TOIMINTAKERTOMUS 2009 2010 Jääkiekko

TOIMINTAKERTOMUS 2009 2010 Jääkiekko PiTa_Toimintakertomus 2009 2010.indd 1

Alkusanat Pitäjänmäen Tarmo ry:n jääkiekkojaoston kautta 2009 2010 voisi luonnehtia Tarmon harppaukseksi 2000 luvulle. Tarmo imago sai ns. uuden lookin. Muutos ei syntynyt ilman yhteistyötä ja peräänantamatonta uskoa siitä, että pienikin voi ponnistaa ja siinä vieläpä tavoitella korkealle. Kuten urheilusuorituksessakin, tulee jaoston toiminnassakin asettaa tavoitteet. Uskon, että ne jotka asettavat realistiset tavoitteet, eivät saavuta edes niitä, mutta ne jotka uskaltavat asettaa unelmiensa ja haaveittensa mukaiset tavoitteet, voivat onnistuessaan yltää realististen odotuksien yläpuolelle. Tällaista kutsutaan onnistumiseksi yli odotusten. Kausi 2009 2010 on ollut Tarmolle onnistumisen vuosi yli odotusten. Työ jatkuu kohti Tarmon asettamaa tavoitetta olla alueellinen ykkösseura. Jäsenistöä kiittäen 8.5.2010 Elise Luovula Pitäjänmäen Tarmo ry:n jääkiekkojaoston Puheenjohtaja PiTa_Toimintakertomus 2009 2010.indd 2

SISÄLLYS 1 YLEISTÄ...3 2 YHTEISTYÖ...4 2.1 Tarmo imago...4 2.2 Strategiapäivä...4 2.3 Yhteiset tapahtumat...5 2.4 Vuoden 2009-2010 jääkiekkojaoston erityistä kiitosta saaneet ja palkittavat...6 3 KEHITTYMINEN...8 3.1 Tarmon jääkiekkojaoston tavoitteet...8 3.2 Tarmon jääkiekkojaoston kauden tärkeitä päätöksiä...9 3.3 Tarmon jääkikekkojaoston pitkän aikavälin kehitysprojektit...10 4 YKSILÖLÄHTÖISYYS...10 4.1 Juniorivalmennustiimin perustaminen ja jalkauttaminen... 11 4.2 Peluuttaminen... 11 4.3 Tehovalmennus... 11 5 AMMATTIMAISUUS...12 5.1 Kauden valmentajat...12 5.2 Oheisharjoittelun ulkoistaminen...12 5.3 Tarmo imagon suunnittelu...13 5.4 Seurakehittäjän palkkaaminen...13 6 Lopuksi...13 PiTa_Toimintakertomus 2009 2010.indd 3

1 YLEISTÄ Kaudelle 2009 2010 asetettiin yleistavoitteeksi jalkauttaa jaoston uudet linjaukset ja arvot. Muutoksiin syynä oli uusien toimihenkilöiden puheenjohtajan, valmennuspäällikön ja junioripäällikön näkemykset jaoston tilasta, joka oli varsin hälyyttävä. Jäsenmäärä oli tippunut viimeisten vuosien aikana radikaalisti ja joukkueiden toimintaedellytykset niin taloudellisesti kuin pelillisesti olivat vaakalaudalla. Jotain oli tehtävä ja pikaisesti. Selvää oli, että toimintaa tuli terävöittää, mutta kysymys kuului miten? Kauden toimintasuunnitelmaa rakennettiin vielä kesän 2009 aikana ja niin urheilutoiminnan linjaukset kuin jaoston arvot hyväksyttiin ja julkistettiin lopullisesti vasta elokuussa järjestetyllä Strategia päivillä Hotelli Haagan auditoriossa. Jaoston toiminta-ajatusta linjattiin uudestaan siten, että harrastustoiminnan lisäksi Pitäjänmäen Tarmon jääkiekkojaoston toiminnalla olisi myös vahvasti urheilulliset ja kilpailulliset tavoitteet. Tarjotaan alueen lapsille/nuorille mahdollisuus harrastaa jääkiekkoa omalla tasollaan, ammattitaitoisessa ohjauksessa, nuoren kehityksen eri vaiheet huomioiden ja häntä tukien, kuitenkin kohtuullisin kustannuksin. E-junioreista lähtien toiminnalla on myös vahvasti urheilulliset ja kilpailulliset tavoitteet; mahdollisuus valita harraste- ja kilpakiekon välillä. Toiminta-ajatuksen myötä myös jaoston arvoja linjattiin siten, että ne mahdollisimman hyvin tukisivat jaoston toiminta-ajatusta. Jaoston kauden arvokkain tehtävä oli terävöittää jaoston toimintaa ja uskottiin, että se olisi mahdollista jalkauttamalla jaoston neljä tärkeintä arvoa: Yhteistyö Asiat tehdään hyvässä yhteistyössä toinen toisiaan auttaen ja kunnioittaen Kehittyminen Jaosto kokonaisuutena, mukaan lukien valmentajat, lapset ja nuoret haluavat kehittyä ja kehittäminen on pitkäjänteistä Yksilölähtöisyys Mahdollisuus harrastaa omalla tasollaan, nuoren eri herkkyyskaudet huomioiden tukemalla jokaista lasta ja nuorta yksilöllisesti Ammattimaisuus Yhteistyössä, kehittymisessä ja yksilölähtöisyydessä käytetään apuna eri osaamisalueiden ammattilaisia Tämä toimintakertomus etenee poikkeuksellisesti tarkastelemalla sitä millaisin toimenpitein nämä arvot on otettu jaoston toiminnassa käyttöön. Toimintakertomus on kuvaus näiden arvojen jalkauttamisesta ja myötäilee näin hyvin pitkälle jaoston uutta strategista johtamistapaa. PiTa_Toimintakertomus 2009 2010.indd 4

