Laitoksen käyntiosoite on Kaviokuja 4-6, 20380 TURKU. Toimialatunnus (TOL 2008) on 25610.

Päätös Nro 154/2011/1 Dnro ESAVI/134/04.08/2010 Etelä-Suomi Annettu julkipanon jälkeen 12.12.2011 ASIA Aurajoki Oy:n Turun elektrolyyttistä ja kemiallista pintakäsittelyä sekä pulverimaalausta harjoittavan tehtaan toimintaa koskevan ympäristönsuojelulain mukaisen ympäristöluvan tarkistushakemus. LUVAN HAKIJA Aurajoki Oy (Aik. Auracoat Oy) PL 23 20381 TURKU TOIMINNAN SIJAINTI Aurajoki Oy:n Turun tehdas sijaitsee Metsämäen kaupunginosassa osoitteessa Kaviokuja 4-6 kahdella erillisellä kiinteistöllä. Kiinteistö nro 853-93- 6-11 (Kaviokuja 6) on Turun kaupungin omistama ja kiinteistö nro 853-93-6-12 (Kaviokuja 4) Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän omistama. Laitoksen käyntiosoite on Kaviokuja 4-6, 20380 TURKU. Toimialatunnus (TOL 2008) on 25610. HAKEMUKSEN VIREILLETULO Hakemus on tullut vireille Lounais-Suomen ympäristökeskuksessa 4.2.2008. Hakemusta on täydennetty 5.9.2011 ja 11.9.2011. VIRANOMAISTA KOSKEVA MERKINTÄ Ympäristölupavirastot ja alueelliset ympäristökeskukset on lakkautettu 31.12.2009. Valtion aluehallinnon uudistamista koskevan lainsäädännön voimaanpanosta annetun lain (903/2009) 4 :n mukaan alueellisissa ympäristökeskuksissa vireillä olleet asiat, jotka aluehallintovirastoista annetun lain (896/2009) nojalla kuuluvat aluehallintovirastoille, siirtyivät 1.1.2010 vastaavalle alueellisesti toimivaltaiselle aluehallintovirastolle. ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO, YMPÄRISTÖLUPAVASTUUALUE ymparistoluvat.etela@avi.fi puh. 020 636 1040 fax 09 6150 0533 kirjaamo.etela@avi.fi www.avi.fi/etela Hämeenlinnan päätoimipaikka Birger Jaarlin katu 15 PL 150, 13101 Hämeenlinna Helsingin toimipaikka Ratapihantie 9 PL 110, 00521 Helsinki

2 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojelulain 28 1 momentti. Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin kohta 2h. Hakemus perustuu Lounais-Suomen ympäristökeskuksen 1.8.2001 antamaan ympäristölupapäätöksen nro 46 YLO, dnro 0200Y0933-111, jossa on määrätty tekemään hakemus lupamääräysten tarkistamisesta viimeistään 30.9.2008. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Aluehallintovirasto, ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin kohta 2h. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, PÄÄTÖKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Voimassa olevat luvat, päätökset ja sopimukset Lounais-Suomen ympäristökeskuksen 1.8.2001 myöntämä ympäristölupa (nro 46 YLO, dnro 0200Y0933-111). Ympäristölupapäätöksen mukaan uusi lupahakemus tuli jättää viimeistään 30.9.2008. Päätös on voimassa kunnes uudesta lupahakemuksesta tehty päätös on saanut lainvoiman. Turun vesiliikelaitoksen kanssa 8.1.2010 solmittu teollisuusjäteveden johtamissopimus. Teollisuusjätevesien tarkkailuohjelma, päiväämätön liite teollisuusjätevesisopimuksessa. Turvatekniikan keskuksen (Tukes) 11.11.2002 myöntämä kemikaalilupa, dnro 4137/36/2001 Vakuutukset Kaavoitus Aurajoki Oy:llä on lakisääteinen ympäristövahinkovakuutus Keskinäinen Vakuutusyhtiö Tapiolassa. Alueella on voimassa asemakaava, jossa kiinteistöt on merkitty teollisuus- ja varastoalueeksi (T). Ympäröivä alue on pääsääntöisesti teollisuus- ja varastoalueeksi merkittyä, mutta mukana on myös puistomaiseksi jätettyjä VP/i ja VL/S -merkinnöillä kaavoitettuja alueita. LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Laitos sijaitsee Metsämäen kaupunginosassa noin viiden kilometrin päässä Turun kaupungin keskustasta. Alueen maaperä on vanhaa merenpohjasavikkoa. Laitos sijaitsee kahdella kiinteistöllä, joista toisella on aiemmin toiminut kuljetusalan yritys. Toisella tontilla ei ole ollut rakennuksia, mutta sinne oli kasattu pintamaata.

3 Aurajoen sivujokeen, Vähäjokeen, padottu vesilaitoksen varastoallas, Maarian allas, sijaitsee noin 350 metrin päässä laitoksen pohjoispuolella. Vähäjoki laskee Aurajokeen noin kolme kilometriä Maarian altaan alapuolella Koroisissa. Laitoksen läheisyydessä noin 500 metriä etelään sijaitsee Turun kaupungin Topinojan kaatopaikka. Laitoksen itäpuolella noin 250 metrin päässä sijaitsee hiljattain lakkautettu Paimalan alakoulu. Laitoksen lähistöllä ei ole Natura-alueita tai muita luonnonsuojelualueita. TEHTAAN TOIMINTA JA TOIMINNAN MUUTOKSET Toiminnassa tapahtuneet muutokset Toiminta käsittää kaiken kokoisten metallituotteiden elektrolyyttisen ja kemiallisen pintakäsittelyn, sekä jauhemaalauksen. Henkilökunnan määrä laitoksella on noin 60. Aurajoki Oy:n Turun tehtaalla tehdään metallituotteiden elektrolyyttistä pintakäsittelyä ja maalausta, käsittäen myös tuotteiden mahdollisen hionnan, kiillotuksen sekä puhdistuksen ja muut tarvittavat esikäsittelyt. Pinnoitettavat tuotteet esikäsitellään poistamalla epäpuhtaudet, hiomalla tai kiillottamalla. Sen jälkeen tuotteet pinnoitetaan kemiallisesti tai jauhemaalaamalla. Jälkikäsittelynä käytetään mm. kromipassivointia. Käsittelyvaiheiden välillä on yksi tai useampi huuhtelu. Tuotteita pinnoitetaan seuraavilla metalleilla: hopea, nikkeli, kromi, kupari, tina ja sinkki. Aurajoki Oy:n Turun tehdas on luokiteltu Seveso II -direktiivin (96/82/EY) tarkoittamaksi suuronnettomuusvaaraa aiheuttavaksi laitokseksi vaarallisten aineiden käsittelyn takia. Laitos on tässä Turvallisuus- ja kemikaaliviraston (Tukes) ylläpitämässä luokittelussa ns. toimintaperiaateasiakirjalaitos, jonka konsultaatiovyöhyke on 1 km. Laitos on teollisuuden päästödirektiivin (IED, 2010/75/EU) tarkoittama elektrolyyttistä ja kemiallista pintakäsittelyä harjoittava laitos, jonka prosessikylpyjen tilavuus on noin 440 m 3. Tehtaan tuotantolinjat on osin rakennettu uudestaan vuonna 2005 ja ne ovat eri rakennuksessa kuin aiemmin. Maalaustoiminta on kokonaisuudessaan uutta. Laitoksella on lopetettu seuraavat linjat 1, 1B, 3 ja 4. Uutena on käyttöön linja 10, sekä jauhemaalaamo. Kultaus on lopetettu.

