Pohjois-Savon yliopistokoulutuksen tilastotarkastelu

Pohjois-Savon yliopistokoulutuksen tilastotarkastelu (KESU-prosessin taustapaperi) Aluekehityssuunnittelija Teemu Juntunen Pohjois-Savon liitto teemu.juntunen@pohjois-savo.fi Puh. 0447142670 1

Sisällysluettelo 1 Raportin sisältökuvaus... 3 2 Pohjois-Savon väestökehitys ja -ennusteet... 4 2.2 Väestön rakenne... 6 3 Yliopisto... 8 3.1 Yliopistokoulutuksen kehityksestä... 8 3.2 Valmistuneiden työllistyminen ja toimialakohtainen sijoittuminen... 15 3.3 Tutkinnon suorittaneiden alueellinen sijoittuminen... 21 3.4 Opintojen kulku ja jatko-opinnot... 23 LÄHTEET... 25 LIITTEET... 26 2

1 Raportin sisältökuvaus Aluksi esitetään tilastokeskuksen väestöennusteet, koulutukseen tuleva ikäluokka, rakenne ja koulutuksen ulkopuolelle jääneet. Raportin laajin osio koskee yliopistota. Tarkastelussa on mm. opiskelijamäärät, suoritetut tutkinnot, koulutuksen hakutietoja, valmistuneiden työllistymistietoja sekä valmistuneiden alueellista sijoittumista. Tarkastelutasona on pääasiassa Itä-Suomen yliopisto. Joidenkin tietojen kohdalla tarkastelua on tehty myös kampuskohtaisesti, pääasiassa Joensuun ja Kuopion kampusten osalta. 3

2 Pohjois-Savon väestökehitys ja -ennusteet Pohjois-Savon maakunnassa oli vuoden 2013 lopussa 248 430 asukasta. Maakunnan väestömäärä kääntyi hitaaseen kasvuun vuonna 2011. Vuonna 2013 Väestökasvu oli suurempi kuin kahtena edellisenä vuotena. Erityisen positiivista on maan sisäisen muuttoliikkeen kääntyminen positiiviseksi. Tilastokeskuksen laatiman väestöennusteen mukaan Pohjois-Savossa olisi vuonna 2020 noin 247 000 asukasta (taulukko 1.) Tilastokeskuksen laatima väestöennuste on viime vuosien kehityksen valossa alimitoitettu. Mikäli Kuopio säilyttää saavuttamansa kasvutason noin 1000 asukasta vuodessa ja muu maakunta yltää Tilastokeskuksen ennusteen tasolle, toteutuu Pohjois-Savon maakuntaohjelmaan 1 määritelty 250.000 asukkaan tavoite vuonna 2030. Tavoite on kuitenkin kunnianhimoinen, kaikkien keskusten ulkopuolistenkin kuntien muuttoliikkeen tulee olla tasapainossa vuoden 2020 jälkeen. Pohjois-Savon maakuntaohjelmaan määritellyt väestötavoitteet eri skenaarioille ovat liitteessä 1. Taulukko 1. Lähivuosien koulutuksen mitoituksessa Pohjois-Savon tulee korostaa, että väestökehitys on kolmen viime vuoden aikana ollut selvästi tilastokeskuksen laatimaa ennustetta parempaa (kuvio 1). Tätä viestiä tulee niin viranomaisten kuin oppilaitostenkin välittää ministeriöön. Pohjois-Savo on nyt yksi Suomen viidestä maan sisäistä muuttovoittoa saavista maakunnista. 1 Pohjois-Savon maakuntasuunnitelma 2030 ja maakuntaohjelma 2014-2017 4

Kuvio 1. Pohjois-Savon toteutunut väestökehitys suhteessa tilastokeskuksen ennusteeseen. Koulutuksen mitoituksen kannalta keskeistä on koulutukseen tulevan ikäluokan (16-vuotiaat) määrä ja kehitys (taulukko 2). Vuonna 2013 ikäluokan koko Pohjois-Savossa oli 2815 henkilöä, joka on 274 vähemmän kuin vuonna 2010. Tilastokeskuksen ennuste arvioi ikäluokan koon olevan 2651 vuonna 2020. Ennuste aliarvioi mm. Kuopion ja yliarvioi reuna-alueiden kuntien 16-vuotiaiden määrää. Reuna-alueiden yliarvioon on vaikuttanut se, että ennuste on huomioinut tarvittavan työvoimamäärän suhteessa palvelutarpeen kysyntään. Taulukko 2. 16-vuotiaiden ikäluokkakehitys ja ennuste Pohjois-Savossa ja sen kunnissa (Tilastokeskus). Toteutunut kehitys Ennuste 2005 2010 2013 2015 2020 2030 Pohjois-Savon maakunta 3194 3089 2815 2702 2651 2635..Iisalmi 296 253 258 248 237 242..Juankoski 87 63 52 47 41 40..Kaavi 33 37 34 42 37 32..Keitele 44 23 20 26 20 19..Kiuruvesi 113 138 105 93 94 79..Kuopio 1255 1224 1145 1128 1117 1178..Lapinlahti 151 119 121 121 121 119..Leppävirta 152 128 124 115 103 91..Maaninka 43 57 52 41 48 49..Pielavesi 74 76 48 54 46 44..Rautalampi 42 30 23 32 34 29..Rautavaara 27 17 14 10 17 11..Siilinjärvi 306 335 314 287 297 311..Sonkajärvi 71 64 45 42 45 43..Suonenjoki 82 87 93 83 87 71..Tervo 20 18 23 18 12 9..Tuusniemi 40 27 32 17 28 26..Varkaus 275 304 240 239 206 186..Vesanto 24 32 21 17 20 17..Vieremä 59 57 51 42 41 39 5

2.2 Väestön rakenne Väestön rakenne on noussut kuluneiden vuosien aikana. Tähän ovat vaikuttaneet omalta osaltaan väestön eläköityminen ja ikääntyminen. Pohjois-Savossa tutkinnon suorittaneiden yli 15-vuotiaiden osuus on koko maan tasolla (taulukko 3). Keski-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus on 3,6 % korkeampi ja korkeaasteen tutkinnon suorittaneiden osuus 3,6 % alhaisempi kuin koko maassa. Ilman tutkintoa olevien osuus on koko maan tasolla. Pohjois-Savon kuntakohtaiset luvut ovat liitteessä 2. Taulukko 3. 15-vuotta täyttänyt väestö asteen mukaan / % 15-vuotta täyttäneistä maakunnittain (Tilastokeskus) Perusasteen koulutuksen ulkopuolella olevien osuudella on merkitystä mm. nuorisotakuun toteutumisen kannalta. Lisäksi yhteyshaussa tapahtuneet muutokset vaikeuttavat koulutuksen ulkopuolella olevien hakeutumista koulutukseen, sillä ensisijalla ovat juuri perusasteen opintonsa päättäneet. Pohjois-Savossa koulutuksen ulkopuolella ja ilman perusasteen jälkeistä tutkintoa olevien 17-24-vuotiaiden osuus vastaavan ikäisestä väestöstä on alhaisempi kuin koko maassa. Vuonna 2012 Pohjois-Savossa osuus oli 9,2 %, kun se koko maassa oli 10,8. Niin Pohjois-Savossa kuin koko maassa koulutuksen ulkopuolelle jääneiden osuus on ollut viime vuosina laskussa. 6

Taulukko 4. Koulutuksen ulkopuolelle jääneet* 17-24-vuotiaat, lkm ja % vastaavanikäisestä väestöstä (SOTKANET). 2009 2009 2010 2010 2011 2011 2012 2012 Koko maa 60016 11,4 60012 11,4 59602 11,2 57803 10,8 Pohjois-Savo 2328 9,6 2253 9,3 2267 9,4 2236 9,2 Iisalmi 199 9 191 9 181 8,6 188 8,9 Juankoski 28 7,3 28 7,7 29 8,4 31 9,2 Kaavi 26 12,9 26 12,7 23 10,7 35 16,5 Keitele 21 11,9 17 9,6 17 9,2 23 12,6 Kiuruvesi 94 12,2 88 11,5 90 12 90 12 Kuopio 1083 8,6 1046 8,3 1048 8,2 1043 8 Lapinlahti 108 11,8 108 12,3 95 11,3 88 10,9 Leppävirta 71 9,2 79 10,8 65 9,6 62 9,8 Maaninka 19 7,8 24 10,1 24 9,9 33 14 Pielavesi 42 11,9 34 10,1 32 9,7 29 8,9 Rautalampi 25 10,9 21 9,7 26 12,5 22 10,5 Rautavaara 26 19,2 13 10,3 14 12,2 11 10,2 Siilinjärvi 140 8,4 143 8,5 158 9,3 150 8,6 Sonkajärvi 36 10,2 48 13,5 48 13,6 38 11,3 Suonenjoki 73 13,5 74 13,9 85 15,9 79 14,9 Tervo 13 10,2 11 9,3 8 7 11 10,2 Tuusniemi 31 15,4 26 13,8 19 11,3 26 16 Varkaus 226 11,1 225 11 242 11,9 209 10,2 Vesanto 27 18,2 18 12,4 22 15,1 20 14,1 Vieremä 40 11,6 33 9,8 41 12,5 48 14,6 *eivät ole ko. vuonna opiskelijoita eikä ole perusasteen jälkeistä tutkintoa 7

