VIHDIN KUNTA SUOSITUS Ympäristölautakunta 23.6.2004 89 LIITE 3 KOULUTILOJEN SIJOITTAMINEN JA RAKENTAMINEN
2 1. KOULUTILOJEN SIJOITTAMINEN 1.1 Rakennuksen sijoittaminen Koulun sijaintipaikkaa suunniteltaessa tulee selvittää, onko alueen mahdollinen aiempi toiminta (esimerkiksi teollisuus, varasto tai varikkoalueet) aiheuttanut maaperän likaantumista siinä määrin, että se tulee puhdistaa. Niin ikään tulee varmistaa, ettei maaperästä kulkeudu rakenteiden läpi sisäilmaan haitallisia määriä radonia. Liikenteen ja muiden lähiympäristön melulähteiden aiheuttaman jatkuvan samanarvoisen äänitason (L Aeq ) tontilla ei tulisi ylittää 55 db(a):ä klo 7 22. Sisätiloissa ympäristömelun aiheuttama jatkuva samanarvoinen äänitaso saa olla enintään 35 db(a) klo 7 22. Korkeat melutasot voivat edellyttää melusuojauksien rakentamista tai tavanomaista parempaa ikkunoiden ja ulkoseinärakenteiden ääneneristävyyttä. Yli 1000 auton keskivuorokausiliikenne (kvl) tontin vieressä aiheuttaa jo sen, että jatkuva samanarvoinen äänitaso tontilla ylittää 55 db(a). Vilkkaasti liikennöityjen katujen läheisyydessä sijaitsevien koulujen on huolehdittava pihan melusuojauksesta esimerkiksi sijoittamalla rakennus pihan ja tien väliin. Mikäli tontin melutasot ylittävät ohjearvon, voidaan joutua harkitsemaan tontin soveltuvuutta koulun sijoituspaikaksi. Liikenteestä, teollisuuslaitoksista tms. aiheutuvat korkeat ilman epäpuhtauspitoisuudet tontilla saattavat edellyttää erityisiä ilmanvaihtojärjestelyjä tai tuloilman tavanomaista parempaa suodatusta. Ilman epäpuhtauksien takia koulun pihan ja tuloilmanottoaukkojen vähimmäisetäisyys tien reunasta on liikennemäärän mukaan seuraava: keskimääräinen liikennemäärä/vrk etäisyys vähintään 5 000 kvl > 10 m 10 000 kvl > 20 m 30 000 kvl > 50 m 70 000 kvl > 100 m Edellä esitetyt vähimmäisetäisyydet ovat suuntaa antavia. Tonttia ei voida pitää sopivana koululle, mikäli valtioneuvoston asettamat ilmanlaadun ohjearvot toistuvasti ylittyvät. Rakennuspaikan on syytä olla maaperältään riittävän kuiva rakenteiden kosteusvaurioiden välttämiseksi. Pintavesien poisjohtamisesta tulee huolehtia (Suomen rakentamismääräyskokoelma C2). Rakennuksen suunnittelussa on syytä ottaa huomioon alueen mikroilmasto (varjoisuus, kosteus, ilman lämpötila) ja vallitsevat tuulet. 1.2 Piha alue ja asiointiliikenne Rakennuksen huolto ja asiointiliikenne on syytä järjestää siten, että se haittaa mahdollisimman vähän lähiympäristön asukkaita ja ettei se vaaranna oppilaiden turvallisuutta. Oppilaille on syytä varata riittävä ja turvallinen piha alue. Leikkivälineiden ja niiden asennusten tulee olla niitä koskevien standardien (SFS EN 1176 1 1176 7, SFS EN 1177) mukaisia. 2. KOULUTILAT 2.1 Sisäilmasto ja ääneneristys/melu Rakentamisessa tulee suosia ympäristöystävällisiä ja vähäpäästöisiä, mieluiten Sisäilmayhdistys ry:n kehittämän rakennusmateriaalien päästöluokituksen mukaisia M1 luokan materiaaleja.