4 Tuotanto ja prosessit Varsinaiset pinnoitusprosessit Laitoksen tuotantokapasiteetti tärkeimpien prosessien osalta anodimetallin käyttömääränä ilmoitettuna on seuraava: Metalli Tuotantokapasiteetti metallin käyttömääränä ilmaistuna (kg/a) kupari 1000 hopea 300 nikkeli 4 000 tina 1 500 lyijy (kromaus) 350 sinkki 40 000 Tuotantokapasiteetti tärkeimpien prosessien osalta pinnoitettavan pinta-alan mukaan ilmoitettuna on seuraava: Prosessi Tuotantokapasiteetti pinnoitettavana pinta-alana ilmaistuna (m 2 /a) sinkitys ¹ 56 000 alumiinin anodisointi ² 14 000 kromaus¹ 10 000 anodisoidun alumiinin värjäys 8 000 alumiinin kromatointi 2 500 kuparin passivointi tai kuparointi ³ 500 ruostumattoman teräksen peittaus 2 500 ¹ ei mainintaa edellisessä lupapäätöksessä ² kapasiteetti laskenut merkittävästi ³ kapasiteetti noussut merkittävästi - Anodisointi. Anodisointiin käytetään rikkihapon ja veden seosta, johon alumiini on liuenneena. - Kuparointi: Kuparointiin käytetään alkalikuparia, joka sisältää kalium- ja kuparisyanidia sekä kiilto- ja perusaineita. - Hopeointi: Hopeoinnissa on kaksi vaihetta. Ensin tuote esipinnoitetaan elektrolyyttisesti esihopeakylvyssä, jonka jälkeen hopeakylvyssä. Molemmissa liuoksissa käytetään hopea- ja kaliumsyanideja., sekä kiiltoja perusaineita. - Niklaus: Niklauksessa käytetään kahdenlaisia kylpyjä: puolikiilto- eli rikittömiä nikkelikylpyjä ja kiiltonikkelikylpyjä. Niiden peruskemikaalit ovat nikkelisulfaatti, nikkelikloridi ja boorihappo sekä lisäaineet. - Tinaus: Tinakylvyt ovat happamia tinausprosesseja ja sisältävät rikkihappoa, tinasulfaattia ja lisäaineita. - Kromaus: Kromauskylpy sisältää kromitrioksidia ja lisäaineita. Prosessi toimii kuudenarvoisilla kromiyhdisteillä. Anodimetallina käytetään seosta, joka sisältää 92 % lyijyä ja 7 % tinaa. - Sähkösinkitys: Sinkityksessä käytetään hapan- ja alkalisinkkiprosesseja. Kemikaaleina on sinkkikloridia, boorihappoa, kaliumkloridia, natrium-

5 hydroksidia ja lisäaineita. Kemikaalien ja anodimetallin kulutus siirtyy pääosin, (90 99 %) pinnoitettavan tuotteen pintaan. Muu osa kulkeutuu huuhteluihin ja laitoksen jätevedenpuhdistamoon. Kylpyjen toimintaa seurataan säännöllisesti ja niitä korjataan tarvittaessa kemikaalilisäyksin. - kemiallinen nikkeli: Hapan hypofosfaattikylpy, joka sisältää nikkelisuoloja, natriumhypofosfaattia, kompleksinmuodostajia, puskureita ja orgaanisia yhdisteitä. Esi- ja jälkikäsittelyvaiheet, sekä peittaukset ym. - Hionta: Pinnoitettavista tuotteista osa hiotaan tai kiillotetaan. Hiontaan ja kiillotukseen käytetään pyöriviä nauhoja tai laikkoja, sekä apuaineina erilaisia vahoja. Myös lasikuulapuhallusta voidaan käyttää. - Täryhionta: mekaaninen pintakäsittelymenetelmä, jossa työstettävien kappaleiden pintaa hiotaan erilaisten hiomarakeiden ja lisäaineena käytettävän kemikaalin avulla. Täryhiontaa käytetään purseen ja jäysteen poistoon, hiontaan, pintojen mattaukseen ja kiillotukseen - Ripustus, purku ja pakkaus: Asiakkailta tulevat tuotteet puretaan pakkauksista ja ripustetaan pinnoitusta varten telineeseen, lankaan tai koukkuihin. Pienet tuotteet laitetaan pyöriviin rumpuihin. Pinnoituksen jälkeen tuotteet puretaan, tarkastetaan ja pakataan pääasiassa samoihin laatikoihin, joissa ne tulivat. - Huuhtelut: Huuhteluissa poistetaan kylpyneste pinnoitettavan tuotteen pinnalta. Huuhteluissa käytetään vettä, johon siirtyy varsinaisesta pinnoituskylvystä pinnoitettavien kappaleiden mukana kemikaaleja. Huuhtelut ovat osin porrashuuhteluita. - Pesut: Pesuissa käytetään alkalisia (natriumhydroksidipohjaisia) pesuliuoksia. Osassa pesuja käytetään myös sähkövirtaa. Pesukylpyliuoksen toimintaa parannetaan jatkuvin pesuainelisäyksin. Pesuliuokset myös vaihdetaan ajoittain kokonaan. - Happokäsittelyt: Happokäsittelyssä käytetään suolahapon, rikkihapon tai typpihapon ja veden muodostamia liuoksia. Happoliuokset vaihdetaan ajoittain kokonaan. - Peittaukset: Peittauksessa käytetään alkaalisia tai happamia peittauskylpyjä. - Rst-peittaus: Ruostumattoman teräksen peittausprosessi tapahtuu kemiallisesti kastamalla tuotteen peittausliuokseen. Peittaus sisältää typpihappoa, fluorivetyhappoa ja peittausinhibiittiä. - Alumiinin kemiallinen kiillotus: Alumiini kiillotetaan kemiallisesti nestemäisessä kastoprosessissa. Prosessi koostuu typpihapon ja fosforihapon sekoituksesta, sekä liuenneesta alumiinista. - Alumiinin anodisointi: Alumiini anodisoidaan eli sen pintakerros muutetaan oksidikerrokseksi rikkihappopohjaisessa elektrolyyttisessä hapetusprosessissa ja lopuksi oksidikerros tiivistetään kuuma- tai kylmätiivistysprosessissa. - Alumiinin kromatointi: Alumiinin korroosiosuojaukseen käytetään kemiallista kromatointia kuudenarvoisella kromilla ja kromivapaalla passivoinnilla. - Kuparin tai hopean passivointi: Kupari- tai hopeapinta passivoidaan kemiallisessa prosessissa.

6 - Sinkaatti: Alumiini esikäsitellään kemiallisesti sinkaattikylvyssä, jossa sinkaatti muodostaa alumiinin tai hopean pinnalle sinkkihydroksidikalvon, joka metalloidaan. - Sinkkipinnoitteen passivointi: Sinkkipinnoitteen jälkikäsittelynä käytetään passivointeja, joissa pinta päällystetään ohuella kromaattikalvolla. Passivoinnissa on mahdollista saada aikaan eri passivointisävyjä (sini-, keltainen- musta- ja viherpassivointi). Passivoinneissa käytetään kuudenja kolmenarvoisia kromiyhdisteitä ja lisäaineita. - Nikkeli-strike: Ruostumattoman teräksen tartuntapinnaksi käytetään nikkeli-strikeä. Pinnoitus on elektrolyyttinen. Kylpy sisältää nikkelikloridia ja suolahappoa. - Pinnanpoisto kemiallisesti: Epäonnistunut pinnoite poistetaan metallin pinnasta syanidi-, happo- tai vetyperoksidipohjaisilla kylvyillä. - Kemiallinen nikkeli - Täryhionta: Hiontaan käytetään hiontalastuja ja hiontaliuosta. Edellä mainittujen kylpyjen toimintaa seurataan analyysein ja mittauksin päivittäin. Kylpyjä ylläpidetään säännöllisin lisäyksin ja säädöin vuorokohtaisesti pinnoitetun pinta-alan mukaan. Kylvyt vaihdetaan kokonaan tietyin väliajoin. Joitain kylpyliuoksia puhdistetaan suodattamalla. Suodatinpanokset vaihdetaan säännöllisesti. Syanidipitoisten kylpyjen (kuparointi ja hopeointi) suodattimet pakataan tynnyreihin ja happamien kylpyjen suodattimet säkkeihin. Molemmat toimitetaan ongelmajätteenkäsittelyyn. Pesukylpyjen suodattimet toimitetaan yhdyskuntajätteiden mukana. Maalaamo Maalaamon toiminta käsittää metallituotteiden jauhemaalauksen. Tuotantokapasiteetti pinnoitettavan pinta-alan mukaan vuodessa on 80 000 m 2 /a vastaten 20 000 kg/a maalijauheen kulutusta. Pinnoitettavista tuotteista poistetaan rasvat ja huuhteluiden jälkeen esikäsitellään happamalla silikaatteja sisältävällä liuoksella. Loppuhuuhtelun jälkeen tuotteet kuivataan nestekaasulämmitteisessä uunissa. Maalaus tehdään sähköstaattisesti varaavilla automaatti- tai käsitoimisilla ruiskulaitteistoilla. Korkeajännitteellä (40 90 kv) varautuneet jauhemaalipartikkelit tarttuvat tuotteiden pintaan. Maalatut tuotteet siirtyvät riippukuljettimilla noin 200 C uuniin, jossa maalijauhe sulaa ja kovettuu kappaleen pintaan luoden halutun värisen ja näköisen pinnoitteen. Maalatut tuotteet tarkastetaan ja pakataan sekä toimitetaan asiakkaille. Jauhemaalauslinja on varustettu liekintunnistimella ja hiilidioksidisammutusjärjestelmällä. Maalaamon jätevedet käsitellään yhtiön omassa puhdistamossa ennen johtamista yleiseen viemäriverkkoon Turun seudun puhdistamo Oy:n jätevedenpuhdistamolla käsiteltäväksi. Jauhemaalaamon yhteydessä on 2 x 6,4 m 3 :n maanalainen nestekaasusäiliö.

