Kiravo - kirjasto avoimena oppimisympäristönä Biblär - biblioteket som ett öppet lärcentrum 25.08.2014. MT Internet-tiedonhaku ja Googlen edistynyt käyttö Tavoite Tavoitteena on oppia arvioimaan kriittisesti verkkotiedonlähteitä, tehdä edistyneempää tiedonhakua sekä tutustua googlen lisäksi muihin hakukoneisiin. Sisältö Internet-tiedonhaun ja -tiedon luonteesta Internet-tiedonlähteiden arviointi Hakukoneiden toiminta Googlen perushausta tarkennettuun hakuun Vaihtoehtoisia hakukoneita Syvä verkko Internet-tiedonhaun luonteesta Surffaileminen netissä ja googlettaminen on arkipäiväinen tapamme hakea tietoa. Tiedon määrä internetissä on valtavaa ja jatkuvasti kasvavaa. Saatamme kokea infoähkyä ja ahdistuneisuuttakin hakiessamme luotettavaa tietoa, jossa erityyppinen tieto mm. asiantuntijan ja amatöörin tuottamat tekstit ovat onnellisesti sekaisin samassa paikassa. Internet-tiedon maailmassa tarvitaan kehittyneitä tiedonhakutaitoja: hakea, seuloa ja arvioida kriittisesti internetin erilaisia sisältöjä. Googlaamisen helppous Tiedon hakemisesta netistä on tullut mekaanista toimintaa, jota harvoin pysähdymme miettimään. Osaamme sujuvasti kirjoittaa muutaman hakusanan hakukoneeseen ja ajattelemme tiedonhaun olevan hyvin helppoa, koska tuloksia näyttää useimmiten tulevan tuhansia. Hakutulokset eivät kuitenkaan ole asiantuntijan vaan koneen tekemiä valintoja meille ja saatamme helposti tarttua ensimmäisiin hakutuloksiin. Hakutuloksen saamisen jälkeen tiedonhakijan on kuitenkin arvioitava, voiko tiedonlähdettä käyttää ja onko se luotettava. Vähimmän vaivan periaate Arjen kiireessä ei monesti kyseenalaisteta tapoja hakea tietoa vaan toimitaan helposti tutuiksi tulleilla vaivattomilla tavoilla. Muutaman hakusanan käytön sijaan voisimme saada paljon täsmennetympiä hakutuloksia, kun käyttäisimme enemmän hakusanoja ja rajauksia. Emme myöskään usein pysähdy miettimään, miten hakukone toimii ja miten se itse asiassa manipuloi hakutulosta mm. sijaintimme ja hakuhistoriamme perusteella.
Sivu 2 / 10 Internet-tiedon olemus Perinteinen painettu kirja- ja lehtimuotoinen tieto on toimitettua ja asiantuntijoiden tekemää. Tällöin julkaisukynnys on ollut verrattain korkea. Internetissä julkaisemisen kynnys on matala. Siellä voi julkaista kuka tahansa mitä tahansa, koska julkaisua valvovaa elintä tai ennakkosensuuria ei ole. Silti internetissä julkaiseminen ei ole täysin vapaata, vaan esimerkiksi erilaiset tahot tai palvelut valvovat ja rajoittavat sitä, mitä heidän sivuillaan saa julkaista. Myös laiton ja palveluiden sääntöjä loukkaava aineisto poistetaan. Tästä julkaisemisen vapaudesta internetissä seuraa se, että pitää olla erityisen tarkka, onko tieto luotettavaa. Internetistä löytyy helposti tietoa ajankohtaisista aiheista, koska verkossa tiedon päivittäminen on nopeaa ja helppoa. Toisaalta internetistä saattaa löytyä tietoa marginaalisista aiheista, joista ei ole koskaan kirjoitettu yhtään lehtiartikkelia tai kirjaa. Internetissä julkaistaan myös paljon tieteellisiä artikkeleita, viranomaisten raportteja ja selvityksiä pdf-muodossa.. Internetistä saa myös mielipidetietoa esimerkiksi kartoitettaessa muiden kokemuksia palveluista. Tieto ei internetissä aina ole kaikille