3 Yliopisto Itä-Suomen yliopisto on yksi Suomen suurimmista tiedeyliopistoista. Yliopistossa on noin 15 000 opiskelijaa ja se työllistää lähes 2 800 henkilöä. Yliopistolla on kampukset Joensuussa, Kuopiossa ja Savonlinnassa. Monialainen yliopisto tarjoaa opetusta yli 100 pääaineessa. Tiedekuntia on neljä: filosofinen tiedekunta, luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunta, terveystieteiden tiedekunta sekä yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta 2. 3.1 Yliopistokoulutuksen kehityksestä Itä-Suomen opiskelijamääräkehitys vuosina 2010-2014 on esitetty taulukossa 5. Vuodesta 2010 vuoteen 2013 opiskelijamäärä on kasvanut noin 1 000 opiskelijalla. Opiskelijamäärät ovat kasvaneet erityisesti lääketieteissä (ml. hammaslääketieteellinen), kasvatustieteissä, kauppatieteissä ja yhteiskuntatieteissä. Taulukko 5. Itä-Suomen yliopiston opiskelijat opiskelumaakunnittain vuosina 2010-2013. Kaikki tutkintoasteet. (Vipunen). 2010 2011 2012 2013 Farmasia 771 755 747 760 Pohjois-Savo 771 755 747 760 Hammaslääketieteellinen 25 67 109 161 Pohjois-Savo 25 67 109 161 Humanistinen 1726 1675 1675 1700 Pohjois-Karjala 1726 1675 1675 1700 Kasvatustieteellinen 1108 1174 1212 1242 Pohjois-Karjala 1108 1174 1212 1242 Kauppatieteellinen 902 969 1006 1050 Pohjois-Karjala 479 488 491 514 Pohjois-Savo 423 481 515 536 Luonnontieteellinen 2993 2965 2939 2972 Pohjois-Karjala 1545 1543 1551 1586 Pohjois-Savo 1448 1422 1388 1386 Lääketieteellinen 1446 1491 1550 1621 Pohjois-Savo 1446 1491 1550 1621 Maatalous-metsätieteellinen 372 394 400 402 Pohjois-Karjala 372 394 400 399 Pohjois-Savo 3 Oikeustieteellinen 64 Pohjois-Karjala 64 Psykologia 147 157 174 191 Pohjois-Karjala 147 157 174 191 Teologinen 542 502 515 525 Pohjois-Karjala 542 502 515 525 Terveystieteet 1094 1112 1148 1160 Pohjois-Savo 1094 1112 1148 1160 Yhteiskuntatieteellinen 2511 2540 2660 2671 Pohjois-Karjala 1641 1675 1626 1628 Pohjois-Savo 870 865 1034 1043 Kaikki yhteensä 13637 13801 14135 14519 2 http://www.uef.fi/fi/tutustu 8

Alemman korkeakoulututkinnon opiskelijamäärä on pudonnut tarkastelujaksolla noin 300 opiskelijalla. Suuren osan muutoksesta selittää yhteiskuntatieteiden opiskelijamäärien muutos. Ylemmän korkeakoulututkinnon opiskelijamäärä on kasvanut tarkasteluvuosien aikana noin 1 000 opiskelijalla. Opiskelijamäärien kasvua on tapahtunut etenkin yhteiskuntatieteissä, hammaslääketieteissä, terveystieteissä ja kauppatieteissä. Taulukko 6. Itä-Suomen yliopiston alemman korkeakoulututkinnon opiskelijat aloittain ja opiskelumaakunnittain vuosina 2010-2013. (Vipunen). 2010 2011 2012 2013 Farmasia 559 533 527 541 Pohjois-Savo 559 533 527 541 Humanistinen 1238 1198 1174 1152 Pohjois-Karjala 1238 1198 1174 1152 Kasvatustieteellinen 767 792 795 795 Pohjois-Karjala 767 792 795 795 Kauppatieteellinen 633 609 600 591 Pohjois-Karjala 319 309 304 306 Pohjois-Savo 314 300 296 285 Luonnontieteellinen 2110 2064 2066 2071 Pohjois-Karjala 1074 1031 1046 1075 Pohjois-Savo 1036 1033 1020 996 Maatalous-metsätieteellinen 161 175 176 182 Pohjois-Karjala 161 175 176 182 Oikeustieteellinen 41 Pohjois-Karjala 41 Psykologia 75 75 83 101 Pohjois-Karjala 75 75 83 101 Teologinen 355 340 343 349 Pohjois-Karjala 355 340 343 349 Terveystieteet 669 670 668 638 Pohjois-Savo 669 670 668 638 Yhteiskuntatieteellinen 1761 1708 1698 1551 Pohjois-Karjala 1169 1142 1057 1002 Pohjois-Savo 592 566 641 549 Kaikki yhteensä 8328 8164 8130 8012 Taulukko 7. Itä-Suomen yliopiston ylemmän korkeakoulututkinnon opiskelijat aloittain ja opiskelumaakunnittain vuosina 2010-2013. (Vipunen). 2010 2011 2012 2013 Farmasia 141 153 164 153 Pohjois-Savo 141 153 164 153 Hammaslääketieteellinen 25 66 107 146 Pohjois-Savo 25 66 107 146 Humanistinen 363 363 384 421 Pohjois-Karjala 363 363 384 421 Kasvatustieteellinen 252 294 319 348 Pohjois-Karjala 252 294 319 348 Kauppatieteellinen 223 310 351 396 Pohjois-Karjala 134 156 159 179 Pohjois-Savo 89 154 192 217 Luonnontieteellinen 493 540 519 535 Pohjois-Karjala 291 328 333 334 Pohjois-Savo 202 212 186 201 Lääketieteellinen 953 969 971 959 Pohjois-Savo 953 969 971 959 Maatalous-metsätieteellinen 144 142 151 145 Pohjois-Karjala 144 142 151 145 Psykologia 29 43 51 54 Pohjois-Karjala 29 43 51 54 Teologinen 138 123 133 125 Pohjois-Karjala 138 123 133 125 Terveystieteet 267 272 329 366 Pohjois-Savo 267 272 329 366 Yhteiskuntatieteellinen 523 596 703 835 Pohjois-Karjala 354 403 438 487 Pohjois-Savo 169 193 265 348 Kaikki yhteensä 3551 3871 4182 4483 9

Lisensiaattitutkinnon opiskelijamäärä on pudonnut vuoden 2010 180 opiskelijasta 125 opiskelijaan tarkasteluvuosien aikana. Opiskelijamäärä on pudonnut etenkin terveystieteissä ja luonnontieteissä. Taulukko 8. Itä-Suomen yliopiston lisensiaattitutkinnon opiskelijat aloittain ja opiskelumaakunnittain vuosina 2010-2013. (Vipunen). 2010 2011 2012 2013 Farmasia 4 4 1 1 Pohjois-Savo 4 4 1 1 Humanistinen 30 25 18 17 Pohjois-Karjala 30 25 18 17 Kasvatustieteellinen 18 16 12 11 Pohjois-Karjala 18 16 12 11 Kauppatieteellinen 2 3 2 2 Pohjois-Karjala 1 Pohjois-Savo 2 3 2 1 Luonnontieteellinen 41 31 26 26 Pohjois-Karjala 20 13 10 8 Pohjois-Savo 21 18 16 18 Maatalous-metsätieteellinen 1 1 2 2 Pohjois-Karjala 1 1 2 2 Oikeustieteellinen 1 Pohjois-Karjala 1 Psykologia 16 13 18 14 Pohjois-Karjala 16 13 18 14 Teologinen 5 5 2 1 Pohjois-Karjala 5 5 2 1 Terveystieteet 21 16 11 6 Pohjois-Savo 21 16 11 6 Yhteiskuntatieteellinen 42 34 44 44 Pohjois-Karjala 12 13 14 12 Pohjois-Savo 30 21 30 32 Kaikki yhteensä 180 148 136 125 Tohtoritutkinto-opiskelijamäärät ovat kasvaneet noin 240 tarkasteluvuosien aikana. Kasvua on tapahtunut etenkin lääketieteissä ja yhteiskuntatieteissä. Taulukko 9. Itä-Suomen yliopiston tohtoritutkinnon opiskelijat aloittain ja opiskelumaakunnittain vuosina 2010-2013. (Vipunen). 2010 2011 2012 2013 Farmasia 67 65 55 65 Pohjois-Savo 67 65 55 65 Hammaslääketieteellinen 1 2 5 Pohjois-Savo 1 2 5 Humanistinen 95 89 99 110 Pohjois-Karjala 95 89 99 110 Kasvatustieteellinen 71 72 86 88 Pohjois-Karjala 71 72 86 88 Kauppatieteellinen 44 47 53 61 Pohjois-Karjala 26 23 28 28 Pohjois-Savo 18 24 25 33 Luonnontieteellinen 349 330 328 340 Pohjois-Karjala 160 171 162 169 Pohjois-Savo 189 159 166 171 Lääketieteellinen 145 181 213 244 Pohjois-Savo 145 181 213 244 Maatalous-metsätieteellinen 66 76 71 73 Pohjois-Karjala 66 76 71 70 Pohjois-Savo 3 Oikeustieteellinen 22 Pohjois-Karjala 22 Psykologia 27 26 22 22 Pohjois-Karjala 27 26 22 22 Teologinen 44 34 37 50 Pohjois-Karjala 44 34 37 50 Terveystieteet 137 154 140 150 Pohjois-Savo 137 154 140 150 Yhteiskuntatieteellinen 185 202 215 241 Pohjois-Karjala 106 117 117 127 Pohjois-Savo 79 85 98 114 Kaikki yhteensä 1230 1277 1321 1471 10