3 Sisäilmassa ei saa esiintyä terveyshaittaa aiheuttavina pitoisuuksina mikrobeja, pölyä, kaasumaisia yhdisteitä tai muita epäpuhtauksia. Sisäilman epäpuhtauksien ohjearvot on esitetty sosiaali ja terveysministeriön Asumisterveysohjeessa (sosiaali ja terveysministeriön oppaita 2003:1). Tilat tulee suunnitella siten, että ne ovat helposti puhtaana pidettäviä. Suunnittelussa tulee välttää mm. korkealla sijaitsevia, hankalasti puhdistettavia tasoja. Allergisoivia huonekasveja on syytä välttää. Koulutiloihin ei saa tuoda eläimiä, koska eläinpöly on erittäin allergisoivaa. Sisäilman lämpötilan tulee lämmityskaudella olla vähintään +20 o C. Lattian pintalämpötilan tulee olla vähintään +19 o C ja seinien pintalämpötilan vähintään +16 o C standardin SFS 5511 mukaisena keskiarvona mitattuna. Rakenteen pistemäinen pintalämpötila ei saa alittaa +11 o C:ta. Tuloilmanottoaukot tulee aina sijoittaa mahdollisimman puhtaaseen paikkaan etäälle liikenneväylistä, jätteiden keräilypisteistä ja rakennuksen huoltoliikenteen käyttämistä väylistä. Ulkoilmavirran tulee olla vähintään 6 l/s/henkilö myös vanhoihin rakennuksiin rakennettavissa uusissa koulutiloissa (Suomen rakentamismääräyskokoelma D2). Ilmanvaihto tulee olla tarvittaessa tehostettavissa, esim. erityisluokissa, kuten teknisen työn, tekstiilityön, kemian, fysiikan ja kuvaamataidon luokissa, tulee järjestää riittävän tehokkaat kohdepoistot pölyä, kaasumaisia epäpuhtauksia tai kuumuutta tuottaviin työpisteisiin. Ilmanvaihto ei saa aiheuttaa vetoisuutta ja tuloilman epäpuhtaudet tulee poistaa mahdollisimman hyvin. Normaalivaatimuksena on koneellinen tulo ja poistoilmanvaihtojärjestelmä, mutta muitakin ratkaisuja voidaan hyväksyä, mikäli niillä voidaan taata riittävä ja vedoton ilmanvaihto. Oleskelu ja työskentelytiloissa tulee olla ainakin yksi avattava tuuletusikkuna. Uloskäyntien yhteydessä (varauloskäyntejä lukuun ottamatta) tulee olla tuulikaappi vetohaittojen ehkäisemiseksi. Ilmanvaihtolaitteista tai muista rakennuksen teknisistä laitteista aiheutuva jatkuva samanarvoinen äänitaso ei saa opetus ja työskentelytiloissa ylittää 35 db, poikkeuksena erityisluokkien (tekninen työ ym.) ja keittiön kojeet ja laitteet. Opetustilojen akustiikan suunnittelussa tulisi käyttää akustiikan asiantuntijoita puheen ymmärrettävyyden takaamiseksi. Tilojen ilma ja askelääneneristävyyksien tulee täyttää Suomen rakentamismääräyskokoelma C1:n vaatimukset. Erityisesti asuintalorungon sisällä sijaitsevissa kohteissa tulee huolehtia riittävästä ääneneristävyydestä ympäröiviin asuntoihin nähden siten, että askeläänitasoluku L n,w on enintään 49 db ja ilmaääneneristysluku R w vähintään 60 db. Tilojen vaimennus tulee saattaa sellaiseksi, että jälkikaiunta aika oleskelu ja työskentelytiloissa on enintään 0,6 0,9 sekuntia. Porrashuoneissa ja käytävillä jälkikaiunta aika saa olla enintään 1,3 sekuntia. Em. vähimmäisvaatimuksia parempi vaimennus vähentää edelleen melusta aiheutuvaa häiriötä tiloissa. 2.2 Sähkö ja valaistus Sähköasennusten tulee olla turvallisia.
