Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 17/2012 Piensahat 2010 3.5.2012 Jukka Torvelainen Suomen piensahojen lukumäärä ja puunkäyttö vähentyivät merkittävästi viime vuosikymmenellä Suomessa toimii yhteensä 1 200 enintään 10 000 kuutiometriä raakapuuta vuodessa sahaavaa piensahaa. Ne käyttivät vuosina 2008 2010 keskimäärin 0,7 miljoonaa kuutiometriä puuta vuodessa. Sahojen lukumäärä ja sahatun puun määrä oli pienentynyt huomattavasti reilun vuosikymmenen aikana. Vuoteen 1998 verrattuna toimivista piensahoista oli jäljellä kolme viidesosaa, mutta niiden sahaaman puun kokonaismäärä oli romahtanut kolmasosaan. Kuusi piensahaa seitsemästä oli sivutoimisia, ja sivutoimiset yrittäjät sahasivat kaksi kolmasosaa piensahojen puusta. Suomessa oli vuosina 2008 2010 yhteensä noin 1 600 käyttökelpoista piensahalaitteistoa, joista 1 200 oli toiminnassa. Käyttämättömien laitteistojen määrä oli kasvanut sadalla kappaleella reilussa kymmenessä vuodessa. Piensahat sahasivat yhteensä noin 0,7 miljoonaa kuutiometriä raakapuuta vuodessa. Vuoteen 1998 verrattuna toimivien piensahojen lukumäärä väheni kahdella viidesosalla ( 900 sahaa) ja niiden sahaaman puun määrä kahdella kolmasosalla ( 1,2 milj. m 3 /vuosi). Keskimääräinen piensaha sahasi vuonna 1998 runsaat 900 kuutiometriä puuta vuodessa, vuonna 2010 enää 500 kuutiometriä. Kokoluokittain tarkasteltuna pienimpien sahojen määrä ja puun käyttö oli säilynyt parhaiten, sillä alle 500 kuutiometriä puuta vuodessa sahaavilla nämä molemmat vähenivät viidesosan ja 500 999 kuutiota sahaavilla runsaan kolmasosan. Vähintään 1 000 kuutiometriä puuta käyttäneiden sahojen ja niiden sahaaman puun määrä pieneni kuitenkin lähes neljä viidesosaa vuodesta 1998 vuoteen 2010. Samalla vähintään 2 000 kuutiometriä puuta sahaavien osuus kaikesta piensahojen puusta laski puolesta runsaaseen neljäsosaan. Piensahojen kokorakenteen ja puumäärien muutokset olivat niin suuria jaksolla 1998 2010, että tutkimuksessa selvitettiin erikseen, löytyivätkö vuoden 1998 aineiston vähintään 2 000 kuutiometrin sahat uudesta tutkimuksesta, ja kuinka niiden toiminta on muuttunut. Yhteensä 79 tällaisen sahan toiminnan laajuus selvisi tarkasti molempina ajankohtina. Niistä 45 oli joko lopettanut yritystoiminnan kokonaan tai ei sahannut raakapuuta vuonna 2010. Sahoista 34 jatkoi toimintaansa edelleen, mutta niidenkin vuodessa sahaaman puun määrä oli puolittunut. Yhteensä nämä vertailun sahat käyttivät vuonna 2010 ainoastaan 21 prosenttia vuonna 1998 sahaamastaan puumäärästä. Vähintään 2 000 kuutiometriä puuta käyttäneiden sahojen joukossa oli runsas vaihtuvuus reilun kymmenen vuoden aikana 1998 2010. Peräti kolme neljäsosaa näistä sahoista oli joko uusia tai tuotantoaan tarkasteluvuosien välillä kasvattaneita sahoja. Edellisen tutkimuksen yrityksistä ainoastaan neljäsosa jatkoi edelleen tässä kokoluokassa. Edellinen piensahatutkimus vuodelta 1998 Metsäntutkimuslaitos selvittää noin 10 vuoden välein enintään 10 000 kuutiometriä