Kunnanhallitus 16.1.2012 4 Valtuusto 8.2.2012 8 Nurmijärven kunnan Elinkeinopoliittinen ohjelma 2012 2015 www.nurmijarvi.fi
1. Johdanto 3 1.1 Elinkeinopoliittisen ohjelman tarkoitus, tavoitteet ja laadinta... 4 2. Kunnan sekä yritysten ja toimialojen nykytila ja tulevaisuuden suuntia 5 2.1 Elinkeinorakenne... 5 2.1.1 Kaupan ala... 5 2.1.2 Hoivapalvelut... 5 2.1.3 Logistiikka-ala... 6 2.1.4 Teollisuus... 6 2.1.5 Hallinnolliset palvelut... 6 2.2 Työvoima... 7 2.3 Työpaikat ja työpaikkaomavaraisuus... 8 2.4 Työttömyys... 9 2.5 Yritysten perustaminen... 10 2.6 Yritysten investointi ja kehittämistarpeet Yritysharavasta... 11 2.7 Yritysalueet... 11 2.8 Nurmijärven kunnan elinkeinotoimi... 15 3. Toimintaympäristön muutostekijät 16 4. Elinkeinopolitiikan painopisteet, tavoitteet ja toimenpiteet 2012 2015 17 4.1 Työpaikkaomavaraisuuden kasvattaminen... 17 4.2 Yhteistyö kunnan ja yrittäjien välillä... 18 4.3 Osaavan työvoiman saatavuus... 19 4.4 Elinkeinomarkkinointi... 20 4.5 Eri toimijoiden verkostoyhteistyö... 21 4.6 Kunnan hankintatoimen ja yritysten välisen yhteistyön kehittäminen... 22 4.7 Yrittäjyyskasvatus... 23 4.8 Koulutus... 24 4.9 Rahoitustukiavustukset... 25 4.10 Yritysneuvontapalvelut... 26 4.11 Yritysvaikutusten arviointi... 27 4.12 Seuranta, päivitys ja tiedottaminen... 27 5. Liitteet 28 Kannen kuva: Stén & Co Oy Ab Kimet -teräspalvelukeskus Nurmijärven Ilvesvuoressa 2
1. Johdanto Kunnan tulee huolehtia alueellaan elinkeinojen edistämiseen kuuluvista tehtävistä. Tehtäviin sisältyy yritysten toimintaedellytysten luominen, niiden edistäminen ja toimintaedellytyksistä huolehtiminen. Tehokkaalla ja hyvin hoidetulla elinkeinopolitiikalla tarkoitetaan myös em. toimenpiteiden lisäksi kunnan sisällä eri toimialojen yhteistyökykyä ja myönteisen elinkeinoilmaston rakentamista. Kuntien rooli paikallisen kunta- ja seututason elinkeinopolitiikan harjoittajana on voimistunut yritysten sijoittumisen tukijana ja työllisyyden sekä yritysten verkottumisen aktivoijana. Nurmijärven kunnan toimintaa ohjaa kuntastrategia, joka uudistettiin vuonna 2009. Kuntastrategia 2010 2020 muodostaa Nurmijärven kunnan kehittämisen suunnan ja toiminnan lähtökohdan. Nurmijärven arvoja ovat vastuullisuus, avoimuus, uudistumiskyky, yhteistyö ja palveluhenkisyys. Koko kunnan läpileikkaava arvo vastuullisuus tarkoittaa huolenpitoa ihmisistä ja ympäristöstä. Nurmijärven visio on Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa Helsingin seudulla. Kunta haluaa korostaa sijaintiaan ja yhteistyötä Helsingin seudulla ja samalla korostaa omia vahvuuksiaan vetovoimaisena asumisen sekä yrittämisen kuntana, jossa on 1. Toimivat palvelut, 2. Kestävä yhdyskuntarakenne ja 3. Tasapainoinen talous ja osaava henkilöstö. Kuvat: Asuminen kuntakeskuksissa tarjolla monipuolisia asumismuotoja 3
1.1 Elinkeinopoliittisen ohjelman tarkoitus, tavoitteet ja laadinta Nurmijärven elinkeinopoliittisia toimenpiteitä on ohjannut vuodesta 2003 alkaen elinkeinopoliittinen ohjelma. Vuonna 2006 ohjelmaa uudistettiin ja sen tavoitevuosi oli 2010. Elinkeinopolitiikalla tarkoitetaan niiden toimenpiteiden kokonaisuutta, joilla kunta vaikuttaa omalta osaltaan yritys- ja yrittäjyysympäristöön. Tavoitteena on saada aikaan yritysten perustamista, kuntaan sijoittumista ja kunnassa toimivien yritysten hyvinvointia ja kasvua tukevat olosuhteet. Elinkeinopolitiikan toteuttaminen koskettaa lähes kaikkia kunnan toimintoja ja palveluja. Tulosten aikaansaamiseksi tarvitaan kunnan toimialojen ja keskusten, kunnassa toimivien yritysten, oppilaitosten ja muiden yhteistyökumppaneiden yhteistyötä. Nurmijärven kunnan elinkeinopoliittinen ohjelma 2012-2015 on kunnanvaltuuston hyväksymä asiakirja, joka perustuu kunnan strategiaan ja joka on valmisteltu yhdessä sidosryhmien ja yrittäjien kanssa. Elinkeinopoliittisen ohjelman tarkistaminen aloitettiin huhtikuussa 2011 Yritysharavan esittelyllä ja yhteisellä työpajalla yrittäjien, luottamushenkilöiden, yhteistyökumppaneiden ja kunnan virkamiesten välillä. Toinen yhteinen työpaja pidettiin toukokuussa. Ohjelmaluonnos on valmistettu kuntakehitystoimikunnan ja kunnanhallituksen käsittelyyn kesäkuussa. Sidosryhmille varattiin kommentointimahdollisuus 31.8.2011 mennessä. Ohjelman hyväksymiskäsittely alkoi joulukuussa 2011. Valtuusto käsittelee ohjelman alkuvuonna 2012. Kuva: Kunnan tuottamia julkaisuja 4