Valaistuksen tulee olla riittävä. Valaistuksen suunnittelussa voidaan käyttää Suomen Valoteknillisen Seuran suosituksia ja RT korttia 75 10569. Oleskelu ja työskentelytilojen yleisvalaistuksen voimakkuudeksi suositellaan 300 500 lx. Kaikissa oleskelu ja työskentelytiloissa tulee olla ikkunalasipinta alaa vähintään 10 % lattiapinta alasta riittävän luonnonvalon saannin varmistamiseksi. 2.3 Tilasuunnittelu 2.3.1 Saniteetti ja siivoustilat Kouluissa tulee olla vähintään yksi wc ja käsienpesuallas 15 20 oppilasta kohti. Henkilökunnalle tulee olla erilliset sosiaalitilat. Elintarvikkeiden valmistus ja tarjoilutiloihin avautuvien wc tilojen tulee olla etuhuoneellisia. Siivouksen helpottamiseksi kaikissa wc tiloissa on syytä olla lattiakaivo. Siivousvälineille ja aineille tulee varata erillinen, lukollinen tila, jossa tulee olla vesipiste, lattiakaivo, valutusteline, kuivatuspatteri, teline siivousvälineille ja hyllystö. 2.3.2 Jätehuoltotilat Jätehuoltotilaan tulee varata tilaa erilaisille jätejakeille tarkoitetuille astioille. Mikäli kiinteistöllä syntyy paperi, pahvi, lasi, tai metallijätettä yli 40 kg kuukaudessa, tulee ne lajitella Vihdin kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti. Myös biojäte tulee kerätä erikseen mikäli sitä syntyy yli 20 kg kuukaudessa, se voidaan myös kompostoida tiiviissä, haittaeläimiltä pääsyn estävässä kompostorissa. Myös mahdollisille ongelmajätteille tulee järjestää asianmukaiset keräysastiat. Tilan suunnittelussa on syytä varautua lajittelun tehostumiseen tulevaisuudessa. Jätekatoksen sijoittamisessa tulee huomioida ikkunoiden ja ilmanottoaukkojen sijainti (etäisyys tulisi olla kahdeksan metriä) sekä jätteiden kuljetuksen esteettömyys. Rakennuksen yhteydessä sijaitsevassa suljetussa, lämpimässä jätehuoneessa tulee olla riittävä, muusta rakennuksesta erillinen poistoilmanvaihto sekä lattiakaivo ja vesipiste tilan puhdistusta varten. Biojätteen keräyspisteen on syytä olla jäähdytetty hajuhaittojen ehkäisemiseksi lämpiminä aikoina. 2.3.3 Muut tilat Keittiön suunnittelusta on tehty erillinen suositus, Suurkeittiön suunnittelu ja rakentaminen. Kouluterveydenhuollolle tulee järjestää asianmukaiset tilat. Ohjeena suunnittelussa voi käyttää RT korttia KH 20361. Fysiikan ja kemian luokkien terveydelle haitalliset kemikaalit tulee säilyttää lukollisissa kaapeissa, joissa on poistoilmanvaihto. 3. KÄYTTÖÖNOTON HYVÄKSYMINEN Koulutilojen käyttöönotosta tulee tehdä terveydensuojelulain 13 :n mukainen ilmoitus hyvissä ajoin ennen toiminnan aloittamista (ilmoituslomake saatavissa www.vihti.fi > lomakkeet). Ilmoituksen johdosta tehdään päätös. Asian käsittelystä peritään Vihdin kunnan ympäristöterveydenhuollon maksutaksan mukainen maksu. Suositeltavaa olisi ottaa yhteyttä jo suunnitteluvaiheessa. 4. LISÄTIETOA Lisätietoja antaa ympäristötarkastaja Sirpa Ahlstedt, puh. 09 2242 3297 (ma to klo 9 10). Suunnittelussa tulisi huomioida myös RT kortiston ohjeistus: RT 91 10664 Siivouksen ja puhtaanapidon huomioonottaminen rakennussuunnittelussa RT 91 10665 Siivoustilat RT 94 10053 Pysyvien työpaikkojen puku, pesu ja WC tilat 4
5 RT 75 10569 Valaistus Asumisterveysopas, STM, 2003:1 Terveydensuojelulaki 22, 26 :t Terveydensuojeluasetus 11, 12, ja 14 :t