LIITE 3
2 Maakunnan suunnittelujärjestelmä
3 Pohjois-Savon maakuntasuunnitelman 2030 ja maakuntaohjelman 2014-2020 toimintalinjat
Väestötavoitteet vuoteen 2030 Väestötavoite nostettu 250.000:een Perusta: väestökehitys parantunut vuodesta 2000 alkaen Kuopion kasvun kiihdyttyä Tavoite edellyttää: - Viime vuosien väestökehitys jatkuu - Muuttovoittoa vuodessa 475 500 maakuntaan - Kaikissa kunnissa muutto-tappio päättyy v:n 2020 jälkeen - Kuopion alueen kasvu jatkuu Seuraus: - Työvoima riittää, työvoima-osuus nousee, työttömyys laskee, kun elinkeinoelämä menestyy ja palvelukyky säilyy 4
Pohjois-Savon maakuntasuunnitelma 2030 Taloutta uudistavat tieteen, teknologian ja yritystoiminnan innovaatiokärjet ja kehittämistavoitteet 5
6 Aikataulu Kesä-elokuu - Seututapaamiset Leppävirta 16.6.2015 Rautavaara 17.6.2015 Kiuruvesi 18.6.2015 Rautalampi 12.8.2015 Siilinjärvi 20.8.2015 Kesäkuu Oppilaitokset Elinkeinoelämän edustajat Elokuu ELY-keskus Maakunnan yhteistyöryhmän (MYR) evästyskeskustelu Syyskuu Maakuntahallituksen evästyskeskustelu Lokakuu Päivityksen hyväksyminen MYR:ssä Marraskuu Tiedoksi maakuntahallitukselle
Pohjois-Savon maakuntaohjelma - toimintalinjakohtaiset painopisteet (alustavat esitykset) TL1 Talouden uudistaminen Yleiset painopisteet: Uusien yritysten perustamisen tukitoimenpiteet rahoituksen riittävyyden varmistaminen Pk-yritysten kansainvälistä kilpailu- ja uusiutumiskykyä sekä kansainvälistymistä parantavat palvelut ja innovaatiohankkeet Uusien innovaatioiden löytäminen ja sitä kautta uusien markkinalähtöisten tuotteiden aikaansaaminen edellyttää innovaatioketjun toimivuutta Invest in toiminnan tukeminen Olemassa olevien tutkimus- ja kehittämisympäristöjen nykyistä laajempi hyödyntäminen Energia- ja materiaalitehokkuutta parantavat investoinnit ja t&k-hankkeet Yritysten johtamista, työorganisaation parantamista sekä työntekijöiden hyvinvointia edistävät ja siten tuottavuutta parantavat toimet 1. Metsäteollisuus, biojalostus ja puun uusi käyttö - Puun biojalostuksen tutkimus- ja tuotekehitysresurssien vahvistaminen ja hyödyntäminen yliopisto- /ammattikorkeakoulu- ja yritysyhteistyöllä sekä toisen asteen ammatillisen koulutuksen kehittämisellä - Metsäraaka-aineen uusien käyttömahdollisuuksien tukeminen 7 2. Kone- ja energiateollisuuteen kilpailukykyä tuottavuudella ja innovoinnilla - Kansainvälistymisen tukeminen - Yrityksiä palvelevien kone- ja energiateknologian t&k-ympäristöjen vahvistaminen ja hyödyntäminen sekä bioenergian raaka-aineiden ja polttoaineiden kehittäminen - Robotti-, hitsaus- ja automaatiotekniikan käyttöönotto teknologiateollisuudessa
8 3. Vahvistuva terveysklusteri - Vahvistetaan Savilahden tiedepuiston terveys-lääkekehitysteknologian t&k-ympäristöä, sen hyödyntämistä ja osaamisen kaupallistamista sekä alueen kansainvälistä tunnettuutta - Tuetaan kansainvälisten terveysalan lääkekehitysyritysten sijoittumista Kuopion alueelle sekä niiden yhteistyötä pohjoissavolaisten tahojen kanssa - Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen (FIMEA), yliopiston ja tutkimuslaitosten sekä alueen yritysten yhteistyön lisääminen 4. Elintarviketuotanto - Pohjois-Savon maito- ja