Kaupunginhallitus 16.12.2013 Sivu 1 / 1 5472/00.04.00/2013 370 Valtion ja Helsingin seudun välisen kasvusopimuksen 2013-2015 hyväksyminen Valmistelijat / lisätiedot: Tuula Antola, puh. 043 824 6393 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus hyväksyy valtion ja Helsingin seudun välisen kasvusopimuksen vuosille 2013-2015. Espoon kaupungin osalta sopimusta toteutetaan kaupungin talousarvion ja taloussuunnitelman puitteissa. Päätös Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Liite Selostus 9 Kasvusopimusehdotus metropolialue 9.12.2013 Taustaa Jyrki Kataisen hallituksen hallitusohjelmassa painotetaan kaupunkivetoista kehittämistä ja sopimusperusteista kaupunkipolitiikkaa. Hallitusohjelman mukaan kaupunkiseudut toimivat vahvoina alueidensa vetureina, monipuolisina ja kansainvälisesti kilpailukykyisinä elinkeino-, innovaatio- ja osaamisympäristöinä ja työssäkäyntialueina. Hallitusohjelman aluekehittämisen linjauksia tarkennetaan valtioneuvoston päätöksessä valtakunnallisista alueiden kehittämistavoitteista vuosille 2011-2015 (tavoitepäätös 15.12.2011). Tavoitepäätöksessä nostetaan aluekehittämisen erityiskysymyksinä esille mm. metropolialueen ja suurten kaupunkiseutujen kehittäminen. Hallitusohjelman ja tavoitepäätöksen pohjalta on valmisteltu kaupunkipolitiikan toimenpideohjelma vuosille 2012-2015, jonka työ- ja elinkeinoministeriö hyväksyi 26.6.2012. Toimenpideohjelmassa määritellään kaupunkipolitiikan keskeiset tehtävät ja toimenpiteet hallituskaudeksi. Toimenpideohjelman mukaan sopimuksia valtion ja kaupunkien kesken tehdään kolmesta kehittämisteemasta: 1) kasvu, 2) maankäyttö, asuminen ja liikenne (MAL) sekä 3) sosiaalinen eheys. Kasvusopimusprosessin valmisteluvastuu on työ- ja elinkeinoministeriöllä. Lisäksi valtion puolelta ovat mukana ao. ELY-keskus sekä sopimuksen teemoista riippuen opetus- ja kulttuuriministeriö, liikenne- ja
Kaupunginhallitus 16.12.2013 Sivu 2 / 2 viestintäministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö, valtiovarainministeriö ja Tekes. Kasvusopimusmenettelyllä pyritään aikaansaamaan talouden ja elinkeinoelämän kasvua sopimuksen piirissä olevilla kaupunkiseuduilla. Kasvusopimuksen piirissä on maan 12 suurinta kaupunkiseutua. Kasvusopimukset poikkeavat toisistaan eri kaupunkiseuduilla. Helsingin seudulla (metropolialueella) sekä Tampereen, Turun ja Oulun seuduilla tehdään erilliset MAL-sopimukset sekä mahdollisesti myös sosiaalisen eheyden sopimukset. Muilla kaupunkiseuduilla kasvusopimusten sisällä voi olla eri elementtejä. Sopijaosapuolet Helsingin seudun ja valtion välisen kasvusopimuksen osapuolia ovat: - Valtio: työ- ja elinkeinoministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö, liikenneja viestintäministeriö, ulkoasiainministeriö, sisäasiainministeriö, valtionvarainministeriö, ympäristöministeriö ja Uudenmaan ELY-keskus. - Helsingin seudun 14 kuntaa: Espoo, Helsinki, Hyvinkää, Järvenpää, Kauniainen, Kerava, Kirkkonummi, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Sipoo, Tuusula, Vantaa ja Vihti. - alueella toimivat korkeakoulut: Aalto-yliopisto, Hanken, Helsingin yliopisto, Taideyliopisto, Arcada, Diakonia-ammattikorkeakoulu, Haaga- Helia ammattikorkeakoulu, Humanistinen ammattikorkeakoulu, Laureaammattikorkeakoulu ja Metropolia Ammattikorkeakoulu. - Uudenmaan liitto. Tavoitteet Kasvusopimusten tavoitteena on 1. vahvistaa suurten kaupunkiseutujen kansainvälistä kilpailukykyä ja roolia alueidensa ja Suomen talouden vetureina ja palveluiden kehittäjinä 2. edistää elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä siten, että tavoitteena on merkittävä