TIKEN TILASTO-OHJELMA 2012 2017

TIKEN TILASTO-OHJELMA 2012 2017 20.3.2012 (67709)

OHJELMA 67709 1 (37) TILASTO-OHJELMA 2012-2017 Sisällysluettelo 1. Johdanto ja tilasto-ohjelman tavoitteet... 2 2. Tike Suomen maatalouden tilastoijana... 3 3. Tiken tilastotuotanto... 6 3.1. Tiken maatalous- ja elintarviketurvallisuustilastot... 6 3.2. Tiedonkeruut ja rekisterien käyttö... 8 3.3. Tilastojen tietosisällön kehittäminen... 9 4. Tiken tilastotuotannon kehittäminen vuosina 2012 2017... 11 4.1 Sanastotyö... 12 4.2 Tilastojen kokonaisarkkitehtuuri... 12 4.3 Rekisterien ja viljelijäsuunnitelmien hyödyntämisen lisääminen ja kehittäminen... 12 4.4 Tilaston kantauudistus... 14 4.5 Sähköinen tiedonkeruu... 14 4.6 Yritystiedonkeruiden kehittäminen... 14 4.7 SAS-EG tutkijan tiedon analysoinnin välineenä... 14 4.8 Merkitsevyyseditointi ja -imputointi... 14 4.9 Tilastollisen tietosuojan ratkaisut... 15 4.10 Verkkopalvelustrategia... 15 4.11 Dynaaminen raportointi... 15 5. Tilastotoimen perusperiaatteet... 15 5.1. Lainsäädäntö... 16 5.2 EU:n tilasto-ohjelma... 16 5.3. Käytännesäännöt ja laatuvaatimukset... 17 5.4. Tietosuojaus ja tietojen luovuttaminen... 18 5.5. Kansallinen ja kansainvälinen tilastoyhteistyö... 19 5.6. Tilastotuotannon ja tilastojen laadun arviointimenetelmien kehittäminen... 22 6. Henkilöstö ja osaaminen... 23 Liite 1: Maataloustilastojen osalta voimassaolevat tilastoasetukset... 26 Liite 2. Euroopan tilastojärjestelmän Käytännesäännöt... 28 Liite 3. Suomen Virallisen Tilaston (SVT) perus- ja laatukriteerit... 29 Liite 4: Tietosuoja Tiken tilastoissa... 30 Liite 5: Tiken tilastotiedonkeruut... 32 Liite 6. Tiken tilastojen kuvaukset 2012... 33

OHJELMA 67709 2 (37) 1. Johdanto ja tilasto-ohjelman tavoitteet Tiken tilastostrategia Tike tuottaa Suomen maataloustilastot maatalouden rakenteesta, tuotannosta, tuottajahinnoista ja elintarviketurvallisuudesta. Tike digitalisoi tiedontuotantoa edistäen sähköistä asiointia tiedonkeruussa, mallinnuksessa ja verkkojulkaisemisessa. Tikessä yhdistyy syvällinen maatalouden substanssiosaaminen, edistyneiden tilastomenetelmien sekä ketterän IT:n huippuosaaminen. Tike edistää luonnonvaratiedon monipuolista käyttöä. Tikessä maataloustilastot tuotetaan hyödyntäen tehokkaasti maataloushallinnon tietojärjestelmiä ja tiedonantajien omia järjestelmiä. Tiedon mallinnuksessa tutkijat generoivat tietoa yhdistellen eri tietolähteitä ja hyödyntäen parhaita tilastollisia menetelmiä. Tiedonantajilta kerätään vain heiltä välttämättömästi tarvittavat tiedot, joita ei saada muualta tai voida luotettavasti estimoida tilastollisin menetelmin. Tike julkaisee kaiken tuottamansa tilastotiedon ilmaiseksi verkossa Matildamaatalous-tilastopalvelussa. Tietojen laatu, käytettävyys ja vaikuttavuus ovat päätavoitteitamme. Tietosisältöä ja tietojen julkaisutapoja kehitetään tiiviissä toiminnallisessa yhteistyössä biotalouden muiden tiedontuottajien kanssa sekä kuunnellen aktiivisesti tiedonkäyttäjiä. Tuotamme puolueetonta tietoa Suomen maataloustuotannosta kansalaisten, viljelijöiden, elintarvikeketjun toimijoiden, tutkijoiden, kansallisen maataloushallinnon sekä kansainvälisten organisaatioiden tehokäyttöön. Hyödynnämme eri julkaisumuotoja ja kehittämme tilastojulkaisukokonaisuutta. Tuotetusta tiedosta viestittään aktiivisesti eri viestintävälineitä hyödyntäen. Tietotarpeet Uudet tietotarpeet painottuvat ruokaturvaan, ruoan tarjontaan, maatalouden ympäristövaikutuksiin, elintarviketurvallisuuteen, energian tuotantoon ja käyttöön maatalouden tuotannossa, sekä maaseudun kehittymiseen. Tilastotietoa tarvitaan seuraamaan ilmastonmuutoksen vaikutuksia maataloudelle. Euroopan yhteinen maatalouspolitiikka (YMP) tarvitsee tutkimus- ja tilastotietoa laajalti koko maataloussektorilta. Tiedonkäytön intensiteetti tulevaisuudessa kasvaa edelleen, mikä korostaa tuotettujen tilastojen tietosisällöllisen osuvuuden ja käytettävyyden merkitystä. Tilasto-ohjelma esittää maa- ja metsätalousministeriölle, Tiken sidosryhmille ja asiakkaille Tiken tilastotoiminnan painopisteet ja kehittämiskohteet. Tilastoohjelma tukee pitkäaikaista tilastotyön suunnittelua ja kehittämistä. Suunnittelun aikajänteeksi on asetettu viisi vuotta, joka kattaa hyvin EU:n lainsäädännön aikajänteen sekä on linjassa valtion talouden ja toiminnan suunnittelun (TTS) - prosessin kanssa.

OHJELMA 67709 3 (37) 2. Tike Suomen maatalouden tilastoijana Tike palvelee maatalous-, maaseutu- ja elintarviketaloustiedon tuottajia ja käyttäjiä. Tike on yksi Suomen neljästä tilastoviranomaisesta. Tike tuottaa maataloustilastoja Suomen maatalouden rakenteesta, kasvi- ja kotieläintuotannosta, maataloustuotteiden hinnoista sekä julkaisee maatalouden kokoomatilastoja. Tiken tuottamat maataloustilastot liittyvät laajempiin tilastokokonaisuuksiin, kuten elintarvikeketjuun, ympäristöindikaattoreihin ja ruoan laatuketjuun. Ne kaikki ovat tärkeitä kokonaisuuksia kansallisesta ja kansalaisen näkökulmasta ja niistä tarvitaan yhä enemmän organisaatiorajoja ylittävää yhdisteltyä tietoa. Uusia tilastoalueita ovat lannoitteiden ja kasvinsuojeluaineiden käyttö sekä maatalouden tuotantomenetelmät. Lisäksi kokoomatilastoja kehitetään elintarviketurvallisuudesta, maatalouden ympäristöindikaattoreista ja maaseudun kehittymisestä yhteistyössä muiden alan toimijoiden kanssa. Tike tarjoaa tilasto- ja tietopalveluja asiakkailleen. Laadukkaat tilasto- ja tietopalvelut mahdollistavat päätöksenteon luotettavien tietojen pohjalta sekä täyttävät Suomen ja EU:n tekemät kansainväliset sitoumukset. Tike tarjoaa asiakkailleen peruspalveluna sekä yleistä tilastotietoa että räätälöityjä asiantuntijapalveluita. Strategiaamme kuuluu yhteistyöverkoston kehittäminen maa- ja elintarviketalouden tiedontuottajien välille sekä kansainvälinen verkostoituminen alamme tilastotoimijoiden kesken. Suomessa maataloustilastoja tuottavat Tiken lisäksi Tilastokeskus sekä MTT taloustutkimus. Kuvio 1. Maataloustilastojen tuotanto Suomessa Asiakkaat ja tietotarve

