KUNTANÄKÖKULMASTA LAADITTU KOOSTE SISÄISEN TURVALLISUUDEN III-OHJELMASTA

1(7) KUNTANÄKÖKULMASTA LAADITTU KOOSTE SISÄISEN TURVALLISUUDEN III-OHJELMASTA YLEISTÄ Sisäisellä turvallisuudella tarkoitetaan sellaista yhteiskunnan olotilaa, jossa väestö voi nauttia oikeusjärjestelmän takaamista oikeuksista ja vapauksista ilman rikollisuudesta, häiriöistä, onnettomuuksista ja kansallisista tai kansainvälisistä ilmiöistä johtuvaa pelkoa tai turvattomuutta. Sisäisen turvallisuuden ohjelma on hallituksen periaatepäätös, joka tehdään hallituskausittain ja jossa hallitus päättää, miten sisäistä turvallisuutta parannetaan hallituskaudella. Valtioneuvoston periaatepäätökset sisäisen turvallisuuden ohjelmasta on tehty aiemmin vuosina 2004 ja 2008. Ohjelman keskeiset painopisteet päätetään hallitusohjelmassa. Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen ohjelmassa 17.6.2011 päätettiin, että sisäisen turvallisuuden III-ohjelman ydinsisällön tulee muodostua arjen näkökulmasta tärkeimpien turvallisuusongelmien ennaltaehkäisystä ja ratkaisusta. Poikkihallinnollisen valmistelun tuloksena erityisen tarkastelun kohteeksi päätettiin ottaa arjen ja asumisen turvallisuus, nuorten turvallisuuden parantaminen, alkoholista ja muista päihteistä johtuvat turvallisuusuhkat sekä rikoksen uhrin ja tekijän palvelujen kehittäminen. Sisäisen turvallisuuden ohjelma toimeenpannaan ottamalla sen tavoitteet ja toimenpiteet huomioon tulosohjauksessa ja toiminnan ja talouden suunnittelussa. Lisäksi laaditaan alueelliset toimeenpanosuunnitelmat, jotka edistävät tavoitteiden alueellista ja paikallista toimeenpanoa. Alueellisissa toimeenpanosuunnitelmissa kuvataan, miten kansallisesti päätettyjä sisäisen turvallisuuden tavoitteita ja toimenpiteitä toimeenpannaan eri alueilla ottaen huomioon alueelliset erityispiirteet, jo toteutetut toimet sekä muu käynnissä oleva työ. Suunnitelmien valmistelusta vastaavat aluehallintovirastojen johdolla kootut yhteistyöryhmät. Sisäisen turvallisuuden ohjelmassa päätetyt toimenpiteet toimeenpannaan osana perustyötä ja osa päätetyistä toimenpiteistä tulee olemaan jatkossa pysyvää toimintaa. Se ohjaa eri toimijoiden (esimerkiksi kuntien) oman toiminnan ja palvelujen kehittämistä poikkihallinnollisesta näkökulmasta ottaen huomioon hallitusohjelmassa asetetut tavoitteet. Osana sisäisen turvallisuuden ohjelmia paikallisia turvallisuussuunnitelmia on laadittu vuodesta 1999 lähtien ja ne kattavat lähes koko maan. Paikalliset turvallisuussuunnitelmat päivitetään vähintään kerran neljässä vuodessa aina kunnallisvaalien jälkeen. Sisäisen turvallisuuden ohjelma ja alueelliset toimeenpanosuunnitelmat otetaan jatkossa huomioon paikallisten turvallisuussuunnitelmien päivittämisessä. TAVOITTEET Hallitusohjelmassa 17.6.2011 on asetettu sisäisen turvallisuuden tavoite seuraavasti: Sisäisen turvallisuuden tavoitteena on, että Suomi on Euroopan turvallisin maa, jossa ihmiset ja eri väestöryhmät kokevat yhteiskunnan yhdenvertaisena ja oikeudenmukaisena. Sisäisen turvallisuuden oh- Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos Palomiehentie 1 PL 6700, 02070 ESPOON KAUPUNKI Puh. (09) 8162 8699 Brandmansvägen 1 PB 6700, 02070 ESBO STAD Tel. (09) 8162 8699 Fax (09) 8162 6861 Fax (09) 8162 6861 (kontrollrum) Sähköposti: etunimi.sukunimi@espoo.fi E-post: förnamn.tillnamn@espoo.fi

