Suomen Ateenan versio 2.0



Samankaltaiset tiedostot
Yhdessä Oulussa osallisuus, vaikuttaminen ja paikalliskulttuuri Oulun maaseutualueilla. Erityisasiantuntija Päivi Kurikka Kuntaliitto 20.2.

Iisalmen kaupunkistrategia 2030 Luonnos 1. Strategiaseminaari

LASTEN JA NUORTEN OSALLISUUDEN MONIALAINEN KAUPUNKIOHJELMA

ALUEELLINEN VETOVOIMA

KUMPPANUUSBAROMETRI

Tulevaisuuden Tuusula kyselyn raportti

Kaupunginvaltuusto

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 %

KUNTALIITOKSEN TAVOITTEENA LISÄÄ ELINVOIMAA - ONNISTUUKO JYVÄSKYLÄSSÄ? Kaupunginjohtaja Markku Andersson

ILMASTONMUUTOSKYSELY / SOMERON KAUPUNGIN TYÖNTEKIJÄT JA LUOTTAMUSHENKILÖT LOKAKUU 2010

Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin. Asiakaspalvelukysely Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli

MDI:n kuntakysely 2018 Raportti Ylä-Savon seutukunnan tuloksista

Nuva ry:n kysely nuorten vaikuttamismahdollisuuksista kunnassaan

Raision varhaiskasvatuksessa keväällä 2018 huoltajille tehdyn laatukyselyn tulokset

KAUPUNGINJOHTAJA JUKKA-PEKKA UJULA. Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå

Alueellista demokratiaa? Lähidemokratian toimintamallit Suomen kunnissa

Valtuutetut: hyvinvointi, terveys ja elinvoima tärkeimmät kunnan ja maakunnan yhteistyöalueet

Kuntaliitto kehittää aktiivisesti lähidemokratiaa. Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja, HT

Asukkaiden Lappeenranta & Neljäs sektori Positiivinen vaikuttaminen yhteiskuntaan ilman politiikkaa

Iisalmen kaupungin elinvoimapalvelut asiakastyytyväisyyskyselyn 2015 havainnot

Suomalainen kunta. Menestystarina yhä vuonna 2017

TAL-IT2015 Tilitoimistojen ohjelmistot

ARVOT. Kehityshakuisuus. Asukaslähtöisyys. Avoimuus. Luotettavuus. Perusteltu ja selkeä valmistelu ja päätöksenteko

Uuden sukupolven organisaatio

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen

Varhaiskasvatuspalvelujen laatukyselyn tulokset. Kevät 2014

Maailma kylässä -festivaali Näytteilleasettajatutkimus Koonnut Leo Sivonen, festivaaliassistentti

Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista

Sosiaali- ja terveydenhuollon ITratkaisujen

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

LUOVASTI LAPPILAINEN, AIDOSTI KANSAINVÄLINEN ON MONIPUOLISTEN PALVELUJEN JA RAJATTOMIEN MAHDOLLISUUKSIEN KASVAVA KESKUS

Kunnallisen nuorisotyön peruspalvelujen arviointi 2017 Nuorten osallisuus- ja kuulemisjärjestelmä

Iisalmen kaupunkistrategia Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto

Lähidemokratia ja kuntarakenneuudistus (tiivistelmä)

YHTEENVETO VAIHTOEHTOVAIHEEN KYSELYSTÄ

Savonlinnan kaupunki 2013

YMPÄRI KÄYDÄÄN YHTEEN TULLAAN Maakunta - osallisuus - lähidemokratia Maakuntajohtaja Jari Parkkonen, Päijät-Hämeen liitto

Kirjastoautotoiminta murroksessa yhteenveto kirjastoautojen tilanteesta Suomessa

Kuntalaiskysely Pyhäselkä. Pasi Saukkonen

Esimiestutkimuksen eri osa-alueiden kokonaisarviot

7 OSALLISTUMISMAHDOLLISUUDET. 7.1 Mahdollisuus osallistua päätöksentekoon

1. Johdanto. Kuvio 1: Ikäjakauma Rohkene Työnhakupalvelussa ja asiakastyytyväisyyskyselyssä

Elämää elinvoimaisella alueella

YHTEENVETO VERKKO-OPETUKSEN PERUSTEET (VOP) -KOULUTUKSESTA syksyllä 2003 SAADUSTA PALAUTTEESTA

Yhteenveto: kysely globaalikasvatusverkostolle 2017

Lähidemokratia on kuntien keskeisin tehtävä kuntien tehtäviä ei tule siirtää valtiolle

