Pahin ikävä alkaa hellittää

Yhteisvastuuliite 2014 1 2014 Pahin ikävä alkaa hellittää Ehkä suhtautuisimme kuolemaan eri tavalla, ellemme uskoisi taivaaseen ja iankaikkiseen elämään, sanoo Katri Haapakorva, joka puolisonsa Aarne Kankaan kanssa koki vauvansa saattohoidon kolme vuotta sitten. Sivut 4 5 Tärkeintä on rinnalla kulkeminen Saattohoito on elämän puolella, vaikka lopputulos onkin iäisyysporttien avautuminen, sanoo piispa Samuel Salmi. Sivu 3 Saattohoito on rankkaa myös hoitohenkilöstölle Oulun kaupunginsairaalassa toimii hoitorinki, joka tekee saattohoitoa asiakkaan kotona. Sivut 6 7 Guatemala suree yhä sisällissodan uhreja Avustusjärjestöt saavat oikeasti jotain aikaan, sanoo Kirkon Ulkomaanavun toimintaan tutustunut Eino Mikkonen. Sivu 8

2 Yhteisvastuuliite 2014 Yhteisvastuu 2014 parantaa saattohoitoa Yhteisvastuu on evankelisluterilaisen kirkon vuosittainen suurkeräys, joka auttaa hädänalaisia syntyperään, uskontoon tai poliittiseen vakaumukseen katsomatta Suomessa ja kehitysmaissa. Keräyksen suojelijana toimii tasavallan presidentti Sauli Niinistö. Keräyksen esimies on tänä vuonna Oulun hiippakunnan piispa Samuel Salmi. Nyt parannetaan suomalaista saattohoitoa Suomessa saattohoitoa tarvitsee vuosittain noin 15 000 parantumattomasti sairasta ihmistä. Tällä hetkellä jokaisella heistä ei kuitenkaan ole mahdollisuutta laadukkaaseen tukeen ja hoitoon elämänsä viimeisillä metreillä. Tämän vuoden tuotolla luodaan Suomessa valtakunnallinen saattohoidon osaamisverkosto. Keräyksen tuotolla terveydenhuollon ammattilaisille järjestetään saattohoitokoulutusta ja perustetaan sähköinen saattohoidon Saattohoitoa tarvitsee vuosittain noin 15 000 ihmistä. Tällä hetkellä jokaisella heistä ei kuitenkaan ole mahdollisuutta laadukkaaseen tukeen ja hoitoon elämänsä viimeisillä metreillä. konsultaatiojärjestelmä ammattihenkilöstön sekä potilaiden että omaisten tarpeisiin. Hankkeen toteuttamista koordinoi Terhosäätiö. Keräyksen ulkomaisena esimerkkikohteena on Guatemala, jossa Yhteisvastuu tukee alkuperäiskansojen parissa tehtävää ihmisoikeustyötä. Yhteisöjä koulutetaan tiedostamaan ja vaatimaan oikeuksiaan muun muassa omaan kieleen, kulttuuriin, maahan ja palveluihin. Lisäksi ehkäistään perheväkivaltaa ja tuetaan yhteisöjä kehittämään toimeentuloaan. Avun vie perille Kirkon Ulkomaanapu. Apua annettu jo sadoille tuhansille Keräyksen tuotosta 60 prosenttia menee Kirkon Ulkomaanavun välityksellä kehitysyhteistyöhön ja katastrofiapuun. Lopusta 40 prosentista puolet käytetään vuosittain valittavaan kohteeseen Suomessa ja puolet kirkon ja seurakuntien tekemään avustustyöhön. vuosituotto on viime vuosina ollut noin 4 5 miljoonan euron luokkaa. 2014 avajaisjumalanpalvelus lähetetään suorana Rovaniemen kirkosta. Televisioinnin esittää Yleisradion TV1 sunnuntaina 2. helmikuuta kello 10 alkaen. Piispa Samuel Salmi saarnaa, liturgina toimii kirkkoherra Jouni Riipinen. Tasavallan presidentin Sauli Niinistön keräyksen avauspuhe lähetetään Yle TV1:ssä sunnuntaina 2. helmikuuta kello 12.05. OSALLISTU! Tule rohkeasti mukaan Yhteisvastuun enkelijoukkoon. Katso vinkit osoitteesta yhteisvastuu.fi, mitä hauskaa ja helppoa sinä voisit keksiä hädänalaisten lähimmäistemme auttamiseksi. Pienimmät teot ovat klikkauksen suuruisia. Voit ilmoittautua myös yhteisvastuukerääjäksi, jolloin pääset juttusille mitä erilaisimpien ihmisten kanssa. Palkaksi saat taatusti hyvän mielen. Voit itse päättää, minkä verran ajastasi olet valmis antamaan. Soita ja ilmoittaudu yhteisvastuutoimistoon, p. 040 700 9902, tai suoraan kotiseurakuntaasi. MIKÄ YHTEISVASTUU? Yhteisvastuu on lähimmäisenrakkauden kansanliike ja evankelisluterilaisen kirkon vuosittainen suurkeräys, joka auttaa hädänalaisia syntyperään, uskontoon tai poliittiseen vakaumukseen katsomatta Suomessa ja kehitysmaissa. Jokaisesta lahjoitetusta eurosta noin 80 % ohjataan heikoimpien auttamiseen. Loput käytetään vaikutustoimintaan, seuraavan euron keräämistä tukeviin toimiin sekä keräyksen hallintoon. Keräyslupa 2020/2013/1976, voimassa 1.9.2013-31.8.2014, Manner-Suomi, myöntänyt Poliisihallitus 24.6.2013. Keräyslupa ÅLR 2013/5164, voimassa 1.9.2013-31.8.2014, Ahvenanmaa, myöntänyt Ålands Landskapsregering 27.5.2013. SOITA 0600 1 7010 (10,26 / puh+pvm) 0600 1 7020 (20,28 / puh+pvm) LÄHETÄ TEKSTIVIESTI numeroon 16588 APU5 (5 ) APU10 (10 ) APU20 (20 ) LAHJOITA NETISSÄ TAI PANKISSA Nordea FI16 2089 1800 0067 75 Pohjola Pankki FI14 5000 0120 2362 28 Danske Bank FI81 8000 1600 0516 51 Handelsbanken FI81 3131 1000 4651 24 Aktia FI82 4055 0010 4148 41 Ålandsbanken FI53 6601 0002 2825 80 Kiitos lahjoituksestasi! yhteisvastuu.fi facebook.com/yhteisvastuu

Yhteisvastuuliite 2014 Saattohoito on elämän puolella Meistä jokainen toivoo arvokasta ja hyvää lähtöä tästä ajasta, tietää piispa Samuel Salmi. Saattohoito ja kuolema. Rankkoja ja kipeitä aiheita, mutta sellaisistakin on piispa Samuel Salmen mielestä hyvä puhua, koskettaahan aihe meistä jokaista. tavoitteena on vahvistaa hyvää lähtöä, Salmi tiivistää. Salmi muistuttaa, että ihminen on arvokas myös kuoleman lähestyessä ja lähdön hetkellä. Arvokas lähtö on myös yhteisvastuukeräyksen tavoitteena. Saattohoito on elämän puolella, vaikka lopputulos onkin iäisyysporttien avautuminen. Kirkko haluaa viestittää, että elämä on Jumalan antama ja elämänlankojen katkeaminen on Hänen käsissään. Elämä on Jumalan lahja viime henkäykseen saakka. Meidän jokaisen sydämessä asuu toivo siitä, että voisi lähteä hyvin. Paljon voidaan tehdä loppuun saakka Salmi korostaa, että saattohoidolla ei tarkoiteta kivun tai tuskien pitkittämistä vaan sitä, että nykylääketieteen avulla voidaan antaa inhimillisemmät elämän viime hetket kivun tai ahdistuksen kanssa kamppailevalle. Niin paljon voidaan tehdä vielä silloinkin, kun mitään ei enää voida tehdä, Salmi muotoilee. Vuosittain noin 15 000 parantumattomasti sairasta suomalaista tarvitsisi saattohoitoa. Tarjolla sitä on vain murto-osalle. Piispan mielestä olisi tärkeää, että myös kaukana suurista keskuksista asuvilla olisi tasavertaiset mahdollisuudet saada saattohoitoa. Tärkeintä on rinnalla kulkeminen 2014 tuotolla aiotaan luoda auttamisverkosto saattohoitoon