KESTÄVÄN KASVUN MALLI - KANSAINVÄLINEN TUTKIMUSHANKE HANKESUUNNITELMA

1 (26) KESTÄVÄN KASVUN MALLI - KANSAINVÄLINEN TUTKIMUSHANKE HANKESUUNNITELMA

Sisällys 1 Johdanto: Hankkeen tausta, päämäärä ja tulos... 5 2 Projektin laajempi tausta, sisältö ja eteneminen... 7 3 Projektin osien ja tulosten tarkempi erittely... 10 4 Aikataulu... 11 5 Resurssit ja organisaatio... 11 6 Kustannusarvio ja sen aikataulutus... 11 7 Laadunvarmistus, tulosten hyväksyminen ja maksuaikataulu... 13 Liite 1: Towards a Sustainable Growth Model in the New Global Context... 16 Liite 2: Brief CV Backgrounds of the Research Group... 22

5 (26) 1 Johdanto: Hankkeen tausta, päämäärä ja tulos Kyseessä on osapuolten yhteinen selvityshanke, jonka tausta ja päämäärä on: (1) Tukea Suomen hallituksen tulevaisuusselonteon käynnistämää laaja-alaista prosessia Suomen kestävän kasvun ja hyvinvoinnin mallista tässä tehdyn kansainvälisen tutkimustyön kautta. (2) Luoda kansainvälisesti korkeimman tason analyysiä ja synteesiä uudesta kansainvälisestä kehyksestä, johon kasvun mallien tulee vastata. Tämä tapahtuu hahmottamalla uutta toimintaympäristöä (i) luoden uutta kehityksen ymmärtämisen teoreettista kehikkoa, (ii) tehden muuttuvaa maailmantalouden toimintaympäristöä valaisevista valikoiduista case studeista analyysit, (iii) synnyttäen uutta ajattelua miten tällaisessa maailmassa kestävän kasvun eri osateemoihin voidaan luoda uusia ratkaisuja sekä (iv) vetäen tältä pohjalta lopulta yhteen uuden kestävän kasvun mallin politiikkasuosituksia. Yhteys Suomen hallituksen tulevaisuusselonteon prosessin kanssa varmistetaan dialogilla kansainvälisen yhteishankkeen Ohjausryhmän sekä suomalaista selonteon valmisteluprosessia varten nimitettävän ohjausryhmän kanssa (niissä molemmissa ovat edustettuina valtioneuvoston kanslia, Suomen Akatemia, Tekes ja Sitra). Dialogisen prosessin ajallista etenemistä kuvaa seuraava pääministerin johdolla asetetun prosessin kuvaus: Suomen kasvun malli Pääministeri ja VNK asettanut Ministerityöryhmä PH & Manuel Castells Ohjausryhmä Tulevaisuusselonteon ohjausryhmä Kansainvälinen huippuryhmä Tulevaisuusselonteko Kestävä kasvu ja hyvinvointi 0v 1v 2v 3v Kestävän kasvun malli Suomen malli PM ja VNK lanseeraa, yhdessä Sitra, Tekes, Akatemia Huippufoorumi: Kansainvälisen huippuryhmän ja Suomen huipputason dialogi Kv huippuryhmän teos draft Tulevaisuusselonteon väliraportit Huippufoorumi: Kansainvälisen huippuryhmän ja Suomen huipputason dialogi Kv huippuryhmän teos draft Tulevaisuusselonteon julkaisu Huippufoorumi: Kansainvälisen huippuryhmän ja Suomen huipputason dialogi Tulevaisuusselonteon ja mahdolliset muut follow-upit

6 (26) Ohjausryhmä ja tulevaisuusselonteon ohjausryhmä orkestroivat myös tulevaisuusselonteon ja tutkimushankkeen kannalta hyödyllisiä foorumeita ja kuulemisia, tuoden näin yhteiskunnallisten päätöksentekijöiden kanssa yhteen eri taustaryhmiä (esimerkiksi tiedemaailma, talous, nuoret). Kansainvälisen selvitystyön toteuttaa yhteistyössä hankkeen osapuolten kanssa kovimman tason kansainvälinen ryhmä, jota johtavat professori Pekka Himanen ja professori Manuel Castells (tarkemmin alla). Jatkuvaa vuorovaikutusta voi kuvata seuraavalla dynamiikalla: Tuotosten näkökulmasta katsottuna hankkeen 5 tärkeintä kontribuution lajia tulevaisuusselonteon prosessille voi tiivistää näin: (1) Suomen tulevaisuusselonteon kontribuutiot ohjausryhmän kautta Välittömästi tutkimustulosten valmistuttua sisällölliset kontribuutiot ja vuorovaikutus Suomen tulevaisuusselonteon prosessin kanssa ohjausryhmän kautta: käsitteellinen kehikko, kansainväliset caset, osateemat sekä policy implications. Pääfokuksena dialogissa on aina kysymys Suomen kannalta. (2) Suomen kasvun malli -prosessi Ohjausryhmän ja tulevaisuusselonteon ohjausryhmän tärkein tehtävä on luonnollisesti yhdessä pohtia uudistetun Suomen mallin kannalta tärkeimpiä haasteita ja näkökulmia. Siksi ohjausryhmän ja tulevaisuusselonteon ohjausryhmän ytimessä on Suomen kasvun mallin prosessi, jossa on tärkeää organisoida myös muiden tahojen ja asiantuntemusten edustajien kuulemista sekä yhdessä analysoida näiden seurauksia