PÄLKÄNEN ASUKASILTA 25.11.2008 KOOSTE Asukasillan aiheena olivat asuminen ja palvelut. Tilaisuuden aluksi kuultiin ensin alustus Elävää maaseutua Kaakkois-Pirkanmaalla -hankkeesta sekä lyhyt yhteenveto hankkeessa tehdyistä selvityksistä asumisen ja palveluiden suhteen. Iltaa jatkettiin alustuksen jälkeen ryhmätöillä ja keskustelulla. Tilaisuudessa esille nousseet näkökohdat liitetään osaksi kokonaisuutta, jonka avulla Elävää maaseutua Kaakkois- Pirkanmaalla -hankkeen aikana selvitetään asukkaiden näkemyksiä oman kotikuntansa sekä sen kehittämisen suhteen. Tämä asukasilta oli ensimmäinen niistä tilaisuuksista joissa asukkaiden näkemyksiä tullaan selvittämään. Asukasillan osallistujat edustivat vain murto-osaa kuntalaisista. Tilaisuudessa esille nousseita tekijöitä ei siten voida yleistää kaikkien pälkäneläisten yhteisiksi näkemyksiksi, mutta yhtä kaikki niitä on pidettävä tärkeinä näkökohtina kokonaisuutta ajatellen. Pälkäneen asukasillassa nousi esiin kuntaa kuvaavana tekijänä keskenään hyvin erityyppiset alueet, jotka eroavat toisistaan sekä asumisympäristöinä että palveluiden saatavuuden sekä saavutettavuuden suhteen. Erilaisiin alueisiin kohdistui myös erilaisia odotuksia. Kunnan pääkeskusta eli Onkkaalan aluetta pidettiin tarpeen kehittää nykyisestä yhä monipuolisen asumisen ja palveluiden keskittymäksi; erityisesti tarpeelliseksi nähtiin vuokra-asuntojen sekä pienten omistusasuntojen tuotanto. Kahden muun keskuksen, Luopioisten ja Aitoon osalta olennaiseksi nähtiin nykyisen palvelutason säilyttäminen. Kylien elinvoimaisuutta tulisi asukasillassa esille nousseiden mielipiteiden mukaan ylläpitää tai kehittää kaavoittamalla olemassa olevien kylien yhteyteen lisää asuntotontteja. Sekä kylien että hajaalueiden osalta toivottiin erityisesti vanhuspalveluiden ylläpitämistä sekä erilaisten yhteiskuljetusten kehittämisestä nykyistä laajemmiksi. Kylissä ja/tai haja-asutusalueella myös erilaiset uudet palvelumuodot, -mallit tai etäpalvelut voivat olla tulevaisuudessa tarpeen. Koko kuntaa tarkasteltaessa kunnan erityyppiset alueet tulee nähdä vahvuutena, sillä ne tekevät kunnasta kiinnostavan ja sopivan asuinpaikan hyvin erilaisille ja erilaisissa elämänvaiheissa oleville ihmisille. RYHMÄTYÖT Ryhmätöiden tarkoituksena oli pohtia Pälkäneen asumisen ja palveluiden toimivuutta erilaisten asukkaiden kannalta. Ryhmätöitä varten asukasillan osanottajat jaettiin kahteen ryhmään. Toinen ryhmä teki kaksi tehtävää ja toinen nopeampana kolme tehtävää. Jokainen tehtävän oli hieman erilainen. Yhteistä tehtävissä oli se, että niissä piti eläytyä kuvitteelliseen tilanteeseen tehtävänannossa kuvatun asukkaan kannalta. Ryhmien tuli vastauksissaan pohtia sitä, miten asuminen ja palvelut Pälkäneellä toimivat kyseisen kuvitteellisen henkilön kannalta. Kaikki ryhmät suoriutuivat tehtävästä hyvin. Ryhmien vastauksissa oli paljon yhtäläisyyksiä, joiden voidaan katsoa osaltaan kuvaavan Pälkäneen piirteitä asumisen ja palveluiden suhteen. Ryhmien vastauksissa esille nousseet yleiset positiiviset tai toimivat sekä negatiiviset tai haasteelliset tekijät on listattu alla olevaan taulukkoon. Tehtävänannot sekä ryhmien kirjaamat tehtäväkohtaiset vastaukset on listattu taulukon perään. 1