Miten Vaasassa liikutaan vuonna 2035? Asukaskyselyn koonti. Vaasan kestävän liikkumisen ohjelma 09/2019

Kuntien elinvoiman arviointikyselyn tuloksia

Kuntalaiskysely. Tuupovaara. Pasi Saukkonen

OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat. Raportti 1.6.

Uusi kuntalaki Demokratia ja osallistuminen

Valtuutetut: Kunnan elinvoimaisuuden kehittäminen on kunnan tärkein tehtävä, palvelujen tuottaminen listan viimeisenä

-päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä.

Uuden kuntalain mahdollisuudet demokratian ja osallisuuden kehittämiseen sekä kokemuksia asukasvaikuttamisesta aikaisemmista kuntaliitoksista

Kuntalaiskysely. Kiihtelysvaara. Pasi Saukkonen

Petteri Suominen VAPAAEHTOISPALOKUNTIEN ARVOSTUS KUNNALLISTEN PÄÄTTÄJIEN JA KANSALAISTEN KESKUUDESSA

Alueellisen osallistumisen ja demokratian vaihtoehdot Esitys Mikkelin, Suomenniemen ja Ristiinan valtuustojen yhteisseminaarissa 1.2.

Mitä mieltä mynämäkeläiset ovat?

Kysely Kyselyn vastausprosentti oli nyt 26 vastaava luku 2010 oli 33 ja vuonna 2008 se oli 43 %.

YHTEISKUNNALLINEN YRITTÄJYYS MAASEUDULLA UUSIA TUULIA PALVELUTUOTANTOON?

Tampereen seudun ilmastostrategian kansalaiskysely Vastauskooste Sanna Ovaska

Palkansaajien osaaminen ja kouluttautuminen. Vastausjakaumia TNS Gallup 2016 kyselystä

Perusterveysbarometri Nordic Healthcare Group Oy ja Suomen Lääkäriliitto

Valtaosa 67% viljelijöistä on jatkamassa ennallaan. Toiminnan laajentamista suunnittelee 16% viljelijöistä.

Matkalla hyvinvoivaan sivistyskuntaan Ryhmätyöskentely, ryhmä 1. Rokua

Kosken Tl kunta on teettänyt kuntalaisilla kyselyn hyvinvointipalveluista

TUKI KUMPPANUUSAJATTELULLE VAHVISTUNUT VUOSI VUODELTA

Yrittäjien ja ammattikorkeakoulujen yhteistyö ja alueellinen vaikuttavuus Yrittäjien näkemyksiä

Tampereen tulevaisuuden palvelumalli linjattavat asiat. Kh suko

VUOROVAIKUTUSRAPORTTI

Ylivieskan seutukunnan liikenneturvallisuuskysely Ylivieska

Verkkoaivoriihi: Mihin Suomessa tulisi keskittyä työurien pidentämiseksi?

Kunta-alan tutkijoiden läsnäolo sosiaalisessa mediassa

TOIMINNALLISET ALUEET JA KASVUVYÖHYKKEET SUOMESSA (ToKaSu)

Kuntalaiskysely Eno. Pasi Saukkonen

Työhyvinvointikysely 2013

Kuntapäättäjien näkemyksiä kirjastopalvelujen tilasta ja tasosta

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.

