Nuorten terveys ja hyvinvointi tutkimustuloksia - tulkintoja. Tuloksia seuraavista tutkimuksista. Mitä on hyvinvointi?



Samankaltaiset tiedostot
Alkupiiri (5 min) Lämmittely (10 min) Liikkuvuus/Venyttely (5-10min) Kts. Kuntotekijät, liikkuvuus

Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaiden hyvinvointi Lapissa

VAIKUTTAVUUTTA VALTAKUNNALLISESTA YHTEISTYÖSTÄ, TERVEYDEN EDISTÄMISEN VERKKO-OPETUSHANKE

Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn Kärsämäen 8. ja 9. lk. tuloksia

Kouluterveyskysely 2008

Ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden hyvinvointi Lapissa Kouluterveyskysely THL: Kouluterveyskysely 1

Lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden hyvinvointi Lapissa Kouluterveyskysely THL: Kouluterveyskysely 1

KOULUTERVEYSKYSELY 2017 TULOSTEN TARKASTELUA

Kouluterveyskysely Kanta- Hämeessä 2008

Kouluterveyskysely 2017

Kouluterveyskysely 2008

Oppilaitosten tupakointikieltojen toteutuminen

FYYSISET TYÖOLOT. Varppeen koulu, % 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% Koulun fyysisissä työoloissa puutteita

Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija

Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn Kärsämäen lukion tuloksia

Seuraavassa esitetään vielä julkaisemattomat, päivitetyt tulokset kirjan artikkeliin:

Kouluterveyskysely 2017

THL: Kouluterveyskysely 2015 Peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaat

Seuraavassa esitetään vielä julkaisemattomat, päivitetyt tulokset kirjan artikkeliin:

Nuorten tupakointi. Suomalaisnuorten tupakoinnin yleisyyden seuranta:

Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija

Nuorten hyvinvointi Päijät-Hämeessä vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden pojat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely

Nuorten hyvinvointi Keski-Suomessa vuosina Peruskoulun 8. ja 9. luokan pojat Kouluterveyskysely

Nuorten hyvinvointi Etelä-Suomessa vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden pojat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely

Nuorten hyvinvointi Pohjois-Pohjanmaalla vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden tytöt (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely

Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013

Kouluterveyskyselyn Jyväskylän tulokset. Esittely medialle

FYYSISET TYÖOLOT. Varppeen koulu 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Koulun fyysisissä työoloissa puutteita 36 %

Kouluterveyskysely 2017

Kouluterveyskysely 2017 Poimintoja Turun tuloksista

Kouluterveyskysely 2013, P-S avi. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija

Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaiden hyvinvointi Lapissa

Kouluterveyskysely Poimintoja Turun tuloksista

Suosituimmat liikuntalajit Suomessa vuosina vuotiaiden harrastajien lukumäärät

Nuorten hyvinvointi Keski-Suomessa vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden tytöt (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely

Nuorten hyvinvointi Pirkanmaalla vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden tytöt (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely

Pystyy tekemään elämäänsä liittyviä päätöksiä Päätöksenteko 80,7 77,3 77, ,2 83,4 86,5 81, ,4 81,8 80,2

FYYSISET TYÖOLOT. Koko maa, POJAT 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Koulun fyysisissä työoloissa puutteita 48 %

FYYSISET TYÖOLOT. Koko maa 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Koulun fyysisissä työoloissa puutteita 54 %

FYYSISET TYÖOLOT. Koko maa, TYTÖT 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Koulun fyysisissä työoloissa puutteita 60 %

Itäsuomalaisten nuorten hyvinvoinnin tila

VALTAKUNNASSA KAIKKI HYVIN? Nuorten hyvinvoinnin tilan tarkastelua

Nuorten tupakointi. Suomalaisnuorten tupakoinnin yleisyyden seuranta:

Kouluterveyskyselyn tulosten hyödyntäminen. Kempeleen lasten ja nuorten hyvinvoinnin kehittämisilta

Kouluterveyskysely 2013 Kokkola. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija

Tiedosta hyvinvointia Kouluterveyskysely 1. Muutokset peruskoulun yläluokilla ja. ammattiin opiskeleviin

Nuorten tupakointi. Suomalaisnuorten tupakoinnin yleisyyden seuranta:

Nuorten hyvinvointi Lapissa vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely

Lataa Nuorten koettu terveys kyselyaineistojen ja ryhmähaastattelujen valossa - Raili Välimaa. Lataa