7 Laitteistot ja rakenteet Laitokselle on suunnitteilla toisen jauhemaalauslinjan rakentaminen pientavaran maalaamiseksi. Laitoksella on käytössä seitsemän pintakäsittelylinjaa ja maalaamo. Vuonna 2005 on poistettu käytöstä ns. vanhalta puolelta linjat 1, 1B, 3 ja 4. Linja Prosessi Huom.¹ 1 lopetettu 2/2005 1B lopetettu 2/2005 2 nikkeli / tina / kromi / kupari² 3 lopetettu 7/2005 4 lopetettu 2/2005 5 nikkeli / hopea / kemiallinen nikkeli 6 nikkeli / tina / hopea / kupari 7 sinkki / passivoinnit / rst-peittaus 8 alkalinen rumpusinkki, passivoinnit 9 hapan rumpusinkki, passivoinnit 10 alumiinin anodisointi / kromatointi / otettu käyttöön 2/2005 passivoinnit / kemiallinen kiillotus jauhemaalaamo otettu käyttöön 11/2004 ¹ tiedot käyttöönotto- ja käytöstä poistamisen ajankohdista valvontaviranomaisen tarkastuspöytäkirjoista. ² vanhalla puolella Raaka-aineet, kemikaalit, polttoaineet ja veden käyttö Raaka-aineet ja kemikaalit Tehtaan pääraaka-aineet eivätkä polttoaineet ole muuttuneet ympäristöluvan myöntämisen jälkeen. Laitoksella käytetyt raaka-aineet ovat anodimetalleja ja pinnoituskylvyissä sekä jätevedenkäsittelyssä käytettäviä kemikaaleja Kemikaalin kauppanimi käyttömäärä (kg/a) natriumhydroksidi (50 %) 146 240 natriummetabisulfiitti 2 000 ammoniakkivesi 1 100 nikkelisulfaatti 3 620 kaliumkloridi 18 500 suolahappo 170 000 kromihappo 950 natriumhydroksidi (99 %) 9 100 natriumhypokloriittiliuos (15 %) 14 480 pesuaineet 36 400 boorihappo 3 000 nikkelikloridi 1 250

8 Kemikaalin kauppanimi käyttömäärä (kg/a) pinnoituksen erikoiskemikaalit 46 000 rikkihappo 40 000 typpihappo 60 200 syanidit 2 250 ferrikloridi 5 000 Tärkeimpien kemikaaliryhmien lasketut kokonaismäärät ovat seuraavat: Kylpyliuos Tilavuus (l) happoseokset H 2 SO 4 41 180 HCl 46 560 HNO 3 35 200 emäksiset liuokset 103 740 syanidipitoiset 14 960 kuudenarvoista kromia sisältävät 29 950 natriumdikromaatti 3 350 sinkkipitoiset hapan sinkki 56 000 alkalisinkki 7 200 nikkelipitoiset 44 000 Prosesseissa käytetään kemikaalien 0,8 22 % vesiliuoksia. Prosessikylpyjen tilavuudet ns. vanhalla puolella ovat 122,7 m 3 ja uudella puolella 318,7 m 3. Varastointi Kemikaalien varastointi tapahtuu asianmukaisissa katetuissa ja suojaallastetuissa tiloissa. Varastoitavat kemikaalimäärät pidetään mahdollisimman pieninä. Hakemuksessa listattu myrkyllisten (T) ja erittäin myrkyllisten (T+) kemikaalien kokonaisvarastointimäärä laitoksella on 895 kg. Luku ei pidä sisällään kylpyliuoksia. Turvatekniikan keskuksen (nyk. Turvallisuus- ja kemikaalivirasto, Tukes) 1.11.2002 myöntämässä kemikaaliluvassa sekä ympäristölupahakemuksessa on listattu luokiteltujen kemikaalien määrät pintakäsittelyaltaissa. Erot määrissä perustuvat suurelta osin kemikaalien luokittelussa tapahtuneisiin muutoksiin. Kemikaaliluokka Määrä kylvyissä (m 3 ) Tukes Lupahakemus erittäin myrkylliset (T+) 18,3 23,4 myrkylliset (T) 4,36 120,1 hapettavat (O) 4,0 1,1 syövyttävät (C) 80,3 135,6 haitalliset (Xn) 62,23 57,7 ärsyttävät (Xi) 29,4 110,2 helposti syttyvät (F+) - 6,1 ympäristölle vaaralliset (N, R51/53) 57,93 97,3 ympäristölle vaaralliset (N, R50) - 50,2

9 Polttoaineiden kulutus Maalaamon nestekaasun kulutus oli vuonna 2010 noin 89 tonnia. Vedenkulutus Vedenkulutus laitoksella on valvontaviranomaiselle raportoidun perusteella vuonna 2010 ollut 62 800 m 3. Prosessijätevesien käsittely Laitoksella on prosessijätevedenpuhdistamo. Käsitellyt prosessijätevedet johdetaan Turun kaupungin vesiliikelaitoksen viemäriverkon kautta käsiteltäväksi Turun seudun puhdistamo Oy:n jätevedenpuhdistamolla. Jätevedenkäsittelylaitteisto koostuu kahdesta osin erillisenä toimivasta puhdistamosta. Vanhan puolen puhdistamolle johdetaan syanidipitoiset vedet omana jakeenaan syanidin hapetukseen natriumhypokloriitilla. Uuden puolen puhdistamolle johdetaan kaikki kuudenarvoista kromia sisältävät vedet omana jakeenaan kromin pelkistykseen natriummetabisulfiitilla. Muita happamia ja emäksisiä huuhteluvesiä johdetaan sekä uuden, että vanhan puolen noin 10 m 3 :n vastaanottosäiliöihin. Vastaanottosäiliöistä ja kuudenarvoisen kromin sekä syanidin käsittelystä vedet johdetaan metallien saostukseen ja ph:n säätöön. Metallien saostuksessa on neljä vaihetta: esineutralointi, ph:n nosto lipeän avulla metallien saostamiseksi, flokkaus polyelektrolyyttien avulla ja selkeytys lamelliselkeyttimessä. Selkeytetty jätevesi käsitellään vielä ajamalla se hiekkasuotimen läpi ennen jäteveden johtamista näytteenoton kautta viemäriverkkoon. Lamelliselkeyttimiltä kaikki liete johdetaan samalle kammiosuotopuristimelle, jossa lietteestä puristetaan ylimääräinen rejektivesi pois. Rejekti palautetaan vanhan puolen huuhteluvesien vastaanottosäiliön kautta jätevedenkäsittelyyn. Laitoksella käsitellään joitain konsentraatteja, kuten pesukylpyjä panospohjaisesti. Käsitellyt konsentraatit johdetaan normaaliin jätevedenkäsittelyyn ja muodostunut sakka toimitetaan ongelmajätteenkäsittelyyn. Viemäri voidaan onnettomuustilanteessa sulkea kunnallisesta viemäriverkostosta. Puhdistettujen prosessivesien kierrätystä ja käyttöä pesuissa on selvitetty. Käyttömäärä enimmillään voisi olla noin 20 %. Jätevedenkäsittely ei muilta osin ole muuttunut aiemman lupapäätöksen aikaisesta, mutta ioninvaihdin on poistettu käytöstä ja hiekkasuodatin on vaihdettu kapasiteetiltaan suurempaan. Energiantuotanto Laitoksella käytetään kylpyjen ja kiinteistön lämmityksessä kaukolämpöä (3,6 GWh vuonna 2010). Maalaamon nestekaasulaitoksen yhteenlaskettu teho on 950 kw. Veden hankinta ja viemäröinti Vesi tehtaalle ostetaan Turun kaupungin vesiliikelaitokselta.