sekä kuolevan kärsimyksen hoitoon. Lisäksi seurakuntien tekemä sielunhoitotyö halutaan tuoda entistä näkyvämmäksi osaksi kuolevan potilaan hoitoa. Kun kaikille on selvää, että aika on rajallinen, keskeisimmäksi jää Salmen mukaan rinnalla oleminen. Tarvitaan lähimmäisverkosto huolehtimaan, ettei matkaa viimeiselle portille tarvitse kulkea yksin. Salmen mukaan on myös tärkeää, että saattohoidettava saa olla omassa hoidossaan osallinen keskushenkilö, eikä vain hoidon kohde. Tämä edellyttää esimerkiksi sitä, että hoidettavalle ei kerrota hoidosta lääketieteellisin erikoistermein vaan kielellä, jota hän ymmärtää. Kristittynä koen, että myös toi- von tuominen on tärkeää silloin, kun ihminen haluaa kuulla toivon. Turvallisesti kohti suurta tuntematonta Tämänvuotisen yhteisvastuukeräyksen kampanjajulisteet ehtivät herättää pienimuotoisen kohun jo ennen kampanjan alkamista. Monet pitävät kuvia liian dramaattisina, mutta minusta julisteet tekevät palveluksen haastamalla ihmiset keskustelemaan. Kuoleman todellisuus tuodaan esille ilman kyyhkysiä, perhosia ja vastaavaa kuvastoa, Salmi kiittää. Julisteilla on piispan mielestä tärkeä viesti: kuolevan paikka omaisen sylissä. Kuolinvuoteen vierellä olen huomannut, että ihmisen läheisyydessä on jotakin herkkää ja hyvää. Suuren tuntemattoman edessä on turvallista tuntea läheisen ihmisen kosketus ja ääni. Julisteet tuovat tärkeää sanomaa siitä, että ihminen saisi kuolla toisen ihmisen lähellä, tämän kädestä kiinni pitäen, Salmi miettii. LAHJOITA HYVÄ KUOLEMA. Osallistu Yhteisvastuukeräykseen. Avullasi parannetaan suomalaista saattohoitoa. Soita 0600 1 7010 (10,26 /puh+pvm) Kuoleman tiedostaminen pitää ihmisen nöyränä Kuolema on meille edelleen tabu, karteltava puheenaihe. Piispa arvelee, että sellaisena se säilyykin. Kuolema on ihmisen kohtaama viimeinen vihollinen. Se on hallitsematon ja ihmisen ylpeydelle on nöyryyttävää myöntää, että on olemassa aihe, jota ihminen ei hallitse. Kuolemaa ei kuitenkaan pitäisi alinomaa torjua. Torjuminen vääristää ihmisen käsitystä itsestään. Kuoleman tiedostaminen pitää meidät nöyränä. Luonnollisemmin kuolemaan voisi silti suhtautua. Ehkä meillä olisi opittavaa menneistä vuosikymmenistä? Lapsuudessani maaseudulla vainaja asetettiin kotona avoimessa arkussa katsottavaksi, kotipihasta vainaja saateltiin matkalle kohti siunaustilaisuutta. Kuolema oli tutumpi, vähemmän pelottava, osa elämää. Puhuminenkin on saattohoitoa Myös kuolemasta puhuminen on saattohoitoa, Salmi muistuttaa. Joku haluaa etsiä sopivaa valokuvaa itsestään siunaustilaisuuteen kynttilän viereen. Toiselle on tärkeä määritellä, minkälaiset hautajaiset aikanaan järjestetään. Kolmas haluaa valita itse virret, joita saattoväki laulaa. Tämäkin on saattohoitoa ja siihen pitäisi läheisten suhtautua pitkämielisesti. Minna Kolistaja yhteisvastuu.fi fb.com/yhteisvastuu Hailuoto Yhteisvastuukeräys käynnistyy kynttilänpäivänä 2.2. klo 10 messulla kirkossa. Sen jälkeen kirkkokahvit ja keräysinfo srk-salissa. Kyläluudat lähtevät taas kiertämään ja monenlaista tapahtumaa on suunnitteilla: potkurimaratonia, sählyturnausta, kirpputoria ja kirkkokahveja keräyksen Tule kertomaan oma ideasi! Haukipudas Yv-tapahtumia seurakunnissa 3 aloitusmessu su 2.2. klo 10 kirkossa. Kirkkokahvit ja keräyslistoja ja lippaiden jako kerääjille. Anna minun mennä Petri Laaksosen Yhteisvastuukonsertti su 2.2. klo 17 srkkeskuksessa. Liput aikuiset 15 ja alle 18-v. 10. Lippujen ennakkomyynti ma 27.1. alkaen Haukiputaan kirkkoherranvirastosta, ennakkovaraukset Laila Juntilta, laila.juntti@evl.fi. Konserttipäivänä lippuja puoli tuntia ennen ovelta. Konsertin tuotto yv-keräykselle. Martinniemen ja Kellon talvitapahtumat la 22.2. klo 11 13. Muun ohjelman lisäksi tapahtumissa konsertoimassa Pallomerimies. Tuotto yv-keräykseen. Nuorten Yhteisvastuu-ilta la 22.2. klo 17 srk-keskuksessa. Ohjelmassa: Haukiputaan gospelbändi AHAVAH esittää toiveveisuja, tanssiesitys, tarjoilua sekä tietoa yhteisvastuukeräyksestä. Pääsymaksu 5 yv-keräyksen Hengellisen musiikin toivekonsertti yo 27.2. klo 18.30 Haukiputaan srk-keskuksessa. Seurakuntalaisten hengellisen musiikin toiveita toteuttavat Haukiputaan Kirkon Kamarikuoro, seurakunnan lapsikuoro ja oman pitäjän solistit. Toiveita voi esittää kanttoreille 13.2. saakka: hannu.niemela@evl.fi, p. 040 5471 660 ja laura.raiha@evl.fi, p. 040 5818 974. Vanhemman väen Kevätpäivän keikaus to 20.3. klo 11 srk-keskuksessa. Lounaan tuotto 10 / henkilö yv-keräykselle. Lipaskeräyspäivä kauppojen edustalla pe 28.3. Vapaaehtoiset kerääjät ilmoittautukaa Laila Juntille, p. 040 8668 319, laila.juntti@ evl.fi Lastenlauluilta to 3.4. klo 18 srk-keskuksessa. Lauletaan tuttuja ja hieman oudompiakin lasten hengellisiä lauluja. Mukana seurakunnan lapsikuoro. Soiva lohdutus runoja ja musiikkia luopumisesta, kaipauksesta ja toivosta 24.4. klo 19 Haukiputaan srk-keskuksessa. Esiintymässä lääninrovasti, runoilija Risto Kormilainen ja Haukiputaan Kirkon Kamarikuoro. Vapaaehtoinen käsiohjelmamaksu yv-keräyksen Yhteisvastuu-toritapahtuma vappuaattona 30.4. Myynnissä munkkeja ja simaa. Ei ennakkovarauksia. Karjasilta aloitusmessu su 2.2. klo 10 Karjasillan kirkossa. Messun jälkeen tarjolla guatemalalainen lounas (7 ). Tietoisku lipas- ja listakeräyksestä. Runoilta su 2.2. klo 18 Kastellin kirkossa. Lipaskeräystempaus marketeilla ma 10.2. klo 16.30. Lipaskeräystempaus marketeille ma 10.3. klo 16.30. Lämsänjärven hiihtotapahtuma su 9.3. klo 13. Taidemyyntitapahtuma pe su 14. 