OHJEITA KOKOONTUMISHUONEISTON PERUSTAJALLE

Transkriptio

1 TAMPEREEN KAUPUNKI YMPÄRISTÖVALVONTA OHJEITA KOKOONTUMISHUONEISTON PERUSTAJALLE

2 Mikä on julkinen huvi- ja kokoontumishuoneisto? Ilmoitusvelvollisuus Julkinen huvi- tai kokoontumishuoneisto on tila, jossa järjestetään julkisia tilaisuuksia. Julkisia tilaisuuksia ovat julkiset juhlat, konsertit, näytännöt, näyttelyt, näytökset, kilpailut ja muut niihin rinnastettavat julkiset tilaisuudet, joihin yleisö pääsee, riippumatta siitä, peritäänkö tilaisuudessa pääsymaksua vai ei. Terveydensuojelulain tarkoittamina julkisina huvi- tai kokoontumishuoneistoina voidaan pitää mm. seuraavia tiloja: teatterit, elokuvateatterit; konserttisalit, juhlahuoneistot, tanssilavat, näyttelytilat, auditoriot ja muut vuokrattavat koulutustilat sekä seurakuntatilat. Myös urheiluhallit ja muut liikuntatilat ovat kokoontumishuoneistoja, jos niissä järjestetään yleisötilaisuuksia, Jos huoneisto on tarkoitettu vain yksityiseen käyttöön tai yrityksen, oppilaitoksen, ryhmän tai seuran tms. omaan käyttöön, sitä ei pidetä julkisena kokoontumishuoneistona. Julkisen huvi- ja kokoontumishuoneiston käyttöönotosta on tehtävä terveydensuojelulain nojalla ilmoitus kunnan terveydensuojeluviranomaiselle, joka Tampereella on kaupungin ympäristövalvonta. Ilmoitus tehdään tilojen terveydellisten olosuhteiden varmistamiseksi. Tiloja suunnittelevan kannattaa ottaa yhteyttä valvontaviranomaisiin jo suunnitteluvaiheessa, hyvissä ajoin ennen toiminnan aloittamista. Yleisohjeet ilmoitusmenettelystä Julkisen kokoontumishuoneiston ja elintarvikehuoneiston käyttöönotosta on tehtävä kirjallinen ilmoitus ympäristövalvontaan hyvissä ajoin, kuitenkin viimeistään kaksi viikkoa ennen toiminnan aloittamista. Ilmoituksesta on käytävä ilmi: toiminnanharjoittajan yhteystiedot selvitys toimintaan varatun paikan sijainnista tarpeelliset piirustukset (rakennusvalvonnan vahvistama pohjapiirustus, ilmanvaihtosuunnitelma) selvitys harjoitettavasta toiminnasta muut terveyshaitan ehkäisemiseksi tarpeelliset tiedot Ympäristövalvonta tarkastaa toimitilat ja ilmoituksen johdosta tehdään päätös, jossa voidaan antaa terveyshaittojen ehkäisemiseksi tarpeellisia määräyksiä. Asian käsittelystä peritään kaupungin maksutaksan mukainen maksu.