2. Kunnan sekä yritysten ja toimialojen nykytila ja tulevaisuuden suuntia 2.1 Elinkeinorakenne Kunnan ylläpitämän yritysrekisterin mukaan yrityksiä on noin 2 600, joista noin 93 % on pieniä alle 10 henkilötyövuotta työllistäviä yrityksiä. Alkutuotannon osuus on vähentynyt samalla kun teollisuuden, rakentamisen ja palvelujen osuudet ovat kasvaneet. Elinkeinorakenne vuonna 2008 Kuva: Nurmijärven kunnan elinkeinorakenne 2008 2.1.1 Kaupan ala Suurimpia työllistäjiä Nurmijärvellä ovat kotitalouksien kaupallisten ja julkisten palvelujen tuottajat, joiden osuus työpaikoista on 45 %. Kotitalouksien kaupalliset ja julkiset palvelut sijoittuvat asiakkaiden saavutettavuuden kannalta asuinalueille ja palvelukeskittymiin. Erikoistuneiden ja tilaa vievien palveluiden osalta kehitys riippuu kunnan keskittymien vetovoimasta suhteessa seudun muihin keskittymiin. Ihmiset haluavat asua kotona mahdollisimman pitkään ja käyttää lähellä olevia palveluja. Tämän johdosta uusien pienmyymälöiden ja asuinalueiden lähikauppojen tarve on lisääntynyt. Nettikauppa kasvattaa tulevaisuudessa osuuttaan etenkin kansainvälisen nettikaupan osalta. Kaupan palvelujen liikenteellinen saatavuus on yksi avaintekijä kauppapaikan sijoittumisessa. 2.1.2 Hoivapalvelut Valtakunnan tasolla Sosiaali- ja terveysministeriön tekemien laskelmien mukaan väestön vanhentumisesta johtuva sosiaali- ja terveyspalvelujen tarpeen kasvu kohdistuu etenkin vanhusten pitkäaikaishoitoon ja kotipalveluihin. Hoivapalveluita tarvitsevien määrän odotetaan kaksinkertaistuvan kolmenkymmenen vuoden kuluessa. Muutos on nopeaa etenkin 2020 luvulla, kun suuret ikäluokat saavuttavat 80-vuoden iän. Myös perusterveyshuollon ja erikoissairaanhoidon vuodehoidon tarve tulee todennäköisesti kasvamaan. Avohoidon palveluiden sekä lapsiperheiden palveluiden tarpeen odotetaan pysyvän lähellä nykytasoa. Nurmijärven kunnan on tarpeen varautua hoivapalvelujen kysynnän kasvuun. Tämä merkitsee toisaalta tarvetta selvittää kunnan oma tarve erityisasumiseen tarvittaviin tontteihin ja toisaalta linjausta siitä, kuinka paljon yksityisille hoivapalvelualan yrittäjille varaudutaan luovuttamaan tontteja. Näitä koskevia linjauksia tehdään ao. erityisohjelmissa kuten palveluverkkosuunnittelussa ja maakäytön toteuttamisohjelmassa. 5
2.1.3 Logistiikka-ala Nurmijärvellä Ilvesvuoren yritysalue tarjoaa logistiikkakeskuksille hyvät toimintaedellytykset. Ilvesvuori sijaitsee näköalapaikalla Helsinki Tampere -moottoritien liittymässä. Moottoritiellä liikennöi päivittäin noin 30 000 ajoneuvoa. Alueen laajentaminen tulee vastaamaan yritysten tonttikysyntään erityisesti tilaa vaativalle toiminnalle hyvien kulkuyhteyksien varrella. Logistiikan, rakentamisen ja teollisuuden osuus kunnan työpaikoista on noin 37 %. Kunnassa toimivia suuria kuljetusalan yrityksiä ovat mm. Kiitosimeonyhtiöt ja Korsisaari-yhtiöt. Tällä hetkellä Keski-Uudellemaalle tulevia logistiikkakeskittymiä ovat Keravan Kerca, Tuusulan Focus ja Sipoon Bastukärr. Logistiikkakeskusten liikennemääristä arvioidaan suuntautuvan 25 % pääkaupunkiseudulle sekä muualle Suomeen 63 %. Muualle menevä liikenne kuormittaa erityisesti valtatietä 3 (25 %) ja valtatietä 4 (17 %). EU:n komissio on arvioinut, että tavaraliikenne kasvaa Suomessa 42 % vuosina 2005 2030 ja tiekuljetusten määrä lähes 51 %. Kehä V alueella on tehty logistiikkaselvitystä, jossa on tutkittu kuntien valmiutta logistiikkatoimintojen vastaanottamiseen. Selvityksessä kyseltiin yli sadan yrityksen mielipidettä siitä, mikä vaikuttaa niiden sijoittumispäätökseen. Suurin merkitys kyselyyn vastanneiden yritysten mukaan oli tieyhteyksien kunto, kuljetuskustannukset sekä työvoiman saatavuus. 