16.3. Oulun kaupunginkirjastossa. Kempele Guatemala-ilta pe 31.1. klo 18 Kokkokankaan srk-keskuksessa. Kahvit klo 17.30 alkaen. Vieraita Guatemalasta, aiheena ihmisoikeudet. Järjestää Limingan rovastikunta ja Kirkon Ulkomaanapu. aloitus messulla su 2.2. klo 10 Pyhän Kolminaisuuden kirkossa. Yv-kerääjille on tarjolla lounas messun jälkeen Kirkonkylän srk-kodilla alkaen noin klo 11.30. Infoa keräyksestä ja keräysmateriaalin jako, jonka jälkeen on mahdollista osallistua keräystempaukseen. Rauhattoman rukous Kairos-yhtyeen konsertti su 2.2. klo 18 Pyhän Kolminaisuuden kirkossa. Vapaaehtoinen ohjelmamaksu 5 euroa yv-keräyksen Lue juttu s. 4. Kokkogospel pe 7.2. klo 19 Kokkokankaan srk-keskuksessa. Esiintyjät Rovasti & Hulttiot, Ahavah ja Kaemo. Markuksen evankeliumi, Tornion kaupungin teatterin esitys su 9.2. klo 17 Kokkokankaan srk-keskuksessa. Esittäjä Pauli Mahlamäki, Tornion kaupunginteatterin johtaja. Kesto 2 h, väliajalla kahvitarjoilu, jossa vapaaehtoinen maksu yvkeräyksen Yhteisvastuuilta to 13.2. klo 18 Kirkonkylän srk-kodissa. Illan teemana saattohoito Suomessa ja ihmisoikeudet Guatemalassa. Kahvitarjoilu ja arpajaiset. Myynnissä yv-tuotteita. Kevätrieha su 23.2. klo 14 Kokkokankaan srk-keskuksessa. Tapahtumassa esiiyntyy Taika-Petteri. Tapahtuman avaus ja hartaus on salissa, jonka jälkeen toimintapisteet avautuvat: jongleeraus, kasvomaalaus, onginta, onnenpyörä, askartelu, temppurata, buffetti sisätiloissa sekä hevosajelu ja pulkkamäki ulkona. Laskiaismyyjäiset pe 28.2. klo 11 14 Kirkonkylän srkkodissa. Virsikirjamme rakkaimmat virret su 23.3. klo 18 Pyhän Kolminaisuuden kirkossa Kuulemme kuorojen sovituksia virsikirjamme rakkaimmista virsis-

4 Yhteisvastuuliite 2014 tä ja pääsemme myös itse laulamaan. Mukana Askeleet-kuoro ja Varhaisnuorten kuoro (johtaa Marjo Irjala) ja Kirkkokuoro (johtaa Eija Savolainen), Leena Tervonen, huilu ja tenorisaksofoni ja Harri Hietala, saksofonit. Vesa Äärelä juontaa. Kolehti yv-keräykselle. Vappumyyjäiset ti 29.4. klo 11 15 Kokkokankaan srkkeskuksessa. Kokkokirppis la 3.5. Kokkokankaan srk-keskuksessa. Yhteisvastuun kiitosilta ti 20.5. klo 18 Kirkonkylän srkkodilla. Kiiminki Yhteisvastuukeräys käynnistyy YV-lentopalloturnauksella la 1.2. Laivakankaan koululla (Laivakankaantie 10). Klo 8 osallistumismaksujen kerääminen. Tilaisuuden avaus klo 8.30. Osa joukkueista pelaa aamupäivän pelit Jäälin koululla (os. Rivitie 11). Osallistumismaksu 10 / pelaaja. Turnauksen yhteydessä on kirpputori. Messu ja iloinen perhetapahtuma su 2.2. Aloitamme klo 10 messulla Kiimingin kirkossa. Messun jälkeen perhetapahtuma srkkeskuksessa. Lipaskeräys käynnissä 1.2. 30.4., vapaaehtoiset ja rippikoululaiset kerääjinä. Ilta perheille to 13.2. klo 18 Jäälin kappelissa. Illassa esiintyy pieniä musikantteja. Myydään arpoja ja tarjotaan iltapala, josta vapaaehtoinen maksu menee yvkeräykseen. Kuorokavalkadi to 27.2. klo 18 srk-keskuksessa. Kiiminkiläiset kuorot laulavat. Laskiaistapahtuma ti 4.3. klo 10 13 srk-keskuksessa. Ohjelmassa hevosajelua, onnenpyörä jne. Lauluilta pe 21.3. klo 18 Honkasella, Kiiminkijoentie 1105. Ilta koostuu laulamisesta, kahvittelusta ja arpajaisista. Lauluilta pe 4.4. klo 18 Niemelän talossa, Ylikyläntie 115. Ilta koostuu laulamisesta, kahvittelusta ja arpajaisista. Vappumunkkeja ja simaa myynnissä ke 30.4. kauppojen edessä. YV-lopetus ti 6.5. klo 12 14 Suvelassa eläkeläisten kerhon yhteydessä. Liminka Yhteisvastuun avaus ja keräyslistojen jako su 2.2. klo 10 kirkossa ja klo 15 Vanamossa pidettävien jumalanpalveluksien jälkeen. Arpajaiset ke 12.2. seurakuntakerhossa ja Eläkeliiton kerhossa helmikuussa. Arpajaiset ja tuotemyyntiä ke 12.2. Vanamon perhekerhossa. Ystäväilta guatemalalaisittain pe 14.2. klo 18 20 srktalolla. Arpajaiset ja tuotemyyntiä ti 18.2. kirkonkylän perhekerhossa. Lipaskeräykset: La 15.2. ABC Tupos ja ABC Kasitupa. La 22.2. ABC Tupos ja ABC Kasitupa, K-market, K-supermarket, S-market, Halpahalli ja Sale. Rippikoululaiset keräävät pareittain lippailla: Huom! Kuljetustarvetta kauempana sijaitseville alueille: vanhempia ja vapaaehtoisia tarvitaan, ilmoittaudu 10.2. mennessä. To 13.2. klo 16.30 19 muualla rippikoulun käyvät (Kirkonkylällä asuvat) kokoontuminen aluksi Pappilan saliin. Ke 19.2. klo 16.30 19 muualla rippikoulun käyvät (Tupoksessa asuvat) kokoontuminen aluksi Vanamoon. To 20.2. klo 16.30 19 Hiihtolomaryhmä kokoontuminen aluksi seurakuntatalolla. To 27.2. klo 16.30 19 kesä 1 -ryhmä kokoontuminen aluksi Tupoksen Vanamoon. Liikelaitoskeräys yrityksissä 19. 21.2. Arpajaiset pe 28.2. klo 9 18 S-Marketissa. Kalevalainen messu su 2.3. kirkossa. Partioleirikirkko su 27.4. Vapputapahtuma perheille 1.5. Lisätietoja ja arkienkeliksi ilmoittautumiset: Yhteisvastuusihteeri Sinikka Ilmonen, p. 044 752 1226 ja keräyspäällikkö Eila Kilpeläinen, p. 040 730 6134. Lumijoki Yhteisvastuurynnäkkö to 3.4. klo 18 20. Rippikoululaiset kiertävät lippain keräämässä rahaa yv-keräykseen lumijokisten kotien ovilla. Rippikoululaiset kokoontuvat srk-talolle klo 17 keräysinfoon Muhos Kirkkokonsertti su 23.2. klo 18 Hannu Ilmolahti, laulu, Janne Palmiola, piano & Ilkka Hackman, kitara. Liput 10 / hlö. Teija Anneli Jokipiin runomusiikki-tilaisuus Surulla on siivet su 16.3. klo 14 srk-talossa. Liput 10, sisältää kahvin. Oulujoki Yhteisvastuun avaus jumalanpalveluksessa su 2.2. klo 10 Oulujoen kirkossa. Yvkeräyksen aloitus klo 11.30 Myllyojan srk-talolla. Laula, matkalainen-musiikkitilaisuus su 9.2. klo 14 Yli-Iin srk-talossa. Millainen on sinun ehtoolehtosi -paneeli su 9.2. klo 16 Myllyojan srk-talolla. Yhteisvastuutilaisuus to 13.2. klo 14 Metsolan Hovissa. Yhteisvastuulauluilta ke 19.2. klo 17 Myllyojan asukastuvalla. Virsilauluilta ke 26.2. ko 18 Aila ja Heimo Kuhalla, Kartanpiirtäjäntie 7. Yhteisvastuutilaisuus to 27.2. klo 17 Myllyojan srktalolla. Laskiaistapahtuma ti 4.3. klo 11 Yli-IIn srk-talolla. Tarjolla hernekeittoa ja laskiaispullia. Yhteisvastuukahvila su 16.3., 23.3., 30.3. ja 6.4. klo 11 14 Oulujoen pappilassa. Valo runoja ja musiikkia su 16.3. klo 12 Myllyojan srk-talossa. Kahvitarjoilu klo 11.30. Teatteri Tuulilullan näytelmä ma 17.3. klo 13 Hintan srk-talossa. Virsilauluilta to 20.3. klo 18 Leena ja Juha Karhulla, Toi- Valokuvassa on kolme lasta. Ilmeet ovat iloisia, vaikka ollaan sairaalassa. Talviauringon valo osuu ikkunasta lasten poskille. Tämä on yksi Katri Haapakorvan ja Aarne Kankaan rakkaista valokuvista. Otson elämän kuvat mahtuvat yhteen kuva-albumiin. Vaisto kertoi: kaikki ei ole kohdallaan Otso saateltiin maailmaan hätäsektiolla 22. tammikuuta 2011. Äidin toipuessa nukutuksesta ja leikkauksesta isä oli vauvan kanssa. Kaiken piti olla hyvin. Kaksi aiempaa synnytystä olivat vaikeita ja pelkäsin koko raskauden ajan Katrin puolesta. Kun Otso syntyi, ajattelin että tämähän meni hyvin, Aarne muistaa. Pian vanhempia alkoi ihmetyttää, kun Otso ei itkenyt