2(7) jelman tarkoituksena on esittää ratkaisuja eräisiin arjen turvallisuushaasteisiin, joiden ennaltaehkäisy ja niihin puuttuminen lisäävät arjen turvallisuutta ja hyvinvointia sekä edistävät yhteiskuntarauhaa. Ohjelmassa esitetään arjen turvallisuuden keskeiset haasteet ja esitetään näihin ratkaisuja sekä toimenpiteitä, joilla ongelmat voidaan ennaltaehkäistä. Sisäisen turvallisuuden III-ohjelman tärkeimpiä yksittäisiä tavoitteita ovat alkoholista aiheutuvien turvallisuusongelmien vähentäminen, nuorten turvallisen kasvuympäristön varmistaminen, ikääntyvien turvallisuuden parantaminen ja rikoksen uhrin palvelujen parantaminen. Tavoitteena on varmistaa sellaisten toimintamallien käyttöönotto, joilla viranomaiset yhteistyössä järjestöjen kanssa voivat nopeasti puuttua yksilöiden, yhteisöjen ja yhteiskunnan turvallisuutta uhkaaviin tilanteisiin. Sisäisen turvallisuuden ohjelman kohteena ovat sellaiset ilmiöt, joissa arjen turvallisuuteen kohdistuvat riskit ja ongelmat ovat kohonneet ja joita ei voida ratkaista koko väestöön kohdistettavilla toimenpiteillä. KESKEISET POIMINNAT: ARJEN TURVALLISUUS Suomi on kansainvälisesti vertailtuna varsin turvallinen maa. Ihmisten luottamus instituutioihin ja toisiin ihmisiin on vahva. Hallitusohjelman 17.6.2011 mukaisesti keskeisimpiä kotimaisia haasteita ovat syrjäytymisen ja yhteiskunnan jakautumisen ehkäisy, jolla on turvallisuutta edistävä vaikutus. Syrjäytyminen on keskeinen tekijä turvallisuusongelmien taustalla ja se vaikuttaa yksilön, hänen lähipiirinsä ja laajemmin yhteiskunnan turvallisuuteen. Haasteena on vähentää syrjäytymistä vahvistavaa alkoholin ongelmakäyttöä sekä alkoholin käyttöön liittyviä turvallisuusongelmia kuten alttiutta joutua väkivallan uhriksi. Haasteena on myös syrjäytyneiden nuorten heikon aseman kohentaminen ja rikollisen käyttäytymisen katkaiseminen ennen ongelmien kärjistymistä. Koulupudokkuus ja työttömyys lisäävät nuoren riskiä syrjäytyä ja joutua mukaan rikolliseen toimintaan. Verrattuna muihin läntisiin Euroopan unionin maihin Suomessa tapahtuu paljon tapaturmia kotona ja kodin lähiympäristössä. Haasteena on vähentää koti- ja vapaa-ajan tapaturmien määrää ja niistä johtuvia terveyden ja hyvinvoinnin menetyksiä sekä yhteiskunnalle aiheutuvia suuria kustannuksia. Asumisen turvallisuuden keskeinen haaste on varmistaa iäkkäiden turvallinen asuminen. Lähiympäristön siisteys ja viihtyvyys vaikuttavat ihmisten turvallisuuteen ja turvallisuuden tunteeseen. Piha-alueiden ja kulkuväylien kunnossapito ja siisteys vähentävät tapaturmien riskiä. Haasteena on vähentää kaatumisten ja liukastumisten määrää ja niistä aiheutuvia vammoja ja kustannuksia. Ihmiset kuluttavat yhä enemmän aikaa julkisissa tai puolijulkisissa tiloissa. Näitä ovat esim. kauppakeskukset ja lämpimänä vuodenaikana avoimet tilat, kuten puistot, torit ja kaupunkien keskustat. Monitoimitilojen turvallisuushaasteet ovat lisääntyneet. Henkilökunnan vaihtuvuus voi olla suurta, ja henkilöstön turvallisuusosaamisessa on eroja. Kauppakeskuksen tai huoltoaseman ympäristössä tapahtuva häiriökäyttäytyminen tai päihteiden käyttö voi heijastua myös monitoimitilan sisällä toiminnan häiriöinä ja uhkaavina tilanteina. Haasteena on varmistaa