10 Liikenne ja liikennejärjestelyt Prosessivesien kierrätystä on pyritty lisäämään. Koska kyseessä on osittain vanha laitos, jossa monien eri pinnoitusprosessien huuhteluvedet päätyvät samaan prosessivesienkäsittelyyn, tekee se kierrättämisen haasteelliseksi. Saniteetti- ja muut talousvedet, sekä puhdistetut prosessijätevedet johdetaan Turun seudun puhdistamo Oy:n jätevedenpuhdistamolle. Sade- ja hulevedet johdetaan Turun vesiliikelaitoksen hulevesiviemäriin, joka purkaa Vähäjokeen laitoksen länsipuolella. Autoliikenne laitokselle kulkee reittiä Vanha Tampereentien Ravurikatu Kaviokuja. Lupakaudella liikennemäärissä ei ole tapahtunut muutoksia. Tavaraliikenne ohjataan yksisuuntaisesti piha-alueen läpi. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET Päästöt vesistöön ja viemäriin Tehtaan tuotantoprosesseista muodostuvat jätevedet johdetaan kemiallisen saostuskäsittelyn jälkeen kaupungin viemäriverkkoon Valvontaviranomaiselle raportoitu velvoitetarkkailuun perustuva vuosikuormitus Turun Seudun Vesi Oy:n jätevedenpuhdistamolle on ollut vuosina 2002 2010 seuraava: Parametri Jäteveden kuormitus (kg/a) 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 kokonaistyppi 800 - - 4 960 3 850 3 790 3 790 2 610 2 160 kokonaisfosfori 44 - - 58 110 34 52 26 38 BOD 7atu 3 150 - - 2 585 3 600 2 130 2780 2780 2 550 TOC 1 050 - - - 1 540 1 000 650 710 1 150 kokonaissyanidi - - - - 12,7 2,4 2,6 20,2 19,5 sinkki 250 214 207 264 203 68 137 102 85,8 tina - - - - 1,5 0,4 0,8 0,2 0,2 lyijy - 0,3 1,0 0,03 0,15 0,2 0,2 0,2 0,2 nikkeli 31 13 101 80 41 8,7 145 31 22,3 kupari 10 17 17 13 13 5,6 8,3 11 11,6 kromi(vi) - - - - 11 12 6 6,8 7,5 kromi 37 20 56 22 17 12 8,5 13 20,2 kadmium - - - 0,0 0,0 0,01 0,01 0,01 0,02 kiintoaine 650 1011 6 770 2 340 1 040 420 890 410 310 jätevesimäärä 112 652 92 109 83 714 61 143 37 493 71 267 71 600 49 453 64 953 (m 3 /a) - ei mitattu tai ei raportoitu

11 Ympäristöluvan myöntämisen jälkeen useiden parametrien osalta kuormitus kasvoi tuotannon kasvun myötä ja alitehoiseksi osoittautuneen puhdistamon vuoksi, mutta on sittemmin alentunut ainakin osittain puhdistamolla tehtyjen parannusten ja jätevesimäärän alenemisen johdosta. Päästöt ilmaan Laitoksen pintakäsittelytoiminnasta aiheutuvat 31 alkuaineen, hiukkasten, rikkihapon, typpihapon, suolahapon ja natriumhydroksidin päästöt ilmaan on mitattu 13.6.2007. Mittaustulosten perusteella laskettu tärkeimpien päästöparametrien vuosittainen päästö on seuraava: Parametri Päästö (kg/a) hiukkaset 442 rikkihappo (H 2 SO 4 ) 50,8 suolahappo (HCl) 111 typpihappo (HNO 3 ) 55,8 natriumhydroksidi (NaOH) 168,6 metallit alumiini < 46,5 elohopea < 0,006 kadmium 0,29 kromi 0,09 kupari 4,7 lyijy 3,17 magnesium 4,3 nikkeli 0,25 rauta < 0,85 sinkki < 33,5 tina << 2,2 epämetallit ja puolimetallit rikki < 0,55 pii < 39,9 haihtuvat orgaaniset yhdisteet 13,4 (voc-yhdisteet) Mitattujen alkuaineiden yhteenlaskettu vuosittainen päästö on mittausraportin perusteella noin 150 kg, josta metallien osuus noin 110 kg. Hiukkasten kokonaispäästöksi mittausraportissa on esitetty 440 kg/a. Mittauksen tuntipäästön kokonaisepävarmuudeksi on mittaaja ilmoittanut 20 %. Lasketun vuosipäästön osalta virhemarginaali on huomattavasti suurempi. Mittaustuloksista nousee esiin kemiallisen kiillotuksen kohdepoisto, sekä linja 7, joiden yhteenlaskettu metallipäästö esitetyillä käyttötuntimäärillä on noin 76 kg/a, happopäästö noin 95 kg/a ja hiukkaspäästö noin 200 kg/a. Haitallisimmista metalleista erityisesti kadmiumin ja lyijyn pitoisuudet ovat saksalaisen asetuksen Technische Anleitung zur Reinhaltung der Luft (TA Luft) raja-arvoja korkeammat. Neuvottelussa 12.10.2011 todettiin kemiallisen kiillotusprosessin olevan käytössä vain harvoin, mistä johtuen

12 Päästöt maaperään ja pohjaveteen Melu, tärinä, pöly ja haju erityisesti lyijyn ja kadmiumin osalta vuosipäästö on edellä esitettyä konsultin tekemää laskelmaa alhaisempi. Laitoksen normaalitoiminta ei aiheuta päästöjä maaperään tai pohjaveteen. Päästöt liittyvät poikkeustilanteisiin. Alueella on tehty 1990-luvulla maaperätutkimus, jossa analysoitiin syanidin ja kahdeksan metallin pitoisuudet. Tutkimuksessa nikkelin ja lyijyn pitoisuudet ylittivät Ympäristöministeriön asettaman saastuneiden maa-alueiden selvitysja kunnostusprojektin samase-raportin ohjearvot, mutta alittivat raja-arvot. Muiden tutkittujen haitta-aineiden pitoisuudet olivat alle ohjearvojen. Laajennusosan perustusten kaivun yhteydessä maaperässä havaittiin emäksistä, valkoista sakkaa ja nestettä. Tutkimusten mukaan sakka sisälsi kromia ja nikkeliä alle samase-raportin ohjearvojen (kromia <74 mg/kg ja nikkeliä <38 mg/kg) sekä pieniä määriä muita metalleja ja arseenia. Neste ja likaantunut maa-aines toimitettiin ongelmajätteenkäsittelyyn. Laitoksen toiminnasta ei aiheudu merkittävässä määrin melua. Laitos sijaitsee teollisuusalueella, jossa erityisen häiriintyviä kohteita ei ole. Laitoksen toiminnasta ei aiheudu tärinää. Kohdeilmanvaihdon häiriötilanteissa voi esiintyä hajuhaittaa. Jätteet Ympäristöluvan myöntämisen jälkeen jätemäärien kehityksessä ei ole tapahtunut suuria muutoksia. Ympäristönsuojelun tietojärjestelmään laitokselta raportoidut jätemäärät vuosina 2008 2010 ovat seuraavat: Jätemäärä (t/a) Jätelaji EWC 2008 2009 2010 jarru- ja jäähdytinneste¹ 160113 - - 0,1 hapettava jäte¹ 110106 - - 0,9 lyijyakkujäte¹ 160601 - - 0,2 syanidipitoinen kylpy¹ 110198-4,9 6,5 maalijauhejäte 080112 11,5 14,3 liuottimet ja halogeenit¹ 140603 0 0 0,3 energiajäte 200301 36,2 18,4 22,2 metalliromu 200140 29,7 19,0 17,8 keräyspaperi ja -pahvi 200101 3,5 3,7 3,7 kromia sisältävät jätteet¹ 110198 15,1 1,8 10,0 hapan polttojäte¹ 110198 11,3 11,2 11,2 metallisakka 110110 182,0 134,3 169,9 happojäte¹ 110105 25,6 25,6 18,4 öljyjätteet¹ 130206 0,1 0,1 - rakennusjäte, puu 170201 1,4 1,4 -

