Ytimekäs Te o l l i s u u d e n Vo i m a O y j : n y h t i ö l e h t i 4 / 2 0 1 0 Inhimillinen tekijä osana ydinturvallisuutta OL4:n tulevan sijaintipaikan maaperätutkimukset käynnistyneet Ydinalan osaamista rakennetaan pitkäjänteisesti 4/2010 Ytimekäs 1
Pääkirjoitus Jarmo Tanhua Historiallinen vuosi Olkiluodossa on kuluvana vuonna tehty historiaa monellakin tavalla. OL1:llä oli voimalaitoksen toimintaajan tähän saakka suurin vuosihuolto, OL3:lle asennettiin reaktorin paineastia, OL4:n rakentaminen sai eduskunnan hyväksynnän ja Posivan maanalainen tutkimustila ONKALO saavutti loppusijoitussyvyyden. Jokainen näistä saavutuksista olisi yksinäänkin ollut merkittävä virstanpylväs vielä muutama vuosi sitten. Silloin, kun ydinvoima-alan kvartaali vielä oli neljännesvuosisata. Pitkäjänteistä ja vaikutuksiltaan pitkäikäistä toimintamme on edelleen, mutta nyt elämme aikoja, jolloin alallamme ja yrityksessä tapahtuu paljon. Teoreetikot taitaisivat sanoa, että elämme energia-alalla paradigman muutosta. Kesällä Olkiluoto 1:llä aloitettiin TVO:n historian suurin modernisointihanke. Kaksikymmentäkuusi vuorokautta kestänyt vuosihuolto oli meille kautta aikojen pisin, silti kansainvälisesti vertaillen yhä jopa lyhyt. Vuosihuollon aikana teimme laitoksen elinikää pidentäviä ja turvallisuutta parantavia uusintoja, joiden lisäksi turbiinilaitoksen hyötysuhteen paraneminen lisäsi yksikön sähkötehoa lähes 20 MW samasta polttoainemäärästä. Kysymyksessä on siis merkittävä energiatehokkuusinvestointi. Ensi vuonna hanke jatkuu kakkosyksiköllämme. Historiaa kirjoitettiin myös Olkiluoto 3:n työmaalla kesäkuun puolivälissä, kun laitosyksikön sydän, yli 500 tonnin painoinen reaktorin paineastia siirrettiin paikoilleen. Tämä oli sitten 1990-luvun alkuvuosien ensimmäinen kerta, kun länsimaissa asennettiin uuden ydinvoimalaitosyksikön reaktoripaineastia paikalleen. Myös suurimpien yksittäisten komponenttien, yli 23 metriä korkeiden höyrystimien, asennus on päässyt käyntiin. Olkiluoto 4-projektin puolella historiaan piirtyi heinäkuun ensimmäinen päivä, jolloin eduskunta vahvisti hallituksen tekemät myönteiset periaatepäätökset laitosyksikön rakentamisesta ja Posivan loppusijoitustilan laajentamisesta yksikön käytetyn polttoaineen loppusijoitusta varten. Historiaa on tehty myös Olkiluodon kallion uumenissa, johon Posiva Oy rakentaa loppusijoitustilan omistajiensa eli TVO:n ja Fortumin käytetylle ydinpolttoaineelle. Loppusijoituksen tutkimustila ONKALO saavutti kesäkuussa loppusijoitussyvyyden, -421 metriä, ja saavutusta juhlittiin pohjantervajaisilla. Kun katsomme tulevaan, avainsana on muutos. Energiatehokkuus ja ilmastonmuutoksen hillintä ohjaavat toimialan kehitystä, energia-ala sähköistyy ja ydinvoiman merkitys vähäpäästöisenä sähköntuotantomuotona kasvaa. Uusiutuvat energialähteet muuttavat energiapalettia, mutta tarvitsevat rinnalleen toimintavarmaa perusvoimaa. Tämä on se paradigman muutos, jonka silmässä olemme. TVO:lle tämä muutos merkitsee kasvua. Olemme nöyriä niiden tehtävien edessä, jotka valtioneuvosto on meille antanut ja eduskunta vahvistanut. Olemme kolmekymmentä vuotta tuottaneet suomalaisille sähköä tasaisen varmasti ja nyt pääsemme kasvattamaan tuotantoamme vastaamaan tulevien sukupolvien sähköntarpeeseen, ensin OL3:n ja sitten OL4:n osalta. Ja kyllähän OL1 ja OL2:kin tuottavat hyvinvointia vielä ainakin yhdelle sukupolvelle. Ensi vuoteen katson luottavaisin mielin. Työt Olkiluodon kaikilla laitosyksiköillä ovat hyvässä vauhdissa ja hyvissä käsissä. Olemme myös aloittaneet joukkueemme kasvattamisen tulevien vuosien tarpeisiin. Olemme valmiit lämpimästi vastaanottamaan kaikki ne sadat uudet TVO-laiset, jotka lähivuosina liittyvät meidän joukkoomme. Meillä on mieluisa haaste edessämme: Olkiluoto on hyvää vauhtia kasvamassa entistäkin merkittävämmäksi suomalaisen ydinosaamisen keskukseksi. Toivotan sinulle valoisaa joulua ja energistä uutta vuotta. Ytimekäs Teollisuuden Voima Oyj:n yhtiölehti 4/2010 Seuraava numero ilmestyy maaliskuussa 2011. Päätoimittaja: Anna Lehtiranta Toimittajat: Juhani Ikonen Johanna Aho Eija Tommola Toimitussihteeri: Eija Tommola Julkaisija: Teollisuuden Voima Oyj Olkiluoto 27160 EURAJOKI Puh. (02) 83 811 Faksi (02) 8381 5209 Ulkoasu ja taitto: Tuija Karppanen Kansikuva: Hannu Huovila Paino: Eura Print Oy Lehti on painettu paperille, jolla on ympäristötuoteseloste ja sertifioitu ympäristöjärjestelmä ISO 14001 (1998), EMAS (2002). 2 4/2010 Ytimekäs
Tässä numerossa 2 Historiallinen vuosi Jarmo Tanhua 4 Ydinalan osaamista rakennetaan pitkäjänteisesti Anna-Maria Länsimies s.10 8 Ydinvoimalaitos vaatii maaleiltakin paljon Juhani Ikonen 10 Kymenlaakson Sähkö saa lisää päästötöntä tuotantoa Juhani Ikonen s.17 12 OL3:n primääripiiri täydentynyt paineistimella ja kolmella höyrystimellä Hanna Kajander 17 Valtion ydinjätehuoltorahasto s.26 Jaana Avolahti 18 OL4:n tulevan sijaintipaikan maaperätutkimukset käynnistyneet Eija Tommola Valoisaa joulua tta vuotta! ja energistä uu 22 Bentoniitti loppusijoitusreikien täyteaine Johanna Aho 21 Fiktion ylivoimaa Voimamies 24 Leena Manner een lumieli -keräyks Jou e summan Hyvä iin varaamamm joulutervehdyks me tim joi s lah dy luterveh Tänä vuonna www.tvo.fi/jou Inhimillinen tekijä osana ydinturvallisuutta Nöyryyden ja ammattiylpeyden tasapainoa 26 Pioneerihengestä se ydinvoimakin ponnistaa Jouko Kantasen työura ytimen ympärillä Elina Mäkitalo 4/2010 Ytimekäs 3
Kuva. Hannu Huovila 4 4/2010 Ytimekäs
Ydinalan osaamista rakennetaan pitkäjänteisesti Ydinvoimayhtiöiden on ydinenergialain mukaan huolehdittava siitä, että niillä on riittävä ja tehtäviinsä soveltuva, ammattitaitoinen henkilöstö. TVO:ssa on koulutustoiminnalle selkeät toimintamallit ja perinteet, joilla varmistetaan oman henkilökunnan osaaminen ja turvallisuuskulttuurin korkea taso. Työ ja elinkeinoministeriö on vastikään nimittänyt työryhmän, joka selvittää ydinenergia alan osaamis ja koulutustarpeet valtakunnan tasolla. Anna-Maria Länsimies Jokainen Olkiluodossa ydinvoimalaitoksella tai laitosalueella työskentelevä aloittaa työskentelynsä osallistumalla tulokoulutukseen. Koulutuksen kesto on työtehtävästä ja työskentelyalueesta riippuen 2 4 tuntia ja koulutuksia annetaan sekä suomeksi että englanniksi. Esimerkiksi OL3 projektin aikana on tulokoulutettu jo yli 20 000 henkilöä, kertoo ryhmäpäällikkö Jaana Isotalo. 4/2010 Ytimekäs 5