2.1.4 Teollisuus Nurmijärvellä suuria teollisuusalan yrityksiä ovat mm. Altia Oyj ja Teknos Oy. Teollisuuden ja rakentamisen toimialasta löytyy myös paljon pientä alihankintaa tekeviä yrityksiä. Teollisuuden, rakentamisen ja logistiikka-alan yrityksiä on lukumääräisesti eniten Järvihaan, Karhunkorven ja Kuusimäen teollisuusalueilla. Elinkeinotoimi teki yrityshaastatteluja vuonna 2009 ja yhtenä kohderyhmänä olivat mm. alle 10 hlöä työllistävät metallialan yritykset. Yrityshaastattelujen mukaan yksi ongelma pienillä metallialan yrityksillä oli löytää motivoituneita, ammattitaitoisia työntekijöitä. Tämä korostui erityisesti nuorten kohdalla. Lisäksi metallialan yritykset toivoivat parempaa yhteistyötä alihankkijaverkoston kanssa, jotta suuriin työtilauksiin voitaisiin vastata yhdistämällä yrittäjien voimat ja suunnittelemalla tarjoukset/ostotilaukset yhdessä. Valtakunnallisesti kova kilpailu tilauksista ja toimialaa ravisteleva rakennemuutos pakottavat yritykset kar simaan kuluja ja lisäämään tuottavuutta. Pienvalmistajien ja alihankkijoiden on panostettava tuoteosaamiseen, kansainvälistymiseen ja uusien liiketoimintamahdollisuuksien löytämi seen. Kilpailukyvyn säilyttämiseksi on metallialan yritysten ja yritysverkostojen tilaus- ja toi mitusprosesseihin tehtävä tuottavuusinnovaatioita, joilla kustannuksia voidaan pienentää. Verkostojen toimivuus yrityssektorilla on myös Nurmijärvellä haastava tavoite. 2.1.5 Hallinnolliset palvelut Kolmanneksi suurin toimialaryhmä Nurmijärvellä on liike-elämän, rahoituksen ja hallinnon palveluiden toimialat, jotka ovat pääasiassa toimistotyöpaikkoja. Nämä toimialat ovat riippuvaisia henkilöliikenteen ja tietoliikenteen yhteyksistä. Toimistotyöpaikat näyttävät keskittyvän Helsingin seudulla liikenteellisiin solmukohtiin. Nurmijärvellä toimistotyöpaikat ovat hajautuneet ja koostuvat mm. pienistä mikroyrityksistä asuinalueilla ja pienissä keskittymissä sekä kunnan omasta hallintokeskittymästä. Erilaiset räätälöidyt palvelupaketit, joustavat oheis- ja tukipalvelut, asiantuntijapalvelut sekä lisääntyvät verkkopalvelut edellyttävät uudenlaisen palvelukonseptin omaksumista myös julkisissa organisaatioissa. 6
2.2 Työvoima Nurmijärvi on tunnetusti nuorten ja nuorten lapsiperheiden kunta. Väestöstä runsas neljännes on lapsia ja kouluikäisiä. Kunnan maankäytön kehityskuvan mukaan kunnassa on 60 000 asukasta vuonna 2040. Nurmijärven asukkaista korkea-asteen koulutuksen suorittaneita on 26,6 % ja keskiasteen koulutuksen suorittaneita 37,1 %. Kunnan asukkaat ovat korkeammin koulutettuja kuin koko maan väestö keskimäärin. Nurmijärven työllisestä työvoimasta hieman yli 50 % (v. 2008 n. 10 100 henkilöä) käy työssä pääkaupunkiseudulla ja hieman vajaa 40 % oman kunnan alueella (v. 2008 n. 7 100 henkilöä). Noin 10 % työllisestä työvoimasta (v. 2008 n. 1 900 henkilöä) käy työssä mm. Hyvinkäällä (n. 3 %, v. 2008 n. 600 henkilöä), Tuusulassa (n. 1,5 %, v. 2008 n. 400 henkilöä), Keravalla (n. 130 henkilöä v. 2008), Järvenpäässä (n. 130 henkilöä v. 2008) ja Riihimäellä (n. 110 henkilöä v. 2008). Loput noin 500 henkilöä käyvät töissä muualla. Työllisen työvoiman elinkeinorakenne Henkilölukumäärä 1985-2008 Kuva: Nurmijärven työllinen työvoima toimialoittain 1985-2008 Tärkeää on, että kunnassa toimii ja voi hyvin elinvoimainen yritystoiminta, joka tarjoaa entistä useammalle kuntalaiselle mahdollisuuden työskennellä oman kunnan alueella. 7
2.3 Työpaikat ja työpaikkaomavaraisuus Nurmijärvellä oli 11 414 työpaikkaa vuonna 2008. Työpaikkojen määrä on vuosien ajan Nurmijärvellä, kuten monessa muussa Helsingin seudun kehyskunnissa kasvanut hitaammin kuin työllisten määrä. Kunnan työpaikkaomavaraisuus on tällä hetkellä 59,2 %. Kuntastrategian mukaan tavoite on 70 %. Perinteinen työpaikkaomavaraisuustarkastelu ei kerro sitä, kuinka suuri osa työssäkäynnistä tapahtuu omassa asuinkunnassa ja kuinka paljon käydään töissä asuinkunnan ulkopuolella. Suuri työpaikkaomavaraisuus ei automaattisesti tarkoita sitä, että asuinkunta ja työpaikkakunta olisivat samoja. Todellinen työpaikkaomavaraisuus kertoo omassa kunnassa työssäkäyvien osuuden kunnan työllisestä työvoimasta. Nurmijärven todellinen työpaikkaomavaraisuus on laskenut vuoden 1985 lähes 50 %:sta vuoteen 2007 noin 37 %:iin. Kunnassa toimivat yritykset tuovat kunnalle välittömästi ja välillisesti tuloja. Nurmijärvellä kunnan saaman yhteisöveron osuus kaikista kunnan verotuloista on 2,5 % vuonna 2009, kun