näiden tilojen turvallisuus. Katuväkivallan määrä on tutkimuksen mukaan lähes puolittunut kolmessakymmenessä vuodessa. Yhdyskuntasuunnittelussa otetaan entistä paremmin huomioon turvallisuuteen vaikuttavia seikkoja. Ongelmallisinta aikaa on aamuyö kaupunkien keskustoissa, jolloin ravintolat sulkevat ovensa. Haasteena on vähentää katuväkivaltaa kyseisinä aikoina. Toisena haasteena on ennaltaehkäistä ja torjua ikääntyneisiin kohdistuvia varkauksia, joita tekevät yleensä nuoret syrjäytyneet. Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos Palomiehentie 1 PL 6700, 02070 ESPOON KAUPUNKI Puh. (09) 8162 8699 Brandmansvägen 1 PB 6700, 02070 ESBO STAD Tel. (09) 8162 8699 Fax (09) 8162 6861 Fax (09) 8162 6861 (kontrollrum) Sähköposti: etunimi.sukunimi@espoo.fi E-post: förnamn.tillnamn@espoo.fi

3(7) Oppilaitokset ovat lapsen ja nuoren turvallisuuden kannalta keskeisessä asemassa. Koulukiusaaminen heikentää lapsen ja nuoren hyvinvointia. Jokelan ja Kauhajoen koulusurmat nostivat järkyttävällä tavalla esille sen, miten tärkeää oppilaitoksissa tehtävä turvallisuustyö on. Opetustoimen lainsäädännön mukaan oppilaalla on oikeus turvalliseen oppimisympäristöön niin, että hän ei joudu väkivallan, kiusaamisen tai häirinnän kohteeksi. Koulukiusaamisen kielteiset vaikutukset lapsen ja nuoren hyvinvoinnille on tunnustettu. Jo pienten lasten häiriökäyttäytymiseen puuttuminen on tärkeää, sillä varhaislapsuudessa ilmenevä häiriökäyttäytyminen on tutkimusten mukaan yksi keskeinen tulevan rikollisen elämäntavan ennakoija. Haasteena on parantaa oppilaitosten turvallisuutta ja puuttua tehokkaasti koulukiusaamiseen ja väkivaltaan. Haasteena on myös tunnistaa ja ennaltaehkäistä vakavan väkivallan varhainen uhka ja ylläpitää valmiutta sellaisten tilanteiden varalta, jossa uhka kohdistuu suureen joukkoon ihmisiä. Uhritutkimusten mukaan työssä kohdattu väkivalta tai sen uhka on lisääntynyt merkittävästi viimeisten kahdenkymmenen vuoden aikana. Työntekijöihin ja yritysten vastuuhenkilöihin kohdistuvien laittomien uhkailujen arvioidaan lisääntyneen. Haasteena on vähentää työssä kohdatun väkivallan ja uhkailujen määrää. Haasteena on myös harmaan työvoiman määrän lisääntyminen. Harmaata taloutta on erityisesti rakennus-, ravintola-, logistiikka- ja siivousalalla. Harmaan talouden palveluksessa olevan työvoiman asema on hyvin heikko monella tavalla. Liikkumisen turvallisuuden kannalta haasteena on nuorten rattijuoppojen määrän vähentäminen. Liikennerikosten ja rattijuopumusten vuosittaisiin määriin vaikuttavat merkittävästi poliisin liikennevalvonnan laajuus ja erilaiset tehostetut liikennevalvontakampanjat sekä ylinopeuksien kameravalvonnan lisääntyminen. Haasteena on myös mopo-onnettomuuksien ja mopojen virittelyn määrän vähentäminen sekä mopoilun turvallisuuden parantaminen ja ikääntyneiden pyöräilyn ja jalankulun turvallisuuden lisääminen. KESKEISET POIMINNNAT: YRITYSTOIMINNAN TURVALLISUUS Yritystoiminnan turvallisuus on keskeinen tekijä Suomen kansainvälisen kilpailukyvyn säilymisessä ja sen lisäämisessä. Suomalaisten yritysten tärkein pääoma on tieto. Yritystoiminta on rikollisjärjestöille keino hankkia vaikutusvaltaa ja tukea rikollista toimintaa. Yrityksiin kohdistuva rahanpesun ja järjestäytyneen rikollisuuden uhkia on vaikea