Perusturvalautakunta 19.5.2015 LASTENSUOJELUN PERHEHOIDON TOIMINTAOHJE 1.4.2015
2 PERHEHOIDON TOIMINTAOHJE SISÄLLYSLUETTELO 1. PERHEHOIDON SÄÄDÖSPERUSTA... 3 2. PERHEHOIDON TARKOITUS, TAVOITTEET JA SOVELTAMISALA... 3 3. PERHEHOITAJA JA -KOTI... 3 3.1 Perhehoitaja... 3 3.2 Perhekodin olosuhteet... 4 3.3 Perhekodissa hoidettavien henkilöiden lukumäärä... 4 4. PERHEHOIDON SOPIMUKSET... 5 4.1 Toimeksiantosopimuksessa sovitaan... 5 4.2 Sopimuksessa perhehoidon järjestämisestä sovitaan... 6 4.3. Sopimuksen irtisanominen ja purkaminen... 6 5. PERHEHOIDOSTA MAKSETTAVAT HOITOPALKKIOT JA KULUKORVAUKSET... 7 5.1. Hoitopalkkiot... 7 5.2. Kustannusten korvaaminen... 8 5.3. Itsenäistymisvarat... 9 6. PERHEHOIDON PALKKIOT JA KULUKORVAUKSET ALKAEN 1.1.2015... 10 7. PERHEHOITAJAN OIKEUS VAPAASEEN... 10 8. KOULUTUS JA TUKI... 11 9. ILMOITUSVELVOLLISUUS... 12 10. JÄLKIHUOLTO... 12 11. SOSIAALITURVA... 12 12. VALVONTA... 12
3 1. PERHEHOIDON SÄÄDÖSPERUSTA Perhehoidosta säädetään 1.4.2015 voimaan tulleessa perhehoitolaissa (263/2015). 2. PERHEHOIDON TARKOITUS, TAVOITTEET JA SOVELTAMISALA Perhehoito on hoidon tai muun osa- tai ympärivuorokautisen huolenpidon järjestämistä perhehoitajan yksityiskodissa tai hoidettavan kotona. Kunta tai kuntayhtymä tekee toimeksiantosopimuksen perhehoitajan kanssa tai sopimuksen perhehoidon järjestämisestä yksityisen perhehoidon tuottajan kanssa. ( 3 ) Perhehoidon tavoitteena on antaa perhehoidossa olevalle henkilölle mahdollisuus perheenomaiseen hoitoon ja läheisiin ihmissuhteisiin sekä edistää hänen perusturvallisuuttaan ja sosiaalisia suhteitaan. (2 ) Ammatillinen perhehoito on perhehoitoa, jota annetaan yksityisistä sosiaalipalveluista annetun lain 7 :ssä tarkoitetun luvan perusteella ammatillisessa perhekodissa. (4 ) 3. PERHEHOITAJA JA -KOTI 3.1 Perhehoitaja Perhehoitajaksi voidaan hyväksyä henkilö, joka koulutuksensa, kokemuksensa tai henkilökohtaisten ominaisuuksiensa perusteella on sopiva antamaan perhehoitoa. Ennen toimeksiantosopimuksen tekemistä perhehoitajaksi aikovan henkilön on suoritettava tehtävän edellyttämä ennakkovalmennus. Erityisistä syistä ennakkovalmennus voidaan suorittaa vuoden kuluessa sijoituksen alkamisesta. Ammatillisessa perhehoidossa edellytetään 1 momentissa säädetyn lisäksi olevan vähintään kaksi perhehoitajaa, joista ainakin yhdellä perhehoidon hoito- ja kasvatustehtäviin osallistuvista on tehtävään soveltuva koulutus ja riittävä kokemus hoito- ja kasvatustehtävistä. (6 )
4 3.2 Perhekodin olosuhteet Perhekodin pitää olla terveydellisiltä ja muilta olosuhteiltaan siellä annettavalle hoidolle sopiva. Perhekodin sopivuutta harkittaessa on kiinnitettävä erityistä huomiota perhekodin ihmissuhteisiin, perhehoitajan mahdollisuuksiin ottaa huomioon ja vastata perhehoitoon sijoitettavan tarpeisiin hänen etunsa mukaisesti. Lisäksi on selvitettävä, hyväksyvätkö muut perhekodin jäsenet perhehoitoon sijoitettavan ja voiko perhehoitoon sijoitettava henkilö saada perhekodin muihin jäseniin nähden tasavertaisen aseman. Perhekodin tulee myös rakenteeltaan, tiloiltaan ja varustetasoltaan olla siellä annettavalle hoidolle sopiva. (5 ) Perhehoitajaa valittaessa pyydetään perhehoitajan kotikunnan sosiaalilautakunnalta lausunto perhekodin ja -hoitajan sopivuudesta tehtävään. Jos perhehoitajalain 10 :ssä tarkoitettu toimeksiantosopimus koskee perhehoidon antamista alaikäiselle, tulee kunnan ennen toimeksiantosopimuksen tekemistä pyytää henkilöltä nähtäväksi rikosrekisterilain 6 :n 2 momentissa tarkoitettu ote rikosrekisteristä. 