osuus Uudellamaalla on keskimäärin 7,3 %. Kiinteistöverojen osuus verotuloista on Nurmijärvellä 3,7 % (Uusimaa 5 %), josta muiden kuin asuinkiinteistöjen osuus on pieni. Nurmijärven kunnan väestö on kasvanut 2000-luvulla seudun keskiarvoa nopeammin ja työllisyysaste on ollut jatkuvasti seudun tasoa korkeampi. Tämän vuoksi työpaikkaomavaraisuuden nostaminen on kunnalle iso haaste. Työpaikat ja työllinen työvoima 1985-2008 Kuva: Nurmijärven työpaikat ja työllinen työvoima 1985-2008 Kunnan työpaikkaomavaraisuustavoite maankäytön kehityskuvan mukaan v. 2040 on 60-65 %. Maankäytön kehityskuvan 2040 mukaan 60 %:n työpaikkaomavaraisuus edellyttäisi noin 4 600 uutta työpaikkaa ja 65 %:n työpaikkaomavaraisuudella noin 5 900 uutta työpaikkaa. 8
Työpaikkaomavaraisuus 1985-2008 Kuva: Nurmijärven työpaikkaomavaraisuus 1985-2008 2.4 Työttömyys Nurmijärven työttömyysprosentti on ollut Uudenmaan pienimpiä, jopa alle viisi prosenttia. Helsingin seudun laajat työmarkkinat ovat työllistäneet hyvin. Nurmijärven vahvuus on osittain sijainnissa ja siinä, että oman paikkakunnan elinkeinorakenne on monipuolinen ja Nurmijärvellä on paljon pieniä palvelualan yrityksiä. Työttömyys ja työvoiman tarve eivät aina kohtaa ja avoimia työpaikkoja saattaa jäädä täyttämättä. Työpaikkojen täyttämisongelmiin on monia syitä. Osa johtuu työnhakijoista, osa työpaikasta ja osa työvoimapulasta. Rekrytointiongelmien syyt kohdistuvat useimmiten työnhakijan ominaisuuksiin. Työnhakijan ominaisuuksilla tarkoitetaan esimerkiksi riittämätöntä tai vanhentunutta koulutusta. 1 200 1 000 800 600 400 200 0 Työnvälitystilasto 2000-2010 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 9,0 8,0 7,0 6,0 5,0 4,0 3,0 2,0 1,0 0,0 Työttömien määrä Avoimet työpaikat Työttömyysaste Nurmijärvi % Työttömyysaste Uusimaa % Kuva: Työ- ja elinkeinoministeriö, työnvälitystilasto 2000-2010 9
2.5 Yritysten perustaminen Uusien yritysten neuvonnasta kunnassa vastaa Keski-Uudenmaan Uusyrityskeskus ry. Uusyrityskeskus tarjoaa maksutonta neuvonta-apua ensisijaisesti yrityksen perustamista harkitseville henkilöille. Keski- Uudenmaan Uusyrityskeskuksen toimialueena on Nurmijärvi, Järvenpää, Kerava, Tuusula, Pornainen ja Mäntsälä. Uusina kuntina mukaan ovat tulleet Vihti ja Karkkila. Nurmijärvellä kuntakohtainen toimipiste sijaitsee Klaukkalassa. Nurmijärvelle on perustettu keskimäärin 170 yritystä/vuosi viimeisen kymmenen vuoden aikana. Uusyrityskeskuksen palveluiden kautta aloittaneiden yritysten osuus on ollut merkittävä, sen markkinaosuus kaikkien yritysten osalta on ollut 35 %. 10
2.6 Yritysten investointi ja kehittämistarpeet Yritysharavasta Yritysharava-kysely käynnistyi Nurmijärvellä 1.3.2010. Kyselyssä selvitettiin puhelimitse yritysten työvoima-, koulutus-, rahoitus-, tontti-, toimitila- ja kehittämistarpeita. Yritysharavan toteutti Työ- ja elinkeinoministeriön ESR-rahoitteinen valtakunnallinen KOTTI-hanke. Vastuussa toteuttamisesta ovat olleet Pohjois-Uudenmaan TE-toimisto ja ELY-keskus. Yritysharavan kautta tulleita palvelu- ja kehittämistarpeita on lähdetty ratkaisemaan yhteistyökumppaneiden kanssa. Nurmijärven tavoitteena oli haastatella 2 300 yritystä. Tästä tavoitteesta jäi toteutumatta noin 5 % eli lopullinen haastateltujen yritysten määrä oli 1 791. Liiketoiminnan kehittäminen Kuva: Yritysten kehittämistarpeet Yritysharavasta 2.7 Yritysalueet Kunnassa on kymmenkunta yritystoimintaa varten kaavoitettua aluetta. Osa näistä alueista on jo pitkään ollut käytössä, eikä niissä ole enää kunnan omistamia vapaita tontteja. Uusin työpaikka-alueista on Helsinki Tampere -moottoritien varressa oleva Ilvesvuoren yritysalue, josta on myyty reilut 25 tonttia. Alue on laajentumassa noin 150 hehtaarin kokonaisuudeksi ja eteläosan laajennusalueen asemakaava on lähes valmis. Kunnan maankäytön kehityskuvan mukaisesti pohjavesialueet ja asutuksen välitön läheisyys huomioidaan työpaikka- ja teollisuusalueiden sijoittamisessa. Tällä hetkellä teollisuus, logistiikka ja kauppa tarvitsevat uusia sijoituspaikkoja. Pääkaupunkiseudulla kaavoitetaan teollisuusalueita asunnoille ja Kehä III:n varsi on täyttymässä ja ruuhkaantunut. Ilvesvuoren lisäksi suurimpia kunnan työpaikka-alueita ovat Karhunkorven, Järvihaan ja Kuusimäen työpaikka-alueet sekä pienempiä ovat Ketunpesä ja Matku Rajamäellä sekä Pietarinmäki ja Ristipakka Klaukkalassa. Tulevan Ilvesvuoren laajennuksen lisäksi uusia yritystontteja saadaan myyntiin Kirkonkylän Laidunalueen itäreunasta, jonne avataan kulkuyhteys maantie 130:ltä. Myös Pietarinmäen aluetta voidaan jonkin verran täydennysrakentaa. 11