OHJELMA 67709 4 (37) Tike tekee vuosittain asiakastyytyväisyystutkimuksen, jonka tuloksia hyödynnetään asiakkaille tarjottavien tuotteiden ja palveluiden suunnittelussa. Asiakastyytyväisyystutkimuksen tulosten perusteella Tike on muun muassa kehittänyt tilastotietojen verkkojulkaisemista ja -jakelua. Tiken tilastotietoja käyttäviä keskeisiä asiakkaita ovat viljelijät, maa- ja elintarviketalouden alalla toimivat yritykset, maataloustuottajien etujärjestöt, maa- ja metsätalousministeriö (MMM) sekä hallinnonalan muut organisaatiot, kuten Maaseutuvirasto (Mavi) ja Elintarviketurvallisuusvirasto (Evira). Tietoja tarvitsevat myös tutkijat sekä korkeakoulujen ja muiden oppilaitosten opiskelijat. Muita asiakkaita ovat Eurostat, FAO, kirjastot, eri maiden lähetystöt, media, neuvontajärjestöt sekä muut maatalousalan tilastotietoa etsivät asiakkaat. Tavoitteena on edistää Tiken tilastojen näkyvyyttä, sähköistä käyttöä ja vaikuttavuutta. Eri asiakasryhmät tarvitsevat useita ikkunoita Tiken tietoihin, joiden käytettävyyttä tulee parantaa, viestintää edistää ja seurata niin käyttöasteita kuin asiakkaiden kokemaa lisäarvoa. Kuvio 2. Asiakkaan ikkunat Tiken tietoihin Asiakkuudenhallinnan kehittämisen keskeisin tavoite on ulottaa asiakaslähtöisyys koko Tikeen ja kaikkiin työntekijöihin asti. Tiken tiedontuotannossa noudatetaan Tiken yleisiä asiakkuudenhallinnan periaatteita. Asiakkuudenhallinnalla Tikessä pyritään: tunnistamaan riittävän ajoissa asiakastarpeet keskittymään palveluihin, joista asiakas saa lisäarvoa ja joita Tike pystyy tuottamaan tehokkaasti sopimaan asiakkaan kanssa tarjottavien palvelujen sisällöstä ja yhteistoiminnasta tarjoamaan asiakkaalle selkeä rajapinta Tikeen ja Tikestä asiakkaaseen hallitsemaan useiden asiakkaiden Tiken palveluihin kohdistamia tarpeita ja vaatimuksia tuottamaan palvelut sopimuksen mukaisesti.

OHJELMA 67709 5 (37) Julkaiseminen Matilda-maataloustilastopalvelu Tiedonjakelussa keskeisenä tavoitteena on palvella asiakkaita heidän toivomallaan tavalla. Tilastotietoja jaetaan niin julkaisujen, verkon kuin tietopalvelun kautta asiakkaan toivomusten mukaisesti. Pääsääntö on, että tilastotieto pyritään julkistamaan sähköisesti verkon kautta. Näin varmistetaan laatukriteerien edellyttämä tasapuolinen, nopea ja oikea-aikainen tiedonjakelu. Tieto on kaikkien saatavilla samanaikaisesti etukäteen julkaisukalenterissa ilmoitettuna ajankohtana. Perustieto on tarjolla kaikille maksutta verkossa Tikellä on neljä tilastojulkaisua, jotka ilmestyvät pääsääntöisesti vuosittain: I. Maatilatilastollinen vuosikirja (2012) II. Puutarhatilastot (2012) III. Maatilarekisteri IV. Pellolta pöytään (2012) Entisen maatilarekisteri-julkaisun pohjalta pyritään suunnittelemaan uusi tilastojulkaisu, joka kattaa maatalousalan laajemmin. Tilastojulkaisua ei julkaista vielä vuonna 2012, vaan tiedot julkaistaan tietokantataulukoina. Tiken aiemmin julkaisema Ravintotase-julkaisu ilmestyy nyt tilastotaulukoina Matildatilastotietopalvelussa. Tilastolaari Matilda -maataloustilastopalvelun sivustoille on keskitetty kaikki Tiken tilastoihin liittyvä tieto huomioiden yleiset suositukset tilastojen julkaisemiseen ja verkkopalvelujen kehittämiseen. Matildan tavoitteena on julkistaa ajantasaisesti ymmärrettävää ja kattavaa tietoa maataloudesta ilmaiseksi. Lisäksi tavoitellaan maataloustilastojen hyödyntämisen ja käyttöarvon kasvua. Matildasta voi muun muassa tilata tilastojulkistusten RSS-syötteet. www.maataloustilastot.fi Laatuselosteet Tietojen käytettävyyttä edistetään julkaisemalla ilmaiseksi käyttäjäystävällisiä eistaattisia eli dynaamisia tietokantataulukoita, tilastokuvioita ja -karttoja verkossa. Tilastoaineistojen käsittelyyn ja julkaisemiseen kehitettyä tietovarastointiratkaisua kehitetään edelleen. Matilda - maataloustilastopalvelussa on jokaisen tilaston osalta julkaistu myös tilaston laatuseloste SVT-suositusten mukaisesti (Liite 3). SVT:n laatukriteerit seuraavat pitkälti kansainvälisiä laatusuosituksia ja näiden noudattaminen takaakin perustason toteutumisen tilastollisessa laadussa. Laatuselosteita kehitetään ja ylläpidetään asiakaslähtöisesti, jotta tilastojen soveltuvuudesta asiakkaiden tietotarpeisiin viestitään ymmärrettävästi.

OHJELMA 67709 6 (37) Tietosarka-Uutiskirjeet Tietosarka-Uutiskirje täydentää Tiken tietopalvelua kuvaten Tiken tilastotuotannon laajaa tietosisältöä ajankohtaisin teemoin. Uutiskirje on Tikelle kanava kertoa asiakkaille ja yhteistyökumppaneille tilastointiin ja tietopalveluihin liittyvistä uudistuksista. Tietosaran tavoitteena on lisätä Tiken ja asiakkaiden välistä vuorovaikutusta Matilda - maataloustilastot.fi tietopalvelun ja perinteisten tilastojulkaisujen rinnalla. Tietosarka ilmestyy 5 kertaa vuodessa. Verkkojulkaisut Tike on kehittänyt verkkopalveluun verkkojulkaisuja, joissa yhdistyy perinteisen tilastojulkaisun selkeys, tilastollinen tarina ja visuaalisuus julkaisun dynaamiseen toiminnallisuuteen. Maatalouslaskennan julkaisusarja on julkaistu ilmaiseksi verkkojulkaisuina Matilda-tilastotietopalvelussa. 3. Tiken tilastotuotanto Tilastotuotantoprosessi 3.1. Tiken maatalous- ja elintarviketurvallisuustilastot Tike tuottaa 16 SVT-tilastoa ja 6 muuta tilastoa Suomen maataloudesta ja elintarviketurvallisuudesta. Kaikkien Tiken tilastojen osalta pyritään kattavaan tilastojen tietosisältöön ja hyvään tilastolliseen laatuun. Tilastoja laaditaan kuukausittain, neljännesvuosittain, puolivuosittain, vuosittain ja määrävuosittain riippuen lähinnä EU-asetusten vaatimuksista sekä asiakkaiden tarpeista. Tilastojen yleiskuvaukset on esitetty liitteessä 6. Tilasto-ohjelman kautena 2012-2017 kehitetään merkittävästi tilastojen tietosisältöjä uuden yhteisen maatalouspolitiikan ohjelmakauden tarpeisiin (Taulukko 1). Uusi ohjelmakausi alkaa vuonna 2014. Tike seuraa aktiivisesti uuden maatalouspolitiikan muotoutumista. Tikessä panostetaan tilastotuotantoprosessin kehittämiseen. Vuosittain kukin tilastoalue käydään läpi ns. prosessikeskusteluissa, joissa tarkastellaan tilastoprosessia, tiedonkeruuta, tiedonjulkaisemista, tilaston resursseja, aikatauluja ja vastuita. Prosessikeskustelujen pohjalta laaditaan tilaston vuosikello sekä tilastojen valmistumiskalenteri ja tilastojulkaisujen julkistamiskalenteri. Lisäksi tehdään suunnitelmat tulevalle vuodelle tarpeellisista kehittämisprojekteista.