Kouluterveyskyselyn 2015 tuloksia

Peruskoulun 8. ja 9. luokan tyttöjen hyvinvointi 2004/ THL: Kouluterveyskysely

FYYSISET TYÖOLOT. Itä-Suomen AVI 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Oppilaitoksen fyysisissä työoloissa puutteita 42 %

FYYSISET TYÖOLOT. Koko maa, TYTÖT 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Oppilaitoksen fyysisissä työoloissa puutteita 42 %

FYYSISET TYÖOLOT. Koko maa 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Oppilaitoksen fyysisissä työoloissa puutteita 37 %

FYYSISET TYÖOLOT. Koko maa 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Oppilaitoksen fyysisissä työoloissa puutteita 37 %

Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden hyvinvointi 2008/ THL: Kouluterveyskysely

Hiiden alueen hyvinvoinnin tila Eija Tommila

Väestökatsaus. Toukokuu 2015

Ammattiin opiskelevien hyvinvointi ja terveys. Niina Mustonen, THL Kuntamarkkinat

Kouluterveyskysely 2013 Keski-Pohjanmaa. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija

Työttömyyskatsaus Huhtikuu 2019

Sosioekonomiset erot nuorten alkoholinkäytössä

Kouluterveyskysely terveydenhoitajan työssä

Sosiaalipolitiikan uudistumisen esteet

Hyvinvointi, osallisuus ja vapaa-aika Terveys Elintavat

Mitä riskejä otamme, jos emme kehitä palveluita?

Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden poikien hyvinvointi 2008/ THL: Kouluterveyskysely

Turun väestökatsaus. Syyskuu 2016

Miten lapset ja nuoret liikkuvat liikunnallisuuden edut tulevaisuudessa

Maakuntien väliset erot peruskoulun yläluokkalaisten hyvinvoinnissa

Kouluterveyskyselyn tulokset 2013 Aineisto kuntapäättäjät. Palveluvaliokunta

Terveystrendit korkeakouluopiskelijoilla

Kieliryhmien väliset työkyvyttömyysriskin ja koetun terveyden erot. Sakari Suominen, LT, dosentti Turun Yliopisto Folkhälsanin tutkimuskeskus

Vanhempien tuen tarpeet ja ylisukupolvisten ongelmien katkaiseminen. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija Lapset, nuoret ja perheet -osasto

Lasten ja nuorten päihteidenkäyttö Kouluterveyskyselyn 2017 tulosten valossa

Työttömyyskatsaus Syyskuu 2019

Nuorten mielenterveys ja mielenterveyspalvelujen saatavuus opiskeluhuollossa 2015

Terveys- ja hyvinvointivaikutukset. seurantatutkimuksen ( ) valossa

Maahanmuuttajalasten ja -nuorten terveyden, hyvinvoinnin ja kotoutumisen indikaattorit, Helsinki

Väestökatsaus. Heinäkuu 2015

Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa

Kuvio 1 Lukutaidon kansalliset suorituspistemäärät

tutkimus terveysopetuksessa TERV108 V luento Raili Välimaa Puh: (260) 2194

Koululaisten terveys, liikunta, ja hyvinvointi.

Kouluterveyskyselystä tietoa opiskeluhuollon tueksi

FYYSISET TYÖOLOT. Helsinki. Vakioidut prosenttiosuudet. Opiskelutilojen ahtaus haittaa opiskelua. Melu ja kaiku haittaavat opiskelua

Väestökatsaus. Kesäkuu 2015

Miten nuoret voivat kouluyhteisössä? Kouluterveyskyselyn tuloksia 2013

NUORET HELSINGISSÄ 2011 TUTKIMUS

LIITU tutkimuksen kyselytulosten päänostoja

Työllistymisen voimavarat -mittarin kokeilun alustavia tuloksia

TYÖTTÖMIEN YLEINEN PERUSTURVA TAMMIKUUSSA 2001

VIIDESLUOKKALAISTEN HYVINVOINTISELVITYS VUONNA 2014

Kouluterveyskysely Vantaan kaupungin tulokset

Yksin vietetty aika & ajankäytön muutokset Suomessa

Ammattiin opiskelevien nuorten hyvinvointi Kouluterveyskyselyn mukaan

Mitä lasten ja nuorten liikkumisesta tiedetään?

Työvoima Palvelussuhdelajeittain %-jakautumat

LASTEN JA NUORTEN YLIPAINO JA LIHAVUUS

YLE Uutiset. Haastattelut tehtiin Kannatusarvio kuvaa tilannetta eduskuntavaalien puoluekannatuksessa.