Tulevaisuuden kunta -tilaisuus

ESIMIES10 YHTEENVETOA TULOKSISTA: VAHVUUDET SEKÄ KEHITTÄMISKOHTEET

Aamu- ja iltapäivätoiminnan arviointi Merituulen koulu

Kysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2010

Lausunto sosiaali- ja terveysvaliokunnalle asiassa VNS 6/2017 vp Valtioneuvoston tulevaisuusselonteon 1. osa: Jaettu ymmärrys työn murroksesta

ARTTU Kuntalaistutkimus 2015 Lappeenranta

Globaali keskinäisriippuvuus kasvavat jännitteet

Uuden kuntalain mahdollisuudet demokratian ja osallisuuden kehittämiseen sekä kokemuksia asukasvaikuttamisesta aikaisemmista kuntaliitoksista

NEUVOLOIDEN VASTAANOTTOJEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSMITTAUS 2012

Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa. Eduskuntavaaliehdokastutkimus

Alueiden kilpailukyky ja elinkeinoelämän näkökulma

PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN

Henkilöstön ympäristöasenteet kuntaorganisaatiossa Uuden Oulun kunnat

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 9/ (1) Kaupunkirakennelautakunta Asianro 8060/ /2013

Palokan koulukeskuskysely

RANUAN KUNNAN HENKILÖSTÖN Työhyvinvointikyselyn tulokset

TYÖSUOJELUN JA TYÖHYVINVOINNIN TILANNE JA TARPEET TYÖPAIKOILLA

Inkoo

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö

Monialainen hyvinvoinnin edistäminen tulevaisuuden kunnan menestystekijänä

Päivähoidon asiakastyytyväisyyskyselyn vastaukset 2015

Transkriptio:

Suomen Ateenan versio.0 Jyväskylän kaupungin tulevaisuus- ja kaupunkisuunnittelulautakunnan näkemyksiä kaupunkistrategiaan Jyväskylän kaupungin tulevaisuus- ja kaupunkisuunnittelulautakunta päätti kokouksessaan 13.5.009 osallistua kaupunkistrategian valmistelutyöhön sähköisen kyselyn avulla. Innovaatiopalveluiden kokoama kysely lähetettiin sekä lautakunnan jäsenille että varajäsenille, joista yhteensä 15 osallistui kyselyyn 1. Tässä on koottu vastauksissa esiin nousseita teemoja. Tulevaisuus- ja kaupunkisuunnittelulautakunnan jäsenille ja varajäsenille toteutettuun kyselyyn vastanneet pitävät todennäköisenä, että: - Jyväskylä tulee olemaan yksi 5 6 menestyvästä kaupunkiseudusta (1/15 vastaajasta) - maakunnan väki keskittyy entistä enemmän Jyväskylään (13/15) - tulojen polarisaatio ja eriarvoistuminen tulee kiihtymään (1/15) - Jyväskylän seutu tulee kärsimään työvoimapulasta (9/15) Vastaajat arvioivat myös, että: - yksityisautoilua tulee vähentää Jyväskylässä (1/15) - joukkoliikenteen reititystä tulee parantaa (1/15) - lähipalveluina toteutettavia peruspalveluja tulee lisätä entisestään (11/15) - kaavoituksella tulisi edistää asutuksen keskittymistä nykyisiin keskuksiin pikemmin kuin haja-asutusalueiden asuttamista (9/15) Tulevaisuus- ja kaupunkisuunnittelulautakunnan jäsenille ja varajäsenille tehdyssä kyselyssä vastaajat arvioivat keskeisimmiksi Jyväskylän kaupungin tulevaisuuteen vaikuttaviksi tekijöiksi tai ilmiöiksi globalisaation sekä työllisyyden ja työpaikkojen luomisen/säilymisen. Vastaajat mainitsivat myös mm. talouden, ympäristön ja ilmastonmuutoksen, väestörakenteen, koulutuksen ja osaamisen sekä palvelujen tuottamisen olevan niitä tekijöitä, jotka kaupungin tulevaisuuteen vaikuttavat. Tulevaisuudessa Jyväskylän kaupungin keskeisimmiksi suhteellisiksi kilpailukyky- ja vetovoimatekijöiksi vastaajat nimesivät useimmin kaupunkiympäristön, osaamisen, innovatiivi- 1 Sähköinen Webropol-kysely toteutettiin 0.5. 1.6.009 välisenä aikana. Kyselyyn vastasi 1 tulevaisuus- ja kaupunkisuunnittelulautakunnan varsinaista jäsentä ja kolme varajäsentä.

