3 Kilkkeen leirilehti 31.7.2010 Pellejä Rymy testasi Kilkkeen hurjimmat ohjelmat» sivu 25 & hyppyjä! Leirisairaalassa virtaa kahvi ei veri Reportaasi leirin ensiapupisteistä» sivu 20 Let s be friends! Ystäväkirja sinulle ja hänelle» sivu 24 1
2
AVAJAISET 4 5 Kilkkeen kääntöpuoli Leiriläinen suuressa kuplassa. Kolumni: Kuusen alta Parasta partioleirillä? Ystävät ja tunnelma. PÄÄKIRJOITUKSET Hyviä neuvoja partiovanhemmille Viikonloppuna Kilkkeelle saapuu viitisentoista tuhatta vierailijaa, joukossa monta partiolaisen äitiä ja isää. On siis erinomainen tilaisuus jakaa muutama vinkki, joita noudattamalla elämä partiolaisen kanssa helpottuu. Älä kysele. Oliko kivaa, keitä oli mukana, mitä söitte? Partioreissun jälkeinen kysymystulva vyöryy retkeilijän yli jo kynnyksellä. Pää on vielä täynnä teltan tuoksua, kavereita ja yösuunnistuksen jälkeistä euforiaa, eikä sitä pysty pukemaan sanoiksi. Hillitse puhelinkätesi. Perään soittelu on alle kaksikymppisille lapsille noloa, sitä vanhemmille ainoastaan rasittavaa. Jollet saa unta ilman yhteydenpitoa, lähetä tekstari. Älä kuole huolesta, vaikka vastaus tulisikin vasta kolmen päivän päästä. Leirillä kun on niin paljon muutakin puuhaa. Lainaa autoa ja kuskaa. Sori, tästä et pääse. Tarjoudu apuun, älä tunge. Lippukunnassa kaivataan aina retkikokkia, taloudenhoitajaa, teltanpaikkaajaa. Jos huomaat rempallaan olevan asian, ehdota itseäsi sen korjaajaksi. Mutta: älä missään nimessä työnnä itseäsi leirinjohtajaksi tai samaan hallitukseen lapsesi kanssa. Tyydy siis rengiksi, anna lapsen isännöidä. Se on partionkin tarkoitus. Lopeta viisastelu. Eikö Baden-Powellkin opettanut, että rinkka pitää purkaa heti retken jälkeen? Partiolaisenhan pitäisi olla aina valmiina, myös imuroimaan! Tuo tuliaisia. Vaikka leiriläinen odottaisikin vanhempiaan enemmän kuin karkkipussia, kavereiden silmissä jälkimmäinen on paljon kovempi sana. Nämä neuvot pätevät myös niihin lapsiin, jotka eivät asu enää kotona. Antoisaa vierailupäivää! Anna Munsterhjelm Onko pakko olla pomo? Vartionjohtajasta retkenjohtajaksi, sitten hallitukseen, lippukunnanjohtajaksi, ehkä piiriin ja keskusjärjestöön... Isompia pestejä, vaikeampia hommia ja suurempia haasteita! Nuorempia katsotaan lippukunnassa sillä silmällä: Kenestä tulisi hyvä johtaja? Kuka on lippukunnan tulevaisuuden toivo? Nousujohteisuus ovat partion avainsanoja, ja partion johtajakoulutus on liikkeen lippulaiva. Mutta entä jos ei ole johtajaksi, eikä halua edetä partiouralla yhtään minnekään? Tarpojien, samoajien ja vaeltajien nykyisessä ohjelmassa vastuuta on annosteltu ripotellen, tarpojille vähemmän, vaeltajille enemmän. Ohjelman tavoitteena on, että nekin, joille ryhmän vetäminen ei maistu, saisivat partiosta jotain irti. Idea on hyvä, mutta käytännössä on vaikeaa olla partioporukassa ja vältellä johtamistehtäviä. Normaalielämässä ei odoteta, että kaikki olisivat hyviä esimiehiä tai päälliköitä, mutta täysi-ikäistä partiolaista, joka ei pysty johtamaan leiriä, pidetään helposti epäonnistuneena. Jos ei edes halua johtaa, pidetään laiskana vastuunpakoilijana. Partion pitäisi olla avointa kaikille, mutta usein huono johtaja on muiden silmissä myös huono partiolainen. Laura Saarikoski 6 7 Kahvitauolla Leirillä poliiseja saa nykiä hihasta. Rymyä! & Yrmyy 8 10 Puheenaiheet Öppningsceremoni var magee Demittäjät tapasivat toisensa Vierailupäivä on useille vapaapäivä Tuija Brax och andra VIP-gäster Oikeusministeri hengaili Kilkkeellä 11 13 Leirielämän alkeita Mitä leirillä ihan oikeasti tapahtuu Bongaa Kilkkeeltä leiripersoonat SUURI ILTANUOTIO 14 15 Rymyraati Mitä leireillä syötiin? SIVUPOLKU Terveisiä juttukeikalta Teksti: Markus Helaniemi Rymy valistaa Mitä tehdä, kun kohtaa maa-ampiaispesän. Partioperhesuhteita Nuori pari kohtasi ensi kertaa samoajaleirillä 16 17 Henkilökuvassa Sujit Maharjan Nepalilainen partiolainen kerää kokemuksia Suomesta. 