OPAS Yrityshankkeet
SISÄLLYSLUETTELO 1. TUKIKELPOINEN YRITYS JA HANKKEEN SUUNNITTELU 2 SIVU 2. HANKKEEN VALMISTELEMINEN 3 3. MITKÄ OVAT HYVÄN YRITYSHANKKEEN TUNNUSMERKIT? 4 4. HANKESUUNNITELMA: HYVÄ SUUNNITTELU ON KAIKEN A JA O 5 5. YRITYSHANKEHAKEMUSTEN TÄYTTÄMINEN 6 6. MITÄ SEURAAVAKSI? 7 7. LEADER TUEN KÄYTTÖÄ KOSKEVIA EHTOJA 8 8. HYVÄKSYTTÄVÄT KUSTANNUKSET JA RAHOITUS 9 9. KEHITTÄMISYHDISTYS SEPRA RY:N YHTEISTYÖTAHOT 10 10. KEHITTÄMISYHDISTYS SEPRA RY:N YHTEYSTIEDOT 11 2
1. TUKIKELPOINEN YRITYS JA HANKKEEN SUUNNITTELU Kehittämisyhdistys Sepra ry:n kautta haettava Leader-tuki on tarkoitettu maaseutualueilla toimivien tai toimintaansa aloittavien yritysten toiminnan kehittämisen tukemiseen. Tukea voivat hakea Sepran toiminta-alueella sijaitsevat, alle 10 työntekijän mikroyritykset sekä maatalousyritykset alkaessaan harjoittaa tai harjoittaessaan muuta yritystoimintaa kuin maataloutta. Yritysten liikevaihdon tai taseen loppusumman tulee olla enintään 2 milj.. Sepran toiminta-alue kattaa kokonaisuudessaan Miehikkälän, Pyhtään sekä Virolahden. Hamina on toiminta-alueessa kokonaisuudessaan, mutta sen osalta tuki kohdennetaan pääasiassa keskustan ja teollisuusalueiden ulkopuolisille alueille. Kotkasta poissuljettuja alueita ovat kaava-alueet lukuun ottamatta Kaukolaa, Peippolaa, Saksalaa, Katajasuota ja Tiutisen kylää, joiden alueilla olevat yritykset voivat tukea hakea. Toiminta-alueeseen kuuluu myös Kouvolasta entinen Anjalankosken alue, jonka taajamista Myllykosken ja Inkeroisten alueet ovat niin kaupunkimaisia, että niiden alueiden yritystoimintaa ei suoraan tueta. Loviisasta entisen Ruotsinpyhtään alueelta mukaan kuuluvat ns. pohjoiset kylät. Hanke syntyy yleensä jonkin todetun tarpeen, ongelman tai epäkohdan pohjalta. On esimerkiksi kehittämisidea, joka vaatii toteutuakseen joukon toimenpiteitä. Idea muuttuu hankkeeksi viimeistään silloin, kun yrittäjä päättää lähteä hakemaan avustusta yrityksen investointeihin, kehittämiseen tai yritystoiminnan käynnistämiseen esimerkiksi Sepralta. Tämän oppaan tarkoituksena on auttaa yrittäjiä valmistelemaan yrityshanke rahoittajan vaatimusten mukaisesti. Opas sisältää vinkkejä Leader -hankkeen suunnitteluun sekä ohjeita hakulomakkeiden täyttöön. Leader -tuesta ja Sepran toiminnasta voi lukea enemmän Sepran esitteestä ja www.seprat.net sivuilta. Sepra tiedottaa rahoitushausta neljästi vuodessa alueen lehdissä vaikkakin yrityshankkeiden haku on jatkuva. 3
2. HANKKEEN VALMISTELEMINEN Hankeprosessi käynnistyy yleensä niin, että yrittäjä ottaa yhteyttä Sepran toimistolle Kehittämisideasta keskustellaan ensivaiheessa hankeneuvojan tai toiminnanjohtajan kanssa. Keskustelujen pohjalta yrittäjä käy työstämään hankesuunnitelmaa. Samanaikaisesti yrittäjä tekee yleensä yhteistyötä yrittäjäneuvojien tai kirjanpitäjän kanssa. Yrityksen hankkeesta tehdään kustannus- ja kannattavuuslaskelmat. Alkava yrittäjä toimittaa yrityksen perustamiseen liittyvät asiakirjat viranomaisille. Hanketuki myönnetään aina