elintarviketalouden osaamiskeskittymän vahvistaminen - T&K-ympäristöjen uudistaminen tukemaan tuotekehitystä ja kilpailukykyä - Ravitsemusosaamisen ja uusien bioraaka-aineiden hyödyntäminen elintarviketuotannossa - Tuotantoeläinten hyvinvointiin liittyvä kehittäminen - Maitotalouden ja muun maatalouden rakennekehityksen tukeminen Maitotalouden ja muiden tuotantosuuntien tilatason tuotantotehokkuuden parantaminen - Paikallisesti tuotettujen raaka-aineiden elintarvikkeiden jalostuksen ja markkinoinnin edistäminen 5. Laajasti sovellettava teknologia ja osaaminen - Digitalisaation sekä muun teknologian ja tiedon analysoinnin hyödyntäminen liiketoiminnassa - Liiketoimintaa tukevan materiaaliteknologian osaamisen soveltaminen uusissa tuotteissa - Vesi- ja ilmaosaamisympäristöjen kehittäminen ja hyödyntäminen - MTT:n, METLA:n Luonnonvarakeskuksen ja GTK:n sekä muiden sektoritutkimuslaitosten toimintojen vahvistaminen sekä keskinäisen että muiden tahojen kanssa tehtävän yhteistyön tiivistäminen - Mittaustekniikan soveltaminen, mm. prosessien ohjauksessa
TL2 Työvoiman riittävyys ja osaaminen Yleiset painopisteet: Osaavan työvoiman saatavuuden turvaaminen, työurien pidentäminen, toimivan koulutusketjun rakentaminen ja maakuntaan muuton edistäminen. 1. Työmarkkinoiden toimintaa tukeva koulutus - Avaintoimialojen koulutuksen vetovoimaisuuden vahvistaminen, erityisiä haasteita kone-, metalli- ja terveysalalla - Ennakoinnin rooli, reagoiminen megainvestointeihin, maakunnan koulutuksen uusi kohdemarkkinointi - Toisen asteen ammatillisen ja lukiokoulutuksen maakunnallisen kattavuuden turvaaminen - Edellyttää toimivia liikenneyhteyksiä, toiminnan tehostamista mm. kesäkäytöllä - Digioppiminen edellyttää toimivia laajakaistoja - Oppimisympäristöjen kehittäminen: monialaiset ympäristöt, uudet opetus- ja oppimismenetelmät verkkopalveluja ja digitalisaatiota hyödyntämällä - Koulutuksen yksilöllisempi vastaaminen oppimisedellytyksiin päämääränä työelämän osaamistarpeet - Työssäoppimisen tukeminen, tutkinnon osien suorittaminen yrityksissä sekä yrityksille räätälöidyt koulutuskokonaisuudet 2. Kuopion alueen kasvu työvoiman saatavuuden veturina ja maakuntaan muuton edistäminen - Kuopion alueen vahvistaminen kansallisena kasvukeskuksena (kasvusopimus) - Kuopion tunnettuuden parantaminen terveys- ja hyvinvointialan sekä turvallisuusosaamisen keskuksena - Koulutuksen kansainvälistymisen, monikulttuurisuuden sekä osaamisen viennin edistäminen, myös yhteistyössä maakunnan yritysten kanssa - Työperäisen maahanmuuton edistäminen toimialoilla, joissa on suurin työvoimatarve - Pohjois-Savossa opiskelevien työllistymisen parantaminen tarjoamalla opiskelijoille työharjoittelua paikallisista työpaikoista - Uudet joustavat mallit työharjoitteluun Pohjois-Savossa, erityisesti niillä aloilla, joiden koulutusta ei ole alueella 3. Työurien pidentäminen - Koulutuksen laadun parantaminen, jottei koulutuksen keskeyttämisiä tapahdu - Valmistuvien nuorten työllistymisen tukeminen Nopea valmistuminen työelämän vaatimuksia vastaavalla osaamisella - Työelämän laadun ja työssä jaksamisen parantaminen, mm. strateginen työhyvinvoinnin johtaminen - Toimivat koulutusketjut sekä aikaisemman osaamisen tunnustaminen työmarkkinoiden muutoksen tukena 9