Suomen mallille. (3) Huippufoorumit: Yhteiskunnalliset Suomen tulevaisuus -huippufoorumit Uuden kestävän kasvun mallin synnyttämisen tulee luonnollisesti olla luonteeltaan laajasti yhteiskunnallisesti kuunteleva, keskustelunavauksia tekevä ja osallistava. Tätä varten järjestetään vuosittain Suomen tulevaisuuden kasvun mallia käsittelevä Huippufoorumi, jossa suomalainen ja kansainvälisen ryhmä kohtaavat koko yhteiskuntamme eri osia laajasti. Kyse on korkeimman profiilin pääministerijohtoisesta foorumista. (4) Muut foorumit: mm. akateemiset foorumit Hanke kontribuoi lisäksi mm. järjestämällä akateemisia foorumeita suomalaisen tiedemaailman kanssa sekä suomalaista tiedettä kansainvälistäen (tällaisia yliopistollisia foorumeita järjestetään vähintään kymmenen). Näin luodaan molemminpuolisesti hyödyllistä yhteistyötä suomalaisen yliopistomaailman kanssa sekä vahvistetaan suomalaisten tutkijoiden kannalta tärkeitä yhteyksiä kansainvälisesti johtaviin yliopistoihin, kuten UC Berkeley, Stanford, University of Southern California, Oxford sekä muualla maailmassa, jossa yhteydet eivät ole perinteisesti vielä yhtä vahvoja (esim. Aasia, Latinalainen Amerikka ja Afrikka). Lisäksi muiden yhteiskunnan alojen kanssa fokusoituja foorumeita, esimerkiksi innovaatio-, talous- ja yrittäjämaailman.

7 (26) (5) Kirjalliset tuotokset Hanke synnyttää myös kansainvälisesti korkeimman tason tutkimustyön akateemisen julkaisun kirjana (lisäksi sen osat ovat jo valmistuessaan suomeksi julkaistavia). Tämän tutkimustyön kautta Suomen malli asettuu kansainväliseen kontekstiin. Globalisoituvassa maailmassa Suomen on tunnettava yhä laajemmin myös muuttuva kansainvälinen toimintaympäristö ja lisäksi on tärkeää että suomalaiseen keskusteluun tuodaan myös sen ulkopuolisia näkökulmia. Toisaalta kansainväliset kirjalliset julkaisut nostavat tämän suomalais-kansainvälisen prosessin tulokset kansainvälisesti näkyvästi referenssipisteeksi ja keskusteluun. 2 Projektin laajempi tausta, sisältö ja eteneminen Globaalin talouskriisin seurauksena maailmanlaajuisesti isoimmaksi kysymykseksi on noussut: Mikä on tie tästä eteenpäin, mikä on tulevaisuuden laaja-alaisesti kestävämpi kasvun malli ja sen arvoperusta? Tämä yhdistyy talouskriisin lisäksi uusiin, isoihin haasteisiin liittyen kasvun mallista, joka on kestävä myös ympäristön ja hyvinvoinnin kannalta, aivan kuten Suomen hallituksen tulevaisuusselonteon tiedotteessa 9.11.2011 todetaan. Castellsin (2000 2004) ja Himasen (2010) teoreettisemman kehyksen kautta ilmaistuna voi täydentää, että kyse on isosta murroksesta koko produktion (talouden), reproduktion (ml. hyvinvointivaltio) ja kulttuurin (identiteetin) järjestelmissä. Erityisen vähän on ymmärretty muutosta viimeksi mainitulla kulttuurin/identiteetin tasolla, vaikka silloin kun kulttuuri/identiteetti ei linkity rakentavasti kasvun malliin, ihmiset eivät koe kehitystä omakseen ja tuloksena on sitä voimakkaasti vastustavia resistanssi-identiteettejä: esimerkkejä tästä ovat vaikka Etelä-Euroopan kadut täyttäneet välillä väkivaltaisetkin mielenosoitukset ja toisaalta äärinationalististen liikkeiden nousu useissa Euroopan maissa 15 30 % äänestyskannatukseen. Syvenevässä talouskriisin kontekstissa olisi jopa mahdollista jos emme pysty luomaan rakentavammalle pohjalle kestävän kasvun mallia johon ihmiset kokevat voivansa olla identiteetiltään ja arvoiltaan osallisia että tämä voisi johtaa Suuren laman tapaan syvenevään ksenofobiaan ja jopa väkivaltaisiin jännitteisiin. Lopulta globaalissa paradigmanmuutoksessa on joka tapauksessa kyse talouden lisäksi myös kulttuurisesta arvomaailman murroksesta. Käynnissä on itse asiassa suuri paradigman murros: teollisen ajan jälkeen etsitään uutta tietä eteenpäin. Ja tämän uuden laaja-alaisen kasvun mallin luominen on mahdollista vain perusteellisen ja tarkan, kansainvälisesti korkeatasoisimman uuden toimintaympäristömme analyysin sekä näiden tulosten synteesin kautta. Ilman tällaista kansainvälisesti korkeimman tason tutkimuspohjaa ei voi uskottavasti rakentaa kestävää suomalaisen kasvun tulevaisuuden mallia. Tämän vuoksi on lähdetty tekemään yhteisesti