jo toiminnassa olevalle yritykselle. Yritystukihakemus Lnro 2305 täytetään yleensä Sepran ohjeistamana ja hakemus liitteineen jätetään Sepran toimistoon, jossa se vastaanotetaan ja tulee vireille. Toiminnanjohtaja kirjoittaa hankkeesta lausunnon, jossa tarkastellaan kehittämistoimia suhteessa Sepran kehittämisohjelmaan sekä LEADER -ohjelmaan. Ennen hallituskäsittelyä hakemuksesta keskustellaan Elinkeinoteemaryhmässä, joka arvioi hanketta asiantuntija-näkökulmasta. Sepran hallituksen kokouksessa hallitus päättää hakemuksen rahoituksesta. Hakemus lausuntoineen ja liitteineen toimitetaan Kaakkois-Suomen työvoima- ja elinkeino-keskukseen. Yrityshakemuksen käsittelyssä noudatetaan kaikissa vaiheissa tarkasti salassapitokäytäntöä. Yrittäjä saa hallituksen päätöksestä kirjallisen tiedon Sepran toimistolta ja myöhemmin Kaakkois-Suomen työ- ja elinkeinokeskukselta varsinaisen rahoituspäätöksen. ELY-keskukselle lähetetään kaikki hanke-esitykset, myös ne, joita ryhmä ei puolla. ELY -keskus on sidottu toimintaryhmän esitykseen rahoituksen myöntämisestä. Se ei siis voi myöntää Leader rahoitusta hankkeelle, jota ryhmä ei ole esittänyt avustuksen saajaksi. ELY -keskus voi ainoastaan erityisestä syystä poiketa toimintaryhmän esityksestä. Tällainen syy on esityksen säädösten tai Leader -ohjelman vastaisuus. 4
3. MITKÄ OVAT HYVÄN YRITYSHANKKEEN TUNNUSMERKIT? Hyvällä hankkeella on monta tunnusmerkkiä. Alla on lista tärkeimmistä tekijöistä, joita varsinkin rahoittajat mutta myös muut hankkeen käsittelyyn joillakin lailla osallistuvat yleensä edellyttävät: Selkeä tavoite: yrityksessä on jokin uudentyyppinen tehtävä tai ongelma, joka hankkeen toteuttamisella halutaan korjata tai parantaa. Yrityksen normaalia toimintaa ei julkisella hanketuella rahoiteta, vaan kyse on oltava yritystoiminnan kehittämisestä tai laajentamisesta tai aivan uuden toiminnan aloittamisesta. Tavoitteiden toteutumista on voitava seurata hankkeen edetessä. Realistinen aikataulu: hankkeella on oltava selkeä ja realistinen aikataulu, joka kattaa koko hankkeen keston. Kestäviä tuloksia on voitava saavuttaa aikataulun puitteissa. Joten aikataulun tulee olla realistinen suhteessa asetettuihin tavoitteisiin. Myönnetyn ajanjakson aikana hanke tulee saattaa päätökseen ja tehdä raportit. Tehtävät määritelty: mitä tarkemmin hanketta käynnistettäessä tiedetään, mitä tullaan tekemään, sitä helpompaa on pysyä aikataulussa, tavoitteissa ja kustannusraameissa. Talous kunnossa: Muutostarpeet ja eteen tulevat ongelmat on helpompi kohdata, kun hankkeen tehtävien toteuttamiskustannukset on huolellisesti arvioitu ja niiden suorittamiseen on varattu riittävästi voimavaroja. Voimavarat eli henkilötyö sivukuluineen, materiaalit, tarvikkeet ja ostopalvelut tulee määritellä selkeästi. Näin pyritään varmistamaan myös se, ettei hankekaudella synny kustannuksia, joita hankerahoituksella ei voida rahoittaa. Voimavarojen riittävyys on varmistettava siinäkin tilanteessa, että tukea ei saada aivan anottua määrää