10 TL3 Hyvinvointipalvelut ja hyvinvointi Yleiset painopisteet: Maakunnan sairastavuusindeksin ja taloudellisen huoltosuhteen kehittäminen myönteiseen suuntaan Hyvinvoinnin edistäminen Asiakaskeskeisyys, tuottavuus ja toimivuus palvelutuotannossa 1. Elämäntavat ja kansansairauksien ehkäisy Varhainen puuttuminen Lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäiseminen ja perhetyö Ikääntyneiden itsenäisen suoriutumisen tukeminen Matalan kynnyksen palvelut Terveellisiä elämäntapavalintoja ja terveyttä edistävät käytännöt Kansalaisyhteiskunnan ja osallisuuden vahvistaminen Yhdyskuntasuunnittelu, kaavoitus, infrastruktuuri, palvelut 2. Kuntien, yritysten ja yhdistysten kumppanuus palvelutuotannossa Monituottajamallit, palveluyrittäjyys ja järjestöt Kuntien vastuulla olevien hyvinvointipalvelujen kehittäminen monialaisena yhteistyönä Innovatiiviset palvelu- ja koulutuskokeilut hyvinvointiosaamisen ja hyvinvointijohtamisen vahvistamiseksi Palveluprosessit ja ohjaus Digitalisaation edistäminen tietojärjestelmien yhtenäistäminen, sähköisten palvelujen kehittäminen, pilotointi ja käyttöönotto Oma- ja etähoitomallien kehittäminen Hallintokuntien ja eri SOTE-tahojen rajat ylittävä palvelumalli sekä sen pilotointi alueella. Ikäosaamisen vahvistaminen, ikäihmisten palveluvalikoiman jatkuva uudistaminen ja monipuolistaminen. 3. Sosiaali- ja terveyspalvelujen vahvat tuotantoalueet Sote-peruspalvelujen kehittäminen tuotantoalueilla Hyvinvointiosaamisen ja hyvinvointijohtamisen vahvistaminen Henkilöstön riittävyys ja hyvä organisaatiojohtaminen Tiedonhallinnan ja tietojohtamisen edistäminen erityisesti sosiaalipalveluissa ja SOTE-palvelujen rajapinnoilla.
TL4 Toimiva ja taloudellinen palvelu- ja kuntarakenne sekä saavutettavuus Yleiset painopisteet: Tehokkaan, toimivan ja kilpailukykyisen kunta- ja palvelurakenteen edistäminen Ylikunnallisten toimintojen ja hankkeiden tukeminen Itä-Suomi-yhteistyö liikennejärjestelmien kehittämisessä ja joukkoliikennestrategian toteuttamisessa liikennejärjestelmän kehittämisessä 1. Vetovoimainen ja kestävä aluerakenne - Laajakaistaverkon rakentaminen koko maakuntaan - Joukkoliikenteen palvelutason turvaaminen tie- ja rataverkolla - Varkaus-Kuopio-Iisalmi-kehittämiskäytävä Iisalmen, Kuopion ja Varkauden työssäkäynti- ja asiointialueiden ylikunnallisen yhteistyön tiivistäminen - Liikennekäytävän Jyväskylä Kuopio Joensuu kehittäminen - Elinvoimaisten kirkonkylien ja kuntakeskusten kehittäminen - Matkailun kasvumahdollisuuksien hyödyntäminen - Vesistön vetovoiman hyödyntäminen niin maankäytössä kuin matkailussa - Maakunnan matkailukeskusten vahvistaminen ja kansainvälistäminen painopisteenä Kuopio-Tahko alueen verkottuminen muihin matkailukeskuksiin - Luontomatkailun kehittäminen matkailuvyöhykkeillä, erityisesti Etelä-Konneveden kansallispuistossa 11 2. Toimiva liikennejärjestelmä sekä saavutettavuutta ja elinkeinoelämän kilpailukykyä tukevat liikenneyhteydet - Lento- ja raideliikenteen kilpailukyvyn kehittäminen - Itä-Suomen pääliikennekentän, Kuopion lentoaseman toimintojen monipuolistaminen