OHJELMA 67709 7 (37) Taulukko 1. Tiken tilastotuotanto 2012-2017 (T=tilastotuotannossa, S=tietosisällön kehittäminen, K=IT-kehittäminen, M=tilastomenetelmien kehittäminen) Tilasto SVT 1) Ilmestymistiheys 2012 2013 2014 2015 2016 2017 I. Maatalouden rakenne Maatilat Maatilojen rakenne 1 krt/vuosi T & K T T T T T Maatalouden rakennetutkimus 3-4 vuoden välein 2) S & K & M T S & K T T Energiatilastointi 1-3 vuoden välein S & M & T S&M&T T T T T Viljelyalat Ennakollinen syyskylvöala 1 krt/vuosi T T T T T T Käytössä oleva maatalousmaa 1 krt/vuosi (2 ennakkoa) T T T T T T Kotieläimet Kotieläinten lukumäärä 1 krt/vuosi T T T T T T II. Peltokasvituotanto Ennakkosatotilastot 2 krt/ kasvukausi T T T T T T Satotilasto 1 krt/vuosi (1 ennakko) T T & M T T T T Luomusatotilasto 1 krt/vuosi T T T T T T Maatilojen sadonkäyttö 1 krt/vuosi T & K T T T T T Ruokaperunan varastotilasto 2 krt/vuosi T T T T T T Teollisuuden ja kaupan viljan osto-, 4 krt/vuosi T T T T T T käyttö- ja varastotilastot Viljatase 1 krt/vuosi (4 ennakkoa) T T T T T T Luomuviljatase 1 krt/vuosi? T & S T&S&M T T T T Kasvinsuojeluainetilasto 5 vuoden välein S & K & M T S&K&M III. Kotieläintuotanto Maito- ja maitotuotetilasto kk, v T T T T T T Alueittainen maidontuotanto 1 krt/vuosi T T T T T T Lihantuotanto kk, v T T T T T T Alueittainen lihantuotanto 1 krt/vuosi T T T T T T Kananmunien tuotanto 4 krt/vuosi T T T T T T IV. Puutarhatuotanto Puutarhatilastot 1 krt/vuosi T & S T & M T T T T V. Maataloustuotteiden hinnat Maataloustuotteiden tuottajahinnat kk, v T T T T T T VI. Muut tilastot Ravintotase 1 krt/vuosi T T T T T T Elintarviketurvallisuustilastot 3) 1 krt/vuosi T T T T T T Maatalouden ympäristöindikaattorit 1 krt/vuosi S & M & T S&M&T T T T T 1) SVT = Suomen virallinen tilasto 2) joka 10. vuosi maatalouslaskenta 3) Pellolta pöytään tilastojulkaisun yhteydessä Tiken tilastotuotannon organisointi noudattaa UNECEn 1 geneeristä mallia. Tilastotuotannon toteutus, ylläpito ja kehittäminen tehdään yhteistyönä Tiken tilasto-, menetelmäyksikön sekä IT-palveluiden kesken. Tilastoyksikkö vastaa tilastokokonaisuudesta ja sen tarpeiden määrittelystä. Tiedonkeruun organisoi menetelmäyksikkö usein kilpailutuksen kautta alihankintana. Aineistojen yhdistelyn ja editoinnin suunnittelu tehdään menetelmäyksikössä. Tilastoaineistojen analysointi on tilastoyksikön vastuulla, mutta menetelmäyksikkö vastaa tilastollisesta analyysistä. Vastuu julkaisujen taitosta, julkistamisesta ja jakelusta on menetelmäyksiköllä. Tilastoyksikkö vastaa tilastotuotannon arvioinnista tilastollisen laadun ulottuvuuksien suhteen. 1 UNECE United Nations Economic Commission for Europe

OHJELMA 67709 8 (37) Kuvio 3. Tiken tiedontuotantoprosessi Tiedontuotantoprosessin tietoturvan tavoitetaso Tiken tiedontuotantoprosessille tavoitetasona on täysin tietoturvallinen prosessi, jossa tilastollinen tietosuoja on turvattu. Toimintaa ohjaa Tilastolaki (280/2004), Tiken tietoturvapolitiikka sekä Tilastollisen tietosuojan ohje (Liite 4). Tilastotoimea koskevia tietosuojasäännöksiä käsitellään myös Euroopan Neuvoston asetuksessa (EY) 322/97 yhteisön tilastoista, henkilötietolaissa (523/1999) ja laissa viranomaisen toiminnan julkisuudesta asetuksineen (621/1999 ja 1030/1999). 3.2. Tiedonkeruut ja rekisterien käyttö Tike käyttää maataloustilastojen tuottamisessa useita tiedonkeruutapoja (liite 4). Tiedonkeruutapa riippuu käytettävissä olevista rekisteritiedoista ja tilaston aikatauluista. Käytettyjä menetelmiä ovat rekisterien käyttö tietolähteenä, sähköinen web-tiedonkeruu, puhelinhaastattelut, perinteinen lomaketiedonkeruu (posti, sähköposti, faksi) sekä osin myös automaattinen tiedonsiirto. Kuvio 4. Rekisterit ja tiedonkeruun keskeiset tietolähteet Tiedonkeruita on kehitetty pitkäjänteisesti. Painopiste on siirtynyt sähköisen tiedonkeruun suuntaan ja tavoite vähentää haastatteluin tehtävää tiedonkeruuta on edennyt hyvin. Sähköistä tiedonkeruuta täydennetään tarvittaessa lomaketiedonkeruulla ja haastatteluilla. Tavoitteena on että sähköinen vastaaminen kehittyy pääasialliseksi vastaamistavaksi kaikissa maataloustuottajille kohdennetuissa tiedonkeruissa. Lähitulevaisuuden kehittämisen tavoitteet painottuvat sähköiseen vastaamiseen ja automaattiseen tiedonsiirtoon yritystiedonkeruissa.

OHJELMA 67709 9 (37) Kaikkea hallinnon rekistereistä saatavilla olevaa tietoa pyritään käyttämään tilaston tuottamiseen. Noin 65 % tarvittavasta tiedosta saadaan rekistereistä. Loput tiedoista kysytään suoraan viljelijöiltä tai maatalous- ja elintarvikealan yrityksiltä. Tiedonkeruissa vastausasteet ovat erittäin korkeat. Kuukausittaisissa tiedonkeruissa päästään yleensä 100 %:iin ja haastattelututkimuksissa noin 95 %:n tasolle. Uusilla tilastoalueilla vastausasteeksi voidaan hyväksyä noin 70 %:n taso. Suurissa viljelijäkyselyissä verkkovastaamisen suosio on kasvussa. Maatalouslaskennassa lähes 60 % viljelijöistä vastasi sähköisesti. 3.3. Tilastojen tietosisällön kehittäminen Maataloustilastot yhtyvät kansantalouden tilinpidon, elintarvikeketjun, maaseudun kehittymisen, maatalouden ympäristövaikutusten sekä ilmastonmuutoksen ja energiaketjun osalta muihin tilastoihin. Tiivis yhteistyö tutkimuksen kanssa takaa maataloustilastojen kehittämisen ilmiöalueen muutostilanteissa. Kansainväliset tietotarpeet painottuvat ruokaturvallisuuteen ja -saatavuuteen,, maatalouden ympäristövaikutuksiin, elintarviketurvallisuuteen, energian tuotantoon ja käyttöön, sekä maaseudun kehittymiseen. Lisäksi tilastotietoa tarvitaan seuraamaan ilmastonmuutoksen vaikutuksia. Tiken tilastotuotannon tietosisältö laajentuu kattamaan maatalouden energiatuotantoa ja -kulutusta sekä kasvinsuojeluaineiden ja lannoitteiden maatalouskäyttöä. Maatalouden ympäristövaikutusten indikaattoreita ja maanpeitteen ja -käytön tilastointia kehitetään yhteistyössä muiden tiedontuottajien kanssa. Euroopan yhteinen maatalouspolitiikka (YMP) tarvitsee tutkimus- ja tilastotietoa laajalti koko maataloussektorilta. Tietoa tarvitaan maatalouspolitiikan toimeenpanosta ja arvioinnista, budjettivaikutuksista, talous- ja markkinatilanteesta, viljelijöiden sosiaalisesta tilanteesta sekä maatalouden ympäristövaikutuksista. Tiedonkäytön intensiteetti tulevaisuudessa kasvaa edelleen, mikä korostaa tuotettujen tilastojen tietosisällöllisen osuvuuden ja käytettävyyden merkitystä. Uusi YMP ohjelmakausi alkaa 2014 ja sen suuntaviivat tulevat vaikuttamaan TTSkaudella maataloustilastojen tietotarpeisiin, joita pyritään ennakoimaan. YMP:n sisältö vahvistettaneen 2012-2013 vaihteessa. Vuonna 2010-2011 Tike teki kokonaistutkimuksena maatalouslaskennan, joka kattaa maatalouden ja puutarhatalouden. Maatalouslaskennassa on kerätty noin 300 eri muuttujaa. Valtaosa tietosisällöstä on saatu rekistereistä, mutta lisäksi tietoja on kerätty web-tiedonkeruuna ja puhelinhaastatteluin. Lähes 60 % vastanneista valitsi sähköisen vastaamistavan. Viljelijöiltä on tiedusteltu suoraan tietoja mm. työvoimasta ja muusta yritystoiminnasta. Maatalouslaskennan minimivaatimukset on esitetty Euroopan parlamentin ja Neuvoston asetuksessa (1166/2008) maatilojen rakennetutkimuksista ja maatalouden tuotantomenetelmiä koskevasta tutkimuksesta. Maatalouslaskennan tiedonkeruu tehtiin syyskuun 2010 ja helmikuun 2011 välisenä aikana. Lopulliset tulokset laskennasta lähetetään komissiolle 31.3.2012 mennessä. Tietojen valmistuessa on julkaistu viisi verkkojulkaisua eri teemoista 2011-2012: 06/2011: Maatalous- ja puutarhayritysten työvoima ja sukupolvenvaihdos 06/2011: Maatilojen muu yritystoiminta 10/2011: Viljelysmaan hoito