3.3 Perhekodissa hoidettavien henkilöiden lukumäärä Perhekodissa saadaan samanaikaisesti hoitaa enintään neljää henkilöä hoitajan kanssa samassa taloudessa asuvat alle kouluikäiset lapset ja muut erityistä hoitoa tai huolenpitoa vaativat henkilöt mukaan luettuina. ( 7 ) Ammatillisessa perhekodissa saadaan hoitaa samanaikaisesti enintään seitsemää henkilöä, jos perhekodissa annettavasta hoidosta, kasvatuksesta tai muusta huolenpidosta vastaa vähintään kaksi hoitopaikassa asuvaa henkilöä, joista ainakin yhdellä on 6 :n 1 momentissa ja yhdellä 3 momentissa säädetty kelpoisuus. Samassa taloudessa asuvat alle kouluikäiset lapset ja muut erityistä hoitoa tai huolenpitoa vaativat henkilöt lasketaan mukaan enimmäismäärään. ( 8 ) Poikkeamista säädetään Perhehoitolain 9 :ssä: Jos kyse on hoidon antamisesta sisaruksille tai saman perheen jäsenille, voi perhekodissa tai ammatillisessa perhekodissa olla samanaikaisesti hoidettavana useampi henkilö kuin 7 ja 8 :ssä säädetään.
5 Lisäksi erityisestä syystä voidaan 7 ja 8 :ssä säädetyistä samanaikaisesti hoidettavien henkilöiden enimmäismääristä poiketa. Erityisenä syynä pidetään lähinnä tilannetta, jossa perhehoidossa samanaikaisesti hoidetaan vain täysi-ikäisiä henkilöitä, joiden keskinäinen kanssakäyminen ja perhehoitosijoituksen laatu yhdessä toimintakyvyn ja hoidon tarpeen kanssa tekevät mahdolliseksi poikkeamisen enimmäismäärästä. Hoidettavien määrä on kuitenkin suhteutettava perhehoitajien lukumäärään, hoidettavien tarvitsemaan hoitoon ja kasvatukseen sekä toiminnan luonteeseen. Ennen lain voimaantuloa tehtyyn sopimukseen perusturva perhehoito voi jatkua lain voimaan tultua niin pitkään kuin hoidettavan hoidon tarve sitä edellyttää. 4. PERHEHOIDON SOPIMUKSET Perhehoitosopimus tehdään jokaisen perhehoitoon sijoitetun osalta erikseen. Perusturvalautakunnan puolesta sopimuksen allekirjoittaa viranhaltija perusturvan delegointisäännön ja Keuruun kaupungin organisaatiosäännön valtuuksin. 4.1 Toimeksiantosopimuksessa sovitaan 1. perhehoitajalle maksettavan hoitopalkkion määrästä ja suorittamisesta 2. perhehoidosta ja hoidon käynnistämisestä aiheutuvien kustannusten korvaamisesta sekä perhehoidossa olevan henkilön kalenterikuukausittaisten käyttövarojen maksamisesta 3. perhehoidossa olevan henkilön yksilöllisistä tarpeista johtuvien erityisten kustannusten korvaamisesta; 4. hoidon arvioidusta kestosta 5. perhehoitajan oikeudesta vapaaseen, vapaan toteuttamisesta sekä palkkion maksamisesta ja kustannusten korvaamisesta vapaan ajalta 6. perhehoitajalle annettavasta valmennuksesta, työnohjauksesta ja koulutuksesta sekä näiden toteuttamisesta; 7. toimeksiantosopimuksen irtisanomisesta 8. tarvittaessa muista perhekotia ja perhehoitoa koskevista seikoista