Kuva: Ilvesvuoren työpaikka-alue Visualisoinnit: Arkkitehdit LSV Oy Alhonniitun työpaikka-alueella kirkonkylässä toimii seitsemän yritystä. Yleisin toimiala on erikoistunut rakennustoiminta (2 yritystä). Työntekijöitä alueella on yhteensä 221. Suurimmat työllistäjät ovat Nurmijärven Linja Oy (150 työntekijää) sekä Aarsleff Oy (41 työntekijää). Nurmijärven uusimmalla yritysalueella Ilvesvuoressa toimii 32 yritystä. Yleisimmät toimialat ovat tukkukauppa (14 yritystä) sekä ravitsemistoiminta (4 yritystä). Työntekijöitä alueella on yhteensä noin 270. Suurimmat työllistäjät ovat Hämeen Laaturemontti Oy (25 työntekijää), Kulko Group Oy (25 työn- Kuva: Ilvesvuoren yritysalueen laajennustyöt tekijää) ja Stén & Co Oy Ab (44 työntekijää). Järvihaan työpaikka-alueella on 99 yritystä. Yleisimmät toimialat ovat tukku- ja vähittäiskauppa; moottoriajoneuvojen korjaus (30 yritystä) sekä teollisuus (20 yritystä). Työntekijöitä alueella on yhteensä noin 700. Suurimpiä työllistäjiä ovat UFF (70 työntekijää), Darekon Oy (40 työntekijää) ja Fendo Oy + Koneteollisuus Oy (40 työntekijää). Karhunkorven työpaikka-alueella on 63 yritystä. Yleisimmät toimialat ovat teollisuus (17 yritystä), tukkuja vähittäiskauppa; moottoriajoneuvojen korjaus (16 yritystä) sekä rakentaminen (12 yritystä). Työpaikkoja Karhunkorven työpaikka-alueella on noin 790. Suurimpia työllistäjiä ovat Ferrometal Oy (80 työntekijää), Parma Oy Nurmijärven seinätehdas (65 työntekijää) ja Plastone Oy (62 työntekijää). Ketunpesän yritysalueella Rajamäellä toimii yhdeksän yritystä. Yleisin toimiala on maaliikenne ja putki- 12
johtokuljetus (2 yritystä). Työpaikkoja Ketunpesän työpaikka-alueella on 133. Suurin työllistäjä on Kiitosimeon -konserni (yhteensä 100 työntekijää). Kuusimäen työpaikka-alueella toimii 20 yritystä. Yleisimmät toimialat ovat tukku- ja vähittäiskauppa; moottoriajoneuvojen korjaus (9 yritystä) sekä teollisuus (6 yritystä). Työpaikkoja Kuusimäen työpaikkaalueella on 109. Suurimpia työllistäjiä ovat Muovihaka Oy (20 työntekijää), Salhydro Oy (17 työntekijää) sekä Kartanon Leipä Oy (15 työntekijää). Matkun työpaikka-alueella Rajamäellä on 16 yritystä. Yleisimmät toimialat ovat tukkukauppa (3 yritystä), kemikaalien ja kemiallisten tuotteiden valmistus (2 yritystä), moottoriajoneuvojen tukku- ja vähittäiskauppa sekä korjaus (2 yritystä) sekä maaliikenne ja putkijohtokuljetus (2 yritystä). Työpaikkoja siellä on 560. Suurimmat työllistäjät ovat Teknos Oy (220 työntekijää) ja TTS-Työtehoseura (200 työntekijää). Pietarinmäen työpaikka-alueella Klaukkalassa toimii viisi yritystä. Toimialoja ovat mm. korjaamolaitteiden valmistus sekä opasteiden valmistus, suunnittelu, asennus ja huolto. Työntekijöitä alueella on yhteensä 75. Suurimmat työllistäjät ovat Versaali Oy (20 työntekijää) sekä Arpré Oy (21 työntekijää). Ristipakan työpaikka-alueella Klaukkalassa toimii neljä yritystä. Toimialoina ovat mm. sahatavaran sekä puutuotteiden valmistus (1 yritys), metallituotteiden valmistus (1 yritys) sekä erikoistunut rakennustoiminta (2 yritystä). Työntekijöitä alueella on 11. Suurin työllistäjä on Top-Metalli Oy (5 työntekijää). Rajamäen taajamassa Valta-akselin teollisuusalueella sijaitsee Altia Oyj:n omistama teollisuusalue. Alueella on laajat palvelut mm. elintarvike- ja kemianteollisuuden tarpeisiin. Yrityksiä on 11 kpl ja työpaikkoja 519 kpl. Altian työpaikka-alueen suurin yritys on Altia Oyj, jossa on työpaikkoja lähes 300 kpl. Yritysalueet ja työpaikat Kuva: Yritysten ja työpaikkojen lukumäärä yritysalueilla 2011 13