arvioida, sillä piilorikollisuuden määrä on suuri. Kilpailua vääristävistä yritysturvallisuusriskeistä tällä hetkellä merkittävin on harmaa talous. Haasteena on torjua yritysten tietopäomaan kohdistuvia rikoksia ja kilpailua vääristävää toimintaa sekä laillista liiketoimintaa hyödyntävää järjestäytynyttä rikollisuutta. Haasteena on myös huoltovarmuustoiminnan ulkopuolella olevien yritysten häiriöttömän toiminnan varmistaminen. KESKEISET POIMINNAT: VÄKIVALLAN JA MUIDEN RIKOSTEN UHKA Kansainvälisesti vertailtuna Suomen ja muiden Pohjoismaiden rikollisuus on vähäisempää kuin muualla Euroopassa. Rikoksiin syyllistyvistä suurin osa on 15-30 -vuotiaita nuoria ja nuoria aikuisia. Myös rikosten uhreista suuri osa on nuoria. Rikokset eivät jakaannu tasaisesti nuorten kesken vaan pieni osa nuorista tekee runsaasti rikoksia. Toistuvasti rikoksia tekeville nuorille on usein kasaantunut myös muita ongelmia. Koulupudokkuudella ja työttömyydellä on yhteys sekä väkivallan tekemiseen että uhriksi joutumiseen, kun tarkastellaan vakavaa tai toistuvaa väkivaltaa. Haasteena on Suomen pysyminen matalan rikollisuustason maana myös tulevaisuudessa sekä rikosten ka- Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos Palomiehentie 1 PL 6700, 02070 ESPOON KAUPUNKI Puh. (09) 8162 8699 Brandmansvägen 1 PB 6700, 02070 ESBO STAD Tel. (09) 8162 8699 Fax (09) 8162 6861 Fax (09) 8162 6861 (kontrollrum) Sähköposti: etunimi.sukunimi@espoo.fi E-post: förnamn.tillnamn@espoo.fi

4(7) saantuminen pienelle joukolle nuoria ja näiden nuorten rikoskierteen katkaisu. Haasteena on myös maahanmuuttajataustaisen väestön kokeman väkivallan ja rasististen rikosten määrän vähentäminen. Maahanmuuttajataustaiset joutuvat kantaväestöä useammin väkivaltarikosten uhriksi. Lähisuhde- ja perheväkivalta kasaantuu ja sen kielteiset vaikutukset ovat laajoja. Usein ne voivat olla myös pitkäaikaisia. Haasteena on seuraavan ylisukupolvisen väkivaltakierteen katkaisu sekä alkoholisidonnaisen väkivallan määrän vähentäminen. Poliisin tietoon tulleiden seksuaalirikosten määrä on kasvanut viime vuosien aikana. Sekä tytöt että pojat saavat netissä huomattavan paljon seksuaalisia ehdotuksia, joista osa voi johtaa seksuaalirikoksiin. Käytännön työtä tekevien havainnon mukaan yleisin tekijä on 20 40 -vuotias mies ja yleisin uhri 12 15 -vuotias tyttö. Seksuaalisen häirinnän tai houkuttelun kohteeksi joutuminen voi olla lapselle hyvin traumaattinen kokemus. Haasteena on netissä tapahtuvan seksuaalisen häirinnän ja groomingin vakavuuden tunnistaminen ja poliisin riittävien tutkintakeinojen varmistaminen. TOIMENPITEET Toimenpiteiden lähtökohtana on, että ne kohdistuvat ilmiöihin, joissa turvallisuusriskien on arvioitu lisääntyneen. Toimenpiteet on laadittu konkreettisiksi tavoitteena, että ne johtavat käytännön toimintaan ja että niiden toimeenpanoa voidaan seurata. Kunkin toimenpiteen kohdalla mainitaan tahot, jotka ovat suurimmassa vastuussa niiden toimeenpanosta. Toimenpiteestä päävastuussa oleva taho kutsuu muut toimenpiteen toimeenpanon kannalta keskeiset tahot mukaan yhteistyöhön. 