13 Arvio päästöjen kehittymisestä Jätemäärä (t/a) Jätelaji EWC 2008 2009 2010 nikkelipitoinen jäte 110111 0,1 0,5 - tinaliuos 110111 2,16 22,9 - yhteensä 307,1 254,4 275,4 ¹ ongelmajäte - ei muodostunut tai ei raportoitu Jätteet noutaa Lassila & Tikanoja Oyj, pois lukien metalliromu, joka toimitetaan Kuusakoski Oy:lle ja tietyt ongelmajäte-erät, jotka toimitetaan Ekokem Oyj:lle Laitoksella ei hyödynnetä tai käsitellä muualla syntyneitä jätteitä. Hakemus ei sisällä arvioita päästöjen kehittymisestä, mutta päästöjen voi arvioida pysyvän ennallaan. Ympäristöriskit, onnettomuudet ja häiriötilanteet Poikkeukselliset tilanteet lupakaudella Varautuminen onnettomuustilanteisiin Sähköpesuprosesseissa muodostuu vaihtelevasti vetykaasua, joka pintavaahtoon sitoutuneena syttyy helposti kipinän vaikutuksesta. Räjähtävästä palosta aiheutuva nesteen ja vaahdon roiskuminen aiheuttaa lisävaaraa palotilanteessa. Räjähdysvaara on arvioitu hakemuksessa vähäiseksi. Tehtaalla ei ole tapahtunut merkittäviä poikkeuksellisia tilanteita lupakauden aikana. Mahdollisissa onnettomuustilanteissa ei ole tapahtunut muutoksia. Laitoksella on laadittu riskiarvio, jossa merkittävimmät riskit liittyvät viallisiin sähkölaitteisiin, kemikaalien lastaukseen ja purkuun, kemikaalivuotojen kaasuuntumiseen, aineiden reagoimiseen keskenään esimerkiksi virheellisen allastäytön seurauksena, altaiden ja suoja-altaiden pesuun (mm. myrkytys). Turvallisuustiedotteessa listataan suuronnettomuuden vaaraa aiheuttaviksi kemikaaleiksi syaanivety ja suolahappo. Ympäristöasioiden hallintajärjestelmä, auditoinnit Yrityksellä on sertifioidut ISO 9001:2008 -laadunhallintajärjestelmä ja ISO 14001:2004 -ympäristöjärjestelmä. Viimeisin ulkopuolisen (Inspecta) suorittama auditointi on pidetty 19.5.2011.

14 Arvio parhaan käyttökelpoisen tekniikan (bat) soveltamisesta Hakemuksessa todetaan parhaan käyttökelpoisen tekniikan soveltamisesta seuraavaa: - Maalaamo on lähes liuotteeton jauhemaalaamo. - Parhaan käytettävissä olevan tekniikan mukaista on minimoida materiaalihävikki säilyttämällä raaka-aineet prosessialtaissa sekä samaan aikaan minimoida veden käyttö valvomalla prosessiliuokseen joutuvia ja siitä pois siirtyviä aineita sekä huuhteluvaiheita - Parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on prosessiliuoksen käyttöiän pidentäminen ja sen laadun ylläpitäminen seuraamalla ja huoltamalla liuoksia tietyissä asetetuissa rajoissa - laitoksen oikea suunnittelu ja asianmukaiset rakenteet ja materiaalit maaperän ja pohjaveden suojelemiseksi esimerkiksi lattiakaivot, jotka johtavat laitoksen omalle jätevedenpuhdistamolle. - pinnoitettavien kappaleiden oikeaoppinen ripustaminen, ravistaminen ja muut toimenpiteet käsittelynesteen pinnoitettavan kappaleen mukana siirtymisen vähentämiseksi. - optimoitu kemikaalien annostelu - metallianodien analysointi sähkötehon optimoimiseksi - pinnoituskylpyjen laadun ylläpitäminen ja käyttöiän pidentäminen - päästöjen, jätevesikuormituksen ja jätteiden määrän minimointi. Energian käyttö ja arvio käytön tehokkuudesta Tehdas käyttää sähköä sähkökemiallisiin reaktioihin ja tehtaan laitteiden käyttämiseen. Kaukolämpöä käytetään pääasiassa käsittelyaltaiden ja työpisteen lämmittämiseen sekä kuivaamiseen. Vuonna 2010 kului sähköä 4,9 GWh ja lämpöä 3,6 GWh. Aurajoki Oy on liittynyt energiansäästösopimukseen, jossa on sovittu 9 %:n energiansäästöstä vuoteen 2016 mennessä. Aurajoki Oy:n Turun tehtaalla on suunniteltu maalaamon propaaninkäytön tehostamista ja hukkalämmön hyödyntämistä. Tarkkailuohjelma Jätevesien tarkkailuohjelma on hakemuksen liitteenä.

15 LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksesta tiedottaminen Hakemuksesta on ympäristönsuojelulain 38 :n mukaisesti tiedotettu kuuluttamalla sitä 13.5.2008 11.6.2008 Lounais-Suomen ympäristökeskuksen ilmoitustaululla ja 13.5.2008 11.6.2008 Turun kaupungin ilmoitustaululla. Kuuluttamisesta on lisäksi ilmoitettu Turun Sanomat ja Åbo Underrättelser -nimisissä lehdissä 10.5.2008. Hakemuksesta on lisäksi erikseen annettu tieto niille asianosaisille, joita asia erityisesti koskee. Lausunnot Hakemuksesta on ympäristönsuojelulain 36 :n mukaisesti pyydetty lausunnot Turun kaupungilta ja Turun kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselta. Turun kaupunginhallitus on edelleen pyytänyt lausunnot kaupungin ympäristöterveydenhuollolta ja Varsinais-Suomen pelastuslaitokselta. Turun kaupunginhallitus on 4.9.2008 lausunut mm. seuraavaa: Tehdas on pääosin toiminut ympäristölupahakemuksessa esitetyn mukaisesti. Yrityksellä on kuitenkin ollut ongelmia jäteveden käsittelyn suhteen, koska järjestelmä on alun alkaen ollut alimitoitettu. Jätevesien käsittelyä laitoksella tulisikin tästä syystä tehostaa. Kaupunginhallituksen mielestä toiminnalle voidaan myöntää lupa hakemuksessa esitetyn mukaisesti täydennettynä seuraavilla seikoilla: - yhtiöllä tulee olla säännöllisesti päivitetty kirjallinen toimintasuunnitelma ja käytännön toimintavalmius riskitilanteiden varalta. - pintakäsittelylinjojen ilmaan johdettavien päästöjen mittaus tulisi toistaa ja saatuja mittaustuloksia verrata vuonna 2007 tehtyihin mittauksiin. Mikäli kemiallisen kiillotuksen kohdepoiston päästöt edelleen ovat korkeat, tulee kyseisen linjan pesurin toimivuutta pysyvästi tehostaa. - jätevedenpuhdistamon puhdistustehoa tulee edelleen lisätä, jotta annettuja raja-arvoja ei jatkossa ylitetä. Lisäksi laitoksen tulee pyrkiä tehokkaampaan vesien kierrätykseen, kuitenkin huomioiden annetut päästöjen raja-arvot. Seurattavien aineiden joukkoon tulisi lisätä boori. - ongelmajätteiden varastointi ja säilytys tulee järjestää tehdasalueella siten, että niiden pääsy maaperään, pohjaveteen, viemäriin, rakennusten rakenteisiin tai muuhun ympäristöön on estetty. Ongelmajätteet tulee varastoida asianmukaisesti merkittyinä, erillään toisistaan lukitussa tilassa siten, etteivät asiattomat saa niitä haltuunsa. Turun kaupungin ympäristöterveydenhuolto ilmoittaa 11.6.2008 päivätyssä lausunnossaan, että laitoksen haitalliset vaikutukset ovat vähäiset eikä sen odoteta aiheuttavan merkittävää terveydellistä haittaa asukkaille tai ympäristölle. Varsinais-Suomen pelastuslaitos ilmoittaa 13.6.2008 päivätyssä lausunnossaan, ettei sillä ole huomauttamista ympäristölupahakemuksen johdosta. Turun kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen ei ole erikseen jättänyt lausuntoa.

