JÄSENKIRJE 7/2004 Tast 9.3.2004 1 (2) Palvelulaitosten työnantajayhdistys ry:n jäsenyhteisöille KESKEYTYMÄTÖNTÄ KOLMIVUOROTYÖTÄ KOSKEVAT UUDET MÄÄRÄYKSET Palvelulaitosten työnantajayhdistyksen työehtosopimuksen 2003 2004 (PTYTES) keskeytymätöntä kolmivuorotyötä koskevaa liitettä (3) on muutettu työehtosopimuksella 28.1.2004. Sopimusmuutokset tulevat voimaan 1.5.2004 lukien. Keskeytymätöntä kolmivuorotyötä koskevia määräyksiä on selkeytetty mm. työvuoroluettelon laadinnan ja ylityökorvausten sekä tilanteiden osalta, joissa työskennellään myös muussa työaikamuodossa. Muutokset on tehty ilman kustannusvaikutuksia. Määräysten soveltamisala ja säännöllisen työajan pituus säilyvät ennallaan. Määräyksiä sovelletaan työaikalain 6 :n mukaisesti järjestettyyn työhön, jota suoritetaan kaikkina vuorokauden tunteina viikon jokaisena päivänä ja jossa työvuoron ja vuorokauden säännöllisen työajan pituus on 8 tuntia ja keskimäärin 36 tuntia viikossa enintään vuoden pituisena ajanjaksona ja jossa työvuorot säännöllisesti vaihtuvat ja määräajoin muuttuvat. Keskeytymätön kolmivuorotyö perustuu vuosityöaikaan, joka määräytyy vuosiloman pituuden mukaan. Esimerkiksi vuosiloman ollessa 38 vuosilomapäivän pituinen vuosityöaika on 1606,4 tuntia ja sisältää 200,8 työvuoroa. Työaika tasoittuu edellä mainittuun vuosityöaikaan viidessä vuodessa. Yleisimmin yhtä työtä hoitaa 5 henkilöä, joiden vuosilomien ajankohta kiertää. Uusien määräysten mukaan työajan tasoittumisjakso on 1.5.2004 30.4.2005, koska vuoden 2004 vuosiloma tulee antaa ajalla 2.5.2004 30.4.2005. Mikäli jäsenyhteisössä on käytössä tasoittumisjakso, joka ei ala 1.5.2004, tulee työvuorojen suunnittelussa käyttää vuorovapaataulukkoa (4 2 momentti, PTYTES sivu 161). Mikäli tasoittumisjakso alkaa 1.4.2004 lukien, työvuoroja ajalla 1. 30.4.2004 tulee olla 19, vuorovapaapäiviä (V-päiviä) 3 ja vapaavuoroja (viivapäiviä) 8. pty\jäsenkirje200407.rtf
PALVELULAITOSTEN TYÖNANTAJAYHDISTYS RY JÄSENKIRJE 7/2004 Tast 9.3.2004 2 Entisen järjestelmän mukaiset pitämättä olevat vuosilomapäivät ja vapaapäivät annetaan ylimenokauden tasoittumisjakson aikana ennen uuden tasoittumisjakson alkamista 1.5.2004. Mikäli vapaapäiviä ei voida antaa, niistä suoritetaan rahakorvaus. PALVELULAITOSTEN TYÖNANTAJAYHDISTYS RY Neuvottelupäällikkö Marja Tast LIITTEET 1 Työehtosopimus PTYTES:n LIITTEEN 3 muuttamisesta ja 2 Keskeiset muutokset 3 Työvuoroluetteloa sekä vuosiloman sijoittamista ja kiertoa koskevia esimerkkejä pty\jäsenkirje200407.rtf
JÄSENKIRJE 7/2004 Liite 1 TYÖEHTOSOPIMUS PALVELULAITOSTEN TYÖNANTAJAYHDISTYKSEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2003 2004 LIITTEEN 3 MUUTTAMISESTA 1 Tällä työehtosopimuksella muutetaan Palvelulaitosten työantajayhdistyksen työehtosopimuksen 2003 2004 LIITTEEN 3 keskeytymätöntä kolmivuorotyötä koskevat määräykset oheisen liitteen mukaiseksi. 2 Tämä työehtosopimus tulee voimaan 1.5.2004. Helsingissä 28. tammikuuta 2004 PALVELULAITOSTEN TYÖNANTAJAYHDISTYS RY JULKISALAN KOULUTETTUJEN NEUVOTTELUJÄRJESTÖ JUKO KUNNALLISVIRKAMIESLIITTO KVL RY KUNTA-ALAN AMMATTILIITTO KTV RY OPETUSALAN AMMATTIJÄRJESTÖ OAJ RY TEKNIIKAN JA PERUSPALVELUJEN NEUVOTTELUJÄRJESTÖ KTN RY LIITE Palvelulaitosten työnantajayhdistyksen työehtosopimuksen 2003 2004 muutettu pty\jäsenkirje200407.rtf