1. LISÄTÄÄN TURVALLISUUDEN TUNNETTA Asukkaiden mahdollisuuksia osallistua oman asuinalueensa turvallisuutta ja viihtyvyyttä lisäävään työhön lisätään. Osallisuutta vahvistaa, jos asukkaat ovat mukana työssä oman asuinalueen turvallisuuden ja viihtyisyyden lisäämiseksi. Asukkaiden tarpeet tulevat paremmin otetuksi huomioon, ja yhdessä tekeminen edistää myös yhteisöllisyyttä. Asukkaiden turvallisuutta ja asuinalueiden viihtyisyyttä parannetaan ottamalla käyttöön naapuritiimi- tai apujärjestelmä. Räätälöidään toimintamalli kullekin alueelle sopivaksi. Toteutus: Tukiaineisto valmis vuonna 2014, käyttöönoton jälkeen pysyvää toimintaa Vastuu: OM/rikoksentorjuntaneuvosto, SM, YM, Suomen kylätoiminta ry, yhteistyössä turvallisuussuunnittelusta vastaavien toimijoiden, ml. seurakunnat, kanssa. Otetaan käyttöön teknologiaa hyödyntävät ja asukkaita turvallisuustyöhön osallistavat toimintamallit. Esimerkkejä näistä ovat Turvallisuuskävely-, Kerro kartalla - ja Uusi paikallisuus - hankkeet. Toteutus: pysyvää toimintaa. Vastuu: SM, OM/rikoksentorjuntaneuvosto, STM, YM yhteistyössä alueellista ja paikallista turvallisuussuunnittelua tekevien toimijoiden kanssa. Selvitetään keinot lisätä alueellista ja paikallista turvallisuustietoa riskeistä ja uhkista alueellisten ja paikallisten turvallisuussuunnitelmien valmistelun tueksi sekä mahdollisuudet lisätä asukkaiden mukaan ottamista turvallisuusyhteistyöhön pilottihankkeella. Pilottihankkeessa laaditaan verkkosivusto, jonne kerätään paikallisesti tietoa alueella tehdyistä rikoksista, häiriöistä ja onnettomuuksista. Otetaan kattavasti käyttöön asuinalueen ja asunnon turvallisuuteen vaikuttavista tekijöistä laaditut tarkistuslistat ja kriteeristöt. Toteutus: pilotointi 2012 2014, vaikutusten arviointi 2015. Vastuu: Vastuu: SM, OM/rikoksentorjuntaneuvosto, STM, YM yhteistyössä alueellista ja paikallista turvallisuussuunnittelua tekevien toimijoiden kanssa, Finanssialan Keskusliitto.

5(7) Parannetaan maahanmuuttajataustaisen väestön turvallisuutta ja turvallisuuden tunnetta ja lisätään heidän luottamustaan viranomaisiin. Toteutetaan maahanmuuttajataustaiselle väestölle kohdistettu kysely, jolla saadaan tietoa heidän turvallisuuden tunteen kehityksestä ja niistä heihin kohdistuneista rikoksista, joista ei tehdä ilmoitusta poliisille. Toteutus: 2012 eteenpäin säännöllisin väliajoin niin, että niiden tulokset ovat käytössä samanaikaisesti koko väestölle suunnattujen kyselyjen tulosten kanssa. Vastuutahot: Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos, Poliisiammattikorkeakoulu ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos yhteistyössä maahanmuuttajajärjestöjen kanssa. Kehitetään ennalta ehkäisevän turvallisuustyön tuloksia mittaavia indikaattoreita ja varmistetaan kansallisten kyselytutkimusten säännöllinen toteuttaminen. Laaditaan nuorten vapaa-ajalla tehtävän nuorisotyön arviointimalli nuorisotoimijoiden itsensä käyttöön. Arviointimallin avulla osoitetaan ennaltaehkäisevän nuorisotyön vaikuttavuus ja saadaan tietoa kehittämiskohteista. Toteutus: malli valmis 2013 tämän jälkeen pysyvää toimintaa. Vastuu: OKM, nuorisotutkimusverkosto, Suomen Nuorisoyhteistyö -Allianssi ry, kunnallinen nuorisotyö, järjestöt ja seurakunnat, nuorten vapaaajan ammattilaisia kouluttavat tahot. Varmistetaan turvallinen oppimisympäristö. Varmistetaan, että koulukiusaamista ehkäisevä Kiva koulu -hanke otetaan käyttöön kattavasti ja sen tuloksellisuutta seurataan kaikissa