OHJELMA 67709 10 (37) Maatilojen tuotantomenetelmät Maatalouden energiankäyttötilasto 12/2011: Kotieläinten elinolot ja lannan varastointi 03/2012: Energia ja kastelu avomaalla Tietoja on julkaistu verkossa myös dynaamisina tietokantataulukoina joulukuusta 2011 lähtien. Laskennasta tiedotetaan aktiivisesti verkossa: Maatalouslaskennan julkaisusarja http://www.maataloustilastot.fi/maatalouslaskenta-2010-julkaisusarja_fi Maatalouslaskenta Wikipediassa: http://fi.wikipedia.org/wiki/maatalouslaskenta Maatalouslaskennan 100-vuotisjuhlan kunniaksi Tike julkaisi Sata vuotta Maatalouslaskentaa -juhlakirjan. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseen (1166/2008) maatilojen rakennetutkimuksista ja maatalouden tuotantomenetelmiä koskevasta tutkimuksesta sisältyy uutena osiona maatalouden tuotantomenetelmätutkimus (SAPM, Survey on Agricultural Production Methods). Tutkimuksessa selvitetään maanmuokkausmenetelmiä, maaperän suojelutoimia, maiseman ominaispiirteitä, eläinten laiduntamista, eläinten pitopaikkoja tiloilla, lannan levitystä ja varastointia ja käsittelykalustoa sekä kastelua. Tutkimus toteutettiin otantatutkimuksena Maatalouslaskenta 2010 tiedonkeruun yhteydessä. Maatalouslaskennan yhteydessä maatiloilta kysyttiin tietoja energian kulutuksesta. Lisäksi puutarhayritystiedonkeruussa kerätään tietoja energian käytöstä puutarhatuotannossa. Pitkällä tähtäyksellä maatalouden energiankäyttötilasto on tarkoitus ottaa osaksi Tiken tilastotuotantoa. Tike osallistuu energiatilastojen kehittämiseen Tilastokeskuksen koordinoimassa Energiatilastoyhteistyöryhmässä. Kasvinsuojeluaineiden ja lannoitteiden käytön tilastoiminen Maatalouden ympäristöindikaattorit Kasvinsuojeluaineiden maatalouskäytön tilastoasetus hyväksyttiin vuonna 2009. Asetus edellyttää, että kasvinsuojeluaineiden markkinoille tuloa tilastoidaan vuosittain (Tukesin vastuulla) ja käyttöä joka viides vuosi (Tiken vastuulla). Tikessä suunnitellaan kasvinsuojeluaineiden maatalouskäytön tilaston tuottamista 2013. Eurostat ja jäsenmaat selvittävät mahdollisuuksia tilastoida lannoitteiden maatalouskäyttö osana vuoden 2016 maatalouden rakennetutkimusta. EU:ssa on tunnistettu 28 indikaattoria, joilla kuvataan maatalouden ympäristövaikutuksia (AEI 2.). Indikaattoreiden kehittämiselle on annettu vastuutahot. Osassa Eurostat vastaa indikaattorin kehittämisestä, toisissa taas DG AGRI, DG ENV, JRC tai EEA 3. Tike vastaa kansallisesta tiedon toimituksesta Eurostatiin. 2 AEI Agri-environmental indicators 3 DG AGRI Komission maatalouden pääosasto DG ENV Komission ympäristöasioiden pääosasto JRC Joint Research Center = Euroopan Unionin Yhteinen Tutkimuskeskus

OHJELMA 67709 11 (37) Luomutilastojen kehittäminen Toimialaluokituksen huomioiminen maatilarekisterissä Kansallinen tilastoyhteistyö jaos on perustettu vuonna 2011 TK-MMM tilastoyhteistyöryhmän alle edistämään tiedontuottajien yhteistyötä. Tiken tavoitteena on julkistaa kansallisesti maatalouden ympäristöindikaattoritietoja vuonna 2012. EU kehittää luomutuotannon ja elintarviketurvallisuuden tilastoja. Luomutuotantoa käsittelevä EU-asetus (837/2007) sisältää (artikla 36) viittauksen siihen, että luomutuotannon tilastoimisesta määritetään EU:n tilasto-ohjelmassa. Tämän lisäksi Tikessä selvitetään mahdollisuuksia tuottaa luomuviljatasetta huomioiden lisätiedonkeruuvaatimukset. Tietotarve on kansallinen. Tase voidaan koota käyttäen apuna tilastoja ja muita tietolähteitä sekä niiden puuttuessa asiantuntijaarvioita. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus ((EY) N:o1893/2006) velvoittaa jäsenmaat käyttämään yhteisön yhteistä tilastollista toimialaluokitusta NACE Rev.2 tai vastaavaa kansallista versiota. Uudistettu Suomen kansallinen toimialaluokitus (TOL 2008) on otettu Tilastokeskuksessa käyttöön vuoden 2009 alusta. Maataloustilastoissa ei ole aiemmin käytetty toimialaluokituksen luokittelua vaan kansallista tuotantosuuntakooditusta. 4. Tiken tilastotuotannon kehittäminen vuosina 2012 2017 Tiken perustehtävänä on kehittää ja ylläpitää asiakkaidensa tarvitsemia ICTratkaisuja ja hallita niistä muodostuvaa kokonaisuutta sekä tuottaa tilastoja Suomen maataloudesta ja elintarvikeketjusta sekä edistää luonnonvaratiedon monipuolista käyttöä. EU:n Käytännesäännöt edellyttävät että tilastoviranomaiset seuraavat vastaustaakkaa ja vähentävät sitä. Tiken tilastotoimen kehittämisprojektit tähtäävät suunnitelmallisesti vastaustaakan vähentämiseen: 1. sähköisen vastaamisen käytön edistäminen 2. otantatutkimusten kokojen pienentäminen 3. kynnysarvojen kasvattaminen 4. kysymysten vähentäminen ja lomakkeiden kehittäminen 5. muiden tietolähteiden ja -tiedonkeruiden aktiivinen hyödyntäminen 6. tilastojen tiedonkeruiden yhdistäminen 7. tilastojen tiedonkeruiden harventaminen 8. tiedonantajien massaräätälöity palautejärjestelmä. Alunperin metadatan (tietoa tiedosta) hallintaan kehitetty UNECEn tilastotuotantomalli ohjaa Tiken tilastotuotantoprosessia. Kuviossa 8 on kuvattu vuoden 2012 ja TTS-kauden 2013-2017 kehittämishankkeet. EEA European Environment Agency = Euroopan ympäristökeskus