18 19 Partioilmiö: suvaitsevaisuus Sisut suurleireillä Kun Liisa rakastuu Leenaan Onko partiossa tilaa hankalille ihmisille. 20 22 Reportaasi: Leirisairaalassa ei hötkyillä. Ampiaset, hyttyset ja aurinko työllistävät ensiapupisteitä. PÄÄTTÄJÄISET 23 28 Pekka Heino could survive at a camp. Ohjelmalaaksojen parhaat palat. Ystäväkirja. Leiriterapeutti. Terveisiä perheestä. Iltasatu. Partyo! Leirinjohtajan matkassa Leirinjohtaja on hahmo, joka jää tavalliselle leiriläiselle helposti vain potretiksi leiriläisen kirjassa. Leiriläisellä ei tunnu olevan mahdollisuutta nähdä isoa johtajaa, eikä leirinjohtaja varmaan edes asu teltassa. Kun sain juttukeikalla mahdollisuuden seurata Kilkkeen leirinjohtajan Jeo Lehdon tekemisiä päivän ajan, innostuinkin heti. Päiv än alussa leirinjohtajan VIP-tilaisuus Evokeskuksen auditoriossa vastasi ennakkokäsitystäni paperipartioivasta Leiripersoonia s. 11 13 Partioilmiö: suvaitsevaisuus s. 18 19 Reportaasi ensiapupisteiltä s. 20 22 edustusjohtajasta. Kun lähdimme leirinjohdon sähköautolla takaisin leiriin, alkoivat ennakkoluuloni kuitenkin murtua. Minulle aukesi kuva leirinjohtajan päivästä, joka kuluukin pääosin leirissä kiertäen. Jeo kävi juttelemassa eri tekijöiden kanssa, kyseli fiiliksiä ja varmisti, että kaikki jaksavat. Kun vielä selvisi, että Jeo asuu teltassa keskellä samaa pölyä kuin tavallinen leiriläinen, olin myyty. Leirinjohtaja onkin lähempänä kuin leiriläinen tietääkään. Tarkasta leirinjohtajan liikkeet sivulta 9. Suomen Partiolaisten suurleiri Kilkkeen leirilehti. Seuraava Rymy ilmestyy 2.8.2010. Rymy ilmestyy 5 kertaa kesän 2010 aikana. Painosmäärä 10 000. Painopaikka Salon Lehtitehdas PÄÄTOIMITTAJAT Anna Munsterhjelm, Laura Saarikoski TOIMITUSPÄÄLLIKÖT Laura Tikku Ticklén, Karoliina Tikka AD Mari Pinja Vahteristo TOIMITUSSIHTEERI Janne Haukkis Haonperä KUVATOIMITTAJA Eeva Helle TOIMITTAJAT Veera Räsänen, Anna Voutilainen, Sirkku Juhantila, Niina Partanen, Jaana Ketola, Eva Carlson, Oona Kantele, Milla Savo, Johanna Korhonen, Noona Rautajärvi, Teppo Lakiasuo, Mira Penttilä, Markus Helaniemi, Annika Santalahti, Rosa Heikkinen, Saana Kurkela, Tuuli Seppälä, Antti Keränen, Tobias Weissenmayer, Deborah Dryland, Martin Sebald, Sami Sjöblom VALOKUVAAJAT Jaakko Roppola, Joel Nykter, Johanna Skarp, Tuomas Sauliala, Sacu Kouti, Juho Vainio, Ines Sirén, Sami Tarkiainen TAITTAJAT Elina Juola, Lauri Lankinen, Matteus Pentti, Jussi Peso, Kaisu Laulainen, Nicole Finell, Ester Pentti AVUSTAJAT Emma Storbacka TÄTÄ RYMYÄ TEHTÄESSÄ on skippailtu lounaita, juostu Evokeskukselta myöhässä päivälliselle, tyydytetty nälkää juustosarvilla, jäätelöllä, karkilla, Evokeskuksen eilisillä sämpylöillä ja mehulla sekä syöty kynsiä, hiekkaa ja hiuksia. KANNESSA RYMYÄVÄT Johannes Sahlsten ja Henri Juusela Naantalin Sinisistä L-SP:sta. Kuvan otti Joel Nykter. 3