Kuva: Timo Mikkola, LUT Vuonna 2009 jokaista TVO:laista kohden kertyi keskimäärin 12,5 koulutus päivää. Uusien työntekijöiden koulutuksessa olennaisinta on omaksua ydinvoimalaitoksen turvallisuuskulttuuri. Turvallisuusasiat menevät ydinvoimalaitoksessa kaiken muun edelle. Se näkyy kaikessa henkilöstön kehittämisessä, toteaa TVO:n yleiskoulutuksesta vastaava ryhmäpäällikkö Jaana Isotalo. TVO:ssa laaditaan vuosittain yhtiön vuosikoulutusohjelma. Ohjelma toimii systemaattisena tukena henkilöstön osaamisen ja pätevyyden ylläpidossa ja kehittämisessä. Vuonna 2009 jokaista TVO:laista kohden kertyi keskimäärin 12,5 koulutuspäivää. Koulutuksen painopisteinä olivat uusien henkilöiden peruskoulutus sekä teknisen osaamisen ja esimiestaitojen kehittäminen. Viime vuonna yhtiö aloitti myös uuden, vuoden mittaisen esimieskoulutusohjelman, johon valittiin 14 osallistujaa TVO: sta ja Posivasta. TVO:lla on paljon eri alojen asiantuntemusta. Lisäkoulutuksella haluamme varmistaa, että kaikki ymmärtävät ydinvoima alan erityispiirteet ja sen edellyttämät toimintamallit, Isotalo muistuttaa. Korkeatasoisen turvallisuuskulttuurin säilyttäminen vaatii, että henkilökunnan ammattitaitoa kehitetään määrätietoisesti. Jokaisen työntekijän on myös tunnettava alan lainsäädäntöä ja ymmärrettävä oma työnsä osana laajempaa kokonaisuutta. TVO: laiset ovat erittäin koulutusja kehitysmyönteistä väkeä. Alan vaatimukset kehittyvät jatkuvasti ja pystyäkseen toimimaan omassa tehtävässään täytyy tietää, missä mennään, Jaana Isotalo toteaa. Koulutusmyönteisyys näkyy myös siinä, että noin 350 TVO:laista toimii kollegoidensa kouluttajina oman työnsä ohessa. Se on mielestäni hyvä osoitus siitä, että ihmiset kantavat vastuuta oman osaamisensa lisäksi myös alan yleisestä kehityksestä. Ydinvoima on ymmärrettävä kokonaisuutena Uusien ydinvoimahankkeiden myötä tarve alan osaamiselle on kasvanut nopeasti. Työ ja elinkeinoministeriö (TEM) asetti lokakuussa työryhmän miettimään toimenpiteitä, joilla turvataan ydinvoima alan osaaminen aina 2020 luvulle saakka. TEMin arvioiden mukaan Suomessa on tällä hetkellä noin 1 000 ydinvoima alan asiantuntijaa. Yleinen tuntuma on, että tarve tulee vielä vähintään kaksinkertaistumaan. Ministeriön vastuulla on huolehtia siitä, että ydinvoima alalla riittää osaajia. Uusien ydinvoimahankkeiden lisäksi Suomeen rakennetaan parhaillaan myös uutta teollisuudenalaa ydinvoimalaitosten tarvitsemien tuotteiden ja palveluiden 6 4/2010 Ytimekäs
Suomessa on järjestetty vuodesta 2002 lähtien kansallisia ydinturvallisuuskursseja. Tämän YK kurssiksi kutsutun koulutusohjelman suosio on ollut huimaa alusta saakka. YK kurssi on suunnattu alalla työskenteleville henkilöille ja se kestää yhteensä 20 lähiopetuspäivää. Koulutuksessa tutustutaan ydinenergian perusteisiin ja käydään läpi muun muassa ydinvoimalaitoksen toimintaa ja ydinturvallisuuteen liittyviä teemoja. Kurssi järjestetään Lappeenrannan teknillisen yliopiston, TEMin, Säteilyturvakeskuksen ja muiden ydinalan toimijoiden yhteistyönä. TVO:sta kurssille osallistuu vuosittain 15 henkilöä. ympärille. Työryhmän tehtävä on selvittää laajasti alan koulutustarpeita, tutkimusta sekä suomalaisten osallistumismahdollisuuksia uusissa hankkeissa, kertoo työ ja elinkeinoministeriön yli insinööri Jorma Aurela. Työryhmä aloitti toimintansa marraskuussa ja sen työ päättyy toukokuussa 2011. Työryhmässä ovat edustettuina neljä eri ministeriötä, VTT, Säteilyturvakeskus, Aalto yliopiston TKK, Lappeenrannan teknillinen yliopisto ja Jyväskylän yliopisto. Myös Fortum, Fennovoima, Posiva ja TVO ovat työryhmässä mukana. Uusien ydinvoimahankkeiden myötä eri toimijat ovat terästäytyneet myös koulutuspuolella. Kansallisen ydinturvallisuuskurssin on käynyt jo yli 400 alalla työskentelevää, ydinjätehuoltoon on valmisteilla oma kurssinsa ja muun muassa ydinenergia alan yritysten verkosto FinNuclear järjestää teollisuudelle koulutusta ydinvoimahankkeiden erityisvaatimuksista. Ministeriön näkökulmasta se hyvä asia, Aurela toteaa. Ydinenergiatekniikkaa voi opiskella Suomessa joko Aalto yliopistossa Otaniemessä tai Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa. Muissa yliopistoissa on jonkin verran tarjolla ydinenergian käyttöön liittyvää opetusta, kuten aerosoli ja hiukkasfysiikkaa ja radiokemiaa. Ydinvoimalaitosten parissa työskenteleviltä edellytetään oman erikoisosaamisen lisäksi kokonaisymmärrystä ydinvoimalaitoksen toiminnasta. Toimintaperiaatteet on tunnettava hyvin, jotta tietää mitkä toiminnot ovat turvallisuuden kannalta olennaisia. Suomessa on vähän ydinenergia alan opetusta, toteaa Lappeen rannan teknillisen korkeakoulun ydinenergiatekniikan professori Riitta Kyrki-Rajamäki. Opintoja ei koordinoida valtakunnallisesti, vaan yliopistot suunnittelevat tarjontansa omien resurssiensa ja osaamisalojensa puitteissa. Alan suosion kasvusta huolimatta pienille opiskelijamäärille suunnatut erikoiskurssit ovat kalliita järjestää. Osaaminen syntyy varsinaisesti vasta ydintekniikan kanssa toimiessa, sanoo professori Rainer Salomaa Aalto yliopistosta. Salomaa arvioi, että ydinenergia alalla kaivataan osaajia esimerkiksi materiaalitekniikan, konetekniikan, automaatioja tietotekniikan sekä todennäköisyyspohjaisen turvallisuusanalyysin aloilta. Myös organisaatioiden johtaminen ja psykologia ovat olennainen osa ydinvoimalaitosten turvallisuuskulttuuria, eikä näille aloille erikoistuta hetkessä. l 4/2010 Ytimekäs 7
Kuva: Teknos Oy Tuotekehityskemisti Ari Vaha tarkastelee DBA testin koelevyjä VTT:llä. Ydinvoimalaitos vaatii maaleiltakin paljon Ydinvoimalaitoksessa käytettävät maalit ovat korkealuokkaisia erikoistuotteita, joiden laatu on todennettu laajalla testausja koestus ohjelmalla. Juhani Ikonen 8 4/2010 Ytimekäs Kuva: Teknos Oy
Kuva: Juhani Ikonen Ydinvoimalaitokseen toimitettavien erikoismaalien kehitteleminen on vuosien prosessi, toteavat tutkimusjohtaja Kurt Blomqvist (vas.) ja tuotekehityskemisti Tero Ojala. Suomessa Säteilyturvakeskuksen (STUK) YVL ohjeet ja ohje STUK YTO TR 210 määrittelevät uu sien ydinvoimalaitosyksiköiden maaleille ja pinnoitteille asetettavat vaatimukset. Näiden lisäksi omia vaatimuksiaan asettavat myös laitoksen tilaaja ja laitostoimittaja. Teknos maalintoimittajana OL1:lle, OL2:lle ja OL3:lle Suomalaisella Teknos Oy:llä on pitkät perinteet ydinvoimaloissa tarvittavien erikoisteollisuusmaalien osaajana. Aloitimme tällä sektorilla jo 1970 luvulla Loviisa 1: n maalintoimittajana. Jatkoa seurasi Loviisa 2:n ja Olkiluodon molempien nykyisten laitosyksiköiden maalien toimitusten merkeissä. Kuluvana vuonna mittava toimituksemme Olkiluotoon, OL3:n lisäksi, oli erikoispolyuretaanipinnoite OL1: n turbiinirakennuksen maanvaraisten tilojen lattioihin. Olemme toimittaneet maaleja myös Ruotsin kaikkiin ydinvoimalaitosyksiköihin ja eräisiin Venäjänkin laitoksiin. Tämän hetken suuri toimituskohde meillä on rakenteilla oleva Olkiluoto 3, kertoo tutkimusjohtaja Kurt Blomqvist. Ydinvoimalaitoksen maalauksissa alustoina ovat betoni ja teräs, ja käytettävät maalit ovat lähes pelkästään kaksikomponenttisia epoksimaaleja. Ulkopinnoissa ja eräissä