2 YHTEISTYÖ Jaoston ensimmäiseksi ja tärkeimmäksi arvoksi katsottiin yhteistyö. Johdon näkemys oli, että jaoston toiminta oli liikaa vain muutamien harvojen aktiivisten toimijoiden käsissä. Joukkueet toimivat itsenäisesti eikä jaoston rooli ohjaavana ja vastuunkantajana näkynyt joukkueiden toiminnassa ollenkaan. Tähän haluttiin muutos. Johdon näkemys on, että Tarmon imago on juuri sitä miltä sen toiminta ulospäin näyttää. Lähtötilanne kaudelle oli se, että jokaisella joukkueella oli oman näköinen joukkueasu, pelipaita ja toiminta-tavat. Seuralla oli kolme erilaista logoa, oli jääkiekkojaoston logo, jalkapallojaoston logo ja seuran yleislogo. 2.1 Tarmo imago Yhteistyöllä lähdettiin luomaan uutta Tarmo imagoa. Lähtökohdaksi otettiin, että jaoston pelaajien, toimihenkilöiden ja valmentajien tulee pukeutua yhtenevästi ja hyvännäköisesti. Kesällä allekirjoitettiin sopimus OneMoreSports jääkiekon erikoisliikkeen kanssa. Tarkoituksena keskittää kaikkien joukkueiden varustehankinnat ja luoda oma Tarmomallisto. Jaoston varustevastaavaksi nimettiin valmennuspäällikkö Nemo Nokkosmäki ja yhteistyössä jaoston puheenjohtajan kanssa laadittiin jaostolle hankintaohjeet. Samanaikaisesti seuranhallitus oli asettanut logo suunnittelukilpailun, johon jääkiekkojaosto osallistui yhteisellä ehdotuksellaan. Jääkiekkojaosto voitti logokilpailun ja näin saatiin yksi yhteinen logo. OneMoreSport ei kuitenkaan kyennyt toimittamaan laadukasta tekstiiliä ja vaatimuksien mukaista Tarmomallistoa. Pian vaihdettiin tekstiilien osalta toimittajaa Mainoslahja teamiin ja valmentajien asut olivat ensimmäinen yhtenäinen asu Tarmossa. Toisena tulivat pelipaidat, joita kuitenkaan vielä ei ihan kaikki joukkueet tilanneet tällä kaudella. Tämän lisäksi lähdettiin luomaan Retromallistoa, jolla on tarkoitus nostattaa Tarmo perinnettä ja samalla tuotteita ostamalla jokainen tukisi Tarmon junioritoimintaa. Kaudella saatiin tilaukseen vielä Tarmo 1925 huppari keltaisella hupulla, josta päätettiin tehdä Tarmomalliston Trademark. 2.2 Strategiapäivä Tarmo imagoa on myös se, että asioita tehdään hyvässä yhteistyössä toinen toisiaan auttaen ja kunnioittaen. Elokuun 28. päivänä järjestettiin jaoston historian ensimmäinen strategiapäivä Hotelli Haagan auditoriossa. Tarkoituksena oli saada jäsenistölle yhteinen tilaisuus, missä jaosto otti vahvasti joukkueita ja valmennusta ohjaavan roolin vastuunkantajana toiminnan elvyyttämiseksi. Joukkueiden tila oli hälyyttävä, pelaajamäärät eivät koskaan aikaisemmin olleet pudonneet näin pieniksi. Alkavassa G ikäluokassa oli 8 pelaajaa, F2 joukkueessa vain 13 pelaajaa ja F1 joukkuetta ei saatu laisinkaan perustettua vaan F1 ikäluokan 5 pelaajaa jaettiin F2 ja E2 joukkueisiin. C2 (-95) ikäluokkaa ei ollut ollenkaan. Vanhimmassa C1 ikäluokassa pelaajia oli noin 15. Strategiapäivää varten saimme Anttoni Brückin suunnittelemat modernit powerpoint pohjat, joihin jokainen esitys oli laadittu. Uusi Tarmo imago sai harppauksen 2000 luvulle aikaisemmasta 70-luvun ilmeestä. Näitä kelpasi heijastaa auditorion seinälle isolle valokankaalle. PiTa_Toimintakertomus 2009 2010.indd 5