Kuten muillakin asteilla, myös erikoistumisopinnoissa näkyy lääketieteellisten opiskelijoiden kasvu (taulukko 10). Vuonna 2010 erikoislääkäriksi opiskelevien määrä oli noin 350 kun se oli vuonna 2013 noin 430. Taulukko 10. Itä-Suomen yliopiston muun asteen (erikoislääkäri, erikoishammaslääkäri) opiskelijat aloittain ja opiskelumaakunnittain vuosina 2010-2013. (Vipunen). 2010 2011 2012 2013 Hammaslääketieteellinen 10 Pohjois-Savo 10 Lääketieteellinen 348 341 366 418 Pohjois-Savo 348 341 366 418 Kaikki yhteensä 348 341 366 428 Itä-Suomen yliopistossa suoritetut tutkinnon ovat kasvaneet noin 140 vuodesta 2010 vuoteen 2012 (taulukko 11). Tutkintomäärät ovat kasvaneet mm. terveystieteissä ja yhteiskuntatieteissä. Tutkintomäärät ovat puolittuneet metsätieteissä. Taulukko 11. Itä-Suomen yliopistossa suoritetut tutkinnot opiskelumaakunnittain vuosina 2010-2012. Kaikki tutkintoasteet. (Vipunen). 2010 2011 2012 Farmasia 192 222 215 Pohjois-Savo 192 222 215 Hammaslääketieteellinen 0 0 0 Pohjois-Savo 0 0 0 Humanistinen 308 306 288 Pohjois-Karjala 308 306 288 Kasvatustieteellinen 248 262 279 Pohjois-Karjala 248 262 279 Kauppatieteellinen 165 179 190 Pohjois-Karjala 102 86 91 Pohjois-Savo 63 93 99 Luonnontieteellinen 383 440 411 Pohjois-Karjala 203 252 249 Pohjois-Savo 180 188 162 Lääketieteellinen 208 203 231 Pohjois-Savo 208 203 231 Maatalous-metsätieteellinen 144 68 67 Pohjois-Karjala 144 68 67 Psykologia 32 34 36 Pohjois-Karjala 32 34 36 Teologinen 87 97 85 Pohjois-Karjala 87 97 85 Terveystieteet 206 292 260 Pohjois-Savo 206 292 260 Yhteiskuntatieteellinen 351 433 404 Pohjois-Karjala 196 249 237 Pohjois-Savo 155 184 167 Kaikki yhteensä 2324 2536 2466 Alempien korkeakoulututkintojen määrä on pudonnut, mutta vain 80 tutkinnolla. Tutkintomäärät ovat pudonneet erityisesti metsätieteissä ja humanistisilla aloilla. Terveystieteissä alemmat korkeakoulututkinnot ovat nousseet noin 40 tutkinnolla. 11

Taulukko 12. Itä-Suomen yliopistossa suoritetut alemmat korkeakoulututkinnot opiskelumaakunnittain vuosina 2010-2012. (Vipunen). 2010 2011 2012 Farmasia 142 156 145 Pohjois-Savo 142 156 145 Humanistinen 179 169 146 Pohjois-Karjala 179 169 146 Kasvatustieteellinen 142 141 138 Pohjois-Karjala 142 141 138 Kauppatieteellinen 93 99 92 Pohjois-Karjala 57 41 39 Pohjois-Savo 36 58 53 Luonnontieteellinen 168 164 162 Pohjois-Karjala 96 89 98 Pohjois-Savo 72 75 64 Maatalous-metsätieteellinen 78 8 16 Pohjois-Karjala 78 8 16 Psykologia 14 20 10 Pohjois-Karjala 14 20 10 Teologinen 43 41 36 Pohjois-Karjala 43 41 36 Terveystieteet 95 138 130 Pohjois-Savo 95 138 130 Yhteiskuntatieteellinen 205 223 211 Pohjois-Karjala 124 131 126 Pohjois-Savo 81 92 85 Kaikki yhteensä 1159 1159 1086 Ylempien korkeakoulututkintojen määrä on noussut noin 200 tarkasteluvuosien aikana. Tutkintomäärät ovat kasvaneet erityisesti luonnontieteissä, yhteiskuntatieteissä ja kasvatustieteissä. Myös muilla aloilla (pl. metsätieteellinen) tutkintomäärät ovat nousseet. Taulukko 13. Itä-Suomen yliopistossa suoritetut ylemmät korkeakoulututkinnot opiskelumaakunnittain vuosina 2010-2012. (Vipunen). 2010 2011 2012 Farmasia 43 52 54 Pohjois-Savo 43 52 54 Hammaslääketieteellinen 0 0 0 Pohjois-Savo 0 0 0 Humanistinen 117 132 132 Pohjois-Karjala 117 132 132 Kasvatustieteellinen 101 117 132 Pohjois-Karjala 101 117 132 Kauppatieteellinen 67 75 95 Pohjois-Karjala 43 42 50 Pohjois-Savo 24 33 45 Luonnontieteellinen 168 223 207 Pohjois-Karjala 86 133 128 Pohjois-Savo 82 90 79 Lääketieteellinen 121 116 139 Pohjois-Savo 121 116 139 Maatalous-metsätieteellinen 63 46 42 Pohjois-Karjala 63 46 42 Psykologia 13 10 21 Pohjois-Karjala 13 10 21 Teologinen 42 49 48 Pohjois-Karjala 42 49 48 Terveystieteet 100 140 116 Pohjois-Savo 100 140 116 Yhteiskuntatieteellinen 138 185 173 Pohjois-Karjala 67 104 102 Pohjois-Savo 71 81 71 Kaikki yhteensä 973 1145 1159 Lisensiaatintutkinnot ovat olleet vuositasolla 15-20 tutkinnon välillä (taulukko 14). Tohtoritutkintoja suoritettiin 107 vuonna 2010. Vuosina 2011 ja 2012 tutkintoja oli 150. Eniten tohtoritutkintoja on suoritettu 12

luonnontieteissä ja lääketieteissä. Erikoislääkäreiksi valmistuneiden määrä näyttää vakiintuneen noin 60 tutkintoon vuodessa (taulukko 16). Taulukko 14. Itä-Suomen yliopistossa suoritetut lisensiaattitutkinnot opiskelumaakunnittain vuosina 2010-2012. (Vipunen). 2010 2011 2012 Farmasia 0 0 1 Pohjois-Savo 0 0 1 Humanistinen 2 0 2 Pohjois-Karjala 2 0 2 Kasvatustieteellinen 3 0 3 Pohjois-Karjala 3 0 3 Kauppatieteellinen 1 0 1 Pohjois-Savo 1 0 1 Luonnontieteellinen 6 8 1 Pohjois-Karjala 3 6 0 Pohjois-Savo 3 2 1 Psykologia 3 0 1 Pohjois-Karjala 3 0 1 Teologinen 0 3 0 Pohjois-Karjala 0 3 0 Terveystieteet 2 1 0 Pohjois-Savo 2 1 0 Yhteiskuntatieteellinen 2 6 6 Pohjois-Karjala 0 3 2 Pohjois-Savo 2 3 4 Kaikki yhteensä 19 18 15 Taulukko 15. Itä-Suomen yliopistossa suoritetut tohtoritutkinnot opiskelumaakunnittain vuosina 2010-2012. (Vipunen). 2010 2011 2012 Farmasia 7 14 15 Pohjois-Savo 7 14 15 Humanistinen 10 5 8 Pohjois-Karjala 10 5 8 Kasvatustieteellinen 2 4 6 Pohjois-Karjala 2 4 6 Kauppatieteellinen 4 5 2 Pohjois-Karjala 2 3 2 Pohjois-Savo 2 2 0 Luonnontieteellinen 41 45 41 Pohjois-Karjala 18 24 23 Pohjois-Savo 23 21 18 Lääketieteellinen 21 23 36 Pohjois-Savo 21 23 36 Maatalous-metsätieteellinen 3 14 9 Pohjois-Karjala 3 14 9 Psykologia 2 4 4 Pohjois-Karjala 2 4 4 Teologinen 2 4 1 Pohjois-Karjala 2 4 1 Terveystieteet 9 13 14 Pohjois-Savo 9 13 14 Yhteiskuntatieteellinen 6 19 14 Pohjois-Karjala 5 11 7 Pohjois-Savo 1 8 7 Kaikki yhteensä 107 150 150 Taulukko 16. Itä-Suomen yliopistossa suoritetut muun asteen (erikoislääkäri) tutkinnot opiskelumaakunnittain vuosina 2010-2012. (Vipunen). 2010 2011 2012 Lääketieteellinen 66 64 56 Pohjois-Savo 66 64 56 Kaikki yhteensä 66 64 56 Itä-Suomen yliopiston hakijamäärät kasvoivat voimakkaasti vuosien 2010 ja 2013 välillä. Vuonna 2010 hakijoita oli noin 9 400, kun vuonna 2013 heitä oli noin 12 500. Vuonna 2014 hakijoita oli noin 13 200 13

(taulukko 17). Filosofisessa tiedekunnassa suosituimpia koulutuksia ovat opettaja ja psykologia, joissa hakijamäärät ovat myös kasvaneet reilusti. Hakijamäärät ovat laskeneet puolestaan kielten opiskelussa, pl. venäjän kieli. Taulukko 17. Itä-Suomen yliopiston hakijatiedot 2010-2014 ja hakijamäärä/aloituspaikka 2014 (Itä-Suomen yliopisto) 14