niin kuin vastasyntyneet tapaavat tehdä. Hoitajat tuumivat sen johtuvan äidille annetusta nukutusaineesta. Synnyttäneiden osastolle palannut Katri alkoi parin päivän kuluttua kiinnittää huomiota myös siihen, että vauvan refleksit eivät toimineet normaalisti. Otso oli tosi vähän hereillä, katseessa ei ollut tarkkuutta ja hänellä oli pieniä pakkoliikkeitä. Meistä ei ollut normaalia, että muutaman päivän ikäinen vauva nukkui läpi yön. Katri valvoi sängyn laidalla ja herätti lapsen välillä syömään, Aarne kertaa. Vanhemmat aavistelivat, ettei kaikki ole kohdallaan. Samaa vaistosi 4-vuotias isoveli Ukko-Iivari, joka Kuolema hiipi hilja pääsi sisarensa Vanamon kanssa ensi kertaa katsomaan uutta tulokasta kun tämä oli kolmen päivän ikäinen. Ukko-Iivari oli lukenut tietokirjasta vauvan reflekseistä ja halusi heti innokkaana kokeilla, miten ne pelaavat. Vanhemmat muistavat ja valokuviinkin on ikuistunut, kuinka isoveljen innostunut ilme vaihtui pian pettyneeksi. Ristiäiset teho-osastolla Sairaalassa puhuttiin jo kotiuttamisesta, kun Otson sairaus alkoi edetä nopeasti. Hänet siirrettiin ensin lastenosastolle ja sieltä teho-osastolle. Päätöksiä piti tehdä nopeasti. Otson ristiäiset vietettiin teho-osastolla. Kastehetkessä tapahtui jännästi: Otso, joka muuten etupäässä nukkui, heräsi viimeisen virren aikana. Ristiäisissä otetuissa kuvissakin Otso kurkistelee paikalla olijoita silmät auki, Katri hymyilee. Katri sanoo muistavansa lopun elämäänsä hetken, kun vanhemmat astuivat teho-osastolla hämärästi valaistuun huoneeseen, jossa istui rinkiin asetelluissa nojatuoleissa joukko lääkäreitä. Lääkärit sanoivat suoraan, etteivät tiedä, minkälaisella lääkkeellä tätä sairautta voitaisiin hoitaa. Meille ehdotettiin, että kun sydän pysähtyy, Otsoa ei elvytetä. Ei ollut muuta vaihtoehtoa kuin suostua. Kukaan ei osannut sanoa, miten sairaus etenee tai kauanko elinaikaa on jäljellä. Jatkuva näytteiden ottaminen tuntui kamalalta ja Otso sai kouristuksia. Emme halunneet pitkittää kärsimystä. Teho-osastolta palattiin takaisin lastenneurologiselle osastolle. Katri ja Aarne koettivat olla ympäri vuorokauden sairaalassa Otson luona. Isovanhemmat ja Katrin siskot hoitivat vanhempien lasten arkea kotona Haukiputaalla. Nukkumisesta ei oikein tullut mitään, huoli pienokaisesta painoi mieltä. Mutta jotenkin muistan elävästi, kuinka aurinko rupesi ensimmäistä kertaa paistamaan kevään tu-

a lähelle lon merkiksi. Se oli ihan loppuvaihetta Otson elämässä. Viikkoa ennen Otson kuolemaa sairaalassa vietettiin Ukko-Iivarin syntymäpäiviä. Kesken kaiken Otso yhtäkkiä pärähti nauramaan. Lääkärit selittivät sen olevan vain aivonaurua, mutta meistä tuntui hetken aikaa kuin lapset olisivat siinä vain leikkineet normaalisti. Ja aurinko paistoi ikkunasta Otson poskelle. Yhteisvastuuliite 2014 happea. Pyysimme lopettamaan pumppaamisen, Katri ja Aarne kertovat. Oli yhtä helvettiä katsoa oman lapsen kärsimystä, nähdä että toinen kouristelee ja on kipeä. Ymmärsimme, että kuolema on parempi vaihtoehto. Ehkä suhtautumisemme olisi ollut erilainen, ellemme uskoisi taivaaseen ja iankaikkiseen elämään, Katri miettii hiljaa. Pahin ikävä on hellittänyt. Kovan surun hetkellä olohuoneeseen, Otson valokuvan viereen, sytytetään kynttilä. Vanhempien puheissa Otso on päivittäin ja lastenkin kanssa pikkuveljestä jutellaan usein. Esimerkiksi joulun alla lapset selasivat lelukuvastoja ja miettivät, mitä Otsol- Kuvat: Minna Kolistaja vasentie 28. le ostettaisiin joululahjaksi. Vanamo huutaa usein iltaisin sängystään hyvän yön toivotukset Otsollekin. Kunpa kaikki lapsen kuoleman kokevat saisivat uskoa taivaaseen ja Jumalaan. Silloin on ainakin jälleennäkemisen toivo ja riemu. Katri Haapakorva Ettekö ymmärrä: Otson on aika lähteä Saattohoidon ajalta Katri muistaa tunteiden ailahtelun: Välillä kuvitteli ja haaveili, että tästä selvitään. Välillä turhautti, kun joku ehdotti rukoilemista: rukoillaan, että Otso paranee. Itsestä tuntui, että muut eivät ymmärrä Otson on aika lähteä, tässä vain odotellaan kuolemaa. Jotenkin itse tiedosti, että tässä taistellaan enää aikaa vastaan. Otso kuoli neljän aikaan iltapäivällä, viiden viikon ikäisenä, äitinsä syliin. Puoli tuntia ennen kuolemaa rukoilimme sairaalapastorin kanssa, että Otso saisi mennä. Otsolla oli kovat kivut ja hänelle annettiin lisä- Sairaalapastori oli tärkeä rinnalla kulkija Sairaalapastori Sanna Okkola kulki perheen rinnalla koko matkan teho-osastolta hautajaisiin. Aarne ja Katri kokevat hänet tärkeäksi rinnalla kulkijaksi. Sairaalapastori ymmärsi, että vaikka uskoo taivaaseen, saa silti surra ja kipuilla menetystä. Sanna oli meille kantava voima. Hän puki ajatuksemme rukouksiksi ja osasi lukea, missä vaiheessa luopumista olemme. Saattohoitovaiheessa perhe sai osallistua Otson hoitoon niin paljon kuin halusi ja jaksoi. Meidät kohdattiin hyvin ja meistä pidettiin huolta. Ja mikä parasta: meille ei ääneen sanottu, että nyt olette saattohoitovaiheessa, saimme sen itse hoksata. Henkilökunta kertoi tarkasti, mitä tarkoittaa, kun ihmistä ei enää elvytetä. Meille neuvottiin, missä vaiheessa on hyvä jäädä yöksi tai milloin isovanhempien kannattaisi tulla käymään. Meitä kehotettiin ottamaan paljon valokuvia ja piirtämään vauvan jalan ja käden ääriviivat talteen. Kastevedenkin henkilökunta huomasi laittaa pulloon. Katri ja Aarne muistavat, kuinka sydäntä lämmitti, kun Otson kuoltua hoitajat ja lääkärikin itkivät. Silloin tuntui, että Otson kuolema ei ollut heille vain yksi kuolema monien joukossa. Ainoa ikävä saattohoitoon liittyvä muisto on sairaanhoitajan tokaisu: Kyllä te pärjäätte, kun teillä on se Jeesus! Surevalle ei tarvitse löytää korulauseita Läheisensä menettäneen kohtaaminen on monelle hankalaa: mitä tilanteessa oikein pitäisi sanoa. Aarnen ja Katrin mielestä ei tarvitse hoivata, ei ymmärtää tai piiloutua ruokakaupassa toiselle käytävälle, koska pelkää surevan tunnereaktioita. Voi tunnustaa, että ei löydä sanoja toisen surussa. Kuolemasta ei myöskään tarvitse vaieta. Joskus tulee tilanteita, että koko seurue hiljenee, kun Otson nimi mainitaan. Itse ajattelen, että minun lapseni elää minun puheissani ja meidän lapsestamme saa puhua, Katri sanoo. Kuolema