Transkriptio:

Nuorten terveys ja hyvinvointi tutkimustuloksia - tulkintoja TER.113, Luento 4, Raili Välimaa Tuloksia seuraavista tutkimuksista : 1984, 1986, 199, 1994, 1998 ja 22-11-, 13- ja pääosin Euroopan eri maista (luokkakysely) Jyväskylän seurantatutkimus 1996-97: 13- ja neljästä jyväskyläläiskoulusta - tiedot samoilta oppilailta (n=475) syyskuussa, joulukuussa, helmikuussa ja huhtikuussa (luokkakysely) Tuloksia myös Stakesin Kouluterveyskyselystä, Nuorten terveystapatutkimuksesta (NTTT), KTL:n aikuisväestön terveyskäyttäytymistutkimuksesta ja Tilastokeskuksen ajankäyttötutkimuksesta Mitä on hyvinvointi? Tila, jossa ihmisellä on mahdollisuus saada tärkeimmät tarpeensa tyydytetyiksi. Yksilön hyvinvointi riippuu aineellisen elintason lisäksi vaikeammin eriteltävissä olevista elämisen laatuun tai elämän onnen kokemiseen liittyvistä subjektiivisista kokemuksista ja on yhteydessä yhteiskunnallisiin oloihin. Erik Allardt on kuvannut hyvinvoinnin ulottuvuuksina elintasoa (engl. having), yhteisyyssuhteita (engl. loving) ja itsensä toteuttamisen mahdollisuuksia (engl. being). http://www.webfacta.com/ (WSOY:n www-sanakirja) 1

Itsearvioitu terveys: kohtalainen tai huono terveys 22 Belfia-ransk. Tšekin 5 1 15 2 25 3 35 4 45 5 31,5 27,2 25,1 23,7 2,7 2, 19, 18,8 18,7 18,7 18, 17, 16,3 16, 16, 15,7 15,3 15,1 15, 15, 14, 14, 12,4 12,2 12,1 12, 12, 11,9 11, 1,2 1, 1, 8, 8, 16,1 2 4 6 8 Itsearvioitu terveys: kohtalainen tai huono terveys 22 Belgia-ransk. Tšekin tasavalta 47, 44, 43,2 4,7 36,8 33,8 33,2 32, 3, 3, 28, 28, 27,2 27, 25, 24, 23,9 23, 23, 22,4 22,4 22, 21, 21, 2, 2, 17,3 17, 16,3 16, 15, 13,8 12,8 27,2 63,1 6 4 2 Koettu terveys hyvä tai erittäin hyvä *** *** ** *** ** 1 94 92 * ** 86 82 83 85 79 78 75 78 8 74 73 75 75 67 69 13 v (131) Syyskuu 96 Joulukuu 96 Helmikuu Huhtikuu 97 Jyväskylän seurantatutkimus 1996-97 13 v (116) 15 v (76) 15 v (114) * p<.5, ** p<.1, *** p<.1 2

1 Koettu terveys hyvä tai erittäin hyvä 1984 ja 22 8 6 4 2 93 91 92 8 76 76 87 87 84 72 74 11 pojat 11 tytöt 13 pojat 13 tytöt 15 pojat 15 tytöt : Välimaa 24 1984 22 57 5 1 15 2 25 Päänsärkyä vähintään kerran viikossa 22 Belgia-ransk Tšekin tasavalta 21, 18, 15, 15, 15, 14, 14, 13, 13, 12, 12, 12, 12, 12, 12, 11, 11, 1, 1, 9, 9, 9, 9, 9, 9, 9, 8, 8, 7, 7, 7, 6, 6, 6, 5, 11, Päänsärkyä vähintään kerran viikossa 22 Belgia-ransk Tšekin 1 2 3 4 5 4, 35, 34, 34, 31, 3, 3, 3, 3, 29, 29, 28, 28, 27, 27, 26, 26, 26, 25, 24, 24, 23, 23, 23, 22, 22, 21, 2, 2, 18, 18, 18, 18, 16, 13, 25, 3

Päänsärkyä viikoittain 1994-22 1 8 13-vuotiaat + 95 LV 6 4 2 '94 '98 '2 '94 '98 '2 '94 '98 '2 '94 '98 '2 : Välimaa 24 Niska-hartiasärkyä viikoittain 1994-22 1 8 + 95 LV 6 4 2 '94 '98 '2 '94 '98 '2 : Välimaa 24 Vähintään kerran viikossa esiintyvän oireilun (summaindeksi14 oireesta) yleisyys 15-vuotiailla tutkimusvuosittain 1 8 Ei oireita 1 oire 2 oiretta 3 tai enemmän + 95 LV 6 4 2 '94 '98 '2 '94 '98 '2 : Välimaa 24 4