tässä kuvattu selvityshanke, yhteistyössä maailman johtavan tason tutkimusryhmän kanssa, jota vetävät professori Pekka Himanen ja professori Manuel Castells (koko ryhmän kuvaus alla). Tässä ryhmässä yhdistyvät poikkeuksellisen laaja-alaisesti teeman edellyttämät ekspertiisitaustat sekä aidosti monikulttuurinen ymmärrys globaalista kehityksestä, kun ryhmän jäsenet edustavat Euroopan ja Amerikan lisäksi maailmantalouden nousevia alueita Aasiaa, Latinalaista Amerikkaa ja Afrikkaa ja erityisesti niiden kaikkein isoimpia menestystarinoita, joiden kautta näiden alueiden nousun merkitystä ja mahdollisuuksia myös Suomelle voidaan arvioida. Lisäksi on lähdetty siitä, että tämän mittaluokan kysymyksissä ei toimijana voi olla pelkkä ad hoc - kokoelma toisistaan erillisiä tutkijoita vaan tutkijoiden on näin kokonaisvaltaisessa haasteessa pysyttävä toimimaan oikean akateemisen tutkimusryhmän tapaan eli tiedetään jo aiemmasta että ryhmä pystyy yhdessä toisiaan tukien synnyttämään enemmän isojen kysymysten analyysissä ja tulee myös tekemään kansainvälisissä yliopistollisissa yhteenkokoontumisissaan konkreettisesti yhdessä tutkimustyötä. Aivan erikseen on vielä pidetty kriteerinä varmistaa, että ryhmässä on kova ydin jossa yhdistyy kansainvälisesti oman alansa johtavaan tutkimukseen osoitetusti jo perusteellinen aiempi ymmärrys Suomen mallista: tutkimusryhmän jäsenistä kolme on julkaissutkin Suomen mallista perusteellisia aiempia analyyseja, kuten Castells ja Himanen (esim. The Information Society and the Welfare State: The Finnish Model, Oxford University Press) ja Saxenian (A Fugitive Success: Finland s Economic Future).

8 (26) Kansainvälisen tutkimusryhmän kokoonpano ja taustat (ks. liite tarkemmiksi kuvauksiksi) Professori Pekka Himanen on kansainvälisesti tunnetuimpia informaatioajan tutkijoita, jonka aihetta käsitteleviä kirjoja on käännetty yli 20 kielelle Amerikasta Aasiaan. Hänen työnsä laajasta vaikutuksesta kertoo myös se, että hän on toiminut useiden kansainvälisesti johtavien tulevaisuusryhmien vetäjänä ja jäsenenä, esimerkiksi Maailman talousfoorumin ryhmissä. Professori Manuel Castells on verkostoyhteiskunnan johtava analysoija. Hän on yksi maailman siteeratuimmista yhteiskuntatieteilijöistä, jonka työn merkitystä on verrattu jopa Marxiin ja Weberiin. Hänen vaikutusvaltaisiin teoksiinsa kuuluvat mm. trilogia The Information Age sekä yhdessä Himasen kanssa kirjoitettu The Information Society and the Welfare State: The Finnish Model (Oxford University Press). Teoksia on käännetty yli 20 kielelle. Professori AnnaLee Saxenianiä voidaan perustellusti kutsua maailman johtavaksi Piilaakson mallin auktoriteetiksi. Hän työskentelee Piilaaksossa Berkeleyn yliopistossa, sen Information Schoolin dekaanina. Hänen laaja julkaisutuotantonsa innovaatioaiheesta sisältää mm. kirjat Regional Advantage: Culture and Competition in Silicon Valley and Route 128 ja The New Argonauts: Regional Advantage in the Global Economy. Piilaakson lisäksi ne ovat samalla perusteellisin analyysi siitä, miten johtavat innovaation globaalit verkostot toimivat. Professori You-tien Hsing on Aasian nousevien talouksien kehityksen kansainvälisesti johtavia eksperttejä. Hänen vaikutusvaltaisiin kirjoihinsa kuuluvat Making Capitalism in China: The Taiwan Connection ja The Great Urban Transformation: Politics of Land and Property in China. Hsingillä on ensikäden tuntemus aasialaisten kehitysmallien dynamiikasta. Professori Fernando Calderon on YK:n tunnetuimman kehitysmallien indeksin eli Human Development Indexin keskeisimpiä asiantuntija-neuvonantajia. Hän on julkaissut yli 20 teosta aiheeseen eri tavoin liittyen. Hänen moniin kunniatehtäviinsä kuuluvat mm. Executive Secretariat of the Latin American Council of Social Sciences (CLACSO) sekä Advisor for the Economic Commission for Latin America and the Caribbean (ECLAC). Professori Nico Cloete on Director of the Center for Higher Education in Cape Town sekä Oslon yliopiston vieraileva professori. Cloeten erityisaluetta on Etelä-Afrikan oman kehitysmallin lisäksi yleisesti keskeinen kysymys siitä, mikä rooli oppimismaailmalla on