JÄSENKIRJE 7/2004 Liite 1 Keskeytymätön kolmivuorotyö KESKEYTYMÄTÖN KOLMIVUOROTYÖ 1 Soveltamisala ja säännöllinen työaika 2 Vuosityöaika Tämän liitteen määräyksiä sovelletaan työaikalain 6 :n mukaisesti järjestettyyn työhön, jota suoritetaan kaikkina vuorokauden tunteina viikon jokaisena päivänä ja jossa työvuoron ja vuorokauden säännöllisen työajan pituus on 8 tuntia ja keskimäärin 36 tuntia viikossa enintään vuoden pituisena ajanjaksona ja jossa työvuorot säännöllisesti vaihtuvat ja määräajoin muuttuvat. 1 mom. Vuosityöaika määräytyy vuosiloman pituuden mukaan seuraavasti: Vuosilomaoikeus Vuosityöaika 28 vuosilomapäivää 1678,4 tuntia = 209,8 työvuoroa 30 vuosilomapäivää 1664,0 tuntia = 208,0 työvuoroa 38 vuosilomapäivää 1606,4 tuntia = 200,8 työvuoroa 2 mom. Jos vuosiloman pituus ylittää tai alittaa edellä mainitut vuosiloman pituudet, vuotuinen työaika on kutakin ylittävää vuosilomapäivää kohden 7,2 tuntia edellä mainittuja vuosityöaikoja lyhyempi ja vastaavasti alittavaa vuosilomapäivää kohden 7,2 tuntia pitempi. 3 mom. Työaika tasoittuu edellä mainittuihin vuosityöaikoihin viidessä vuodessa. 4 mom. Vuosityöajat koskevat vain koko tasoittumisjakson keskeytymätöntä kolmivuorotyötä tekeviä. 3 Työvuorokauden ja työviikon alkaminen Työvuorokausi alkaa aamuvuoron alkaessa ja työviikko maanantaina aamuvuoron alkaessa. pty\jäsenkirje200407-liite1.rtf
JÄSENKIRJE 7/2004 Liite 1 Keskeytymätön kolmivuorotyö 4 5-vuorojärjestelmä 1 mom. Keskimäärin 36 tunnin viikoittainen työaika toteutetaan 5-vuorojär-jestelmällä, tarpeen vaatiessa käytetään 4-vuorojärjestelmää. 2 mom. Työntekijälle annetaan viikoittaisen vapaa-ajan ja viikon toisen vapaapäivän lisäksi seitsemää säännöllisenä työnä tehtyä työvuoroa kohden yksi ylimääräinen (8 tunnin) vapaapäivä työajan tasaamiseksi keskimäärin 36 tuntiin viikossa vuoden aikana. Viikoittainen vapaa-aika, viikon toinen vapaapäivä ja ylimääräinen vapaapäivä on sisällytettävä vuosittain laadittavaan 5-vuorojärjestelmään. 3 mom. Kalenterivuoden aikana tilapäisesti keskeytymättömässä kolmivuorotyössä olevalle työntekijälle annetaan ylimääräisiä vapaapäiviä edellä 2 momentissa sanotuin tavoin. Ylimääräisten vapaapäivien antamisajankohdista sovitaan paikallisesti. Soveltamisohje 5-vuorojärjestelmässä yhtä työtä hoitaa 5 henkilöä. Heistä 3 on työssä vuorokauden aikana ja 2 vapaapäivillä. Vuosilomat kiertävät. 5-vuorojärjestelmä rakentuu seuraavaan työtuntilaskelmaan: Mikäli laitos käy koko vuoden keskeytymättömässä kolmivuorotyössä, on vuotuinen käyntiaika 365 x 24 tuntia = 8760 tuntia. 5-vuorojärjestelmässä yhden vuoron vuotuinen työaika on 8760 tuntia : 5 = 1752 tuntia eli 219 työvuoroa Koska koko tasoittumisjakson keskeytymättömässä kolmivuorotyössä työskentelevälle työntekijälle on sovittu vuosiloman pituudesta riippuva vuosityöaika, merkitään esimerkiksi työntekijälle, jonka vuosilomaoikeus on 30 työpäivää ja vuotuinen työaika 1664 tuntia työvuoroluetteloon työvuoron sijaan vapaata seuraavasti: 1752 1664 = 88 tuntia = 11 vapaavuoroa eli vuotuinen työvelvoite on yhteensä 219 11 = 208 työvuoroa. pty\jäsenkirje200407-liite1.rtf