Luonnon- ja metsätieteiden tiedekunnissa hakijamäärä on kasvanut vuosien 2011 ja 2014 aikana noin 20 %. Hakijamäärät ovat kasvaneet mm. biologiassa, tietojenkäsittelytieteissä ja metsätieteissä. Hakijamäärä on pudonnut puolestaan kemistitutkijoiden koulutuksessa. Terveystieteissä hakijamäärä on noussut noin 43 % vuosien 2011-2014 välillä. Hakijamäärä on kasvanut erittäin paljon ravitsemustieteissä. Vuonna 2010 hakijoita oli vain 376, kun vuonna 2014 hakijoita oli noin 1 000. Myös muissa koulutuksissa hakijamäärät ovat kasvaneet, pl. biotieteet. Yhteiskunta- ja kauppatieteissä hakijamäärä on noussut noin 50 % vuosien 2011-2014 aikana. Suosituin ala on ollut kauppatieteet, johon oli vuonna 2014 yhteensä noin 2 500 hakijaa. 3.2 Valmistuneiden työllistyminen ja toimialakohtainen sijoittuminen Itä-Suomen yliopistossa vuonna 2009 valmistuneista oli päätoimisia työllisiä 58,1 % vuonna 2012 (taulukko 18). Koko maan keskiarvo oli hieman alhaisempi (57,7 %). Korkeimmat työllistymisasteet olivat Tampereen (69,9 %) ja Lappeenrannan (63,3 %) teknillisestä yliopistosta valmistuneilla. Työllisiä opiskelijoita Itä- Suomen yliopistosta vuonna 2009 valmistuneista oli 25,4 %. Työn ohessa opiskelevien osuus oli korkein Sibelius-Akatemiasta (34,6 %) ja Helsingin yliopistosta (30,5 %) valmistuneiden kohdalla, Taulukko 18. Eri yliopistoissa vuonna 2009 valmistuneiden pääasiallinen toiminta vuonna 2012, kaikki tutkintoasteet (Vipunen). Eläkeläinen, Päätoiminen Päätoiminen Työllinen opiskelija, sis. työttömyyseläk Muu tai Muuttanut työllinen opiskelija koululainen Työtön keellä olevat tuntematon maasta Yht. Lkm Aalto-yliopisto 57,9 % 24,9 % 3,3 % 2,4 % 0,5 % 4,3 % 6,7 % 1989 Helsingin yliopisto 51,8 % 30,5 % 6,6 % 2,3 % 0,8 % 4,2 % 3,7 % 2956 Itä-Suomen yliopisto 58,1 % 25,4 % 6,4 % 3,2 % 1,2 % 1,9 % 3,9 % 1292 Jyväskylän yliopisto 61,4 % 19,4 % 7,2 % 4,1 % 0,7 % 3,1 % 4,0 % 1437 Kuvataideakatemia 62,5 % 6,3 % 3,1 % 9,4 % 0,0 % 6,3 % 12,5 % 32 Lapin yliopisto 60,5 % 22,1 % 4,9 % 6,9 % 1,1 % 2,3 % 2,3 % 349 Lappeenrannan tekn. yliopisto 63,3 % 17,0 % 2,6 % 3,2 % 0,7 % 3,0 % 10,2 % 698 Oulun yliopisto 60,0 % 24,2 % 4,5 % 5,2 % 0,3 % 1,7 % 4,1 % 1414 Sibelius-Akatemia 46,7 % 34,6 % 4,4 % 2,2 % 0,0 % 4,4 % 7,7 % 182 Svenska handelshögskolan 53,8 % 17,2 % 1,8 % 0,6 % 0,0 % 7,1 % 19,5 % 169 Tampereen tekn. yliopisto 69,9 % 19,3 % 2,7 % 2,3 % 0,1 % 2,1 % 3,7 % 903 Tampereen yliopisto 56,5 % 25,9 % 6,3 % 3,8 % 1,1 % 3,2 % 3,2 % 1142 Teatterikorkeakoulu 50,0 % 14,8 % 5,6 % 20,4 % 0,0 % 3,7 % 5,6 % 54 Turun yliopisto 56,6 % 27,7 % 6,0 % 3,2 % 0,6 % 2,4 % 3,4 % 1559 Vaasan yliopisto 53,5 % 22,8 % 5,0 % 5,8 % 0,6 % 5,6 % 6,7 % 359 Åbo Akademi 55,6 % 23,4 % 5,1 % 2,4 % 1,4 % 3,2 % 8,9 % 495 Yhteensä 57,7 % 24,9 % 5,3 % 3,3 % 0,7 % 3,2 % 4,9 % 15030 Itä-Suomen yliopistosta aloittain parhaiten olivat työllistyneet kasvatustieteistä (76,2 %), psykologiasta (75 %) ja teologiasta (68,5 %) valmistuneet. Taulukossa 19 on mukana kaikki asteet, mikä selittää suurta opiskelevien osuutta. Tämä näkyy mm. lääketieteissä, luonnontieteissä ja yhteiskuntatieteissä. 15

Taulukko 19. Itä-Suomen yliopistosta vuonna 2009 valmistuneiden pääasiallinen toiminta vuonna 2012, kaikki tutkintoasteet (Vipunen). työllinen Päätoiminen Päätoiminen Työllinen opiskelija, opiskelija koululainen Työtön Eläkeläinen, sis. työttömyyseläk Muu tai keellä olevat tuntematon Muuttanut maasta Yht. Lkm Teologinen 68,5 % 13,0 % 14,8 % 0,0 % 0,0 % 3,7 % 0,0 % 54 Humanistinen 50,8 % 25,8 % 12,9 % 3,2 % 3,2 % 3,2 % 0,8 % 124 Kasvatustieteellinen 76,2 % 13,5 % 3,1 % 3,6 % 0,5 % 2,1 % 1,0 % 193 Yhteiskuntatieteell. 49,2 % 30,9 % 6,8 % 5,2 % 3,1 % 0,5 % 4,2 % 191 Psykologian 75,0 % 25,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 8 Terveystieteiden 65,7 % 22,6 % 2,2 % 3,6 % 1,5 % 1,5 % 2,9 % 137 Luonnontieteellinen 40,8 % 30,9 % 10,5 % 5,8 % 1,0 % 4,2 % 6,8 % 191 Maatalous-metsätiet. 41,5 % 14,6 % 4,9 % 7,3 % 0,0 % 2,4 % 29,3 % 41 Lääketieteellinen 60,2 % 33,3 % 3,7 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 2,8 % 216 Farmasian 65,0 % 24,8 % 5,1 % 0,7 % 0,0 % 1,5 % 2,9 % 137 Yhteensä 58,1 % 25,4 % 6,4 % 3,2 % 1,2 % 1,9 % 3,9 % 1 292 Tarkasteltaessa valmistuneiden työllistymistä Kuopion kampuksen osalta, niin yli 60 % työllisten osuudet olivat farmasiassa, terveystieteissä, yhteiskuntatieteissä ja lääketieteissä. Taulukossa 20 on mukana kaikki asteet, joten työllisten opiskelijoiden osuudet ovat varsin korkeat. Taulukko 20. Itä-Suomen yliopistosta (Kuopion kampus) vuonna 2009 valmistuneiden pääasiallinen toiminta vuonna 2012, kaikki tutkintoasteet (Vipunen). Eläkeläinen, Päätoiminen Päätoiminen Työllinen opiskelija, sis. työttömyyseläk Muu tai Muuttanut työllinen opiskelija koululainen Työtön keellä olevat tuntematon maasta Yht. Lkm Yhteiskuntatieteell. 62,7 % 27,7 % 2,4 % 2,4 % 4,8 % 0,0 % 0,0 % 83 Terveystieteiden 63,2 % 24,0 % 2,4 % 4,0 % 1,6 % 1,6 % 3,2 % 125 Luonnontieteellinen 40,7 % 36,1 % 8,3 % 4,6 % 0,9 % 0,9 % 8,3 % 108 Lääketieteellinen 60,2 % 33,3 % 3,7 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 2,8 % 216 Farmasian 65,0 % 24,8 % 5,1 % 0,7 % 0,0 % 1,5 % 2,9 % 137 Yhteensä 58,9 % 29,6 % 4,3 % 1,9 % 1,0 % 0,7 % 3,4 % 669 Itä-Suomen yliopistossa alemman korkeakoulututkinnon suorittaneiden kohdalla on tärkeää huomioida, että jatko-opiskelu on erittäin yleistä (taulukko 21). Tätä selittää yliopistotutkintouudistus. Uudistuksessa yliopistojen tutkinnoista tuli kaksiportaisia: opiskelijat suorittavat ensin alemman korkeakoulututkinnon ja jatkavat sen jälkeen ylempään korkeakoulututkintoon. Farmasian opinnot suorittaneiden korkeaa työllisten osuutta (66,3 %) selittää se, että 3-vuotinen farmaseutin tutkinto tarjoaa työelämäpätevyyden. Noin 25 % farmasiassa alemman korkeakoulututkinnon suorittaneesta jatkaa kuitenkin proviisorin opintoihin (ylempi korkeakoulututkinto). 16