tai tuen maksaminen viivästyy niin, että osa menoista on katettava tilapäisesti muulla tavoin. Lisäksi on syytä ottaa huomioon jo tässä vaiheessa, että maksatus tapahtuu jälkikäteen jo toteutuneiden kustannusten mukaan. Näin ollen hankkeella on oltava rahaa laskujen maksuun ennen kuin avustusraha tulee sen käyttöön. Riittävän hyvä ja tarkka hankesuunnitelma: Suunnitelma voi olla osana liiketoimintasuunnitelmaa, suunnitelman ei kuitenkaan tarvitse olla pitkä ja monimutkainen, kunhan siinä on kerrottu oleelliset asiat. Suunnitelman laatimisesta lisää ohjeita kohdassa 4. 5
4. HANKESUUNNITELMA: Hyvä suunnittelu on kaiken A ja O Lupaavan hankeidean löytymisen jälkeen seuraava ja tärkein vaihe on hankkeen suunnittelu. Suunnittelu aloitetaan laatimalla hankesuunnitelma, joka voi olla osana liiketoimintasuunnitelmaa tai siitä muokattu. Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty -sanontaa kannattaa käyttää mottona, sillä mitä seikkaperäisempi ja huolellisempi suunnitelma on, sitä helpompi itse hanke on myöhemmin toteuttaa. Jos hanketta toteutettaessa on epäselvää, mitä pitää tehdä tai onko tehty oikein, voidaan aina palata hankesuunnitelmaan tarkastamaan asia. Toisaalta nähdään, millaisia toimenpiteitä suunnitelmassa on edellytetty tehtäväksi, jotta tavoitteet saavutetaan. Mitä paremmin ja seikkaperäisemmin hankesuunnitelma ja kustannusarvio on tehty, sitä helpompi hankkeelle on saada rahoitusta haluttu määrä. Seuraavassa malliksi hankesuunnitelman runko, jota voi käyttää apuna suunnitelmaa laatiessa. 1. Hankkeen hakija ja toteuttaja yrityksen perustiedot ja toiminta-ajatus 2. Hankkeen tausta olemassa oleva haaste tai mahdollisuus 3. Hankkeen suhde SEPRA-kehittämisohjelmaan elinkeinollisuus ja alueen yritystoiminnan edistäminen 4. Hankkeen tavoitteet mitä halutaan saada aikaiseksi 5. Markkinointisuunnitelmat mitä hankkeen avulla mahdollistuu ja miten se vaikuttaa yrityksen tulevaisuuteen 6. Toimenpiteet ja aikataulu 7. Resurssit yrityksen henkilöstö- ja talousresurssit, yrittäjän ammattitaito 6
8. Kustannukset ja rahoitus 9. Yrityksen kilpailijat markkina- ja kilpailutilanne 10. Mitä toimenpiteille tapahtuu, jos yritys ei saa Leader tukea? 5. YRITYSHANKEHAKEMUKSEN TÄYTTÄMINEN Hakemus on täytettävä huolellisesti ja se toimitetaan Sepran toimistolle, jossa neuvotaan lomakkeen jättämiseen liittyvissä asioissa. Hakemuksen mukana tulee toimittaa vaadittavat liitteet, jotka on lueteltu yritystukihakemuslomakkeen lopussa. 1. Kaikkiin yrityskohtaista tukea koskeviin hakemuksiin jäljennös hakijan veropäätöksestä ja verolomakkeesta 2 edellisestä verotuksesta selvitys ammattitaidosta: alan koulutus tai vähintään 3 v. työskentely tehtävissä, jotka antavat riittävät edellytykset suunnitellun yritystoiminnan harjoittamiselle yhteisöltä kopio pöytäkirjasta, jossa on päätetty hankkeesta ja sille haettavasta tuesta yrityksen liiketoimintasuunnitelma tai vastaavat tiedot sisältävä hankesuunnitelma maksuvalmius- ja kannattavuuslaskelma