kouluissa. Laajennetaan Koulurauha-hanketta. Toteutus: pysyvää toimintaa. Vastuu: OKM, OPH. Uhkailu- ja väkivaltatilanteiden ennaltaehkäisy ja kiusaamiseen puuttuminen edellyttää luotettavaa ja ajantasaista tietoa siitä, millaisia tilanteita oppilaitoksissa on. Kehitetään oppilaitosten turvallisuustilanteen seurantaa niin, että käytettävissä on luotettavaa tietoa uhkailu- ja väkivaltatilanteiden yleisyydestä ja ilmenemismuodoista. Kehitetään seurantamenettely, jolla kootaan tietoa uhkailu- ja väkivaltatilanteita oppilaitoksissa. Toteutus: toimintamalli valmis 2013, käyttöönotto vuoden 2015 loppuun mennessä. Vastuutahot: OKM, OPH, poliisi. 2. PARANNETAAN JULKISTEN TILOJEN TURVALLISUUTTA JA VIIHTYVYYTTÄ Parannetaan kauppakeskusten turvallisuutta. Otetaan käyttöön käytännössä hyviksi osoittautuneita, eri toimijoiden yhteistyöhön perustuvia toimintamalleja kauppakeskusten ja vastaavien tilojen turvallisuuden ja asioinnin turvallisuuden parantamiseksi sekä viihtyisyyden ja turvallisuuden tunteen ylläpitämiseksi. Toteutus: pysyvää toimintaa. Vastuu: Poliisi, pelastustoimi, kauppakeskukset ja niistä vastuussa olevat yhtiöt, kaupungit ja kunnat. 3. PARANNETAAN RAKENNETUN YMPÄRISTÖN TURVALLISUUTTA Vahvistetaan turvallisen rakennetun ympäristön suunnittelua, toteutusta ja hoitoa poikkihallinnollisesti. Täydennetään eri toimijoiden yhteistyönä www.turvallinenkaupunki.fi sivustoa esimerkein, hyvin käytännöin ja toimintamallein. Alueellista ja paikallista turvallisuustyötä kehitetään laajaalaisesti kattamaan myös näkökulmat, jotka liittyvät hyvän ja turvallisen rakennetun ympäristön suunnitteluun, toteutukseen ja hoitoon. Toteutus: pysyvää toimintaa. Vastuu: YM yhteistyössä OM:n, SM:n ja alueelliseen sekä paikalliseen sisäisen turvallisuuden yhteistyöhön ja turvallisuussuunnitteluun osallistuvien kanssa. Parannetaan kuntien, rakennuttajien ja muiden tilaajien tietoisuutta ja ymmärrystä turvallisuusnäkökohdista esteettömyyttä koskevien tavoitteiden määrittelyssä. Tehdään selvitys ja kootaan esimerkkejä siitä, miten kustannustehokkaasti voidaan edistää esteettömyyttä parantavia ratkaisuja rakennuksissa ja rakennetussa ympäristössä. Toteutus: selvitys 2013-2014. Vastuu: YM, kunnat, rakennuttajat.

6(7) 4. VARMISTETAAN NUORILLE TURVALLINEN KASVUYMPÄRISTÖ Katkaistaan nuorten rikoskierre ajoissa. Vahvistetaan nuorisolaissa säädetyn nuorten ohjaus- ja palveluverkoston toimintaa niin, että toiminnalla tuetaan myös nuorten rikoskierteen katkaisua. Järjestetään asiaan liittyvää koulutusta. Levitetään hyviä käytäntöjä sekä yhtenäistetään kuntiin ja paikallistason viranomaisille menevää informaatio-ohjausta: Toteutus 2012 alkaen, jonka jälkeen pysyvää toimintaa. Vastuu: ELY-keskusten nuorisotoimet yhteistyössä kuntien kanssa. Parannetaan nuoren mahdollisuutta saada itselleen tukihenkilö tai mentori, joka toimii rinnallakulkijana ja jakaa arjen haasteita pitkäkestoisesti. Tukihenkilötoimintaa vahvistetaan osana erityisen tuen toimia, ja se vahvistaa etsivää nuorisotyötä ja nuorten yhteiskuntatakuuta. Varmistetaan 18 20-vuotiaille annettavan tuen, ohjauksen ja neuvonnan vastaanottaminen. Toteutus: pysyvää toimintaa. Vastuu: OKM yhteistyössä kuntien kanssa, järjestöt ja vapaaehtoistoiminta. Laaditaan nettinuorisotyön strategia ja