JÄSENKIRJE 7/2004 Liite 1 Keskeytymätön kolmivuorotyö Vastaavasti, jos vuosityöaika on 1678,4 tuntia tai 1606,4 tuntia, vapaavuoroja merkitään seuraavasti: 1752 1678,4 = 73,6 tuntia. 72 tuntia =9 vapaavuoroa, joten vuotuinen työvelvoite on yhteensä 219 9 = 210 työvuoroa. Jäljelle jäävä 1,6 tunnin vapaavelka tasoitetaan viiden vuoden kuluessa. 1752 1606,4 = 145,6 tuntia. 18 vapaavuoroa = 144 tuntia, joten vuotuinen työvelvoite on yhteensä 219 18 = 201 työvuoroa. Jäljelle jäävä 1,6 tunnin vapaavelka tasoitetaan 5 vuoden kuluessa. Työvuoroluettelo laaditaan käyttäen 20 vuorokauden jaksoja. Kussakin jaksossa on 12 työvuoroa sekä 8 vapaapäivää. Näin laaditussa työvuoroluettelossa tulee kunkin työntekijän viikoittaiseksi keskimääräiseksi työajaksi 33,6 tuntia, joka saadaan kun viikon käyntitunnit jaetaan työntekijöiden lukumäärällä eli 168 : 5 = 33,6 tuntia. Koska viikon keskimääräisen säännöllisen työajan tulee olla 36 tuntia jää keskimääräiseksi työntekijäkohtaiseksi "työvelaksi" 2,4 tuntia viikossa. Edellä mainitun vuoksi vuosilomat sijoitetaan työvuoroluetteloon sekä työvuorojen että vapaapäivien päälle siten, että vuotuiset työajat toteutuvat. Vuotuisen työajan tasoittumiseksi saattaa olla tarpeen teettää täytevuoroja. Työvuoroluetteloa, loman sijoittamista ja kiertoa koskevat mallit ovat tämän liitteen lopussa. Keskeytymättömän kolmivuorotyön yleiset edellytykset täyttävät muunkinlaiset työvuoroluettelot ovat mahdollisia. 5 Työajan veroiset poissaolot Keskeytymättömässä kolmivuorotyössä tehdyiksi säännöllisiksi työvuoroiksi lasketaan vuosilomaa lukuun ottamatta sellaiset poissaolopäivät, joilta työntekijällä on oikeus palkkaan sekä kerrallaan enintään 7 kalenteripäivän pituiset työnantajan luvalla pidetyt palkattomat poissaolopäivät. 6 Muussa työaikamuodossa työskentelyn vaikutus vuosityöaikaan Vuosityöaikaa pidennetään 1 työvuorolla (8 tunnilla) jokaista muussa työaikamuodossa työskenneltyä 136 tuntia kohti. pty\jäsenkirje200407-liite1.rtf
JÄSENKIRJE 7/2004 Liite 1 Keskeytymätön kolmivuorotyö 7 Arkipyhäviikkojen työaikajärjestelyt 1 mom. Pitkäperjantai, toinen pääsiäispäivä, helatorstai, juhannusaatto tai muuksi päiväksi kuin lauantaiksi tai sunnuntaiksi sattuva uudenvuodenpäivä, loppiainen, vapunpäivä, itsenäisyyspäivä, jouluaatto, joulupäivä tai tapaninpäivä eivät lyhennä vuosityöaikaa, vaan kultakin edellä mainitulta päivältä maksetaan 7,2 tunnin korottamaton tuntipalkka myös silloin, kun työntekijä on ollut työvuoroluettelon mukaan työstä vapaana edellyttäen, että viikon säännöllinen työaika on täysimääräinen. Soveltamisohje Mikäli työntekijän puheena olevan arkipyhän tai aattopäivän sisältävän viikon säännöllinen työaika on jäänyt vajaaksi äitiys-, sairaus- tai vuosiloman vuoksi, ei viikon säännöllisen työajan kuitenkaan katsota jääneen tällaisen syyn takia vajaaksi. 2 mom. Mikäli se laitoksen toiminnan kannalta kuitenkin on tarkoituksenmukaista, voidaan vaihtoehtoisesti antaa 1 momentissa tarkoitettu päivä vapaana. Tällöin ei 1 momentissa tarkoitettua rahakorvausta makseta. 