raakapuuta vuodessa käyttävien ns. piensahojen lukumäärää, puun käyttöä ja toimintatapoja koskevat tiedot. Piensahoihin kuuluvat paikallisten sahatavaraa myyvien sahojen lisäksi mm. sahauspalveluja myyvät vuokrasahaajat ja maatilojen kotitarvesahat. Tässä metsätilastotiedotteessa esitellään vuosina 2008 2010 toimineisiin sahoihin kohdistunutta tutkimusta, jonka tuloksia verrataan edellisen selvityksen tietoihin (1998). Esitettävät raakapuun ja sahatavaran määrät ovat pääosin sahayrittäjien asiantuntijavastauksiin perustuvia arvioita, sillä kaikilla piensahoilla ei ole sahausmääristä tarkkaa kirjanpitoa. Vuokrasahauksesta laskutetaan lisäksi yleensä tuntiveloituksen perusteella, jolloin sahausmäärät on jouduttu arvioimaan sahaukseen käytetyn ajan ja keskimääräisen sahausnopeuden perusteella. Lisätietoja: Jukka Torvelainen, puh. 010 211 5127, jukka.torvelainen@metla.fi Laatuseloste: www.metla.fi/metinfo/tilasto/laatu/piensahat.htm
Tutkimuksen kohdevuodet 2008 2010 olivat vaikeita kaiken kokoisille sahoille. Talouden taantuminen ja rakentamisen hidastuminen vähensivät sahatavaran kysyntää sekä Suomessa että tärkeimmillä vientimarkkinoilla. Yli 10 000 kuutiometriä puuta vuodessa sahaavien ns. teollisuussahojen puun käyttö pieneni vuodesta 1998 runsaan kolmasosan syvimpään lamavuoteen 2009. Vuosina 2008 2010 niiden sahaaman puun määrä oli keskimäärin neljäsosan pienempi. Piensahojen tuotanto supistui kuitenkin teollisuusahojakin enemmän, ja ne menettivät osuuttaan Suomen sahatavaratuotannossa. Piensahojen raakapuun käyttö kattoi lamavuosina 2008 2010 keskimäärin runsaat 3 prosenttia koko sahateollisuuden puun käytöstä, kun vielä vuonna 1998 osuus ylsi lähes 7 prosenttiin. Tutkimusaineiston perusteella ei kuitenkaan voida päätellä, kuinka pysyvästä muutoksesta on kysymys, tai kuinka paljon piensahojen sahausmäärä lisääntyy kysynnän taas kasvaessa. Selitys sahausmäärien pienenemiselle tai koko toiminnan loppumiselle oli monessa tapauksessa sahauskaluston ja sahureiden ikääntyminen. Haastatellut yrittäjät kertoivat, että piensahojen toimintaedellytyksiä hankaloittavat maaseudun ja etenkin maatalouden rakennustoiminnan ja sahatavaran käytön väheneminen, puun korkea hinta ja hankintavaikeudet sekä sahatavaran vähittäismyynnin kova hintakilpailu. Puurakentamisessa käytetään entistä enemmän liimapuuta sekä tehdasvalmisteisia seinä- ja kattorakenteita. Monet pitivät ongelmina myös sahauksen sivutuotteiden markkinointia ja matalaa hintaa, sahatavaran laatu- ja lujuusluokittelua sekä tukkumyyntiin tarvittavien erien suurta kokoa. Näissä olosuhteissa uusien sahauslaitteistojen ostamista, mahdollisia sukupolvenvaihdoksia ja uusien sahausyrityksien perustamista joudutaan harkitsemaan erittäin kriittisesti. Valtaosa piensahojen vuonna 2010 sahaamasta puusta oli mänty- (47 %) tai kuusitukkia (46 %). Koivun osuus oli 4 prosenttia ja muiden puulajien (joista eniten käytettiin haapaa ja leppää) osuus 3 prosenttia. Valtaosa (87 %) sahayrittäjistä kertoi