16 Muistutukset ja mielipiteet Hakijan kuuleminen ja vastine Hakemuksen johdosta ei ympäristökeskukseen tai aluehallintovirastoon ole tullut muistutuksia. Hakijaa on kuultu annettujen lausuntojen johdosta 3.2.2009. Hakijan 3.3.2009 toimittamassa vastineessa todetaan mm. seuraava: - Aurajoki Oy on panostanut voimakkaasti ympäristön ja turvallisuuden parantamiseksi. Tästä on osoituksena 1.8.2008 myönnetty ISO 14001 -sertifikaatti. - yhtiöllä on säännöllisesti päivitetty sisäinen pelastussuunnitelma ja turvallisuusselvitys - ilmansuodattimien laitteistojen huolto tehdään säännöllisesti. Kemiallisen kiillotuksen päästöt ilmaan ovat erityisen tarkkailun kohteena - jätevedenkäsittelyn toimintakyky on saatu kuntoon ja laitoksesta johtuvia ylityksiä ei vuoden 2008 aikana ole sattunut. Veden osittainen kierrättäminen on tavoitteena. - jätteiden lajittelusta ja varastoinnista on selkeät ohjeet ja niitä noudatetaan. Jätteiden käsittelyyn tarkoitetut tilat ovat asianmukaisia ja oikein merkitty. Pysyvät sopimukset jätehuoltoyritysten kanssa varmistavat, ettei pitkäaikaista varastointia alueella ole. ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Aluehallintovirasto on tutustunut Aurajoki Oy:n Turun tehtaan ympäristöluvan tarkistushakemukseen ja myöntää hakijalle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan Turun kaupungissa osoitteessa Kaviokuja 4-6 tapahtuvalle hakemuksen mukaiselle pintakäsittelytoiminnalle. Lounais- Suomen ympäristökeskuksen 1.8.2001 antaman vanhan ympäristölupapäätöksen (46 YLO, dnro 0200Y0933-111) lupamääräykset on erityisesti laitoksella tapahtuneiden runsaiden muutosten, mutta myös viranomaisten nimien ajantasaistamisen ja säädöksissä tapahtuneiden muutosten vuoksi muotoiltu kokonaan uudestaan.

17 Vanhat ja muutetut lupamääräykset Kuormitus viemäriverkostoon 1. Laitoksella syntyvät prosessijätevedet on käsiteltävä siten, että seuraavien epäpuhtauksien pitoisuudet neljännesvuosikeskiarvona laskettuna ja kuormitus viemäriverkkoon kalenterivuosittain laskettuna on enintään: Epäpuhtaus Enimmäispitoisuus (mg/l) Enimmäiskuormitus (kg/a) kadmium 0,01 kokonaiskromi 0,5 40 kromi(vi) 0,1 kupari 0,5 40 lyijy 0,5 nikkeli 0,5 40 sinkki 2,0 150 tina 2,0 kokonaissyanidi 0,2 Lupamääräykset koskevat jätevedenkäsittelylaitokselta poistuvaa prosessijätevettä, johon ei ole sekoittunut jäähdytys-, sade- tai saniteettivesiä tai muita laimentavia vesiä. Muidenkin haitallisten aineiden päästöt on rajoitettava mahdollisimman pieniksi. 2. Pintaveteen ja vesihuoltolaitoksen viemäriin ei saa päästää vesiympäristölle vaarallisista ja haitallista aineista annetun valtioneuvoston asetuksen (1022/2006) liitteessä 1 A tarkoitettua vaarallista ainetta. 3. Luvan saajan tulee toimittaa 30.6.2012 mennessä suunnitelma prosessijätevedenpuhdistamon toiminnan kehittämisestä Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. Suunnitelmassa tulee esittää nykymuotoisen puhdistamon ajantasainen prosessikaavio ja tekniset toimenpiteet toistuvien lupamääräyksenä annettujen enimmäispitoisuusarvojen ylitysten poistamiseksi. Suunnitelman tulee käsittää ainakin merkittävä puskuriallaskapasiteetin lisäys sekä selvitys korjaustoimenpiteineen kuudenarvoisen kromin kulkeutumisesta jätevedenkäsittelyn läpi pelkistämättömänä. Suunnitelmassa tulee tarkastella myös konsentraattien käsittelyn vaikutusta lupamääräyksessä 1 annettujen enimmäispitoisuusarvojen ylityksiin. Suunnitelman mukaiset toimenpiteet puhdistamon käyttövarmuuden parantamiseksi tulee tehdä 31.12.2013 mennessä. Päästöt ilmaan 4. Ilmanvaihdon sekä kohdepoistojen ulospuhalluksen poistokaasun hiukkaspitoisuus ei saa 1.1.2013 alkaen ylittää pitoisuusarvoa 20 mg/m 3 n.

18 Jäte- ja jätehuoltomääräykset 5. Laitoksella syntyvät jätteet on lajiteltava syntypaikoillaan. Ne tulee toimittaa asianmukaiseen käsittelyyn sellaiselle toiminnanharjoittajalle, jonka ympäristöluvassa on sallittu kyseisten jätejakeiden vastaanotto. Hyödyntämiskelpoiset jätteet on toimitettava hyödynnettäväksi. 6. Ongelmajätteitä tulee varastoida katoksellisissa tiloissa niin, etteivät ne pakkausten ja säiliöiden mahdollisesti rikkoutuessakaan pääse leviämään ympäristöön. Ongelmajätteitä ei saa varastoida kiinteistöllä 12 kuukautta kauemmin. Ne tulee toimittaa laitokseen, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty kyseisen ongelmajätteen vastaanotto ja käsittely. Ongelmajätteet on pakattava ja varastoitava asianmukaisiin sisällön laatua ja vaarallisuutta osoittavin merkinnöin varustettuihin, tiiviisiin astioihin tai säiliöihin. Ongelmajätteitä ei saa sekoittaa keskenään tai muihin jätteisiin. Ongelmajätteiden kuljetuksista on laadittava valtioneuvoston päätöksen 659/1996 mukainen siirtoasiakirja. 7. Jätteiden kansainvälisissä siirroissa on noudatettava mitä valtioneuvoston päätöksessä jätteiden kansainvälisiä siirtoja koskevasta valtakunnallisen jätesuunnitelman osasta (495/1998) määrätään. Kemikaalien käsittely ja varastointi 8. Kemikaalien varastointi- ja käsittelypaikat sekä käsittelytoiminnat tulee suunnitella, ohjeistaa ja toteuttaa niin, että kemikaaleja ei pääse kulkeutumaan maaperään, pohjavesiin, vesistöön tai viemäriverkostoon tai leviämään ilman kautta aiheuttaen ympäristö- tai terveyshaittaa. 9. Luvan saajan tulee pitää kirjaa tehtaalla käytettävistä terveydelle ja ympäristölle haitallisista kemikaaleista. Listaan on merkittävä ainakin aineen cas-numero, kauppanimi, vaaramerkinnät, sekä laitoksella varastoidut kokonaismäärät kylvyissä ja kemikaalivarastossa. Listaan tulee erikseen merkitä tehtaalla käytössä olevat kemikaalit, jotka kuuluvat vesiympäristölle haitallisiin ja vaarallisiin valtioneuvoston asetuksen 1022/2006 tarkoittamiin ns. prioriteettiaineisiin. Tarkkailu- ja raportointimääräykset 10. Jäteveden määrää ja laatua on tarkkailtava hakemuksen liitteenä olevan tarkkailuohjelman mukaisesti neljännesvuosittain otettavilla kuukauden mittaisilla kokoomanäytteillä. Näytteet tulee ottaa prosessi-jätevedenkäsittelystä poistuvasta jätevedestä siten, että näyte edustaa mahdollisimman hyvin jäteveden keskimääräistä laatua. Kokoomanäytteistä on määritettävä vähintään seuraavat parametrit: BOD 7atu, TOC (DOC), P, N, kiintoaine, Cd, Cr, Cr(VI), Pb, Ni, Zn, Sn ja Cu. Jätevedestä on lisäksi otettava kokoomanäytteen keräämisen päättyessä kertanäyte, josta määritetään vapaa syanidi ja ph. Tarkkailua koskevat muutokset edellyttävät Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksynnän.