Työpaikkoja kunnassa on uusimman (2009) tilastokeskuksen tilaston mukaan yhteensä 11 129 kpl, joista kolmannes sijaitsee kunnan työpaikka-alueilla. 5 % 17 % 6 % Ammat., tieteel. ja tekninen toiminta 8 % Hallinto- ja tukipalvelutoiminta Koulutus 14 % 9 % Kuljetus ja varastointi Rakentaminen Teollisuus 10 % Terveys- ja sosiaalipalvelut 15 % 15 % Tukku- ja väh. kauppa; moott. ajon. ja moott. pyör. korjaus Muut toimialat Kuva: Nurmijärven kunnan alueen työpaikat toimialoittain 2009 Kuva: Nurmijärven kunnan alueen työpaikat toimialoittain 2009 8 % 6 % 7 % Hallinto- ja tukipalvelutoim. 22 % 12 % Koulutus Kuljetus ja varastointi Rakentaminen Teollisuus 32 % 13 % Tukku- ja väh. kauppa; moott. ajon. ja moott. pyör. korjaus Muut toimialat Kuva: Työpaikat toimialoittain kunnan yritysalueilla 2011 (ilman Altia Oyj:n työpaikka-aluetta) Kuva: Työpaikat toimialoittain kunnan yritysalueilla 2011 (ilman Altia Oyj:n työpaikka-aluetta) 14
Uusia, tällä hetkellä vielä esisuunnitteluvaiheessa olevia työpaikka-alueita ovat maankäytön kehityskuvassa osoitetut alueet Klaukkalan ohikulkutien tuntumassa Mäyränkallion läntinen ja pohjoinen alue sekä Klaukkalan pohjoispuolella oleva Jussilan - Tyynelän alue. Lisäksi Ketunpesän aluetta varaudutaan laajentamaan Vt 25:n molemmille puolille Hämeenlinnanväylän suuntaan. Kuva: Nurmijärven yritysalueet 2.8 Nurmijärven kunnan elinkeinotoimi Elinkeinoasioista kuntaorganisaatiossa vastaa Elinkeino- ja kuntakehityskeskus. Se laatii elinkeinopoliittisen ohjelman sekä luovuttaa tontteja asunto-, työpaikka- ja palvelurakentamiseen sekä edistää yritystoimintaa kunnan alueella. Elinkeino- ja kuntakehityskeskus ylläpitää myös yritys-, tontti- ja toimitilarekisteriä. Käytännön elinkeinoasioista vastaa elinkeinopäällikkö apunaan yritysasiamies ja toimistosihteeri. Vuoden 2010 alusta elinkeinopäällikkö on siirretty tilapäisesti viestintätehtäviin ja yritysasiamies on toiminut hänen sijaisenaan ja yksikössä on ollut yksi vakanssi täyttämättä. Neuvontapalveluja ja muita alihankintapalveluja hankitaan sekä seudullisilta että muilta toimijoilta. Yritysten perustamisneuvontaa hoitaa Keski-Uudenmaan Uusyrityskeskus ry. Keski-Uudenmaan Kehittämiskeskus Forum Oy (Keuke) vastaa yli kolmevuotiaiden yritysten yrityshautomotoiminnasta sekä toimivien yritysten neuvonnasta. Syksyllä 2011 talousarviokäsittelyn yhteydessä valtuusto päätti, että Nurmijärven kunta hankkii jo toimivien yritysten neuvontapalvelut Keski-Uudenmaan Kehittämiskeskus Forum Oy:ltä (Keuke) vuonna 2012. Toimipiste järjestetään Klaukkalasta Lepsämäntie 1 yhteydestä, josta kunta omistaa tarkoitukseen sopivan huonetilan. Samoihin tiloihin tulee siirtymään myös Keski-Uudenmaan Uusyrityskeskus ry, joka palvelee uusia, aloittavia yrittäjiä. Vinkin tiloja voivat käyttää myös alueen muut toimijat kuten kunnan elinkeinotoimi, yrittäjäyhdistykset, TE-toimisto, ProAgria, TUTKA-hanke, Finnvera ja Tekes. Laajalla yhteistyöllä pystytään parhaiten kehittämään yritysten toimintaedellytyksiä sekä hyödyntämään olemassa olevaa neuvontaosaamista alueella. Uusyrityskeskuksen, Keuken ja muiden toimijoiden yhteistyö tuo synergiaa ja jatkumoa yritysten toimintojen kehittämiselle alkavasta yrityksestä toimivaan yritykseen. 15
Neuvontapalvelujen helppo saatavuus nostaa myös kunnan profiilia yritystoimintaan kannustavana kuntana ja edesauttaa yritysten sijoittumista kuntaan. Talousarviokäsittelyn yhteydessä päätettiin myös, että elinkeinotoimen kaikkia vakansseja ei toistaiseksi täytetä. Elinkeinopäällikön virkaa ei täytetä vaan ko. tehtävien hoitaminen järjestetään yritysasiamiehen toimenkuvaa muuttamalla. 3. Toimintaympäristön muutostekijät Koko Suomi ja myös Uusimaa ja Nurmijärvi ovat uudenlaisten kehittämiseen kohdistuvien haasteiden edessä. Alueelle kohdistuvia haasteita ovat mm. kiristyvä kilpailu, teknologian kehitys, energian ja raakaaineiden merkityksen kasvu, ikääntyminen sekä arvojen ja elämäntapojen muutos. Väestön ikääntymisen kautta syntyy uusia palvelutarpeita. Tärkeä muutos lähitulevaisuudessa on myös perinteisten toimialajakojen muuttuminen ja verkostoitumisen merkityksen kasvaminen. Toimintaympäristön muutostekijät vaativat myös kunnalta toimintatapojen kehittämistä ja niiden tehostamista. Toimenpiteiden pitäisi rakentua yhä enemmän asiakaslähtöisempään ja kustannustehokkaaseen toimintaan. Asioiden ennakointi, resurssien