hiipi lähelle vähitellen Vaikka Otson saattohoito alkoi nopeasti ja kesti vain kolmisen viikkoa, Aarne ja Katri kokevat saaneensa mahdollisuuden ottaa kuolema vastaan pienissä erissä. Kuolema hiipii luo. Vaikka Otso eli vain viisi viikkoa, pystyimme valmistautumaan lähtöön. Katri ihmettelee jälkeenpäin, miten he Aarnen kanssa olivatkin niin rauhallisia. Muistan hyvin esimerkiksi kun puhelimessa ensi kertaa sain sanottua ääneen, että tämä vauva ei tule kotiin. Kuoleman jälkeen perhe sai yliopistosairaalan tarjoamaa kriisiapua. Kuukausi hautajaisten jälkeen perhe hakeutui etsimään vertaistukea Käpy-yhdistyksestä. Puolitoista vuotta kävimme kokouksissa ja kolusimme leirit lasten kanssa. Sieltä saatu tuki oli tosi tärkeää, Aarne kokee. Siinä porukassa on saatu itkeä ja voitu nauraa. Nyt oma rooli on vaihtunut, pystymme jo antamaan lohtua muille lapsensa menettäneille, Katri kertoo. Otson sairaudelle ei koskaan saatu diagnoosia. Meille oli tärkeää kohdata muita vanhempia, joiden lapsen kuolemaan johtaneeseen sairauteen ei löytynyt selitystä. Kaikkein tärkein tuki on kuitenkin ollut oma puoliso hän, jonka kanssa on menettänyt jotakin yhteistä. Katri ja Aarne kokevat uskaltaneensa luopua pahimmasta surusta. Vaikka välillä ryvemme surussa, olemme myös uskaltaneet jatkaa elämää. Kuolema ei enää pelota Kunpa kaikki lapsen kuoleman kokevat saisivat uskoa taivaaseen ja Jumalaan. Silloin on ainakin jälleennäkemisen toivo ja riemu, Katri sanoo. Kuolema ei Katria ja Aarnea enää pelota. Otson kuolema oli kaunis. Ei pelottava, vaan levollinen, rauhallinen ja nimenomaan kaunis, kuten syntymäkin. Otsolle pidettiin muistotilaisuus, mitä jotkut ihmettelivät. Katrille ja Aarnelle asia oli itsestäänselvyys: muistotilaisuus on tärkeä osa suremista, lyhyt elämä on ihan yhtä arvokas kuin pitkä. Minna Kolistaja Valo runoja ja musiikkia su 23.3. klo 12 Ylikiimingin srk-talossa. Kirkkokahvit klo 11.30. Teatteri Tuutilullan näytelmä to 27.3. klo 12 Myllyojan srk-talolla. Kasvot näyttely 18. 30.3. Oulun kaupunginkirjaston näyttelytilassa ja kerhohuoneessa. Teatteri Tuutilullan näytelmä su 30.3. klo 13 Ylikiimingin srk-talolla. Yhteisvastuutapahtuma to 3.4. klo 18 Kortesluoman maneesilla, Lossirannantie 31 Yhteisvastuuilta pe 4.4. klo 19 Virkkulalla, Pekkalantie 28. Yv-kakkumyyjäiset pe 11.4. klo 13 16 Myllyojan srk-talolla. Virsilauluilta ke 16.4. klo 18 Yli-Iin kirkossa. Oulunsalo Messu ja aloitus su 2.2. klo 10 Oulunsalon kirkossa. info- ja laulutilaisuus ke 5.2. klo 12 väliaikaisessa toimitilassa, Kauppiaantie 5. Hengellisen musiikin toivekonsertti su 23.2. klo 18 Oulunsalon kirkossa. Perheiden Vapputapahtuma ke 30. 4. Keräämme yhdessä Yhteisvastuulle, kellonaika tarkentuu myöhemmin. Siikalatva Kinkerit. Siikalatvan seurakunnan kinkerit pidetään merkeissä, kinkeripaikat ja -ajat tarkentuvat myöhemmin. Yhteisvastuukerääjät liikkeellä Kestilän kappelin alueella ke 12.2., muissa kappeleissa kerääjät liikkuvat oman aikataulunsa mukaan. Laskiaistapahtuma su 2.3. Pyhännällä. Perhekirkko klo 11 Pyhännän srk-talossa. Perhekirkon jälkeen mäenlaskua ja hevosajelua, hernekeittoa ja rasvarieskaa, kahvia ja laskiaispullia sekä muuta kivaa. Yhteisvastuumyyjäiset ti 4.3. alkaen klo 10.30 Pulkkilan srk-talossa. Myydään, mm. hernekeittoa. Rippikoululaisten diakoniapäivät yhteisvastuun merkeissä: la 8.2. klo 10 14 Piippolassa, la 1.3. ja su 2.3. klo 10 14 Pyhännällä, la 22.3. klo 10 14 Pulkkilassa, la 22.3. klo 9 13 Rantsilassa ja la 29.3. klo 9 13 Kestilässä. Tuira 5 YV-keräyksen aloitus su 2.2. klo 10 Tuiran kirkolla. Aloitamme messulla, jonka jälkeen kahvitarjoilu ja keräysinfo. Naistenpäivät ja lounas su 2.2. klo 10 Pyhän Luukkaan kappelissa alkaen. Tuotto yv-keräykselle. Työntekijöiden lipaskeräys pe 14.2. klo 9 19 alueen liikkeissä. Yhteisvastuutapahtuma su 16.2. Pateniemen kirkolla: messu kello 12, jonka jälkeen myyjäiset, arvontaa ja muuta mukavaa. Vapaaehtoisten lipaskeräys pe 21.2. klo 9 19 alueen liikkeissä. Laskiaissunnuntain messu 2.3. klo 10 Pyhän Luukkaan kappelissa. Lounas yv-keräyksen Perinteinen Tuiran seurakunnan kanttoreiden Yhteisvastuukonsertti su 2.3. klo 16 Pyhän Tuomaan kirkolla. Yhteisvastuu-myyjäiset ti 4.3. klo 11 13 Pyhän Tuomaan kirkolla. Perheiden yhteisvastuutapahtuma ti 4.3. klo 10 14 Hietasaaren leirikeskuksessa. Messu su 6.4. klo 12 Pyhän Tuomaan kirkolla. Aluetapahtuma yv-keräyksen Lipaskeräys pe 11.4. klo 9 19 alueen liikkeissä. Peräkärrykirppis la 12.4. Koskelan srk-kodin pihalla. Makkaran ja kahvin myyntiä. Peräkärrypaikan varaus p. 040 7235 880 Paula Kyllönen. Paikan hinta 10. Renkaiden vaihtoa hyväksi to 24.4. klo 16 19, Kaarnatien Seo. Vaihto 20. Tarvitaan vapaaehtoisia miehiä avustamaan renkaiden vaihdossa. Yhteislaulutilaisuus ti 29.4. klo 14 Tuiran palvelukeskuksessa, Kangastie 1. Pertti Haipola säestää lauluja. Arvontaa ja kahvitarjoilu. Yhteisvastuun kiitosmessu ja kakkukahvit su 4.5. klo 10 Tuiran kirkossa. Tuomiokirkkoseurakunta Yhteisvastuun aloitus, messu su 2.2. klo 10 tuomiokirkossa. Yv-info ja kirkkokahvit messun jälkeen Keskustan srk-talon isossa seurakuntasalissa, Isokatu 17. Runokilpailu vuoden 2014 teemasta: Hyvä kuolema 2.2. 15.3. Ks. ilmoitus s. 7. Päiväkahvipaikka tarjolla! Ystävänpäivän Cafe Krypta pe 14.2. klo 11 15. Tarjolla sosekeitto+leipä 6 ja kahvi+pulla 3. Voit ostaa ystävälle lahjakortin kahvilaan etukäteen Oulun tuomiokirkkoseurakunnan kirkkoherranvirastosta, Isokatu 17. Tuotto yv-keräykselle. Ystävänpäivän yhteislaulutilaisuus pe 14.2. klo 13 tuomiokirkossa. Tuomiokirkkokuoro, Karjasillan kirkkokuoro ja Kastellin kirkkokuoro. Kolehti yv-keräykselle. Yhteisvastuukonsertti pe 21.2. klo 19. Henna-Mari Sivula, Péter Marosvári ja Elias Niemelä. Kolehti yv-keräykselle. Toivevirteni-yhteislaulutilaisuus to 27.2. klo 19 tuomiokirkossa. Mukana tunnettuja oululaisia. Kolehti yv-keräykselle. Yhteisvastuutapahtuma ke 19.3. klo 18, Keskustan srk-talon Isossa salissa, Isokatu 17. Esiintymässä Jukka Takalo, Oulun laulu ja Balettikoulu Sinikellon oppilaita. Liput 5 / 10. Tuotto yv-keräykselle. Runokilpailun Hyvä kuolema runojen julkistamistilaisuus kirkkokahvilla su 30.3. Keskustan seurakuntatalolla, Isokatu 17.