joustavissa lattiapinnoitteissa käytetään lisäksi jonkin verran polyuretaani ja sinkkisilikaattimaaleja. rakennuksen sisäpuolisten rakenteiden pinnoitteisiin. Niiltä edellytetään normaalien suojausominaisuuksien lisäksi myös hyvää säteilynkestävyyttä, dekontaminoitavuutta ja kestävyyttä simuloidussa onnettomuustilanteessa. Muita ydinvoimalaitoksen maaleilta vaadittuja ominaisuuksia ovat mm. kemikaalien kestävyys, riittävä tartunta, kulutuksen kestävyys ja lattiapinnoitteilta vielä tulipalonkestävyys. Kemikaalikestävyttä testataan mm. rikkihapolla, suolahapolla, typpihapolla, emäksillä, etanolilla ja asetonilla eli kemikaaleilla, jotka voivat olla käytössä voimalaitoksen erilaisissa prosesseissa. Erityisen rankka on simuloitua onnettomuustilannetta koskeva DBA testi (Design Basis Accident). DBA testissä maalattuja koekappaleita rasitetaan autoklaavissa viikon ajan korkeassa lämpötilassa ja höyrynpaineessa. Lisäksi kokeen aikana koekappaleille tehdään shokkijäähdytyksiä. Testin päätyttyä vaatimuksena on, että pinnoite on edelleen hyvin kiinni alustassaan. Tämä koe on äärimmäisen vaativa pinnoitteille, varsinkin paksuille lattiapinnoitteille. Se tarjosi meille kyllä melkoisesti haastetta, mutta intensiivisellä tuotekehitystyöllä löysimme ratkaisun, ja työn tuloksena on pelkästään tähän tarkoitukseen valmistetut erikoistuotteet, tuotekehityskemisti Tero Ojala kuvaa. Kehitystyö vuosien prosessi DBA testi, kuten myös säteilynkestävyyttä, dekontaminoitavuutta ja palonkestävyyttä koskevat kokeet tehdään Valtion teknillisessä tutkimuskeskuksessa. Teknos tekee STUK YTO TR 210 ohjeen mukaisesti itse kemikaalikestävyyttä, tarttuvuutta ja kulutuskestävyyttä koskevat testaukset. Eivät nämäkään Rankkoja testejä Maalien ja pinnoitteiden sopivuus osoitetaan monipuolisesti ja monilla erilaisilla testausmenetelmillä. Kaikkein kovimmat vaatimukset kohdistuvat suojatestit ole mitään pikkujuttuja jotkut kemikaalitestit saattavat kestää jopa puoli vuotta, Blomqvist havainnollistaa. Kaiken kaikkiaan tällaisten erikoismaalien kehitteleminen ja testaaminen on vuosien prosessi. Meillä tähän työhön on osallistunut kymmenkunta henkilöä. Teknisten asioiden ydinryhmään on kuulunut Tero Ojalan ja minun lisäksi tuotekehityskemisti Ari Vaha sekä tekninen myyntipäällikkö Mikko Nihtilä. Tärkeänä osana kehitystyötä ja valmistusta ovat myös laborantit ja muut työntekijät, jotka ovat mukana testialustojen valmistamisessa, maalaamisessa, kalvonpaksuuden mittaamisessa, testaamisessa, testien dokumentoinnissa, laadunvalvontatodistusten laatimisessa, tuotteiden jäljitettävyyden varmistamisessa ja kaikessa muussa, joka tällaiseen monitahoiseen tuotekehittelyyn kuuluu. Teknos toimittaa OL3:een reaktorilaitoksen lisäksi myös turbiinilaitoksen puolelle maaleja, jotka ovat niinikään läpäisseet vaativat testit, Tero Ojala kertoo. Vahvaa erityisosaamista Ydinvoimalaitos on maalituotteillekin varsin kova testipaikka. Kun maali täyttää ydinvoimalaitoksen vaatimustason, sen on oltava teknisesti edistyksellinen ja korkeatasoinen tuote. Me olemme Teknoksessa panostaneet näiden maalien kehittämiseen sekä taloudellisesti että työnä aika paljon, ja olemme ylpeitä siitä, että olemme omilla tuotteillamme päässeet tällä vaativalla sektorilla maailman kärkijoukkoon. Seuraamme valppaasti uusien ydinvoimahankkeiden käynnistymistä Suomessa ja muissakin maissa ja olemme valmiina, kun odotettu ydinvoiman renessanssi lähtee toden teolla käyntiin, Kurt Blomqvist visioi. l 4/2010 Ytimekäs 9
Kuva: Seppo Suurinkeroinen Kymenlaakson Sähkö toimii 17 kunnan alueella Kymenlaaksossa, Etelä Karjalassa, Päijät Hämeessä ja Itä Uudellamaalla. Yhtiön omistajina on 14 kuntaa, joista Kotkan kaupunki on suurin 27 prosentin osuudella, Kouvola toiseksi suurin 15 prosentin osuudella ja kolmantena Loviisa, jolla on 14 prosentin omistusosuus. Meillä on varsin kompakti toimialue tässä itärajan ja pääkaupunkiseudun välissä. Toimialueellamme on yli 150 000 asukasta ja vahva teollisuuden ja logistiikan varaan rakentunut yritystoiminta, luonnehtii Kymenlaakson Sähkön toimitusjohtaja Kari Rämö. Kymenlaakson Sähkö on konserni, jossa sähkön myyntiliiketoimintaa Oman sähköntuotannon lisääminen hintaa tasapainottavana tekijänä on meille tärkeää. harjoittaa emoyhtiö Kymenlaakson Sähkö Oy ja sähköverkkotoimintaa Kymenlaakson Sähköverkko Oy. Konserniin kuuluvat osakkuusyh tiöt Kymppivoima Oy, Kymppivoiman Hankinta Oy, Orimattilan Lämpö Oy ja Artjärven Lämpö Oy. Lisää omaa, päästötöntä tuotantoa Kymppivoima, josta yhtiöllämme on 27 prosentin omistusosuus, Kymenlaakson Sähkö saa lisää päästötöntä tuotantoa Kymenlaakson Sähkö Oy on kaakonkulmalla, neljän maakunnan alueella toimiva sähköyhtiö, joka on perustettu jo vuonna 1918. Yhtiön sähkönhankinnan kivijalkana on TVO:n ydinsähkö. Juhani Ikonen on meille tärkeä sähkön hankintakanava. Kymppivoima on kolmanneksi suurin osakas Pohjolan Voima Oy: ssä, joka puolestaan on TVO:n emoyhtiö. TVO:n ydinsähköä saamme myös Etelä Pohjanmaan Voima Oy: n kautta, jossa Kymppivoima niin ikään on osakkaana. TVO:n ydinvoima on meille sähkönhankinnan kivijalka. Olkiluodossa tuotettu ydinsähkö on suurin yksittäinen hankintalähteemme. Osuutemme OL1:n ja OL2:n tuotannosta on noin 14 MW, ja OL3:n myötä yhtiömme osuus TVO:n sähköntuotannosta kolminkertaistuu, sillä Olkiluodon kolmannen yksikön tuotannosta Kymenlaakson Sähkö tulee saamaan noin 29 MW. Silloin ydinsähkön osuus hankinnastamme kasvaa nykyisestä kahdeksasta prosentista noin neljännekseen, Rämö toteaa. Kymenlaakson Sähkö ostaa nykyisellään yli puolet myymästään säh köstä pohjoismaisesta sähköpörssistä, jossa hintavaihtelut ovat suuria. Oman sähköntuotannon lisääminen hintaa tasapainottavana tekijänä on meille tärkeää. Hyödynnämme sähköntuotannossa uusiutuvia energialähteitä eli biopolttoaineita, vesivoimaa ja tuulivoimaa niin paljon kuin taloudellisesti on järkevää. Päästöttömän sähköntuotannon osuus kasvaa merkittävästi Olkiluoto 3:n valmistuessa, ja edelleen Olkiluoto 4:n myötä. Olemmekin ottaneet vahvasti kantaa lisäydinvoiman rakentamisen puolesta. Ydinvoiman avulla saavutamme sekä ilmastotavoitteet että kansallisen ilmasto ja energiastrategian tavoitteen paremmasta omavaraisuudesta sähköntuotannossa. En näe ydinvoimaa ja uusiutuvia yleensäkään millään lailla vastakkaisina toisilleen. Molemmilla on oma paikkansa monipuolisessa energiantuotannossa ja molemmat 10 4/2010 Ytimekäs