ja kansainvälisten yhteyksien saaminen - VT5:een kohdistuva kehittäminen Helsinki-Kajaani-Kuusamo välillä - VT5:n turvallisuuden ja palvelutason parantaminen (mm. eritasoliittymät, älyliikenne) - Joukkoliikenteen toimintatapojen kehittäminen ja palvelutason turvaaminen tie- ja rataverkolla - Pk-yritystoimintaa tukevat liikenneyhteydet, älyliikenteen mahdollisuudet huomioiden - Kuopion matkakeskuksen toteutumisen edistäminen - Biotalouden investointeja ja hankkeita tukevat selvitykset - Sisävesiväylästön kehittäminen
Itä- ja Pohjois-Suomen yhteiset neuvotteluesitykset Laajakaistahankkeen toteutuksen varmistaminen harvaan asutuilla alueilla Elinkeinoelämän kannalta tärkeiden kanta-, seutu- ja yhdysteiden sekä yksityisteiden parantaminen ja ylläpito Maakunnan kehittämisrahan palauttaminen valtion talousarvioon Muissa prosesseissa edistettävä itäsuomalainen yhteistyö Liikennehankkeet Tiehankkeiden järjestyksestä on sovittu ja se on seuraavanlainen: VT5:n parantaminen välillä Mikkeli-Juva, 121M VT23:n parantaminen välillä Varkaus-Viinijärvi, 43 M, edistäminen vaiheittain VT5:n parantaminen välillä Leppävirta-Kuopio, 99M Muut esitykset liikennepoliittiseen selontekoon Karjalan radan perusparantaminen nopean henkilöliikenteen tasolle välillä Luumäki-Kitee Savonradan perusparantaminen välillä Kouvola-Kajaani Pohjois-Savon omat neuvotteluesitykset Jännevirran silta (VT9) 44,4 M Kuopion tavara- ja henkilöratapihan perusparantaminen v. 2015-2017, 39 M Henkilö- ja tavaraliikenteen ratapihat eivät vastaa enää nykyajan vaatimuksia. Ylivieska-Iisalmi-Kontiomäki-radan sähköistys ja Yara-Siilinjärvi-radan (5 km) sähköistys 116 M Itä-Suomen logistiikka-alue ja yhdistettyjen kuljetusten terminaali, Matkus, 31 M? Leppävirta-Varkaus-liikennejärjestelyt ja tiestö (Riikinneva ja Storan investoinnit)? 12
Pohjois-Savon muut keskeiset edunajamisasiat Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus FIMEA:n toimintojen siirtyminen vaiheittain Kuopioon Eläinlääkäreiden erikoistumiskoulutuksen jatkuminen Savonian Pelastusopistossa toteuttaman Pelastusopiston palopäällystökoulutuksen rahoituksen turvaaminen Kuopiossa Toisen asteen ammatillisen ja lukiokoulutuksen maakunnallinen kattavuus Euroopan laajuinen liikenneverkko TEN-T, Trans-European transport networks VT5:n ja Savonradan sisällyttäminen ydinverkkoon (Eastern Corridor) Saimaan syväväylästö kuuluu ydinverkkoon jo nyt Valtatien 5 kehittäminen välillä Siilinjärvi-Iisalmi-Kuusamo tarvittavilta osin tiesuunnitelmilla - VT 5:n kehittämistä tukevia tavoitteita esitetään I-S:n yhteisissä neuvotteluesityksissä sekä TL4:n tuettavan toiminnan painopisteissä Valtatien 9 kehittäminen väleillä: - Keski-Suomen maakuntaraja-vehmasmäki (Kuopio) välillä Hankasalmi-Vehmasmäki tie on kapea ja suuntaukseltaan pienipiirteinen Suonenjoen liittymäramppien parantaminen - Vartiala-Riistavesi, 15 M (tiesuunnitelmaa tulisi päivittää) Tulevaisuudessa Helsinki-Pietari-raidelinja Kouvolan kautta huomioiden Itä-Suomen yhteydet sekä Pietariin että Helsinkiin 13