tuloslaskelma ja tase kahdelta edeltävältä vuodelta velkaluettelo jos yritys ei ole kaupparekisterissä, selvitys nimenkirjoitusoikeudesta jäljennös vuokrasopimuksesta, jos yritys, maatila tai maatilan rakennus sijaitsee alueella tai tiloissa, joiden hallinta perustuu vuokrasopimukseen ja selvennys vuokraoikeuden kiinnityksestä ja rekisteröinnistä 2. Investointitukea koskevan hakemuksen lisäliitteet rakennusinvestoinnin osalta suunnitelmat, jossa on: 1) pääpiirustukset 2) rakenne-, LVI-, sähkö- ja muut vastaavat erikoissuunnitelmat, jos niillä on merkitystä kustannusten arvioinnissa 3) rakennusselostus 4) rakennusselostukseen perustuva kustannusarvio 7
muun työn suorittamisen osalta riittävän ammattitaidon omaavan suunnittelijan laatima suunnitelma ja kustannusarvio irtaimiston hankinnan osalta hintatason selvitys esim. kolmen toimittajan tarjous käytetyn koneen tai laitteen osalta selvitys hankeen hyödyllisyydestä kiinteistöä hankittaessa luonnoskauppakirja tai esim. luovutuskirjan esisopimus asiantuntijan arvio rakennusten ja maapohjan käyvästä arvosta tuettavaan toimintaan käytettynä 3. Yritystoiminnan kehittämistä koskevaan hakemukseen suunnitelma ja kustannusarvio toimenpiteistä, mikäli ne eivät sisälly liiketoiminta- tai hankesuunnitelmaan 4. Yritystoiminnan käynnistämistä koskevan hakemuksen lisäliitteet suunnitelma ja kustannusarvio toimenpiteistä, mikäli ne eivät sisälly liiketoiminta- tai hankesuunnitelmaan 5. Muut liitelomakkeet jäljennökset tarvittavista luvista yritystukien indikaattorit, lomake 2305ind 6. MITÄ SEURAAVAKSI? Kun valmis hankehakemus liitteineen on toimitettu Sepran toimistolle, tulee se vireille. Yrittäjä voi tuolloin aloittaa omalla riskillään hankkeen toteutuksen, mutta varsinaisen rahoituspäätöksen saapumiseen asti yrittäjä toimii täysin omalla vastuullaan. Hankkeen kuluiksi voidaan hyväksyä vain hakemuksen vireille tulon jälkeen syntyneitä kustannuksia. Toiminnanjohtaja tarkastaa hakemuksen ohjelmanmukaisuuden ja muut kriteerit, antaa hankkeesta lausunnon ja toimittaa hakemuksen teemaryhmälle. Hanke toimitetaan yrityshankkeita arvioivan Elinkeinoteemaryhmän käsiteltäväksi. Ryhmän jäsenet noudattavat Sepran toimihenkilöiden ja hallituksen tapaan ehdotonta salassapitoa. Teemaryhmät ovat alueelta koottuja ryhmiä, joiden jäsenet ovat joko toimialan 8
asiantuntijoita tai aktiivisia toimijoita. Teemaryhmillä ei ole muodollista asemaa päätöksenteossa, ne toimivat neuvonantajina. Ryhmät ovat keskustelevia, vapaamuotoisia foorumeita, jotka tukevat ja laajentavat toimintaryhmän asiantuntemusta sekä tukevat hakijoita hankkeen muokkauksessa. Teemaryhmä käy läpi suunnitelman ja haastattelee yrittäjän ryhmän kokouksessa. Tämän jälkeen ryhmä antaa yhdistyksen hallitukselle arvion hankkeesta asiantuntijanäkökulmasta. Sepran hallituksen kokouksessa hallitus joko hyväksyy tai hylkää hakemuksen se voi myös esittää hakemusta täydennettäväksi. Kun hallitus on tehnyt päätöksensä, hakemus lausuntoineen ja liitteineen toimitetaan TE- keskukseen. Hakija saa Sepralta kirjallisen tiedon hankkeen saamasta hallituksen päätöksestä ja sen toimittamisesta eteenpäin. Myöhemmin hakija saa ilmoituksen hakemuksen vastaanottamisesta TE-keskukseen. 