Strategiapäivän tarkoitus oli kahden suuntainen, ensinnäkin se oli PR tilaisuus, johon kutsuttiin jaoston yhteistyötahoja ja kaikki Tarmon jääkiekkojaoston jäsenet. Jaoston jäseniä paikalla oli noin 40, tosin tavoitteena oli huomattavasti enemmän. Tarmon strategiapäivää tervehdyksillään arvostivat seuraavat kutsuvieraat, jotka puheenvuoroillaan antoivat alkavalle kaudelle ennen näkemätöntä tsemppiä ja hengen kohotusta: Jääkiekkoliitto Eteläisen alueen puheenjohtaja Harry Bogomoloff Taitoluisteluliitto toiminnanjohtaja Lea Hietala Espoon kiekkoiluntuki ry puheenjohtaja Jari Nyberg (Kiekko-Espoo juniorit ry) EKS Valmennuspäällikkö Antti Salonen One1MoreSports yhteyspäällikkö Kim Korhonen Helsingin Itsepuolustuskoulu Henrik Salmivalli Sen lisäksi, että kyse oli PR tilaisuudesta oli päivän anti jaoston toiminnan kannalta keskeinen. Päivän ohjelmassa olivat seuraavat keskeiset asiat: 14.00 14.10 Tilaisuuden avaus, puheenjohtaja Elise Luovula Jaoston toiminta-ajatus ja arvot, yhteistyökumppanit 14.10 14.20 Jääkiekkoliitto Eteläisen alueen puheenjohtaja Harry Bogomoloff 14.20 15.00 Organisaatio ja osoitettujen vastuuhenkilöiden toimenkuvat ------------------------------------------------------------------------------------ 15.00 15.30 PiTa:n urheilutoiminnan linjaukset Valmennuspäällikkö Nemo Nokkosmäki 15.30 16.00 Toimintasuunnitelma ja pitkän aikavälin suunnitelma (Projektit) Puheenjohtaja Elise Luovula ------------------------------------------------------------------------------------ 16.00 16.15 Kahvitauko ja keskustelutuokio ------------------------------------------------------------------------------------ 16.15 16.50 Kutsuvieraat tervehdykset 16.50 18.00 Joukkueiden pelisäännöt ja toimintasuunnitelmat ------------------------------------------------------------------------------------ Illanvietto (Illalliskortti) 2.3 Yhteiset tapahtumat Yhteistyötä parhaimmillaan olivat kaudella joukkueiden F2 ja E2 järjestämät turnaukset syksyllä ja keväällä E2 joukkueen järjestämä toinen turnaus yhteistyössä EKS:n kanssa. Erityistä kiitosta ansaitsee kaikki ne E2 joukkueen toimihenkilöt, valmentajat ja erityisesti joukkueenjohtaja siitä, että Tarmossa vielä ihan kauden loppumetreillä toteutettiin PiTa - EKS seurayhteistyöllä tämä Suomen tämän kevään suurin juniorikiekkoturnaus: 400 pelaajaa, 28:sta joukkueesta Pietarista asti, 4 kaukaloa 2 kaupunkia ja 70 peliä. Siinä seuraavalle vuodelle rimaa ylitettäväksi. Tämän lisäksi yhteistyötä tehtiin Pitäjänmäki päivillä missä G ikäluokka järjestivät kahvio ja arpajais toiminnan ja jaoston Jory piti esittelypöytää yhdessä seuran hallituksen kanssa. Tarmon esitteitä jaettiin ja jääkiekkojaoston tekemä video jaoston toiminnasta pyöri taulutv:llä koko päivän. PiTa_Toimintakertomus 2009 2010.indd 6