Kouvola Loviisa Kymenlakson Sähkön toimialue on itärajan ja pääkaupunki seudun välissä. Kuva: Kymenlaakson Sähkö Oy auttavat kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisessä, Rämö sanoo. Mittavia verkkoinvestointeja Kymenlaakson Sähköllä on sähkön jakeluverkkoa kaikkiaan lähes 12 700 kilometriä. Sähköverkon kehittäminen ja kunnossapito on yksi perustehtävistämme. Nykyaikaisen yhteiskunnan toiminnot ja laitteet edellyttävät tasaista sähköä ja varmoja toimituksia. Yhtiömme onkin tehnyt mittavia investointeja, joilla uusimme vanhenevaa verkostoamme vähitellen älykkääksi sähköverkoksi, Rämö kertoo. Älykäs verkko parantaa energiatehokkuutta ja mahdollistaa verkon kapasiteetin tarkemman mitoituksen ja paremman valvonnan. Verkkoa uusittaessa sähkölinjat suunnitellaan osaksi kokonaan uudestaan ja ne rakennetaan uudella tavalla tämän päivän tarpeita ajatellen. Tämä tarkoittaa esimerkiksi metsässä sijaitsevien johtojen siirtämistä tienvarsiin, jolloin niiden huolto ja korjaustyöt sujuvat huomattavasti helpommin ja nopeammin. Ilmajohdothan ovat myrskyilmoilla varsin haavoittuvia, kuten tänä vuonna on kouriintuntuvasti koettu. Meillä oli sikäli hyvää onneakin, että näistä kuluneen vuoden hurjista myräköistä ainoastaan viimeinen osui meidän kohdallemme ja aiheutti päivän parin katkoja sähkönjakelussa. Sellainen myräkkä kaataa niin puut kuin pylväätkin, ja verkko on rakennettava käytännössä uudestaan. Meidän oma verkonrakennusyksikkömme on kokenutta väkeä, ja he tuntevat seudun varsin hyvin, joten meillä on hyvät valmiudet saada verkko isonkin myräkän jälkeen nopeasti taas toimintakuntoon, Rämö toteaa. Myös verkon kaapelointi maahan on oleellinen osa uudistustyötä ja sähkön toimitusvarmuuden parantamista. Kymenlaakson Sähkön verkkotoimialue muuttuu koko ajan kaupunkimaisemmaksi. Verkon keskijännitejohdoista on tällä hetkellä noin 400 kilometriä ja pienjännitejohdoista yli 1 400 kilometriä maakaapelia. Automaattinen mittarinluenta on uusin osa sähköverkon kehittämistä. Yhtiön toimialueen kaikkiin uusiin sähköliittymiin on asennettu etäluettavat mittarit jo viime vuodesta alkaen, ja vuoden 2013 loppuun mennessä kaikki alueen sähkömittarit vaihtuvat etäluettaviksi. Hallitusti eteenpäin Sähkömarkkinoiden toimijoilla riittää haasteita tuleville vuosillekin. EU:ssa valmistellaan energiastrategiaa vuodelle 2020, ja vähitellen fokus on siirtymässä seuraaviin vuosikymmeniin. Ilmastonmuutoksen hillitseminen pysyy varmasti ylätason tavoitteena sekä EU:ssa että Suomessa. Tässä asiassa toivoisin hallittua etenemistä. Olisi hyvä pitää kaikki energian tuotantomuodot edelleen käytettävissä. Fossiilisilla polttoaineilla on monissa maissa merkittävä rooli vielä pitkään. Meillä Suomessakin fossiilivoimalaitokset ovat olemassa olevia investointeja, ja olisi viisasta edetä rauhallisesti ja poistaa niitä käytöstä siinä tahdissa kuin ne tulevat käyttöikänsä päähän. Olisi toivottavaa, että investointiympäristö olisi tulevina vuosinakin ennustettava ja vakaa, ja että erilaiset Päästöttömän sähköntuotannon osuus kasvaa merkittävästi Olkiluoto 3:n valmistuessa, ja edelleen Olkiluoto 4:n myötä. ilmastoon, päästöjen vähentämiseen ja uusiutuvien lisäämiseen tähtäävät tavoitteet pysyisivät maltillisina. Mielellään myös näkisi, että julkilausutut ilmastotavoitteet ja keinot olisivat samalla viivalla. Esimerkiksi ydinvoiman lisärakentaminen vähentää päästöjä samoin kuin uusiutuvatkin. Nyt päästöjen vähennystavoitteet ja uusiutuville asetetut tavoitteet lyövät osittain toisiaan korvalle. Kari Rämö pitää Kymenlaakson Sähkön tulevien vuosien näkymiä positiivisina. Meillä on merkittävä määrä omia tuotanto osuuksia jo nyt ja tulevina vuosina saamme niitä vielä lisää. Yhtiön talous on varsin tyydyttävässä kunnossa. Kompakti toimialueemme tarjoaa meille hyvät lähtökohdat tulokselliseen toimintaan jatkossakin, joten mielestäni yhtiömme voi katsoa rauhallisin mielin tulevaisuuteen. l En näe ydinvoimaa ja uusiutuvia millään lailla vastakkaisina toisilleen, sanoo toimitus johtaja Kari Rämö. 4/2010 Ytimekäs 11
Suurtenkin komponenttien paikalleen kohdistaminen on tarkkaa työtä. 12 4/2010 Ytimekäs
OL3:n primääripiiri täydentynyt paineistimella ja kolmella höyrystimellä Kesän jälkeen, kun reaktoripaineastia oli saatu nostettua paikalleen, primääripiirin komponenttien asennukset putkistoa myöten pääsivät kunnolla vauhtiin. Tällä hetkellä primääripiirin putkista on hitsattu yli puolet, ja suurista komponenteista on viemättä asennuspaikalleen enää yksi höyrystin. Teksti: Hanna Kajander Kuvat: Hannu Huovila 4/2010 Ytimekäs 13
Kuluneen vuoden aikana OL3:lla on edistytty merkittävästi ja juuri niissä olennaisissa asioissa, jotka tekevät OL3:sta ydinvoimalan: reaktorilaitoksen pääkomponenteista suuri osa on paikallaan siellä missä pitääkin, ja primääripiirin putket ovat yhtä lukuun ottamatta paikallaan ja hitsattu, kertoo OL3:n viestintäpäällikkö Käthe Sarparanta. Primääripiirin putkien hitsausten valmistuminen oli tärkeä edellytys muun muassa höyrystimien asennustöiden aloittamiseksi. Ensimmäinen höyrystin vietiin paikalleen marraskuussa. Sen jälkeen kuun vaihteessa nostettiin jo kolmas. Ne vietiin paikalleen saman kaavan mukaisesti kuin paineistin marraskuun alussa, Sarparanta sanoo. Jäljellä ovat vielä yhden primääriputken ja yhden höyrystimen asennus. Suunnitelmien mukaan ne viedään asennuspaikalleen lähikuukausina. Paineistimesta irtoaa vastaava paine kuin 1,5 kilometrin syvyydessä meressä P aineistin oli järjestyksessään toinen suuri reaktorilaitoksen primääripiirin komponentti, joka vietiin reaktorirakennukseen. Se on komponentti, joka ylläpitää niin korkeaa painetta, ettei vesi pääse kiehumaan. Esikuvana olleisiin N4- ja Konvoilaitoksiin verrattuna OL3:n paineistimen tilavuutta on lisätty; näin saadaan tasoitettua mahdollisia käytön aikaisia painevaihteluita. Ratkaisu vähentää painepiikkien määrää ja pidentää reaktoripiirin päälaitteiden käyttöikää. Siirto työmaalla sijaitsevasta rakennuksesta asennuspaikalle kesti eri vaiheineen kaksi työpäivää. Ensivaiheessa perjantaina 6. marraskuuta 150 tonnia painava teräskomponentti nostettiin polttoainerakennukseen. Siellä paineistimen ympäriltä poistettiin kuljetuksen aikaiset suojamuovit. Vielä samana päivänä paineistin haalattiin materiaaliluukun kautta reaktorirakennukseen, missä valmisteltiin lopullinen asennusnosto. Sunnuntain tauon jälkeen maanantaina 8.11. paineistin nostettiin paikalleen. Nostamiseen käytettiin polaarinosturiin asennettuja tilapäisiä asennusnostimia. Paineistin on lämmittimien läpivientejä lukuun ottamatta valmistettu teräksestä. Se liittyy yhdyslinjan kautta yhteen primääripiirin kuumahaaraputkeen. Yhdyslinja on 27 metriä pitkä, halkaisijaa sillä on noin 30 senttiä. Yhdyslinjan ja kuumahaaraputken yhteen hitsaus on jo aloitettu. Paineistimen avulla primääripiirin paine pidetään säädettyjen rajojen sisällä. Korkean, noin 155 barin käyttöpaineen ansiosta primääripiirin booripitoinen vesijäähdyte ei kiehu, vaikka se on paikoin lähes 330 asteista. Hieman korkeampi paine löytyy esimerkiksi happipullossa, jossa paine voi olla 200 baria; meressä puolestaan 1,5 kilometrin syvyydessä paine on sama kuin OL3:n primääripiirissä. Ruoanlaittoon käytetyssä painekattilassa vallitsee usein noin kaksinkertainen ilmanpaine eli noin 2 bar tässä paineessa veden kiehumispiste on noin 125 C. l 14 4/2010 Ytimekäs
