaa ilman haittaa lopputulokselle. Konsernissa tehostetaan tietojen ja kokemusten vaihtoa energiatehokkuutta parantavista käytännöistä toimipaikkojen kesken, Söderberg lupaa. Meillä on paljon asiantuntemusta, joka hyödyttää kaikkia, kun se saadaan yhteiseen käyttöön. Raila Aaltonen 6 Kotitilalta 5 /2013 Kotitilalta 5 /2013 7

Tilojen energiaratkaisut omista lähtökohdista Tilan energiaratkaisu voi tukea omaa elinkeinoa tai siitä voi kehittää elinkeinon. Kansallisen energiapolitiikan teon mahdollisuudet ovat pienentyneet. Tiloilla on mietittävä energiaratkaisut omista lähtökohdista, työ- ja elinkeinoministeriön energiaosaston ylijohtaja Esa Härmälä viestittää. Teksti ja kuva Raila Aaltonen Esa Härmälä antaa vinkin kaikille, jotka haluavat osoittaa asiantuntemuksensa EU:n energia- ja ilmastopolitiikasta: sano luku 20 viisi kertaa. Vuonna 2008 tehdyn päätöksen mukaan EU pyrkii vähentämään päästöjään vuoteen 2020 mennessä 20 prosenttia, nostaa uusiutuvan energian osuuden 20 prosenttiin ja parantaa energiatehokkuutta 20 prosenttia. Vertailuvuosi on 1990. Tavoitteita on helppo asettaa, mutta elävä elämä lyö toteutuksen rattaisiin kapuloita. Viisi vuotta sitten ei osattu ennustaa, että EU olisi tänä päivänä taloudellisessa ja sosiaalisessa kriisissä. Ei nähty fossiilisten polttoaineiden renessanssia. Ei osattu aavistaa ydinvoiman vaikeuksia. Päästökauppajärjestelmä ei ohjaakaan investointeja siten kuin suunniteltiin, ja uusiutuvat energiamuodot vaativat edelleen tukia. Ja nyt pitäisi asettaa tavoitteita jo tuleville vuosikymmenille, Härmälä miettii. Tavoitteet kiristyvät joka tapauksessa vuoden 2020 jälkeen. Ongelma on, että ristiriitaiset tavoitteet ja niistä johdetut ohjausvälineet alkavat toimia toisiaan vastaan. Esimerkiksi aurinko- ja tuulivoiman tuki on alentanut päästöoikeuksien hintaa. Jos tavoitteita tiukennetaan yhä, ristiriidat pahenevat. Suomen kannalta on tärkeää keskustella, minkälaisia ja miten sitovia tavoitteita jatkossa asetetaan. Kun tavoitteet kiristyvät, niihin ei päästä vain puun käyttöä lisäämällä, Härmälä huomauttaa. Energian hinta nousee ja kustannusten optimointi käy vaikeammaksi. Sivuvirroista energiaa Suomi on lisännyt ja lisää edelleen voimakkaasti metsäenergian käyttöä. Kaukolämpöä tuottavissa voimaloissa turvetta korvataan enenevässä määrin metsähakkeella. Härmälän mukaan tämä on kansallinen etu ja linjalla kannattaa pysyä, päättipä EU mitä tahansa. Meillä on voimalat, hankintaketjut ja osaaminen olemassa. Tilanne on ihan eri kuin sellaisessa maissa, joka joutuu rakentamaan uusia energiajärjestelmiä uusiutuvan energian osuuden kasvattamiseksi. Jatkossakin uusiutuva energia syntyy Suomessa sivuvirtana puunkorjuun yhteydessä. Jos metsäteollisuus kuihtuu tässä maassa, tulee ilmastotavoitteenkin saavuttaminen vaikeaksi. Härmälä ei usko pellolla tuotettavien energiakasvien mahdollisuuksiin. En jaksa uskoa, että viljelijöiden kannattaisi tuottaa pelkästään energiaa. Se Agronomi Esa Härmälä Osastopäällikkö TEM:n energiaosastolla 2010 Euroopan lannoiteteollisuusyhdistyksen toimitusjohtajana Brysselissä 2006 2010 MTK:n puheenjohtajana 1994 2006, sitä ennen mm. pääministeri Esko Ahon talouspoliittinen neuvonantaja ei ole kustannustehokasta, ja hiilijalanjälki kasvaa isoksi. Ruoantuotannon sivutuotteet sen sijaan voidaan perustellusti käyttää energiantuotannossa. Esa Härmälän mielestä kotimainen liha on eettisempää syötävää kuin maailman toiselta laidalta rahdattu kasvis. Tykkään makkarasta ja syön lihaa hyvällä omatunnolla, hän sanoo. Biokaasua ei joka tilalle Omia energiaratkaisujaan pohtivia tiloja Härmälä kehottaa ajattelemaan myös elinkeinopoliittista näkökulmaa. Tilan energiaratkaisu voi tukea omaa elinkeinoa tai siitä voi kehittää elinkeinon. Lämpöyrittäjyys on joillekin mahdollisuus. Oman energian tuottaminen vaatii halua, aikaa ja osaamista. Jos on rakentanut 100 lehmän navetan, niin tulee miettiä tarkkaan, mistä se toimeentulo tulee, hän sanoo, eikä kehota lisäämään työtä ja stressiä enää energiaratkaisuilla. Kukaan ei elä sillä, että pitää tupansa lämpimänä. Kotieläintiloilla on luonnollisesti kiinnostusta biokaasulaitoksia kohtaan. Härmälä on varovainen. Siinä pitää lyödä monta kärpästä yhdellä iskulla: energian lisäksi sillä tulee ratkaista ravinnetalouden ongelmat. Riittävä yksikkökoko vaaditaan, en pidä mahdollisena, että joka karjasuojan päässä olisi oma biokaasulaitos. Biokaasun tuotannon talous perustuu Härmälän mukaan ennen kaikkea porttimaksuihin. Toisin sanoen toimija, jonka on päästävä eroon tietystä jätteestä ekologisesti hyväksyttävällä tavalla, maksaa tavaran vastaanottajalle. Tämä voi tuoda laitokselle kannattavuuden. Tilakohtaisesti mietittävä asia tämäkin, kuten lämmitysratkaisut, Härmälä sanoo. Maatalous tarvitsee öljynsä Fossiilisten polttoaineiden käytön arvioidaan maailmassa kasvavan vielä ainakin seuraavat 20 vuotta. Suomen öljyriippuvuus on muihin EU-maihin verrattuna vähäinen: meillä öljyn osuus energiajärjestelmässä on alle 25 prosenttia, kun osuus on EU:ssa keskimäärin 40 prosenttia. Yhteiskunnan öljyriippuvuus laskee tasaisen varmasti. Lämmön ja sähkön tuotannossa öljyttömyys on jo pitkällä. Maatalous ja koneurakointi sekä liikenne ovat riippuvaisia öljystä jatkossakin, sanoo Härmälä. Muista fossiilisista polttoaineista maakaasu pyritään Härmälän mukaan säilyttämään suomalaisessa paletissa, onhan sille verkosto ja käyttäjät olemassa. Sama infra sopii myös uusiutuvista raaka-aineista tuotetun kaasun jakeluun. Mahdollisia raaka-ainelähteitä ovat puu ja mm. eläinrasvat. Myös turve määritellään fossiiliseksi polttoaineeksi. Se on Härmälän mukaan vaikeassa tilanteessa. Tarvitsemme huomattavat määrät turvetta nykyisen voimalaitoskannan käyttöaikana. Hakkeen käyttömahdollisuuksia lisätään aina kun voimaloita uusitaan. Tavoitteena on vähentää turpeen käyttöä harkitusti, mutta aivan pieneen se ei voi mennä. Turvemaat ja niiden päästöt noussevat puheenaiheeksi EU:ssa, kun ilmastopolitiikan road mappia vuoteen 2050 laaditaan. Härmälä ennakoi hankalia keskusteluja. MTK:n täytyy olla tässä todella tarkka, sillä huonosti mennessään tästä voi tulla maataloudelle hankaluuksia. 8 Kotitilalta 5 /2013 Kotitilalta 5 /2013 9

Kuivaava siilo säästää reijo keskisen vuonna 1977 rakennetussa lihasikalassa on neljässä osastossa yhteensä 800 sikapaikkaa. Pariskunta hoitaa myös Liisa Keskisen kotitilan 350-paikkaisen lihasikalan. Peltoalaa on kahdella tilalla yhteensä runsaat sata hehtaaria. Kun vanha viljakuivuri alkoi olla tiensä päässä, Keskiset rakensivat kuivaavan siilon syksyllä 2012. Kustannus pohjatöineen oli 75 000 euroa. Rakentamiseen Keskinen sai investointitukea ja korkotukilainaa. Viisimiehinen liettualainen asentajaryhmä pystytti siilon viidessä päivässä. Reijo Keskinen kasvattaa lihasikoja Pälkäneellä. Vaihtoehtona oli uusi kuivuri, jonka lisäksi olisi tarvittu myös lisää varastotilaa, tai peltojen vuokraaminen pois ja jatkaminen pelkästään sianlihan tuotannossa. Siiloinvestointi osoittautui järkevimmäksi vaihtoehdoksi. Siilo täytetään yläkautta traktorikäyttöisellä viljaruuvilla. Sekoitusruuvit pyörivät hitaasti ja uusi vilja sekoittuu siilossa olevaan viljaan. Siiloon puhalletaan alta päin ilmaa. Sekoituksen ansiosta kuivaus on tasaista ja viljamassa myös ilmavampaa, jolloin kuivaaminen on tehokasta. Käsittelyn jälkeen viljan kosteusprosentti on noin 16. Ohraa siiloon mahtuu 376 kuutiota. Lihasikojen ruokinnassa käytetään omaa viljaa 390 tonnia vuodessa. Loput ostetaan lähinaapureilta. Lisäksi käytössä on ST1:n liemi, rypsiöljy ja tiiviste. Keskinen kehuu siiloratkaisua erittäin onnistuneeksi. Rehuseoksiin käytettävän viljan laatu pysyy sekoituksen ansiosta aina tasalaatuisena. Myös kuivauskustannus on pudonnut reilusti aikaisempiin vuosiin verrattuna. Tänä syksynä sähköä kului vain 300 euron edestä. Puintiaikana työn ja ajan säästö on huomattava, kun viljan kuivaaminen kuivurilla jää pois. Ennen meni yöt valvoessa kuivurilla, mutta nyt pääsee oman rakkaan viereen yöksi, Reijo Keskinen sanoo. Kuvat: Esa Heikkilä Kuivaava viljasiilo säästää työtä, aikaa ja rahaa. Lämpöä lietteestä Kuva: Kimmo Haapanen Lämpöä lietteestä, valoa