OHJELMA 67709 12 (37) Kuvio 8. Tilastotuotantoprosessi ja kehittämiskohteet I, II, III III, IV, V, VI Metadata ja arkistointi VII, VIII, IX IX, X, XI Tiedon tarpeen Selvitys Määrittely ja suunnittelu 4.1 Sanastotyö Tiedon hankinta Sanastotyötä kehitetään Tikessä edistämään tilastojen saatavuutta, löydettävyyttä ja käytettävyyttä. Sanastotyö on keskeinen osa tietoarkkitehtuurin hallintaa ja metadatan hyödyntämistä. Sanastotyön tavoitteena on luoda maataloushallinnossa ja -tilastoinnissa käytössä oleva keskeinen sanasto. Vuonna 2012 tuotetaan tilastojulkaisujen, Tilastolaarin ja EU-hintaseurannan sanastot. Sanastotyö on osa tilastojen tietohuoltoa ja dynaamisen raportoinnin julkaisuprosessia. 4.2 Tilastojen kokonaisarkkitehtuuri Havaintoaineiston muokkaus Analyysi Tietojärjestelmän rakentaminen Julkaiseminen ja jakelu Arkkitehtuurityö on tärkeää tilastostrategian toimeenpanossa. Tilastotuotannon systemaattinen kehittämisen peruskulmakiviä ovat sidosryhmäanalyysi, palvelusalkun hallinta ja strategisten vaatimusten arviointi ja dokumentointi (Taulukko 2). Tiken tilastotuotannon arkkitehtuurityötä syvennetään JHS-suositusten ja muiden hyvien käytäntöjen mukaisesti vuonna 2012. 4.3 Rekisterien ja viljelijäsuunnitelmien hyödyntämisen lisääminen ja kehittäminen Prosessin arviointi 1 2 3 4 5 6 7 8 Laadun ja riskien hallinta I. Sanastotyö II. Tilastojen kokonaisarkkitehtuuri III. Rekisterien ja viljelijäsuunnitelmien hyödyntämisen lisääminen ja kehittäminen IV. Tilaston kantauudistus jatkoprojekti tilastojen tietohuolto osaksi perustyötä ja vanhojen aineistojen selvitystä V. Sähköinen tiedonkeruu VI. Yritystiedonkeruiden kehittäminen VII. SAS-EG tutkijan tiedonanalysoinnin välineenä VIII. Merkittävyyseditointi ja imputointi IX. Tilastollisen tietosuojan ratkaisut X. Verkkopalvelustrategia XI. Dynaaminen raportointi Keskeiset toimenpiteet rekistereiden hyödyntämisen lisäämiseksi ovat maatilarekisterin ja tilaston asiakasrekisterin (CRM) uudistaminen. Maatilarekisterin uudistamisen tavoitteina ovat mm. maatilarekisterin ja puutarhayritysrekisterin yhdistäminen sekä yritystunuksen käytön lisääminen Tiken rekistereissä. CRM pyritään uudistamaan vuoden 2012 loppuun mennessä. Kotieläintilastojen osalta eläinrekistereiden käyttöä tehostetaan edelleen mm. sikojen lukumäärätilastossa.

OHJELMA 67709 13 (37) Taulukko 2. Strategiset (visiosta, strategiasta johdetut) vaatimukset ja tavoitteet Vaatimuksen/ kehitystarpeen kuvaus Vaatimuksen alkuperä/ esittäjä Sähköisen asioinnin edistäminen tiedontuotannossa Sähköinen asiointi tiedonkeruussa Laki sähköisestä asioinnista TEM:n vaatimus hallinnollisen taakan vähentämisestä kustannustehokkuus Sähköinen asiointi tiedon jakelussa Laki sähköisestä asioinnista välttämätön kustannustehokkuus Hyötynäkökulma Vaatimuksen tyyppi luotettavuus käytettävyys Tiken, asiakkaiden ja kumppanien vaikuttavuuskyvyn tukeminen Toiminnallinen tilastoyhteistyö Tilastoviranomaisrooli yhteentoimivuus toiminnallinen Säädösvalmisteluun Tilastoviranomaisroolnen vaikuttavuus toiminnalli- vaikuttaminen Rekistereiden hyödyntäminen TEM:n vaatimus asiakastyyty- tehokkuus tiedonke- hallinnollinsen väisyys ruussa taakan vähentämisestä Yhteiskäyttöinen tekninen alusta. Sähköisen asioinnin alustaratkaisut Toimiva tietosuoja. Tiedon saatavuus, löydettävyys, käytettävyys. Yhteiskäyttöiset tietovarannot ja niiden hyödyntäminen Rekisterien hyödyntäminen tiedonkeruussa, % tietomäärästä Tila Edellytys Mittari Organisaation tavoitearvo Prioriteetti Sähköinen vastausaste. Tiedon antajan koettu vastausrasite (ensisijainen mittari) ja mitattu vastausrasite. Sähköisesti ladattujen raporttien osuus raporteista (levikki, %-osuus, latausten määrä, käyntien määrä). Webtiedonkeruu pääasiallinen tiedonkeruumuoto suurissa viljelijäkyselyissä Tiedon saatavuus, löydettävyys, käytettävyys käsittelyssä käsittelyssä välttämätön toteutunut toteutunut hyödyllinen välttämätön välttämätön

OHJELMA 67709 14 (37) 4.4 Tilaston kantauudistus Projekti uudistaa Tilaston tietokannat Tiken yleisten linjausten mukaisiksi ja lisätä Oracle 6i-sovellustuoteperheen elinkaarta. Tämä edellyttää tietokantaversion nostamista Oracle 10g:hen kehitys-, testi- ja tuotantoympäristöissä, tietokantakäytäntöjen, -skeemojen ja käyttövaltuuksien uusimista sekä sopivan ympäristön testausta ja pystyttämistä. Projekti on päättymässä. 4.5 Sähköinen tiedonkeruu Sähköisen tiedonkeruun kehittämisessä huomioidaan käyttäjien tarpeet ja pyritään luomaan mahdollisimman helppokäyttöinen palvelu. Sähköisessä tiedonkeruussa painotetaan myös teknisen tuen saatavuuden tärkeyttä. Vuonna 2011 toteutettiin sato-, luomusato- ja maatilatutkimuksen sekä puutarhatilaston kyselyt sähköisessä muodossa. Tiedonkeruille määriteltiin, suunniteltiin, toteutettiin, testattiin ja käyttöönotettiin sähköinen tiedonkeruunjärjestelmä. Kaikista tiedonkeruujärjestelmistä tehtiin sekä suomen että ruotsinkieliset versiot. Sovellus toteutettiin hallinnonalan arkkitehtuurin mukaisesti. Esille tulleet kehittämistarpeet pyritään toteuttamaan vuoden 2012 tiedonkeruissa. 4.6 Yritystiedonkeruiden kehittäminen Yritystiedonkeruiden kehittäminen on alkanut maataloustuotteiden EUhintaseurantajärjestelmän (HISE) uudistamisen esiselvityksellä. Varsinainen uudistamisprojekti on käynnistetty maaliskuussa 2012. Hankkeessa uudistetaan myös asiakastietojärjestelmä (CRM). Vanhassa järjestelmässä olevat kananmunien hinta- ja tuotantotilaston uudistaminen rajattu tämän projektin ulkopuolelle. Niiden järjestelmät uudistetaan projektin jälkeen. HISEn projektissa kehitetään tiedonkeruun ja raportoinnin automatisointia. Ratkaisuja hyödynnetään jatkossa muissa Tiken yritystiedonkeruissa. 4.7 SAS-EG tutkijan tiedon analysoinnin välineenä SAS-EG-ohjelmiston käyttöönotto on aloitettu tilastotuotannossa asteittain. Tavoitteena on lisätä tuottavuutta, sujuvoittaa tilastotuotannon prosesseja ja säästää kuluja tilastosovellusten toteuttamisessa, koska valmisraporttien tarve vähenee. Lisäksi aineiston tuottaminen Matilda-maataloustilastopalveluun (taulukot, kuviot) pystytään automatisoimaan, jolloin manuaalisia työvaiheita vähenee. SAS EG:n käyttöönotto tukee tilasto- ja tuotantovastaavien osaamisen kehittymistä ja on askel kohti nykyistä joustavampaa tilastotuotantoa. Tällöin ei enää olla sidoksissa valmiiksi määriteltyihin raportteihin, vaan voidaan tarkastella aineistoja monesta näkökulmasta. 4.8 Merkitsevyyseditointi ja -imputointi Tilastollisen merkitsevyyseditoinnin ja imputoinnin käyttöönoton selvitystä jatketaan vuonna 2012. Tilastollinen menetelmä tehostaa aineistojen tarkistuksen ja korjauksen (editointiin ja imputointiin) työvaiheita.