Taulukko 21. Itä-Suomen yliopistosta vuonna 2009 valmistuneiden pääasiallinen toiminta vuonna 2012, alempi korkeakoulututkinto (Vipunen). työllinen Päätoiminen Päätoiminen Työllinen opiskelija, opiskelija koululainen Työtön Muu tai tuntematon Muuttanut maasta Yht. Lkm Teologinen 0,0 % 25,0 % 62,5 % 0,0 % 0,0 % 12,5 % 8 Humanistinen 16,3 % 44,2 % 32,6 % 0,0 % 2,3 % 4,7 % 43 Kasvatustieteellinen 58,3 % 29,2 % 8,3 % 1,4 % 1,4 % 1,4 % 72 Yhteiskuntatieteell. 2,7 % 64,9 % 24,3 % 5,4 % 0,0 % 0,0 % 37 Psykologian 0,0 % 100,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 1 Terveystieteiden 14,3 % 66,7 % 9,5 % 0,0 % 0,0 % 4,8 % 21 Luonnontieteellinen 9,7 % 45,2 % 38,7 % 3,2 % 0,0 % 3,2 % 31 Maatalous-metsätiet. 25,0 % 50,0 % 25,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 4 Farmasian 66,3 % 25,5 % 7,1 % 0,0 % 0,0 % 1,0 % 98 Yhteensä 38,7 % 38,7 % 17,8 % 1,3 % 0,6 % 2,2 % 315 Taulukko 22. Itä-Suomen yliopistosta (Kuopion kampus) vuonna 2009 valmistuneiden pääasiallinen toiminta vuonna 2012, alempi korkeakoulututkinto (Vipunen). Päätoiminen Päätoiminen Työllinen opiskelija, työllinen opiskelija koululainen Työtön Muu tai tuntematon Muuttanut maasta Yht. Lkm Yhteiskuntatieteell. 9,1 % 63,6 % 18,2 % 9,1 % 0,0 % 0,0 % 11 Terveystieteiden 15,0 % 65,0 % 10,0 % 0,0 % 5,0 % 5,0 % 20 Luonnontieteellinen 13,3 % 66,7 % 20,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 15 Farmasian 66,3 % 25,5 % 7,1 % 0,0 % 1,0 % 0,0 % 98 Yhteensä 49,3 % 38,2 % 9,7 % 0,7 % 1,4 % 0,7 % 144 Itä-Suomen yliopistosta maisterintutkinnon suorittaneista yli 80 % työllistymisasteeseen pääsevät teologisesta, kasvatustieteellisestä ja psykologian aloilta valmistuneet (huom. alhainen psykologian tutkintomäärä). Terveystieteissä päätoimisia työllisiä oli noin 73 %. Opiskelijoiden osuus oli korkeinta lääketieteessä (47,2 %), luonnontieteessä (39 %) ja farmasiassa (29 %) (taulukko 23). Taulukko 23. Itä-Suomen yliopistosta vuonna 2009 valmistuneiden pääasiallinen toiminta vuonna 2012, ylempi korkeakoulututkinto (Vipunen). Päätoiminen Päätoiminen Työllinen opiskelija, Muu tai Muuttanut työllinen opiskelija koululainen Työtön tuntematon maasta Yht. Lkm Teologinen 82,9 % 9,8 % 4,9 % 0,0 % 0,0 % 2,4 % 41 Humanistinen 66,7 % 18,1 % 2,8 % 5,6 % 4,2 % 1,4 % 72 Kasvatustieteellinen 87,1 % 3,4 % 0,0 % 5,2 % 0,0 % 2,6 % 116 Yhteiskuntatieteell. 61,4 % 22,7 % 3,0 % 5,3 % 1,5 % 0,8 % 132 Psykologian 83,3 % 16,7 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 6 Terveystieteiden 72,6 % 17,9 % 1,1 % 5,3 % 1,1 % 0,0 % 95 Luonnontieteellinen 37,0 % 39,0 % 6,0 % 6,0 % 0,0 % 6,0 % 100 Maatalous-metsätiet. 34,6 % 15,4 % 3,8 % 11,5 % 0,0 % 3,8 % 26 Lääketieteellinen 47,2 % 47,2 % 5,6 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 125 Farmasian 58,1 % 29,0 % 0,0 % 3,2 % 0,0 % 3,2 % 31 Yhteensä 62,0 % 24,2 % 3,1 % 4,3 % 0,8 % 1,9 % 744 17

Kuopion kampuksella vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneista oli vuonna 2012 päätoimisesti työllisiä noin 56 % (taulukko 24). Korkeimmat työllisten osuudet oli yhteiskuntatieteistä (74,2 %) ja terveystieteistä (69 %) valmistuneilla. On huomioitava, että Kuopion kampuksella on aloja, joissa jatketaan opintoja ylemmän korkeakoulututkinnon jälkeen, mikä näkyy opiskelijoiden osuuksissa. Taulukko 24. Itä-Suomen yliopistosta (Kuopion kampus) vuonna 2009 valmistuneiden pääasiallinen toiminta vuonna 2012, ylempi korkeakoulututkinto (Vipunen). Eläkeläinen, Päätoiminen Päätoiminen Työllinen opiskelija, sis. työttömyyseläk Muu tai Muuttanut työllinen opiskelija koululainen Työtön keellä olevat tuntematon maasta Yht. Lkm Yhteiskuntatieteell. 74,2 % 24,2 % 0,0 % 1,6 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 62 Terveystieteiden 69,0 % 20,2 % 1,2 % 6,0 % 1,2 % 0,0 % 2,4 % 84 Luonnontieteellinen 32,1 % 47,2 % 7,5 % 5,7 % 0,0 % 1,9 % 5,7 % 53 Lääketieteellinen 47,2 % 47,2 % 5,6 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 125 Farmasian 58,1 % 29,0 % 0,0 % 3,2 % 0,0 % 3,2 % 6,5 % 31 Yhteensä 55,8 % 35,2 % 3,4 % 2,8 % 0,3 % 0,6 % 2,0 % 355 Taulukko 25. Itä-Suomen yliopistosta vuonna 2009 valmistuneiden pääasiallinen toiminta vuonna 2012, lisensiaattitutkinto (Vipunen). Eläkeläinen, Päätoiminen Päätoiminen Työllinen opiskelija, sis. työttömyyseläk Muu tai työllinen opiskelija koululainen Työtön keellä olevat tuntematon Yht. Lkm Teologinen 33,3 % 33,3 % 33,3 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 3 Humanistinen 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 100,0 % 1 Kasvatustieteellinen 50,0 % 50,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 2 Yhteiskuntatieteell. 66,7 % 33,3 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 3 Psykologian 100,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 1 Terveystieteiden 66,7 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 33,3 % 0,0 % 3 Luonnontieteellinen 28,6 % 28,6 % 14,3 % 14,3 % 14,3 % 0,0 % 7 Yhteensä 45,0 % 25,0 % 10,0 % 5,0 % 10,0 % 5,0 % 20 Itä-Suomen yliopistossa vuonna 2009 tohtorin tutkinnon suorittaneista oli työllisiä 71 % (taulukko 27). Luonnontieteissä ja lääketieteissä työllisten osuus oli noin 68 %. Em. aloilla tohtorin tutkinnon suorittaneita oli eniten vuonna 2009. Terveystieteiden tohtoreista työllisiä oli noin 89 %. Yhteiskuntatieteissä työllisten osuus oli noin 53 % ja edelleen opiskelevien osuus noin 21,1 %. 18

Taulukko 27. Itä-Suomen yliopistosta vuonna 2009 valmistuneiden pääasiallinen toiminta vuonna 2012, tohtoritutkinto (Vipunen). Eläkeläinen, Päätoiminen Päätoiminen Työllinen opiskelija, sis. työttömyyseläk Muu tai Muuttanut työllinen opiskelija koululainen Työtön keellä olevat tuntematon maasta Yht. Lkm Teologinen 100,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 2 Humanistinen 100,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 8 Kasvatustieteellinen 100,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 3 Yhteiskuntatieteell. 52,6 % 21,1 % 0,0 % 5,3 % 21,1 % 0,0 % 0,0 % 19 Terveystieteiden 88,9 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 5,6 % 5,6 % 18 Luonnontieteellinen 67,9 % 7,5 % 1,9 % 5,7 % 1,9 % 1,9 % 13,2 % 53 Maatalous-metsätiet. 63,6 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 36,4 % 11 Lääketieteellinen 67,5 % 15,0 % 2,5 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 15,0 % 40 Farmasian 75,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 25,0 % 8 Yhteensä 71,0 % 8,6 % 1,2 % 2,5 % 3,1 % 1,2 % 12,3 % 162 Taulukko 28. Itä-Suomen yliopistosta (Kuopion kampus) vuonna 2009 valmistuneiden pääasiallinen toiminta vuonna 2012, tohtoritutkinto (Vipunen). Eläkeläinen, Päätoiminen Päätoiminen Työllinen opiskelija, sis. työttömyyseläk Muu tai Muuttanut työllinen opiskelija koululainen Työtön keellä olevat tuntematon maasta Yht. Lkm Yhteiskuntatieteell. 44,4 % 11,1 % 0,0 % 0,0 % 44,4 % 0,0 % 0,0 % 9 Terveystieteiden 88,9 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 5,6 % 5,6 % 18 Luonnontieteellinen 63,9 % 8,3 % 2,8 % 5,6 % 2,8 % 0,0 % 16,7 % 36 Lääketieteellinen 67,5 % 15,0 % 2,5 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 15,0 % 40 Farmasian 75,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 25,0 % 8 Yhteensä 68,5 % 9,0 % 1,8 % 1,8 % 4,5 % 0,9 % 13,5 % 111 Itä-Suomen yliopistosta vuosina 2008-2012 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneen ja työllistyneen yleisin toimiala oli (35,4 %). Seuraavaksi yleisin toimiala oli sosiaali- ja terveyspalvelut (26,3 %). Luonnontieteistä työllistytään koulutuksen sekä informaation ja viestinnän toimialoille (taulukko 29). Metsätieteistä valmistuneet työllistyvät eniten alkutuotannon toimialalla (noin 35 %). Yhteiskuntatieteistä työllistytään pääasiassa julkiseen hallintoon, terveys- ja sosiaalipalveluihin sekä koulutuksen toimialalle. Kauppatieteissä on yleisintä työllistyminen kaupan sekä rahoitus- ja vakuutustoiminnan aloille (16,6 %). Sosiaali- ja terveystieteistä valmistuneet työllistyvät luonnollisesti terveys- ja sosiaalipalveluihin. Farmasiasta valmistuneiden kohdalla noin 67 % on työllistynyt kaupan alalle (apteekit). Yli puolet (57,8 %) humanistiselta alalta valmistuneista on työllistynyt koulutuksen alalle. Kasvatustieteissä osuus on lähes 90 %. Teologiasta valmistuneet työllistyvät erityisesti muuhun palvelutoimintaan (seurakunnat ym.) ja psykologiasta valmistuneet terveys- ja sosiaalipalveluihin. 19