lisätään eri viranomaisten läsnäoloa verkossa sekä kehitetään moniammatillista yhteistyötä verkossa. Poliisi tehostaa nettipoliisityötä ja kehittää toimintaa sisäasiainministeriön kanssa tehtyjen päätösten mukaisesti. Netissä tapahtuvien tai nettiä hyödyntävien rikosten torjuntaa ja tutkintaa tehostetaan erityisesti nuoriin kohdistuvien rikosten osalta. Nettinuorisotyön kehittämistä jatketaan ottaen huomioon etsivä nuorisotyö. Toteutus: tulosten arviointi 2015. Vastuu: SM, OKM, STM, Poliisihallitus, Suomen Kuntaliitto, järjestöt. 5. VARMISTETAAN TURVALLINEN ELÄMÄ IÄKKÄILLE Lisätään kotona asuvien iäkkäiden turvallisuutta. Hyvinvointia edistävillä kotikäynneillä kiinnitetään erityistä huomiota turvallisuuteen ja tehdään yhteistyötä alueellisen pelastustoimen kanssa. Toteutus: pysyvää toimintaa. Vastuutahot: kuntien sosiaali- ja terveystoimi ja alueellinen pelastustoimi yhteistyössä paikallisten toimijoiden kanssa. Kaste-ohjelman toimeenpanossa tuetaan malleja, joissa edistetään ikääntyneiden turvallisuutta ja vähennetään päihdehaittoja kotiin vietäviä katkaisuhoito- ja muita päihdepalveluja kehittämällä. Toteutus: 2012 lähtien. Vastuu: STM, kunnat. Parannetaan hoiva- ja huoltolaitoksissa asuvien turvallisuutta. Jatketaan edellisessä sisäisen turvallisuuden ohjelmassa päätettyjä toimenpiteitä hoiva- ja huoltolaitosten suojaamiseksi tarvittaessa automaattisella sammutusjärjestelmällä. Toteutus: 50 prosenttia laitoksista suojattu vuonna 2015, rahoitusjärjestelyjä koskeva selvitys tehty. Vastuu: SM yhteistyössä STM:n, YM:n ja Suomen Kuntaliiton kanssa. 6. VÄHENNETÄÄN VAKAVAA VÄKIVALTAA JA SEN UHKAA Luodaan toimintamalli vakavan väkivallan ehkäisemiseksi nopeaa toimintaa vaativissa tilanteissa. Jatketaan lähisuhdeväkivallan riskinarviointimallin (MARAK) pilotointia ja otetaan toimintamalli kattavasti käyttöön koko maassa pilotoinnin tulosten perusteella. Luodaan edellytyksiä työmuodon käyttöönotolle levittämällä tietoa pilottiyksiköiden kokemuksista sekä tukemalla toimintaa koulutuksella. Toteutus: aikataulusuunnitelmat liitetään alueellisiin toimeenpanosuunnitelmiin. Vastuutahot: STM, SM, Poliisihallitus, Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos, poliisilaitokset, aluehallintovirastot. 7. VÄHENNETÄÄN ALKOHOLIN KÄYTÖSTÄ JOHTUVIA ONGELMIA Lisätään ja kehitetään selviämisasemapalveluja tehtyjen selvitysten ja niihin sisältyvien suositusten pohjalta. Käynnistetään palvelujen suunnittelu ja toteuttaminen pilottihankkeilla tavoitteena koko-

7(7) naishyödyllinen ja järkevä toiminta, joka ottaa huomioon asiakkaan tarpeet. Rahoitetaan pilotointi KASTE-rahoituksella. Toteutus: 2014. Vastuu: Poliisihallitus, THL, kaupungit ja kunnat. 8. PARANNETAAN RIKOKSEN UHRIN PALVELUJA JA RIKOKSEN TEKIJÄN TUKEA Varmistetaan rikoksen uhrin ohjaaminen palvelujen piiriin. Selvitetään tarve lisätä uuteen esitutkintalakiin (805/2011, 11 luku 9 ) kohta, jossa viranomaista edellytetään tiedustelemaan rikoksen uhrilta rikosilmoituksen tekemisen ja kuulustelun yhteydessä, suostuuko tämä yhteystietojensa väittämiseen uhripalveluita tuottavalle taholle. Uhrin suostuessa viranomainen toimittaa tämän yhteystiedot palvelulle ilman aiheetonta viivettä. Tiedustelu- ja tiedonvälitysvelvollisuus koskisi ainoastaan tapauksia, joissa rikoksen