OHJELMA 67709 15 (37) 4.9 Tilastollisen tietosuojan ratkaisut Tilastollisen tietosuojan menetelmien kehittäminen edelleen on tärkeätä dynaamisen raportoinnin sujuvoittamiseksi. Tilastollisen tietosuojausmenetelmien avulla pyritään toisaalta tehostamaan manuaaliseen tietosuojaukseen käytettyä työaikaa ja toisaalta mahdollistamaan yksityiskohtaisempia tilastotaulukoiden julkaisemista tilastolain, Käytännesääntöjen ja ammattieettisten periaatteiden määrittämän tietosuojan puitteissa. 4.10 Verkkopalvelustrategia Kaikki Tiken tilastot julkaistaan ja jaetaan verkon kautta ilmaiseksi. Sähköistä julkaisemista kehitetään niin tietojen ammattikäyttäjien kuin satunnaisten tiedontarvitsijoiden tarpeita ajatellen. Tiedot pyritään linkittämään asiakkaiden päätiedonhakukanaviin. Tilastojen julkaisukokonaisuutta arvioidaan verkkojulkaisujen ja dynaamisen raportoinnin välineiden tuotantokäytön ja mahdollisuuksien myötä. Lisäksi Matilda -tilastotietopalvelun markkinointiin panostetaan. 4.11 Dynaaminen raportointi 5. Tilastotoimen perusperiaatteet Tilastoviranomaiset ovat enenevässä määrin siirtäneet tilastollisen tiedon jakelua verkkosivuilla oleviin tietovarastoihin, joista asiakas voi itse hakea tarvitsemansa tiedon joko valmisraportteina tai räätälöidä itse raporttinsa (dynaaminen raportointi). Joulukuusta 2011 Maatalouslaskennan tietoja on alettu julkaista dynaamisin raportein Tilastolaarissa. Tilastolaarin tietosisältöä laajennetaan vuonna 2012 muun muassa maatilarekisterin tiedoilla. Tämän jälkeen selvitetään maatalouden tuottajahintojenkuukausitilastojen ja kuukausittaisten kotieläintuotantotilastojen julkaiseminen Tilastolaarissa. Julkaisuprosessi ottaa huomioon tilaston erityisvaatimukset: tietosuojan, kolmikielisyyden ja metatiedot. Tavoitteena on, että dynaaminen julkaiseminen tulee osaksi normaalia tilastotuotantoprosessia. Virallisen tilaston laadintaperiaatteet perustuvat YK:n Tilastokomission 1994 hyväksymin ammattieettisiin periaatteisiin (United Nations Statistical Commission): 1. Tilastot ovat välttämätön osa demokraattisen yhteiskunnan informaatioperustaa. Tilastoviranomaisten tulee laatia ja saattaa käyttöön viralliset tilastot puolueettomuutta noudattaen. 2. Ammattimaisuus, tieteelliset periaatteet ja ammattietiikka ovat toiminnan perustana. 3. Tilastojen lähteet, laadintamenetelmät ja prosessit perustuvat tieteellisiin standardeihin ja menetelmiin. 4. Tilastojen virheellisiä tulkintoja ja väärinkäyttöä tulee ehkäistä. 5. Tietolähteet valitaan ottaen huomioon laatu, ajantasaisuus, kustannukset ja vastaajien rasitus. 6. Tilastotoimessa on yksikkötietoja koskeva tiukka tietosuoja ja yksikkötietoja käytetään vain tilastollisiin tarkoituksiin. 7. Tilastotointa koskeva lainsäädäntö ja muut toimintaperiaatteet ovat julkisia. 8. Kansallisen tilastotoimen koordinointi on välttämätöntä tehokkuuden ja johdonmukaisuuden turvaamiseksi.

OHJELMA 67709 16 (37) 5.1. Lainsäädäntö Kansallinen lainsäädäntö Kansainvälinen lainsäädäntö 5.2 EU:n tilasto-ohjelma 9. Kansainvälisesti hyväksyttyjen käsitteiden, luokitusten ja menetelmien käyttöä edistetään. 10. Kansainvälinen ja monenkeskinen tilastoyhteistyö auttaa kaikkien maiden tilastotoimen kehittämistä. Tike, Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus, toimii yhtenä Suomen neljästä tilastoviranomaisesta. Tiken tehtävät on määritelty Tikeä koskevassa laissa (1200/1992 ja 667/2006), laissa maaseutuelinkeinohallinnon tietojärjestelmästä (284/2008) sekä laissa maaseutuelinkeinotilastoista (1197/1996). Tiken tehtävä on tuottaa ja julkaista maaseutuelinkeinotilastoista annetun lain (1197/1996) mukaisia tilastoja sekä tuottaa maaseutuelinkeinojen tilastointiin ja tietohuoltoon liittyviä palveluja. Maaseutuelinkeinotilastolaki määrittää tarkemmin, miltä alueilta tilastoja on tuotettava. Lain mukaan Tikellä on laajat oikeudet kerätä tietoja maatila- ja puutarhataloudesta, niihin liittyvästä kaupasta ja jalostuksesta sekä maaseutuelinkeinojen harjoittamisesta. Tilastolaki (280/2004) säätää tilastojen tuottamisesta ja tiedonantovelvollisuudesta. Sen mukaan tilastoviranomaisten on pyrittävä tilastoja tuottaessaan käyttämään olemassa olevaa hallinnollista tietoa. Tiedot, joita ei saada muista lähteistä, voidaan kerätä tiedonantajilta, kunhan asiasta on neuvoteltu etukäteen tiedonantajien tai heidän etujärjestöjensä kanssa. Olemassa oleviin tiedonkeruisiin tulevista muutoksista on neuvoteltava ennalta. Tilastolaki määrittää myös tietojen luovuttamisesta tutkimustarkoituksiin ja tietojen salassapidosta. Tilastotoiminnassa on huomioitava julkisuuslain ja henkilötietolain vaatimukset. Tike osallistuu tilastoviranomaisena Tilastolain uusimista pohtivan työryhmän työhön. Kansallisen lainsäädännön lisäksi tilastotoimintaa ohjaavat EU:n neuvoston ja parlamentin sekä komission asetukset, säädökset, päätökset sekä Euroopan tilastojärjestelmän tilastolaki (Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 223/2009). Maataloustilastoinnin EU-lainsäädäntö on kuvattu Liitteessä 1. Komissio laatii vuosittain tarkan tilasto-ohjelman ja viiden vuoden jaksoille yleisluontoisemman tilasto-ohjelman (Statistical Programme). Tilasto-ohjelmat kattavat kaiken EU:n lainsäädännöllä tai herrasmiessopimuksilla määritellyn tilastotoiminnan. Ohjelmat kattavat kaikki tilastoalueet ja ne luovat pohjaa tilastojen pitkän aikavälin kehittämiselle. Tiken tilastotoimi liittyy EU:n tilasto-ohjelmien kahteen pääluokkaan a) pääluokka 4: maatalous-, metsä- ja kalataloustilastot sekä b) pääluokka 1: demografiset ja yhteiskunnalliset tilastot. Pääluokan 4 eli maa-, metsä- ja kalataloustilastojen osalta Tiken vastuulla ovat maatalouden tuotanto- ja rakennetilastot sekä maataloustuotteiden hintatilastot. Uusien tilastoalueiden eli maatalouden ympäristötilastojen sekä maaseututilastoinnin osalta Tike toimii yhteistyössä muiden tiedontuottajien kanssa: Tike koordinoi tilastoinnin kehittämistä, osallistuu EU:n työryhmiin ja vastaa muun muassa lannoite- ja kasvinsuojeluaineiden maatalouskäytöntilastoinnin kehittämisestä.

OHJELMA 67709 17 (37) Käytännesäännöt Tukes vastaa kasvinsuojeluaineiden myyntitilastoinnista, Metla vastaa metsätilastoista, RKTL kalataloustilastoista sekä Tilastokeskus maatalouden taloustileistä ja hintaindekseistä. Maankäytön ja -peitteen tilastojen kehittämisessä Suomea edustaa Suomen Ympäristökeskus. Pääluokan 1 eli demografisten ja yhteiskunnallisten tilastojen osalta Tike osallistuu elintarviketurvallisuustilastoinnin kehittämiseen yhteistyössä Eviran kanssa. Tiken roolina on ollut osallistua tilastoalueen kartoittamiseen ja kehittämiseen sekä koordinoida eri viranomaisten tuottamien tietojen toimittamista EU:lle. Tiken tilasto-ohjelmassa huomioidaan EU:n pitkän aikavälin tilasto-ohjelman painopisteet ja kehittämiskohteet. 5.3. Käytännesäännöt ja laatuvaatimukset Tilastoviranomaisena Tike noudattaa EU:n komission antamia Euroopan tilastojärjestelmän (ESS) Käytännesääntöjä (Code of Practise) ja Suomen virallisen tilaston (SVT) kriteeristöä. Käytännesääntöjen tavoitteena on lisätä tilastojärjestelmän läpinäkyvyyttä, levittää tietoa hyvistä käytännöistä ja kannustaa toiminnan parantamiseen (Liite 2). Käytännesäännöt koostuvat 15 periaatteesta, jotka johdetaan kahdesta pääperiaatteesta tilastoviranomaisten riippumattomuudesta sekä koskemattomuudesta ja vastuuvelvollisuudesta. Periaatteet on ryhmitelty kolmeen pääosaan; institutionaaliseen ympäristöön, tilastoprosesseihin ja tilastotietojen tuottamiseen. Jokaiseen periaatteeseen liittyy indikaattoreita, joilla periaatteiden toteutumista mitataan ja seurataan. SVT-peruskriteerit Käytännesäännöt ohjaavat tilastojen tuottajia täyttämään Euroopan laatustandardit ja palvelemaan kansallisten tarpeiden lisäksi Euroopan unionin toimielinten, hallitusten, tutkimuslaitosten, elinkeinonharjoittajien ja suuren yleisön tarpeita. Tilastojen laatu määrittyy sen mukaan, missä määrin tilastot ovat relevantteja, tarkkoja ja luotettavia, ajantasaisia, yhtenäisiä ja vertailukelpoisia eri alueiden ja maiden kesken. Lisäksi tilastotietojen helppo saatavuus on oleellista tilastojen laatua arvioitaessa. Laadukkaan tilaston on täytettävä käyttäjien tarpeet kaikkien näiden kriteereiden mukaisesti. Tilastojen sisältöä ja laatua arvioidaan vuosittain asiakkailta saadun palautteen ja yhteiskunnan kehittymisen myötä. SVT-tilastojen on täytettävä SVT:n perus- ja laatukriteerit (Liite 3). Kriteerien tarkoituksena on kehittää ja ylläpitää SVT-tilastojen käytettävyyttä yhteiskunnan tietotarpeisiin. Suomen virallisen tilaston neuvottelukunta on päivittänyt tilastoille asettamiaan kriteereitä ja yhdenmukaistanut ne Eurostatin laatukriteerien kanssa (Liite 2). Laatukriteerien keskeisenä tavoitteena on varmistaa, että tuotetut tilastot ovat luotettavia, kattavia ja kaikkien saatavilla julkistamisajankohtana. Lisäksi tilastojen on kyettävä kuvaaman pitkän aikavälin trendejä ja olemaan yhteneväisiä käsitteiltään yli ajan.