19 11. Ympäristönsuojelua koskevat tiedot laitoksen toiminnasta on tallennettava siten, että päivittäin kirjataan tehdyt toimenpiteet, kuten kylpyliuosten vaihdot ja puhdistukset, lietteen poistot, jätevesimäärä ja poistuvan jäteveden ph-arvo (minimi- ja maksimi). Kyseiset tiedot on säilytettävä niin, että käytettävissä on aina myös edellisen vuoden tiedot 12. Luvan saajan on laadittava suunnitelma, jossa esitetään, miten suoja-altaiden ja rakenteiden sekä putkistojen ja säiliöiden tiiveyttä tarkkaillaan. Suunnitelma on toimitettava Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle 31.12.2012 mennessä. 13. Poikkeuksellisista päästöistä ja muista ympäristöön vaikuttavista vahinko- ja häiriötilanteista on ilmoitettava välittömästi Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Turun kaupungin ympäristönsuojelutoimistolle. 14. Luvan saajan on kalenterivuosittain, viimeistään seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä toimitettava Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Turun kaupungin ympäristönsuojelutoimistolle vuosiyhteenveto, joka sisältää ainakin: Riskien hallinta, häiriö ja poikkeustilanteet - tiedot tuotannosta ja käytetyistä raaka-aineista sekä niiden määristä, - tiedot jätevedenpuhdistamon toiminnasta ja kuormituksesta viemäriin - tiedot päästöistä ilmaan - yhteenvedon kaikista toiminnassa syntyneistä jätteistä, niiden laadusta ja määrästä, toimituspaikoista sekä kuljetus- ja käsittelytavoista, - tiedot varastoiduista jätteistä, - tiedot onnettomuus- ja häiriötilanteista sekä niiden aikana syntyneistä päästöistä ja jätteistä, - selvityksen vuoden aikana toteutetuista toimista jätteen määrän vähentämiseksi ja hyötykäytön lisäämiseksi, - vuoden aikana toteutetut ja suunnitteilla olevat muutokset toiminnassa. Tiedot tulee soveltuvin osin toimittaa sähköisesti Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ilmoittamalla tavalla. 15. Toiminnan ympäristö- ja terveysriskien tunnistamisen ja vaikutusten arvioinnin tulee olla osana toiminnan kehittämis- ja muutossuunnitelmia ja ne tulee ottaa huomioon laitoksen turvallisuus-, pelastus- ja riskienhallintasuunnitelmissa. Suunnitelmat on pidettävä ajan tasalla ja toimintaan kuuluvien hälytys- ja valvontalaitteiden toimivuus on testattava säännöllisesti. 16. Tehdasalueella tulee olla riittävästi imeytysmateriaalia mahdollisten nestemäisten vuotojen kuivaamiseksi ja leviämisen estämiseksi sekä tyhjää astiakapasiteettia vuotojen talteen saamiseksi. Tulipalon sattuessa tehtaalla on oltava myös kapasiteettia ottaa vastaan omalta alueeltaan kemikaaleilla pilaantuneita sammutusvesiä. Sadevesiviemärit ja -kaivot tulee voida vuoto- ja

20 onnettomuustilanteissa sulkea niin, ettei tuotteita tai raaka-aineita tai niillä pilaantuneita vesiä pääse sadevesiviemäriin. Melu 17. Laitoksen toiminnasta aiheutuva ekvivalenttimelutaso (LA eq ) saa lähimpien asuintalojen pihalla päiväaikaan (kello 7.00 22.00) olla enintään 55 db(a) ja yöaikaan (kello 22.00 7.00) 50 db(a). Mikäli melu on luonteeltaan iskumaista tai kapeakaistaista, mittaus- tai laskentatulokseen lisätään 5 db ennen sen vertaamista tässä lupamääräyksessä annettuun maksimimelutasoon. Paras käytettävissä oleva tekniikka (bat) Mikäli toiminnasta aiheutuu tavanomaisesta toiminnasta poikkeavaa melua, esimerkiksi laiterikon seurauksena, on haitta rajoitettava mahdollisimman pieneksi ja häiriö korjattava nopeasti. 18. Toiminnanharjoittajan tulee olla riittävästi selvillä toimialansa parhaan käytettävissä olevan tekniikan (bat) kehittymisestä ja varauduttava tällaisten tekniikoiden käyttöönottoon. Muut määräykset 19. Laitoksen toiminnassa tapahtuvista olennaisista muutoksista, toiminnan lopettamisesta tai toiminnanharjoittajan vaihtumisesta tulee ilmoittaa hyvissä ajoin Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Turun kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Toiminnan loppuessa on viimeistään kolme kuukautta ennen lopettamista esitettävä suunnitelma lopettamiseen liittyvistä toimenpiteistä Varsinais- Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. Suunnitelmassa on esitettävä tehdasalueen ja tuotantotilojen puhdistaminen, kylpyliuosten ja muiden kemikaalien hävittäminen, mahdollisista purkutoiminnoista kertyvien materiaalien käsittely, alueen maaperän kuntoselvitys ja mahdollinen kunnostustarpeen arviointi sekä jälkitarkkailun tarve. RATKAISUN PERUSTELUT Lupaharkinnan perustelut Etelä-Suomen aluehallintovirasto on ratkaisussaan ottanut huomioon ympäristönsuojelulain ja jätelain tavoitteet ja yleiset periaatteet sekä näiden lakien ja niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset. Harkintaan ovat vaikuttaneet myös lupakäsittelyn aikana saadut lausunnot. Lähtökohtana luparatkaisussa on ollut lupahakemus ja hakijan esittämät toimenpiteet haittojen vähentämiseksi. Annetut lupamääräykset ovat tarpeen, jotta toiminta täyttää edellä mainittujen säädösten vaatimukset.

21 Lupamääräysten perustelut Aluehallintovirasto katsoo myös, että annetut määräykset huomioon ottaen tehtaan toiminta ei vaaranna Kokemäenjoen Saaristomeren Selkämeren vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelman tavoitteita. Lupamääräyksiä on ajantasaistettu mm. ympäristöhallinnossa tapahtuneiden muutosten sekä muuttuneen ohjeiston ja lainsäädännön vuoksi. Koska kyseessä on lupamääräysten tarkistamishakemus, luvan myöntämisen edellytykset ratkaistu Lounais-Suomen ympäristökeskuksen 1.8.2001 antamassa ympäristölupapäätöksessä. Lupamääräykset on annettu toiminnasta aiheutuvien päästöjen ja mahdollisten ympäristöhaittojen ehkäisemisen tehostamiseksi, riski- ja poikkeustilanteiden hallitsemiseksi sekä viranomaisten yhteistyön tehostamiseksi. (YSL 43, 45, VNa 1022/2006) Jäteveden laatua ja enimmäispitoisuuksia koskeva lupamääräys 1 on enimmäispitoisuuksien osalta kuudenarvoisen kromin enimmäispitoisuutta lukuun ottamatta identtinen aikaisemman lupapäätöksen lupamääräykseen. Kuudenarvoisen kromin osalta kiristys noudattaa yrityksen ja Turun vesiliikelaitoksen välisen teollisuusjätevesien johtamissopimuksen mukainen ja edustaa aluehallintoviraston näkemyksen mukaan esim. Pariisin komission (Parcom) suosituksen mukaisena arvona parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Muiden metallien enimmäispitoisuusarvot perustuvat Itämeren merellisen ympäristön suojelukomission (Helcom) sekä Pariisin komission suosituksiin ja edustavat sellaisenaan parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Lupamääräyksen 1 enimmäiskuormitusarvoja Turun vesiliikelaitoksen jätevesiviemärin kautta jätevedenpuhdistamolle on selkeästi kiristetty aikaisemmasta. Nyt annetut enimmäiskuormitusarvot on kuitenkin valittu siten, että pitoisuusraja-arvoja noudatettaessa eivät enimmäiskuormitusta koskevat lukuarvot ylity. Enimmäiskuormitus on lisäksi annettu valvonnan yksinkertaistamiseksi enimmäisarvona kalenterivuotta kohti aikaisemman neljännesvuotta kohti lasketun arvon sijaan. Lupamääräys 2 perustuu valtioneuvoston asetukseen 1022/2006. Lupamääräys 3 perustuu ympäristönsuojelulakiin ja -asetukseen. Laitoksen jätevedenpuhdistamolla on ollut, kuten kaupungin lausunnostakin käy ilmi, toistuvia vaikeuksia saavuttaa ympäristölupapäätöksen ja kaupungin vesiliikelaitoksen määrittämät enimmäispitoisuusarvot erityisesti kuudenarvoisen kromin, mutta myös muiden parametrien osalta. Lupamääräys 4 perustuu ympäristönsuojelulakiin ja -asetukseen. Vuonna 2007 tehdyn päästömittauksen perusteella lupamääräyksenä annettu arvo ylittyy vain kemiallisen kiillotuksen kohdepoiston osalta. Kemiallinen kiillotusprosessi on käytössä päästömittausraportissa esitetyn mukaisesti noin 1000 h/a, jona aikana laitoksen vuotuisesta kokonaishiukkaspäästöstä muodostuu noin 40 %, sekä haitallisimpien metallien päästöistä yli 90 %. Hakijan