kehitysmallien pohjana. Cloete on sekä julkaissut aiheesta paljon että ollut aktiivisesti mukana käytännön policy-työssä. Professori Isidora Chacon Alvarezin erityisalueensa hankkeessa on hyvinvointivaltion itsensä uudistumisen teema ja käytännön haasteet. Hän on ollut myös paljon mukana käytännön uudistustyössä, mikä tuo käytännön policy-näkökulmalle tarpeellisen taustan. Professori Alvarez toimii myös hankkeen yhteisen datan kokoamisesta vastaavana tutkijana. Tutkimustyön eteneminen ja taustoitus Kansainvälisen tutkimushankkeen kaksi toisiinsa kietoutuvaa pääelementtiä ovat seuraavat: (1) Analyysi: Analyysi uudesta kansainvälisestä kehyksestä, johon taloudellisesti, hyvinvoinnillisesti ja ekologiseseti kestävien kasvun mallien tulee vastata. Tähän liittyen luodaan uutta kehityksen ymmärtämisen käsitteellistä kehikkoa. Sitä täydennetään tekemällä uutta maailmantaloutta heijastavista valikoiduista case studeista empiiriset analyysit. Näitä ovat uuteen vaiheeseen tullut Piilaakso ja luonnollisesti perusteellisena analyysinä Suomen itsensä malli. Lisäksi tehdään empiiriset case studyt valikoiduista uutta maailmantalouden toimintaympäristöä heijastavista esimerkeistä, jotta voidaan ymmärtää myös uusien maanosien talouksien nousun tuomia markkinoiden mahdollisuuksia Suomen tulevalle kasvulle (Latinalaisen Amerikan mahdollisuudet sen suurimman menestystarinan eli Chilen kautta, Afrikan mahdollisuudet sen suurimman menestystarinan eli Etelä-Afrikan kautta). Osateemoina tehdään selvitykset seuraavista hallituksen Tulevaisuusselonteon asetuksessa Suomen tulevaisuudelle erityisen keskeisiksi nostetuista teemoista, kokoajinaan tutkimusryhmän kunkin osa-alueen spesialistit: sosiaalisesti kestävä kasvu (human development), uudistettu hyvinvointivaltio (the welfare state in the information age), laajennettu yrittäjyys

9 (26) (entrepreneurialism) sekä laajennettu innovaatiotalous (informational development) sekä teorian vieminen käytännön politiikaksi (agency). Näiden pohjalta esitetään kootusti analyysi politiikkasuosituksista taloudellisesti, hyvinvoinnillisesti ja ekologisesti kestävän kasvun mallille. (2) Synteesi: Kestävän kasvun mallin osateemojen, case studien ja politiikkasuositusten analyysit voivat hyödyttää aidosti vain, jos niillä on yhtenäinen kehys ja teoreettinen perusta. Siksi koko analyysi nojaa uutta globaalia tilannetta erittelevän teoreettisen synteesin varaan. Synteesi ja analyysi täytyy käytännössä toteuttaa yhtäaikaisesti ja päällekkäin vuorovaikutuksessa toistensa kanssa. Synteesityö käsittelee myös lähes kaikissa olemassa olevissa tulevaisuushankkeissa sivuutettua arvomaailman murroksen kysymystä, liittyen mm. edellä mainittuun kulttuurin/identiteetin komponenttiin, sillä lopulta kasvun mallien täytyy nojata kestävälle arvoperustalle. Yllä kuvattua voi vielä lisätaustoittaa erittelemällä tutkimushankkeessa neljä toisiinsa kietoutuvaa komponenttia. Näin eritellen ilmaisten tutkimushankkeen tehtävä on hahmottaa uutta toimintaympäristöä: (i) Luomalla sen ymmärtämiseksi uutta kehityksen ymmärtämisen teoreettista kehikkoa (tämä on liitteen 1 kohta 'conceptual framework papers'), jotka muodostavat ensin alustavan teoreettisen kehyksen. Vaiheiden (ii)-(iii) pohjalta tämä sitten tarkennetaan tutkimuksen syntetisoivaksi teoreettiseksi kehykseksi. (ii) Tekemällä muuttuvaa maailmantaloutta valaisevista valikoiduista case studeista empiiriset analyysit. Case studies valinnoille on suorat uutta maailmantaloutta heijastavat perusteet ja niiden analyysissä hyödynnetään conceptual papers -kehikkoa: - Suomen malli on tietysti kaiken ydin (ja sen asiantuntemusta edustavat Himanen, Castells, Saxenian) - Piilaakson kohdalla on tärkeää havaita, että Piilaakso on uudistunut merkittävästi viimeisen vuoden-parin aikana laajentuen mm. kestävän kasvun mallin kannalta olennaisiin ekologisiin ja hyvinvoinnin innovaatioihin ja yrittäjyyteen. Piilaakso ei ole enää sama 'vanha' Piilaakso, jonka tunsimme. Ja meille olennaisesti uudistunut Piilaakso on esimerkki talouden kasvun lähteiden uudistamisesta ja Piilaakso onkin edelleen maailman vahvimpia talouden