Edullinen ja palvelukykyinen julkinen henkilöliikenne erityisesti pääväylillä ja joukkoliikennealueilla - Joukkoliikenteen toimintatapojen kehittäminen ja palvelutason turvaaminen tie- ja rataverkolla Matkaketjut, lippujärjestelmät, liikkuminen palveluna, kutsuliikenne jne. Joukkoliikenteen palvelutason nosto edellyttää linja-autovuorojen, lentoliikenteen ja rataliikenteen uusien liiketoimintamallien kehittämistä ja kilpailun lisäämistä Elinkeinoelämän kannalta tärkeän tieverkon ja rautatien parantaminen ja ylläpito Liikenneverkkojen kehittämistoimenpiteet ja panostukset tulee kohdistaa joustavasti kunkin maakunnan erityispiirteet huomioiden sekä ennakoiden po. kasvu- ja kehitysnäkymät Metsäteollisuuden investointien vaikutus alemman asteiseen tieverkostoon ja sen kuntoon Riikinnevantien kunnostaminen Äänekosken tehtaan vaikutus tiestön kunnostamiseen Finnpulp toteutuessaan aiheuttaa tien siirron ja rautatien rakentamista Sorsasalossa sekä 400 kv sähköjohdon rakentamisen Kaavi Rautavaara (Polvijärvi?)-tien kunnostaminen (ei ohjelmoitu, ei suunniteltu) Lapinlahti Varpaisjärvi-tien kunnostaminen (ei ohjelmoitu, ei suunniteltu) Tervo-Suonenjoki-tieyhteyden kunnostaminen (Saikarin tie) tärkeä Keiteleen teollisuuden ja marjojen kuljetuksille Kaivannaisteollisuuden edistäminen, kaivannaisteollisuuden edellyttämät liikenneverkon kehittämistoimenpiteet Kuljetukset painottuvat rataverkolle ja siellä erityisesti Savonradalle ja Iisalmi-Ylivieska- sekä Vartius- Kontiomäki-Oulu-radoille Kuopio-Iisalmi-radan turvallisuuden parantamisen loppuun suorittaminen, Viinijärvi-Siilinjärvi-radan sähköistäminen välillä Yaran Siilinjärven tehdas-savonrata (5 km) sekä Luikonlahden rikastamolle johtavien kaivosteollisuuden käytössä olevien teiden parantaminen (Kylylahti Luikonlahti tielle rahaa ei näkyvissä, tarjottu kaivostiepaketteihin, tietoa tulevaisuuden kaivostiepaketeista ei ole. 6,6-7 M ) 14
Pohjois-Savon EU-rakennerahastovarojen jakautuminen EU-kehys M Kunta+muu julk vaade M VUOSI: 2015 EAKR 13,75 5,052 ESR 6,459 Valtion rahoitus OHJELMA: Kestävää kasvua Yht. 20,209 15,157 ja työtä 2014-2020 VÄLITTÄVÄ TOIMIELIN ELY Maakuntaliitto HALLINNONALA Yritystuet ELYkehit Tekes TEM Yhteensä TOIMINTALINJA TL 1 Pk-yritystoiminnan kilpailukyky 9,132 0,467 0,000 3,793 13,392 EAKR 4,989 0,167 0,000 1,540 6,696 VALTIO 4,143 0,161 0,000 0,718 5,022 Kunta + muu julk 0,000 0,139 0,000 1,535 1,674 TL 2 Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen 2,856 2,427 1,476 7,348 14,107 EAKR 1,361 1,176 0,790 3,727 7,054 VALTIO 1,306 0,800 0,413 2,771 5,290 Kunta + muu julk 0,189 0,451 0,273 0,850 1,763 TL 3 Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus 6,356 6,356 ESR 3,178 3,178 VALTIO 2,383 2,383 Kunta + muu julk 0,794 0,794 TL 4 Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen 4,121 4,121 ESR 2,060 2,060 VALTIO 1,545 1,545 Kunta + muu julk 0,515 0,515 TL 5 Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta 2,442 2,442 ESR 1,221 1,221 VALTIO 0,916 0,916 Kunta + muu julk 0,305 0,305 YHTEENSÄ 11,988 15,812 11,141 38,941 EU 6,350 7,802 0,790 5,267 20,209 VALTIO 5,449 5,806 0,413 3,489 15,157 Kunta + muu julk 0,189 2,205 0,273 2,385 5,052 Maaseutuohjelman varat Pohjois-Savossa v. 2016 YHTEENSÄ 6,209,000,- EU 2,519,580,- VALTIO 3,479,420,- Kunta + muu julk 210,000,- 15