kasvu, uudistuminen ja kansainvälistyminen kestävällä tavalla 3. tukea kaupunkiseutuja kehittämisen strategisten painopisteiden ja teemojen valinnassa sekä synnyttää näiden ympärille suuria kehittämiskokonaisuuksia valtion ja kaupunkiseutujen kumppanuudella. Strategiset painopisteet Kasvusopimuksissa kaupunkiseudut määrittelevät itse omat tavoitteensa ja painopisteensä. Valtion ja Helsingin seudun väliseen kasvusopimukseen sisältyy seitsemän painopistettä, joista viisi ensimmäistä ovat seudun omia valintoja. Kaksi viimeistä painopistettä (6 ja 7) sisältyvät myös muiden kaupunkiseutujen sopimuksiin ja ne on sisällytetty sopimusasiakirjaan työ-
Kaupunginhallitus 16.12.2013 Sivu 3 / 3 ja elinkeinoministeriön toivomuksesta. Valtion ja Helsingin seudun välisen kasvusopimuksen strategiset painopisteet ovat: 1. Metropolialueen kehittäminen vetovoimaisena matkailukohteena 2. Yritys-, korkeakoulu- ja julkissektorin yhteistyön vahvistaminen maahanmuuttajataustaisen työvoiman asettautumisen ja työllistämisen edistämiseksi 3. PK-teollisuuden (teknologia, elintarvike) roolin, rakenteen ja liiketoimintamallien uudistuminen 4. Uutta luova talous - luovan osaamisen laaja-alaisempi hyödyntäminen metropolialueen kilpailukyvyn kasvun ja uudistumisen lähteenä 5. Pääkaupunkiseudun maailmanluokan yrityspalveluekosysteemin kehittäminen 6. Metropolialueen saavutettavuuden ja logistisen aseman vahvistaminen 7. Innovatiivisten julkisten hankintojen edistäminen Toimenpiteet 1. Metropolialueen kehittäminen vetovoimaisena matkailukohteena Alueen kunnat ja valtio kehittävät metropolialueen matkailullista tunnettuutta ja vetovoimaa valituilla markkina-alueilla, erityisesti Kaukoidässä ja Venäjällä. Tärkeänä tavoitteena on myös risteilymatkailun edistäminen. Metropolialueen kunnat, TEM, MEK ja OKM vahvistavat yhteistyötään matkailun edistämisessä, uusien markkinoiden ja matkailijapotentiaalien tutkimisessa sekä edistävät kulttuurimatkailua. 2. Yritys-, korkeakoulu- ja julkissektorin yhteistyön vahvistaminen maahanmuuttajataustaisen työvoiman asettautumisen ja työllistämisen edistämiseksi Toimenpiteillä edistetään korkeakoulutetun maahanmuuttajataustaisen työvoiman työllistymistä elinkeinoelämän tarpeista lähtien. Yhtenä toimenpiteenä perustetaan yritysten ja työnantajien tarpeista lähtevä neutraali yhteistyöverkosto ja palvelu HERIEC Helsinki Region Immigrant Employment Council ja tuetaan kansainvälisten osaajien työllistymistä koulutustaan vastaaviin tehtäviin. Lisäksi selvitetään mahdollisuudet perustaa pääkaupunkiseudulle Expat House, josta saisi asettautumiseen ja työllistämiseen liittyvää neuvontaa ja ohjausta, tukea rekrytointiin ja työyhteisöön integrointiin ym. 3. PK-teollisuuden (teknologia, elintarvike) roolin, rakenteen ja liiketoimintamallien uudistuminen Toimenpiteessä edistetään teollisuuden pk-yritysten uudistumista ja pääsemistä osaksi veturiyritysten arvoketjuja. Lisäksi toimenpiteessä kehitetään julkisia hankintoja ja luodaan mm. esikaupallisilla hankinnoilla sekä yritysten yhteistarjoomilla uusia mahdollisuuksia pk-yrityksille päästä mukaan esim. uudis- ja korjausrakentamisprojekteihin, elintarvikeketjun palveluihin ja niin edelleen. Kolmantena tavoitteena toimenpiteeseen kuuluu yrityksille suunnattavien neuvonta- ja kehittämispalvelujen