Vähintään 2 oiretta useammin kuin kerran viikossa 22 Belgia-ransk. Tšekin 1 2 3 4 5 47,1 42,3 38, 31,8 31, 3,9 3,6 3,3 3, 29,6 28,9 27,9 27,7 27,3 26,7 26,4 25,9 25,2 25, 25, 24,8 24,6 23,9 23,7 23,5 21,3 19,3 19,2 18,1 17,6 16,7 16,4 16,3 15,3 11,9 25,6 Vähintään 2 oiretta useammin kuin kerran viikossa 22 Belgia-ransk. Tšekin 2 4 6 8 65,6 62,8 61,3 6,2 55,7 53,1 5,7 5,1 49,4 47,9 47,4 47,3 46,4 46,3 46,2 45,7 45, 44,7 41,5 41, 39,6 38,6 38,5 37,9 37,2 37,2 37,1 36,3 36, 32,8 31,7 3,2 26,1 25,8 24,4 43,5 1 8 6 4 2 Viikoittainen oireilu (vähintään kolme oiretta 16 mahdollisesta) vapaa-ajan liikunta-aktiivisuuden mukaan 33 3 31 22 22 16 2 14 18 41 3437 29 22 16 56 41 37 11 pojat 11 tytöt 13 pojat 13 tytöt 15 pojat 15 tytöt Harvemmin 1-3 krt/vko Väh. 4 krt/vko 22 5

Aamuväsymys kouluaamuisin vähintään neljä kertaa viikossa: 1998 Suomi Irlannin tasavalta Pohjois- Belgium-Fl Slovakia Tsekintasavalta 1 2 3 4 5 6 7 Aamuväsymys kouluaamuisin vähintään neljä kertaa viikossa: 1998 Suomi Pohjois- Belgium-Fl Irlannin tasavalta Slovakia Tsekintasavalta 1 2 3 4 5 6 7 5 4 3 2 1 12 Aamuväsymys kouluaamuisin vähintään neljä kertaa viikossa : 199, 1994, 1998 ja 22 24 26 23 23 38 33 3 45 41 35 31 26 21 16 11 43 394 39 34 26 22 11-v 13-v 15-v 11-v 13-v 15-v 199 1994 1998 22 27 199-22 6

Koettu vireisyys (indeksi) lukuvuoden eri aikoina Hyvä 1 Koettu vireisyys (keskiarvo) Huono 9 8 7 6 5 1 *** *** *** NS *** *** Syyskuu 96 Joulukuu 96Helmikuu 97 Huhtikuu 97 Ajankohta *** p<.1 Ryhmä 1) 13 13 15 15 1) Ryhmä x Vireisyys: NS NS = Ei tilastollisesti merkitsevää eroa Jyväskylän seurantatutkimus 1996-97: Tynjälä ym. 1998 Haittaa elämää jonkin verran tai paljon : niska-hartiasärky 1 8 75 78 81 75 66 68 75 6 53 4 2 (197) (227) Jyväskylän seurantatutkimus 1996-97 Syys 96 Joulu 96 Helmi 97 Huhti 97 Haittaa elämää jonkin verran tai paljon : päänsärky 1 81 81 77 77 8 7 71 6 4 2 44 53 (27) Jyväskylän seurantatutkimus 1996-97 (232) Syys 96 Joulu 96 Helmi 97 Huhti 97 7

5 4 3 2 Päivittäinen tupakointi: 15-v. *) *) 1 1984-22 1984 1986 199 1994 1998 22 *) Alustava tieto Ollut todella humalassa 4 kertaa tai useammin: 15-v. 5 4 3 2 1 1986 199 1994 1998 22 1986-22 5 4 3 2 1 Tosihumalaan juomisen useus iän ja sukupuolen mukaan 21 () - 14-v 16-v 18-v - 14-v 16-v 18-v Kerran viikossa tai useammin Noin 1-2 kertaa kuukaudessa Nuorten terveystapatutkimus 8

1 8 6 4 2 Käsitys ikätovereiden juomatottumuksista iän ja sukupuolen mukaan 21 () - 12-v 14-v 16-v 18-v - 12-v 14-v 16-v 18-v Nuorten terveystapatutkimus Ikätoverit juovat vähemmän Ikätoverit juovat yhtä paljon Ikätoverit juovat enemmän 9