8 Aattokorvaus Pääsiäislauantaina, juhannusaattona ja muuksi päiväksi kuin sunnuntaiksi sattuvana jouluaattona klo 00.00 18.00 tehdyiltä työtunneilta maksetaan aattokorvauksena varsinaisen palkan lisäksi korottamaton tuntipalkka tai annetaan vastaava vapaa-aika. 9 Yli- ja lisätyön määritelmä ja korvaaminen 1 mom. Vuorokautinen ylityöraja on 8 tuntia Vuorokautisen ylityön 2 ensimmäiseltä tunnilta maksetaan 50 prosentilla korotettu tuntipalkka ja 100 prosentilla korotettu tuntipalkka kultakin seuraavalta vuorokautiselta ylityötunnilta. Korvaukset voidaan suorittaa myös antamalla vastaava vapaa-aika. pty\jäsenkirje200407-liite1.rtf
JÄSENKIRJE 7/2004 Liite 1 Keskeytymätön kolmivuorotyö 2 mom. Siirtymäviikon ylityöraja Mikäli keskeytymätöntä kolmivuorotyötä tekevä vaihtaa kesken viikkoa vuorosta toiseen, pidetään viikkoylityötä määritettäessä perustana sen työvuoroluettelon mukaista viikkotuntimäärää, jonka mukaan työntekijä on tällaisen viikon aikana työskennellyt eniten. Tätä menettelyä noudatetaan myös siirryttäessä kesken viikkoa keskeytymättömästä kolmivuorotyöstä päivätyöhön tai päinvastoin. Viikkoylityön 5 ensimmäiseltä tunnilta maksetaan 50 prosentilla korotettu tuntipalkka ja 100 prosentilla korotettu tuntipalkka kultakin seuraavalta viikkoylityön tunnilta. Korvaukset voidaan suorittaa myös antamalla vastaava vapaa-aika. 3 mom. Vuoroylityötä on työ, jota tehdään tasoittumisjakson aikana vuorolisätyön lisäksi ja joka ei ole vuorokautista ylityötä. Vuoroylityöltä maksetaan100 prosentilla korotettu tuntipalkka. Korvaus voidaan suorittaa myös antamalla vastaava vapaa-aika. 4 mom. Vuorolisätyöksi katsotaan työvuoroluettelon mukaisina vapaapäivinä tehdyt työtunnit, joita ei ole ennalta merkitty täytevuoroiksi ja jotka eivät ylitä 104 tuntia tasoittumisjakson kuluessa. 10 Työvuoroluettelo Vuorolisätyöajalta maksetaan 65 prosentilla korotettu tuntipalkka tai annetaan vastaava vapaa-aika. 1 mom. Työvuoroluetteloa on noudatettava, jollei ole perusteltua syytä sen muuttamiseen. Muutokseen on pyrittävä mikäli mahdollista hankkimaan asianomaisen työntekijän suostumus ja asiasta on joka tapauksessa mahdollisimman pian ja olosuhteisiin soveltuvalla tavalla ilmoitettava sille, jota muutos koskee. Työtuntien muodostuminen ylityöksi tai vuorolisätyöksi ei ole perusteltu syy työvuoroluettelon muuttamiselle. 2 mom. Jos työntekijä pakottavan esteen vuoksi ei voi saapua vuorollaan työhön, hänen on mahdollisimman pian saatettava asia esimiehensä pty\jäsenkirje200407-liite1.rtf
JÄSENKIRJE 7/2004 Liite 1 Keskeytymätön kolmivuorotyö tietoon. Työvuorosta pois jäävän tai jääneen tilalle pyritään saamaan ensisijaisesti muu kuin työvuoronsa juuri lopettanut työntekijä. 11 Tuntipalkan sekä raha- ja vapaa-aikakorvausten laskeminen ja niiden suorittamisajankohta Tuntipalkan laskeminen 1 mom. Yli-, lisä-, sunnuntai-, lauantai-, aatto-, vapaavuoro-,vuoroylityön ja vuorolisätyön rahakorvauksen laskemiseksi tarvittava tuntipalkka saadaan jakamalla kalenterikuukauden varsinainen palkka luvulla 158. 