Suurimmat jäljellä olevat työt ulkoisesti lopullisessa kuosissaan olevalla turbiinilaitoksella (oikealla) ovat kaikkien putkistojen painekokeet sekä syöttö vesija tuorehöyryputkistojen asennukset reaktori ja turbiinilaitoksen välissä. Ulomman kupoliosan rakentamistyöt käynnistyivät Primääripiiriasennusten ohella reaktorilaitoksen muissakin rakennuksissa putkistoasennukset etenevät, ja asentajien osuus työvoiman kokonaisvahvuudesta on jatkanut kasvuaan. Tällä hetkellä työmaan noin 4 000 työntekijästä putkistourakoitsijan kirjoilla on noin 800 henkeä, Käthe Sarparanta toteaa. Mutta vaikka putkisto ja kaapeliasennustyöt saavatkin päähuomion, rakentamistyöt jatkuvat. Sisätiloissa huonetiloja viimeistellään monin paikoin, jotta ne voidaan luovuttaa asennustöille. Ulkona on puolestaan päästy käsiksi reaktorirakennuksen ulomman kupoliosan rakentamistöihin. Sarparannan mukaan ulomman kupolin raudoitustyöt aloitettiin marras kuussa, hieman sen jälkeen, kun sisempi suojarakennus oli onnistuneesti saatu esijännitettyä. Ensimmäinen valuosakin on jo valettu. On myös mukavaa voida todeta, että TVO on jälleen jalkautunut rakennustöihin: esimerkiksi vastuullamme olevan toimistorakennuksen alustavia perustamistöitä on jo tehty, samoin välpejätteen käsittelyrakennuksen rakentamistyöt on aloitettu. Laitostoimintojen testaukset lähenevät Mitä enemmän putkistoja ja kaapeleita saadaan asennettua, sitä lähemmäksi käyttöönottovaihe tulee OL3:lla. Turbiinilaitoksella otettiin alkuvuodesta käyttöön kaksi akustoa, mutta laajamittaisempikin käyttöönotto on konkretisoitumassa. Niin kutsuttu suunnittelusimulaattori on jo tuotu työmaalle. Sen avulla testataan erilaisia laitostoimintoja, ja saatujen kokemusten myötä tullaan todentamaan OL3:n varsinaisen koulutussimulaattorin toimivuus, kertoo Sarparanta. Lähiaikoina se tulee olemaan tarpeellinen erityisesti turbiinipuolella, jossa asennustyöt ovat 95 prosenttisesti valmiit. > Primääripiiri koostuu neljästä pääkiertopiiristä. Niiden putkistot sekä paineistimen yhdyslinja ovat osa reaktorirakennukseen asennettua reaktorin jäähdytysjärjestelmää. Pääkiertoputket kuljettavat kuuman jäähdytteen reaktorin paineastiasta höyrystimille, joissa veden lämpöenergia siirtyy turbiinilaitoksen vesikiertoon. Vaiheen jälkeen jäähdyte ohjataan pääkiertopumpuille, jotka pumppaavat sen takaisin paineastiaan. Jokainen neljästä pääkiertopiiristä koostuu kolmesta osasta: kuumahaarasta reaktorin paineastialta höyrystimelle, välihaarasta höyrystimeltä pääkiertopumpulle ja kylmähaarasta pääkiertopumpulta reaktorin paineastiaan. Yksi neljästä pääkiertopiiristä on lisäksi yhdistetty paineistimeen. Pääkiertoputkien materiaali on ruostumatonta terästä, joka kestää lämpövanhenemista ja joka voidaan tarkastaa ultraäänellä. 4/2010 Ytimekäs 15
Suunnitelmien mukaan kaikkien reaktorilaitoksen komponenttien ja putkistojen asennukset ja tarkastukset saadaan ensi vuoden aikana suurelta osin valmiiksi. Varsinainen koulutussimulaattori on Saksassa Leipzigissa alustavissa tehdastesteissä eli pre FATissa. Tässä pre FATissa simulaattorin toimintaa testataan erillisen ATPtestiohjelman (Acceptance Test Procedure) mukaisesti ajamalla laitosta ylös ja alas sekä testaamalla joitain näihin tilanteisiin liittyviä häiriöitä. Vaihe alkoi keväällä ja syyskuussa OL3:n tuleva vuoropäällikkö Jaakko Karvinen aloitti simulaattoritesteissä TVO:n tiimin vetäjänä, sanoo OL3:n käyttöpäällikkö Kari Kaukonen. Kaukosen mukaan varsinainen tehdastesti eli FAT alkanee vuoden vaihteessa, ja siinä testattavat laitostoiminnot ovat moninaisemmat ja kattavammat. TVO:lta tulee osallistumaan FATiin kaksi OL3:n ohjaajaparia, koska tehdastestejä on tarkoitus tehdä vuorotyönä. Simulaattorin on tarkoitus saapua Olkiluotoon keväällä ja koulutuskin alkanee vuoden 2011 puolella. Tavoitteet ensi vuodelle saavutettavan korkealla Pohjanmaalainen sanonta kehottaa takalasiin katsomisen sijaan tyyräämään tuulilasin läpi. OL3:lla sen tekeekin mielellään, sillä tavoitteet ensi vuodelle ovat tärkeitä virstanpylväitä kohti valmista sähköä tuottavaa yksikköä. Ensi vuodelle on tiedossa monia vaativia työvaiheita. Kupoliosan valmistumisen myötä rakentamisvaihe jää pääosin taakse, reaktorilaitoksella myös putkistoasennukset on tarkoitus saada loppusuoralle, kertoo OL3 projektin johtaja Jouni Silvennoinen. Vuoden 2011 suunnitelmiin kuuluvat myös jäähdytysveden otto pumppaamokanaviin, 110 kv: n sähkönsyötön käyttöönotto järjestelmien koekäyttöä varten sekä automaatiojärjestelmän tehdastestien valmistuminen. Silvennoinen lisää, että tekemistä riittää vielä tämän vuoden viimeisille päiville asti. Tavoitteena on saada työmaalle reaktoripaineastian ensimmäiset sisäosat vielä ennen vuoden vaihdetta. Sisäosia ovat muun muassa tukilevyt, jotka tukevat polttoainenippuja sydämen sisällä ja pitävät niitä oikeassa asennossa. Koostamme myös parhaillaan tuloksia puolivuosittaisesta turvallisuuskulttuurikyselystä, johon haastateltiin yli 400 työntekijää. Kyselyn tulokset saatuamme pystymme edelleen kehittämään toimintaamme, eikä korkean turvallisuuskulttuurin taso pääse laskemaan ensi vuonnakaan. l Milli tuntuu kukkarossa, ei pääkiertoputkessa OL3:n pääkiertoputken liitoshitsaussauman hiontamillit pääsivät näyttävästi lehtien sivuille marraskuussa, kun yhden elokuussa tehdyn pääkiertoputken seinämävahvuus ei ollut vaadittuja millimetrejä. Syyskuun alussa putken paksuusmittauksissa AREVA totesi, että putken seinämävahvuus on pieneltä osalta 72 millimetriä eli millin vähemmän kuin mille putken lujuuslaskut on tehty. Laitostoimittaja on luvannut päivittää lujuuslaskelmat tältä osin, ja odotamme nyt näitä päivitettyjä tietoja, OL3 projektin johtaja Jouni Silvennoinen toteaa. AREVAn raportin mukaan 73 millimetrin seinämävahvuudelle tehdyissä lujuuslaskuissa on kaksinkolminkertainen marginaali hyväksymisrajaan nähden. Emme kuitenkaan voi hyväksyä poikkeamaa ilman lopullisten lujuuslaskujen päivitystä. Tämä ottaa oman aikansa, mutta kokonaisaikatauluun tämä ei aiheuta viivettä, Silvennoinen vakuuttaa. Asialla ei myöskään ole vaikutusta laitoksen ydinturvallisuuteen. l 16 4/2010 Ytimekäs