Positiivisia ja/tai toimivia tekijöitä: -julkisen liikenteen yhteydet keskuksista melko hyvät (Onkkaala, Aitoo, Luopioinen) -keskuksissa suhteellisen hyvät palvelut -kunnan sijainti esim. suhteessa Tampereeseen ja Hämeenlinnaan -kylien yhteisöllisyys -kunnassa on erilaisia, erityyppisille ihmisille sopivia ympäristöjä ja asuinpaikkoja (nuorten osalta kehitettävää) Negatiivisia ja/tai haasteellisia tekijöitä: -kylien säilyttäminen yleensä; asukkaat ja palvelut -nuorten ajanviettopaikat -nuorten asuminen (vuokra-asunnot) -kylistä ja haja-alueilta etäisyydet ja kulkeminen palveluihin TEHTÄVÄ 1. Olet 20-vuotias nuori mies. Haaveilet yrittäjyydestä. Opiskelet ammattioppilaitoksessa metallialaa. Asut vuokralla kerrostalossa Onkkaalassa. Harrastat autojen rassaamista. -Mistä harrastustila tai verstas kavereiden tai vanhempien autotalli? -Poika tarvitsee ensin töitä ja kokemusta jonkun muun palveluksessa, mahdollista Pälkäneelläkin -Pälkäneellä Onkkaala tällaisessa elämänvaiheessa olevalle sopivin ja toimivin vaihtoehto asuinpaikkana -vuokralla asuminen elämäntilanteeseen nähden ainoa järkevä vaihtoehto, valinnanvaraa Pälkäneellä vuokra-asunnoissa on vähän -kulkuyhteydet kouluun (Kangasalle) bussilla, ei varaa pitää omaa autoa (?) -päivittäiset palvelut lähietäisyydellä, toimivat hyvin -kulkeminen ja asuminen tuloihin nähden kallista -ajanviettopaikkoja ei juuri ole, Aapiskukko ainoa? TEHTÄVÄ 2. Olet 34-vuotias mies. Sinulla on vaimo ja kaksi lasta tyttö 5v ja poika 3v. Asutte vuonna 1995 rakennetussa omakotitalossa Laitikkalassa. Työskentelet itse Tampereella. Vaimosi aloittaa vuodenvaihteessa työt Kangasalla. Harrastat salibandyä, vaimosi puolestaan käy kansalaisopiston kielikurssilla. Tyttäresi tahtoo satujumppaan. -perhe saattaa vielä pärjätä yhdellä autolla jos vanhempien työajat osuvat yksiin -kun lapset kasvavat, kulkeminen lisääntyy, toinen auto tulee välttämättömäksi -jos lasten ja vanhempien harrastukset samalla suunnalla samaan aikaan -> toimii, muuten ei; elleivät ole, joku joutuu luopumaan omastaan tai tarvitaan naapuriapua (esim. lapsi kulkee harrastukseen yhtä matkaa naapurin lapsen kanssa, kyyditystä vuorotellaan) -kauppa-ja asiointimatkat mahdollista ja mielekkäintä hoitaa työmatkan yhteydessä (esim. Tampereella, Kangasalla tai Onkkaalassa), jos onnistuu ajallisesti lasten päivähoidon kannalta -Laitikkalassa pikkukauppa, ei saatavilla kaikkea mitä lapsiperhe tarvitsee, asiointi välttämätöntä muuallakin -toinen mahdollinen asiointisuunta Hämeenlinna Laitikkalasta hyvät yhteydet ja matkaa vähemmän kuin Tampereelle -omakotitalon hoitamisessa vanhemmilla paljon työtä 2