asianomistaja on tiedossa oleva luonnollinen henkilö (uhrillinen rikos), eikä se koskisi suppeassa esitutkinnassa tai rangaistusmääräysmenettelyssä käsiteltäviä tapauksia. Poliisin sisäisellä määräyksellä edistetään tekijöiden ohjautumista soveltuviin palveluihin. Sovitteluoppaaseen lisätään vastaavat kirjaukset, joiden perusteella sovittelija tiedustelee asianosaisilta näiden suostumusta yhteystietojen välittämiseen ennen varsinaisen sovitteluprosessin alkua. Muissa viranomaisissa, kuten sosiaali- ja terveystoimessa, parannetaan rikoksen uhrien tukipalveluihin ohjaamista. Toteutus: 2012. Vastuut: OM (esitutkintalaki), STM (sovitteluopas), Poliisihallitus (poliisin määräys), THL, kunnat. Ehkäistään uusintarikollisuutta parantamalla vapautuvan vangin tukea. Vankeuslakiin tai sen nojalla annettuun asetukseen lisätään kohta, jossa vapautuvasta vangista ilmoitetaan tämän asuin- tai asettumispaikkakunnan sosiaaliviranomaisille, kun vapautuvan vangin palveluntarve sitä vaatii. Ilmoituksen yhteydessä vankienhoitoviranomaiset ja kunnan sosiaaliviranomaiset arvioivat yhteistyön tarpeen ja yhteistyön tekemisen muodot vapauttamissuunnitelman teossa. Kuntien tulisi huolehtia, että vapautuvalle vangille järjestetään vapauttamissuunnitelman tavoitteita ja rikoksetonta elämää tukevia palveluita. Näiden toimenpiteiden vaikutuksia seurataan ja tulosten perusteella tehdään ehdotukset yhteistyön edelleen kehittämiseksi. Toteutus: Vastuu: OM, kunnat, kriminaalihuoltotyötä tekevät järjestöt Kehitetään nuorille miehille suunnattuja rikoksia ennaltaehkäiseviä palveluja. Toiminta käynnistetään pilotoinnilla. Tukipalveluja rahoitetaan esim. hakemalla avustusta Rahaautomaattiyhdistykseltä, kunta-avustuksilla sekä mahdollisesti perustettavalta rikosuhrirahastolta haettavilla varoilla. Hankkeet toteutetaan siten, että ehdotonta vankeusrangaistusta lievempiä seuraamuksia saaneita kohderyhmän rikoksentekijöitä ohjataan rikosseuraamuslaitoksen ja kuntien toimesta niiden piiriin. Hankkeisiin voisi lukeutua esim. erilaiset mentorointi- ja vertaistukiohjelmat, joita jo nykyisellään toteutetaan jossakin laajuudessa vankilasta vapautuneiden tukemisessa. Toteutus: 2015. Vastuu: OM, kunnat, kriminaalihuoltotyötä tekevät järjestöt. Tehostetaan kuntien, Rikosseuraamuslaitoksen sekä kolmannen sektorin yhteistyötä rikollisuutta ehkäisevän järjestelmän kehittämisessä käynnistämällä selvitys, miten parhaiten voitaisiin turvata vapautuvan vangin katkeamattoman hoitoketju vapautumisvaiheessa. Toteutus: 2013. Vastuu: Rikosseuraamuslaitos, kunnat, järjestöt. Ennalta ehkäistään ääriajatteluun perustuvia väkivaltaisia tekoja. Toimeenpannaan toimenpideohjelma väkivaltaisen ekstremismin ennaltaehkäisemiseksi ja raportoidaan sen toimeenpanosta säännöllisesti. Toteutus: 2012, jonka jälkeen pysyvää toimintaa. Vastuu: SM, OM, STM, OKM, Opetushallitus, Poliisihallitus, Suomen Kuntaliitto, paikalliset viranomaiset, järjestöt. Vahvistetaan vapaaehtoisten saatavuutta turvallisuus- ja hälytystehtäviin ja selvitetään, kuinka palokuntasopimuksiin kirjatut vahvuusvaatimukset täyttyvät maan eri osissa. Toteutus: 2013. Vastuu: Suomen Sopimuspalokuntien Liitto, TT, Alueelliset pelastuslaitokset, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö, Suomen Kuntaliitto.