Kaupunginhallitus 16.12.2013 Sivu 4 / 4 vahvistaminen. Toimenpidekokonaisuus toteutetaan valtion ja KUUMAkuntien yhteistyönä. 4. Uutta luova talous - luovan osaamisen laaja-alaisempi hyödyntäminen metropolialueen kilpailukyvyn kasvun ja uudistumisen lähteenä Toimenpiteessä edistetään luovan ja taiteellisen osaamisen kytkemistä muiden toimialojen yritysten kehittämiseen ja uudistumiseen. Tavoitteena on myös yhdistää Suomen rakennerahasto-ohjelman Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 toteutuksessa luovien alojen osaamista muun osaamisen kanssa uusien kasvualojen ja liiketoiminnan löytämiseksi ja kehittämiseksi. 5. Pääkaupunkiseudun maailmanluokan yrityspalveluekosysteemin kehittäminen Toimenpiteessä selkeytetään yrityspalvelutarjontaa ja vahvistetaan yrityspalveluita tarjoavien organisaatioiden erikoistumista. Lisäksi kehitetään yhteistä yrityspalveluinfrastruktuuria ja kasvuyritysten kiihdytystoimintaa sekä varmistetaan koko yrityselinkaaren mittainen palvelutarjonta. Rahoituksen osalta järjestetään yhdessä kasvuyritysten riskirahoituksen kokonaisuutta valtion, kuntien ja erityisesti yksityisen sektorin toimijoiden kesken. Toimenpiteessä toteutetaan työ- ja elinkeinoministeriön StartUp Finland -pilotti Helsingissä. Toimenpidekokonaisuuden toteutus aloitetaan pääkaupunkiseudulla vuoden 2014 alussa. Sen jälkeen käynnistetään neuvottelut yhteistyöstä sekä toiminnan laajentamisesta muulle metropolialueelle ja Uudellemaalle. 6. Metropolialueen saavutettavuuden ja logistisen aseman vahvistaminen Toimenpiteessä valtio ja alueen kunnat edistävät yhdessä metropolialueen kansallista ja kansainvälistä saavutettavuutta, logistista asemaa sekä sijaintietujen hyödyntämistä. Toimenpiteessä tähdätään mm. Helsinki- Vantaan lentoaseman ja lentoasemayhteyksien kehittämiseen sekä metropolialueen raideliikenneyhteyksien parantamiseen. Toimenpidekokonaisuuteen kuuluvat lisäksi Pohjoinen kasvukäytävä- ja RailBaltica Growth Corridor -hankkeet. 7. Innovatiivisten julkisten hankintojen edistäminen Valtio ja Helsingin seudun kunnat edistävät yhdessä innovatiivisten julkisten hankintojen hyödyntämistä mm.seuraavissa kohteissa: Helsinki: Kalasatama Espoo: T3 (Tapiola-Otaniemi-Keilaniemi) Vantaa: Aviapolis, Tikkurila (liikenteen solmukohdat) KUUMA-kunnat: Rykmentinpuisto Tuusulassa, Poikkitien yritysalue Järvenpäässä ja Sibbesborg Sipoossa. Hankintoja hyödyntämällä pyritään edistämään erityisesti pk-yritysten innovatiivisten tuotteiden ja palvelujen pääsyä markkinoille. Helsingin seudun kunnat pyrkivät lisäksi toteuttamaan valtioneuvoston periaatepäätöksen suosituksia, jotka koskevat uusien ja kestävien
Kaupunginhallitus 16.12.2013 Sivu 5 / 5 ympäristö- ja energiaratkaisujen (ns. cleantech-ratkaisut) edistämistä julkisissa hankinnoissa. Toteutus ja seuranta Toimenpiteille ei ole varattuna korvamerkittyä rahoitusta. Toimenpiteitä toteutetaan valtiontalouden ja kuntien kehysten ja talousarvioiden puitteissa. Kasvusopimuksessa sovitut tavoitteet ja toimenpiteet ohjaavat rakennerahastojen alueellista ja kansallista suuntaamista. Toteuttamisessa hyödynnetään mm. Etelä- ja Länsi-Suomen sekä valtakunnallisia EU:n rakennerahasto-ohjelmia, Tekesin ohjelmia, INKA-ohjelmaa, kestävän kaupunkikehityksen ITI-ohjelmaa, SHOK-ohjelmia (mm. RYM, Tivit, FIMECC) ja erityisesti jatkossa EU:n Horizon 2020 ja COSME 2014-2020 ohjelmia (Programme for the Competitiveness of enterprises and SMEs). Aiesopimuksen toimeenpanoa seurataan kaupunkipolitiikan yhteistyöryhmän suurkaupunkijaostossa. Helsingin seudulla sopimuksen toimeenpanoa seurataan lisäksi seudun yhteistyöelinten toimesta. Toimenpiteitä voidaan tarkistaa sopimuskauden kuluessa. Sopimus on voimassa vuoden 2015 loppuun saakka. Kasvusopimus on esitelty ja hyväksytty omalta osaltaan Helsingin seudun kaupunginjohtajakokouksessa 14.11.2013 ja Helsingin seudun yhteistyökokouksessa 26.11.2013. Tiedoksi
Kaupunginhallitus 16.12.2013 Sivu 6 / 6