TEHTÄVÄ 3. Olet 46-vuotias nainen. Asut miehesi ja 17-vuotiaan tyttäresi kanssa Aitoossa. Käyt työssä Kangasalla, miehesi työskentelee kotona maataloudessa. Tyttärenne opiskelee ammattioppilaitoksessa. Sinulla ei ole erikoisempia harrastuksia. Miehesi sen sijaan metsästää. Tyttäresi käy jumpassa sekä tapaa mielellään ystäviään. -liikenneyhteydet kohtuulliset, tytär kulkee bussilla tai vanhempien/kavereiden kyydillä -äiti ja tytär samassa suunnissa työssä ja koulussa, ehkä voivat kulkea samalla kyydillä? -huolto- tai kylmäasema puute koko perheen liikkumisen kannalta -työpaikkoja on Aitoossa hyvin, tytärkin voi työllistyä kodin lähelle -harrastusmahdollisuudet kohtuulliset, esim. ratsastus ja liikunta -nuorisotilaa ei ole, missä tavata kavereita -kohtuullinen etäisyys yleisiin palveluihin -haasteina on Aitoon nykyisten palveluiden säilyttäminen -vuokra-asuntojen määrää Aitoossa tulisi lisätä (nuorisoasuntola?) -Aitoossa on tonttitarjontaa riittävästi, tyttärenkin tulevaisuutta ajatellen TEHTÄVÄ 4. Olet 53-vuotias nainen. Asut yksin Onkkaalassa rivitaloasunnossa vuokralla. Työpaikkasi on myös Onkkaalassa. Harrastat käsitöitä, askartelua ja maalausta. Sinulla on auto, mutta et aja sillä mielelläsi pimeällä tai liukkaalla. -Kaikki toimii! -arjessa asiat on helppo järjestää -päivittäiset palvelut kävelyetäisyydellä -Pisin tarvittava välttämätön matka Kangasalle bussiyhteys on -bussiyhteydet tarvittaessa myös Tampereelle toimivat hyvin -harrastusmahdollisuudet kansalaisopistoilla tai yksin -sosiaalinen elämä ja sen vireys mietityttää -voi asua ja elää nykyisellä tavalla vanhempanakin, ns. helppoa asumista sijainnin ja asumismuodon perusteella TEHTÄVÄ 5. Olet 69-vuotias nainen. Miehesi on kuollut ja lapset muuttaneet kotoa. Asut 1950-luvulla rakennetussa omakotitalossa Puutikkalan haja-asutusalueella. Jäit eläkkeelle neljä vuotta sitten. Sinulla ei ole erityisiä harrastuksia, mutta tapaat ystäviäsi mielelläsi. Autoa tai ajokorttia sinulla ei ole. Sukulaisia ei asu lähellä ja tulevaisuus hieman huolestuttaa. -ympäristö rauhallinen ja turvallinen -läheisiä ihmisiä (tutut naapurit) lähellä, katsovat perään (huolehtivat jos jotain sattuisi) -kutsutaksijärjestelmä toimii -linja-autoliikenne vähäistä -koululais- ja aikuiskuljetuksen yhdistäminen -yleiset palvelut Puutikkalassa rajalliset -kauppa ja pankki Puutikkalassa 3