sahauksen olevan sivutoimista. Keskimääräinen sivutoiminen sahuri sahasi vuonna 2010 hieman alle 400 kuutiometriä raakapuuta vuodessa. Sivutoiminen sahaus kattoi yhteensä kaksi kolmasosaa kaikesta piensahojen puusta. Päätoimiset sahat (13 %) olivat selvästi suurempia (keskimäärin 1 300 m 3 puuta vuodessa), mutta niiden osuus sahauksesta jäi silti kolmasosaan. Piensahoilla sahatusta puusta runsaat puolet (55 %) oli asiakkaan omaa puuta. Sahayrittäjien ostaman raakapuun osuus oli kolmasosa (35 %) ja loput puut (10 %) olivat peräisin sahayrittäjän metsästä. Sivutoimisilla sahoilla kaikesta sahauksesta oli asiakkaiden puita kaksi kolmasosaa ja päätoimisilla sahoilla kolmasosa. Ostetun puun osuus oli päätoimisilla sahoilla lähes kolme viidesosaa ja sivutoimisilla sahoilla hieman yli viidesosa. Piensahoilla tuotettiin vuonna 2010 kaikkiaan 0,31 miljoonaa kuutiometriä sahatavaraa. Sahatavara jakautui puulajien ja puutavaran alkuperän suhteen samalla tavalla kuin käytetty raakapuu. Sahayrittäjien keski-ikä oli 53 vuotta. Joka neljäs sahuri oli yli 60-vuotias, ja he sahasivat vuonna 2010 yhteensä 17 prosenttia piensahojen puusta. Enintään 40-vuotiaiden (13 % yrittäjistä) osuus sahatusta puusta oli 15 prosenttia. 16000 14000 12000 10000 8000 6000 4000 2000 Sahoja yhteensä, kpl milj. m 3 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0 1965 1970 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 0,0 1965 1970 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 Luvut sisältävät sekä toiminnassa olleet että käyttämättömät toimintakuntoiset sahat. Kuva 1. Piensahojen lukumäärä ja sahatun raakapuun määrä eri piensahatutkimusten mukaan 1965 2010 2 Metsätilastotiedote 17/2012
Kuva 2. Toiminnassa olleiden piensahojen lukumäärä ja raakapuun käyttö sahojen kokoluokittain vuosina 1998 ja 2010 Koivu (4 %) Muut puulajit (3 %) Kuusi (46 %) pikkutukit Asiakkaan puu (55 %) päätoimiset tukit tukit sivutoimiset sivutoimiset Ostettu puu (35 %) Mänty (47 %) pikkutukit päätoimiset sivutoimiset päätoimiset Sahaajan puu (10 %) Kuva 3. Piensahoilla sahattu raakapuu puutavaralajeittain 2010 Kuva 4. Pää- ja sivutoimisten piensahojen sahaaman raakapuun alkuperä 2010 Piensahat 2010 3
1. Toiminnassa olleiden piensahojen lukumäärä, raakapuun käyttö ja sahatavaran tuotanto sahojen kokoluokittain vuosina 1998 ja 2010 Vuosi Raakapuun käyttömäärä sahalla, m³ vuodessa Yhteensä 1 499 500 999 1 000 1 999 2 000 3 999 4 000 10 000 Sahojen lukumäärä, kpl 2010 815 238 111 28 14 1 206 1998 1 029 369 408 192 90 2 088 Muutos, % 2010/1998-21 -36-73 -86-84 -42 Puun käyttö, 1 000 m³ 2010 132 157 146 71 102 608 1998 165 245 550 438 503 1 901 Muutos, % 2010/1998-20 -36-73 -84-80 -68 Puun käyttö keskimäärin, m³/vuosi/saha 2010 162 659 1 314 2 561 7 295 504 1998 161 665 1 347 2 279 5 585 910 Muutos, % 2010/1998 1-1 -3 12 31-47 Sahatavaran tuotanto, 1 000 m³ 2010 68 81 75 35 49 308 1998 83 125 277 222 247 954 Muutos, % 2010/1998-19 -36-73 -84-80 -68 Käyttösuhde 2010 1,95 1,94 1,94 2,04 2,09 1,97 1998 1,98 1,97 1,98 1,97 2,04 1,99 Toiminnassa olleiden piensahojen lisäksi Suomessa oli vuonna 2010 yhteensä vähintään 390 toimintakuntoista, mutta käyttämätöntä piensahaa. Vuonna 1998 vastaava määrä oli 286. Käyttösuhteella tarkoitetaan yhden sahatavarakuutiometrin tuottamiseen tarvittavaa raakapuun määrää. 