7. Leader TUEN KÄYTTÖÄ KOSKEVIA EHTOJA Leader tuen käyttöön ja maksuun liittyy muutamia ehtoja, joista on tarkempia tietoja tukipäätöksessä. On kuitenkin hyvä muistaa mm. seuraavat asiat. Toimenpiteen suoritusaika yritystuissa Yritystuella tuettava toimenpide on kokonaisuudessaan toteutettava kahden vuoden kuluessa tuen myöntämisestä. Tuettavan toimenpiteen toteuttamiselle voidaan kuitenkin asettaa lyhyempi määräaika, jos tämä on toimenpiteen toteutustavan tai yritystoiminnan luonteen kannalta perusteltua. Jos käynnistystukea haetaan investointituen yhteydessä, lasketaan määräaika investoinnin valmistumisesta tai toteuttamisesta. Työvoima- ja elinkeinokeskus voi hyväksyttävästä syystä pidentää määräaikaa hakemuksesta, joka on tehty ennen määräajan päättymistä, kahdesti enintään vuodeksi kerrallaan. Tuen käyttöä koskevat ehdot Tuen käyttämisestä tavaroiden ja palveluiden hankintaan sekä urakalla teettämiseen on voimassa, mitä julkisia hankintoja koskevassa lainsäädännössä säädetään. Tuen saajan 9
on esitettävä selvitys hankinnan toteuttamisesta mainitussa lainsäädännössä edellytettävällä tavalla. Tuetun investoinnin kohdetta ei saa pysyvästi tai merkittävässä määrin käyttää muuhun kuin tuen kohteena olevaan yritystoimintaan tai kehittämistyöhön ennen kuin viisi vuotta on kulunut tuen viimeisen erän maksamisesta. Jos tuetun investoinnin kohteen omistus- ja hallintaoikeus luovutetaan toiselle ennen kuin viisi vuotta on kulunut tuen viimeisen erän maksamisesta, tuen saajan on ennen luovutusta hankittava työvoima- ja elinkeinokeskuksen lupa. Luvan myöntämisen edellytyksenä on, että luovutuksen saaja täyttää tuen myöntämisen edellytykset ja että tuen kohteena olevan yritystoiminnan tai kehittämistyön luonne ei olennaisesti muutu. Yritystoimintaa ei saa lopettaa eikä olennaisesti supistaa ennen kuin viisi vuotta on kulunut tuen viimeisen erän maksamisesta. Jos tuen kohteena olevan yritystoiminnan omistus- tai hallintaoikeus luovutetaan toiselle ennen kuin viisi vuotta on kulunut tuen viimeisen erän maksamisesta, tuen saajan on ennen luovutusta hankittava työvoima- ja elinkeino-keskuksen lupa. Luvan myöntämisen edellytyksenä on, että luovutuksen saaja täyttää tuen myöntämisen edellytykset ja että tuen kohteena olevan yritystoiminnan luonne ei olennaisesti muutu. 8. HANKKEEN HYVÄKSYTYT KUSTANNUKSET JA RAHOITUS Pääsääntöisesti kustannusten hyväksyttävyyttä arvioitaessa katsotaan, onko toiminta välttämätöntä hankkeen tavoitteiden saavuttamiseksi. Hyväksyttävien kustannusten tulee olla kohtuullisia. Yleensä niiden laskennassa käytetään esim. rakentamisessa viitekustannuksia, mutta jos niitä ei käytettävissä, yli 2 000 kustannuksista tulee selvittää paikkakunnan yleinen taso. Yksinkertaisimmillaan tämä tarkoittaa, että puhelimitse