julkista, vaan siellä on myös salasanojen takana olevaa suojattua ja maksullista tietoa. Tietoa julkaistaan internetissä globaalisti, mutta tiedon tuottamisessa painottuu englanninkielinen aineisto. Maapallon väestöstä internetiä käyttää vain joka kolmas (32,7%), kun taas suomalaisista runsas 88% käyttää nettiä. (tilanne 12/2011). Lähde: Internet Usage Statistics http://www.internetworldstats.com/stats.htm Internet-tiedonlähteiden arviointi Tiedonlähteiden luotettavuuden arviointi on olennainen osa tiedonhankintaa. Tämä on erityisen tärkeää, jos aiotaan käyttää tietoa esim. ammatillisesti tai tutkimuksessa. Jos haluaa pelkän yleiskäsityksen aiheesta, usein perusteellista arviointia ei tarvitse, vaan voi hyvin käyttää esimerkiksi Wikipediaa. Seuraavassa on yleisiä kriteereitä ja kysymyksiä, mitä pitäisi esittää arvioitaessa verkkolähteiden luotettavuutta. 1. Tekijän asiantuntemus Kuka on sivuston tekijä (henkilö/yhteisö)? Onko tekijän yhteystiedot mainittu? Annetaanko tekijän pätevyydestä tietoja sivustolla? Millainen maine tekijän taustaorganisaatiolla on? Viranomaisten, yliopistojen ja muiden vastaavien tiedontuottajien ylläpitämät sivut ovat usein keskimääräistä luotettavimpia. 2. Tiedonlähteen objektiivisuus ja kattavuus
Sivu 3 / 10 Mikä tarkoitus tiedon tuottamisella on ollut? Kenelle sivu on suunnattu? Ovatko mielipiteet, mainonta ja faktat eroteltu toisistaan? Sisältyykö tietoon ideologisia tai poliittisia painotuksia? Onko tiedonlähde kattava esitys aiheesta? Mitä asioita aiheesta on jätetty käsittelemättä? 3. Tiedon oikeellisuus Onko sivulla oleva tieto paikkansa pitävää, luotettavaa ja virheetöntä? Onko sivustolla lähdeluetteloa? Onko lähteet mainittu? Onko sivuston kieliasu virheetöntä? Löytyykö vastaavaa tietoa muista lähteistä? 4. Ajantasaisuus Milloin tiedonlähde on julkaistu internetissä? Päivitetäänkö sivustoa säännöllisesti? Onko käsiteltävä aihe sellainen, että se vaatii jatkuvaa päivittämistä? Toimivatko linkit? Verkkosivujen arviointiharjoituksia Seuraavia tehtäviä voi hyödyntää internet-tiedonlähteiden lähdekritiikki-osiossa. Terveyteen liittyvien internet-tiedonlähteiden arviointi -tehtävä Arvioi kriittisesti verkkosivuja seuraavien kysymysten avulla ja mieti samalla kumpaa sivustoa kannattaisi ennemminkin käyttää esim. esitelmän teossa. Tiedonlähteen tuottamisen tarkoituksen ja tiedon oikeellisuuden arviointi Rokotusinfo.fi http://www.rokotusinfo.fi/ Terveyskirjasto http://www.terveyskirjasto.fi/ Mihin tarkoitukseen sivusto on tehty? Onko tieto perusteltu esim. tutkimustiedolla?
Sivu 4 / 10 Yritetäänkö siinä vakuutella yleisöä tai myydä jotain? Esitetäänkö sivustolla yleistyksiä tai yksinkertaistetaanko asiaa liikaa? Tiedon ajantasaisuus Rokotusinfo.fi http://www.rokotusinfo.fi/ Terveyskirjasto http://www.terveyskirjasto.fi/ Milloin sivu on julkaistu ja/tai päivitetty? Tekijän asiantuntemus Rokotusinfo.fi http://www.rokotusinfo.fi/ Terveyskirjasto http://www.terveyskirjasto.fi/ Onko selvää kuka on verkkosivun tekijä? Onko sivuston tuottaja töissä organisaatiossa, jolla on asiantuntemusta kyseisestä tiedon alueesta? Onko sivuston tekijä tuonut selvästi esiin, millä tavoin hän on asiantuntija sivulla käsittelemässään aiheessa?