6 9. yhteistyöstä kunnan ja perhehoitajan kesken Toimeksiantosopimusta tarkistetaan hoidon kestoa tai sisältöä koskevien muutosten vuoksi sekä myös, kun sen tarkistamiseen muutoin on aihetta. Laissa tarkoitetun toimeksiantosopimuksen tehnyt ei ole työsopimuslain (55/2001) 1 luvun 1 :ssä tarkoitetussa työsuhteessa sopimuksen tehneeseen kuntaan.(10 ) 4.2 Sopimuksessa perhehoidon järjestämisestä sovitaan 1. perhehoidosta maksettavasta korvauksesta 2. perhehoidossa olevan kalenterikuukausittaisten käyttövarojen maksamisesta 3. perhehoidossa olevan yksilöllisistä tarpeista johtuvien erityisten kustannusten korvaamisesta 4. hoidon arvioidusta kestosta 5. perhehoitajalle annettavasta valmennuksesta, työnohjauksesta ja koulutuksesta sekä näiden toteuttamisesta 6. sopimuksen irtisanomisesta 7. tarvittaessa muista perhehoitoa koskevista seikoista Perhehoidosta tehtyä sopimusta tarkistetaan hoidon kestoa tai sisältöä koskevien muutosten vuoksi sekä myös, kun sen tarkistamiseen muutoin on aihetta. (11 ) 4.3. Sopimuksen irtisanominen ja purkaminen Sopimus solmitaan toistaiseksi tai määräaikaiseksi. Toimeksiantosopimus voidaan irtisanoa päättymään irtisanomista seuraavan kahden kuukauden kuluttua. Oikeus toimeksiantosopimuksen irtisanomiseen koskee molempia sopijapuolia. Jos perhekoti tai siellä annettava hoito todetaan sopimattomaksi tai puutteelliseksi, hoidon järjestämisestä vastaavan kunnan tulee pyrkiä saamaan aikaan korjaus. Jos puutetta ei korjata asetetussa määräajassa tai, jos puutetta ei voida korjata ilman kohtuutonta vaivaa tai kohtuullisessa ajassa, toimeksiantosopimus voidaan purkaa välittömästi. (12 )
7 5. PERHEHOIDOSTA MAKSETTAVAT HOITOPALKKIOT JA KULU- KORVAUKSET 5.1. Hoitopalkkiot Palkkion vähimmäismäärä vuonna 2015 on 686,25 euroa. Jotta perhehoidosta maksettava palkkio kartuttaisi perhehoitajalle myös eläketurvaa, tulee palkkio maksaa vähintään säännöksessä tarkoitetun vähimmäismäärän suuruisena. Palkkio maksetaan täysimääräisenä vaikka kummatkin vanhemmat ovat työssä ja lapset päivähoidossa tai koulussa. Palkkiota alennetaan pääsääntöisesti 50 % mikäli lapsi tai nuori opiskelee ja asuu toisella paikkakunnalla tai on perheessä vain esim. viikonloppuisin. Jos perhehoidossa oleva henkilö vaatii runsaasti hoitoa tai erityistä huomiota ja huolenpitoa, voidaan palkkiota korottaa enintään kaksinkertaiseksi. Korotuksessa otetaan huomioon Kelan myöntämä hoitotuki ja/tai muut mahdolliset asiantuntijalausunnot ja sosiaalityöntekijän arvio. Lyhytaikaisesta perhehoidosta hoitopalkkio maksetaan enintään kaksinkertaisena sosiaalityöntekijän arvion mukaan. Lyhytaikaiseksi perhehoidoksi määritellään perhehoitoon sijoitus, joka tapahtuu vuorokauden sisällä siitä, kun hoitajalle on sijoituksesta ilmoitettu tai sosiaalityöntekijän muista perustelluista syistä lyhytaikaiseksi perhehoidoksi määrittelemä hoito. Lyhytaikainen perhehoito voi kestää kerrallaan enintään yhden kuukauden, minkä jälkeen perhehoitoa toteutetaan normaalikorvauksin. Mikäli lapsi tai nuori tuodaan perhehoitoon