Valtion ydinjätehuoltorahasto Kuva: Hannu Huovila Keskiaktiivinen voimalaitosjäte kiinteytetään Olkiluodon voimalaitoksella bitumiin ja seos valetaan terästynnyreihin. Ydinenergialain mukaan Suomessa syntynyt ydinjäte on loppusijoitettava Suomeen. Ydinjätehuollon kustannuksiin varaudutaan jo ydinlaitosten hyötykäytön aikana. Ydinjätehuoltovelvolliset suorittavat vuosittain ydinjätehuoltomaksun Valtion ydinjätehuoltorahastoon. Näin yhteiskunnalla on taloudellinen takuu siitä, että ydinjätehuolto pystytään hoitamaan kaikissa olosuhteissa. Jaana Avolahti Neuvotteleva virkamies Työ- ja elinkeinoministeriö Ydinjätehuollon pääperiaate Suomessa on, että luvanhaltija, jonka toiminnan seurauksena syntyy tai on syntynyt ydinjätettä, vastaa niiden huollosta. Ydinenergialailla on säädetty, että Suomessa syntynyt ydinjäte on käsiteltävä ja varastoitava Suomessa ja sijoitettava pysyväksi tarkoitetulla tavalla Suomeen. Jätehuoltovelvollisten huolehtimisvelvollisuus päättyy, kun ydinjätteet on loppusijoitettu viranomaisten hyväksymällä tavalla. Sen jälkeen ydinjätteiden omistusoikeus ja vastuu ydinjätteistä siirtyy valtiolle. Suomessa ydinjätehuollon periaatteisiin kuuluu myös, että ydinjätehuollon kustannuksiin varaudutaan jo ydinlaitosten hyötykäytön aikana. Käytännössä ydinjätehuoltovelvolliset suorittavat vuosittain ydinjätehuoltomaksun Valtion ydinjätehuoltorahastoon, joka on perustettu vuonna 1988. Ennen rahastoa ydinjätehuollon kustannuksiin varauduttiin tekemällä vuosittain varaus jätehuoltovelvollisen yrityksen kirjanpidossa ja tilinpäätöksessä sen mukaisena kuin kulloinenkin varaustarve edellytti. Varautumisrahaston toiminta Valtion ydinjätehuoltorahaston tehtävänä on kerätä, säilyttää ja turvaavasti sijoittaa ne varat, jotka tulevaisuudessa tarvitaan ydinjätteistä huolehtimiseksi. Näin yhteiskunnalla on taloudellinen takuu siitä, että ydinjätehuolto pystytään hoitamaan kaikissa olosuhteissa. Rahasto on toisin sanoen eräänlainen takuurahasto, josta varat palautetaan ydinjätehuoltovelvollisille sitten kun ydinjätehuollon toimenpiteet on aikanaan suoritettu ja ydinjätteet on pysyvällä tavalla loppusijoitettu. Rahaston pääoma muodostuu työja elinkeinoministeriön määräämistä ydinvoimayhtiöiden ydinjätehuoltomaksuista ja rahaston tuotosta. Ydinjätehuoltomaksu määrätään vuosittain ja se perustuu ydinjätehuoltovelvollisten ilmoittamaan ydinjätehuoltotilanteeseen, tekemättömiin toimenpiteisiin ja niiden kokonaiskustannuksiin. Kerättyjen varojen yhteismäärän täytyy jokaisena tarkasteluhetkenä vastata vielä tekemättömien ydinjätehuoltotoimenpiteiden kustannuksia. Vuoden 2009 tilinpäätöstietojen mukaan varautumisrahastossa on noin 1,9 miljardia euroa. Ydinjätehuoltovelvolliset ovat luovuttaneet valtiolle vakuuksia, sillä ydinjätehuollon yhteenlaskettu vastuumäärä on runsaat 2 miljardia euroa. Ydinjätehuoltovelvollisilla ja valtiolla on oikeus lainata rahastolta varoja. Ydinjätehuoltovelvolliset voivat vakuuksia vastaan lainata korkeintaan 75 % siitä osuudesta, joka yhtiöllä on rahastossa. Lainaamatta jääneet varat rahasto sijoittaa tuottavasti. Muu rahaston toiminta Rahaston tehtävänä on myös kerätä ja jakaa varoja ydinturvallisuuden ja ydinjätehuollon tutkimukseen. Tavoitteena on varmistaa, että Suomessa viranomaisten käytettävissä on korkeatasoista ydinturvallisuutta ja ydinjätehuoltoa koskevaa asiantuntemusta. Tutkimukseen kerätyt varat pidetään erillään varautumisrahaston varoista. Valtion ydinjätehuoltorahaston organisaatio Rahaston järjestysmuodosta, tehtävistä ja hallinnosta säädetään asetuksella. Rahaston johtokunnassa on työ ja elinkeinoministeriön edustajien lisäksi valtiota ja muita julkisia yhteisöjä edustavia rahoitusalan asiantuntijoita. Hallintoa hoitavat valtioneuvoston määräämät johtokunta ja toimitusjohtaja. Johtokunta tekee tärkeimmät rahaston operatiivista toimintaa koskevat päätökset. Toimitusjohtajan tehtävänä on rahaston johtaminen sekä johtokunnan päätösten valmistelu ja täytäntöönpano. Valtion ydinjätehuoltorahasto toimii valtion talousarvion ulkopuolella. Tämä tarkoittaa sitä, että rahaston kirjanpito ja tilipäätös hoidetaan erikseen. Rahaston henkilökuntaan kuuluvat sihteeri ja kirjanpitäjä. Rahaston toimintaa valvoo eduskunta. Vuosittain työ ja elinkeinoministeriö esittää rahaston tilinpäätöksen valtioneuvoston raha asianvaliokunnalle, jonka käsittelyn jälkeen ministeriö voi vahvistaa tilinpäätöksen. l Kuva: TEM Rahaston pääoma muodostuu ydinvoimayhtiöiden ydinjätehuoltomaksuista ja rahaston tuotosta, toteaa neuvotteleva virkamies Jaana Avolahti. 4/2010 Ytimekäs 17
Suomen Malmi Oy:n Juha Hietanen tekee kallionäytekairausta OL2 laitosyksikön pohjoispuolella. Olkiluoto 4 yksikön tulevan rakennuspaikan kartoitustyöt ovat käynnistyneet. Pohjatutkimuksella selvitetään rakennuspaikan soveltuvuus ja sen pohjasuhteet kantavien rakenteiden kohdalla ja erityisesti pohjasuhteiden pääasiallisimmassa muuttumissuunnassa. Tutkimuksen antamat tiedot ovat tärkeitä, kun optimoidaan rakennusten mitoituksia sekä arvioidaan tulevia perustus ja maarakennustöiden kustannuksia, kertoo TVO:lla kiinteistöinsinöörinä työskentelevä Jari Ukkonen. Teksti ja kuvat: Eija Tommola Tutkimussuunnitelma on laadittu huomioiden viiden eri laitosvaihtoehdon ja kahden eri suunnan mukaiset sijainnit laitoskoordinaatistossa, jossa reaktorien sijainti poikkeaa toisistaan jonkin verran, Ukkonen jatkaa. Laitosvaihtoehdot ovat Arevan EPR laitos, Toshiban ABWR laitos, Mitsubishin APWRlaitos, GEH:n ESBWR laitos ja KHNP: n APR 1400 laitos, joissa toisessa sijaintivaihtoehdossa reaktori on lounaassa ja turbiinihalli koillisessa ja toisessa reaktori kaakossa ja turbiinihalli luoteessa. 18 4/2010 Ytimekäs
OL4:n tulevan sijaintipaikan maaperätutkimukset käynnistyneet muun muassa kallion geotekninen kantavuus, lujitustarpeet, louhittavuus, tarkkuuslouhinnan edellytykset sekä louhinnassa syntyvien tärinöiden vaikutukset ympäröiviin rakenteisiin. Laitoksen rakennusten kohdille tehdään kallionäytekairauksia, jotka ulottuvat tasosta 30 tasoon 110. Reaktori ja turbiinirakennusten kohdilla tehdään kallionäytekairauksia, jotka ulotetaan reaktorirakennuksen kohdalla tasosta 90 tasoon 110. Laitosalueella tehtävät muut kallionäytekairaukset ulotetaan 30 tasolle siten, että vähintään yksi kairaus sijoittuu jokaisen rakennuksen kohdalle, Ukkonen kertoo. Reaktorirakennuksen kohdalla porakonekairaukset ja kallionäytekairaukset valmistuvat pääosiltaan kuluvan vuoden loppuun mennessä. Vuoden 2011 aikana saadaan muualla tutkimusalueella päätökseen kallionäytekairaukset sekä kevyet kairauk set ja maanäytteenotto. Laitosalue tutkitaan kallion laadun osalta reaktori ja turbiinirakennusten vaatimilta alueilta sekä kallion topografian suhteen muualla teknisen renkaan sisäpuolisella alueella. Tutkittava alue on pinta alaltaan noin 15 hehtaaria. Jäähdytysvesiteiden ja vesialueiden tutkimuksia ei suoriteta vielä tässä yhteydessä, vaan myöhemmin erillisen tutkimusohjelman pohjalta. Voimalaitosalueella on tehty runsaasti tutkimuksia myös aikaisempien