hallinta ja nopea päätöksenteko ovat tärkeitä. Nurmijärven kunnan palvelutuotanto-ohjelma tarkistetaan v. 2011 aikana ja siinä asiakaslähtöisyys on keskeisesti esillä. Suomalaiset yritykset ovat keskimäärin pieniä ja valtaosa Nurmijärvenkin yrityksistä on yhden hengen yrityksiä. Verkostoituminen sekä yhteistyö yrittäjien ja alueen eri toimijoiden kanssa on erittäin tärkeää, jotta pystytään tunnistamaan ne yritykset, joilla on tulevaisuudessa vahvan kasvun edellytykset. Kasvaakseen ja kehittyäkseen yritys tarvitsee osaavaa työvoimaa ja työllistyvyyden turvaamista. Kuva: Stén & Co Oy Ab Kimet -teräspalvelukeskus Nurmijärven Ilvesvuoressa Kuva: ClipArt -arkisto Kuva: Ilvesvuoren yritysalue. Visualisointi: Arkkitehdit LSV Oy 16
4. Elinkeinopolitiikan painopisteet, tavoitteet ja toimenpiteet 2012 2015 4.1 Työpaikkaomavaraisuuden kasvattaminen Elinkeinotoiminnan perustan muodostavat olemassa olevat yritykset. Kunnan rooli on tukea ja vahvistaa olemassa olevaa yrittäjyyttä, yritystoimintaa ja luoda hyvät toimintaedellytykset ja kasvumahdollisuudet nykyisille ja tuleville yrittäjille. Tämän lisäksi onnistunut pitkäjänteinen maapolitiikka ja kaavoitus luovat perustan kunnan elinkeinopolitiikalle ja antavat mahdollisuuden yritysten sijoittumiselle kuntaan. Tavoite: erikokoisten yritystonttien tarjonta riittävää ja tasapuolista kaikissa päätaajamissa tonttien luovutuksessa toimiva ja ripeä päätöksentekoprosessi tunnistetaan entistä enemmän kunnassa jo toimivien yritysten tarpeet varmistetaan työvoiman pysyvyys ja sen saatavuus turvataan toimivat tietoliikenneyhteydet hyödynnetään kunnassa toimivia yrityksiä kuntahankinnoissa hankintalain suomilla mahdollisuuksilla edistetään hyvää työllisyyttä kehitetään julkista liikennettä kunnan sisällä ja lähikuntien alueella Toimenpiteet: tunnistetaan kasvuyritykset ja niiden tarpeet sekä ohjataan yritystä verkostossa eteenpäin hyödynnetään seudullisen yhteistyön mahdollisuuksia yritysten toimintojen kehittämisessä hankitaan riittävästi maavarantoa kaavoitettaviksi yritysalueiksi räätälöidään uudet yritysalueet joustavasti niille sijoittuvien yritysten tarpeita vastaaviksi ja houkutteleviksi reagoidaan nopeasti sijoittumiskyselyihin ja konsultoidaan yrittäjiä myös muiden verkoston toimijoiden sijoittumista tukevista palveluista huolehditaan nopeasta ja joustavasta päätöksenteosta tonttien luovutuksessa, myös erikoistilanteissa pidetään tonttien hinta kilpailukykyisenä tehdään aktiivista kunnan, toimivien yritysten, yritysalueiden/tonttien markkinointia eri kohderyhmille kehitetään tontti- ja toimitilarekisterin sisältöä ja löydettävyyttä kunnan nettisivuilla Vastuutaho/tahot: Elinkeino- ja kuntakehityskeskus, ympäristötoimiala, keskushallinnon toimiala/viestintä, yrittäjäyhdistykset 17
4.2 Yhteistyö kunnan ja yrittäjien välillä Nurmijärvi koetaan kehittyväksi ja edistyväksi alueeksi, jonne syntyy jatkuvasti uusia yrityksiä. Yrittäjyyttä arvostetaan ja se näkyy yrittäjien ja kunnan välisenä yhteistyönä. Kunnan ja yritysten luottamukselliset välit auttavat kuntaa saamaan reaaliaikaista tietoa yritysten suunnitelmista. Kunnan on kehitettävä omaa palvelutuotantoaan ja pyrittävä asiakaslähtöisempään ja tuottavampaan toimintamalliin palvelutuotannossaan. Tavoite: kehitetään yritysten toimintaedellytyksiä pyritään tehostamaan kunnan palvelurakennetta ja palveluiden saatavuutta lisätään yhteistyötä yrittäjien kanssa laajentamalla kohderyhmää kehitetään toimivia palveluprosesseja ja pyritään yhden luukun periaatteeseen tutkitaan palvelusetelin käyttöönottoa pyritään lisäämään pysäköintipaikkoja kaikissa päätaajamissa Toimenpiteet: järjestetään yhteisiä verkostointitapahtumia eri teemoilla eri toimialoille laaditaan elinkeinotoimen ajankohtaisia sähköisiä tiedotteita lähetetään tervetuliaiskirjeet uusille yrittäjille järjestetään info- ja koulutustilaisuuksia ajankohtaisista aiheista tehdään yritysvierailuja pk - ja mikrosektorille tehdään yrityskäyntejä ja etsitään aktiivisesti kasvupotentiaalisia yrityksiä laaditaan etenemispolku palvelusetelin vaiheittaisesta käyttöönotosta Vastuutaho/vastuutahot: Elinkeinotoimi, yrittäjäjärjestöt Kuva: Hankintakoulutus yrittäjille 18