6 Yhteisvastuuliite 2014 Yv-kiitosjuhla helatorstaina 29.5. Messu tuomiokirkossa klo 10, jonka jälkeen juhlakahvit Keskustan srktalolla, Isokatu 17 Lipaskeräykset Kärkkäisen Sikapäivillä ja Rotuaarilla huhtikuussa 2014 Tyrnävä Keräyksen avaus su 2.2. klo 10 messulla kirkossa. Messun jälkeen lounas srk-talolla, infoa keräyksestä ja listojen jako. Lista- ja lipaskeräys käynnissä 2.2. - 30.4. Laihduta kavereiden kannustamana omaksi ja Yhteisvastuun Kampanja alkaa ti 4.2. klo 15 17 srk-talon takkahuoneessa. Ks. ilmoitus s. 7. Hippohiihdot ke 26.2. Tyrnävän urheilukentällä. Osuuspankin ja urheiluseura Ahmojen järjestämä tapahtuma lapsille. Puffetti ja Runokilpailu vuoden 2014 teemasta: Hyvä kuolema makkaramyynti yv-keräyksen Yv-hiihto Murrossa to 20.3. Hiihtäjät kiertävät tunnin ajan noin 1 km:n lenkkiä ja kierrokset lasketaan. Hiihtäjät ovat ennen hiihtoa hankkineet itselleen sponsoreita, jotka maksavat sopimansa kierroshinnan tai kertamaksun. Toivevirsi-ilta Temmeksellä su 23.3. klo 18 Temmeksen srk-talolla. Pesäpallo-ottelu / ulkoilmatapahtuma pesäpallokentällä toukokuussa. Seurakunnan+kunnan joukkue haastaa Tempauksen D- tytöt. Puffetti + arpamyyntiä yms. Lipaskeräys kauppojen edustoilla pe 16.5. Yhteisvastuun kiitosjuhla ti 27.5. klo 18 Tyrnävän srktalolla. Muhoksella kerätään rahaa kipupatjaan Osassa Oulun seurakuntia päätetään kevään aikana mahdollisesta yhteisvastuuvarojen oman seurakunnan osuuden lahjoittamisesta hoitoringille. varoilla voitaisiin hankkia lisää mukana kulkevia tutkimusvälineitä ja lääkkeitä. Osastolla on yksi omai- Muhoksen seurakunnassa suunnittelutiimi on tehnyt yhteistyötä terveydenhuollon henkilöstön kanssa. Olemme keskustelujen perusteella päätyneet siihen, että seurakunnalle jäävä osuus keräystuotosta kohdennetaan saattohoitopotilaiden voinnin helpottamiseksi, sanoo Muhoksen seurakunnan yvkeräyspäällikkö, diakonissa Leena Leskelä. Tavoitteena on hankkia varat vaihtuvapaineisen patjan hankintaan. Patjan avulla voidaan ehkäistä painehaavaumien syntymistä sekä helpottaa kipuja. Tässä onkin meille haastetta, sillä hankintahinta on halvimmillaan 2 000 euroa ja keskimääräinen vuosittainen yvkeräyksen tuotto on tähän asti Muhoksella ollut 750 950 euroa. Muhoksella keräyspotin kartuttamiseksi järjestetään listakeräys ja lipaskeräys. Suunnitteilla on myös lumiveistoskisa 22.3. kello 12 15 Muhoksen torilla, konsertteja sekä liikuntatapahtuma toukokuussa. Listakerääjiä on jo tiedossa mukava määrä, mutta lisääkin mahtuu. Haastaisinkin muhoslaisia lahjoittamaan aikaansa ja toimimaan lista- tai lipaskerääjänä. Vapaaehtoisia kaivataan myös lipunmyyntiin 23. helmikuuta ja 16. maaliskuuta. Kahvikonserttiin tarvittaisiin vapaaehtoinen myös keittiölle. Kilpailuaika: 2.2. 15.3.2014. Kilpailu avataan su 2.2. klo 12 kirkkokahvihetkessä keskustan seurakuntatalolla, Isokatu 17. Tuomaristoon kuuluvat Marja Karvosenoja, Matti Pikkarainen, Niilo Rauhala, Hannu Tarvas ja Juha Vähäkangas. Parhaat runot palkitaan. Lisätietoja teemasta www.yhteisvastuu.fi. Runojen on oltava osallistujan itsensä tekemiä ja niihin tulee olla täydet tekijänoikeudet. Runot lähetetään sähköpostilla osoitteeseen: yv.ouluntuomiokirkko@evl.fi. Sähköpostin otsikoksi kirjoitetaan "Hyvä kuolema ja oma nimi. Viestikenttään kirjoitetaan: runo/runot nimineen, kirjoittajan etu- ja sukunimi, osoite, puhelinnumero ja sähköpostiosoite. Runojen julkistamistilaisuus 30.3. kirkkokahvilla Keskustan seurakuntatalolla, Isokatu 17. Kotiin on hyvä kuolla Saattohoito on henkisesti rankkaa, mutta myös antoisaa ja ihanaa, kertoo sairaanhoitaja Eija Alamartimo. Työpäivien jälkeen päässä voi olla melkoinen tunnemylläkkä. Itku voi tulla vaikka kotona saunan lauteilla. On kuitenkin ihana tehdä työtä, jolla on suuri merkitys, syöpäsairaiden hoitoon erikoistunut Alamartimo kertoo. Hän työskentelee Oulun kaupunginsairaalan A2- osastolla, jossa saattohoitorinki aloitti toimintansa toukokuussa 2012. Hoitokäynneillä asiakkaan kotona kanssakäymiselle on enemmän aikaa kuin osaston vilinässä. Asiakkaihin kiintyy kotihoidossa ihan eri tavalla. Olemme siellä itsekin mukana omana itsenämme, emmekä voi piiloutua sinisen hoitajantakin taakse. Saattohoitoon satsataan Oulussa Oulun yliopistollisen sairaalan osasto 19 on syöpäsairauksien vuodeosasto. Syvällä sairaalan sisuksissa olevalla osastolla hoidetaan monessa sairauden vaiheessa olevia potilaita. Yliopistosairaala tarjoaa erikoissairaanhoitoa maantieteellisesti laajalle alueelle, sillä potilaita tulee sädehoitoon Kokkolaa ja Utsjokea myöten. Osastolla 19 työskentelevä erikoislääkäri Eeva Rahko on ollut mukana kehittämässä saattohoitoa. Palliatiivisen hoidon kehittämiseen laajemminkin on kiinnitetty hänen mukaansa yhä enemmän huomiota. Palliatiivinen hoito tar- Omaiset kaipaavat apua surutyöhön Toiveena olisi mahdollistaa hoitoringin toiminnan leviäminen myös vuosi sitten Ouluun liittyneiden kuntien alueelle. Jo nyt näiltä alueilta tulevat potilaat ovat oikeutettuja hoitopaikkaan A2-osastolla. Saattohoidon potilaat ovat syöpää tai jotain muuta parantumatonta tautia sairastavia. Hoitoon siirrytään vaiheittain. Pelkästään hoitajien voimin ei voida tarjota mahdollisuutta kotona kuolemiseen. Kotisaattohoidon perusta on se, että omaiset ovat sitoutuneet ympärivuorokautiseen läsnäoloon. Suuri osa hoitajien työstä on omaisten tukemista. Asiakaskäynneillä asioita käydään läpi pikkuhiljaa ja valmistaudutaan tulevaan. Asiakasta pyydetään esimerkiksi tekemään päätös siitä, miten haluaa itseään hoidettavan, jos tajunnan taso alenee. Elvytyskielto helpottaa omaisia, he tietävät että rakasta ei tarvitse eikä pidä koettaa elvyttää, sillä se aiheuttaa vain tuskaa. Vaikka hoitovastuu on ammattilaisilla, moni omainen kokee helpotusta kun ovikello soi, ja tietää että sieltä tulee tuttu hoitaja. Myös tieto siitä, että hoitoringin väki on koko ajan tavoitettavissa yhdestä puhelinnumerosta helpottaa. Ovikello soi joka päivä Eletyn elämän läpikäynti yhdessä kuolevan kanssa Vaikka elämä olisi lyhytkin, se ei ole koskaan merkityksetön. Eija Alamartimo on tietynlaista surutyötä. Omaisia rohkaistaan hoitokäynneillä puhumaan asioista. On tärkeä nostaa esille niitä ihania asioita ja muistoja. Vaikka elämä olisi lyhytkin, se ei ole koskaan merkityksetön. Asiakkaita hoitorinki voi ottaa muutaman kerrallaan. Hoitajat käyvät heidän kotonaan päivittäin, loppuvaiheessa jopa viisi kertaa päivässä. Kun kuolema on lähellä, olemme mahdollisimman paljon paikalla. Osa tulee viimeisiksi päiviksi hoitoon osastolle. Kun asiakkaana on esimerkiksi syöpää sairastava lapsiperheen äiti, muutamakin päivä merkitsee perheelle paljon. Silloin tuomme heille melkein kuunkin taivaalta. Hoitajilla on kotikäynneillä mukanaan osastolta lainassa olevia tutkimusvälineitä. Elsi Salovaara Sairaanhoitaja Ester Koskela ja erikoislääkäri Eeva Rahko käyvät läpi osasto 19:n potilastilannetta. koittaa parantumattomasti sairaiden tukihoitoa ja oireiden lievittämistä. Myös omaisten tukeminen kuuluu hoidon piiriin. Rahko tietää potilaiden toivovan, että he saisivat olla kotona mahdollisimman pitkään, eikä heidän tarvitsisi kärsiä kivuista. Usein tärkein henkinen tuki tulee läheisiltä, joten hoidossa pyritään siihen, että potilaan ei tarvitse olla heistä kauaa erossa. Tämä luo tarpeita oikeanlaiselle hoidolle kotipaikkakunnalla. Ennakointi säästää ongelmilta Hoitoa suunniteltaessa avainasemassa on se, että potilaan tila tiedostetaan ja toimenpiteitä voidaan ennakoida. On mietittävä hyvissä ajoin, millaista apua ja millaisia laitteita kotiin tarvitaan, jotta ihmiset eivät joudu ongelmissaan jonottamaan yhteispäivystykseen, hän selventää. Aiemmin sairaalasta kotipaikkakunnalle siirtymisessä on Rahkon mukaan voinut käydä niin, että potilaat ovat jääneet hoidon puolesta tyhjän päälle.