muiden viranomaisten ohjaamana, tulee perhehoitajan ottaa ensimmäisenä arkipäivänä yhteys sosiaalitoimistoon sosiaalityöntekijään sopimuksen varmistamiseksi. Palkkiota ei makseta omaa alle 18-vuotiasta lastaan hoitavalle henkilölle eikä henkilölle, joka on kieltäytynyt palkkiosta. Palkkio voidaan erityisestä syystä sopia maksettavaksi myös säädettyä vähimmäismäärää pienempänä. Toimeksiantosopimuksen mukaista hoitopalkkioita tarkistetaan kalenterivuosittain sen palkkakertoimen mukaan, joka vuosittain vahvistetaan työntekijän eläkelain 395 / 2006 96 :n soveltamista varten. Hoitopalkkio ja kulukorvaus ovat veronalaista tuloa. Kun lapsen hoito ja huolenpito on järjestetty kodin ulkopuolisen sijoituksen sijasta läheisverkoston kartoituksen perusteella huoltajuus- tai oheishuoltajuusmääräyksellä muun kuin biologisen vanhemman luona, tulee lasta hoitavalle henkilölle maksaa perhehoitolain mukainen hoitopalkkio, kulukorvaus ja käynnistämiskorvaus. ( 16 )
8 5.2. Kustannusten korvaaminen Perhehoitajalle maksettavan kulukorvauksen määrä vuonna 2015 on vähintään 410,66 euroa/kk perhehoidossa olevaa henkilöä kohti. (17 ) Käynnistämiskorvausta maksetaan hoidon käynnistämisestä aiheutuviin tarpeellisiin kustannuksiin. Sen enimmäismäärä perhehoidossa olevaa lasta kohden on vuonna 2015 enintään 2916,43 euroa. Kulukorvauksen ja käynnistämiskorvauksen euromäärät tarkistetaan kalenterivuosittain vuoden alusta elinkustannusindeksin (lokakuu 1951 = 100) edellisen vuoden lokakuun vuosimuutoksen mukaisesti. Pisteluku v. 2013 oli 1897 ja v. 2014 1916. Käynnistämiskorvauksen määrästä sovitaan sosiaalityöntekijän kanssa sijoitusneuvottelujen yhteydessä. Korvauksen saaminen edellyttää kuittien tai muiden selvitysten esittämistä kuluista. Käynnistämiskorvauksen enimmäismäärä voidaan maksaa esimerkiksi silloin, kun sijaisperhe joutuu tekemään asuntoonsa huomattavia muutostöitä tai hankkimaan perustellusti isomman auton. Käynnistämiskorvauksesta korvataan myös lapsen ikätasoiset perusvarusteet, kuten harrastusvälineet (esim. polkupyörä, talviliikuntavälineet). Tavoitteena on, että perhehoitajalle korvataan tosiasialliset perhehoidossa olevan henkilön hoidosta ja ylläpidosta aiheutuvat tavanomaiset kustannukset. Lisäksi voidaan korvata myös yksilöllisistä tarpeista johtuvia tavanomaista suurempia erityisiä kustannuksia. Kulukorvauksella on tarkoitus kattaa perhehoidossa olevan henkilön ravinnosta, asumisesta, harrastuksista, henkilökohtaisista tarpeista ja muusta elatuksesta aiheutuvat tavanomaiset menot sekä ne tavanomaiset terveydenhuollon kustannukset, joita ei muun lainsäädännön nojalla korvata. Kulukorvaus sisältää myös lapselle tai nuorelle hänen käyttöönsä lastensuojelulain nojalla annettavat käyttövarat. Kulukorvaus voidaan maksaa myös säädettyä vähimmäismäärää pienempänä, esim. mikäli perhehoidossa oleva henkilö on pitempään poissa perheestä tai mikäli hän maksaa omista tuloistaan osan menoistaan. Näillä tuloilla tarkoitetaan esim. opintoetuuksia, kesäansioita yms. Lyhytaikaisesta perhehoidosta maksetaan korkein Keuruulla käytössä oleva kulukorvaus.