OHJELMA 67709 18 (37) 5.4. Tietosuojaus ja tietojen luovuttaminen Tiedonantajien luottamus viranomaisen toimintaan on pidettävä korkealla tasolla, jotta kattava ja luotettava tietojen kerääminen voi onnistua. Tietosuojaus ja tietojen luovuttaminen ovat tilastotoimessa keskeisiä asioita, joita säädellään tarkasti lainsäädännöllä. Tietosuojausta koskevat säädökset sisältyvät tilastolakiin (280/2004, 12-13 ), henkilötietolakiin (523/1999), julkisuuslakiin (621/1999), Neuvoston asetukseen yhteisön tilastoista (322/97, artiklat 13-18) 4 sekä Neuvoston asetukseen salassa pidettävien tilastotietojen luovuttamisesta Euroopan yhteisöjen tilastotoimistolle (1588/90, artikla 3). Tietosuojauksesta on laadittu Tikessä oma tietosuojausohje, josta on tehty tiivistelmä asiakkaita varten (liite 3). Tikellä on myös tiedonluovutusohje, joka määrittää hallinnollisten ja tilastollisten tietojen luovuttamisessa noudatettavat periaatteet ja käytännöt. Perusperiaate on, ettei tilastotarkoituksiin kerättyjä tietoja saa luovuttaa käytettäväksi tutkinnassa, valvonnassa, oikeudenkäynnissä, hallinnollisessa päätöksenteossa tai muussa tiedon kohdetta koskevassa asian käsittelyssä. Yksikkötason tietojen luovuttaminen on kuitenkin mahdollista a) tutkimustarkoituksiin tai b) toiselle tilastoviranomaiselle. Maaseutuelinkeinotilastolain 3 :n mukaan Tike voi luovuttaa tieteellistä tutkimusta ja tilastollista selvitystä varten myös tunnistetiedoilla tiedot iästä, sukupuolesta, koulutuksesta ja ammatista. Tunnistetietoja ovat esim. tilatunnus, yritystunnus ja henkilötunnus. Tietoja voidaan luovuttaa vain, mikäli vastaanottajalla on henkilörekisterilain mukainen oikeus kerätä ja tallettaa näitä tietoja. Tämä voidaan varmistaa pyytämällä tietojen tilaajalta henkilötietolain mukainen rekisteriseloste. Tiken tilastopäällikkö päättää salassa pidettävien tilastotietojen luovuttamisesta. Sitoutuminen kansainväliseen ISO/IEC 27001 -tietoturvastandardiin Tiken tietoturvallisuuden hallintajärjestelmä perustuu ISO/IEC 27001 standardiin. ISO/IEC 27001 on tietoturvallisuuden hallintajärjestelmiä koskeva standardi, joka on harmonisoitu mm. ISO 9001 -standardin kanssa. Standardissa esitetään ns. PDCA-malli eli suunnittele, toteuta, tarkista, kehitä. Painopisteet ovat riskien arvioinnissa, turvallisuussuunnittelussa, turvallisuuden toteutuksessa sekä turvallisuuden hallinnassa ja uudelleenarvioinnissa. Taulukko 1. Tietoturvallisuuden hallintajärjestelmän keskeiset elementit Plan Suunnittele Do Toteuta Check Tarkista Act - Kehitä Politiikka Nykytilanteen ja riskien arviointi Toimenpideohjelman laatiminen Resursointi Toimeenpano Seuranta Mittaaminen Auditointi Johdon katselmointi Korjaaminen ja ennaltaehkäisy Jatkuva parantaminen 4 EU:n tilastoasetusta uudistetaan.

OHJELMA 67709 19 (37) 5.5. Kansallinen ja kansainvälinen tilastoyhteistyö Tike kehittää maataloustilastoja kansainvälisessä yhteistyössä muiden Euroopan maataloustilastojen tuottajien kanssa. Tärkeimmät yhteistyötahot ovat Eurostat ja DG AGRI sekä lähialueiden Nordic- ja Baltic-Nordic -maataloustilastotuottajat. YK:n ja FAO:n maataloustilastojen kansallinen minimikehikko kehittää maataloustilastojen ja maataloustuotteiden markkinatiedon vertailukelpoista, yhtenäisyyttä ja luotettavuutta. EU:n ja YK:n tilastojen käsitteiden ja määritelmien yhtenäisyyttä kehitetään kansainvälisessä tilastoyhteistyössä. Tilastotiedon valossa on tärkeätä yhdistää tuotannontekijät omistussuhteisiin ja maatilojen työvoimaan sekä arvioida koko elintarvikeketjua. Maailmanlaajuisesti on korostettu myös viljelijäkotitalouksien, maatilojen työvoiman ja maaseudun väestön hyvinvoinnin tilastointia. Elinolojen kansainvälisessä vertailussa on erittäin tärkeätä kehittää niin maatalouden omistussuhteiden tilastokäsitteitä kuin maataloustulojen tilastointia. Elintarvikeketju kattaa tuotannon, jalostuksen ja vähittäiskaupan kaikki vaiheet kuljetuksineen. Globaaleilla elintarvikemarkkinoilla on haasteena aikaansaada kansallisesti relevantteja tasetilastoja, joissa huomioidaan niin elintarvikkeiden kuin rehun kansainväliset markkinat. Kehittyvien maiden maataloustilastoissa on huomattu vakavia puutteita. YK:n ja FAOn globaali maatalouden ja maaseudun tilastojen kehittämisstrategia pyrkii edistämään maataloustilastojen systemaattista kehittämistä. Kuvio 3. Yhteistyö korostuu maataloustilastotuotannossa Asiakkaat - Tiedonantajat - Organisaatiot - Käyttäjät