Yhteisvastuuliite 2014 7 Elsi Salovaara Liminkaan etsitään arkienkeleitä Keräsitkö Yhteisvastuukeräykseen viime vuonna? Haluaisitko olla arkienkelinä tänäkin vuonna? Arkienkeleitä kaivataan lisää! Keräyslistoja on saatavana sunnuntaina 2.2. kello 10 ja kello 15 jumalanpalveluksien jälkeen. Entiset kerääjät, jotka eivät ole ilmoittaneet esteestä kerätä tänä vuonna, saavat listan postitse viikolla 7. Lipaskerääjänä voit kerätä omalla alueellasi esimerkiksi viikkojen 6 ja 7 aikana. Kahtena lauantaina (15.2. ja 22.2.) toteutettavaan lipaskeräystempaukseen tarvitaan vapaaehtoisia. Jaossa on 1 2 tunnin vuoroja. Lisätietoja keräyssihteeri Sinikka Ilmoselta p. 044 7521 226 tai keräyspäällikkö Eila Kilpeläiseltä p. 040 7306. Rauhattoman Rukous soi Kempeleessä sille varattu huone. Sen viihtyisyyttä hoitajat haluaisivat myös lisätä. Jälleennäkemisen toivo kantaa Alamartimo on erikoistunut syöpäsairaan hoitotyöhön. Vuoden koulutus oli ihenkisen kasvun paikka. Hoitotyö on rankkaa, ja aina ei ole yhtä paljon voimavaroja hengelliseen tukemiseen. Saattohoitorinki tekee läheistä yhteistyötä myös sairaalasielunhoidon kanssa. Sairaalapastori voi tulla kotikäynnille ja otamme tarvittaessa yhteyttä myös asiakkaan omaan seurakuntaan. Alamartimon kokemuksen mukaan moni omainen toivoo, että sama pappi, joka piti kotona saattohartauden, siunaa myös vainajan. Papin käynti on usein hyvin lohdullinen ja siitä saa tukea ja turvaa. Toivo jälleennäkemisestä auttaa monia. Sairaanhoitaja Eija Alamartimo lukee omaisten jättämiä terveisiä ja kiitoksia Oulun kaupunginsairaalan osasto A2:lla. Viestit antavat voimaa henkisesti vaativaan työhön. Hoitoringin hoitajat ovat saaneet toisinaan myös kutsuja hautajaisiin. Alamartimo on ollut kahden asiakkaan hautajaisissa. Heitä olin hoitanut ihan alusta alkaen, joten se oli eräänlainen päätös omalle työlle. Elsi Salovaara Kairos-yhtyeen Rauhattoman Rukous -konsertti kuullaan sunnuntaina 2.2 kello 18 Kempeleen Pyhän Kolminaisuuden kirkossa. Oululaissyntyinen Päivi Pulkkinen (os. Heikura) on tehnyt lauluja nuoresta asti. Nykyisin Torniossa perheensä kanssa asuva Päivi on koonnut lauluistaan konsertin Rauhattoman Rukous. Pulkkinen soittaa pianoa ja laulaa yhdessä Irina Aholan kanssa. Sellistinä on Olli-Pekka Kajasviita ja kitaristina Leo Loueranta. Osa lauluista on tehty tunnettuihin runoihin ja osa ystävien teksteihin. Laulut käsittelevät ihmisyyttä, rakkautta ja uskoa. Musiikki on herkkää ja balladivoittoista, maustettuna lattarisävyillä. Musiikki on lahja, jonka kautta saa jakaa asioita ja tunteita ja kertoa myös siitä suurimmasta rakkaudesta, Päivi Pulkkinen toteaa. Hän kokee saaneensa laulut sitä varten että ne voisivat koskettaa ja puhutella ihmisiä. Hengellisen musiikin toivekonsertti Haukiputaalla On mietittävä hyvissä ajoin, millaista apua ja millaisia laitteita kotiin tarvitaan, jotta ihmiset eivät joudu jonottamaan päivystykseen. Eeva Rahko Tätä voidaan estää esimerkiksi varaamalla valmiiksi aika kotisairaanhoitoon omalle kotipaikkakunnalle. Siellä kartoitetaan kotiin tarvittavaa hoitoa ja myös lupapaikkajärjestelyjä oman terveyskeskuksen vuodeosastolle. Tekniikka voi auttaa terveyskeskuksen hoitavaa lääkäriä oirehoidossa. Esimerkiksi syöpäkivun hoitoon laaditut ohjeet ja konsultaatiotahot löytyvät ammattilaisille tarkoitetusta sähköisestä tietokannasta, Rahko kertoo. Hoitoa omassa kodissa Hoitoketjun katkeamisen ongelmaan tartuttiin muutama vuosi sitten Kytkehankkeessa. Sen tavoitteena oli rakentaa mahdollisimman saumaton hoitoketju potilaan, kodin ja terveydenhuollon välille. Pilottivaiheessa testattiin muun muassa syöpäsairaiden kotisaattohoitoa. Kokemukset olivat niin hyviä, että toiminta on vakiintunut osaksi Oulun kaupungin perusterveydenhoitoa niin sanotun hoitoringin myötä. Kanta-Oulun alueella asuvat potilaat ohjataan hoitoringin asiakkaaksi. Saumattomuuteen panostaminen näkyy siinäkin, että hoitajat ovat voineet tulla tutustumaan potilaisiin jo tänne osastolle kotisaattohoidon suunnittelemiseksi, Rahko kertoo. Vaativan oirehoidon yksikkö tulossa Samaisen Kytke-hankkeen jälkimainingeissa Pohjois- Pohjanmaan sairaanhoitopiirin hallitus hyväksyi reilu vuosi sitten palliatiivisen yksikön perustamisen. Yliopistosairaalan vastuulla on tarjota vaativan erityistason hoitoa esimerkiksi tilanteisiin, joissa tarvitaan anestesiologin osaamista kivunhoidossa. Tavoitteena on saada siirrettyä uusia virkoja yksikön toimintaan. Oulun yliopistollinen sairaala tarjoaa eritysosaamista ja suunnittelua, toteutus voidaan tehdä kotona tai kotipaikkakunnalla, Rahko tiivistää. Tavoitteena ei ole perustaa erityistä saattohoito-osastoa vaan tarjota potilaille apua mahdollisimman hyvin ja lähelle. Kun rakennamme hyvän toimintamallin syöpäsairaiden saattohoitoon, sitä voidaan soveltaa muuallakin, Rahko uskoo. ELSI SALOVAARA Kaipaatko jotain tiettyä virttä tai laulua, mutta tuntuu, ettet kuule sitä mistään? Haukiputaan kanttorit Hannu Niemelä ja Laura Räihä ottavat vastaan musiikkitoiveita torstaina 27.2. kello 18.30 Haukiputaan seurakuntakeskuksessa pidettävää toivekonserttia varten. Seurakun- Vapaaehtoisia kirkkokahvien tarjoajia tai pullantuojia tarvitaan kevään aikana Hailuodossa! talaisten hengellisen musiikin toiveita toteuttavat Haukiputaan kirkon kamarikuoro, seurakunnan lapsikuoro ja oman pitäjän solistit. Toiveita voi esittää kanttoreille 13.2. saakka: hannu.niemela@ evl.fi, p. 040 5471 660 ja laura.raiha@evl.fi, p. 040 5818 974. Viettäisimme yhdessä jumalanpalveluksen jälkeen kahvihetken hyväksi niin monena pyhänä kuin mahdollista. Ota yhteyttä työntekijöihin, jos jonakin pyhänä voisit tuoda vaikka kahvipullat tai avustaa kahvien laittamisessa.