Pohjois-Savon EU-rakennerahastovarojen jakautuminen EU-kehys M Kunta+muu julk vaade VUOSI: 2016 EAKR 13,302 4,883 ESR 6,228 Valtion rahoitus OHJELMA: Kestävää kasvua Yht. 19,53 14,648 ja työtä 2014-2020 VÄLITTÄVÄ TOIMIELIN ELY Maakuntaliitto HALLINNONALA Yritystuet ELYkehit Tekes TEM Yhteensä TOIMINTALINJA TL 1 Pk-yritystoiminnan kilpailukyky 8,816 0,451 0,000 3,662 12,930 EAKR 4,816 0,162 0,000 1,487 6,465 VALTIO 4,000 0,155 0,000 0,693 4,849 Kunta + muu julk 0,000 0,134 0,000 1,482 1,616 TL 2 Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen 2,769 1,783 1,431 7,692 13,674 EAKR 1,320 0,861 0,766 3,890 6,837 VALTIO 1,267 0,569 0,400 2,892 5,128 Kunta + muu julk 0,183 0,352 0,265 0,909 1,709 TL 3 Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus 5,854 5,854 ESR 2,927 2,927 VALTIO 2,195 2,195 Kunta + muu julk 0,732 0,732 TL 4 Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen 4,110 4,110 ESR 2,055 2,055 VALTIO 1,541 1,541 Kunta + muu julk 0,514 0,514 TL 5 Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta 2,491 2,491 ESR 1,246 1,246 VALTIO 0,934 0,934 Kunta + muu julk 0,311 0,311 YHTEENSÄ 11,585 14,690 11,354 37,629 EU 6,136 7,251 0,766 5,377 19,530 VALTIO 5,267 5,395 0,400 3,585 14,648 Kunta + muu julk 0,183 2,043 0,265 2,391 4,883 Maaseutuohjelman varat Pohjois-Savossa v. 2016 YHTEENSÄ 6,209,000,- EU 2,519,580,- VALTIO 3,479,420,- Kunta + muu julk 210,000,- 16
Luonnos 18.9.2015 Pohjois-Savon esitys maakuntaan kohdistettavasta kehittämisrahoituksesta sekä erikseen neuvoteltavien edunajamishankkeiden rahoitus (milj. euroa) Momentin Saatu Kokonais- rahoitusta Esitys Esitys Hallinnonala numero Momentin nimi kustannusarvio 2015 2016 2017 SM 26.30.01 Lisämääräraha palopäällystökoulutuksen järjestämiseen 1,000 1,000 1,000 MMM 30.20.62 Eläinlääkintähuolto (erikoiseläinlääkärikoulutus) 0,250 0,260 0,260 LVM 31.10.20 Perusväylänpito 32,000 40,500 65,000 - Tienpito 25,000 25,500 35,000 - vt 23:n parantaminen Varkaus-Viinijärvi 55,000 7,000 5,000 5,000 - vt9:n parantaminen Jännevirran sillan kohdalla 46,400 10,000 25,000 LVM 31.10.50 Valtionapu yksityisten teiden kunnossapitoon ja parantamiseen 0,600 0,100 1,200 LVM 31.10.77 Valtatie 9:n kehittäminen välillä Vartiala-Riistavesi 15,000 5,000 LVM 31.10.77 Väyläverkon kehittäminen 25,000 LVM 31.10.77 - vt 5:n parantaminen välillä Leppävirta-Kuopio 99,000 5,000 - Kuopion tavara- ja henkilöratapihan perusparantaminen 39,000 20,000 Ylivieska-Iisalmi-Kontimäki-radan sähköistys ja Yara-Siilinjärviradan (5 km) sähköistys 116,000 2,000 5,000 LVM 31.30.63 Joukkoliikenteen palvelujen osto ja kehittäminen 3,200 3,200 4,000 LVM/ Viestintävirasto 31.40.50 Pohjois-Savon laajakaistahanke 20,000 13,000 3,000 1,000 TEM 32.30.44 Alueellinen kuljetustuki 1,000 1,000 T EM 32.20.42 INKA-ohjelma 0,600 0,700 T EM/ Pohjois- Savon liitto 32.50.64 Maakunnan kehittämisraha (yhteensä) 0,600 0,600 Valtion rahoitus yhteensä 50,650 52,360 109,060 Kuntien rahoitus (arvio) 9,900 2,700 1,000 Julkinen rahoitus yhteensä (valtio+kunnat) 60,550 55,060 110,060 17 Yksityinen rahoitus (arvio) 9,750 2,300 0,800 RAHOITUS YHTEENSÄ (julkinen+yksityinen) 70,300 57,360 110,860