suuden sekä yritysmyönteisyyden. Myös koulutusinstituutiot nostettiin esiin. Lisäksi vetovoimatekijäksi nimettiin Jyväskylän keskeinen sijainti. Vastaajat pitivät todennäköisenä, että tulevaisuudessa maakunnan väki keskittyy entistä enemmän Jyväskylään. Vastaajien näkemykset siitä, kohdistuuko maahanmuutto Jyväskylään, hajosivat enemmän: kaksi viidestä vastaajista oli jokseenkin eri mieltä väitteen Jyväskylä on yksi isoista kaupunkiseuduista, joihin maahanmuutto kohdistuu kanssa, kun yli puolet arvioi maahanmuuton kohdistuvan myös Jyväskylään. KUVIO 1. Jyväskylä on yksi isoista kaupunkiseuduista, joihin maahanmuutto kohdistuu (vastaajaa) Jyväskylä on yksi isoista kaupunkiseuduista, joihin maahanmuutto kohdistuu 0 1 3 5 6 7 8 Täysin eri mieltä Jokseenkin eri mieltä En samaa enkä eri mieltä Jokseenkin samaa mieltä Täysin samaa mieltä 0 0 6 7 Enemmistö vastaajista kallistui arvioissaan siihen, että kaavoituksella tulisi edistää asutuksen keskittymistä nykyisiin keskuksiin pikemmin kuin edistää haja-asutusalueiden asuttamista. Lähidemokratia tuntuvinta ja halutuinta Alueelliset toimielimet, esimerkiksi asukasraadit, nähtiin tulevaisuus- ja kaupunkisuunnittelulautakunnan jäsenille ja varajäsenille toteutetun kyselyn perusteella tarpeellisiksi. 13/15 vastaajista arvioi, että kuntalaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia tulee lisätä. 1/15 vastaajasta koki, että myös edustuksellista demokratiaa tulee Jyväskylässä vahvistaa. KUVIO. Kuntalaisten osallistuminen ja vaikuttaminen sekä edustuksellinen demokratia (keskiarvot asteikolla 1 5, 1= täysin eri mieltä, 5 = täysin samaa mieltä)

1 1,5,5 3 3,5,5 5 Alueellisia "toimielimiä", esimerkiksi asukasraateja, tarvitaan Kuntalaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia tulee lisätä,5 Edustuksellista demokratiaa tulee vahvistaa Jyväskylässä,1 Kyselyyn vastanneet lisäisivät kuntalaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia etenkin uusien osallistumismuotojen, kuten sähköisen vaikuttamisen kautta. Erityisesti tarve lähidemokratialle nousi esiin. Lähidemokratia on kuitenkin tuntuvinta ja halutuinta. Erilaisia sähköisiä vaikuttamis- ja keskustelukanavia tulee lisätä, koska sitä kautta on mahdollista aktivoida erityisesti nuorisoa. Osallistumista tulisi laajentaa keinoilla millä hyvänsä. Edustuksellisen demokratian vahvistamisessa vuoropuhelun edistäminen ja elävän keskusteluyhteyden luominen nähtiin vastaajajoukossa tärkeänä. Samoin avoimuus ja aktiivinen tiedottaminen (esimerkiksi siitä, miten valtuutetut ovat äänestäneet missäkin asiassa) mainittiin tekijöinä, joilla demokratiaa voidaan Jyväskylässä edistää. Kyllä ei -keskustelusta pitäisi rohkaistua pohtimaan sitä, miksi jokin ratkaisu nähdään hyvänä tai ongelmallisena --- Kaupungin kotisivuilla voisi olla selkeä ja yksinkertainen palvelu, josta kuntalainen voi katsoa, mitä valtuutetut ovat äänestäneet missäkin asiassa. Tämä parantaisi demokratian responsiivisuutta. Avoimuus ja aktiivinen tiedottaminen ovat demokratiaa tukevia asioita. Pahimmillaan postmodernia humpuukia Kyselyyn vastanneet ennustavat, että Tulevaisuudessa työvoimapula iskee myös Jyväskylän kaupunkiin. Tosin vastaajat uskoivat, että Jyväskylän kaupunki houkuttelee työvoimaa paremmin kuin Jyväskylän seutu, joka tulee kärsimään työvoimapulasta pahemmin. Näiden kysymysten kohdalla vastanneiden näkemykset tosin hajautuivat selvästi.