moottoreita ja kuvaa amerikkalaista kasvun mallia (Saxenian) - Aasian nousu heijastaa maailmantalouden painopisteen muutosta ja kuvaa sitä, kuinka uusi haasteemme ulottuu myös innovatiivisen yrittäjyyden alueelle ja innovatiivisuutena julkisten palvelujen toteutuksessa (Hsing) - mutta kuten Castells ja suomalaisten vientiyritysten valistuneimmat johtajat ovat erityisesti korostaneet keskustelusta on sivuutettu keskeinen tosiasia, että maailman talouden muutos ei rajoitu yksinkertaisesti Aasiaan vaan nousevia markkinoita ovat myös Latinalainen Amerikka sekä Afrikka, joiden nousun merkitystä analysoimme niiden kahden suurimman menestystarinan kautta (Chile - Castells ja Etelä-Afrikka - Cloete). Case studyt ovat siis globaalin toimintaympäristömme ymmärtämistä. (Nämä ovat liitteen 1 kohta 'case studies'.) (iii) Synnyttämällä uutta ajattelua miten tällaisessa maailmassa kestävän kasvun eri osateemoihin voidaan luoda uusia ratkaisuja. Tutkimus käsittelee suoraan Suomen tulevaisuuden kestävän kasvun mallin haasteiden kannalta olennaisia avainteemoja, kuten hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus, talouden laaja-alaisempi elinvoimaisuus, arvomaailman/identiteetin rooli, politiikkasuositukset jne. Suomen tuleva 'malli' ei siis perustu mitenkään pelkästään tai suoraan case studeihin. Ne ovat globaalin toimintaympäristömme ymmärtämistä mutta meidän Suomen mallimme aineksia ei voi ottaa suoraan mistään jo valmiina. On ymmärrettävä nykyisyys ja luotava uuden ajattelun kautta tulevaisuuden aineksia. (Ks. osateemojen luetteloksi liitteen 1 kohta 'Issues'.) (iv) Vetämällä tältä pohjalta lopulta yhteen uuden kestävän kasvun mallin politiikkasuosituksia. Tutkimukselle kuuluu luonnollisesti normaali akateeminen autonomisuus ja juuri suomalaisen keskustelun ulkopuolelta näkökulmia nostamalla se saakin merkittävästi arvonsa. Samalla jotta kansainvälinen tutkimustyö olisi mahdollisimman hyvin vuorovaikutuksessa tulevaisuusselonteon Suomen kestävän kasvun mallin pohdinnan kanssa, tehdään koko tämän tutkimuksen pohjalta myös analyysi konkreettisista kestävän kasvun mallin politiikkasuosituksista. (Liitteen 1 kohta 'Conclusions: strategies and policy recommendations'.) Tutkimushankkeen kaikki kirjalliset tuotokset on taustoitettu ja lueteltu tarkemmin Liitteessä 1.

10 (26) 3 Projektin osien ja tulosten tarkempi erittely Projektin erittely Kokonaistyömäärä: Vastuuhenkilö: Työpaketin kuvaus: Case studies, osateemat, policy implications, conceptual papers 56 htkk + 35kk palkattomana, yht. 91 htkk Professori Pekka Himanen Case studies, osateemat, policy implications, conceptual papers Kuvaus: Riippuvuudet: Vastuuhenkilö: Työntekijät: Työmäärä: Case studies, osateemat, policy implications, conceptual papers (teoreettisen kehikon synteesi) em. mukaisesti. Mainitut osat rakentavat toistensa varaan edellä kuvatulla tavalla. Professori Pekka Himanen Luetellaan muut tehtävään osallistuvat työntekijät: - Professori Manuel Castells - Professori AnnaLee Saxenian - Professori You-tien Hsing - Professori Fernando Calderon - Professori Nico Cloete - Professori Isidora Chacon Alvarez Tehtävään käytetty työmäärä yhteensä: 56 htkk + 35kk palkattomana, yht. 91 htkk - Prof. Himanen: 21kk + 3kk palkattomana - Prof. Castells: 6kk, joista 4kk palkattomana - Prof. Saxenian: 6kk, joista 4kk palkattomana - Prof. Hsing: 6kk, joista 4kk palkattomana - Prof. Calderon: 6kk, joista 4kk palkattomana - Prof. Cloete: 6kk, joista 4kk palkattomana - Prof. Alvarez: 12kk + 12kk palkattomana Aikataulu: 10/2011 10/2013 Matkat: Luettelo tehtävän vaatimista matkoista ja niiden kustannuksista: Kv-ryhmän 1. työjakso ja kokoontuminen Helsingissä lennot, matkat ja muut kulut 30 000 (kirjanpidollisesti jo toteutuneet) Kv-ryhmän 2. työjakso ja kokoontuminen Helsingissä lennot, matkat ja muut kulut 50 000 (kansainvälisen ryhmän lennot tulevat useista maanosista: 6 business-luokan lentoa on 6x6 000 euroa + työskentelyjakson ajan majoitus 10 000 euroa + loput tilakuluihin ja oheiskuluihin) Tulos: Yksilöi ja luettele tehtävässä syntyvät tulokset: Täysi kuvaus tuloksista on eritelty liitteessä kirjallisten julkaisujen luettelona. Tässä kuvataan hankkeen hallinnollisen erittelyn kannalta luonnolliset tekniset välipisteet. - Case studies valmiit 24.10.2012 (liitteen 1 mukaiset kirjalliset tuotokset myös suomeksi käännettynä) - Conceptual framework papers ja osateemojen/issues analyysit valmiit 1.11.2012 (liitteen 1 mukaiset kirjalliset tuotokset myös suomeksi käännettynä) - "Suomen kasvun malli"-huippufoorumi 11/2012, jossa siihenastisen tutkimuksen tulokset esitellään (huippufoorumin tuotoksena on live-foorumin lisäksi myös sen videotaltiointi Internetiin)