Taulukko 29. Itä-Suomen yliopistosta 2008-2012 valmistuneiden ja työllisten toimiala aloittain (ylempi korkeakoulututkinto) (Tilastokeskus). Toimialat B D Sähkö-, yhteensä A Maatalous Kaivostoiminta C Teollisuus kaasu E Vesihuolto, viemäri F G Tukku- ja Rakentaminen vähittäiskauppa H Kuljetus ja varastointi I Majoitus- ja ravitsemisto iminta J Informaatio ja viestinta M K Rahoitusja L vakuutustoi Kiinteistöalan minta toiminta Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta N Hallintoja O Julkinen tukipalvelut hallinto ja Q Terveys- ja oiminta maanpuollustus P Koulutus sosiaalipalvelut R Taiteet, viihde ja virkistys U Kansainvälisten organisaatioiden S Muu ja toimielinten palvelutoiminta toiminta Yhteensä UEF 5333 1,4 0,0 1,9 0,1 0,1 0,2 4,8 0,8 0,4 4,1 1,2 0,2 4,5 4,5 8,6 35,4 26,3 1,0 3,7 0,0 0,8 1 Luonnonvara-ala 1011 6,1 0,1 5,9 0,2 0,1 0,4 4,8 1,6 0,4 15,3 0,7 0,0 9,8 4,0 4,5 38,9 3,5 1,1 1,0 0,0 1,6 87 Luonnontieteellinen 859 1,0 0,0 5,8 0,1 0,1 0,5 3,7 1,6 0,5 16,1 0,7 0,0 10,0 4,1 4,8 44,1 3,7 0,9 0,6 0,0 1,6 88 Maatalous-metsätiet. 152 34,9 0,7 6,6 0,7 0,0 0,0 11,2 1,3 0,0 11,2 0,7 0,0 8,6 3,3 3,3 9,2 2,0 2,0 3,3 0,0 1,3 3 Kaupan ja hallinnon ala 997 0,4 0,1 2,2 0,1 0,2 0,5 4,8 1,4 0,8 3,0 5,4 0,3 5,7 4,2 28,8 16,3 20,2 1,1 3,5 0,1 0,8 82 Yhteiskuntatieteell. 792 0,5 0,0 0,6 0,0 0,1 0,3 1,8 1,4 0,6 2,3 2,5 0,0 4,3 2,9 33,6 17,9 25,1 1,0 4,2 0,1 0,8 86 Kauppatieteellinen 205 0,0 0,5 8,3 0,5 0,5 1,5 16,6 1,5 1,5 5,9 16,6 1,5 11,2 9,3 10,2 10,2 1,0 1,5 1,0 0,0 1,0 5 Sosiaali- ja terveysala 1653 0,2 0,0 0,8 0,0 0,0 0,1 8,1 0,3 0,4 0,7 0,1 0,0 2,1 7,7 3,9 10,2 64,0 0,2 0,7 0,0 0,4 84 Terveystieteiden 596 0,5 0,0 0,5 0,0 0,0 0,2 0,8 0,8 1,2 2,0 0,0 0,0 5,4 2,2 7,9 24,3 50,8 0,5 1,8 0,0 1,0 90 Lääketieteellinen 865 0,0 0,0 0,1 0,0 0,0 0,0 0,1 0,0 0,0 0,0 0,1 0,0 0,1 11,4 1,5 1,3 85,2 0,1 0,0 0,0 0,0 93 Farmasian 192 0,5 0,0 4,7 0,0 0,0 0,0 66,7 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 1,0 8,3 2,6 6,8 9,4 0,0 0,0 0,0 0,0 7 Humanistinen ja opetusala 1672 0,4 0,0 0,5 0,1 0,0 0,1 1,4 0,5 0,2 1,4 0,2 0,3 2,8 1,9 3,5 69,5 6,3 1,6 8,4 0,1 0,8 75 Teologinen 193 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,5 0,0 0,0 0,5 1,0 2,1 26,4 4,1 0,5 64,2 0,0 0,5 76 Humanistinen 481 0,8 0,0 1,0 0,0 0,0 0,0 3,5 1,7 0,4 4,2 0,4 1,0 7,9 3,7 6,7 57,8 2,7 4,2 1,9 0,2 1,9 80 Kasvatustieteellinen 935 0,2 0,0 0,3 0,1 0,0 0,1 0,7 0,1 0,1 0,2 0,2 0,0 0,5 1,0 1,3 88,4 4,9 0,5 0,7 0,0 0,4 83 Psykologian 63 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 4,8 4,8 17,5 9,5 61,9 0,0 1,6 0,0 0,0 Taulukko 30. Itä-Suomen yliopistosta 2008-2012 valmistuneiden ja työllisten toimiala aloittain (tohtoritutkinto) (Tilastokeskus). X Toimiala tuntematon M K Rahoitus- Ammatillinen, O Julkinen Q Terveys- I Majoitus- ja J ja L tieteellinen ja N Hallinto- ja hallinto ja ja R Taiteet, S Muu Toimialat B G Tukku- ja ravitsemisto Informaatio vakuutustoi Kiinteistöalan tekninen tukipalvelutoi maanpuollu sosiaalipalv viihde ja palvelutoimi X Toimiala yhteensä A Maatalous Kaivostoiminta C Teollisuus vähittäiskauppa iminta ja viestinta minta toiminta toiminta minta stus P Koulutus elut virkistys nta tuntematon Yhteensä 577 0,52 0,17 3,81 1,04 0,17 1,56 0,87 0,17 11,61 1,39 4,85 49,05 20,45 0,87 1,73 1,73 1 Luonnonvara-ala 209 1,44 0,48 6,70 0,48 0,00 2,87 1,91 0,48 22,49 0,96 2,39 49,76 5,74 0,96 0,96 2,39 87 Luonnontieteellinen 178 1,12 0,56 6,74 0,56 0,00 2,81 2,25 0,56 20,79 1,12 2,25 50,56 6,74 1,12 0,56 2,25 88 Maatalous-metsätiet. 31 3,23 0,00 6,45 0,00 0,00 3,23 0,00 0,00 32,26 0,00 3,23 45,16 0,00 0,00 3,23 3,23 3 Kaupan ja hallinnon ala 62 0,00 0,00 0,00 1,61 0,00 3,23 1,61 0,00 9,68 0,00 16,13 58,06 8,06 0,00 0,00 1,61 82 Yhteiskuntatieteell. 53 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 3,77 1,89 0,00 11,32 0,00 16,98 54,72 9,43 0,00 0,00 1,89 86 Kauppatieteellinen 9 5 Sosiaali- ja terveysala 228 0,00 0,00 3,51 1,75 0,00 0,44 0,00 0,00 5,70 2,19 3,51 38,16 42,54 0,44 0,88 0,88 84 Terveystieteiden 59 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 8,47 0,00 5,08 57,63 28,81 0,00 0,00 0,00 90 Lääketieteellinen 125 0,00 0,00 0,80 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 4,00 2,40 1,60 25,60 63,20 0,80 0,80 0,80 93 Farmasian 44 0,00 0,00 15,91 9,09 0,00 2,27 0,00 0,00 6,82 4,55 6,82 47,73 2,27 0,00 2,27 2,27 7 Humanistinen ja opetusala 78 0,00 0,00 0,00 0,00 1,28 0,00 0,00 0,00 1,28 1,28 6,41 71,79 5,13 2,56 7,69 2,56 75 Teologinen 10 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 10,00 0,00 0,00 30,00 0,00 10,00 50,00 0,00 76 Humanistinen 35 0,00 0,00 0,00 0,00 2,86 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 8,57 77,14 0,00 2,86 2,86 5,71 80 Kasvatustieteellinen 24 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 8,33 87,50 4,17 0,00 0,00 0,00 83 Psykologian 9 20

Tohtoritutkinnon suorittaneista ja työllisistä noin puolet on työllistynyt koulutuksen toimialalle (taulukko 30). Luonnontieteissä 50 % valmistuneista on työllistynyt koulutukseen ja 22,5 % tieteellisen toiminnan toimialalle. Metsätieteissä %-osuudet ovat samansuuntaiset. Yhteiskuntatieteistä tohtoritutkinnon suorittaneista 55 % on työllistynyt koulutuksen ja 17 % julkisen hallinnon toimialoille. Sosiaali- ja terveystieteistä työllistytään erityisesti terveys- ja sosiaalipalveluihin ja koulutuksen toimialalle. Farmasiassa tohtoritutkinnon suorittaneista noin 16 % on työllistynyt teollisuuteen. 3.3 Tutkinnon suorittaneiden alueellinen sijoittuminen Itä-Suomen yliopistossa ylemmän korkeakoulututkinnon 2008-2012 suorittaneista (6 150) noin 23 % asui Pohjois-Savossa vuonna 2012 (taulukko 31). Muita suosittuja asuinmaakuntia olivat Uusimaa (1 261 henk.), Pohjois-Karjala (1 191 henk.) ja Etelä-Savo (366 henk). Luonnontieteissä 30,3 % tutkinnon suorittaneista ( 1 239) asui Pohjois-Savossa. Luonnontieteiden suurin alalta, tietojenkäsittelytieteestä, noin 38 % asui Pohjois-Savossa. Uudellamaalla asui 75 henkilöä ja Pohjois- Karjalassa 68 henkilöä. Metsätieteistä valmistuneilla selvästi yleisin asuinmaakunta on Pohjois-Karjala. Biotieteiden 185 valmistuneesta noin 60 % asui Pohjois-Savossa. Kauppa- ja yhteiskuntatieteiden 1 159 valmistuneesta noin 24 % asui Pohjois-Savossa. Lukumääräisesti eniten kyseisiltä tieteenaloilta valmistuneista asui Uudellamaalla. Sosiaalitieteiden 507 valmistuneesta 28 % asui Pohjois-Savossa. Muita suosittuja asuinmaakuntia olivat niin ikään Pohjois-Karjala ja Uusimaa. 21