Joulumarkkinat olivat mittava ponnistus, jossa ensimmäisen kerran saatiin kaikki jaoston joukkueet yhteisiin talkoisiin ja vieläpä jalkapallojaosto ja seuran hallitus mukaan. Markkinointiin panostettiin. Anttoni Brück suunnitteli jälleen näyttävän mainoksen, joita teetettiin isoiksi julisteiksi ja flyereiksi. Mainos laitettiin Tarmolehteen, joka jaettiin alueen jokaiseen kotitalouteen juuri joulun alla. Nettisivuillemme tulivat näyttävät mainokset ja uutinen tulevasta tapahtumasta. Markkinoille kutsuttiin esiintymään Tonttu Tap steppavaa trio Karoliina Heiskanen, Ilmari Simonsen ja Thomas Luovula. Toisena yllätysvieraana lennätettiin Ylivieskasta Talant showsta tuttu ilmaveivaaja Joona Leppälä. Markkinat olivat näyttävä tapahtuma, joka ei olisi onnistunut ilman yhteistyötä. Saimme varmasti näkyvyyttä alueella ja lumipyrystä ja tuiskusta huolimatta tilaisuus kesti aamu yhdeksästä ilta kuuteen ja viimeiset teltat ja sähköt oli purettu vasta ilta yhdeksältä. Tästä tilaisuudesta niin seuran hallitus kuin jalkapallojaosto sai uutta intoa ja päätettiin järjestää yhteistyöllä Tarmon 85 vuotis talvirieha Pitäjänmäen kentällä 6.3.2010. Jääkiekkojaosto osallistui tilaisuuteen järjestämällä kiekkokoulun ja 03/02 joukkueen ystävyysottelut EKS kiekkokoulun ja 03 joukkueen kanssa. F2 ikäluokka (01) vastasivat Retro-myynnistä ja arpajaisista. Jälleen mainostimme näyttävästi tapahtumaa Anttoni Brückin suunnittelemalla Tarmo imagon mukaisella julisteella ja flyereillä. Laskiaistiistaina 16.2. järjestettiin Pitäjänmäen kentällä ulkoiluilta ja jääkiekkojaosto tarjosi laskiaispullat ja lämpöiset kaakaot. Tapahtumaan tuli yli odotusten väkeä ja päätettiinkin ensi vuonna varata hieman enemmän laskiaispullia, jotta kaikille lasten vanhemmillekin riittäisi. Jaoston isännöimä koko seuran kiitos-, ansio-, palkinto ja stipendien jakotilaisuus toteutettiin 8.5.2010 Pohola-Yhtiöiden pääkonttorin tiloissa. Tällä kevään viimeisellä yhteisellä tapahtumalla on tarkoitus vahvistaa yhteistyötä, missä myös onnistunut kausi ja sen takana olevat aktiiviset toimihenkilöt palkittiin ja kiitosta annettiin jäsenille, jotka ovat olleet mukana terävöittämässä Tarmon toimintaa hyvällä yhteistyöllä ja toinen toistaan kunnioittaen. 2.4 Vuoden 2009 2010 jääkiekkojaoston erityistä kiitosta saaneet ja palkittavat. Puheenjohtaja jakoi erityistä kiitosta seuraaville henkilöille seuraavin kiitossanoin: Kiitokset kaikille joukkueenjohtajille pyyteettömästä työstä kaudella 2009 2010. Kausi on ollut kaikille joukkueille raskas, sillä Tarmossa kuluneella kaudella tehtiin työtä myös jaoston toimintaedellytyksien kohentamiseksi. Joukkueenjohtajilta vaadittiin enemmän kuin koskaan sillä jaoston linjauksien muututtua myös uusia toimintatapoja muutettiin. Ilman joukkueenjohtajien yhteistyötä muutos ei olisi ollut mahdollista. Kauden aikana varmasti kaikki joukkueenjohtajat olivat kovilla ja kevättä kohden tahti senkuin vain kiristyi. Tämä onnistunut kausi on ollut teidän ja johtamienne joukkueiden ansiota. Erityisesti joukkueenjohtajan työstä jaoston puheenjohtaja kiitti joukkueenjohtajaa, joka on toiminut joukkueensa johtajana useamman vuoden aina joukkueen perustamisesta tähän päivään. Tämän joukkueenjohtajan viimeisellä kaudella hänen johtamansa joukkue oli kykenevä järjestämään Tarmossa vielä ihan kauden loppumetreillä PiTa - EKS seurayhteistyöllä Suomen PiTa_Toimintakertomus 2009 2010.indd 7

tämän kevään suurimman juniorikiekkoturnauksen: 400 pelaajaa, 28:sta joukkueesta Pietarista asti, 4 kaukaloa 2 kaupunkia ja 70 peliä. Vain hyvin johdettu joukkue voi kyetä tällaiseen ilmiömäiseen suoritukseen ja vieläpä tällaisen vaativan muutoksia täynnä olleen kauden aivan loppumetreillä. E2 joukkueenjohtaja Tommi Mattila jääköön Tarmon historiaan esimerkillisenä urheiluseuran joukkueenjohtajana ja esimerkkinä tulevien vuosien joukkueenjohtajille. Suuri Kiitos Tommille. Erityistä kiitosta sai myös puheenjohtajan oikeakäsi Pasi Andersson. Ilman hänen osaamistaan, tietotaitoa, kokemusta ja ymmärrystä jääkiekkoasioista ei jaoston asiat olisi näin hyvin hoidettu. Valmennuksen lisäksi Junioripäällikön roolissa Pasi on luonut jaostolle erittäin arvokkaat ja hyvät suhteet Jääkiekkoliittoon ja edustanut jaostoa järjestetyissä kevät ja syys parlamenteissa. Lisäksi Pasi on pitänyt huolta, että jaostossa on aina tiedossa viimeisimmät sarjapeli, leijonaliiga ja siirtosäännöt ym. ohjeet ja tapahtumat mitä Jääkiekkoliitosta käsin tiedotetaan. Suuri kiitos Pasille. Vuoden seuratoimihenkilöksi kaudella 2009 2010 palkittiin Nemo Nokkosmäki. Nemo on tehnyt työtä koko seuran eteen suurella sydämellä. Nemolle suuri kiitos uuden Tarmo imagon kehittämistyöstä. Pelaajat: Joukkue PiTa:n palkittava Fair Play 1 Fair Play 2 02 Nante Tapaninen Sami Rahikka Antti Virtanen 01 Severi Sarala Eetu Hassinen Camilla Sohlman 00 Oliver Alinikula 99 Janne Sampo Alexander Hagvik Ville Savander 98 Otto Etelätalo Iiro Haanpää 97 Valtteri Kämäräinen Olli Hoviniemi 96 Amos Aaltio Felix Uimonen Samppa Rikkilä Valmennuspäällikön valitsemat kiertopokaalin saajat: Kiertopokaalien saajille PiTa:n jääkiekkojaosto jakaa kesäharjoitteluun stipendit Petteri Kymäläisen kiertopalkinto ja stipendi Steve Serdachnyn leirille koko osallistumismaksu: Otto Etelätalo Kalen pytty ja stipendi Steve Serdachnyn leirille puolet osallistumismaksusta: Eetu Hassinen Hurupytty ja stipendi Steve Serdachnyn leirille puolet osallistumismaksusta: Juuso Halonen Ansioituneen maalivahdin palkitseminen, Aaken palkinto maalivahdin maski: Simo Paulaharju Vuoden valmentajaksi kaudella 2009 2010 palkittiin Timo Korpihete. PiTa_Toimintakertomus 2009 2010.indd 8