laitosyksiköiden toteuttamisen yhteydessä, kertoo Jari Ukkonen. Tutkimusalueen sijoittuminen sekä TVO:n omistamalle että Arevalle vuokratuille varastoalueille ja kulkuteiden läheisyyteen, kuten myös vaihtelevat sääolot erityisesti pakkanen ovat tuoneet mukanaan omia haasteitaan työn suorituksen, lupien ja laitteiden osalta. Kallionäytekairauksilla varmistetaan kallion laatu Kallion ominaisuuksia tutkitaan rakennettavuuden selvittämiseksi. Tutkimusten perusteella on pystyttävä arvioimaan Seismisillä refraktioluotauksilla ja in situ kokeilla selvitetään kallion topografiaa Reaktori ja turbiinirakennuksen alueille on tehty myös seismiset refraktioluotaukset kolmesta kaakkois luoteissuuntaisesta linjasta ja neljästä lounais koillissuuntaisesta linjasta. Seismisillä luotauksilla tutkitaan kalliopinnan topografiaa, kallion seismistä nopeutta ja ruhjevyöhykkeiden esiintymistä laitosalueella. Luotauslinjat sijoitettiin tehtyjen kallionäyte ja porakonekairausten mukaisille linjoille ja ne mi > 4/2010 Ytimekäs 19
Kartassa näkyvät pohjatutkimusohjelman tutkimuspisteet. tattiin paikoilleen koordinaatistoon, Ukkonen selvittää. Lisäksi kallion dynaamisia ominaisuuksia tutkitaan kahdesta tai useammasta kallionäytereiästä kerrallaan in situ eli reikäseismisillä kokeilla. Tutkittavat reiät valitaan kallionäytteistä saatujen havaintojen perusteella noin 25 metrin välein, mutta kuitenkin siten, että kallion laadusta saadaan muodostettua selkeä käsitys. Reikäseismiset kokeet voidaan korvata akustisilla kokoaaltomuodonmittauksilla, Ukkonen jatkaa. Porakone ja kallionäytekairaukset on porrastettu ja vaiheistettu seismisten luotausten ja in situ kokeiden kanssa niin, että kalliotietoa pystyttiin täydentämään työn aikana. Seismiset luotaukset saatiin tehtyä syksyn aikana. In situ kokeet porarei istä ovat meneillään. Maaperän laatu tutkitaan Alueelta otetaan maaperänäytteitä maakerrosten geoteknistä luokittelua sekä kuivatustarpeen, painumaominaisuuksien, routivuuden ja perustamistasojen määrittämistä varten. Maanäytteitä voidaan ottaa joko häiriintyneinä tai häiriintymättöminä. Näytteenotossa käytetään monitoimikairan kierrekairaa tai porakonekairan suojaputkellista otinta. Tarvittaessa näytteitä voidaan ottaa koekuopista tai myös kaivutyön yhtey dessä. Näytteitä otetaan 13 pisteestä yhden metrin välein kallion pintaan saakka yhteensä noin sata kappaletta, Ukkonen kertoo. Otetuista maaperänäytteistä tutkitaan laboratoriossa vesipitoisuus ja rakeisuus. Osalle näytteistä määritetään lisäksi humuspitoisuus ja tilavuuspaino. Pohjavesiolosuhteet selvitetään Alueen pohjavesitason määrittelemiseksi alueelle asennetaan kymmenen pohjaveden havaintoputkea, joista voidaan tarvittaessa ottaa vesinäytteet. Kyseisiin pisteisiin tehdään myös painokairaus ja otetaan häiriintyneet maaperänäytteet metrin välein kallion pintaan saakka. Lisäksi muutamasta porakonekairauspisteestä otetaan häiriintyneet maaperänäytteet. Kalliovesinäytteenotolla kartoitetaan veden laatua Laitosalueelle porattavista kallionäyte rei istä otetaan kalliovesinäytteet kemiallisia tutkimuksia varten. Vesinäytteitä otetaan vähintään kymmenestä näyterei ästä ja ne on otettava ennen vesimenekkikokeiden suorittamista, Ukkonen painottaa. Tutkimusreikä pumpataan ennen näytteenottoa tyhjäksi ja pintavesien pääsy estetään tutkimusreikään koko näytteenottoprosessin ajan. Varsinainen kalliopohjavesinäyte imetään näytereikään sopivalla uppopumpulla. Näytettä otetaan vähintään kaksi litraa ja siitä arvioidaan sen puh taus. Lisäksi tutkitaan muun muassa kovuus, ph, sähkönjohtavuus, raskasmetallit, elohopea ja arseeni. Kun tutkimusurakka on saatu päätökseen, sementoidaan syntyneet reiät umpeen. Lisäksi täydentävänä tutkimuksena muutama tutkimusreikä kuvataan 360 astetta kuvaavalla optisella kameralla. l 20 4/2010 Ytimekäs
Voimamies Fiktion ylivoimaa Voimamiehelle sananvapaus on lähes pyhistä pyhin arvo. Sananvapauden mukana määrittyy vapauden ja länsimaisen demokratian ydin. Ja silti Voimamies välillä puhisee ja tyynnyttelee kohoavaa verenpainettaan lukiessaan selvää fiktiota, jossa ydinturvallisuudella leikitellään ja käytetyn polttoaineen loppusijoitus sotketaan osaksi kansainvälistä terrorismia. Ydinvoima on herkullinen aihe silloin kun halutaan luoda dramatiikkaa: ydinvoimaan suhtaudutaan ja sitä arvioidaan edelleenkin enemmän tunteella kuin tiedolla. Lukiessaan vaikkapa ydinvoimaaiheista toimintakirjallisuutta Voimamies huomaa käyttäytyvänsä kuten muutkin lukijat, reagoivansa puhtaalla tunteella. Voimamiehen vahvin tunne on ärtymys, kiukku: voi miten turhia pelkoja lukijoissa herätellään! Hyvin kirjoitettu toimintaromaani voi hämmentää ja ahdistaa. Kun kirjailija onnistuu tehtävässään, tapahtumat tuntuvat tosilta, mahdollisilta. On selvää, että kirjan luettuaan lukijat jää vät pohtimaan ydinvoiman turvallisuutta. Ovatko kuvatunkaltaiset tapahtumat mahdollisia, voisiko meilläkin, entä jos täälläkin -ajatukset jäävät kalvamaan takaraivoon. Kirjailijan onnistuessa tunteenomainen suhtautuminen lisääntyy ja faktoihin perustuvan tiedon elintila kapenee. Kirjailijat tekevät työtään keksiessään mitä mielikuvituksellisimpia juonenkäänteitä. Voimamies on varma siitä, että energia-ala ja ydinvoima esiintyvät tulevaisuudessa monissa jännityselokuvissa ja -kirjoissa. Siitä huolimatta, että ydinsähkön tuo tanto on oikeasti hyvin arkista pikkutarkan turvallisuusbyrokratian ohjailemaan toimintaa. Tämän on Voimamies havainnut vie raillessaan ydinvoimalaitoksilla. Puhtaan analyyttisesti ajateltuna kirjailijan tehtävänä on huolehtia juonen sujuvuudesta ja kustantaja vastaa kirjan myynnistä. Lukijan tehtäväksi jää faktan ja fiktion erottaminen toisistaan. Teoria toimii näin entä käytäntö? Yritykset käyttäytyvät parhaansa mukaan kunnon yrityskansalaisina, toimivat vastuullisesti sekä ympäristöä että eri sidosryhmiä ajatellen eli kantavat kortensa kekoon yhteiskunnassa. Voimamiehen mielestä samaa voitaisiin toivoa myös muilta yhteiskunnan toimijoilta, jopa jännityskirjailijoilta. Vastuullinen jännityskirjailija paikkaa rikki repimänsä käsitykset. Voimamies on lukenut sellaisiakin romaaneja, joiden lopussa on selvitys siitä, mitkä osat teosta perustuvat faktaan ja mitkä ovat fiktiota. Yleensä näin ei ole ollut tapana tehdä. Miksipä ei olisi? Mitä mielikuvituksellisimpien juonikuvioiden jälkeen ja sankarin pelastettua maailman sekä kainon neitokaisen kirjan lopussa voi olla lyhyt kuvaus siitä, miten asiat todellisuudessa ovat. Silloin kirjailija antaa lukijoilleen jälleen mahdollisuuden osallistua keskusteluun tunteen lisäksi myös tiedolla. Faktan ja fiktion sekaantumatta. l 4/2010 Ytimekäs 21