Osaavan ja motivoituneen henkilöstön turvaamisessa korostuu hyvä johtaminen. Työkyvyn säilyttäminen, työilmapiiri ja työhyvinvointi nähtiin tärkeinä tekijöinä työntekijän mahdollisuus vaikuttaa oman työnsä sisältöön mainittiin myös useassa vastauksessa. Motivointi tulee toteuttaa siten, että työntekijät saavat osallistua nykyistä enemmän oman toimenkuvansa sisällön suunnitteluun. Työntekijöille tulisi antaa mahdollisuus kehittyä työntekijänä. Uuden sukupolven organisaatiosta uuden tekisi vastausten perusteella liiallisen hierarkian purkaminen. Matala organisaatio sai vastaajajoukossa kannatusta. Vaarana nähtiin kuitenkin muutos vain muutoksen vuoksi. Ei hierarkiaa, vaan tiimityötä joukkuepeliä Organisaatiota pitäisi kehittää rajat ylittävään toimintaan --- Uutta olisi se, että ns. reviiriajattelu ei vaikeuttaisi toimintaa Näin saataisiin tehokasta ja taloudellista, sekä asiakasystävällistä toimintaa aikaiseksi. Pahimmillaan [uuden sukupolven organisaatiolla tarkoitetaan] postmodernia humpuukia, jolla organisaation työntekijöiden aikaa saadaan kulumaan kaikkeen muuhun paitsi työntekoon. Tulevaisuus- ja kaupunkisuunnittelulautakunnan jäsenille ja varajäsenille tehdyssä kyselyssä pyydettiin arvioimaan todennäköisiä syitä kuntasektorin palveluvalikoiman kevenemiselle tulevaisuudessa. Kolmesta annetusta vaihtoehdosta todennäköisimpänä palveluvalikoiman kevenemisen syynä nähtiin vastaajajoukossa palvelujen tuottaminen kuntaorganisaation ulkopuolella ja seuraavaksi todennäköisimpänä palvelujen karsiminen. Selvästi epätodennäköisimmäksi palveluvalikoiman kevenemisen syyksi arvioitiin palvelutarpeen väheneminen. Sähköinen jonottaminen olisi hyvä Vaikkakin vastaajien näkemykset hajosivat kysyttäessä, voiko Jyväskylä tulevaisuudessa luopua joistakin kaupungin tällä hetkellä tarjoamista palveluista, pieni enemmistö (8/15 vastaajasta) piti tätä todennäköisenä. Lähipalveluina toteutettavia peruspalveluita tulee vastaajien mielestä lisätä entisestään (11/15). KUVIO 3. Tulevaisuudessa Jyväskylä voi luopua joistakin kaupungin tällä hetkellä tarjoamista palveluista

Tulevaisuudessa Jyväskylä voi luopua joistakin kaupungin tällä hetkellä tarjoamista palveluista 0 1 3 5 6 Erittäin epätodennäköistä Epätodennäköistä En osaa sanoa Todennäköistä Erittäin todennäköistä 3 Hieman yli puolet vastanneista arvioi, että sähköinen palvelu voi korvata henkilökohtaisen palvelun. Etenkin terveyspalveluissa koettiin olevan osioita, joita voitaisiin hoitaa sähköisesti. KUVIO 3. Sähköinen palvelu voi korvata henkilökohtaisen palvelun Sähköinen palvelu voi korvata henkilökohtaisen palvelun 0 1 3 5 6 7 8 9 Täysin eri mieltä 1 Jokseenkin eri mieltä En samaa enkä eri mieltä Jokseenkin samaa mieltä 8 Täysin samaa mieltä 0 Ajanvaraustoiminta kuntalaisten osallistumista erilaisiin kyselyihin neuvontapalvelua Kun esim. sähköinen kirja yleistyy, niitä voidaan lainata kirjastosta ilman käyntiä paikan päällä. Terveyspalveluissa esim. reseptien uusiminen Sähköinen jonottaminen olisi hyvä Annetaan keppiä autoilijoille Tulevaisuus- ja kaupunkisuunnittelulautakunnan jäsenille ja varajäsenille toteutetussa kyselyssä tuli selkeästi esille, että yksityisautoilua tulisi vähentää Jyväskylässä (1/15 vastaajasta) erityisesti joukkoliikennettä kehittämällä, parantamalla kevyen liikenteen reittejä sekä pohtimalla palvelujen sijoittumista. Jos katsoo maailmalle niin voidaan huomata, että on vain yksi tapa vähentää yksityisautoilua tehokkaasti ja se on yksinkertainen keppi-porkkanamalli, missä annetaan keppiä autoilijoille eli tehdään autoilu erilaisten maksujen, työmatkatukien poiston ja uudenlaisen tiesuunnittelun kautta ei-mielekkääksi tavaksi liikkua ja samaan aikaan kehitetään joukkoliikenteen mahdollisuuksia, sekä kaupunkialueella pyöräilymahdollisuuksia, ja tehdään niistä myös taloudellisesti järkeviä vaihtoehtoja.