2 mom. Vuorotyölisänä maksetaan iltavuorosta 15 prosentin ja yövuorosta 30 prosentin suuruinen 1 momentin mukaan laskettu rahakorvaus. Vuorotyölisä lasketaan mukaan tuntipalkkaan, jota korotetaan 50, 65 tai 100 prosentilla, mikäli ylityötä, vuoroylityötä, vuorolisätyötä tai sunnuntaityötä suoritetaan sellaisena ajankohtana, jolta maksetaan vuorotyölisää. Korvausten suorittamisajankohta 3 mom. Korvaus on maksettava viimeistään korvaukseen oikeuttavan työn tekemistä seuraavan kalenterikuukauden aikana. 12 Vuosiloma 1 mom. Työntekijä, joka työskentelee pysyvästi keskeytymättömässä kolmivuorotyössä ja jonka työaika määräytyy vuosityöaikana ansaitsee täysimääräisen vuosiloman. 2 mom. Vuosilomaa annettaessa vuorokauden lasketaan alkavan edellä 3 :ssä tarkoitettuna ajankohtana. 3 mom. Paikallisesti voidaan sopia luottamusmiehen kanssa siitä, että vuosiloma merkitään alkavaksi vasta yövuoron päättymistä seuraavan työvuorokauden alusta. pty\jäsenkirje200407-liite1.rtf
JÄSENKIRJE 7/2004 Liite 1 Keskeytymätön kolmivuorotyö 13 PTYTES:n työaikaluvun määräysten soveltaminen Sen lisäksi, mitä tässä liitteessä on keskeytymättömässä kolmivuorotyössä sovellettavasta työajasta määrätty, noudatetaan soveltuvin osin PTYTES:n työaikaluvun määräyksiä. pty\jäsenkirje200407-liite1.rtf
JÄSENKIRJE 7/2004 Liite 2 KESKEISET MUUTOKSET KESKEYTYMÄTÖNTÄ KOLMIVUOROTYÖTÄ KOSKEVIIN PTYTES:N MÄÄRÄYKSIIN PTYTES:n LIITTEEN 3 uudet määräykset 3 Työvuorokauden ja työviikon alkaminen 4 5-vuorojärjestelmä Työvuorokausi alkaa aamuvuoron alkaessa ja työviikko maanantaina aamuvuoron alkaessa. Keskimääräinen viikoittainen työaika toteutetaan 5-vuorojärjestelmällä, tarpeen vaatiessa käytetään 4-vuorojärjestelmää. Uusien määräysten mukaan työvuoroluetteloon merkitään säännölliset työvuorot ja vapaapäivät. Jaottelusta vuorovapaisiin ja vapaavuoroihin on luovuttu. Viikoittaisen vapaa-ajan ja viikon toisen vapaapäivän lisäksi annetaan seitsemää säännöllisenä työnä tehtyä työvuoroa kohden yksi ylimääräinen (8 tunnin) vapaapäivä työajan tasaamiseksi keskimäärin 36 tuntiin viikossa vuoden aikana. Määräys koskee myös tilapäisesti keskeytymättömässä kolmivuorotyössä olevaa työntekijää. 5 Työajan veroiset poissaolot Uusien määräysten mukaan säännöllisiksi työvuoroiksi lasketaan vuosilomaa lukuun ottamatta kaikki sellaiset poissaolopäivät, joilta työntekijällä on oikeus palkkaan sekä kerrallaan enintään 7 kalenteripäivän pituiset työnantajan luvalla pidetyt palkattomat poissaolopäivät. 6 Muussa työaikamuodossa työskentelyn vaikutus vuosityöaikaan Muussa työaikamuodossa työskentelyn vuosityöaikaa pidentävä vaikutus on uusien määräysten mukaan 8 tuntia muussa työaikamuodossa työskenneltyä 136 tuntia kohti. Esimerkiksi 16 tunnin pituinen vuosityöajan pidentäminen edellyttää 272 tunnin työskentelyä muussa työaikamuodossa. Tällä määräyksellä on korvattu nykyisen sopimuksen 4 :n 2 momentin määräys vuorovapaiden (ajantasausvapaiden antamisesta). 7 Arkipyhäviikkojen työaikajärjestelyt Määräyksen sisältö on entinen. pty\jäsenkirje200407-liite2.rtf