ledeistä Tuotantotilojen lämmitys ja valaistus sekä viljan kuivaaminen vaativat energiaa, jonka hintaan ei lyhyellä tähtäimellä juurikaan voi vaikuttaa. Jutussa esiteltävät tilat ovat vähentäneet energian käyttöä harkituilla investoinneilla. Työryhmä Esa Heikkilä, Elina Santavuori, Antti Ylöstalo Piirros Kati Kelo pöytyän karinaisten kylässä välikasvattamoa ja lihasikalaa pitävät Reijo ja Outi Haapanen siirtyivät tämän vuoden alussa ottamaan lämpöä talteen sikalan lietteestä. Haapasilla on 10 vuoden kokemus maalämmöstä tilan päärakennuksessa. Lämmön talteenotto lietteestä on sille luontevaa jatkoa. Isäntä asensi järjestelmää varten lihasikalan lietekuilujen pohjalle pintaasennuksena keruuputkistoa noin 1 000 metriä. Osa putkista on upotettu pohjabetoniin, mutta suurin osa on kiinnitetty lantakourun pohjaan. Normaalista 40 mm:n muovisesta vesiputkesta tehty keruuputkisto on eristettyä PEM-runkolinjaa pitkin yhteydessä kahteen lämpöpumppuun. Tarkasteluhetkellä putkistossa kiertävän etanolin ja veden seos oli 5-asteista ja tulolinjan 12-asteista. Lämpö johdetaan sikalan lattialämmitysputkistoon, joka saa energiansa yksinomaan lietteestä. Saman järjestelmän avulla lämmitetään 1000 litran varaajassa olevaa käyttövettä hyödynnettäväksi liemiruokinnassa ja osastojen pesussa. Kuumavesipesurin tilalle hankittiin kylmävesipesuri, johon otetaan 40 50-asteiseksi esilämmitettyä vettä. Järjestelmän suunnitteli ja asensi Timotek, joka myös toimitti suurimman osan laitteista. Toimitusjohtaja Timo Reijo Haapanen otti lietteen lämmön hyötykäyttöön lihasikalassa. Timo Routakangas (oikealla) suunnitteli järjestelmän, jota laajennetaan vielä maalämpöputkiston avulla. Tärkeintä järjestelmässä on oikea mitoitus ja räätälöity kokonaisuus. Routakankaan mukaan hyötysuhteeksi saadaan 1: 4 5 ja teoreettiseksi tehoksi noin 50 kw. Tärkeintä järjestelmässä on oikea mitoitus ja räätälöity kokonaisuus tilan ja sikalan tarpeiden mukaan. Kaksi lämmityspiiriä Haapanen aikoo kehittää järjestelmää niin, että myös tuloluukkujen alapuolella olevaan deltaputkistoon mene- 10 Kotitilalta 5 /2013 Kotitilalta 5 /2013 11

vä vesi lämmitetään. Maalämmön keruuta varten hän on asennuttanut lisäputkiston sikalan ulkopuolelle maaperään noin metrin syvyyteen 1 400 metrin matkalle. Lisäksi hän on hankkimassa toista varaajaa. Tällöin lämpöpumppu tuottaa lämpöä vuorotellen kahteen eri lämmityspiiriin. Toisen piirin lämpötila pidetään alhaisena lattialämmitystä varten, ja toiseen ajetaan niin kuumaa kuin lämpöpumppu pystyy tuottamaan. Järjestelmä voitaisiin toteuttaa myös yhdellä varaajalla, jolloin lattialämmityspiirin vesi suunnattaisiin alas kuumemmasta vedestä. Tällöin lämpöpumpun hyötysuhde olisi kuitenkin merkittävästi alempi. Kahden erillisen piirin järjestelmässä hyötysuhde matalampilämpöisen veden tuotossa voi nousta jopa lähelle seitsemää. Led-valo sopii broileri kasvattamoon Edullista valoa Valolähde Käyttöaika Sähkön tarve/v, kwh Vuosikustannus, * Säästö, /v 50 kpl hehkulamppu 60 W 18 h/vrk 19710 2957 50 kpl led-lamppu 11 W 18 h/vrk 3614 542 2415 *) energian hinta 0,15 /kwh Kuva: Kimmo Haapanen nenee yli 2 400 eurolla vuodessa. Lamput ovat kalliita, mutta niiden käyttöikä on käytännössä jopa 25 000 tuntia. Ne ovat myös turvallisia, ympäristöystä- Öljykattila virattomaksi Muutoksen jälkeen laskennallinen teho nousee 75 kw:iin. Tavoitteena on tehdä öljykattilan käyttö kokonaan tarpeettomaksi. Lietteen lämpötilan aleneminen vähentää ammoniakin syntymistä ja parantaa siten ilman laatua sikalassa. Ilmanvaihdon paraneminen ja sikojen hyvinvoinnin lisääntyminen ovat tärkeitä kannustimia järjestelmän hankkimiseen. Samalla poistoilman hajuhaitat vähenevät. Haapanen on laskenut säästävänsä lämmitysöljyä noin 7 000 litraa vuodessa. Kokonaissäästöksi hän arvioi noin 5 000 euroa, sillä lisääntynyt sähkönkäyttö tuo lisälaskua noin 1 500 euroa vuodessa. Investoinnin takaisinmaksuaika ei tule olemaan montaa vuotta. Lämmön talteenotto lietteestä toimii itsellään eikä vaadi työtä kuten hakelämmitys. Led-lamppuja ostettaessa kannattaa kiinnittää huomiota niiden värilämpötilaan. Kuva HK Agrin nuorikkokasvattamosta. broilerien hyvinvointidirektiivi vaati monella tilalla nostamaan valotehoa kasvattamoissa. Led-lamput ovat yleistyneet hehkulamppujen korvaajana. Hyviä käyttökokemuksia led-valoista hehkulamppujen tilalla on tullut paljon. Ledeillä on pystynyt jopa käyttämään entistä kirkkaampaa kasvatusvalaistusta. Jo noin 750 neliön hallissa säästö on todella merkittävä verrattuna hehkulamppuihin. Kun 50 tavallista hehkulamppua korvataan 50 led-lampulla, sähkölasku pievällisiä ja heti syttyviä. Lamppujen takuu on kolme vuotta. Lampuissa kannattaa kiinnittää huomiota enemmän valotehokkuuteen (lumen) ja värilämpötilaan kuin watteihin (W). Hehkulampun valotehokkuus on 11, energiansäästölampun 40 ja ledlampun 75 lumenia wattia kohti. 11 watin led-lamppu vastaa näin valotehokkuudeltaan 75 watin hehkulamppua. Led-lamppujen valon on oltava sävyltään lähellä lämmintä valkoista, 2 700 3 000 kelviniä (K). Lamput ovat himmennettäviä ja säätö onnistuu pääosin vanhoilla, hehkulampuille tarkoitetuilla himmentimillä. Yleensä hehkulamppusäätimet vaativat yhden hehkulampun asentamisen led-linjaan, jotta säätimien vaatima minimiteho täyttyy. Ihminen ja linnut erottavat hehkulamput led-lamppujen seasta, joten niiden sijainti on suunniteltava ennen asentamista. Lämpöä poistoilmasta ja pohjavedestä Poistoilman lämpö otetaan talteen kuvan yläreunassa olevalla muoviputkikennostolla. Kenno ei tukkeudu sikalapölystä, koska sitä pestään vedellä jatkuvasti. Kuvat: Kimmo Haapanen Kimmo Haapanen Kehitysasiantuntija Satafood Kehittämisyhdistys ry S ikalan poistoilmassa on paljon lämpöenergiaa, joka voidaan ottaa talteen ja käyttää sisään tulevan ilman lämmitykseen. Clephas Jacobsin sikatilan lämmitys- ja lämmön talteenottojärjestelmä on hyvä esimerkki energiatehokkaasta tuotannosta. Hollannin Veulessa sijaitsevalle 670 emakon tilalle rakennettiin uudet porsitus- ja välikasvatusosastot vuonna 2010. Sikalan poistoilma kerätään yhteen paikkaan joka osastolta. Poistoilmasta otetaan lämpöä talteen veden ja glykolin seokseen ja samalla poistoilma pestään lähes hajuttomaksi. Lämmennyt vesi pumpataan lämmityskennostoon, jossa tuloilman lämpötila nostetaan vähintään kahdeksaan asteeseen. Kylmillä jaksoilla keskitalvella tuloilman lämmönvaihtimen vettä lisälämmitetään lämpöpumpulla, johon otetaan energiaa pohjavedestä. Jacobs pyrkii varmistamaan eläimille optimaaliset karsinaolosuhteet. Tuloilmaa aletaan lämmittää aina ulkolämpötilan painuessa alle 10 asteeseen. Esilämmitetty ilma johdetaan osastoille lattian alla olevia kanavia pitkin. Porsaiden kasvatusosastoilla ja porsitusosastoilla käytetään nukkumisalueella lattialämmitystä. Kiertoveden lämpötila nostetaan noin 40 asteeseen ener- Lämmönvaihtimesta lämminnyt vesi pumpataan tuloilman lämmönvaihtimeen pöydän alla olevalla pumpulla. Ilmanvaihdon ja lämmön talteenoton ohjauskeskus on seinällä. Veden siirtoputket ovat isoja virtausvastuksen pienentämiseksi. Sikalan kaikilta osastoilta poistoilma kerätään yhteen rakennuksen välipohjassa olevaan kanavaan. Ilma kulkee kanavaa pitkin lämmön talteenottoon ja pesuun, joka on sikalan päädyssä toisessa kerroksessa. giatehokkaiden lämpöpumppujen avulla, jotka ottavat energiaa pohjavedestä. Keskitetty ilman sisäänottojärjestelmä mahdollistaa tuloilman jäähdyttämisen pohjavedellä kesän kuumina päivinä. Lämmön siirtäminen poistoilmasta tuloilmaan vie erittäin vähän energiaa, koska sähköä kuluu vain veden pumppaamiseen. Energiatehokkuus on korkea 500 700. Kokonaisenergiasta noin 80 prosenttia voidaan ottaa talteen ja kierrättää. Sikalaan menevä ilma esilämmitetään lämmönvaihtimessa. Ilma virtaa sinisen kennon läpi lattian alla olevia kanavia pitkin osastoille. Kuumina päivinä lämmönvaihtimeen pumpataan kylmää pohjavettä, joka jäähdyttää ilmaa muutamalla asteella. 12 Kotitilalta 5 /2013 Kotitilalta 5 /2013 13