Myös sijoittamalla palveluja sopivasti lähelle ettei tulisi tarvetta liikkua autolla paljon! Joukkoliikenteen reitityksiä tulee vastanneiden mukaan parantaa. Asiaa tulisi tarkastella asiakaslähtöisesti ja tarpeiden pohjalta. Lisäksi vastauksissa väläytettiin ideaa raideliikenteestä Jyväskylään. Ensisijaiseksi raiteet. Bussien vuorovälit tiheämmiksi vaikka autoja pienentämällä. Joukkoliikenteen haastetta voidaan helpottaa rakentamalla päiväkodit kauemmaksi kodeista ja samalla lähemmäksi työpaikkakeskittymiä. Tällöin on todennäköistä että päiväkoti on jo valmiin tiiviimmän joukkoliikenteen varrella. Jyväskylän kaupunki voi vastanneiden mielestä hidastaa ilmastonmuutosta kaavoituksella, energiatehokkaalla rakentamisella, autoilun vähentämisellä ja energian säästämistä suosimalla ja siihen opastamalla. [Jyväskylän kaupunki voi hidastaa ilmastonmuutosta] energiaa säästävällä rakentamisella ja joukkoliikenteen kehittämisellä. Energiatehokkuudella, sen tuotannossa ja sen käytössä. Asukkaiden päivittäiset valinnat vaikuttavat merkittävästi alueen ilmastokuormitukseen. Tämän vuoksi tiedottaminen ja neuvonta ovat keskeisiä työkaluja. Kaupungissa hienoa ja monipuolista osaamista Teemoiksi, joilla Jyväskylän tulisi profiloitua, nostettiin useimmin kaupungin avoin ilmapiiri, koulutus, palvelut, ympäristöystävällisyys, osaaminen ja innovaatiot, elinympäristö ja yrittäjämyönteisyys. Tulevaisuus- ja kaupunkisuunnittelulautakunnan jäsenille ja varajäsenille toteutettuun kyselyyn vastanneet pitävät vahvasti todennäköisenä (1/15 vastanneesta) sitä, että Jyväskylä on tulevaisuudessa yksi Suomen 5 6 menestyvästä kaupunkiseudusta. Jyväskylän vahvuudet ja vetovoimatekijät suhteessa Turkuun, Tampereeseen, Ouluun ja Lahteen ovat selkeästi koulutus, sijainti ja luonnonläheinen elinympäristö. [Jyväskylän vahvuudet ja vetovoimatekijät suhteessa Turkuun, Tampereeseen, Ouluun ja Lahteen ovat] Jyväskylän keskeinen sijainti, halu olla kehityksen kärjessä, halu olla luomassa uutta. Tämä uusi kunta on myös yksi vahvuus, sen luonto ja monimuotoisuus. Positiivinen imago, kaupunki, mutta ei liian suuri sellainen, hyvä elinympäristö. Yhteen hiileen puhaltaminen eli voimavarojen kokoaminen Kaiken kaikkiaan pitäisi pystyä luomaan Suomen Ateenan versio.0.