Taulukko 31. Itä-Suomen yliopistossa ylemmän korkeakoulututkinnon 2008-2012 suorittaneiden asuinmaakunta vuonna 2012 (Tilastokeskus). Ylempi korkeakouluaste Tutk. yhteensä UUSIMAA VARSINAIS- KANT A- SUOMI SAT AKUNT A HÄME PIRKAN MAA PÄIJÄT - HÄME KYMEN ETELÄ- LAAKSO KARJALA ETELÄ- SAVO POHJOIS- SAVO POHJOIS- SAVO % POHJOIS- KARJALA KESKI- SUOMI ETELÄ- POHJAN POHJANMAA MAA KESKI- POHJOIS- POHJANMAA POHJANMAA KAINUU LAPPI Tutkinnot yhteensä 6150 1261 112 48 91 248 186 214 260 366 1432 23,3 1191 274 79 37 35 158 98 60 1 Luonnonvara-ala 1239 221 21 13 13 61 28 34 29 29 376 30,3 293 39 14 6 6 31 16 9 742101 FM, matematiikka 93 13 2 3 0 3 4 10 7 2 15 16,1 31 1 0 1 0 0 1 0 742102 FM, tilastotiede (luonnont.) 2 1 0 0 0 0 0 0 0 0 1 50,0 0 0 0 0 0 0 0 0 742201 FM, tietojenkäsittelytiede 302 76 1 1 2 8 5 6 2 8 114 37,7 68 6 1 1 0 1 1 1 742301 FM, fysiikka 102 8 3 1 0 2 5 2 3 0 38 37,3 37 0 0 0 0 2 1 0 742401 FM, kemia 95 20 3 3 3 9 1 2 0 2 15 15,8 25 4 2 0 1 3 1 1 742601 FM, maantiede 60 14 2 1 0 2 2 4 2 2 5 8,3 18 4 1 0 1 2 0 0 742701 FM, biologia 112 19 4 0 3 9 4 3 4 3 11 9,8 40 3 3 1 0 3 2 0 742702 FM, biotieteet, biokemia 185 31 1 0 3 5 1 4 1 4 110 59,5 0 4 4 1 1 8 5 2 742703 FM, ympäristötiede 94 18 3 1 0 8 1 0 1 0 51 54,3 1 4 0 1 1 2 2 0 762202 MMM, metsätalous 194 21 2 3 2 15 5 3 9 8 16 8,2 73 13 3 1 2 10 3 5 3 Kaupan ja hallinnon ala 1159 316 19 3 27 23 20 24 44 65 277 23,9 274 20 5 3 2 17 19 1 732101 KTM, liiketaloustieteet 227 83 4 1 5 4 6 1 5 3 57 25,1 49 4 0 0 0 1 4 0 732105 KTM, yhteiskuntatieteet 3 1 0 0 0 1 0 0 0 0 0 0,0 1 0 0 0 0 0 0 0 733202 YTM, taloustieteet 70 19 1 0 0 0 1 1 0 2 24 34,3 20 0 0 0 0 2 0 0 733203 YTM, sosiaalitieteet 507 100 8 2 12 7 7 13 25 46 142 28,0 106 13 3 2 2 8 10 1 733205 YTM, psykologia 50 16 1 0 1 2 0 0 1 2 22 44,0 1 1 0 0 0 3 0 0 733207 YTM, filosofia 20 1 1 0 0 1 0 2 0 1 3 15,0 9 0 0 1 0 1 0 0 733208 YTM, tilastotiede 5 4 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0,0 1 0 0 0 0 0 0 0 733210 YTM, alue- ja ympäristötieteet 64 24 2 0 5 2 0 0 1 3 3 4,7 21 0 1 0 0 0 2 0 733301 HTM, hallintotieteet 186 64 2 0 4 4 5 5 11 7 22 11,8 55 2 1 0 0 2 2 0 733310 HTM, alue- ja ympäristötieteet 27 4 0 0 0 2 1 2 1 1 4 14,8 11 0 0 0 0 0 1 0 5 Sosiaali- ja terveysala 1766 354 42 20 21 80 66 50 54 94 557 31,5 134 148 25 20 13 36 31 21 772101 Lääketieteen lisensiaatti 594 113 13 4 7 31 22 11 17 22 175 29,5 52 83 11 6 2 8 11 6 772401 Proviisori 213 36 12 7 1 20 6 4 4 12 50 23,5 6 14 7 7 6 11 5 5 772501 Terveystieteiden maisteri 666 194 13 8 12 27 34 27 26 39 171 25,7 44 25 3 5 3 15 11 9 775101 Erikoislääkäri 293 11 4 1 1 2 4 8 7 21 161 54,9 32 26 4 2 2 2 4 1 7 Humanistinen ja opetusala 1986 370 30 12 30 84 72 106 133 178 222 11,2 490 67 35 8 14 74 32 29 712101 KM, luokanopettaja 537 115 4 2 6 25 33 43 53 66 58 10,8 91 15 8 1 3 6 4 4 712102 KM, erityisopettaja 112 24 3 1 1 5 7 8 10 5 9 8,0 29 2 3 1 0 2 1 1 712104 KM, kotitalousopettaja 74 12 3 0 0 5 2 4 5 11 8 10,8 7 4 7 0 2 3 0 1 712105 KM, käsityönopettaja 77 7 1 0 2 3 1 1 6 14 11 14,3 8 7 2 0 1 6 2 5 712108 KM, perusk.,lukion opinto-ohj. 69 20 0 1 2 4 2 2 5 4 8 11,6 15 1 1 0 1 1 2 0 712201 KM, kasvatustiede 138 21 1 0 3 2 3 14 8 10 26 18,8 34 4 1 1 0 1 9 0 712202 KM, aikuiskasvatus 21 6 0 0 0 1 2 0 0 0 1 4,8 11 0 0 0 0 0 0 0 712203 KM, erityispedagogiikka 14 3 0 0 0 0 0 1 0 1 2 14,3 7 0 0 0 0 0 0 0 712204 KM, varhaiskasvatus 15 1 0 0 0 0 1 0 2 4 3 20,0 4 0 0 0 0 0 0 0 712205 KM, tekst.työ,tekn.työ, kotit. 15 0 0 0 0 0 0 0 0 2 9 60,0 3 1 0 0 0 0 0 0 726101 FM, suomen kieli 64 8 0 0 0 4 1 4 5 6 7 10,9 26 1 0 0 0 0 0 2 726102 FM, ruotsin kieli 55 9 2 0 2 2 0 2 2 3 5 9,1 22 0 0 0 0 5 0 1 726103 FM, englannin kieli 63 18 1 2 2 4 1 2 0 0 5 7,9 26 1 0 0 1 0 0 0 726104 FM, saksan kieli 26 8 1 0 0 0 0 2 1 2 3 11,5 8 0 0 0 0 1 0 0 726106 FM, venäjän kieli 44 10 0 0 0 0 0 3 4 1 3 6,8 17 2 0 0 0 0 3 1 726203 FM, englannin käänt., tulkk. 57 8 1 1 1 5 5 0 3 9 5 8,8 10 3 1 2 0 1 0 2 726204 FM, saksan käänt., tulkk. 32 6 3 0 0 2 1 0 4 5 0 0,0 7 2 1 0 0 1 0 0 726206 FM, venäjän käänt., tulkk. 22 7 0 0 0 1 0 1 1 6 0 0,0 3 2 0 0 0 1 0 0 726301 FM, historia 143 35 3 0 3 5 5 8 7 10 11 7,7 41 3 1 1 0 4 2 4 726401 FM, kirjallisuuden tutkimus 69 15 0 0 2 0 3 1 4 2 10 14,5 27 2 1 1 0 0 1 0 726402 FM, kulttuurien tutkimus 45 8 0 0 0 2 0 1 1 2 2 4,4 26 1 0 0 0 0 2 0 726403 FM, kielentutkimus 5 2 0 0 0 0 0 1 0 0 0 0,0 2 0 0 0 0 0 0 0 727101 Teol. maist. 224 13 7 4 6 12 4 6 8 13 28 12,5 46 15 9 1 5 34 6 7 733501 Psykologian maisteri 65 14 0 1 0 2 1 2 4 2 8 12,3 20 1 0 0 1 8 0 1 22