9 Tavanomaisten menojen lisäksi korvataan hoito-, huolto- tai kuntoutussuunnitelmaan tai vastaavaan perustuvat yksilöllisestä tarpeesta johtuvat terapian tai terveydenhuollon menot. Lisäksi korvataan myös ne alle 21-vuotiaan nuoren opinnoista johtuvat erityiset kustannukset, joita ei muun lainsäädännön nojalla korvata. Terveydenhoitokuluissa on 71,41 euron omavastuuosuus lasta kohden vuosittain, mutta hammashoito-, silmälasi- ja sairaalakulut korvataan. Harkinnan mukaan korvataan matkakustannuksia. Tällöin perustana käytetään Kelan maksamaa matkakorvausta. Yhdestä erityisestä harrastuksesta, harrastusvälineestä tai pidemmästä lomanvietosta johtuvat kulut korvataan harkinnan mukaan. Sijaisperheen tulee aina neuvotella näistä kuluista etukäteen sosiaalityöntekijän kanssa. Käynnistämiskorvauksella ja kulukorvauksilla hankitut tavarat ovat sijoituksen päättyessä lapsen omaisuutta. Lapsilisä maksetaan pidempiaikaisessa perhehoidossa sijaisperheelle, jolloin perhe saa hyödykseen mahdollisen sisarkorotuksen, myös lapsen hoitotuki voidaan maksaa sijaisperheelle. 5.3. Itsenäistymisvarat Kun lapsi tai nuori on sijoitettu kodin ulkopuolelle avohuollon tukitoimia, sijaishuoltoa tai jälkihuoltoa koskevien säännösten mukaisesti, hänen itsenäistymistään varten on kalenterikuukausittain varattava määrä, joka vastaa vähintään 40 % hänen sosiaali- ja terveydenhuollon asiakas-maksuista annetun lain (734/1992) 14 :ssä tarkoitetuista tuloistaan, korvauksistaan tai saamisistaan. Määrää laskettaessa ei kuitenkaan lapsilisää oteta huomioon. Itsenäistymisvaroja varten avataan pankkitili perusturvalautakunnan toimesta. Jollei lapsella kuitenkaan ole em. lain mukaisia tuloja tai jos ne ovat riittämättömät, hänelle on varattava kunnan varoista hänen itsenäistymistään varten tarpeelliset varat, kuitenkin enintään määrä, joka on yhtä suuri kuin perhehoitajalle maksettavan käynnistämiskorvauksen enimmäismäärä, joka vuonna 2015 on 2916,43 euroa. Sosiaalityöntekijä ohjaa nuorta itsenäistymisrahan käytössä ja päättää niiden maksamisesta.