Biokaasusta sähköä ja lä mpöä MTT:n tutkimusyksikön biokaasulaitos Maaningalla valmistui uuden pihaton myötä vuonna 2009. Laitoksen tuottama sähkö kattaa 40 prosenttia 120 lehmän navetan sähköntarpeesta. Harri Jalli Tuotantoneuvoja Laitoksessa on lietetilavuudeltaan 260 kuution reaktorisäiliö ja samansuuruinen jälkikaasutussäiliö. Betoniset säiliöt on upotettu maahan ja niissä on 70 millin uretaanieristys. Lämminvesikierto pitää reaktorisäiliön lämpötilan 37 asteessa, tutkija Ville Pyykkönen kertoo. Reaktoriin syötetään 3 500 kuutiota naudan lietelantaa vuodessa, eli laskennallisesti vajaat kymmenen kuutiota päivässä. Lietteen määrä vaihtelee esimerkiksi lehmien laidunnuksen mukaan, mutta se ei häiritse prosessia. Lisäsyötteenä käytetään säilörehua. Rehu käsitellään ensin seosrehuvaunulla ja syötetään reaktoriin syöttöpöydällä. Säilörehun lietettä korkeampi kuivaainepitoisuus ja biohajoavuus on kaasuprosessin kannalta edullinen. 800 kilon säilörehumäärä lisää kaasuntuotantoa 60 prosenttia, mutta myös se- koitustarve lisääntyy. Tämänkokoisessa reaktorissa säilörehua voi syöttää enintään 1 500 kiloa päivässä. Suurilla syöttömäärillä kevyt materiaali voi muodostaa reaktoriin kelluvan lautan. Massa siirtyy painovoimaisesti säiliöstä toiseen ja säilörehu voi myös tukkia ylivuotoputken. Suunnitteilla on pumppausjärjestelmä, jolla massan kulku varmistetaan. Laitokseen kuuluu myös 500 kuution kaasuvarasto, joka vastaa noin 1,5 2 vuorokauden kaasutuotantoa. Päivittäisellä 10 lietekuution ja 800 säilörehukilon syötteellä tuotos on 330 kuutiota biokaasua, josta 180 kuutiota on metaania. Se voidaan hyödyntää CHP-yksikössä ja kaasukattilassa. Osa tuotetusta lämmöstä ja sähköstä käytetään reaktorin toimintaan ja lämmitykseen. Nettosähköntuotanto on 70 MWh ja nettolämmöntuotanto 380 MWh vuodes- Kuvat: harri Jalli Kaasuprosessiin syötetään vajaat 10 m 3 lietettä ja 800 kiloa säilörehua päivässä. sa. Sähkö käytetään navetassa ja lämpö MTT:n rakennusten lämmittämiseen. Navetan sähköntarpeesta 40 prosenttia tuotetaan biokaasulla. Laitoksen hinta on noin 350 000 euroa. Kun laitoksen sähköllä korvataan ostosähköä ja lämmöllä öljyllä tuotet- Maaningan biokaasulaitos maksoi 350 000 euroa, ja sen takaisinmaksuaika on 13 vuotta. tua lämpöä, laitoksen takaisinmaksuaika on 13 vuotta. Jos laitos pystytään rakentamaan edullisemmin, tilanne muuttuu nopeasti. Toinen vaihtoehto tuottojen lisäämiseen on liikennekaasun tuottaminen. Se vaatisi investointia kaasunpuhdistuslaitokseen. Käsittelyjäännös on peltolannoitteena parempaa kuin tavallinen lietelanta. Kokonaistypen pitoisuus on suunnilleen sama, mutta kasveille käyttökelpoisen liukoisen typen pitoisuus suurempi kuin raakalietteessä. Ammoniumtypen suuri osuus edellyttää lietteen välitöntä multaamista. Hajuhaitat ovat pienempiä ja kaasutus tuhoaa rikkasiemeniä ja patogeenejä. Meillä Suomessa on kymmeniä laitoksia, Saksassa niitä on tuhansia. Biokaasulaitosten laajempi yleistyminen vaatii meillä poliittisia päätöksiä, toteaa Ville Pyykkönen lopuksi. Uusinta tuotantoteknologiaa Kotieläintutkimus Maaningalla keskittyy maidontuotantoon ja sen teknologiaan. Nykyaikainen navettateknologia eli NYT-hanke on tutkinut uusia innovaatioita ja tekniikoita vasikoitten juotosta kiimanseurantaan, kertoo tutkija Sari Kajava. Yhteistyö paikallisten viljelijöiden ja koulujen kansa on tiivistä. Hankkeessa on mukana myös viljelijäkoulutusta. Se antaa paljon lisätietoa myös tutkijoille. Tutkimusnavetta on periaatteessa normaali 120 lehmän tuotantoyksikkö, joka on varustettu tieteellisen tutkimuksen vaatimilla laitteilla. Kahdessa 25 lehmän osastossa on eläinkohtaiset ruokinnan seurantajärjestelmät. Navetassa on ensimmäisenä maailmassa paikannusjärjestelmä, jolla eläinliikennettä voidaan seurata jatkuvasti. Tutkimus vaatii paljon työvoimaa ja päivittäisessä työskentelyssä on noin kymmenen henkeä. Maidontuotannon perustutkimusta on tehty paljon. Ruokintakokeita voi pyöriä navetassa useitakin samanaikaisesti. Hyvinvointitutkimus on lähtenyt käyntiin viime vuosina, mutta tehtävää on vielä paljon ja tuotantoympäristön tutkimus elää murrosvaiheessa. Sari Kajavan mielestä seuraava tutkimuskohde voisi olla ruokinnan vaikutus lehmien kestävyyteen ja hyvinvointiin. Tilakokeetkin ovat jatkossa mahdollisia. Viimeksi tilakokeita tehtiin juottokoneitten käytännön testaamisessa. 14 Kotitilalta 5 /2013 Kotitilalta 5 /2013 15

Maatilojen koon kasvun myötä matkat pellolle pitenevät. Samaan aikaan pitää korjata entistä suurempia satoja ja siirtää lantaa pidempiä matkoja. Savoniaammattikorkeakoulun Rekka-hankkeessa kehitetään karjatiloille parempaa rehulogistiikkaa. Nykyiseltä tilalta selkeästi kauempana olevalta peltoalueelta rehun kuljettaminen maksaa ja siirtymiseen menee paljon aikaa. Rekka-hankkeen taustaa voisi kuvata maanviljelijän ajatuksella: Kannattaako tuolta asti hankkia peltoa säilörehun korjuuta varten? Pitäähän lantakin ajaa vielä sinne. Kuluuko työaika tien päällä? Maatilan laajentumiseen liittyy kiinteästi koneinvestoinnit ja korjuumenetelmien vertailu. Koska kahta samanlaista maatilaa ei ole, jokaisessa tapauksessa ratkaisu on ainutkertainen. Hankkeen tavoitteena on kartoittaa rehun siirron pullonkaulat, löytää tehokkaita ratkaisuja ja antaa kehitysideoita karjatiloille. Tilan laajennus ja rehunkorjuun uudelleen organisointi on helpompaa, kun kustannuksista on ajantasaista tietoa. käytetty kuvitteellista tilannetta ja kustannusten perusteena on käytetty KMkalenterin tuntihintoja. Rekan lastaus tässä esimerkissä on tehty auton omalla nosturilla, muissa traktorilla. Saman esimerkin voi laskea tilakohtaisilla tiedoilla rehunkuljetusajan laskurilla (rekka.savonia.fi). Siirtokustannus nousee pienillä vaunuilla erittäin nopeasti verrattuna suuriin kuljetusyksikköihin. 36 paalin kuljetuksessa rekalla tuntiteho säilyy korkeana, koska tiellä vietetty työaika on lyhyt verrattuna lastaus- ja purkuaikoihin. Kokonaiskustannukseen vaikuttaa merkittävästi myös yksittäisen paalin paino. Sitä ei tässä eritellä, koska paalikohtaista kustannusta on helpompi verrata eri sato- ja laatutasoilla. Merkittäviä kustannuseroja Paalien kuljetusmenetelmissä on eroa, sillä jo 10 kilometrin päästä ajettaessa viljavaunulla kuljetetun paalin kustannus on kaksinkertainen rekkakuljetuk- Rekka-hankkeen laskureilla voi miettiä logistisia valintojaan. seen verrattuna. Kuljetusmatkan kasvaessa kahdesta kilometristä 30:een paalin kustannus nousee viljavaunulla siirrettäessä yli kolminkertaiseksi, suurilla rekkakuormilla paalikohtainen kustannus kaksinkertaistuu noin kahdesta runsaaseen neljään euroon. Säilörehu on kuljetettavissa pitkästäkin matkasta, kun logistiikkaa kehitetään. Ratkaisut ovat aina tilakohtaisia ja vaikuttavia tekijöitä ovat ajonopeudet, kuorman koko, lastaus-, sidonta- ja purkuaika. Rekka-hankkeen kehittämillä laskureilla jokainen viljelijä voi miettiä omia logistisia valintojaan. Excel-pohjaiset laskurit voi ladata omaan käyttöön osoitteesta rekka.savonia.fi. Irtorehun kuljetus Rekka-hankkeen laskurella voi verrata myös mm. siirtonopeuden, ajomatkan ja kuormakoon vaikutusta rehunkorjuun kustannuksiin. Noukinvaunu- ja tarkkuussilppurikorjuussa säilörehu siirretään varastoon heti korjuun aikana. Irtorehuun pätevät samat periaatteet kuin paalirehuun: kuorman koko vaikuttaa kannattavuuteen. Rekkakuljetus Paalivaunu Viljavaunu 6 t Paaleja / nouto, kpl 36 16 8 Konekustannus, alv 0% 74 29 27 Kuljettajan palkka sivukuluineen, 16 16 16 Keskinopeus, km/h 60 30 30 Lastausaika, min 25 21 11 Purkuaika, min 20 21 11 Kuljetuskustannus /paali Rekkakuljetus Paalivaunu, 12 t Viljavaunu 6 t 14 12 10 Kuorman kokoa ei kuitenkaan lasketa kuutiotilavuutena vaan kiloina. Noukinvaunu tiivistää kuormaa omilla rakenteillaan ja siirtovaunuihin on mahdollista saada tiivistävä etuseinä. Kokonaiskustannukseen vaikuttaa tietysti käyttömäärä ja hankintahinta. Kuva: Matti Vornanen Pyöröpaalien siirtokustannus Seuraavan sivun taulukko vertaa kolmea eri paalien noutomenetelmää 2-30 kilometrin etäisyyksillä. Lähtötietoina on 8 6 4 2 Janne Räisänen projektipäällikkö, Rekka-hanke Savonia-ammattikorkeakoulu Laajentavien maatilojen haasteena on pellon saatavuus ja tilusrakenne. Kun rehua ajetaan yhä kauempaa, on myös kuljetusmenetelmiä tehostettava. HK Agri hallitsee liemirehujen logistiikan 0 2 4 6 8 10 12 14 