Joukkueiden toimihenkilöt: 02 Mika Rahikka 01 Sanna Ajala 00 Christer Durrani 99 Johan Hagvik 98 Juha Komulainen 97 Jarkko Seppänen 96 Mirkka Hämäläinen 94 Janne Koskinen 3 KEHITTYMINEN Jaoston toiseksi tärkeimpänä arvona on kehittyminen. Lapset ja nuoret tulevat jaostoon toiveena kehittyä ja oppia jääkiekkotaitoja. Myös jaosto haluaa kehittyä ja kehittää toimintaansa, jotta se pysyy elinvoimaisena ja kykenee vastaamaan ympäristön asettamiin haasteisiin. Alueella on muitakin samoista harrastajista kilpailevia seuroja mm. HJK ja KarhuKissat, ilman panostamista jaoston ja koko seuran toiminnan kehittämiseen emme kykene kilpailemaan näiden seurojen kanssa. Viime vuosina olemme menettäneet useita harrastajia juuri näihin alueellamme toimiviin muihin seuroihin. Kuten jääkiekkotaitojenkin kehittyminen on pitkäjänteisen työn takana ja monen vuoden työn tuloksena vasta onnistutaan saavuttamaan riittävä luistelu ja kiekonkäsittelyn taito. Harjoittelu aloitetaan kiekkokoulusta ja muutaman vuoden päästä ollaankin jo pelaamassa leijonaliigaa ja siitä aina pitkän kentän peleihin. Samalla tavoin jaoston toimintojen kehittämisessä tarvitaan pitkäjänteisyyttä ennen kuin asetettuihin tavoitteisiin päästään. 3.1 Tarmon jääkiekkojaoston tavoitteet Urheilutoiminnan linjaukset ovat ne, jotka asettavat haasteet myös jaoston toiminnalle. Tarmon pitkän aikavälin urheilulliset tavoitteet ovatkin olla alueen ykkösseura. Siinä onkin tavoitetta myös jaoston hallinnollisille toiminnoille, jotta se voi tarjota edellytykset urheilutoiminnalle ja valmennuksellisille kokonaisratkaisuille. Toimintamalleja on kauden aikana terävöitetty ja kehitetty uusiakin toimintatapoja. Jalkauttaminen ei aina ole mutkatonta ja kauden aikana on tehtykin valtavasti töitä, jotta uudet toimintamallit on saatu toimimaan käytännössä. Isoin toimintamallien muutos liittyy jaoston päätöksentekoon. Jaoston päätöksenteko elimenä on toiminut jaostonkokous, joka muodostuu joukkueenjohtajista ja jory jäsenistä jaoston puheenjohtajasta, valmennuspäälliköstä, junioripäälliköstä, taloudenhoitajasta, jäämestarista, nettivastaavasta ja markkinointivastaavasta sekä varainhankintavastaavasta. Kauden alussa näitä Jory jäseniä ei vielä ollut kuin Taloudenhoitaja, jäämestari, puheenjohtaja, valmennuspäällikkö ja junioripäällikkö. Kauden aikana päätettiin jaoston joryn tarvitsevan jaostoon selkeät vastuualueet omaavat netti-, markkinointi- ja varainhankintavastaavat ja näin jory kasvoi pikkuhiljaa nykyiseensä. PiTa_Toimintakertomus 2009 2010.indd 9