JÄSENKIRJE 7/2004 Liite 2 8 Aattokorvaus Määräys on otettu liitteeseen PTYTES:sta. Sisältö on entinen. 9 Yli- ja lisätyön määritelmä ja korvaaminen Uusia määräyksiä noudatettaessa on huomattava 3 :n määräys työvuorokauden ja työviikon alkamisesta. Uusien määräysten mukaan säännöllisen työajan ylittävä työ korvataan joko vuorokautisena tai viikoittaisena ylityönä, vuorolisätyönä tai vuoroylityönä. Vuorokautista ylityötä koskevat määräykset säilyvät ennallaan. Vuorokautista ylityötä syntyy 8 työtunnin ylittyessä. Vuorokautisen ylityön 2 ensimmäistä tunnilta maksetaan 50 %:lla ja seuraavilta 100 %:lla korotettu tuntipalkka tai annetaan vastaava vapaa-aika. Vapaapäivinä tehty työ korvataan vuorolisätyönä tai vuoroylityönä. Vuorolisätyötä ovat vapaapäivinä tehdyt muut työvuorot kuin vuosityöajan tasoittumiseksi teetetyt täytevuorot 104 tuntiin saakka tasoittumisjakson aikana. Vuorolisätyöstä maksetaan 65 %:lla korotettu tuntipalkka tai annetaan vastaava vapaa-aika. Vuoroylityötä on vuorolisätyön lisäksi tehty työ, joka ei ole vuorokautista ylityötä. Vuoroylityöstä maksetaan 100 %:lla korotettu tuntipalkka tai annetaan vastaava vapaa-aika. Nykyisten määräysten mukaan viikkoylityötä voi muodostua vapaavuorojen ajalta, uusien määräysten mukaan sen sijaan ainoastaan siirryttäessä kesken viikkoa vuorosta toiseen tai kolmivuorotyön muuttuessa päivätyöksi (yleistyöaika) kesken viikon. Viikkoylityön korvaustaso säilyy ennallaan (5 ensimmäistä tuntia 50 %:lla ja seuraavat 100 %:lla korotettu tuntipalkka tai vastaava vapaa-aika). 11 Tuntipalkan sekä raha- ja vapaa-aikakorvausten laskeminen ja niiden suorittamisajankohta 12 Vuosiloma Muulta osin määräys on ennallaan (PTYTES 36 3 mom. ja 41 2 mom.), paitsi että vuorotyölisä lasketaan eräin edellytyksin mukaan tuntipalkkaan, jota korotetaan 50, 65 tai 100 prosentilla. Paikallisesti voidaan sopia luottamusmiehen kanssa siitä, että vuosiloma merkitään alkavaksi vasta yövuoron päättymistä seuraavan työvuorokauden alusta. Tällöin, mikäli yövuoro päättyy esim. maanantaiaamuna, vuosiloma alkaa vasta tiistaina aamuvuoron alkaessa. pty\jäsenkirje200407-liite2.rtf
JÄSENKIRJE 7/2004 Liite 3 KESKEYTYMÄTÖN KOLMIVUOROTYÖ ESIMERKKEJÄ Esimerkki 1 LOMAVUORO JA LOMALLELÄHTÖJÄRJESTYS (2004 2017) Vuosi Vuosi Kierto 2004 2011 1 4 5 L 1 2 3 2005 2012 2 1 2 3 4 5 L 2006 2013 3 5 L 1 2 3 4 2007 2014 4 2 3 4 5 L 1 2008 2015 5 L 1 2 3 4 5 2009 2016 6 3 4 5 L 1 2 2010 2017 7 L 1 2 3 4 5 L pty\jäsenkirje200407-liite3.rtf
JÄSENKIRJE 7/2004 Liite 3 Esimerkki 2 KESKEYTYMÄTÖN KOLMIVUOROTYÖ 1.5.2004 30.4.2005 Toukokuu 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 31 la su ma ti ke to pe la su ma ti ke to pe la su ma ti ke to pe la su ma ti ke to pe la su ma Vuoro 1 I I I I A A A A Y Y Y Y I I I I A 17 Vuoro 2 I I I I A A A A Y Y Y Y I I I I A A A A 20 Vuoro 3 I A A A A Y Y Y Y I I I I I A A A Y Y Y Y 21 Vuoro 4 A A Y Y Y Y I I I I A A A A Y Y Y Y 18 Vuoro 5 Y Y Y I I I I A A A A Y Y Y Y I I 17 Lomittaja I I I I A A A A Y Y Y Y Y Y Kesäkuu 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 61 ti ke to pe la su ma ti ke to pe la su ma ti ke to pe la su ma ti ke to pe la su ma ti ke Vuoro 1 A A A Y Y Y Y I I I I A A A A Y Y Y Y 19 36 Vuoro 2 Y Y Y Y I I I I A A A A Y Y Y Y 16 36 Vuoro 3 I I I I A A A A Y Y Y Y I I I I 16 37 Vuoro 4 I I I I A A A A Y Y Y Y I I I I A A A 19 37 Vuoro 5 I I A A A A Y Y Y Y I I I I A A A A Y Y 20 37 Lomittaja