Sivu 5 / 10 Löytyykö tekijästä tietoa internetistä? Onko hänet mainittu muissa lähteissä? Ruokavalioihin liittyvien tiedonlähteiden arviointi -tehtävä Valitse jokin seuraavista ruokavalioista tai dieeteistä ja hae siitä tietoa Googlesta: - karppaus tai vähähiilihydraattinen ruokavalio - veriryhmädieetti - GI-dieetti - Atkinsin dieetti - Zone-dieetti Valitse kahdelta ensimmäiseltä hakutulossivulta mielestäsi äkkiseltään luotettava tiedonlähde ja arvioi valitsemaasi tiedonlähdettä seuraavien kysymysten avulla: Kuka on tiedonlähteen kirjoittaja? Milloin tiedonlähde on julkaistu tai päivitetty? Kenelle tiedonlähde on suunnattu? Onko sisältö objektiivista? Onko sisällössä ristiriitaisuutta? Mistä löytyisi luotettavaa tietoa aiheesta? Hakukoneiden toiminta Kun netissä julkaistaan blogikirjoitus tai verkkosivu, niin internetiä haravoivat automaattiset hakurobotit, jotka saattavat ottaa kirjoituksen haaviinsa. Googlen ohjelma Googlebot seuraa erityisesti sivuja, joissa on paljon linkityksiä tai johon on myös linkitetty paljon. Googlella on valtava määrä tietokoneita verkon miljardien sivujen noutamista (eli indeksointia) varten. Indeksoinnissa Googlebot etsii uusia ja päivitettyjä sivuja Googlen hakemistoon lisäämistä varten. Google ottaa kuvakaappauksen jokaisesta tutkitusta sivusta selatessaan internetiä, ja tallentaa välimuistiin tiedoston siltä varalta että tärkeä sivu ei olekaan toiminnassa. Google ei indeksoi kaikkea, mitä netissä on. Tämä tarkoittaa sitä, että kun haet Googlella tietoa, se ei hae tietoa koko internetistä vaan välimuistissaan olevasta sisällöstä. Hakiessasi tietoa Googlella se tarjoaa valmiiksi erilaisia hakusanaehdotuksia. Hakutulokseen sovelletaan Googlen omia suodatuksia. Google voi painottaa myös trendikkäitä hakutuloksia, jos haetaan tietoa aiheesta, josta on paljon haettu viime aikoina. Google voi myös tuoda hakutulokseen verkkosivuja, joissa olet aiemmin vieraillut, ellet poista selaimen verkkohistoriaa. Google personalisoi hakutuloksia:
Sivu 6 / 10 sen mukaan, mitä olet hakenut aiemmin. Hakutuloksesi saattaa erota muiden hakutuloksista tämän takia Halutessasi objektiivisempaa ja yleispätevämpää hakutulosta voit poistaa verkkohistorian tallentumisen käytöstä kirjautumalla Google-tiliisi Hakutuloksesi personoituu joka tapauksessa sen mukaan, mitä selaimen evästeisiin on tallentunut. Voit poistaa nämä personoinnit Googlen hakusivulla oikeasta yläkulmasta rataskohdasta ja valitsemalla verkkohistoria. Verkkosivujen ranking-järjestys hakutuloksessa Tavallisessa tiedonhaussa hakukoneet seulovat internet-sivuja ja ajan myötä sivustoille kehittyy eräänlainen ranking-järjestys. Sivuston nouseminen hakutuloksen kärkeen johtuu osaltaan sivuston linkityksen paljoudesta. Hakutulosten järjestys muuttuu hitaasti. Google perustaa hakutuloksensa perustaen sivujen linkityksen runsauteen seuraavasti: 1. Wikipedia nousee Googlen hakutuloksissa kärkeen, koska se sisältää sekä paljon linkkejä että siihen on verkossa myös paljon linkitetty. Sen tiedollisesta luotettavuudesta voidaan olla montaa eri mieltä. Google ei siis järjestä hakutuloksia niin, että kärkeen nousee luotettavin lähde. 2. Google pyrkii järjestämään hakutulokset alueellisesti valikoiden eli se pyrkii tarjoamaan suomalaisille suomalaisia hakutuloksia. Googlella on myös alueellisesti eri versionsa, eli jos käyttää google.fi:ta, saa erilaisen hakutuloksen kuin google.comilla. 3. Googlen hakutulos-sivulla on myös maksettuja mainoslinkkejä, jotka kuitenkin erottuvat muista hakutuloksista. Googlen perushausta tarkennettuun hakuun Aikarajaus Googlen perushaun puolella voi rajata hakutuloksia aikamääreillä: Milloin tahansa, Viimeisin tunti, Viim. 24 tuntia, Viim. viikko, Viim. kuukausi, Viim. vuosi, Oma aikaväli. Aikarajauksia käyttämällä saa reaaliaikaista tietoa ja tuoreimpia hakutuloksia tuloslistan kärkeen.