3.2 Tarmon jääkiekkojaoston kauden tärkeitä päätöksiä Maaliskuun 1 päivä jaostonkokous teki päätöksen jaoston päätöksentekoelimen muuttamisesta. Huhtikuun kokouksessa esitellään tulevan kauden toimintasuunnitelma, missä uusi päätöksenteko malli on avattuna. Aikaisempi malli, missä joukkueenjohtajat toimivat jaoston päätöksentekijöinä ja vastuunkantajina ei käytännössä ollut toimiva ratkaisu. Joukkueenjohtajat ovat joukkueiden edunvalvojia ja heidän kiinnostuksensa ja ajankäyttönsä uppoaa täysin oman joukkueensa asioihin. Jaoston pyörittäminen, kaikille yhteiset hallinnolliset asiat, budjetti, toimintasuunnitelma ja pitkänaikavälin suunnitelmat vaativat pitkäjänteistä sitoutumista jaoston hallintoon. Joukkueenjohtajat toimivat usein yhdestä kahteen vuoteen, vaihtuvuus jaoston johdossa jo yksin aiheutti sen ettei jaosto toiminut ohjaavana yksikkönä suhteessa joukkueisiin eikä varsinaisesti ollut niitä henkilöitä, jotka olisivat riittävän kiinnostuneita jaoston edelleen kehittämisestä. Uudessa mallissa on huomioitu nämä epäkohdat. Toinen iso askel kaudella on päätös siitä, että harrastus tulee olla jokaiselle lapselle ja nuorelle saman hintaista. Joukkueiden jäämaksu ja valmennusmaksu on riippunut pitkälti siitä kuinka monta pelaajaa joukkueessa on. Jos joukkueessa on 30 pelaaja on näiden pelaajien jää ja opetus maksanut puolet vähemmän kuin vain vuotta nuoremman joukkueen, jossa on ollut vain 15 pelaajaa puhumattakaan joukkueesta jossa pelaajia on vain ollut 8. Pahimmassa tapauksessa jaosto on joutunut alentamaan valmennus ja jäämaksu kuluja, joka merkitsee sitä, että nämä kulut siirtyvät kuitenkin muiden joukkueiden maksettaviksi nousevilla kustannuksilla pitkällä juoksulla. Maaliskuun 1 päivänä tehtiin päästös uudesta tavasta hinnoitella harrastaminen jääkiekkojaostossa. Tämä malli pitää sisällään sekä jaostotoimintamaksun että joukkuemaksun joiden suuruudet ovat riippuvaisia koko jaoston pelaajamääristä. Jokainen maksaa saman verran käytetystä jääajasta saamastaan valmennuksesta ja valmennuspäällikkö, junioripäällikkö ja leijonapäällikkö palveluista. Tulevassa toimintasuunnitelmassa ja budjetissa uusi tulorakenne on avattuna, tälle kaudelle sijoittuu ainoastaan päätös uuden toimintamallin käyttönottamisesta. Jaostossa tehtiin kaudella myös päätös, että jaosto haluaa lähteä tavoittelemaan sinettiä. Tämä nähtiin luonnolliseksi jatkeeksi kaudella 2009-2010 alkaneeseen kehitykseen. Maaliskuun kokouksessa tehtiin päätös ESLU:n toimintuki rahan hakemisesta projektille jonka tavoitteena on kehittää toimintoja vastaamaan sinettiseuran vaatimuksia. Jaosto yksin ei tätä tukea voinut hakea, joten asia vietiin seuran hallitukseen jossa tehtiin päätös tuen hakemiseksi. 3.3 Tarmon jääkikekkojaoston pitkän aikavälin kehitysprojektit Kaudelle 2009 2010 jaosto sai opetusministeriön antaman ja ESLU:n jakaman tuen 6000 euroa projektiin, jonka tarkoituksena on kehittää 15 18 vuotiaiden nuorten toimintaa seurassa, ottamalla heitä oppisopimusnuoriksi. Jaosto tarjoaa nuorille mahdollisuuden kehittyä ohjaajiksi ja erotuomareiksi kouluttamalla heitä ja ennen kaikkea antavat nuorille mahdollisuuden harrastaa jääkiekkoa myös vastuunkantajan roolissa. Kaudella oli 4 oppisopimusnuorta. Tämä on Tarmon pitkän aikavälin suunnitelmaan liittyvä projekti, joka aloitettiin vasta kuluvalla kaudella. Projektin myötä saatiin arvokasta kokemusta, jota tullaan hyödyntämään tulevalla kaudella projektin edelleen kehittämisessä. Toinen tärkeä pitkänaikavälin kehitysprojekti liittyy valmennuspäällikön uusiin urheilutoiminnan linjauksiin. Tavoitteellinen Tarmo eli harjoittelun muuttuminen tavoitteelliseksi siirryttäessä E ikäluokkaan. Tämä vaatii jaoston toiminnalta entistä haasteellisempaa kauden suunnittelua PiTa_Toimintakertomus 2009 2010.indd 10

jäävuorojen ja valmennuksen suhteen. Oikeudenmukaisen systeemin luominen on ensiarvoisen tärkeää. Jaosto, joka on tarjonnut ja tulee jatkossakin tarjoamaan jääkiekkoharrastuksen kaikille sitä haluaville. Tarmossa voi vain harrastaa ilman kilpailullisia tavoitteita. Tämän rinnalle Tarmon jääkiekkojaosto haluaa kuitenkin luoda tavoitteelliselle harrastamisellekin mahdollisuuden. Tällaisen kompinaation luominen ei ole helppoa ja vaatii niin jaoston hallinnolta kuin myös valmennukselta pitkäjänteisyyttä ja uusien toimintamallien kehittämistä. Kolmas pitkän aikavälin kehitysprojekti on osa suurempaa valtakunnallista hanketta, missä Tarmo on ottanut vastaan haasteen toimia hankkeen pilotoijana. Jääkiekkoliiton Eteläisen alueen ja Taitoluisteluliiton yhteistyöhanke Taitotunti aloitettiin kuluvalla kaudella. Kaksivuotisen projektin kustantaa Suomen jääkiekkoliiton Eteläinen alue ja Suomen Taitoluisteluliitto. Pilotin tarkoituksena on tuotteistaa Taitotunti, jotta sille saataisiin jatkorahoitus. Tavoitteena on monistaa uusi harjoittelumuoto valtakunnallisesti osaksi jääkiekkoharjoittelua. Jo nyt tuo taitotunti on auttanut lapsia kehittymään luistelutaidossaan. Harjoittelu tapahtuu taitotuntiluistimilla ja taitoluisteluvalmentajien ohjauksessa. 4 YKSILÖLÄHTÖISYYS Tarmossa valmennus niin juniorivalmennustiimissä että valmennustiimissä etenee lapsen ja nuoren eri herkkyyskaudet huomioiden. Lapsia ja nuoria tuetaan saavuttamaan oma ikäluokkansa mikäli he ovat aloittaneet lajin harrastuksen myöhemmin kuin muut. Myös nopeasti kehittyvien lapsien kohdalla mietitään yksilöllisesti yhteistyössä valmennuspäällikön ja vastuuvalmentajan kanssa millä tavoin tätä kehitystä voidaan tukea. Mahdollisuus harrastaa omalla tasollaan on joukkuelajissa aina haasteellisempaa kuin yksilölajissa. Tarvitaan valmennuksen kokonaisvaltaista suunnittelua siten, että lapsen ja nuoren on mahdollista kehittyä omassa tahdissa. Tämä on toteutettavissa joukkueen sisällä jakamalla harjoitusryhmät tasoryhmiin ja antamalla kullekin ryhmälle tasoaan vastaava harjoite. Joukkuetasolla mahdollisuus harjoitella ylitse joukkue rajojen on vieläkin pidemmälle vietyä yksilön huomioimista. Tällainen ei olisi mahdollista ilman vahvaa valmennuspäällikön ohjausta ja johtoa eikä valmentajien välistä yhteistyötä. Valmennuspäällikkö on kauden aikana tehnyt useita kokeiluja erilaisten harjoitusryhmä kokoonpanojen ja yksilöiden ohjaamisessa yksittäisiin vaativiin harjoituksiin. Tästä on saatu erittäin hyvää palutetta ja koko ensikauden tulorakenteen muuttaminen perustuu pitkälti siihen, että sillä luodaan taloudelliset resurssit tällaisen systeemin toteuttamiselle. PiTa_Toimintakertomus 2009 2010.indd 11