2. Toiminnassa olleiden piensahojen lukumäärän, raakapuun käytön ja sahatavaran tuotannon jakautuminen sahojen kokoluokkiin vuosina 1998 ja 2010 Vuosi Raakapuun käyttömäärä sahalla, m³ vuodessa Yhteensä 1 499 500 999 1 000 1 999 2 000 3 999 4 000 10 000 Osuus, % Sahojen lukumäärä 2010 68 20 9 2 1 100 1998 49 18 20 9 4 100 Puun käyttö 2010 22 26 24 12 17 100 1998 9 13 29 23 26 100 Sahatavaran tuotanto 2010 22 26 24 11 16 100 1998 9 13 29 23 26 100 4 Metsätilastotiedote 17/2012
3. Piensahojen lukumäärä ja raakapuun käyttö 2008 2010 Metsäkeskus Toiminnassa olleet piensahat Puun käyttö kaikkiaan Puun käyttö keskimäärin 2008 2009 2010 2008 2009 2010 2008 2009 2010 kpl 1 000 m³ m³/vuosi/saha Koko maa 1 212 1 219 1 206 728 638 608 601 524 504 0 Ahvenanmaa 7 7 7 3 2 2 411 367 373 1 Rannikko 115 115 114 63 52 48 549 452 422 Etelärannikko 36 36 36 26 18 14 709 503 385 Pohjanmaa 78 78 78 37 34 34 475 429 440 2 Lounais-Suomi 181 182 181 76 60 65 420 328 357 3 Häme-Uusimaa 177 177 176 113 107 107 639 604 606 4 Kaakkois-Suomi 92 93 86 56 56 48 603 607 554 5 Pirkanmaa 101 101 104 51 47 46 505 469 440 6 Etelä-Savo 79 79 79 32 32 30 410 404 382 7 Etelä- ja Keski-Pohjanmaa 76 76 76 48 45 44 639 599 586 8 Keski-Suomi 88 92 91 65 42 39 733 454 426 9 Pohjois-Savo 75 75 70 50 43 43 670 578 621 10 Pohjois-Karjala 70 71 70 39 35 36 557 488 510 11 Kainuu 23 23 23 17 15 15 738 644 680 12 Pohjois-Pohjanmaa 82 83 83 64 53 54 782 643 656 13 Lappi 47 46 46 51 48 30 1 096 1 056 654 Toiminnassa olleiden piensahojen lisäksi Suomessa oli vuonna 2010 yhteensä vähintään 390 toimintakuntoista, mutta käyttämätöntä piensahaa. Piensahat 2010 5
4. Piensahoilla käytetyn raakapuun määrä puutavaralajeittain vuosina 1998 ja 2010 Puu- ja puutavaralaji 1998 2010 Muutos, % 1 000 m³ % 1 000 m³ % Yhteensä 1 901 100 608 100-68 Mänty 1 010 53 283 47-72 Mäntytukit 929 49 227 37-76 Mäntypikkutukit 81 4 56 9-31 Kuusi 770 40 280 46-64 Kuusitukit 717 38 239 39-67 Kuusipikkutukit 52 3 41 7-22 Koivu 74 4 24 4-67 Koivutukit 71 4 24 4-66 Koivupikkutukit 3 0 0 0-87 Muut puulajit 48 3 21 3-56 5. Piensahoilla käytetyn raakapuun määrä puutavaralajeittain ja metsäkeskuksittain 2010 Metsäkeskus Mänty Kuusi Koivu Muut puulajit Kaikkiaan Mäntytukit Mäntypikkutukit Yhteensä Kuusitukit Kuusipikkutukit Yhteensä 1 000 m³ Koko maa 227 56 283 239 41 280 24 21 608 0 Ahvenanmaa 1 0 1 1 0 1 0 0 2 1 Rannikko 15 6 20 19 6 24 1 2 48 Etelärannikko 4 2 6 5 1 6 0 1 14 Pohjanmaa 10 4 14 14 5 18 1 1 34 2 Lounais-Suomi 18 4 22 35 5 40 1 1 65 3 Häme-Uusimaa 26 3 28 61 7 68 3 8 107 4 Kaakkois-Suomi 27 1 29 8 2 10 8 2 48 5 Pirkanmaa 14 1 16 23 4 27 2 1 46 6 Etelä-Savo 12 2 13 14 2 16 0 1 30 7 Etelä-Pohjanmaa 18 3 21 18 3 21 1 1 44 8 Keski-Suomi 15 9 24 11 2 13 2 1 39 9 Pohjois-Savo 12 2 14 21 3 24 4 2 43 10 Pohjois-Karjala 17 3 20 12 2 14 1 1 36 11 Kainuu 11 1 12 3 0 4 0 0 15 12 Pohjois-Pohjanmaa 18 20 38 10 5 14 1 1 54 13 Lappi 23 2 25 4 0 4 0 0 30 Muista puulajeista oli haapaa 15 000, leppää 4 000, lehtikuusta 1 000 ja muita puulajeja yhteensä vajaat 1 000 kuutiometriä. 6 Metsätilastotiedote 17/2012