11 (26) - Analyysin policy implications manuscript valmis 24.3.2013 (liitteen 1 mukainen kirjallinen tuotos 'Conclusions: strategies and policy recommendations' myös suomeksi käännettynä) - "Suomen kasvun malli"-huippufoorumi 10/2013 (huippufoorumin tuotoksena on live-foorumin lisäksi myös sen videotaltiointi Internetiin) 4 Aikataulu Lokakuu/2011 "Suomen kasvun malli" -huippufoorumi kv ryhmän kanssa Helsingissä Case studies -analyysien valmistelu alkaa Conceptual papers pohjustus alkaa vuorovaikutuksessa em. kanssa (luoden lopulta tutkimuksen em. synteettistä teoreettista kehystä) Maaliskuu/2012 Kv ryhmän yhteinen työskentelyjakso case studies -datan analyysiksi University of Southern California, LA, jossa Castells professorina Himanen ja Castells ottavat samalla jatkotyöskentelyn USC, LA Osateemojen analyysi Marraskuu/2012 "Suomen kasvun malli" -huippufoorumi kv ryhmän kanssa Helsingissä, jossa myös osateemojen analyysit valmiit ja esitellään Policy implications -analyysi Joulukuu/2012 Huhtikuu/2013 Kv ryhmän yhteinen työskentelyjakso policy implications -analyysiksi Barcelonassa, jossa Castells professorina Policy implications -analyysi valmis Kirjan lopullinen toimitustyö Lokakuu/2013 "Suomen kasvun malli" -huippufoorumi kv ryhmän kanssa Helsingissä, jossa julkistetaan analyysityön kokonaistulokset 5 Resurssit ja organisaatio Vastuuhenkilö: Vastuuorganisaatio: Tutkimusryhmä: Ohjausryhmän jäsenet: Professori Pekka Himanen Sofos Oy (tutkimustyön toteuttajana) yllä kuvatun kokoonpanon mukainen asetetaan hankkeen alkaessa 6 Kustannusarvio ja sen aikataulutus Hyödyntämällä Sofos Oy:n kansainvälistä verkostoa ja investointeja aiheeseen sekä aiemmin että nyt tämän yhteishankkeen sisällä kansainvälisesti huipputason selvitystyö saadaan aikaan poikkeuksellisen alhaisilla kustannuksilla ja poikkeuksellisen korkeatasoisella tuotosten profiililla. Näihin tuotoksiin kuuluvat edellä kuvatun mukaisesti mm.: kansainvälisesti korkeimman tason tutkimustyön julkaisu (ja sen osat jo valmistuessaan suomeksi käännettyinä julkaistuina), kolme korkeimman tason huippufoorumia kansainvälisen ja suomalaisen työn välillä sekä tulosten näkyviin tuonti myös Suomen ulkopuolella johtavilla foorumeilla.

12 (26) Yhteisen selvityshankkeen ulostulon pääkohdat rakentuvat kansainvälisen ryhmän jatkuvalle tutkimustyölle, jota valmistelevat normaalin tutkimustyön lisäksi erikseen ryhmän yhteiset kansainväliset työjaksot: Helsingin kokoontumisten lisäksi University of Southern California'ssa (Los Angeles) sekä Barcelonassa (Castells on mainituissa yliopistoissa professorina). Tutkimushankkeen kustannukset muodostuvat näistä tutkimustyön palkkakustannuksista sekä kansainvälisen työn ja huippufoorumeiden kuluista alla tarkemmin eritellyllä tavalla. Ottaen huomioon miten mittavan luokan tutkimushankkeesta on kyse ja kuinka johtavan tason ryhmällä se toteutetaan, niin lopputuotokset saadaan poikkeuksellisen tiivistetyin kustannuksin. Vuositasolla kulut painottuvat alla kohdassa 7 kuvattua yksityiskohtaista prosessin juoksutusta seuraten näin: Vuosi 10/2011-10/2012- Yhteensä % Tutkimustyö (kk) 32 24 56 Palkkakulut (suorat) 158 000 113 000 271 000 Palkan sivukulut 83 740 59 890 143 630 53 % Muut sivukulut 178 888 127 939 306 826 74 % Muut kulut* 30 000 50 000 80 000 Yhteensä 450 628 350 829 801 456 Sofoksen investointi 50 000 50 000 100 000 Yhteensä investoinnilla 400 628 300 829 701,456 Lisäksi normaali ALV. On sovittu, että Sofos Oy hoitaa yksin koko yhteishankkeen hallinnoinnin. Hankkeella on erityisen kunnianhimoisena