I I A A A A Y Y Y Y Heinäkuu 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 92 to pe la su ma ti ke to pe la su ma ti ke to pe la su ma ti ke to pe la su ma ti ke to pe la Vuoro 1 I I I I A A A A Y Y Y Y I I I I A A 18 54 Vuoro 2 I I I I A A A A Y Y Y Y I I I I A A A A Y 21 57 Vuoro 3 A A A A Y Y Y Y I I I I A A A A Y Y Y Y 20 57 Vuoro 4 A Y Y Y Y I I I I A A A A Y Y Y Y 17 54 Vuoro 5 Y Y I I I I A A A A Y Y Y Y I I I 17 54 Lomittaja I I I I A A Elokuu 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 123 su ma ti ke to pe la su ma ti ke to pe la su ma ti ke to pe la su ma ti ke to pe la su ma ti Vuoro 1 A A Y Y Y Y I I I I A A A A Y Y Y Y 18 72 Vuoro 2 Y Y Y I I I I A A A A Y Y Y Y I I 17 74 Vuoro 3 I I I I A A A A Y Y Y Y I I I I A 17 74 Vuoro 4 I I I I A A A A Y Y Y Y I I I I A A A A 20 74 Vuoro 5 I A A A A Y Y Y Y I I I I A A A A Y Y Y Y 21 75 Lomittaja A A Y Y Y Y I I I I A A A A Y Y Y Y I I I I A Syyskuu 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 153 ke to pe la su ma ti ke to pe la su ma ti ke to pe la su ma ti ke to pe la su ma ti ke to Vuoro 1 I I I I A A A A Y Y Y Y I I I I A A A 19 91 Vuoro 2 I I A A A A Y Y Y Y I I I I A A A A Y Y 20 94 Vuoro 3 A A A Y Y Y Y I I I I A A A A Y Y Y Y 19 93 Vuoro 4 Y Y Y Y I I I I A A A A Y Y Y Y 16 90 Vuoro 5 I I I I A A A A Y Y Y Y I I I I 16 91 Lomittaja A A A Y Y Y Y Lokakuu 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 184 pe la su ma ti ke to pe la su ma ti ke to pe la su ma ti ke to pe la su ma ti ke to pe la su Vuoro 1 A Y Y Y Y I I I I A A A A Y Y Y Y 17 108 Vuoro 2 Y Y I I I I A A A A Y Y Y Y I I I 17 111 Vuoro 3 I I I I A A A A Y Y Y Y I I I I A A 18 111 Vuoro 4 I I I I A A A A Y Y Y Y I I I I A A A A Y 21 111 Vuoro 5 A A A A Y Y Y Y I I I I A A A A Y Y Y Y 20 111 Sijaistaja pty\jäsenkirje200407-liite3.rtf
JÄSENKIRJE 7/2004 Liite 3 Marraskuu 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 214 ma ti ke to pe la su ma ti ke to pe la su ma ti ke to pe la su ma ti ke to pe la su ma ti Vuoro 1 I I I I A A A A Y Y Y Y I I I I A A A A 20 128 Vuoro 2 I A A A A Y Y Y Y I I I I A A A A Y Y Y 20 131 Vuoro 3 A A Y Y Y Y I I I I A A A A Y Y Y Y 18 129 Vuoro 4 Y Y Y I I I I A A A A Y Y Y Y I 16 127 Vuoro 5 I I I I A A A A Y Y Y Y I I I I 16 127 Sijaistaja Joulukuu 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 245 ke to pe la su ma ti ke to pe la su ma ti ke to pe la su ma ti ke to pe la su ma ti ke to pe Vuoro 1 Y Y Y Y I I I I A A A A Y Y Y Y 16 144 Vuoro 2 Y I I I I A A A A Y Y Y Y I I I I 17 148 Vuoro 3 I I I I A A A A Y Y Y Y I I I I A A A 19 148 Vuoro 4 I I I A A A A Y Y Y Y I I I I A A A A Y Y 21 148 Vuoro 5 A A A A Y Y Y Y I I I I A A A A Y Y Y Y 20 147 Sijaistaja Tammikuu 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 276 la su ma ti ke to pe laa su ma ti ke to pe la su ma ti ke to pe la su ma ti ke to pe la su ma Vuoro 1 I I I I A A A A Y Y Y Y I I I I A A A A Y 20 165 Vuoro 2 A A A A Y Y Y Y I I I I A A A A Y Y Y Y 21 167 Vuoro 3 A Y Y Y Y I I I I A A A A Y Y Y Y 19 167 Vuoro 4 Y Y I I I I A A A A Y Y Y Y I I I 17 165 Vuoro 5 I I I I A A A A Y Y Y Y I I I I A A 16 164 Sijaistaja Helmikuu 