22 ilmoituksen mukaan kemiallisen kiillotuksen käyttö on entisestään vähentynyt. Annetun siirtymäajan puitteissa hakija voi harkita kohdepoiston erotuslaitteen erotuskyvyn parantamista tai mahdollisesti kyseisestä prosessista kokonaan luopumista. Aluehallintovirasto jättää elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen harkintavaltaan, tuleeko hiukkaspäästö 1.1.2013 mennessä uudelleen mitata kemiallisen kiillotuksen osalta. Periaatteessa uuden tai kunnostetun erotuslaitteen valmistajan takuuarvo hiukkaspäästön osalta, sekä riittävä huolto-ohjelma voisi riittää takeeksi annetun lupamääräyksen rajaarvon alittamisesta. Jätehuoltoa koskevat lupamääräykset 5 7 perustuvat ympäristönsuojelulakiin ja -asetukseen sekä jätelakiin ja sen nojalla annettuihin päätöksiin ja asetuksiin. Kemikaalien varastointia koskevat lupamääräykset 8 ja 9 perustuvat kemikaalilakiin ja sen nojalla annettuihin päätöksiin ja asetuksiin. Sevesokokoluokan laitoksella tieto kemikaalien luokittelusta ja haitallisuudesta sekä varastointimääristä tulee olla jatkuvasti ajan tasalla. Tarkkailua ja näytteenottoa sekä raportointia koskevat lupamääräykset 10 14 perustuvat ympäristönsuojelulakiin ja -asetukseen. Ne on päivitetty vastaamaan nykyvaatimuksia ja -käytäntöjä, muilta osin lupamääräykset eivät sisällöllisesti ole juuri muuttuneet sanamuodoissa tapahtuneita muutoksia lukuun ottamatta. Lupamääräykseen 14 lisätty vaatimus sähköisesti tapahtuvasta raportoimisesta valvovalle viranomaiselle vastaa yleistä käytäntöä. Lupamääräys 11 koskien kirjanpitoa mm. kylpyliuosten vaihdoista perustuu ympäristönsuojelulakiin ja -asetukseen. Määräys on tarpeen laitoksen valvonnan kannalta sekä mahdollisten häiriötilanteiden syiden selvittelyssä. Lupamääräykset 15 ja 16 koskien riskien hallintaa sekä häiriö- ja poikkeustilanteita perustuvat ympäristönsuojelulakiin ja -asetukseen. Seveso-laitoksella turvallisuus-, pelastus- ja riskienhallintasuunnitelmat sekä varautuminen mahdollisiin onnettomuustilanteisiin on ensiarvoisen tärkeä. Lupamääräys 17 perustuu valtioneuvoston päätökseen melutason ohjearvoista. Lupamääräys 18 koskien parasta käyttökelpoista tekniikkaa (bat) perustuu ympäristönsuojelulakiin ja -asetukseen. Lupamääräys 19 koskien olennaisia muutoksia laitoksella perustuu ympäristönsuojelulakiin ja -asetukseen. Vastaus lausunnoissa ja muistutuksissa esitettyihin yksilöityihin vaatimuksiin Lausunnot on otettu luparatkaisusta ja lupamääräyksistä ja niiden perusteluista ilmenevällä tavalla huomioon.

23 KORVATTAVAT PÄÄTÖKSET Tämä päätös korvaa Lounais-Suomen ympäristökeskuksen 1.8.2001 antaman ympäristölupapäätöksen nro 46 YLO, dnro 0200Y0933-111. PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANOKELPOISUUS Tämä päätös on lainvoimainen valitusajan jälkeen, jos päätökseen ei haeta muutosta. (YSL 100 ) LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Luvan voimassaolo Lupa on voimassa toistaiseksi. Toiminnan olennaiseen laajentamiseen ja muuttamiseen on oltava lupa. (YSL 28 ) Lupamääräysten tarkistaminen Luvan saajan on toimitettava aluehallintovirastolle hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi viimeistään 31.12.2021. (YSL 55 ) Hakemukseen on liitettävä selvitys mm. päästöjen vähentämistoimien tehokkuudesta, parhaan tekniikan seurannasta ja hyödyntämisestä tehtaan toiminnassa sekä yhteenveto tehdyistä tarkkailuista sekä muut ympäristönsuojeluasetuksen 8 11 :ssä mainitut selvitykset soveltuvin osin. Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen Jos asetuksella annetaan säännöksiä, jotka ovat ankarampia kuin tämän päätöksen lupamääräykset, tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. (YSL 56 ) SOVELLETUT OIKEUSOHJEET Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 4, 5, 35, 42, 43, 45, 46, 55, 56, 90, 100 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1, 5, 19, Jätelaki (1072/1993) 4, 6, 12, 15, 19, 51, 52 Jäteasetus (1390/1993) 5, 6, 22 Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) 4, 17 Valtioneuvoston asetus vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista (1022/2006) Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (993/92) Laki aluehallintovirastoista (896/2009) Laki valtion aluehallinnon uudistamista koskevan lainsäädännön voimaanpanosta (903/2009)

24 Valtion maksuperustelaki (150/1992) Valtioneuvoston asetus aluehallintoviraston maksuista (1145/2009) Ympäristöministeriön asetus alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista (1387/2006) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Tämän ympäristöluvan käsittelystä perittävä maksu on 6 260, jonka Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus laskuttaa myöhemmin. Käsittelymaksu määräytyy valtion maksuperustelain (150/1992) nojalla annetun aluehallintoviraston maksuja koskevan valtioneuvoston asetuksen (1145/2009) mukaisesti. Asetuksen 7 :n 2 momentin mukaan suoritteesta, jota koskeva asia on tullut vireille ennen 1.1.2010, peritään maksu asetuksen voimaan tullessa voimassa olleiden säännösten mukaan. Tämän asian vireille tullessa voimassa olleen ympäristöministeriön asetuksen alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista (1387/2006) mukaisesti pintakäsittelylaitoksen lupahakemuksen käsittelystä peritään maksu, jonka suuruus 6 260 euroa. Koska asian käsittelyn vaatima työmäärä on toiminnassa tapahtuneiden huomattavien muutosten johdosta vastannut uudelta toiminnalta vaadittavan luvan käsittelyn työmäärää, peritään taulukon mukainen maksu kokonaisuudessaan. LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Aurajoki Oy PL 23 20381 TURKU Jäljennös päätöksestä Ilmoitus päätöksestä Ilmoittaminen ilmoitustauluilla ja lehdissä Turun kaupunginhallitus Turun kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (sähköisesti) Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) Asianosaisille listan dpoesavi-134-04-08-2010 mukaan. Tieto päätöksen antamisesta julkaistaan Etelä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualueen ilmoitustaululla ja päätöksestä kuulutetaan Turun kaupungin virallisella ilmoitustaululla. Kuulutuksesta ilmoitetaan Turun Sanomat ja Åbo Underrättelser -nimisissä sanomalehdissä.