4.3 Osaavan työvoiman saatavuus Työssäkäyvän väestön koulutustaso kasvaa tasaisesti, sillä työelämään tulevat ikäluokat ovat eläköityviä ikäluokkia kouluttautuneempia. Erityisesti korkeasti koulutettujen määrä ja osuus lisääntyvät. Kaikki tulevaisuudessa avautuvat työtehtävät eivät ole tällä hetkellä tiedossa muutosnopeus ja yllätyksellisyys kasvavat. Menestyminen kiristyvässä kilpailussa vähenevästä työvoimasta edellyttää, että tilanteeseen valmistaudutaan. Tästä esimerkkinä on oppilaitosten, yritysten ja kunnan yhteistyö, jonka tavoitteena on osaavan työvoiman saatavuuden turvaaminen Nurmijärvellä. Koulutussuunnittelussa pitää olla ennakointikykyä ja kykyä reagoida nopeasti niihin koulutustarpeisiin mitä kentällä syntyy. Tavoite: tarjotaan yritysten tarpeita vastaavaa koulutusta (toimialakohtaisesti) valitaan kohderyhmäksi työvoimaa menettävät alat ja kasvualat vaikutetaan kunnassa olevien oppilaitosten koulutustarjontaan huolehditaan asuntotuotannon sekä vuokra-asuntojen riittävyydestä turvaamaan työvoiman saatavuutta Toimenpiteet: tehostetaan ja ideoidaan yhteistyötä TE-toimiston, yrittäjien, kunnan ja oppilaitosten välillä työvoimatarpeeseen ja työvoimakapeikkoihin vastaamiseksi tarjotaan riittävästi monipuolista koulutusta (asuminen, energia ja ympäristö, matkailu, hyvinvointi, kone ja metalli, kauppa ja logistiikka) seurataan eri toimialojen ja työpaikkojen määrän kehittymistä ja vaihdetaan informaatiota eri toimijoiden kanssa pyritään ennakoimaan aloja, joilla työvoimatarvetta tarjotaan täsmäkoulutusmahdollisuutta työelämässä oleville edistetään pitkäaikaistyöttömien ja maahanmuuttajien työmarkkinoille sijoittumista lisätään mahdollisuuksien mukaan omassa kunnassa olevien oppilaitosten koulutustarjontaa Vastuutaho: TE-toimisto, oppilaitokset, yrittäjäyhdistykset, elinkeino- ja kuntakehityskeskus (koordinointitehtävä), opetuspalvelut 19
4.4 Elinkeinomarkkinointi Elinkeinomarkkinointi on kunnan markkinointia yritysten sijoittumispaikkana, olemassa olevan yrityskannan markkinointia ja positiivisen yrittäjyysilmaston luomista. Elinkeinomarkkinointi kohdistuu sekä seudulla jo oleviin yrityksiin että yrityksiin, jotka hakevat Nurmijärveltä sijoittumispaikkaa. Keskeinen kysymys on Miksi sijoittua juuri Nurmijärvelle? Yrityksen sijoittumispäätökseen ei vaikuta yksin yritysalueen sijainti ja tontin koko vaan myös monet muut tärkeät seikat kuten asumisvaihtoehdot, työvoiman saatavuus, liikenteen sujuvuus ja palvelut. Kunnan tehtävä on kehittää ja markkinoida paikkakuntaa aktiivisesti. Markkinoinnin kautta luodaan positiivista yrittäjyysilmastoa sekä kunnassa toimiville yrityksille että tänne muuttaville yrityksille. Elinkeinomarkkinointi käsittää mediamainonnan lisäksi mm. www-viestinnän, verkostojen ja yhteistyökumppaneiden hoitamisen ja yhteydenpidon yrityksiin. Tavoite: suuntaudutaan tulevaisuuteen profiloidutaan terävämmin yrittäjyyden kuntana markkinoidaan kuntaa ja yritysalueita sijoittumispaikkana eri kohderyhmille markkinoidaan kunnan yrityskantaa yritysten tunnettavuuden parantamiseksi edistetään ja kehitetään yritysten tarpeista lähtevää verkostoa eli klusteritoimintaa kehitetään toimivia palveluprosesseja ja pyritään yhden luukun periaatteeseen Toimenpiteet: otetaan kuntamarkkinoinnissa yritystoiminta vahvemmin esille (esim. esitteissä yrittäjyys enemmän esille) tarjotaan joustavaa ja nopeaa sijoittumispalvelua yrityksille tehostetaan yhteistyötä kunnan sisällä eri toimialojen kanssa uusien toimintatapojen kartoittamiseksi kehitetään yrittäjille sähköinen kalenteri tarjolla olevista koulutuksista ja tapahtumista kehitetään sähköinen yrityskauppa markkinapaikka, jossa on Nurmijärven kunnan alueella myytävät ja ostettavat yritykset sekä mahdollisesti sähköinen keskustelupalsta välitetään tietoa kunnassa toimivista yrityksistä aktiivisesti kunnan verkkosivujen ja muiden tiedotuskanavien kautta. Elinkeinotoimi ylläpitää mm. kattavaa yritysrekisteriä Nurmijärvellä toimivista yrityksistä osoitteessa: yritykset.nurmijarvi.fi. päivitetään yritysalueiden opastetauluja Vastuutaho: Elinkeino- ja kuntakehityskeskus, keskushallinnon toimiala/viestintä 20