4.1 Juniorivalmennustiimin perustaminen ja jalkauttaminen Juniorivalmennustiimin perustamisen syynä ei ole mikään muu kuin edellä esitetyn mallin mahdollistaminen kiekkokoulu-g-f2-f1 ikäisille. Kun samat valmentajat opettavat näitä kaikkia ikäluokkia voivat valmentajat rakentaa harjoitusryhmät tason mukaisiksi ylittäen myös joukkuerajat. Lapsille on helppo osallistua toisen ryhmän harjoituksiin jotka vastaavat hänen tasoaan kun valmentajat ovat samat tutut. Juniorivalmennustiimin opetussuunnitelma on pitkälle kehitetty, se on 13 vuoden systemaattisen valmennustyöntulos ja sitä kehitetään edelleen. Tulokset tästä kaudella toteutetusta opetussuunitelmasta ovat olleet erinomaiset. Vielä monen on vaikea hahmottaa mistä juniorivalmennustiimissä on kyse ja miten se on tärkeä osa opetussuunnitelman täytäntöönpanoa, koska perinteisesti joukkueilla on omat valmentajat ja he vastaavat vain yhdestä ikäluokasta. 4.2 Peluuttaminen Peluuttamisessa on noudatettu Suomen jääkiekkoliiton sääntöjä. Tarmossa on huomioitu myös pelaaminen omassa ikäluokassa. Lähtökohtaisesti jokainen pelaa omassa ikäluokassa leijonaliiga ja sarjapelit. Mikäli tämän lisäksi on tarvetta saada haasteellisempia pelejä on vastuuvalmentaja asiasta neuvotellut valmennuspäällikön kanssa ja toisinaan on voitu sallia osallistuminen omaa ikäluokkaa vanhempien peleihin ilman lisä veloituksia ns. tehovalmennuksena. 4.3 Tehovalmennus Vanhemmille E2-C1 ikäluokille kaudella järjesttiin erillisiä tehotunteja power-tekniikkaluistelussa että mailatekniikka ja kiekollisissa harjoittelussa. Yhden tunnin mittaisen Power-tekniikkaluistelut veti Elise Luovula ja puolentoistatunnin mailatekniikka ja kiekolliset harjoitukset veti Nemo Nokkosmäki kerran viikossa sunnuntaisin. F2 ikäluokan osalta tehovalmennus toteutettiin siten, että erikseen sovitusti kevätkaudella muutamat tavoitteellisesti harjoitelleet pelaajat pääsivät kokeilemaan harjoituksia E2 ikäluokan harjoituksiin. Edistyneet kiekkokoululaiset pääsivät harjoittelemaan yhdessä G ikäluokan kanssa. ja osallistumaan kaudella leijonaliigapeleihin. Taidokkaat G ikäluokan lapset pääsivät harjoittelemaan F2 ikäluokan harjoituksissa ja muutamat pääsivät lisäksi kokeilemaan haastavampia pelejä oman ikäluokkansa pelien lisäksi F2 peleihin. Tarmossa on kaudella toteutettu myös kerran viikossa erillinen maalivahti tunti. Maalivahtivalmennus ostettiin EKS:ltä ja samalla sovittiin jäävuoron jakamisesta siten, että yhtäaikaisesti harjoittelivat niin Pita:n kuin EKS:n maalivahdit. Maalivahtivalmennuksen suunnittelusta vastasi kaudella EKS maalivahtivalmentaja Antti Salonen. Toisen Maalivahtivalmentajana toimi PiTa:n pitkäaikainen maalivahtivalmentaja Pauli Sinkkonen. 5 AMMATTIMAISUUS Yhteistyössä, kehittymisessä ja yksilölähtöisyydessä on käytetty apuna eri osaamisalueiden ammattilaisia. Kaudella on muutoinkin panostettu valmennuksen tasoon. Tarmon pitkän aikavälin suunnitelma, että toiminnallamme olisi myös vahvasti urheilulliset ja kilpailulliset tavoitteet vaatii ammattimaisuutta toiminnalta niin valmennukselta kuin jaoston ja koko seuran hallinnolta. PiTa_Toimintakertomus 2009 2010.indd 12