3 Muut viranomaisvaatimukset Kokoontumishuoneiston perustaminen edellyttää yleensä myös rakennusluvan hakemista ja yhteydenottoa pelastusviranomaisiin. Suunnittelussa ja rakentamisessa tulee ottaa huomioon näiden viranomaisten vaatimukset. Rakennusluvassa tai toimenpideluvassa vahvistetaan kyseisessä tilassa samanaikaisesti sallittujen henkilöiden enimmäismäärä. Tätä osoittava ilmoitus on kiinnitettävä näkyvälle paikalle kokoontumistilaan Viranomaisten yhteystiedot: Ympäristövalvontayksikkö p Rakennusvalvontayksikkö p Aluepelastuslaitos p Huoneiston käyttöönottoilmoituslomakkeita voi tilata numerosta Suunnitteluohjeita Yleistä Ilmanvaihto Sisäilmassa ei saa esiintyä terveyshaittaa aiheuttavina pitoisuuksina mikrobeja, pölyä, kaasumaisia yhdisteitä tai muita epäpuhtauksia. Sisäilman epäpuhtauksien ohjearvot on esitetty sosiaali- ja terveysministeriön Sisäilmaohjeessa (STM:n oppaita 1997:1). Ilmanvaihto mitoitetaan rakentamismääräyskokoelman osan D2 vaatimusten mukaan. Ilmanvaihtojärjestelmäksi edellytetään vähintään koneellista poistoa. Pintamateriaalit Rakentamisessa tulee suosia ympäristöystävällisiä ja vähäpäästöisiä, mieluiten Sisäilmayhdistys ry:n kehittämän rakennusmateriaalien päästöluokituksen mukaisia M1-luokan materiaaleja. Pintamateriaalien valinnassa tulee kiinnittää erityistä huomiota tilojen ja pintojen siivottavuuteen. Meluntorjunta ja akustointi Ilmanvaihtolaitteista ja muista rakennuksen teknisistä laitteista sekä ympäristömelusta aiheutuva jatkuva samanarvoinen äänitaso saa luentosaleissa, kirkoissa ja muissa huonetiloissa, joissa edellytetään yleisön saavan puheesta hyvin selvän ilman äänenvahvistuslaitteiden käyttöä, olla enintään 35 db päiväaikana. Muissa kokoontumistiloissa äänitaso saa olla enintään 40 db. Tiloissa, joissa harjoitettu toiminta ei edellytä yleisön saavan puheesta tai muista äänistä selvää, voidaan käyttää 5 db suurempaa ohjearvoa.

4 Oleskelutilojen akustoinnista tulee huolehtia meluhaittojen vähentämiseksi. Valaistus Keittiö- ja tarjoilutila Wc-tilat Tilojen valaistuksessa voidaan ottaa huomioon niiden käyttötarkoitus. Tiloihin, joissa on säännöllisesti työntekijöitä, on päästävä luonnonvaloa ja niiden yleisvalaistuksen pitäisi olla luksia. Poistumisteiden ja kulkureittien on oltava valaistut tai tarvittaessa helposti valaistavissa siten, että liikkuminen on turvallista. Keittiö- ja tarjoilutiloista tulee tehdä erillinen elintarvikehuoneiston käyttöönottoilmoitus ympäristövalvontaan. Tiloissa tulee olla työskentely-, säilytys- ja varastotilaa. Tiloissa on erotettava toisistaan elintarvikkeiden eri käsittelyvaiheet sekä astioiden ja kuljetuslaatikoiden puhdistus. Erillistä säilytystilaa on varattava kylmäsäilytystä vaativille elintarvikkeille, kuivaelintarvikkeille ja kuljetuslaatikoille. Rakenteet, pinnoitteet, materiaalit, kalusteet, koneet, välineet sekä astiat on oltava helposti puhdistettavat ja desinfioitavat. Tilojen pintamateriaalit tulee valita toiminnan asettamien vaatimusten mukaan. Pintojen ja rakenteiden tulee kestää vesipesua. Tiloissa tulee olla käsien-, astioiden ja välineiden pesupaikkoja. Keittiössä on yleensä oltava vähintään yksi vesipiste astianpesua varten ja yksi käsienpesua varten. Ruoan-valmistusta varten tarvitaan oma vesipiste. Erittäin pienissä tarjoilukohteissa voidaan katsoa riittäväksi kaksialtainen pesupöytä. Erillisessä tarjoilupisteessä on oltava käsienpesupiste. Astianpesukone vaaditaan, mikäli ruoat ja juomat tarjoillaan pestävistä astioista. Mikäli lattia joutuu olemaan jatkuvasti märkänä, tulee tiloissa olla viemäriin yhdistetty lattiakaivo. Kokoontumishuoneiston käyttäjille on varattava wc-paikkoja pääsääntöisesti vähintään 1 wc-paikka/ 60 henkilöä. Wc-paikoiksi lasketaan myös urinaalit ja kourut. 50 cm urinaalikourua vastaa 1 paikkaa. Liikuntaesteisille on varattava omat wc-tilat (Rakentamismääräyskokoelma, F1). Wc-paikkamäärää arvioitaessa otetaan huomioon toiminnan luonne ja käyttäjäryhmät. Wc-paikkojen tarve on suurempi kuin edellä mainittu, jos kokoontumishuoneistossa on ravintolatiloja tai muita tarjoilutiloja. Niiden osalta noudatetaan ravintoloita koskevia vaatimuksia. Paikkamäärä on näiden tilojen