16 18 20 22 24 26 28 30 Pellon etäisyys, km Rehulogistiikan kehittäminen säästää euroja HK Agri toimittaa viikoittain sopimustiloilleen yli 100 liemirekkakuormaa. Liemirekat ajavat ympäri vuoden, ja vuorokauden. Liemirehuja valmistuu sekä meijereiden juustonvalmistuksen sivutuotteena että viljateollisuuden prosesseista. Yhteistyötehtaita on useita kymmeniä ympäri Suomea. Logistiikan suurimmat haasteet syntyvät sopimuslaitosten ennustemäärien isoista heilahduksista. Pienet poikkeamat ovat arkipäivää. Suuret poikkeamat syntyvät usein tehtaiden laiterikoista. Lisäksi meijereillä hera- ja maitohuuhdemäärät saattavat nousta yllättäen, jos maidon laatu ei läpäise elintarvikelaadun seulaa. Lisähaastetta jakeluun tuo se, että myös sikaloiden tarvitsemien liemirehujen käyttömäärät voivat vaihdella suuresti. Pienten porsaiden rehuntarve on lihasikalassa aivan toista luokkaa isompaan sikaan verrattuna. Mitä tarkemmin kuljetusliike tietää sikaloiden toiveet, sitä helpompi on toimia. Laajentavat sikalat tarvitsevat usein tupla- tai jopa triplamäärän uusia liemirehuvarastosiiloja. Siilojen hankinnassa HK Agri auttaa tarpeen mukaan. Markkinat tarjoavat erikokoisia, edullisia, käytettyjä liemirehusäiliöitä. Punaisena lankana HK Agrin liemirehulogistiikassa on asiakastilojen hyvä ja täsmällinen palvelu. Pirjo Leva 16 Kotitilalta 5 /2013 Kotitilalta 5 /2013 17

Kuva: Ismo Hölsä Optipossu-rehut korkeatuottoisille emakoille ja porsaille Emakoiden huimasti noussut keskituotos vaatii rehustukselta entistä enemmän. HK Agrilla kehitetty Optipossu-rehusarja helpottaa korkeatuottoisten emakoiden ja suurten pahnueiden ruokintaa. Rehu Jouni Saarinen Myyntipäällikkö HK Agrin Optipossu maxi -kehitysohjelman tiloista iso osa tuottaa jo yli 27 porsasta emakkoa kohden vuodessa, parhaimmat jopa yli 30. Pahnueet ovat suurempia ja porsaat vieroitetaan aikaisemmin ja kevyempinä kuin ennen. Ruokinnassa ei enää pärjätä vanhoilla eväillä. Yli vuoden kestäneen kehitystyön tuloksena uusi Optipossu-rehusarja on nyt valmiina. Rehujen tuotekehitys on tehty HK Agrin, Suomen Rehun ja hollantilaisen Nusciensen yhteistyönä. Tuotteiston rakentamisessa suurin rooli on ollut HK Agrin tuotantoneuvonnalla, jolla on paras tietotaito korkeatuottoisten tilojen tuotannosta, haasteista ja mahdollisuuksista. Rehut ovat testien jälkeen valmiina käyttöön. Tuotteiden koostumusta muutetaan tarpeen vaatiessa, ja yhteistyökumppanuudet haetaan aina parhaalta mahdolliselta taholta konseptin ylläpitämiseksi ja sen edelleen kehittämiseksi. Täysrehuilla alkuun Optipossu-rehusarjassa lähdetään liikkeelle täysrehuilla. Imettäville ja tiineille emakoille on omat täysrehunsa ja porsaille viiden rehun rehuohjelma. Tuotteiden koostumus on rakennettu HK Agrin suositusten mukaiseksi käyttäen Norsvinin eläinaineksen vaatimia ravintoainetasoja. Entistä tarkemmin keskitytään emakoiden kuntoon ennen porsimista ja kunnon ylläpitämiseen imetyksen aikana. Analyysi Optipossu-raportit Porsaiden rehunsyönti on saatava alkuun jo imetyksen aikana, jotta ne tottuvat teolliseen rehuun mahdollisimman varhain. Optipossu-porsasrehuohjelma on kehitetty yhdessä Nusciensen kanssa, joka on Euroopan johtava porsas- ja emakkorehujen osaaja. Porsasrehuissa on myös käytössä Nusciensen esiseokset. Lisänä työkalut onnistumiseen Optipossu-rehuihin liittyy tarkka ohjeistus. Rehuohjelmaan liittyvällä tilakäynnillä tarkastetaan eläinten kunto, olosuhteet sekä tuotannon taso ja sen pullonkaulat. Sen pohjalta listataan kehityskohteet, määritellään tavoitteet ja toimintamalli niiden saavuttamiseksi. Samalla tarkistetaan ruokintalaitteet, veden laatu ja ilmastointi. Rehuohjelman kulmakivi on säännöllinen eläinten kunnon arviointi. Ruokintakäyrät säädetään oikealle tasolle niin, että emakot porsivat riittävän hyväkuntoisina. Asiantuntija Ruokintalaitteet Optipossu-rehuilla tuotannon kehittyminen on jatkumo, joka ei tule valmiiksi. Hyvä ternimaidon tuotanto ja porsaiden riittävä maidon saanti ovat toinen tärkeä tavoite, jolla tähdätään hyvään porsaslaatuun ja pahnueiden tasaisuuteen. Monella tilalla laatu on heikentynyt tuotantotulosten parantuessa. Optipossu-rehuohjelman viisi porsasrehua on suunniteltu tarkasti tietyn ikäisille porsaille. Ohjelmassa on kaksi prestarter-rehua porsaille emakon alla käytettäväksi, sillä korkea syöntimäärä vieroituksen yhteydessä on ehdoton tavoite jokaisella tilalla. Vieroitus- ja porsasrehut on suunniteltu ehkäisemään ripulia. Porsasrehujen toimivuus ja ilmastointi ovat hyvin tärkeitä asioita vieroitusosastolla. Niiden lisäksi tilakäynnillä kiinnitetään runsaasti huomiota juomaveden saatavuuteen ja laatuun. Optipossu-tilojen tuotantotulosten perusteella rehujen koostumukseen, esiseoksiin sekä valmistukseen tehdään tarvittavat muutokset. Lisää vaihtoehtoja eläinrahoitukseen HK Agri tarjoaa uusia vaihtoehtoja eläinrahoitukseen. Jos sopimustuottaja on LSO Osuuskunnan jäsen, hän voi valita uuden HKScan Eläinrahoituksen tai pysyä nykyisessä eläinluototusmenettelyssä. Juha Levonen Kehityspäällikkö Uusi HKScan Eläinrahoitus on rakennettu Pohjola Pankin, LSO Osuuskunnan ja HK Agrin yhteistyönä. Pohjola Pankki rahoittaa eläinkannan, LSO Osuuskunta toimii takuumiehenä ja HK Agri käytännön operaattorina. Uudistuksen tavoitteena on joustavuuden lisääminen, korkokustannuksen alentaminen ja tuottajan kirjanpidon selkeyttäminen. Uudessakin systeemissä HK Agri toi- mittaa ja laskuttaa eläimet. HKScan Eläinrahoituksen valinneilla kuitenkin eläinlaskun suorituksen saajana on Pohjola Pankki ja nykykäytännöstä poiketen tuottaja maksaa itse tällä laskulla eläimet eräpäivänä pankille. HK Agri puolestaan tilittää eläimet täysimääräisesti tuottajalle ilman, että eläintilityksestä peritään ostetun eläimen hintaa tai korkoa. HKScan Eläinrahoituksen maksuajat on sovitettu niin, että normaalisti eläimiä kasvatettaessa teurastili maksetaan ennen eläinlaskun erääntymistä. Eläimet rahoitetaan koko kauppahinnasta arvonlisävero mukaan lukien. Eläinrahoitus haetaan ja siitä tehdään sopimukset tuottajakohtaisesti. Hakemusasiakirjat täyttävät ja allekirjoittavat tuottaja ja HK Agrin kenttäedustaja yhdessä. Pankki ja takaaja tekevät asiakirjat saatuaan rahoituspäätökset. HKScan Eläinrahoitus ei sido tilan vakuuksia, vaan eläimet ja LSO Osuuskunnan takaus toimivat rahoituksen vakuutena. Näin vakuudet voidaan käyttää tilan kehittämiseen. HKScan Eläinrahoituksesta peritään avattaessa avausmaksu. Rahoitukses- ta kannetaan korko ja vuosimaksu, molemmat neljästi vuodessa. Korko on kolmen kuukauden euribor + 3,4 prosenttia, ja neljässä erässä maksettava vuosimaksu on yhteensä 300 euroa. HK Agrin perinteinen eläinluotto nykyisine ehtoineen ja tuttuine käytäntöineen säilyy voimassa niillä tuottajilla, jotka eivät mene uuteen HKScan Eläinrahoitukseen. Rahoitusfaktat LSO Osuuskunnan takaus edellyttää jäsenyyttä ja voimassaolevaa HK Agrin tuotantosopimusta Tarvitaan myös hyväksytty luottopäätös rahoittajalta ja takaajalta Avausmaksu alle 40 000 euron limiitistä 400 euroa, suuremmista 600 euroa Korko euribor 3 kk + 3,4 %, lisäksi laskutuspalkkio korkolaskusta 4 x 10 euroa vuodessa Vuosimaksu 300 /v, joka kannetaan neljässä 75 euron erässä 18 Kotitilalta 5 /2013 Kotitilalta 5 /2013 19