-pelastuspalvelut kaukana jos jotain sattuu? -haasteena nykyisten asukkaiden vanheneminen ja sen myötä kylän säilyttäminen -pientaloasutusta tarvitaan lisää jotta kylä pysyy hengissä KESKUSTELU Asukasillassa käytiin ryhmätöiden jatkoksi vapaata keskustelua aiheista ja asioista, joita illan osallistujilla ryhmätöiden myötä nousi mieleen. Kuten usein, keskusteluun tuli Pälkäneelläkin mukaan illan aiheeseen eli asumiseen ja palveluihin liittyvien näkökohtien lisäksi teemoja, jotka liittyvät illan aiheeseen vain välillisesti. Keskustelussa asioita käsiteltiin sekä hyvin konkreettisella että hyvin yleisellä tasolla. Keskustelu painottui palveluiden saatavuuteen ja saavutettavuuteen kunnan erityyppisillä alueilla. Palveluiden saatavuuteen ja saavutettavuuteen liittyi huolta silloin, kun asiaa pohdittiin vanhusten näkökulmasta tai kylien elinvoimaisuuden kannalta. Asumisen osalta keskustelussa nousi esiin näkemyksiä. joiden mukaan kuntakeskukseen tai sen läheisyyteen olisi tarpeen kehittää nykyistä enemmän vuokra-asuntoja sekä pienehköjä omistusasuntoja. Tärkeää on että nämä uudet asumismahdollisuudet sijoitettaisiin palveluiden läheisyyteen tai hyvien julkisen liikenteen yhteyksien päähän palveluista. Kaikki keskustelussa esiin nousseet näkökohdat on listattu alle aihealueittain ryhmiteltyinä. INFRASTRUKTUURI Tiestön kunto vaikuttaa paljon alueen kiinnostavuuteen asuinpaikkana, nykyään pienten teiden kunnossapito heikompaa ja asfaltointi harvinaisempaa kuin aiemmin Jätehuollon toiminnasta puuttuu järki ja toiminnassa paljon kehitettävää, maaseudun oloihin voisi soveltua paremmin joku muu käsittelyjärjestelmä kuin kiintoviemäri HAJA-ALUEET JA KYLÄT Vapaa-ajan asumisen muuttaminen vakituiseksi => elinehto kylille? Haja-alueen kylien palvelut / palveluiden saavutettavuus nyt jo osin heikkoa, entä jatkossa? Tätä pitäisi pohtia kylien elinvoimaisuuden kannalta. Palveluiden säilyttäminen? Etenkin yksityisten palveluiden osalta on kiinni ihmisistä ja ostovoimasta. PALVELUT JA JULKINEN LIIKENNE Hämeenlinnan läheisyyden hyödyntämistä voisi kehittää sen lisäksi että hyödynnetään Tamperetta Julkisesta liikenteestä toimii parhaiten pitkittäiset yhteydet, poikittaiset ei niinkään Tietyt palvelut keskittyneet ja jatkossa keskittyvät isoihin aluekeskuksiin (Tampere ja Kangasala), omassakin kunnassa pitää myös olla tarjolla palveluita jatkossakin. Yleisesti: kaikkein järjettömintä on isot kauppakeskukset keskellä ei mitään (ns. ideapark-ilmiö), sinne kuljetaan omalla autolla hakemaan samat tavarat joita saisi lähempääkin julkisen liikenteen yhteyksien päästä 4
NUORET Nuorten asumismahdollisuuksia melko vähän vuokra-asumista voisi kehittää kunnankin toimesta Nuorten sitouttaminen kuntaan tärkeää Nuoret tekee omat kokeilunsa, maaseudulla ehkä helpompi kontrolloida tekemisiä kaupunkiympäristöä pienemmissä ympyröissä VUOKRA-ASUNNOT JA PIENET OMISTUSASUNNOT Vuokra-asuntojen osalta ongelmia saatavuudessa, yksityisiä vuokra-asuntoja ei juuri ole, kunnan asuntoihin usein jonoja. Erityisesti Onkkaalassa vuokra-asunnoista on pula. Vuokra-asuntoja tulisi kunnankin toimesta yrittää järjestää lisää ja kannustaa yksityisiä asuntojen vuokralle tarjoamiseen Onkkaalassa kunta voisikin rakentaa lisää