suomalais-kansainvälisenä yhteishankkeena yliopistollisia hankkeita vastaavan tason mittava hallinnollinen työ ja onkin siksi perusteltua että se toteutetaan koordinoidusti yhden vastuullisen osapuolen kautta. Palkkakulujen luvut on siten laskettu vallitsevan yliopistollisten tutkimushankkeiden standardin mukaisesti. Näin normaalien tutkimushankkeiden käytännön mukaisesti (kuten esimerkiksi Aaltoyliopistossa) Palkan sivukulujen vakioprosentti on 53 % ja muiden sivukulujen 74 % palkka- ja niiden sivukuluista. Muut sivukulut koostuvat mm. seuraavista kuluista: yhteishankkeen valmistelutyö on jo pelkästään tähän mennessä ollut 6kk hallinnollista kokopäivätyötä plus juridiset kulut plus talousarvion laskentakulut myös jatkossa hanke edellyttää erityisen tarkkaa juridista ja käytännöllistä hallinnointia, kuten julkisen hankintalain mukaisen hallinnoinnin kulut tarjouskilpailuineen jne. kansainvälinen kirjanpidollinen/taloudellinen hallinnointi auktorisoidun tilintarkastuksen toimittaminen vuosittain plus poikkeuksellisen tiivis ja suuri hallinnointityö liittyen ohjausryhmään projektin hallinnointi lisäksi erikseen neljän osapuolen suuntaan huippufoorumien järjestäminen (nämä ovat korkealta profiililtaan verrattavissa esimerkiksi siihen, kun Sofos oli järjestämässä lokakuussa 2011 Ihmisarvon päivää, jossa vieraina Desmond Tutu etc. ja foorumia oli sen eri vaiheissa valmistelemassa kuukausia kymmeniä ihmisiä) kansainvälisten workshopien organisointi (lennoista muihin kuljetuksiin, majoitukset, konferenssitilat etc.) sekä muiden foorumien valmistelut Suomen malli -prosessin hallinnointi laitekulut, datakulut (kaikki datankeräämiseen liittyvät kulut maksullisista analyyseistä/tietokannoista kirjallisuuskuluihin), tietoliikennekulut (kun eri puolilla maailmaa oleva ryhmä kommunikoi esim. puhelinkonferenssissa), tutkimusavustajan tai muun yleisavustajan käyttämisen kulut, tilakulut

13 (26) myös kansainväliset työpanokset aiheuttavat samat sivukulut sekä hallinnollisen työn Kohta Muut kulut kattaa käytännössä vain Huippufoorumien ja niihin liittyvän kansainvälisen tutkimusryhmän työskentely- ja ohjausryhmädialogijakson lentojen, majoituksen sekä tilojen kulut. (Ks. yllä: 6 hengen business-luokan lennot eri puolilta maapalloa = noin 6x6 000 + työjakson majoitus 10 000 + tilat & vastaavat oheiskulut.) Näiden lisäksi Sofos Oy vastaa yksin myös seuraavista yllä mainitut muut kulut ylittävästä osasta, johon sisältyy merkittävinä kuluerinä mm.: muista yhteiskokoontumisista syntyvät kulut (Los Angeles, Barcelona) muut matkakulut (esim. Himasen ja Castellsin keskinen lisätyöskentely, case studyn edellyttämä kenttätyöjaksoihin matkustaminen) sekä kaikki tässä mainittujen kirjojen tuotantokustannukset: käännöskulut, editointikulut, graafikkopalkkiot, avustajan käyttö, muut kirjan toimittamiseen liittyvät kulut ennakoimattomat muut harkintansa mukaiset kulut Käytännössä vain johtuen Sofos Oy:n investoinneista ja verkoston käytöstä kansainvälisesti huipputason selvitystyö saadaan aikaan poikkeuksellisen alhaisilla kustannuksilla ja poikkeuksellisen korkeatasoisella tuotosten profiililla, verrattuna mihin tahansa vastaavaan suomalaiseen tai kansainväliseen hankkeeseen. Rahoitusosuudet Yhteishankkeen budjetti jakautuu tarkemmin eriteltynä seuraavasti neljän rahoittajaosapuolen panostuksiin: Vuosi 10/2011-10/2012- Yhteensä Sitra 133 333 141 667 275 000 Tekes 133 333 141 667 275 000 Akatemia 133 333 16 667 150 000 Sofos 50 000 50 000 100 000 Yhteensä 450 000 350 000 800 000 Lisäksi normaalin maksukäytännön mukainen ALV. Eli summaten Rahoittajaosapuolten panokset ovat: Sitra 275 000 (plus alv) Tekes 275 000 (plus alv) Suomen Akatemia 150 000 (plus alv) Sofos Oy 100 000 Valtioneuvoston kanslia ei tee taloudellista investointia. Budjetin mukaiset osapuolten investointien maksupisteet on rytmitetty sopimuksen allekirjoittamisesta alkaen sen kulujen painottumisen sekä siitä valmistuvien päätuotosten mukaisesti seuraavan kuvauksen mukaisesti. 7 Laadunvarmistus, tulosten hyväksyminen ja maksuaikataulu Ohjausryhmä seuraa hankkeen etenemistä tässä hankesuunnitelmassa ja sen liitteissä kuvatun mukaisesti. Muiden Rahoittajaosapuolten (Sitra, Tekes ja Akatemia) maksuerät ovat Sofos Oy:lle sopimuksen allekirjoittamisesta alkaen, kulujen painottumisen sekä valmistuvien tuotosten mukaisesti seuraavat:

14 (26) 1. erä Sopimus allekirjoitettaessa, jolloin Sofos maksaa tutkimusryhmälle ensimmäisen tutkimusjakson palkat ja kulut jotta case studien datakeruu voidaan suorittaa nopeutetussa tahdissa, 150 000 euroa (plus alv) 03/12 Ohjausryhmän kokoontuminen, jossa nostetaan yhdessä Suomen malliin liittyviä isoimpia haasteita ja kysymyksiä. Aloitetaan myös Suomen malli -prosessi, johon kutsutaan mukaan myös muita tahoja ja asiantuntemuksia edustavia henkilöitä. (Alustava päivämäärä 1.3.2012.) 2. erä 21.3.2012, 150 000 euroa (plus alv), kun case studien datankeruutyö on tehty ja kansainvälinen ryhmä kokoontunut Los Angelesin workshopiin niiden analyysityöhön ja lähettänyt 18.3. mennessä väliraportin, joka kuvaa tutkimustyön teknisen vaiheen. 03/12 Ohjausryhmän kokoontuminen hyväksymään 2. maksuerä sille toimitetun väliraportin pohjalta, joka kuvaa tutkimustyön teknisen vaiheen. Alustava päivämäärä 21.3.2012. 04/12 Ohjausryhmän kokoontuminen, jossa keskitytään erityisesti kysymykseen mitä konkluusioita Suomen mallin kannalta on toistaiseksi noussut ja miten tämän analyysin viimeistelyä voidaan tukea. Samalla suunnitellaan jo yhdessä tulevaa marraskuun alun huippufoorumia, miten siitä saadaan maksimaalisen hyödyllinen. Pekka Himanen edustaa kv ryhmää. Alustava päivämäärä 3.4.2012. 3. erä 31.10.2012, 100 000 euroa (plus alv), kun case studyt on viimeistelty ja ne on ohjausryhmäkäsittelyn jälkeen hyväksytty (case studyt lähetetään ohjausryhmälle 24.10.2012 mennessä). 31.10.2012 Ohjausryhmän kokoontuminen case studien Suomen mallin prosessin kannalta olennaisten johtopäätösten kannalta. Pekka Himanen edustaa kv ryhmää. 4. erä: 1.1.2013, 100 000 euroa (plus alv), kun osateemojen analyysit ovat valmistuneet ja ne on 11/12 ohjausryhmän käsittelyn jälkeen hyväksytty ja kun sekä case studeja että osateemoja käsittelevä huippufoorumi on järjestetty marraskuun alussa 2012. 11/12 Ohjausryhmän kokoontuminen kansainvälisen huippuryhmän kanssa sen Helsingissä ollessa, nostaen Suomelle arvokkaita policy-kysymyksiä. Tähän kokoontumiseen voidaan mahdollisesti ottaa Ohjausryhmän lisäksi muitakin sopivaksi katsottuja asiantuntijoita dialogiin. 5. erä: 30.4.2013, 100 000 euroa (plus alv), kun tutkimusryhmä on kokoontunut työskentelemään Barcelonassa ja saanut sen pohjalta valmiiksi policy implications -analyysinsä sekä ne on ohjausryhmäkäsittelyn jälkeen hyväksytty (policy implications lähetetään ohjausryhmällle 23.4.2013 mennessä). 05/13 Ohjausryhmän kokoontuminen keskustelemaan toimitetun policy implications -aineiston pohjalta mitä ja kuka Suomessa voisi toimia näiden suositusten suhteen. Samalla valmistellaan kokonaistyön julkistavaa lokakuun huippufoorumia, yhdistäen sitä sopivalla tavalla valtioneuvoston tulevaisuusselonteon esittelyyn. Pekka Himanen edustaa kv ryhmää. 6. erä 10/13, 100 000 euroa (plus alv), kun päättävä Huippufoorumi on toteutettu ja Ohjausryhmä on sen hyväksynyt. 10/13 Ohjausryhmä hyväksyy viimeisen maksuerän kun huippufoorumi on toteutettu. Sopimuksen mukaisesti Sofos Oy laskuttaa kutakin muuta rahoittajatahoa eli Sitraa, Tekesiä ja Suomen Akatemiaa suoraan kutakin niiden rahoitusosuuden mukaisesti seuraavasti:

15 (26) Akatemia Tekes Sitra 1. erä: 50 000 50 000 50 000 2. erä: 50 000 50 000 50 000 3. erä: 33 333 33 333 33 333 4. erä: 50 000 50 000 5. erä: 50 000 50 000 6. erä: 16 667 41 667 41 667 Kaikkiin yllä oleviin lukuihin tulee lisäksi normaali ALV. Sofos Oy antaa muille osapuolille 31.12.2012 mennessä (30.11.2012 ulottuvan) sekä hankkeen lopuksi auktorisoidun tilintarkastajan lausunnon siitä, että maksujen perustana olevat kustannukset ovat todellisia, aiheutuvat kyseisestä projektista ja löytyvät yrityksen kirjanpidosta. Tämä eritellään hankesuunnitelmassa hyväksytyn budjettitaulukon tarkkuudella ja laskentaperusteilla eli palkka- ja muut kulut kerrottuna budjettitaulukon sivukulujen ja muiden sivukulujen prosenteilla.