Parhaat mallit konsernin lihanhankintaan HKScan-konserni yhdenmukaistaa hankintaa ja neuvontaa eri maissa toimivissa yksiköissään. Konsernin eläntenhankinnasta ja alkutuotannon palveluista vastaa Veli-Matti Jäppilä. H istoriani HK:lla alkoi 90-luvun alussa. Työskentelin ensin kuusi vuotta sianlihan hankintapäällikkönä. Palasin HKScaniin vuonna 2011, HK Agrin toimitusjohtajaksi. Väliajan työskentelin Atrialla, hankkien työkokemusta myös Baltiassa ja Venäjällä. Nyt vastuullani on HKScanin eläinhankinta ja tuottajapalvelut. Työkenttä käsittää eläinten hankinnan ja sopimustuotannon kehittämisen. Tehtävänä on myös nostaa esille kysymyksiä, jotka vaativat poliittista keskustelua, esimerkiksi miten tuotannolle asetettavien ehtojen tiukentaminen vaikuttaa alan kykyyn selviytyä. Yksi tärkeimmistä tavoitteistani on saada konsernin sisäinen osaaminen ja asiantuntemus laajemmin käyttöön. Suurin kehityspotentiaali on rehuratkaisuissa, neuvonnassa ja kuljetuksissa. Kunkin maan toiminta perustuu omiin kotimarkkinoihin. Veli-Matti Jäppilä johtaa HKScanin hankintaa. Konser nin eri maissa toimivat hankintaorganisaatiot saavat yhteisen nimen vuoden 2014 alusta. Tanska Ruotsi Baltia Suomi Parhaat käytännöt jakoon Rehut muodostavat suurimman yksittäisen kustannuserän kotieläintuotannossa. Panostus siihen onkin ollut ykkösasemassa. Syksyn aikana on hiottu kuntoon uusi rehustrategia, jonka tavoitteena on tilojen rehukustannusten vähentäminen. Tähtäimessä on myös tarkempi näkemys tulevista hintamuutoksista. Osa rehustusstrategiaa on HK:n oma rehuvalikoima. Alamme tarjota Suomessa ja Ruotsissa omaa rehuvalikoimaa, jonka valmistaa meidän valitsemat yhteistyökumppanit. Baltiassa tilanne on erilainen, sillä siellä tytäryhtiöt tuottavat lihaa itse. Tavallaan ne näyttävät tietä, koska siellä myös rehun valmistus on yhtiöiden omaa toimintaa. Optipossun maihinnousu Meillä on erittäin hyvät kokemukset suomalaisille porsastuottajille suunnatusta Optipossu-neuvontaohjelmasta. Optipossu tarjoaa tuottajalle tietoa ja ammattineuvontaa, jonka avulla tila voi kohentaa sekä eläinten hyvinvointia että tuotantonsa kannattavuutta. Tätä ohjelmaa hyödynnetään HKScan Partner -ohjelmassa, jota Ruotsissa otetaan käyttöön parhaillaan. Kuljetuksiin pyrimme löytämään parhaat HKScan Agri -käytännöt. Ruotsissa on jo yli kymmenen vuotta käytetty kolmikerroksisia eläinajoneuvoja. Suomessa ensimmäiset tulivat käyttöön vasta neljä vuotta sitten. Tiiviimmällä yhteistyöllä voimme saavuttaa paljon. Paikallisuus tärkeää Kunkin maan toiminta perustuu omiin kotimarkkinoihin. Kuluttajien mieltymykset ovat erilaiset kussakin maassa. Myös elävien eläinten hankinta tulee jatkossakin säilymään valtaosin paikallisena. On paljon sellaista, mitä voimme tehdä yhdessä, niin eläinhankinnassa kuin kuluttajatuotteiden tuotekehityksessäkin. Suurena toimijana meillä on lisäksi voimaa käytettäväksi, milloin sitä tarvitaan. Yhteisen nimen alle Alkuvuodesta HKScanin hankintaorganisaatiot alkavat toimia HKScan Agri -nimen alla. Pitkässä juoksussa yhtenäistetään myös kotisivuja, mutta tämä tapahtuu vaiheittain. Uusi, yhteinen nimi kuvastaa HKScanin uutta aikakautta. Kun viimeisin vuosikymmen muistetaan yritysostoista, nykyhetki keskittyy parhaiden toimintatapojen ja synergiaetujen etsimiseen. Artikkeli perustuu Veli-Matti Jäppilän haastatteluun SLS-lehdessä nro 5/2013. Metsämies ja tilanomistaja Veli-Matti Jäppilän juuret ovat maaseudulla. Hän hoitaa sisarustensa kanssa Mynämäellä viljatilaa, joka on kuulunut suvulle 300 vuotta. Vapaa-ajan harrastuksia on monenlaisia. Muutama viikko sitten olin ensimmäistä kertaa metsästämässä työporukan kanssa. Olen ollut mukana aikaisemminkin, mutta nyt ensimmäistä kertaa metsästyskortin kanssa. Viime kesänä osallistuin Tukholman maratonille. Säässä ei ollut kehumista. Kesä oli alkamassa, ulkona oli neljä astetta lämmintä ja todella tuulista. Talvisin lasken mielelläni lumilaudalla. 20 Kotitilalta 5 /2013 Kotitilalta 5 /2013 21

LSO Osuuskunta Osuuskunnan seuraavat kokoukset 9.1. hallintoneuvosto, Turku 15.1. puheenjohtajat, Turku/ Vantaa 22.1. hallitus, Turku 13.2. puheenjohtajat, Turku/ Vantaa Suomalaisesta lihasta ylpeys ja vastuu SO Osuuskunnan jäsenet valitsevat keväällä 2014 edustajiston, joka on osuuskunnan ylin 19.2. hallitus, TurkuL päättävä elin. LSO tukee ja turvaa jäsentensä lihantuotantoa olemalla Suomen suurimman elintarvikealan yrityksen HKScan Oyj:n suurin omistaja. Käytä oikeuttasi asettua ehdolle ja äänestää. Vaalikelpoisia ovat LSO Osuus- LSO Osuuskunta www.lso.fi kunnan jäsenet, jotka käyttävät osuuskunnan tai sen tytär- tai osakkuusyh- PL 50, 20 521 Turku puh. 010 570 4000 teisön palveluita säännöllisesti ja jotka S-posti: osuuskunta@lso.fi ovat tulleet jäseniksi ennen 1.1.2014. Jollet ole jäsen, liity! Ohjeet saat nettisivulta www.lso.fi. Järjestämme jäsenillemme tammikuussa seitsemän vaalitilaisuutta ympäri toimialueen Turusta Outokumpuun. Tilaisuuksissa kerrotaan niin LSO Osuuskunnan kuin HKScanin kuulumiset. Samalla käydään läpi vaalin toteuttaminen ja vaaliin ehdolle asettuminen. Osuuden vertailuarvo verovuodelle 2013 Konserniverokeskus on vahvistanut verovuodelle 2013 LSO Osuuskunnan yhden osuuden vertailuarvoksi (ent. verotusarvo) 5 003,69 euroa. Osuuden nimellisarvo säilyy 2 000,00 eurona. Veroilmoitukseen osuudet merkitään seuraavasti: Varallisuudeksi jäsen kirjaa maksettujen ja maksamattomien osuuksien yhteissumman. Varat merkitään veroilmoitukseen vertailuarvossa. Velaksi jäsen kirjaa maksamatta olevat osuudet. Velat merkitään veroilmoitukseen nimellisarvossa. Lisätietoja osuuden vertailuarvosta löydät verkkosivujen osuuspääoma-osiosta. Kokousaika to 16.1.2014 klo 17.30 ma 20.1.2014 klo 17.30 ti 21.1.2014 klo 17.30 Kokouspaikka Lisäksi osallistujille tarjotaan huippukokki Risto Mikkolan maittava päivällinen, eikä kotiin tarvitse kenenkään lähteä tyhjin käsin. Pientä jännitystäkin on luvassa. Voit tutustua tarkemmin vaaliin ja niiden toteutukseen vaaliliitteestä, joka on lähetetty tämän lehden liitteenä. Vaaliliite sisältää myös kutsun vaalitilaisuuksiin. Käytä valtaasi ja ole aktiivinen tulevissa LSO Osuuskunnan edustajiston vaalissa. Lisätietoja: www.lso.fi/vaalit2014 Hämeenlinna: Kylpylähotelli Rantasipi Aulanko, Aulangontie 93 Ikaalinen: Rantasipi Ikaalisten Kylpylä, Hämyläntie 2 Turku: Turun Messu- ja Kongressi keskus, Messukentänkatu 9 11 Ilmoittautumiset viimeistään 31.12.2013 3.1.2014 3.1.2014 to 23.1.2014 klo 17.30 Lahti: Lahden Sibeliustalo, Ankkurikatu 7 7.1.2014 ma 27.1.2014 klo 17.30 ke 29.1.2014 klo 17.30 to 30.1.2014 klo 17.30 Huittinen: Kuninkaisten koulutus- ja kulttuurikeskus, Risto Ryti -sali, Risto Rytinkatu 70 Mikkeli: Konsertti- ja kongressitalo Mikaeli, Sointukatu 1 Outokumpu: ravintola Karbidi, Kaivosmiehenpolku 1 10.1.2014 13.1.2014 14.1.2014 Millolan tilan isäntäpari Mikko Leikola ja Anu Juurakko esittelivät hereford-tilaansa LSO Osuuskunnan sidosryhmille (kuva yllä). Nykyaikaiseen broilerinkasvatukseen vieraat tutustuivat Kiikalassa Ilkka Uusitalon tilalla. Suomalainen lihantuotanto esittäytyi sidosryhmille Osana LSO Osuuskunnan ja HKScanin 100-vuotista taivalta organisaatiot esittelivät tilavierailuilla sidosryhmilleen osuuskunnan jäsenten lihantuotantoa. Vieraat tutustuivat lokakuussa kahden tilan tuotantoon. Mikko Leikola ja Anu Juurakko esittelivät herefordrotuista pihvikarjaansa Saukkolassa. Tila on erikoistunut tuottamaan Aitoa Rotukarjan Pihvilihaa. Ilkka ja Päivi Uusitalo esittelivät broilerituotantotilaansa Salon Kiikalassa. Uusitalon perheen tila on yksi Kariniemen kotitiloista. Ensi vuoden puolella sidosryhmillä on mahdollisuus tutustua sianlihantuotantoon. Osuuskunnan uusi jäsenetu: HKScan Eläinrahoitus Osuuskunnan takaus on jäsenelle rahanarvoinen etu. Kuvat: Jarkko Översti HKScan on uudistanut lihan sopimustuottajilleen tarjottavaa eläinluototusta Suomessa. Uudistuksen tavoitteena on alentaa sopimustuottajien eläinluototuksen korkokustannuksia ja varmistaa lihan saatavuutta. Uusi kilpailukykyinen rahoitusvaihtoehto, HKScan Eläinrahoitus, tukee osuuskunnan jäsenten toimintaedellytyksiä lihantuotannossa, mikä on LSO Osuuskunnan perustehtävä. Eläinluottokelpoinen osuuskunnan jäsen, jolla on voimassaoleva tuotantosopimus HKScanin kanssa, saa rahoituksen koko välitys- ja uudistuseläimiä koskevaan kauppahintaan ilman vakuusmenettelyä oman tilan puolesta. Osuuskunnan takaus on jäsenelle rahanarvoinen etu. Uudessa mallissa teuraaksi kasvatettavien välitys- ja uudistuseläinten rahoittajana toimii HKScanin sijaan Pohjola Pankki Oyj. HKScan vastaa käytännön järjestelyistä tuottajien suuntaan ja tilittää teuraseläinten hinnat kokonaisuudessaan tuottajille. Sopimustuottajan tilalla olevat eläimet ovat automaattisesti ilman eri menettelyä kyseisen luoton vakuutena, ja tuottaja maksaa eläinluoton suoraan pankille. LSO Osuuskunta on antanut erillisen takaussitoumuksen eläinluottokelpoisten jäsentensä luotoille Pohjola Pankista. Luoton saamisen edellytyksenä on myönteinen luottopäätös rahoittajapankista ja takaajalta. LSO Osuuskunta antaa takauksen omille jäsenilleen. Nykyinen eläinluototusjärjestelmä säilyy uuden mallin rinnalla. Eläinluototuskysymyksissä HKScanin yhteyshenkilöt ovat Juha Levonen ja kenttäedustajat. HKScan Eläinrahoituksesta on kerrottu tarkemmin sivulla 19. Toimitusjohtaja Veikko Kemppi 22 Kotitilalta 5 /2013 Kotitilalta 5 /2013 23