vuokra-asuntoja, edellisten rakentamisesta kauan ja lisää tarvitaan Lisäksi tarvittaisiin lisää pienehköjä omistusasuntoja, jotka toimisivat vaihtoehtona omakotiasumiselle. Nämä tulisi sijoittaa keskuksiin, kuten Onkkaalaan ja ehkä Aitooseen ja Luopioisiin Syrjäkyliltä muuttavat keskustaan vanhemmat ihmiset, useimmat ostavat oman asunnon, siksi keskuksissa ei juuri ole sijoitusasuntoja LAPSIPERHEET Lapsiperheille (monet paluumuuttajia) olosuhteet Pälkäneellä hyvät Luopioisten sadan tonnin talot olivat toimivia nuorten paluumuuttajien kannalta, ehkä myös mummonmökit Ulkoilu- ja luontoharrastusmahdollisuuksia paljon: hevoset, liikuntamahdollisuudet Tilaa paljon, tontit isompia kuin kaupungissa ja kaupunkien naapurikunnissa, ei ahtauden tuntua muutenkaan etenkään keskusten ulkopuolella Turvallinen ympäristö lapsille, pienehköt koulut iso plussa positiivista maaseudun ihmiset ja maaseutumainen ympäristö, kaupunkia tervehenkisempi ympäristö Lapsiperheiden kannalta peruspalveluiden toimivuus on hyvin tärkeää (päivähoito, terveyskeskus, koulut), ne luovat turvaa ja tuttuutta jota muuttaja arvostaa Lyhyemmät jonot, nopeampi hoitaa päivittäiset asioinnit kuin isommilla paikkakunnilla Erikoisempiin harrastuksiin tms ollaan valmiita kulkemaan kauemmaksikin Koululaisten ja yleensä lasten tuominen yhteen vanhusten kanssa on kehittämisen arvoinen asia YHTEISÖ(T) Tunnetaan naapurit, sosiaalisenkin ympäristön kannalta kaupunkia pienempi ja käsiteltävämpi mittakaava, erilainen suhtautuminen uusiin ihmisiin, helpompi tutustua ja päästä yhteisöön Maaseutuyhteisö eroaa kaupunkimaisesta siinä, että ihminen tunnetaan paremmin, on laitettava tavallaan itsensä likoon, joitakin tällainen voi ahdistaa, asiointikin henkilökohtaisempaa Pienten yhteisöjen heikkous on konfliktiherkkyys (epäsuositun kannalta vaikeaa jos joutuu syrjäytetyksi) Kylä toimii kuten työyhteisö, ihmisille tulee tai annetaan erilaisia rooleja, sekä positiivisia että negatiivisia Yhteisökin huolehtii kylässä vanhuksista, tarkkaillaan ovatko asiat kunnossa ja huomataan nopeasti elleivät ole 5
ELÄKELÄISET JA VANHUKSET Eläkeläisten ja vanhusten kannalta melko hyvä paikka asua, toimiva kotipalvelu, paljon hoidetaan kotiin Onko maaseudun ilmiö aktiiviset eläkeläiset? Pälkäneellä aktiivisia eläkeläisjärjestöjä (muuallakin on), eläkeläisille on tekemistä Onkkaalassa Harjutuuleen on vaikea päästä, pitkät jonot, kaikki tarvitsevat eivät pääse, myös Luopioisten vanhainkotiin pitkä jono; laitospaikoille käyttöä jatkossakin; kotiavussa pieni apu tarpeen; tuttujen ihmisten kesken hoito parempaa (henkilökohtaisempaa) Vanhusten huollosta: omaishoitajuus hyvä järjestelmä, rahat vain tiukilla; jos 85v hoitaa 85vuotiasta, uupuu hoitajakin helposti, ei ole oikea ratkaisu, viranomaisten pitäisi katsoa asiaa eri tavalla; pieni kotiapu on yksi keino helpottaa taakkaa, mutta onko oikea? 6