Bentoniitti loppusijoitusreikien täyteaine Bentoniitti on luonnonsavea, joka toimii kissanhiekan tapaan. Se sitoo itseensä suuriakin määriä vettä ja paisuu tiiviiksi eristeeksi. Ominaisuuksiensa vuoksi bentoniittia käytetään muun muassa betonissa vedeneristyskyvyn parantamiseksi. Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituksessa bentoniittia käytetään loppusijoitusrei issä kapselin ja kallion välissä, sekä reunoilla että ylä ja alapuolella. Teksti ja kuvat: Johanna Aho Vettyessään bentoniitti saattaa paisua jopa kymmenkertaiseksi. Tein joskus testin bentoniitin paisumiskyvystä ja laitoin sitä pienen määrän vesilasiin työpöydälleni. Muutamassa päivässä se oli jo valtava, miltei koko lasin täyttävä hyytelömäinen palanen. Ajattelin, että tätä ainetta en ainakaan uskalla vetää viemäristä, naurahtaa tutkija Jutta Peura VTT:ltä. Peura on tehnyt töitä loppusijoitusreikien täyttömenetelmien parissa vasta noin vuoden Jauhettu bentoniitti on kuin hyvin hienoa ja pehmeää hiekkaa. Jauheen kosteusprosentti säädetään ennen puristusta halutulle tasolle, tässä tapauksessa noin 17 prosenttiin. Loppusijoituksen pitkäaikasturvallisuudessa bentoniitilla oma tärkeä roolinsa Ydinvoimalaitoksessa käytetty polttoaine muuttuu radioaktiiviseksi uraanin halkeamisen tuloksena. Kun polttoaine nostetaan pois reaktorista, säteilee se voimakkaasti ympäristöönsä aiheuttaen vaaran lähellä oleville, mikäli säteilysuojelusta ei huolehdita. Läpitunkeva säteily vähenee kuitenkin ajan myötä. Suomessa TVO ja Fortum ovat ratkaisseet käytetyn polttoaineen pitkäaikaisturvallisuuden siten, että polttoaine sijoitetaan syvälle Olkiluodon kallioperään sen jäähdyttyä ensin maan päällä sijaitsevissa vesiallasvarastoissa noin neljän vuosikymmenen ajan. Tällöin myös käytetyn ydinpolttoaineen säteilytaso on laskenut riittävän alhaiselle tasolle. Kalliosta radioaktiivisia aineita voisi kulkeutua ihmisten elinympäristöön, mikäli käytettyä polttoainetta pääsisi liukenemaan pohjaveteen. Syvällä kalliossa hapettoman pohjaveden virtaaminen on kuitenkin todella hidasta. Lisäksi radioaktiivisten aineiden kulkeutuminen pohjaveteen estetään nk. moniesteperiaatteen eli useiden toisistaan riippumattomien esteiden avulla. Esteiden tutkiminen on ensiarvoisen tärkeää ja tarkkaa työtä. Koska niiden tulee varmentaa käytetyn polttoaineen säilyvyys sille asetetussa paikassa kymmeniä tuhansia vuosia, voidaan niiksi valita ainoastaan sellaisia materiaaleja, joiden toimivuus voidaan taata pitkälläkin aikavälillä. Esteinä tutkitaan kupari valurautakapselia, bentoniittia eli luonnon sa 22 4/2010 Ytimekäs
ajan, mutta kokonaisuudessaan VTT: llä, kuten muissakin tutkimuslaitoksissa, on bentoniittia ja sen käyttäytymistä tutkittu jo usean vuosikymmenen ajan. VTT:llä esimerkiksi pelkästään näiden bentoniittitutkimusten parissa työskentelee jo melkoinen legioona, taitaa olla toistakymmentä tutkijaa mukana, selvittää kehitysinsinööri Pasi Rantamäki Posivalta. Käytetyn polttoaineen loppusijoituksesta vastaavassa Posivassa bentoniitin parissa työskentelee päätoimisesti kuusi henkilöä. Puskurin tiukat vaatimukset Loppusijoitusreikien puskurimateriaalille eli bentoniitille on tutkimustulosten perusteella asetettu useita kriteereitä, jotka sen tulee täyttää. Sen on oltava riittävän joustavaa vaimentaakseen mahdollisia kallioliikuntoja, mutta toisaalta taas riittävän jäykkää pitääkseen kapselin paikallaan. Tämän lisäksi sen tulee saavuttaa riittävä paisuntapaine mikrobien toiminnan estämiseksi siinä sekä olla riittävän läpäisemätöntä, jotta se suojaa kapselia pohjaveden vaikutuksilta ja estää radionuklidien kulkeutumista mahdollisesti rikkoutuneesta kapselista ympäristöön. Bentoniitilla tulee myös olla tarkoituksenmukainen itsekorjaantumiskyky, jotta siihen syystä tai toisesta aiheutuneet raot tai repeytymät sulkeutuvat nopeasti. Näiden kriteerien täyttymiseksi tutkimustyöt jatkuvat muun muassa puskuribentoniitin eroosion tutkimuksilla. vea, Friedland savea sekä peruskalliota loppusijoitustilojen ympärillä. Kallion liikkeet tunnetaan valtavan pitkältä ajalta eli niitä voidaan ennustaa pitkälle tulevaisuuteen. Tämän lisäksi eri puolilta maailmaa on löydetty esimerkkejä siitä, kuinka savi ja kupari ovat käyttäytyneet erilaisissa oloissa jopa miljoonien vuosien ajanjaksoissa. Tutkimuksen kohteena on siis pitkään muuttumattomina säilyneitä luonnonmateriaaleja. l VTT:n tutkimusluolassa Espoossa oli jokin aika sitten käynnissä isostaattisella puristusmenetelmällä toteutetun bentoniittilohkon 3D mittaukset, joiden avulla määriteltiin lohkon puristuksessa syntyviä muodonmuutoksia. Bentoniittilohkojen valmistus ja asennus millintarkkaa työtä Bentoniitti puristetaan suunnitellun kokoisiksi kiekon ja renkaan muotoisiksi lohkoiksi, jotka vielä viimeistellään millintarkalla sorvauksella loppusijoitusreikään asennusta varten. Bentoniittilohkojen valmistus on siis aivan oma taiteenlajinsa. Paitsi että niiden on valmistuessaan oltava tismalleen oikean kokoisia ja muotoisia, tulee niiden olla myös kaik kien puskurimateriaalikriteerien mukaisia. Bentoniittilohkojen tuotannon on oltava valmiina loppusijoitustoiminnan alkuun eli vuoteen 2020 mennessä. Lohkojen valmistusta testataan kahdella eri menetelmällä. Isostaattisella puristustekniikalla bentoniittijauhetta puristetaan painekammiossa, jolloin puristuspaine jakaantuu tasaisesti joka suunnasta. Yksiaksiaalinen menetelmä taas pohjautuu siihen, että kaikki puristusvoima tulee ainoastaan yhdestä suunnasta. Kumpaankin puristusmenetelmään on oma laitteistonsa. Bentoniittilohkojen valmistukseen liittyvissä tutkimuksissa ollaan jo melko pitkällä. Nyt tutkimuksissa keskitytään lähinnä vertailemaan eri valmistusmenetelmien soveltuvuutta puskurilohkojen valmistukseen. Pasi Rantamäki ja Jutta Peura bentoniitin vettymiskoelaitteen äärellä. Lohkojen siirtely ei onnistu käsivoimin Valmiin lohkon ulkohalkaisija on 1,7 metriä ja korkeus 0,8 metriä. Koska lohkot ovat tiiviitä, ovat ne myös melko painavia. Loppusijoitusreiän pohjalle ja kapselin päälle sijoittuvat kiekon muotoiset lohkot painavat noin 4 000 kiloa ja kapselin ympärille sijoittuvat reunalohkot vajaat pari tuhatta kiloa. Loppusijoitusreikään sijoitetaan yhteensä 25 tonnia puskuribentoniittia. Tiiviiksi puristetuilla lohkoilla täytetään noin kahdeksan metriä syvä loppusijoitusreikä. Lohkot asennetaan loppusijoitusreikiin varta vasten suunnitellulla ajoneuvolla. Nämä mittasuhteet ovat vähän sellaisia, että monetkaan eivät omaa käsitystä niistä. Esimerkiksi loppusijoituskapseli on noin viisi metriä korkea ja painaa asennettaessa noin 25 tonnia, joten niitä ei niin vain oteta kainaloon ja kanneta ulos loppusijoitustiloista, toteaa Pasi Rantamäki. Ensimmäiset Suomessa kalliorei issä tehtävät puskurikokeet alkanevat joulu tammikuulla tutkimustunneli ONKALOssa. l 4/2010 Ytimekäs 23