HK Rypsiporsas Juhlakinkku on täydellisen maukasta ja mureaa ja helppo valmistaa. HK Rypsiporsas Juhlakinkkuja on luuttomana tai potkallisena, tuoreena sekä pakastettuna. Tämän joulun uutuus on Rypsiporsas -Joulufileeviipaleet: harmaasuolatut kypsät fileeviipaleet sopivat loistavasti joulunajan juhlakattauksiin. Paina paistomittari kinkun paksuimpaan kohtaan. Jouluna herkutellaan Tutut maut ja tuoksut luovat perinteisen joulutunnelman. Tämän sivun ohjeella valmistat mahtavan maukkaan joulukinkun. Lisää hyviä ohjeita on Hookoo.fi -verkkosivuston Lihakoulussa. Rypsiporsas on ainutlaatuinen suomalainen oivallus lihan parempilaatuinen rasva vaikuttaa etenkin makuun: koska rasva sulaa paremmin kinkkua kypsennettäessä, lopputulos on entistäkin maukkaampi, mureampi ja mehevämpi. Rypsiporsaita kasvatetaan Suomessa vain noin 50 tilalla siksi Rypsiporsas Juhlakinkkuja on tarjolla vain rajoitetusti joulupöytiin. Kinkun valitseminen Valitse kinkku jouluruokailijoiden määrän mukaan. Pienelle perheelle sopii muutaman kilon kinkkurulla ja keskikokoiselle perheelle suomalaisten suosikki, 6 8 kilon kinkku, jonka voi valita joko luulla tai ilman. Isolle jouluseurueelle voi varata kokonaisen, noin 12 kilon joulukinkun. Sulattaminen On hyvä hankkia kinkku ajoissa, sillä esimerkiksi ison kinkun sulattaminen kestää jääkaappilämpötilassa 3 5 päivää. Kun kinkku on sulanut, ota se vielä ennen paistamista huoneenlämpöön. Kinkun sisälämpötilan olisi hyvä olla uuniin laitettaessa noin 10 astetta. Paistaminen Kinkun paistoaika on noin 1 tunti/kg, eli iso kinkku saa olla uunissa jopa 12 tuntia. Kaada uunipellille lasillinen vettä, niin rasva ei pala kiinni uunipeltiin ja uuni saa sopivasti kosteutta. Paina paistomittari kinkun paksuimpaan kohtaan, ei kuitenkaan kiinni luuhun. Säädä uunin lämpötilaksi 100 125 astetta, ja sitten vain kinkku uuniin kypsymään. Mehevän kinkun sisälämpötila on 72 74 astetta ja perinteisen, murean kinkun 78 80 astetta. Kuorruttaminen Kun kinkku on paistunut, ota se pois uu- nista ja anna levätä huoneenlämmössä muutama tunti. Seuraavaksi poista kinkusta sen päällä mahdollisesti oleva verkko ja kamara. Kuori silava pois ja nosta kinkku puhtaalle uunipellille. Kinkun paistinliemi kannattaa säästää kastiketta varten. Sitten kuorrutetaan: sivele kinkun päälle sinappia ja korppujauhoa ja paina pintaan kokonaiset neilikat. Laita kuorrutettu kinkku 225 asteiseen uuniin noin viideksi minuutiksi, minkä jälkeen kauniiksi ruskistuneen kinkun voi asettaa lepäämään. Kinkun sinappihuntuun saa uutta makua käyttämällä maustettuja sinappeja. Voit itsekin maustaa sinappia esimerkiksi runsaalla määrällä rouhittua mustapippuria tai pikku tilkalla tummaa rommia. Yrttikuorrutus syntyy sekoittamalla yleiskoneessa vaaleaa leipää, persiljaa, voita, parmesaania ja valkosipulia. Kastike Maistuva kastike viimeistelee herkullisen kinkun. Jos et ehdi hauduttaa kastikkeita pitkään, ota käyttöön nopea kinkkukastike, joka syntyy HK:n Demiglace-kastikepohjasta. Lisää mukaan kermaa, omenasosetta sekä sinappia oman maun mukaan ja kastike on kiehauttamista vailla valmis. Tarjoile Koristele kinkkulautanen mielesi mukaan esimerkiksi keitetyillä pakasteherneillä, pikkuporkkanoilla ja luumuilla. Näin olet valmistanut kinkun, joka kruunaa joulupöytäsi ja herauttaa veden kielelle. Kun kinkku on paistunut, anna sen jäähtyä ja poista sitten verkko. Poista myös kamara ja kuori silava pois. Nosta kinkku puhtaalle pellille. Sivele kinkku sinapilla ja ripottele päälle korppujauhoja. Koristele kinkkulautanen ja aseta kinkku tarjolle. 24 Kotitilalta 5 /2013 Kotitilalta 5 /2013 25

ajankohtaista Kuva: Harri Jalli Lihasikalan välikasvattamo parantaa kiertonopeutta Lokakuussa vietettiin avoimet ovet -tapahtumaa Satapossu Oy:n uudella vieroitusosastolla. Investointi turvaa omalta osaltaan Emomylly Oy:n porsastuotannon kehittämisen sekä laadukkaan ja tasaisen porsasvirran Satapossun kasvatussikaloihin. Oma välikasvattamo parantaa lihasikalan kiertonopeutta, koska porsaat siirretään lihasikalaan suurempina kuin ennen. Satapossun kaksivaiheisessa välikasvatusmallissa porsaita siirretään emakkosikalasta välikasvattamon kahteen vierotusosastoon joka toinen viikko. Vajaan kuuden viikon jälkeen porsaat siirretään toiselle osastolle, jossa kasvatusjakso on alle neljä viikkoa, ja sen jälkeen lihasikalaan. Sekä vierotusosastoja että välikasvatusosastoja on kuusi, kaikki kertatäyttöisiä. Harjunmaan mukaan uusi tekniikka vähentää työmäärää. Vierotusosastoilla on kaksi-ilmastokarsinat, ja nukkuma-alueen katoksen alla ilma on lämpimämpi kuin muualla karsinassa. Karsinat pysyvät siistimpinä ja osaston lämmitykseen kuluu vähemmän energiaa. Välikasvattamon avajaisissa 14.10. pu- Kotitilalta-lehden kysely 2013 Kuva: Tauno Prami Autoilija Hannu Kohmo toi 600 pikkuporsasta Satapossun uudelle vieroitusosastolle lokakuun 23. päivänä. Porsaat otti vastaan vastaava eläintenhoitaja Aleksandra Szczepanik ja toimitusjohtaja Vesa Harjunmaa. hunut HKScanin toimitusjohtaja Hannu Kottonen pitää tärkeänä, että sikaketju jatkaa hyvää kehitystään. Sikalainvestointeja tarvitaan, jotta alkutuotannon kilpailukykyä voidaan parantaa, poistuvaa kapasiteettia saadaan korvattua ja jotta sianlihan omavaraisuusaste Suomessa säilyy hyvänä, Kottonen totesi. HKScanin porsastuotanto kehittyi merkittävästi kymmenen vuotta sitten, kun osakeyhtiömuotoisia emakkosikaloita rakennettiin. Myös eläinaines on parantunut ja pahnueiden koko kasvanut merkittävästi. Kotimaan sianlihankinnasta vastaavan johtajan Olli Paakkalan mukaan kehitys lisää HKScan-ketjun tarvetta lihasikalainvestoinneille ja välikasvattamolaajennuksille. Tuotantoneuvoja Kimmo Haapasen mukaan myös porsasyksikön välikasvatusosastoa laajentamalla saadaan järjestettyä hyvät kasvutilat kasvaneelle porsasmäärälle. HK Agri keräsi syys lokakuun vaihteessa palautetta Kotitilalta-lehdestä. Lukijakyselyyn vastasi pari sataa aktiivilukijaa. Kiitos arvokkaasta palautteesta! Kyselyyn vastanneiden kesken HK Agri arpoi 150 euron kylpylälahjakortin. Voitto osui Anneli Paadarille Laitilaan. Onnea voittajalle! Vuoden 2014 lehdet ovat jo suunnitteilla. Uusi vuosi tuo uusia tuulia. Uudet risteytyslisät välitysvasikoille HK Agri uudisti välitysvasikoiden risteytyslisät. MTT:n kasvatuskokeiden mukaan risteytyshyöty jakautuu nyt tasaisemmin lypsykarjan ja loppukasvattajan välillä. Risteytysvasikoiden lisät ovat nyt rodusta ja sukupuolesta riippuen 25 110 euroa. Puhdasrotu- ja risteytyslisät Sonni veroton Kotivinkki-lehden toimitus on valinnut 101 parasta tuotetta, ilmiötä ja tapahtumaa vuodelta 2013. Marraskuussa ilmestyneessä lehdessä Hookoo.fi-sivuston Lihakoulu on nostettu listan kolmannelle sijalle. Kotivinkki-lehden päätoimittaja Outi Gyldén toteaa toimittamassaan diplomissa: Kotivinkin toimitus valitsee joka vuosi 101 parasta tuotetta, ilmiötä ja tapahtumaa, jotka ovat osuneet kohdallemme vuoden mittaan. Lehmä veroton Blonde, Charolais 110 55 Limousin, Simmental 80 40 Hereford, Angus 50 25 Parhaiden tuotteiden joukkoon valittiin Hookoo.fi/lihakoulu. Vuonna 2013 nostimme valinnoissa esiin koko perheen arjen aarteita ja kulttuurin helmiä. Valitsimme tuotteita, joiden avulla koti piristyy ja keittiössä viihtyy. Poimimme parhaat kauneustuotteet, tyylikkäimmät asut ja asusteet sekä hyvän olon takaavat liikuntavälineet. Erityisesti kiinnitimme huomiota kotimaiseen työhön ja esineisiin, jolla on pitkä Eija Kantola Tuota noin -tuottajapäiville HK Agri järjestää historian kolmannet Tuota noin -tuottajapäivät 16. 17.1. Hämeenlinnassa. Tuottajat äänestivät illan tähtiesiintyjäksi KoneAgria-näyttelyssä Eija Kantolan. Äänestys ratkesi selvällä äänienemmistöllä. Äänestykseen osallistuneiden kesken HK Agri arpoi jääkaapillisen lihaa. Pääpalkinnon voitti Aimo Ylä-Sulkava Liedenpohjasta. Onnea voittajalle! Tule nauttimaan hyvästä seurasta, herkullisesta ruoasta ja Eija Kantolan siivittämästä iltatunnelmasta. Ennen joulua ilmoittautuneiden kesken arvotaan ilmainen majoitus (1 2 hlöä)! Ilmoittaudu osoitteessa hkagri.fi/ tuotanoin. HooKoo.fi -sivun lihakoulu kolmanneksi paras ilmiö elinkaari. Asioihin, jotka tuottavat iloa ja hyötyä seuraavinakin vuosina. Nämä ovat myös Kotivinkin tärkeitä teemoja vuonna 2014. Hookoo.fi-verkkosivuston Lihakoulussa liha-alan ammattilaiset jakavat osaamistaan omin sanoin. Palvelu tuo HK:n sadan vuoden aikana kertyneen lihaosaamisen kuluttajan saataville tarjoamalla runsaan paketin lihatietoa aina tuotannosta lihankäsittelyyn ja resepteihin. HK:n tuotekehityskokki Tero Honkaniemi esittelee Lihakoulun syntyä tammikuussa Tuota noin -tuottajapäivillä. Ilmoittaudu mukaan: hkagri.fi/tuotanoin. 26 Kotitilalta 5 /2013 Kotitilalta 5 /2013 27