10 6. PERHEHOIDON PALKKIOT JA KULUKORVAUKSET ALKAEN 1.1.2015 Hoitopalkkiot Kulukorvaukset Vuonna 2015 hoitopalkkio on 746,06 /kk (24,87 /vrk) 11 v. ja alle 467,05 /kk (15,57 /vrk) 12-16 v. 535,32 /kk (17,84 /vrk) 17 v. ja yli 645,55 /kk (21,52 /vrk) Jos lapsi saa eläkkeen täytettyään 16 vuotta eikä lapsilisää enää makseta, maksetaan kulukorvauksena 17 vuotta täyttäneen kulukorvaus. Laskettaessa hoitopalkkion ja kulukorvauksen määrää alle kuukauden ajalle jakajana käytetään 30 päivää. 7. PERHEHOITAJAN OIKEUS VAPAASEEN Jollei toimeksiantosopimuksessa ole toisin sovittu, perhehoitajalle tulee järjestää mahdollisuus vapaaseen, jonka pituus on yksi arkipäivä kutakin sellaista kalenterikuukautta kohden, jona hän on toiminut toimeksiantosopimuksen perusteella perhehoitajana vähintään 14 vuorokautta (13 ). Toimeksiantosopimuksessa voidaan myös poiketa tästä sopimalla, että oikeutta vapaaseen ei kerry ollenkaan tai että se on lyhyempi tai pidempi. Perusteena voidaan tällöin käyttää perhehoidossa olevan hoidon vaativuutta. Perhehoitajan vapaaoikeuden toteuttamiseksi perhehoidon järjestämisestä vastaavan kunnan velvollisuutena on huolehtia tai tarvittaessa avustaa perhehoidossa olevan henkilön hoidon tarkoituksenmukaisesta järjestämisestä perhehoitajan vapaan ajaksi. Yksityiskohtaisemmat järjestelyt tulee sopia toimeksiantosopimuksessa. Toimeksiantosopimuksessa tulee myös erikseen sopia palkkion maksamisesta ja kustannusten korvaamisesta vapaan ajalta. Keuruulla perhehoitajalle voidaan maksaa vapaan korvauksena, ellei toisin sovita, hoitopalkkioon perustuva korvaus, jonka summan perhehoitaja voi käyttää hoitajan palkkaamiseen, matkakuluihin tai muihin vapaan järjestämisestä koituviin kuluihin. Kuukaudessa maksettu hoitopalkkio jaetaan 30:lla ja saatu summa kerrotaan kertyneiden vapaapäivien määrällä.
11 Kunta voi järjestää perhehoitajan vapaan tai muun poissaolon ajaksi tarvittavan sijaishoidon tekemällä toimeksiantosopimuksen sellaisen henkilön kanssa, joka täyttää perhehoitajalta vaadittavat edellytykset. Sijaishoitaja sitoutuu huolehtimaan sijaishoidosta perhehoitajan tai hoidettavan kotona, jos perhehoitaja suostuu siihen ja jos järjestelyn arvioidaan olevan hoidettavien edun mukaista. Sijaishoitajan kanssa tehtävässä toimeksianto- sopimuksessa sovitaan: 1. sijaishoitajalle maksettavan hoitopalkkion määrästä ja suorittamisesta 2. tarvittaessa sijaishoitajalle aiheutuvien kustannusten korvaamisesta 3. toimeksiantosopimuksen voimassaolosta 4. tarvittaessa muista sijaishoitoa koskevista seikoista (14 ) Kulukorvaus maksetaan vakituiselle hoitajalle, ellei perustellusta syystä muuta sovita. Sijaishoitajalle kuuluu samanlainen sosiaaliturva kuin perhehoitajalle. 8. KOULUTUS JA TUKI Perhehoidon järjestämisestä vastaava kunta vastaa toimeksiantosopimukseen kirjattavalla tavalla perhehoitajalle annettavasta tarvittavasta valmennuksesta, työnohjauksesta ja koulutuksesta sekä perhehoitajaksi aikovalle henkilölle annettavasta ennakkovalmennuksesta (15 ). Keuruulla tämä tapahtuu yhteistyössä Keski-Suomen sijaishuolto-yksikön kanssa sopimukseen perustuen. Perhehoidon aikana tarvittavan tuen järjestämiseksi perhehoitajalle on nimettävä jokaista hoidettavaa varten vastuutyöntekijä. Perhehoitajalle on järjestettävä toimeksiantosopimukseen kirjattavalla tavalla riittävä mahdollisuus saada tukea ja tavata vastuutyöntekijää.