Sivu 7 / 10 Instant-esikatselu Google on lisännyt hakukoneeseensa ennakoivan tekstinsyötön. Hakukone ehdottaa tuloksia ennen kuin on ehtinyt kirjoittaa edes hakusanan loppuun. Instant-esikatselun avulla käyttäjät voivat taas vilkaista hakutuloksissa näkyviä sivuja ja päättää, kannattaako sivusto avata. Googlen hakutulossivulla verkkosivuista saa välittömästi oikeaan reunaan esikatselunäkymän. Nähdäkseen esikatselusivun kursori pitää viedä valitseman linkin oikeaan laitaan. Visuaalisen esikatselun avulla saa valittua nopeasti etsimänsä sivun. Kaikista tuloksista ei ole saatavilla esikatselua, jos niihin on upotettu esimerkiksi interaktiivista multimediaa. Tarkennettu haku Kun teemme nopeaa hakua yhdellä tai kahdella hakusanalla Googlen perushaku sopii tähän tarkoitukseen. Hakukone olettaa automaattisesti, että välilyönnillä erotettujen sanojen välissä on AND (JA) operaattori. Googlen tarkennettu haku taas mahdollistaa tarkemman ja täsmällisemmän haun muotoilun sekä rajauksen. Googlen sivun alareunassa on linkki tarkennettuun hakuun. Googlen tarkennettu haku muuttuu ajoittain, mutta hakutoiminnot pysyvät perusperiaatteiltaan samanlaisina. Kun klikkaat linkkiä, niin se avautuu alla olevaan laatikkomaiseen näkymään.
Sivu 8 / 10 Googlessa ei tarvitse muotoilla hakua Boolen operaattoreita käyttäen, vaikka hakukone tekee haun Boolen logiikkaa noudattaen (ks. tarkemmin Boolen operaattoreista aikaisemmasta materiaalista) Kaikilla näillä sanoilla tarkoittaa, että kaikkien sanojen on esiinnyttävä yhdessä hakutuloksessa. Esimerkiksi olemme kiinnostuneita puutarhanhoidosta ja ruusuista sekä siitä käytävästä keskustelusta. Hakulaatikkoon kirjoitetaan sanat: puutarhanhoito ruusut keskustelu Juuri tällä sanalla tai ilmauksella vastaa lainausmerkkien käyttöä eli fraasihakua. Tähän laatikkoon fraasin voi kirjoittaa ilman lainausmerkkejä. Hakutuloksessa sanat ilmenevät ilmauksena ja juuri siinä järjestyksessä, missä ne on kirjoitettu. Esim. lumi teki enkelin eteiseen Ei millään näistä sanoista tarkoittaa, että tiettyä sanaa ei haluta hakutulokseen. Esimerkiksi olemme kiinnostuneita puutarhanhoidosta ja ruusuista, mutta emme halua halutulokseen mukaan lainkaan keskusteluja. Kaikilla näillä sanoilla - laatikkoon kirjoitetaan puutarhanhoito ruusut ja Ei millään näistä sanoista - laatikkoon kirjoitetaan keskustelu Millä tahansa näistä sanoista vastaa OR-operaattorin käyttöä ja se laajentaa hakua. Googlessa hakutuloksia tulee valtava määrä. Tarkennetussa haussa voi rajata myös kielen, alueen tai tiedostotyypin mukaan. Tutkimustietoa voi löytää Googlesta esim. rajaamalla haun pdf-julkaisuihin.