Hankintamiesten matkassa ykyään kauppaa teuraseläimistä, välitysvasikoista ja porsaista tekee HK Agrilla viitisentoista kenttäedustajaa. Alueet ovat suuria ja eläinmäärät tiloilla kasvaneet. Tilat ilmoittavat noudettavat eläimensä suoraan hankinnan toimihenkilöille netin kautta tai puhelimitse. Katja Vättö tuli HK:lle hankintaan harjoittelijaksi vuonna 1999. Kahden vuoden kuluttua hän sai vakituisen paikan hankintatoimihenkilönä. Eläinvälityksestä hän siirtyi kaksi vuotta sitten kenttäedustajan tehtäviin, Ismo Saaren seuraajaksi. Kaksi kuukautta pyörittiin maakunnassa yhdessä, Ismo avasi minulle latua. Nyt alkaa jäädä jo vähän omaakin jälkeä, Vättö kertoo. Vähintään päivä viikossa kuluu toimistolla, muun ajan kenttäedustaja on liikkeellä asiakastiloilla. Urjalassa asuvan Vätön vastuulla on iso alue Juupa- Kuva:Pasi Leino Uuden ajan hankintamies on nainen Teuraseläinhankinta ei enää ole yksinomaan miesten valtakuntaa. Katja Vättö on uuden polven kenttäedustaja. Asiakkaiden kohtaaminen on työssä yhtä tärkeää kuin ennenkin. joelta Tammisaareen. Läntisimmät tilat ovat Mynämäellä, itään mentäessä alue päättyy Hämeenlinnaan. Vättö ei kauhistele ajokilometrejä. Tilakäyntien määrä päivässä vaihtelee yhdestä neljään. Yleensä kenttäedustaja viedään ensiksi katsomaan eläimet, ja sen jälkeen käydään asioita läpi pöydän ääressä. Sopimusasioista puhutaan, ja tietysti hinnat aina kiinnostavat. Jutustellaan, suunnitellaan tulevaa. Pyrin varaamaan riittävästi aikaa, ei sitä voi käydä vain sanomassa moro, ja lähteä heti seuraavaan paikkaan. Sopimuksista neuvoteltaessa ilmapiiri on tiukan asiallinen. Silloin tällöin Vättö hyppää välitysauton kyytiin ja näkee silloin pehmeämmän puolen asiakkaistaan. Kun vasikka-auto kaartaa kasvattamon pihaan, ovat eläimet ja niiden hyvinvointi keskusteluissa etusijalla. Nautaedustajan tehtävänä on etsiä Teksti Raila Aaltonen Katja Vättö toivoo asiakkaiden ottavan rohkeasti yhteyttä kaikissa eläimiin liittyvissä asioissa. Tämä ei ole työssäkäyntiä, vaan työn elämistä. ketjuun tuleville vasikoille kasvatuspaikat, joten vasikkavälityksen paineet tuntuvat. Vättöä ilahduttavat monet valmisteilla olevat kasvattamoinvestoinnit. Vanhempia kasvatuspaikkoja jää kuitenkin koko ajan pois, joten lujaa on juostava pysyäkseen edes paikallaan. Navetoiden tyhjentymiset ovat kovia paikkoja kenttäedustajalle, Vättö myöntää. Mutta päätökset ovat väistämättömiä, ellei jatkajaa ole. Omassa organisaatiossa kenttäedustaja tekee yhteistyötä neuvojien, eläinlääkärin ja kuljetussuunnittelijoiden kassa. Eläinten liikuttamisia suunnitellessamme pyrimme aina siihen, että kaikki olisivat tyytyväisiä ja että eläin haetaan tilalle sopivimpaan aikaan. Kenttäedustajat tapaavat asiakkaita myös ammattitapahtumissa, kuten messuilla ja karjakerhojen tilaisuuksissa. Katja Vättö käy niissä mielellään. En millään ehdi käymään talosta taloon kaikkia tiloja, siksi onkin mukava tavata asiakkaita erilaisissa tilaisuuksissa. Saatan tunnistaa äänestä ihmisen, jonka kanssa olen asioinut vain puhelimessa. Työn monipuolisuus ja ihmisten tapaaminen on kenttäedustajan työssä kiehtovinta. Tässä työssä olen enemmän itseni kuin toimistossa. Tämä ei ole työssäkäyntiä, vaan työn elämistä. Myös Vätön työpuhelin pirisee joskus työajan jälkeenkin. Nuoren polven kenttäedustaja ei ota siitä paineita. Jos joku soittaa illalla, hänellä on oikeasti asiaa, tuumii kahden lapsen äiti leppoisasti. Alku on ollut opettelua, miten yhdistää perhe ja työ. Nyt olen ymmärtänyt jujun ja tykkään tästä valtavasti. Snabbt och kort God avkastning sparar energi Energin är en stor kostnadspost för lantbruket och förbrukningen påverkar också miljön och lantbrukets image. Broilerproduktionen är en föregångare i utnyttjandet av inhemska energikällor. Inom broileruppfödningen fås redan 80 procent av energin från flis, träpellets eller vindkraft. Finlands regering fattade år 2010 beslut om ett paket för främjande av förnybara energiformer. Förnybar energi borde stå för 38 procent av energiförbrukningen år 2020 och för 60 procent år 2050. För närvarande tas 41 procent av hela energibehovet inom lantbruket från trä- och åkerenergi. Torven ökar andelen till totalt 47 procent. En viktig faktor då det gäller att förbättra lantbrukets energieffektivitet är en god nivå på avkastningen. Man når en hektarnivå på sex ton med nästan samma bränslemängd som tre ton. Ju snabbare svinen växer desto fler kilogram fördelar sig behovet av uppvärmning och foderenergi på. Man kan spara energi exempelvis i uppvärmningen genom att justera ventilationsanläggningen i svinhuset rätt. En typisk modern lösning för energisparande är en lufttät eller torkande spannmålssilo. Nytt alternativ för djurfinansieringen HK Agri erbjuder medlemmarna i LSO Andelslag ett nytt alternativ för djurfinansiering. Reformen ger mera flexibilitet, sänker räntekostnaderna och gör producentens bokföring tydligare. Pohjola Bank finansierar djurbeståendet, LSO Andelslag ställer garanti för krediten och HK Agri fungerar som praktisk operatör. Också i det nya systemet levererar HK Agri djuren och fakturerar för dem. De som har valt HKScans djurfinansiering betalar emellertid djurfakturan till Pohjola Bank. HK Agri avräknar djuren till producenten till fullt belopp utan att priset för förnyelsedjur eller ränta tas ut för förmedlingen. Optipossu-foder till högavkastande suggor och grisar En stor del av gårdarna i utvecklingsprogrammet Optipossu maxi producerar redan mer än 27 grisar per sugga och år. Optipossu-foderserien som utvecklats hos HK Agri underlättar utfodringen av högavkastande suggor och stora griskullar. Produktutvecklingen har gjorts i samarbete mellan HK Agri, Finska Foder och det holländska företaget Nuscience. Optipossu-foderserien omfattar ett eget fullfoder för diande och dräktiga HKScans djurfinansierings betalningstider har anpassats så att slaktavräkningen betalas innan djurfakturan förfaller. HKScans djurfinansiering binder inte gårdens säkerheter, utan djuren och LSO Andelslags garanti fungerar som säkerhet för finansieringen. Därmed kan säkerheterna användas för utveckling av gården. En startavgift tas ut då man tar i bruk HKScans djurfinansiering. Räntan är 3 månaders euribor + 3,4 % och årsavgiften är totalt 300 euro. HK Agris traditionella djurkredit står kvar i kraft för de producenter som inte går med i det nya systemet. suggor och ett foderprogram med fem foder för grisar. Produkternas sammansättning motsvarar HK Agris rekommendationer och näringsinnehållet svarar mot kraven för Norsvin-djurmaterial. Med fullfoder optimeras suggornas kondition före grisningen och den upprätthålls under diandet. För grisarna finns två prestarterfoder för diperioden, med vilka man strävar efter ett gott näringsintag i samband med avvänjningen och Utveckling av foderlogistiken sparar pengar En utmaning för gårdar som expanderar är tillgången till åkermark samt gårdsstrukturen. När skördenivåerna ökar och fodret körs allt längre sträckor måste transportmetoderna effektiveras. I och med att gårdarna växer transporteras också gödslet allt längre sträckor till åkrarna. I yrkeshögskolan Savonias Rekka-projekt utvecklas en bättre foderlogistik för boskapsgårdar. Målet för projektet är att kartlägga flaskhalsarna i fodertransporten, finna effektiva lösningar och presentera utvecklingsidéer för boskapsgårdarna. Lösningarna är alltid gårdsspecifika och relevanta faktorer är körhastigheter och lastens storlek samt lastnings-, surrnings- och lossningstiden. Med de beräkningsprogram som tagits fram inom ramen för projektet kan man jämföra bland annat inverkan av transporthastigheten, körsträckan och laststorleken på kostnaderna för foderskörden. Beräkningsprogrammen är excelbaserade och kan laddas ner för eget bruk på adressen www.rekka.savonia.fi. tre fullfoder som svarar mot behoven i olika åldersfaser. Under ett gårdsbesök som ingår i foderprogrammet granskas djurens kondition, förhållandena och produktionsnivån och flaskhalsarna i produktionen. Utvecklingsobjekten listas, och målen samt verksamhetsmodellen för att uppnå dem definieras. Samtidigt kontrolleras utfodringsapparaturen, vattenkvaliteten och ventilationen. 28 Kotitilalta 5 /2013 Kotitilalta 5 /2013 29