OHJELMA 67709 20 (37) Eurostat Lähialueyhteistyö ja muu tilastoalan yhteistyö Eurostatin pysyvä maataloustilastokomitea (SCAS= Standing Committee on Agricultural Statistics, lyhenne ranskaksi CPSA) kokoontuu vuosittain 2 kertaa käsittelemään ajankohtaiseen lainsäädäntöön ja tilastotoimintaan liittyviä asioita. Tiken tilastojohtaja edustaa Suomea Eurostatin pysyvässä maataloustilastokomiteassa ja vastaa sen alaisten työryhmien kansallisesta koordinoinnista. Komitean kokouksia valmistelee CPSA Partnership Group. Partnership Group koostuu eri Euroopan alueiden edustajista. Maataloustilastokomitean alaisuudessa toimii lisäksi useita tilastokohtaisia työryhmiä, joiden työhön jäsenmaat osallistuvat aktiivisesti. Tilastoyhteistyöryhmiä on ollut seuraavilta aihealueilta: Maatalouden tilinpito ja hinnat (Tilastokeskus ja Tike), Maatalouden ympäristötilastot (Tike), Kotieläintilastot (Tike), Kalastus (RKTL), Metsätilastot (METLA), Kasvitilastot (Tike ja TUKES), Maankäyttö ja maanpeite (SYKE), Maaseudun kehityksen indikaattorit (Tike ja Tilastokeskus) ja Maatalouden rakennetilastot (Tike). 5 Lisäksi Tiken edustaja on luomutilastoinnin työryhmässä, jota koordinoi elintarvikevalvontojen työryhmä (EVIRA). Vuonna 2011 on perustettu maatalouden ympäristöindikaattoreihin keskittyvä AEI-jaos, joka kattaa myös kasvinsuojeluainetilastoinnin. Tike kerää Suomen kommentit CPSA-kokoukseen kansallisessa CPSAverkostossa, jossa eri työryhmien Suomen edustajat kokoontuvat ja raportoivat Eurostat työryhmien toiminnasta ja kansallisista näkemyksistä. CPSA-verkosto kutsutaan koolle ennen CPSA-kokousta. Pohjoismaista ja balttialaista yhteistyötä tehdään maataloustilastoinnissa noin 1 2 vuoden välein järjestettävissä Nordic- sekä Baltic-Nordic -seminaareissa. Tike on Nordic-verkoston Suomen edustaja ja Baltic-Nordic-verkoston puheenjohtaja. Seminaareissa käsitellään ajankohtaisia tilastoasioita, suunnitellaan uusien tilastoalueiden tuotantoa sekä tilastomenetelmien kehittämistä. Vuonna 2010 järjestettiin erityinen Baltic-Nordic seminaari tukemaan Maatalouslaskenta 2010 projektia Tallinnassa. Tike järjestää seuraavan Baltic-Nordic seminaarin lokakuussa vuonna 2012. Vuoden 2011 Nordic-seminaari Oslossa järjestettiin yhtäaikaisesti Nordiska Jordbruks Föreningenin kanssa, joka avasi dialogin tilaston tuottajien ja käyttäjien eli tutkimuksen (NJF-seminaari) kanssa. Lisäksi Britannia kutsuttiin seuraamaan seminaaria. Seuraava maataloustilastojen Nordic-seminaari järjestetään Tanskassa vuonna 2013. Tilastoalan yhteistyötä tehdään myös muiden maiden tilastovirastojen kanssa. Mm. kirgisialaiset, unkarilaiset, turkkilaiset, venäläiset, japanilaiset ja armenialaiset tilastoasiantuntijat ovat tutustuneet Tiken tilastotoimintaan ja menetelmiin. RKTL METLA TUKES SYKE Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Metsäntutkimuslaitos Turvallisuus ja kemikaalivirasto Suomen ympäristökeskus

OHJELMA 67709 21 (37) MMM tehtäväalueen tilastotoimen yhteistyöryhmä Luonnonvarat ja ympäristötutkimuksen yhteenliittymä Tiken kansallisen yhteistyön keskiössä on maa- ja metsätalousministeriön tehtäväalueella toimiva tilastotoimen yhteistyöryhmä. Yhteistyöryhmän tehtäväkenttään kuuluvat seuraavat tehtävät: 1. Uusien tilastoalueiden priorisointi ja kehittämistyön seuraaminen 2. Linjausten ja Suomen kantojen valmistelu keskeisillä EU:n tilastoalueilla 3. Tilastotuotannon priorisointi ja siihen liittyen muiden tiedontuotantotapojen käyttökelpoisuuden arviointi (hallinnollinen tiedonkeruu, tutkimus) 4. Vaikuttaminen rekisterien kehittämiseen ja tietoaineiston pysyvyyteen 5. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan tilastotoiminnan koordinointi, laadun kehittäminen ja seuraaminen 6. Sähköisen asioinnin ja sähköisen tietopalvelun edistäminen 7. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan tilastoinnin rationaalisuuden edistäminen, ml. tilastoviranomaistoiminnan organisoinnin kehittämisehdotusten laatiminen 8. Muut työryhmän määrittämät yhteistyö- ja kehittämisalueet. Luonnonvara- ja ympäristötutkimuksen yhteenliittymän (LYNET) muodostavat maa- ja metsätalousministeriön ja ympäristöministeriön hallinnonalojen seuraavat virastot ja laitokset: Elintarviketurvallisuusvirasto, Geodeettinen laitos, Maaja elintarviketalouden tutkimuskeskus, Metsäntutkimuslaitos, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos ja Suomen ympäristökeskus. Luonnonvara- ja ympäristötutkimuksen tilastoinnin kehittämiskohteet edellyttävät yhteenliittymää laajempaa yhteistyötä. Tämän vuoksi Tilastokeskus ja Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus (Tike) ovat osallistuneet LYNETtilastoyhteistyöhön. Peruslähtökohtana tietoaineistojen ja tilastojen kehittämisessä on yhteensopivien avoimien järjestelmien rakentaminen ja yhteisten palvelurajapintojen perustaminen. Kuvio 5. Lynet-tilastoyhteistyön asemointi kansallisessa tilastotoimessa

OHJELMA 67709 22 (37) Teemat leikkaavat toiminta-alueen tilastojen sisältöalueet: luonnonvara-, elintarvike-, ympäristö- ja laatuketjun. LYNET-yhteistyössä voidaan ratkaista laajaa yhteistyötä edellyttäviä tilastointihankkeita kuten maanpeitteisyyden ja maankäytön tilastointi, jota varten asetettiin työryhmä vuonna 2009. LYNETin tilastoyhteistyössä on vahva kytkentä substanssitutkimukseen ja luonnonvaratiedonkeruuseen. Tietotarpeissa ympäristötiedon merkitys korostuu. Tavoitteena on edistää tietoaineistojen käytettävyyttä, saatavuutta ja käyttäjän saamaa lisäarvoa. Uudet tilastoalueet vaativat sekä syvällistä substanssiosaamista että vankkaa tilastomenetelmien tuntemusta. Seuranta, tilastointi ja tutkimus haastavat toisiaan tässä tiedontuotannon kehityskaaressa, jotta tiedontuotanto on tehokasta ja informaatiokokonaisuus kattava. Sidosryhmäyhteistyö Tike järjestää säännöllisesti yhteistyöpalavereja ja etujärjestötilaisuuksia, joissa käsitellään asiakkaiden tietotarpeita sekä esitellään uusia tiedonkeruita, tiedonkeruissa tapahtuvia muutoksia, tilastotoiminnan kehittymistä ja tulevaisuuden suuntaviivoja. Keskeisiä yhteistyötahoja ovat MMM, MTT, Mavi, Evira, VYR, MTK, SLC, ETL, ProAgria ja Tilastokeskus, alan yritykset ja tutkimuslaitokset. Sidosryhmien edustajia kutsutaan suurten kehittämishankkeiden ohjausryhmiin. Lisäksi Tiken tilastoasiantuntijat osallistuvat ja esittelevät aktiivisesti Tiken tilastotuotantoa alansa kansallisissa kokouksissa ja tilaisuuksissa. Tavoitteena on lisätä maataloustilastojen käyttöä ja yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Tilastoyhteistyö Valtion tilastotoiminnan useat yhteistyömuodot tavoittelevat tietämyksen ja osaamisen vaihtamiseen. Yhteistyötä on sekä yleisissä tilastoasioissa että tilastokohtaisissa substanssiasioissa. Tilastokeskus koordinoi tilastointia seuraavasti: Tilastoalan EU-yhteistyöryhmä: käsittelee kansainvälisiä asioita, EUlainsäädäntöasioita ja Suomen linjauksia. Tilastotoimen yhdyshenkilöfoorumi, johon osallistuvat kaikki tilastoja tuottavat valtion viranomaiset. SVT-neuvottelukunta: yhtenäistää virallisen tilaston julkistamista sekä määrittelee kansalliset laatukriteerit. Neuvottelukunnan tavoitteena on kehittää yhteisiä käytäntöjä tilastotuotantoprosessiin ja tiedottaa ennakoivasti kansainvälisestä yhteistyöstä. 5.6. Tilastotuotannon ja tilastojen laadun arviointimenetelmien kehittäminen Tilastojen läpivalaisu Tilastotuotannon ja tilastojen laatu on aina ollut tärkeää, mutta erityisen tärkeäksi se on noussut viime vuosina, kun EU:n alueella on havaittu eräiden maiden tilastoissa suoranaisia virheitä. Eurostat edellyttää jäsenmaiden sitoutuvan jatkuvaan laadunseurantaan ja tilastojen kehittämiseen. Eurostat on kehittänyt tilastoprosessien laadun arviointia sekä kehittämistä varten itsearviointilomakkeen, jonka avulla eri aihealueiden tilastojen laatua tulisi