5 osalta 1 wc-paikka/25 asiakaspaikkaa. Toisaalta erittäin suurissa yleisötiloissa saattaa olla mahdollista hyväksyä jopa 1 wc-paikka/ 100 henkilöä. Edellytyksenä joustamiselle ovat:, että kaikkiin tiloihin yhteensä hyväksyttävä kokonaishenkilömäärä ei normaaliolosuhteissa ole paikalla samanaikaisesti. maksimikäyttötilanteessa paikalle tuodaan siirrettäviä käymälöitä tarjoilua ei järjestetä koko henkilömäärälle kerrallaan Uusissa huoneistoissa wc-tilojen tulee olla kahden oven takana liikuntaesteisten wc-tiloja lukuun ottamatta. Vanhoissa kiinteistöissä tämä ei ole aina mahdollista. Silloin tulee sisäänkäynti järjestää tai suojata siten, ettei wc:n ovi avaudu suoraan oleskelutiloihin. Ovi on silloin syytä varustaa ovipumpulla. Wc-tilojen sijoittelussa tulee ottaa huomioon käyttäjien ja toimintojen kannalta tarkoituksenmukainen sijainti. Esimerkiksi laajoissa tiloissa wc:t kannattaa sijoittaa useampiin pisteisiin. Tarjoilupaikan läheisyydessä tulisi olla käytettävissä wc-tiloja. Kaikissa wc-tiloissa tulee olla käsienpesupiste, jossa on nestemäistä saippuaa sekä kertakäyttöisiä käsipyyhkeitä, pyyherulla, kuivauspuhallin tai vastaava hygieeninen käsien kuivausmahdollisuus. Saunatilat sekä pesu- ja pukeutumistilat Jos yleisön käytössä on pesu- ja pukeutumistiloja ja saunatiloja, tulee niiden suunnittelussa ja mitoituksessa ottaa huomioon käyttäjämäärä, käyttäjien turvallisuus sekä tilojen siivottavuus. Kosteilta tiloilta edellytetään korkeaa hygieniaa. Tiloissa tulee käyttää hygieenisiä, helposti puhdistettavia, kosteutta, kulutusta ja tehokkaita pesuaineita kestäviä pintamateriaaleja. Materiaalit eivät saa olla märkänäkään liukkaita. Alueella, jolla käyttäjät liikkuvat, ei saa olla teräviä kulmia ja ulkonemia. Kulmat tulee pyöristää. Lattian oikeilla kallistuksilla estetään lammikkojen syntyminen. Kosteissa tiloissa tulee olla koneellinen ilmanvaihto. Ilmanvaihdon tehokkuutta tulee voida säätää helposti käyttöaikojen mukaisesti. Irtomattojen ja kalusteiden valinnassa puhdistettavuuden tulisi olla keskeinen valintatekijä. Epätasaiset ja huokoiset pinnat ovat vaikeasti puhdistettavia. Saunatilojen käyttäjien turvallisuutta varmistetaan suojarakenteilla ja kaiteilla, joiden materiaalit eivät saa kuumentua polttaviksi.