MARKKINAKATSAUS Rehumarkkinat Ulf Jahnsson Johtaja, rehuliiketoiminta Kinkkubonusta ja porsastasapainoa Naudanlihan kulutus yskähtelee Vuoden 2013 osalta naudanlihan kulutus jää hienoisesti miinukselle edellisvuoteen nähden. Negatiiviset talousuutiset kotimaassa näkyvät kulutusluvuissa. Jauhelihakaupassa on hinta saanut syksyn myötä entistä keskeisemmän roolin ja halvimmissa jauhelihapaketeissa naudanlihaa on nimeksi. Myös arvo-osien kauppa on ollut nihkeää. Nämä ovat runsaan syystarjonnan aikaan ai- Broilerintuotanto ylitti haamurajan Päättymässä oleva vuosi on ollut mielenkiintoinen kaikkine talousuutisineen, jotka väistämättä näkyvät broilerin markkinoinnissa. Taloudellinen taantuma vai- Kulutuksen kotimaisuusaste oli syyskuussa 86,5%. Kuva: Pasi Leino Yhteinen haasteemme on pystyä vastaamaan naudan kysyntään kevään aikana. Tätä markkinakatsausta kirjoitettaessa HK:n Aikaistetut jouluteurastukset -ohjelma on puolivälissä, eikä lopullista tietoa onnistumisesta vielä ole. Tavoitteena oli aikaistaa noin 10 000 sian teurastus ennen joulua ja vähentää siten tammikuun tarjontaa. Jo nyt voidaan todeta, että ohjelmasta voidaan eräin muutoksin rakentaa toimiva työkalu teurastusten ohjaamiseen. Tuottajat ovat hienosti reagoineet ohjelman vaatimiin teuraspainomuutoksiin. Kiitos! Epätasapaino porsasmarkkinoilla on aiheuttanut ketjulle viime vuosina paljon lisätyötä, laadun menetystä ja ylimääräisiä kustannuksia. Nyt pitkään odotettu porsastasapaino viimeinkin häämöttää, joskin joulun aikaistetut teurastukset antavat hieman väärän kuvan tilanteesta. Tasapainon löytyminen on koko ketjun etu. Vuosi 2013 jää mieliin voimakkaiden hintavaihtelujen vuotena. Niin kustannus- kuin tuottajahintapuolella tehtiin ennätyksiä. Tähän on meidän tottuminen myös tulevaisuudessa. Rauhallista Joulua ja Menestyksekästä Uutta Vuotta! Olli Paakkala kuttaa osaltaan ruhon eri osien myynnissä ja vuoden aikana fileen kysyntä on vaihdellut normaalia enemmän. Vuosi 2013 jää broilerin tuotannossa historian lehdille vuotena, jolloin ensi kertaa ylitettiin 100 miljoonan kilon tuotantomäärä. Viime vuonna tuotanto oli 98 miljoonaa kiloa ja tämän vuoden määrä näyttäisi asettuvan 104 miljoonan kilon tuntumaan. Luullisia tuotteita on viety viime vuotta enemmän ja vastaavasti fileetä on tuoheuttaneet painetta myös naudanlihan tuottajahintaan. Vuoden vaihtumisen jälkeen nautojen tarjontatilanne kääntyy niukemmaksi, mikä helpottaa myös naudanlihan varastotilannetta koko Suomessa. Yhteinen haasteemme on pystyä vastaamaan naudan kysyntään kevään ja etenkin loppukevään aikana Sami-Jussi Talpila tu. Broilerin kulutuksen kotimaisuusaste oli syyskuussa 86,5 prosenttia. Uuden satokauden viljaan siirtyminen on alentanut ruokintakustannuksia viime talveen nähden merkittävästi. Tämä helpottaa tuotantoketjun ahdinkoa pitkään jatkuneessa hintapaineessa. Hyvää Joulun aikaa kaikille Kariniemen tuottajille! Jarmo Seikola Kilpailua toimitusketjujen välillä E dellisessä katsauksessani (Kotitilalta 4/2013) kirjoitin verkostojen välisestä kilpailusta, joka ainakin periaatteessa haastaa ajattelun yritysten välisestä kilpailusta. Asia ei tietysti ole mustavalkoinen, mutta sitä kannattaa pohtia. Verkoston logiikka piilee win-win- ja parhaimmassa tapauksessa win-win-win-periaatteessa. Mikään verkoston osa ei saa jäädä alakynteen vaan kaikille pitää syntyä lisäarvoa, muutoin toiminta päättyy yleensä melko pikaisesti. Mitä tämä tarkoittaa käytännössä? HK:lla olemme viimeisen vuoden aikana tehneet töitä luodaksemme oman emakko- ja porsasrehutuotteiston, joka osaltaan vastaa parantuneisiin tuotantotuloksiin emakkotiloilla ja on linjassa uuden genetiikkamme kanssa. Lähtökohta kehitystyössä oli syvällinen ymmärryksemme tilojen nykyisestä managementista ja huipputuottoisten tilojen tarpeista. Tuotteisto on nyt valmis, vaikkakaan ei lopullinen. Jatkossakin tuotteita kehitetään käyttäjien tarpeiden muuttuessa. Niiden tulee olla markkinan alttarilla kilpailukykyisiä joka hetki. Rehujen osuus lihan tuotatokustannuksesta on 40 70 prosenttia, joten rehujen kilpailukykyisyys ei ole ihan toissijainen asia ketjun menestyksen kannalta. Projektin lähtökohtana on ollut tehdä parhaat mahdolliset rehut huomioiden Optipossu-tilojemme tarpeet. Lanseeraus tiloille on aloitettu muutamia viikkoja sitten. Pakettiin kuuluu olennaisena osana managementin yhdistäminen rehuihin. Siksi etenemme tila kerrallaan, ilman suurta markkinointisirkusta asian ympärillä. Suomalainen lihaketju tuottajalta kuluttajille on pitkä. Jos jokin prosessin osanen pätkii, kärsivät siitä kaikki osapuolet tavalla tai toisella. Yleensä kärsiminen liiketoiminnassa mitataan rahassa. Tästä syystä pienimmätkin palaset pitää saada toimimaan yhdessä. Maailman viljantuotanto Milj. tn 1950 2010/11 2011/12 2012/13 2013/14 1925 1900 1875 1850 1825 1800 1775 1750 1725 1700 1675 1650 Huhti Touko Kesä Heinä Elo syys loka marras joulu helmi maalis Näin varmistamme kokonaisuuden toimimisen ja viime kädessä alkutuotantomme kilpailukyvyn suhteessa tuontilihaan. Kuluttaja mittaa ketjumme toiminnan tehokkuuden päivittäin tehdessään valintoja lihatiskillä. Rehujen raaka-ainemarkkina on loppusyksystä ollut melko rauhallinen. Satoennusteet ympäri maailmaa toteutuivat melko hyvin ja myös kysyntä noudatti ennusteita. Tästä syystä valkuais- ja energiarehujen markkinahinnoissa ei ole ollut merkittäviä muutoksia. USA:n soijasato tulee olemaan erinomainen. Se ylittää USDA:n syyskuussa tekemän ennusteen noin 4 5 prosenttia. Tämä on hyvä uutinen, koska markkina yleisesti ottaen käyttää USDA:n arvioita määritellessään, miten hyvin kysyntä ja tarjonta kohtaavat ja tämän perusteella hinnat raaka-ainepörsseissä muuttuvat. Erinomaisesta sadosta huolimatta soijan hinta ei ole alentunut, sillä Kiinan tuonti kasvaa edelleen. Etelä- Amerikassa on aloitettu kylvöt, jotka ovat vielä kesken, mikä osaltaan tuo epävarmuutta markkinaan. Eurooppalaisessa öljykasvimarkkinassa tapahtuu myös. EU teki hiljakkoin päätöksen nostaa tuontitulleja Argentiinan ja Indonesian biodieselille. Tämä on nostanut rapsin hintaa Euroopassa, mikä vaikuttaa rouhe- ja öljymarkkinaan. Samalla todennäköisesti myös kiinnostus rapsin viljelyä kohtaan kasvaa Euroopassa. Todennäköisesti kiinnostus rapsin viljelyä kohtaan kasvaa Euroopassa. LÄhde: Agronomics.se 30 Kotitilalta 5 /2013 Kotitilalta 5 /2013 31

16. 17.1.2014 Hämeenlinnassa Missä ollaan, mihin tähdätään? Mikä on lihakoulu ja miten se auttaa HK:n markkinointia? Tervetuloa Tuota noin -tuottajapäiville. Tämän vuoden seminaariteemana on yhteistyön voima. Puhujina muun muassa Suomen ja Baltian kuluttajaliiketoiminnoista vastaava johtaja Samuli Eskola HKScanin toimitusjohtaja Hannu Kottonen Euroopan parlamentin jäsen Petri Sarvamaa Eija Kantola Päivät juontaa jo viime vuodelta tuttu Tinka Kerttula, ja musiikista vastaa yli 20 vuotta Suomen tähtitaivaalla loistanut Eija Kantola. Herkullisen, suomalaisen illallismenun on suunnitellut HK-kokki Risto Mikkola. Tule tapaamaan hookoolaisia ja vaihda vapaalle tuottajakollegoittesi kanssa! Seminaarin hinta 95 / hlö (sis. alv) sisältäen ohjelman, päivien kattavat tarjoilut ja juhlaillallisen. Ilmoittaudu nyt: hkagri.fi/tuotanoin Ennen joulua ilmoittautuneiden kesken arvomme hotellimajoituksen tapahtumaan.