Liiketaloustieteistä valmistuneista yli kolmasosa asui Uudellamaalla, ja noin neljäsosa Pohjois-Savossa ja Pohjois-Karjalassa. Hallintotieteiden 186 valmistuneesta vain noin 12 % asui Pohjois-Savossa. Yleisin asuinmaakunta oli Uusimaa. Terveys- ja lääketieteiden 1 766 tutkinnon suorittaneista 31,5 % asui Pohjois-Savossa. Toiseksi yleisin asuinmaakunta oli Uusimaa (354 henk). Terveystieteiden 666 maisterista neljäsosa asui Pohjois-Savossa. Yleisin asuinmaakunta oli Uusimaa. Humanistiselta ja kasvatustieteiden aloilta valmistuneista noin 11 % asui Pohjois-Savossa. Muihin tieteenaloihin verrattuna kyseisiltä aloilta valmistuneet ovat levittäytyneet tasaisimmin asumaan eri maakuntiin. Yleisimmät asuinmaakunnat olivat Pohjois-Karjala (490 henk.) ja Uusimaa (370 henk). Luokanopettajiksi valmistuneita asui eniten Uudellamaalla ja Pohjois-Karjalassa. Myös lukuisissa muissa maakunnissa heitä asui varsin tasaisesti. 3.4 Opintojen kulku ja jatko-opinnot Vuonna 2007 Itä-Suomen yliopistossa aloitti noin 1 800 uutta opiskelijaa, joiden tavoitteena oli maisterin tutkinto (ylempi korkeakoulututkinto) (taulukko 32). Viidessä vuodessa maisterin tutkinnon oli suorittanut 21,7 % aloittaneesta. Osuus on suurempi kuin koko maassa keskimäärin (18,7 %). Suurista yliopistoista vain Jyväskylän yliopistolla viiden vuoden läpäisyaste oli korkeampi (25,3 %). Taulukko 32. Vuonna 2007 uusien opiskelijoiden maisterin tutkintoon (ylempi korkeakoulututkinto) tähtäävien opintojen läpäisy eri yliopistoissa (Vipunen). Alkuperäisessä tutkintolajissa tutkinnon suorittaneiden osuus kaikista aloittaneista 3 vuotta 3,5 vuotta 4 vuotta 4,5 vuotta 5 vuotta 5,5 vuotta Aloittaneet 2007 lkm Aalto-yliopisto 6,40 % 7,30 % 9,10 % 11,00 % 14,30 % 17,10 % 1 929 Helsingin yliopisto 4,40 % 5,40 % 6,90 % 8,00 % 12,00 % 15,60 % 3 096 Itä-Suomen yliopisto 6,10 % 7,60 % 11,10 % 13,40 % 21,70 % 25,40 % 1 785 Jyväskylän yliopisto 11,20 % 13,30 % 16,40 % 19,30 % 25,30 % 29,70 % 1 800 Kuvataideakatemia 38,50 % 53,80 % 61,50 % 61,50 % 61,50 % 69,20 % 39 Lapin yliopisto 4,90 % 7,00 % 9,70 % 12,40 % 21,10 % 26,00 % 531 Lappeenrannan tekn. yliopisto 15,50 % 19,80 % 22,60 % 25,40 % 29,00 % 33,20 % 678 Oulun yliopisto 3,50 % 4,50 % 7,50 % 9,80 % 16,60 % 21,20 % 1 710 Sibelius-Akatemia 9,30 % 9,30 % 14,80 % 18,50 % 24,10 % 27,80 % 162 Svenska handelshögskolan 14,40 % 17,80 % 22,00 % 25,40 % 31,40 % 37,30 % 354 Tampereen tekn. yliopisto 2,70 % 4,50 % 6,20 % 8,70 % 11,70 % 10,80 % 1 056 Tampereen yliopisto 6,90 % 8,40 % 11,20 % 14,10 % 20,40 % 24,00 % 1 515 Teatterikorkeakoulu 33,30 % 33,30 % 46,70 % 53,30 % 73,30 % 80,00 % 45 Turun yliopisto 6,00 % 7,90 % 10,10 % 11,60 % 18,40 % 22,20 % 1 902 Vaasan yliopisto 9,00 % 10,90 % 14,20 % 16,60 % 24,60 % 30,20 % 615 Åbo Akademi 5,30 % 6,30 % 7,70 % 9,70 % 15,00 % 18,40 % 603 Yhteensä 6,70 % 8,30 % 10,80 % 13,00 % 18,70 % 22,20 % 17 820 23

Eri tieteenaloilla läpäisy vaihtelee voimakkaasti (taulukko 33). Luonnontieteiden 450 aloittaneesta noin 11 % oli suorittanut maisterintutkinnon viidessä vuodessa. Yhteiskuntatieteissä viiden vuoden läpäisyaste oli 18,6 %. Kasvatustieteissä viiden vuoden läpäisy oli puolestaan 46,7 %. Taulukko 33. Vuonna 2007 uusien opiskelijoiden maisterin tutkintoon tähtäävien opintojen läpäisy Itä-Suomen yliopistossa* aloittain (Vipunen). Alkuperäisessä tutkintolajissa tutkinnon suorittaneiden osuus kaikista aloittaneista 3 vuotta 3,5 vuotta 4 vuotta 4,5 vuotta 5 vuotta 5,5 vuotta Aloittaneet 2007 lkm Itä-Suomen yliopisto 6,10 % 7,60 % 11,10 % 13,40 % 21,70 % 25,40 % 1 785 Humanistinen 1,40 % 1,40 % 1,40 % 2,70 % 8,20 % 9,60 % 219 Kasvatustieteellinen 9,80 % 10,90 % 17,40 % 22,80 % 46,70 % 53,90 % 267 Kauppatieteellinen 5,10 % 7,70 % 10,30 % 12,80 % 20,50 % 26,30 % 114 Luonnontieteellinen 2,60 % 3,90 % 5,30 % 6,60 % 11,20 % 13,30 % 450 Lääketieteellinen 2,90 % 2,90 % 105 Maatalous-metsätiet. 4,50 % 4,50 % 4,50 % 4,50 % 9,10 % 9,10 % 66 Psykologian 20,00 % 20,00 % 20,00 % 20,00 % 40,00 % 40,00 % 15 Teologinen 15,00 % 15,00 % 20,00 % 20,00 % 30,00 % 30,00 % 60 Terveystieteiden 18,90 % 22,60 % 35,80 % 41,50 % 49,10 % 54,70 % 159 Yhteiskuntatieteell. 6,20 % 8,80 % 11,50 % 12,40 % 18,60 % 22,70 % 330 *Vanhat tilastot on yhdistetty takautuvasti, eli Kuopion, Joensuun ja Savonlinnan kampukset yhdistetty Itä-Suomen yliopistoksi (Vipunen). Itä-Suomen yliopistossa vuosina 2008-2012 alemman korkeakoulututkinnon suorittaneista 53 % oli tavoitteena korkeampi tutkinto (taulukko 34). Kauppatieteissä ja metsätieteissä korkeampaa tutkinto tavoitteli yli 80 % alemman korkeakoulututkinnon suorittaneesta. Monilla muillakin aloilla %- osuudet vaihtelevat 70 % molemmin puolin. Humanistisessa ja farmasian koulutuksessa %-osuus on alhainen, koska kandintutkinto tarjoaa jo työelämäpätevyyden. Taulukko 34. Itä-Suomen yliopistossa alemman korkeakoulututkinnon 2008-20012 suorittaneiden jatko-opinnot; tavoitteena korkeampi kuin suoritettu tutkinto (Tilastokeskus). Alempi korkeakouluaste 1 Tutkinnot Luonnonva yhteensä ra-ala 87 Luonnontieteel linen 88 3 Kaupan Maatalous-jmetsätiet. hallinnon ala 82 Yhteiskun tatieteell. 86 Kauppatie teellinen 5 Sosiaalija terveysala 84 Terveystie teiden 7 93 Farmasian Humanisti nen ja opetusala 75 Teologinen 76 80 Humanisti nen Kasvatustie teellinen 83 Psykologian Tutkinnon suorittaneita yhteensä 3096 343 288 55 607 470 137 813 197 616 1333 78 397 834 24 Joista opiskelijoita 63,1 84,0 82,6 90,9 84,2 82,1 91,2 43,7 79,7 32,1 59,9 89,7 83,9 45,1 83,3 Tavoite:korkeampi tutkinto kuin suoritettu tutkinto 53,0 71,4 69,4 81,8 75,8 73,8 82,5 35,1 73,6 22,7 48,8 76,9 68,5 36,2 70,8 Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneista 9,6 % oli tavoitteena korkeampi tutkinto. Näin on erityisesti lääketieteissä (26,7 %) ja sosiaali- ja terveysalalla (16,8 %). Yli 10 % jatko-opiskelijoiden osuuteen pääsevät myös luonnontieteistä, metsätieteistä ja luonnonvara-alalta valmistuneet. Taulukko 35. Itä-Suomen yliopistossa ylemmän korkeakoulututkinnon 2008-2012 suorittaneiden jatko-opinnot; tavoitteena korkeampi kuin suoritettu tutkinto (Tilastokeskus). Ylempi korkeakouluaste Tutkinnot yhteensä 87 Luonnontie teellinen 1 Luonnonvaraala 88 Maatalousmetsätiet. 3 Kaupan ja hallinnon ala 82 Yhteiskunt atieteell. 86 Kauppatiet eellinen 5 Sosiaalija terveysala 84 Terveystie teiden 90 Lääketie 93 teellinen Farmasian 7 Humanisti nen ja opetusala 75 Teologin en 76 Humanis tinen 80 Kasvatusti eteellinen 83 Psykologia n Tutkinnon suorittaneita yhteensä 6329 1355 1138 217 1183 948 235 1782 676 890 216 2009 225 638 1081 65 Joista opiskelijoita 19,8 26,8 27,6 22,6 16,9 17,0 16,6 25,0 16,3 32,4 22,2 12,3 17,8 16,8 8,0 20,0 Tavoite:korkeampi tutkinto kuin suoritettu tutkinto 9,6 14,2 14,9 10,6 5,8 6,8 2,1 16,8 7,2 26,7 5,6 2,5 3,6 3,8 1,3 6,2 24