Sivu 9 / 10 Google Scholar http://scholar.google.fi/ Tieteellisempi google löytyy taas Google Scholarista, josta voi etsiä tieteellisiä artikkeleita. Palvelussa on kattavasti eri tieteenaloilla julkaistua materiaalia. Muita hakukoneita Vaikka Google on hyvä hakukone, niin se ei ole kuitenkaan maailman ainoa hakukone, vaan erilaisia hakukoneita on runsaasti. Altavista, jonka omistaa Yahoo on perinteikäs hakukone. Perushaun ja tarkennetun haun lisäksi Altavistassa on kuva- ja uutishaku. Myös Bing on lisännyt suosiotaan ja siitä on saatavilla suomenkielinen hakuliittymä. Metahakukoneet taas hakevat tietoa monista hakukoneista ja hakemistoista samanaikaisesti. Kun isot hakukoneet etsivät hakutuloksia omasta tietokannastaan, niin metahauilla eli monihauilla ei ole omaa tietokantaa vaan ne hyödyntävät suurten hakukoneiden tietokantoja. Metahakukoneet esim. Dogpile, joka hakee samanaikaisesti informaatiota Googlesta, Bingistä ja Yahoosta. Klusteroivat metahakukoneet luovat erilaisia kategorioita aihepiirin mukaisesti. Esim. Yippy ja Carrot Clustering Reaaliaikaisen verkon hakukoneet esim. Topsy, Twitter Search http://twitter.com/search Visuaaliset hakukoneet esittävät hakutulokset visuaalisessa muodossa esim. oskope, Quintura ja RedZ
Sivu 10 / 10 Sosiaalisten yhteisöjen sisäinen haku esim. Facebook, Twitter, Slideshare, Delicious Kuva- ja videohaku esim. Flickr, Youtube Syvä verkko Mikään hakukone ei pysty löytämään kaikkea, mitä verkossa on. Syvällä webillä eli näkymättömällä webillä tarkoitetaan niitä verkon sisältöjä, joita hakukoneet eivät löydä. Asiantuntijoiden arviot vaihtelevat syvän verkon laajuudesta aina 50 prosentista jopa 90 prosenttiin kaikista verkkosivuista. Google ja muut hakukoneet löytävät siis vain pienen osan informaatiosta, mitä netissä on tarjolla. On useita syitä siihen, miksi hakukoneet eivät löydä kaikkia verkon sisältöjä. Aineisto voi sijaita salasanan takana tietokannassa, organisaation sisäverkossa tai kirjastojärjestelmässä. Palvelut vaativat rekisteröitymisen tai sivujen kerääminen on estetty. Syvän verkon aineisto on kuitenkin erittäin käyttökelpoista. Aineiston löytämiseksi on haettava muilla hakumenetelmillä. Metahakukoneista esimerkiksi Complete Planet hakee sisältöjä yli 70 000 eri tietokannasta. Scirus on taas tieteellisen tiedon hakukone. Lähteitä ja lisämateriaalia: Ari Haasio: Mitä iloa internetistä? (2011) Ari Haasio: Internet-tiedonhaun teho-opas (2007) Googlen perusteet http://support.google.com/webmasters/bin/answer.py?hl=fi&answer=70897&topic=237057 0&ctx=topic Internet-aineiston arviointikriteerejä http://www.uta.fi/kirjasto/oppaat/arviointikriteereja.html Kompassi- tiedonhallinnan perusteet http://www.amk.fi/opintojaksot/030903/1136829497016.html Tarkempia tietoja ja ohjeita Googlen hakuhistorian poistamiseen löytyy osoitteesta: https://support.google.com/websearch/bin/answer.py?hl=fi&answer=465&ctx=cb&src=cb& cbid=-333vt6x6jb4a&cbrank=1