6. Piensahoilla käytetyn raakapuun alkuperä vuosina 1998 ja 2010 Puun alkuperä 1998 2010 Muutos, % 1 000 m³ % 1 000 m³ % Yhteensä 1 901 100 608 100-68 Ostettu puu 833 44 210 35-75 (pysty-, hankinta- ja toimituspuu) Asiakkaan puu 961 51 335 55-65 (vuokra-/rahtisahaus) Sahaajan omasta metsästä hakattu puu 106 6 63 10-41 7. Piensahoilla käytetyn raakapuun alkuperä metsäkeskuksittain 2010 Metsäkeskus Puun alkuperä Ostettu puu Asiakkaan puu Sahaajan omasta metsästä Yhteensä (pysty-, hankinta- ja toimituspuu) (vuokra-/rahtisahaus) hakattu puu 1 000 m³ Koko maa 210 335 63 608 0 Ahvenanmaa 1 2-2 1 Rannikko 7 31 10 48 Etelärannikko 3 9 2 14 Pohjanmaa 4 22 8 34 2 Lounais-Suomi 15 44 6 65 3 Häme-Uusimaa 28 63 16 107 4 Kaakkois-Suomi 35 10 3 48 5 Pirkanmaa 11 31 5 46 6 Etelä-Savo 5 22 3 30 7 Etelä-Pohjanmaa 21 20 3 44 8 Keski-Suomi 19 16 3 39 9 Pohjois-Savo 7 32 5 43 10 Pohjois-Karjala 10 23 3 36 11 Kainuu 7 8 0 15 12 Pohjois-Pohjanmaa 23 27 4 54 13 Lappi 22 7 1 30 Sahayrittäjät arvioivat, että kaikesta sahatusta puusta 75 % oli peräisin sahan kotikunnasta ja 1 % oli ulkomaista alkuperää. Piensahat 2010 7
8. Raakapuun käyttö eri tyyppisillä vuonna 2010 toiminnassa olleilla piensahoilla Sahojen lukumäärä Puun käyttö kpl % 1 000 m³ % m³/vuosi/saha Yhteensä 1 206 100 608 100 504 Sahaustoiminnan laajuus 100 100 - Sahaus päätoimi 162 13 211 35 1304 - Sahaus sivutoimi 1 044 87 397 65 380 Sahan liikuteltavuus 100 100 - Liikuteltava saha 457 38 250 41 547 - Kiinteä saha 749 62 358 59 478 Sahausta sivutoimena harjoittaneista mainitsi päätoimekseen maatalouden 55 % (puun käyttö 216 000 m³), sahatavaraan perustuvan tuotannon tai jatkojalostuksen 16 % (83 000 m³), metsätalouden 12 % (43 000 m³) tai jonkun muun päätoimen 28 % (94 000 m³). Monet vastaajat mainitsivat useita päätoimia, joten niiden summat ylittävät koko maan arvot. Samalla paikalla toimivista kiinteistä sahoista 70 % (puun käyttö 152 000 m³) sijaitsi maatiloilla ja loput muilla kiinteistöillä. 9. Toiminnassa olleiden piensahojen lukumäärän ja raakapuun käytön jakautuminen sahayrittäjän syntymävuoden mukaan vuonna 2010 Yrittäjän syntymävuosi Sahojen lukumäärä Puun käyttö Osuus, % 1920 1929 0 0 1930 1939 4 1 1940 1949 20 15 1950 1959 35 41 1960 1969 28 28 1970 1979 9 12 1980 1989 3 3 Yhteensä 100 100 Sahayrittäjien ikä oli keskimäärin 53 vuotta. 8 Metsätilastotiedote 17/2012
Julkaisija: Metsäntutkimuslaitos Metsätilastollinen tietopalvelu PL 18 01301 Vantaa Sähköposti: tilasto@metla.fi www.metla.fi /hanke/3006/index.htm Puhelin 010 211 5441 ISSN 1797-3074 Metsätilastotiedote (verkkojulkaisu)