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 304 ti ke to pe la su ma ti ke to pe la su ma ti ke to pe la su ma ti ke to pe la su ma Vuoro 1 Y Y Y I I I I A A A A Y Y Y Y 15 180 Vuoro 2 I I I I A A A A Y Y Y Y I I 15 182 Vuoro 3 I I I I A A A A Y Y Y Y I I I I A A 18 185 Vuoro 4 I A A A A Y Y Y Y I I I I A A A A Y 18 183 Vuoro 5 A A Y Y Y Y I I I I A A A A Y Y Y Y 18 182 Sijaistaja Maaliskuu 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 335 ti ke to pe la su ma ti ke to pe la su ma ti ke to pe la su ma ti ke to pe la su ma ti ke to Vuoro 1 I I I I A A A A Y Y Y Y I I I I A A A A 20 200 Vuoro 2 I A A A A Y Y Y Y I I I I A A A A Y Y Y Y 21 203 Vuoro 3 A A Y Y Y Y I I I I A A A A Y Y Y Y 18 203 Vuoro 4 Y Y Y I I I I A A A A Y Y Y Y I I 17 200 Vuoro 5 I I I I A A A A Y Y Y Y I I I I A 17 199 Sijaistaja Huhtikuu 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 365 pe la su ma ti ke to pe la su ma ti ke to pe la su ma ti ke to pe la su ma ti ke to pe la Vuoro 1 Y Y Y Y I I I I A A A A Y Y Y Y 16 216 Vuoro 2 I I I I A A A A Y Y Y Y I I I I 16 219 Vuoro 3 I I I I A A A A Y Y Y Y I I I I A A A 19 222 Vuoro 4 I I A A A A Y Y Y Y I I I I A A A A Y Y 20 220 Vuoro 5 A A A Y Y Y Y I I I I A A A A Y Y Y Y 19 218 Sijaistaja pty\jäsenkirje200407-liite3.rtf
JÄSENKIRJE 7/2004 Liite 3 Edellä esitetyssä 1.5.2004 30.4.2005 väliseksi ajaksi laaditussa työvuoroluettelon mallissa on kalenteripäiviä 365 ja työvuoroja 1095. Työvuorot jakautuvat vuoroihin 1 5 seuraavasti: Vuoro 1 = 216 työvuoroa Vuoro 2 = 219 työvuoroa Vuoro 3 = 222 työvuoroa Vuoro 4 = 220 työvuoroa Vuoro 5 = 218 työvuoroa 38 vuosilomapäivän lomaoikeudella on vuotuinen työaika 1606,4 tuntia eli 200,8 työvuoroa, (neljästi 201 työvuoroa ja kerran 200 työvuoroa). Vuosiloma merkitään työvuorojen päälle esimerkiksi seuraavasti: Vuoro 1 = 216 201 = 15 työvuoroa Vuoro 2 = 219 201 = 18 työvuoroa Vuoro 3 = 222 201 = 21 työvuoroa Vuoro 4 = 220 200 = 20 työvuoroa Vuoro 5 = 218 201 = 17 työvuoroa Pääosa lomasta merkitään touko syyskuulle siten, että yhdenjaksoiseksi vapaaksi tulee yövuorojen jälkeen 26 kalenteripäivää (12 työvuoroa ja 14 vapaapäivää). Loppuosa lomasta merkitään loka huhtikuulle. 38 vuosilomapäivän lomaoikeudella loman loppuosaan tulee merkitä työvuoroja seuraavasti: Vuoro 1 = 3 työvuoroa Vuoro 2 = 6 työvuoroa Vuoro 3 = 9 työvuoroa Vuoro 4 = 8 työvuoroa Vuoro 5 = 6 työvuoroa Loman loppuosaan on merkittävä vuosilomaoikeudesta riippuen kalenteripäiviä jo merkityn 26 kalenteripäivän lisäksi seuraavasti: 38 vuosilomapäivää = 26 kalenteripäivää 30 vuosilomapäivää = 16 kalenteripäivää 28 vuosilomapäivää = 12 kalenteripäivää Lomittaja tekee ne työvuorot, jotka jäävät vuosiloman pääosan alle. Sijaistaja (voi olla myös lomittaja) tekee ne työvuorot, jotka jäävät muuna aikana pidettävän vuosiloman tai sairausloman tahi muun poissaolon alle. Sijaistajien työhön kutsumisjärjestys määräytyy seuraavasti: 1 Ne, joiden vuosilomaoikeus on alle 38 vuosilomapäivää. 2 Ne, jotka antavat suostumuksensa. 3 Listan ulkopuolinen vakituinen lomittaja. 4 Ei kuitenkaan työvuoroluettelon mukaisena yksittäisenä vapaapäivänä. pty\jäsenkirje200407-liite3.rtf