Kaudella saimme järjestymään kaikille joukkueille valmentajan, mutta se ei yksin riitä, että saadaan järjestymään opetus tavoitteena on pitkällä aikavälillä myös korottaa valmennuksen tasoa. Tämä ei yksinomaan ole mahdollista nykyisiä kouluttamalla vaan tarvitsemme lisää ns. profiilivalmentajilla, joilla on pitkää valmentaja kokemusta ja laajaa koulutusta jo valmiiksi taustalla. Saamme kuitenkin olla erittäin tyyväisiä tällä kaudella valmentaneisiin. 5.1 Kauden valmentajat Juniorivalmennustiimi KK, 02, 01/00 Elise Luovula (02/01), Max Björklund, Joni Niemisto, Teemu Pirskanen, Jari Wallenius Oppisopimusnuoret: Timo Korpihete, Jerry Keski-Korhonen, Miiro Eskoli, Salka Rautava Valmennustiimi 00/99 ja 98 Nemo Nokkosmäki (99), Vesa Blomberg (99), Ari Etelätalo (99/98), Jari Rantanen (98), Jukka Saarenketo (98) 97 A/96 ja 96/ 97 AAA Pasi Andersson (97 A/ 97/ 96), Max Björklund (97 AAA), Jussi Virtanen (97 AAA) Ari Salmi (96 AAA/ 97), Henri Innanen (96/ 97 AAA) 94 Teemu Pirskanen MV Antti Salonen, Pauli Sinkkonen 5.2 Oheisharjoittelun ulkoistaminen Oheisharjoittelu on tärkeä osa jääkiekkoharjoittelua. Hyväksi kiekkoilijaksi voi kehittyä ainoastaan monipuolisella harjoittelulla. Usein lapsilla ja nuorilla onkin paljon muita omia harrastuksia eikä välttämättä ole vielä nuoremmissa ikäluokissa edes tarvetta tehdä valintaa päälajin ja sivuharrastuksen kanssa. Tarmon jääkiekkojaosto päätti kokeilla oheisharjoittelun osittaista ulkoistamista ja aloitti yhteistyön Helsingin Itsepuolustus koulun (HiPkon) kanssa. Ikäluokat G ja F2 on käynyt kaudella Helsingin Itsepuolustuskoulun järjestämillä Taekwondo tunneilla ja D2 ja D1 ikäluokat ovat käyneet Barazilian jujutsussa. Palaute junioreilta on ollut erittäin positiivinen ja tarkoitus on jatkaa tätä hyvin alkanutta yhteistyötä HiPkon kanssa myös ensi kaudella. 5.3 Tarmo imagon suunnittelu Ammattimaisuutta tarvitaan uuden Tarmo imagon rakentamisessa. Uusien seura-asujen suunnittelu Tarmomallisto, julisteiden, mainosten, nettisivujen suunnittelu on kaudella annettu ammattilaisen käsiin. Suunnittelusta onkin kaudella vastannut alan ammattilainen Anttoni Brück. PiTa_Toimintakertomus 2009 2010.indd 13

5.4 Seurakehittäjän palkkaaminen Vanhempien odotukset urheiluseurojen toiminnasta ovat muuttuneet vuosien saatossa. Yhdistystoimintaa samaistetaan entistä enemmän yritystoiminnan kaltaiseen toimintaan. Erona edelleen on se, että suurimmaksi osaksi henkilöt, jotka toimintaa pyörittävät ovat vapaaehtoisia. Useat urheiluseurat ovatkin palkanneet päätoimisia toiminnanjohtajia, mutta Tarmon jääkiekkojaostolla ei tällaiseen ole ainakaan vielä mahdollisuutta. Olemme kuitenkin tiedostaneet alueella vallitsevan kilpailutilanteen ja jotta kykenemme kilpailemaan samoista harrastajista tulee myös jaoston hallinnon toimintoja kehittää. Tätä varten jaosto palkkasi helmikuussa seurakehittäjäksi Kimmo Karin, joka aloitti tehtävässään välittömästi. Ammattilaisen apu johtamisen tukena ja uuden organisaatiomallin ja toiminnan tulorakenteen rakentamisessa on arvokas lisä luodessamme jaoston toimintaan lisää ammattimaisuutta. 6 Lopuksi Kausi 2009 2010 on ollut kaikin puolin onnistunut. Olemme saavuttaneet ja ehkä jopa ylittäneetkin kaudelle asetetut tavoitteet. Kauteen lähdettiin yhteisellä sopimuksella, että hihat kääritään ja ruvetaan oikeesti hommiin toiminnan terävöittämiseksi. Yksi porras on jo noustu, nyt kurotetaan kohti seuraavaa. PiTa_Toimintakertomus 2009 2010.indd 14

PiTa_Toimintakertomus 2009 2010.indd 15