kysytyt hinnat merkitään paperille, kuka tarjosi ja millä hinnalla. Kirjalliset tarjoukset ovat kuitenkin pyydettävä yli 10 000 euron hankinnoista. Aina ei tarvitse valita halvinta; hinta-laatusuhde ja käyttötarkoitus ratkaisevat. Valinnan perustelut on laitettava näkyviin, mikäli halvinta ei ole valittu. Hyväksyttävien kustannusten maksujen on pääsääntöisesti oltava rahansiirtoja. Poistoja, luontaissuorituksia ja yleiskustannuksia voidaan tietyin edellytyksin pitää ed. mainittuina 10
maksuina. Osamaksulla hankittavat laitteet eivät ole tukikelpoisia, mikäli niiden kohde ei hankekauden aikana siirry ostajan omistukseen. Yrittäjän tulee rahoitussuunnitelmassa osoittaa, miten hän aikoo hankkeen rahoittaa. Leader-tuki maksetaan jälkikäteen toteutuneita kustannuksia vastaan. Eli ennen kuin tuki on saatavissa, on yrittäjän täytynyt maksaa kustannukset ja viedä ne kirjanpitoon. Mikäli yritys hakee hankkeen toteuttamiseen lainaa, tulee esim. Finnveran lainasta ilmoittaa hakulomakkeessa. Tämä on erittäin tärkeää, sillä Finnveran lainaan mahdollisesti sisältyvä julkinen rahoitus voi estää Leader-tuen saannin. Hyväksyttävistä kustannuksista sekä rahoituksesta on hyvä keskustella hakemuksen valmisteluvaiheessa huolellisesti Sepran tai ELY-keskuksen edustajien kanssa. 9. KEHITTÄMISYHDISTYS SEPRA RY:N YHTEISTYÖTAHOT Cursor Oy (Kotkan-Haminan seutu) www.cursor.fi / info@cursor.fi vaihde 040 190 2500 Kouvola Innovation Oy (Kouvolan seutu) www.kinno.fi / info@kinno.fi vaihde 020 615 2710 Loviisan Yrityspalvelu Oy www.loviisanyrityskeskus.fi / torfeif.bergstrom@loviisanyrityskeskus.fi 0500 498 969 Pro Agria Kymenlaakson Maaseutukeskus www.proagria.fi/kymenlaakso / jukka.ikonen@proagria.fi vaihde 020 747 3434 Kaakkois-Suomen ELY-keskus www.ely-keskus.fi / jukka.saarni@ely-keskus.fi 040 717 1269 11
KUNTIEN MAASEUTUSIHTEERIT JA -YHTEYSHENKILÖT Kunta Nimi Osoite Puhelin Kouvola Tapio Heikkilä keltakankaantie 8 A 46860 KOUVOLA 020 615 8647 tapio.heikkila@kouvola.fi Hamina Tuula Ahonen PL 70 49400 HAMINA (05) 749 2660 tuula.ahonen@hamina.fi Kotka Matti Vanhala Vesivallintie 21 48600 KARHULA (05) 234 5246 matti.vanhala@kotka.fi Miehikkälä Arja Koskela Keskustie 6 49700 MIEHIKKÄLÄ (05) 749 0220 arja.koskela@miehikkala.fi Pyhtää (Kotka hoitaa) Matti Vanhala Vesivallintie 21 48600 KARHULA (05) 234 5246 matti.vanhala@kotka.fi Loviisa Jukka Lemmelä Bäckasinkuja 1 A 07880 LILJENDAL 050 382 7553 jukka.lemmela@loviisa.fi Virolahti Aila Ronkainen PL 14 49901 VIROLAHTI (05) 758 1232 aila.ronkainen@virolahti.fi 10. KEHITTÄMISYHDISTYS SEPRA RY:n YHTEYSTIEDOT Osoite Helsingintie 1 A (B-porras) 49460 HAMINA Puhelin toimisto (05) 230 4514 Sähköposti toimisto@seprat.net Faksi (05) 230 4515 Toiminnanjohtaja Marjo Lehtimäki GSM 044-277 4513 Sähköposti marjo.lehtimaki@seprat.net Hankevetäjä Kirsi Pohjankoski GSM 044-377 4517 Sähköposti kirsi.pohjankoski@seprat.net Hankeneuvoja Marja Sorvo (yleishyödylliset hankkeet) GSM 044-277 4514 Sähköposti marja.sorvo@seprat.net 12