12 9. ILMOITUSVELVOLLISUUS Perhehoitaja on velvollinen ilmoittamaan perhehoidossa tapahtuneista muutoksista vastuutyöntekijälle siihen kuntaan, joka on sijoittanut hoidettavan sekä kuntaan, jossa perhekoti sijaitsee. (21 ) 10. JÄLKIHUOLTO Keuruulla voidaan 18 vuotta täyttäneen vielä sijaisperheessä asuvan nuoren perhehoitajalle maksaa korvausta vuosittain vahvistettavan alimman perhehoidon hoitopalkkion (686,25 euroa v. 2015) ja alimman kulukorvauksen (410,66 euroa v. 2015) mukaan. Korvausta määritellessä voidaan kulukorvauksesta vähentää nuoren oman tulot (esimerkiksi opintotuki). Muu mahdollinen jälkihuollollinen tuki (opintokulut jne) maksetaan nuorelle itselleen. 11. SOSIAALITURVA Perhehoitajan asema perustuu perhehoitosopimukseen (toimeksiantosuhteeseen). Toimeksiantosuhteella tarkoitetaan sitä toimintaa ja niitä oikeuksia ja velvollisuuksia, jotka syntyvät perhehoitajan ja kunnan välillä keskinäiseen sopimukseen perustuvina. Toimeksiantosuhteisen perhehoitajan eläketurvasta säädetään kunnallisessa eläkelaissa (549/2003). Perhehoitajan tapaturmavakuutuksesta säädetään tapaturmavakuutuslaissa (608/1948). (20 ) Kunta ei ole toistaiseksi vakuuttanut perhehoidossa olevia henkilöitä. 12. VALVONTA Hoidettavan sijoittaneen kunnan tehtävänä on valvoa, että sijoitus perhehoitoon toteutuu tämän lain mukaisesti ja hoidettava saa sijoituksen aikana ne tarvitsemansa palvelut ja tukitoimet, jotka järjestetään sen kunnan toimesta, johon henkilö on sijoitettu. Sekä sijoittajakunnan että sijoituskunnan sosiaalihuollosta vastaava toimielin voi tarkastaa perhehoitopaikan tässä laissa tarkoitetun toiminnan sekä toiminnan järjestämisessä käytettävät toimintayksiköt ja toimitilat silloin, kun tarkastuksen tekemiseen on perusteltu syy. Pysyväisluonteiseen asumiseen käytettävät tilat voidaan tarkastaa ainoastaan, jos tarkastaminen on välttämätöntä asiakkaan aseman ja asianmukaisten palvelujen turvaamiseksi.
Tarkastus voidaan tehdä ennalta ilmoittamatta. Tarkastaja on päästettävä kaikkiin perhehoitopaikan tiloihin. Tarkastuksesta on pidettävä pöytäkirjaa. Tarkastajalla on oikeus ottaa valokuvia tarkastuksen aikana. 13
14 Jos perhekoti tai siinä annettu hoito ja kasvatus todetaan sopimattomaksi tai puutteelliseksi, toimielimen on pyrittävä ohjauksen avulla saamaan aikaan korjaus asiassa. Jollei korjausta ole asetetussa määräajassa tapahtunut, toimielimen on tällöin huolehdittava, että hoidettavan hoito järjestetään hänen etunsa ja tarpeidensa mukaisella tavalla. Tarvittaessa hoidettavat siirretään heidän tarpeitaan vastaavaan muuhun hoitopaikkaan. Palvelujen valvontaan ja toimenpiteisiin valvonnan yhteydessä havaittujen puutteiden korjaamiseksi sovelletaan ammatillisten perhekotien ja muiden yksityisten perhehoidon palveluntuottajien osalta, mitä yksityisistä sosiaalipalveluista annetun lain 4 luvussa säädetään. ( 22 )