6 Siivousvälineiden säilytys ja huolto Henkilökunnan tilat Tupakointi Siivousvälineille ja pesu- ja puhdistusaineille tulee varata oma lukollinen tila. Hyvin varustetussa siivouskomerossa on vesipiste ja kaatoallas, harja/moppiteline ja siivousliinojen kuivauspatteri ja riittävästi hyllytilaa ja muuta varastotilaa. Tarvittaville siivouskoneille ja vaunuille on varattava riittävästi lattiatilaa. Tilassa tulee olla ilmanvaihto. Jos siivouskomero ei ole keittiötilojen välittömässä läheisyydessä, on keittiön siivousvälineille varattava oma siivousvälineiden säilytystila keittiön yhteydestä. Työntekijöille tulee varata omat pukukaapit ja tarpeen mukaiset tauko- ja peseytymistilat. Tupakointi on kielletty sisätiloissa järjestettävissä yleisissä tilaisuuksissa, joihin yleisöllä on esteetön pääsy sekä työyhteisöjen yhteisissä ja yleisissä sekä asiakkaille tarkoitetuissa sisätiloissa. Tupakointi voidaan sallia tähän tarkoitukseen varatussa huoneessa tai tilan osassa siten, ettei tupakansavu pääse leviämään muihin tiloihin. Jos tila kuitenkin on pääasiassa alle kahdeksantoistavuotiaiden käytössä, tupakointitilaa ei saa järjestää. Tupakointitila on ensisijaisesti erillinen, tupakointiin varattu huone, josta savu ei pääse leviämään muihin tiloihin. Myös jokin isomman tilan osa voidaan järjestää tupakointitilaksi edellyttäen, että ilmanvaihto on pystytty järjestämään niin, ettei savua leviä ympäröivään tilaan. Jos osa kokoontumishuoneistosta on ravintolakäytössä tai vastaavassa, tältä osin sovelletaan ravitsemisliikkeitä koskevia tupakointirajoituksia. Jos tarjoilutilan pinta-ala on yli 50 m², voidaan tupakoiville varata enintään 50 prosenttia tarjoilutilasta. Baaritiskillä tupakointi on kielletty, ellei henkilökunnan altistumista tupakansavulle voida muuten estää. Tupakansavu ei saa päästä leviämään tupakoiville varatulta alueelta muihin tiloihin eikä ravintolan sisällä oleville, tupakoimattomille varatuille alueille. Erityiskohteet Kokoontumistiloissa saattaa olla toimintoja, joista aiheutuu epätavallisia päästöjä tai melua tai olosuhteet ovat muulla tavalla poikkeuksellisia verrattuna tavanomaisiin sisätiloihin. Tällaisia kohteita ovat esimerkiksi sisäautoradat, jäähallit, diskot ja sisähuvipuistot.

7 Poikkeukselliset olosuhteet asettavat erityisvaatimuksia mm. ilmanvaihdolle ja materiaalien valinnalle ja saattavat vaatia olosuhteiden turvallisuuden seurantaa mittauksin. Talousvesi ja jätevesien käsittely Jätehuolto Säädökset Jos kokoontumishuoneistoa ei ole liitetty yleiseen vesijohto ja viemäriverkostoon, tulee kiinteistön omistajan huolehtia tarpeellisesta talousveden laadun seurannasta ja järjestää jätevesien käsittely ja keräily siten, ettei siitä aiheudu haittaa vedenhankinnalle eikä vesistöille. Talousvedellä tarkoitetaan juomavedeksi, ruuanvalmistukseen ja muihin taloustarkoituksiin käytettävää vettä. Elintarvikealan yrityksessä käytettävä vesi on myös talousvettä, jos sitä käytetään elintarvikkeiden valmistuksessa. Talousvetenä ei kuitenkaan pidetä yksinomaan peseytymiseen, pyykinpesuun, siivoukseen, saniteettilaitteisiin tai muuhun vastaavaan tarkoitukseen käytettävää vettä. Jos kokoontumishuoneisto ei ole vesijohtoverkoston piirissä, talousveden tarkkailua ja laatuvaatimuksia säätelevät sosiaali- ja terveysministeriön asetukset. Veden laadun tarkkailu suunnitellaan yhdessä ympäristövalvonnan kanssa. Jätehuoltotilaan tulee varata tilaa erilaisille jätejakeille tarkoitetuille astioille. Mikäli jotain seuraavista jätteistä: biojätettä, paperia, pahvia, lasia tai metallia syntyy yli 20 kg viikossa koko kiinteistöllä, tulee ne lajitella erikseen ja niitä varten on oltava omat keräysastiansa. Tilan suunnittelussa on syytä varautua lajittelun tehostumiseen tulevaisuudessa. Jätekatoksen tai -aitauksen tulee sijaita vähintään kahdeksan metrin etäisyydellä ikkunoista ja muista ilmanottoaukoista. Keräysvälineiden sijoituspaikalle tulee olla esteetön pääsy. Lisätietoja saa Tampereen kaupungin yleisistä jätehuoltomääräyksistä. Terveydensuojelulaki (763 /1994) Terveydensuojeluasetus (1280 /1994) Elintarvikelaki (361/1995) Laki toimenpiteistä tupakoinnin vähentämiseksi (693/76) Maankäyttö- ja rakennusasetus (895/1999)