8 Yhteisvastuuliite 2014 Kadonneiden perään itketään yhä Emmi Chaguaro Oululainen Eino Mikkonen vieraili lokakuussa Guatemalassa ja näki omin silmin yhä pinnalla olevat sisällissodan traumat ja jyrkän eriarvoisuuden. Huoneessa on yhdeksän mayaintiaaninaista. Jokaisen kaulassa roikkuu narulla suuri valokuva, joista jokaisessa on eri miehen kuva. Suurin osa kantaa kaulassaan miehensä kuvaa, yksi isänsä kuvaa. Yhteistä on, että kaikki nämä miehet ja tuhannet muut katosivat kolmisenkymmentä vuotta sitten Guatemalan sisällissodassa. Yhdellä naisista on tiedossa hautajaiset kahden viikon kuluttua. Hänen Eino Mikkosen matka-albumi Guatemalan 36 vuotta kestäneen sisällissodan aikana sai surmansa 200 000 ihmistä ja kymmeniä tuhansia katosi. Kuvassa on alkamassa mayarituaalin mukainen rukoushetki, jossa uhrataan maan antimia ja muistellaan vainajia. 80-luvulla kadonneen miehensä jäännökset on vastikään löydetty joukkohaudasta ja saatu tunnistettua. Nainen kertoi, kuinka sotilaat olivat tulleet aamuviideltä ja vieneet mennessään hänen miehensä, jota hän ei enää sen jälkeen nähnyt, kertoo Mikkonen kokemuksestaan. Mikkonen vietti lokakuun lopulla kaksi viikkoa Guatemalassa ja pääsi osallistumaan sotaleskien vertaistukiryhmän tapaamiseen. Miehensä kadottaneen naisen tarina oli omakohtaisesti tuttu muillekin vertaistukiryhmän jäsenille. Sisällissodan väkivaltaisimmassa vaiheessa maan hallitus hävitti 400 mayakylää, koska epäili alkuperäisväestön jäseniä vasemmistosissien tukijoiksi. 36 vuotta kestäneen sodan aikana surmansa sai 200 000 ihmistä ja kymmeniä tuhansia katosi. Järkyttävintä oli nähdä, kuinka kipeä asia parikymmentä vuotta sitten päättynyt sisällissota guatemalalaisille edelleen on. Kadonneiden perään itketään yhä oikeasti, Mikkonen sanoo. Rasismi rehottaa Mikkonen oli yksi kahdeksasta suomalaisesta, jotka valittiin Kirkon Ulkomaanavun järjestämälle opintomatkalle. Eino Mikkonen tapasi reissulla myös 21-vuotiaan Mayda Cahuec Isemin. Mayda aloitti opiskelun äitinsä tuella salaa isältään eikä ole luovuttanut vastoinkäymisten edessä. Mikkonen on Oulussa vapaaehtoisena muun muassa oman seurakuntansa diakoniatyössä. Hän innostui matkasta Yhteisvastuustartti-tapahtumassa vuonna 2012. Mikkonen sanoo, että ennen reissua hänellä ei ollut juurikaan käsitystä siitä, mitä ihmisoikeustyö kansainvälisessä kohteessa on. Matkan aikana hänelle avautui, miksi Guatemala on tällaisen työn tarpeessa ja mitä sillä voidaan saavuttaa. Mayat ovat Guatemalassa kuin torppareita, he ovat täysin maanomistajan armoilla. Raja köyhien intiaanitaustaisten ihmisten ja espanjalaisväestön välillä on jyrkkä ja rasismi rehottaa. Mayojen koulunkäynnin estää usein se, että opetuskieli on espanja, Mikkonen kertoo. Kylätoimikuntien avulla muutokseen Mikkonen vieraili muun seurueen kanssa viidessä Kirkon Ulkomaanavun esimerkkikohteessa Guatemalan keskiosissa, Alta Verapazin alueella ja tapasi paljon paikallisia. Hän tutustui muun muassa pariin kylätoimikuntaan. Paikallisista muodostuvat kylätoimikunnat pyrkivät huolehtimaan asioista, joita yhteiskunta ei heille takaa esimerkiksi jätehuollosta, jätevedenpuhdistuksesta ja joukkoliikenteestä. Ryhmät ovat Mikko- sen mukaan aktivoituneet myös sosiaalisella puolella ne pyrkivät kitkemään muun muassa perheväkivaltaa ja alkoholiongelmia. Eräs kylätoimikunta mietti parhaillaan, miten viinan salakauppa saataisiin lopetettua. Avustusjärjestöt taas tukevat kylätoimikuntia, kouluttavat yhteisöjä tiedostamaan ja vaatimaan oikeuksiaan ja opettavat paikallisille muun muassa uusia maanviljelystapoja. Tulin vakuuttuneeksi siitä, että avustusjärjestöt tekevät maassa tosissaan työtä ja saavat oikeasti jotain aikaan, Mikkonen summaa. KATI LUOMA Jukka Salminen konsertoi sekä perheille että aikuisille Laskiaismyyjäiset Puolivälinkankaalla Muusikko Jukka Salmista kuullaan Oulussa kahden konsertin verran. Lauantaina 8.2. kello 18 hän konsertoi perheille Keskustan seurakuntatalossa ja sunnuntaina 9.2. kello 19 Oulun tuomiokirkossa kuullaan aikuisille suunnattu konsertti. Yli 30 vuotta Suomea kiertänyt hämeenlinnalainen Salminen tunnetaan lastenlauluistaan. Aikuisille suunnatuista lauluista ehkä tunnetuin on Liisa Pukkilan sanoittama Saviruukku. Tuomiokirkossa kuullaan aikuiskuuntelijoille suunnattu konsertti. Esitämme läsnäolon lauluja, joissa matkaamme kaipauksesta kivun kohtaamisen kautta uuteen luottamukseen. Kuljemme lauluin ja tarinoin sisäistä ja ulkoista pyhiinvaellusta, Salminen itse kuvailee. Konsertin järjestää Tuomiokirkkoseurakunnan aikuistyö. Pyhän Tuomaan kirkolla tuoksuu laskiaistiistaina 4.3. hyvälle. Kello 11 13 kirkossa järjestettävissä myyjäisissä on nimittäin kaupan hernekeittoa, lihakeittoa, ohraryynipuuroa ja marjakeittoa. Ruokia voi ostaa omaan astiaan, joten kattilat mukaan! Myynnissä on myös laskiaispullia ja muita leivonnaisia sekä käsitöitä. Myyjäisissä voi testata myös onneaan arpajaisissa. Lapsille on hupina onnenpyörä ja askartelua. Myyjäiset järjestävät Välivainion ja Puolivälinkankaan diakoniapiiri ja Tuiran seurakunnan lapsityö. Vapun alla vaihdetaan renkaita vapaaehtoisvoimin Vapun alla voit vaihdattaa autoosi kesärenkaat torstaina 24.4. kello 16 19 Kaarnatien Seolla (Kaarnatie 30) ja tuet samalla Yhteisvastuukeräystä. Urakoimassa ovat Tuiran seurakunnan diakoni Sami Riipinen ja vapaa- Marc Slingerland ehtoiset renkaanvaihtajat. Vaihtotyön hinta on 20 euroa. Soita ja varaa aika 23.4. alkaen Sami Riipiseltä, p. 040 5747 149. Hänelle voit ilmoittautua myös vapaaehtoiseksi renkaanvaihtajaksi.