MITÄ SILMÄT EI NÄÄ Kuvia Kilkkeen kääntöpuolelta Kuvat: Joel Nykter ja Jaakko Roppola Yhteisessä kuplassa Oma lehti, radio, työnvälitystoimisto ja kirkkoherranvirasto. Tarvitseeko Kilkkeeltä enää kotiin lähteäkään? Vielä kuusi päivää aikaa elää kymmenentuhannen partiolaisen kokoisessa minimaailmassa! KANNON NOKASTA Piirtäjä dokumentoi Kilkkeen arkea Piirros: Jyrki Vainio JOTAIN LAINATTUA Tätä meistä takanapäin puhutaan Fiksuu maksaa siitä että rämpii mettässä. : ) : ) Kommentti Irc-galleriassa 28.7.2010 Radio toteutetaan partiolaisten tyyliin tietysti omin voimin. Digita.fi 22.7.2010 Lippujen jono ja väkijoukko eivät ole huippukokouksesta, vaan partiolaisten suurleiriltä. Etelä-Suomen Sanomat ESS.fi 29.7.2010 Otetaan sellainen mukava ja rempseä alku tälle leirille. YLE 28.7.2010 Ikävä ei vanhempia tule, mutta Träskbäck myöntää, että äidin sapuskoja saattaa kaivata. Pohjalainen.fi 28.7.2010 Kahvilassa metsän keskellä...viikon... Mut on nettiyhteys ;) Facebook 29.7.2010 Partion 100-vuotismanifesti: Partio on vastavoima Miks mun pitäis - ja Ei kuulu mulle -asenteille. YLE 24.7.2010 Leirin jälkeen kotona pitää totutella, että suihkussa on a) lämmintä vettä eikä kylmää b) laattalattia eikä trukkilavaa. : ) Twitter 21.7.2010 Heei! Täällähän on nudistiliikkeen avajaiset! Leirissä kuultua 29.7.2010 Tuskin Evolla on koskaan ollut näin paljon ihmisiä yhtä aikaa, kun viikonloppuna tulee olemaan. Tämä on samalla hyvä testi Nuorisoleirikeskuksen tekniikalle ja toimivuudelle Luontoon.fi 30.7.2010 4
KUUSEN ALTA Kolumnissa maalaillaan leiriin liittyviä tunteita ja tuoksuja. Suurleirimuistot auttavat jaksamaan partion arjessa Teillä siellä partiossa täytyy olla joku juttu. Kuinka monen eipartiolaisen suusta olenkaan nämä sanat kuullut. Pysähdyin hetkeksi sanojen äärelle miettimään, mikä se juttu sitten onkaan. Mitä enemmän ikää karttuu, sitä enemmän ei-partiolaisissa herättää kummastusta aikuisten ihmisten halu lähteä metsään, pois sivistyksestä, television ja Facebookin äärestä. Ja mikä kummallisinta, nukkua teltassa. Pohdintani on tuottanut tulokseksi, että juttu on ystävät ja tunnelma. Niin kliseistä, mutta niin totta. Piiri- ja keskusjärjestöpestien myötä on matkaan tarttunut paljon partioystäviä. Hei, moi, mitä kuuluu -huudahdukset ovat siivittäneet ensimmäistä leiripäivääni Kilkkeen suoralla. Iloisia jälleennäkemisiä ei voi jättää väliin, ei vaikka myöhästyisi kokouksesta. Niin kiire ei voi olla, ettei ystäville ole aikaa parin sanan verran. Toisinaan voi matkan määränpääkin vaihtua, jos juttua ystävän kanssa ei saa katkeamaan, eikä ole kiire mihinkään tärkeään. Suihkuun ehtii myöhemminkin, mutta myöhemmäksi sovittu kahvikupillinen vastaan tulleen ystävän kanssa voi jäädä toteutumatta. Ystävät olivat tärkeässä osassa jo partiotaipaleeni ensimmäisellä suurleirilläni Tervaksella. Paikkakunnalta muuton vuoksi olin vaihtanut koulua, mutta leirille lähdin osana vanhaa lippukuntaani. Tuntui mahtavalta olla jälleen samassa porukassa vanhojen luokka- ja partiokavereiden kanssa. Aivan kuin olisi palannut kotiin. Kilkkeen ajaksi oli hankala järjestää lomaa, ja ehdinkin nauttia leiristä vain muutaman päivän, mutta ystävien ja suurleirin tunnelman vuoksi piti saada edes ne vapaaksi. Tunnelmaan pääsi jo ensimmäisenä päivänä. Hektisen päivän jälkeen oli ihana sujahtaa makuupussiin. Teltassa tulee niin hyvin unikin. Avajaisissa pitkän istumisen ja jalkojen puutumisen jaksoi hyvän tunnelman avulla. Alaleirien ja savujen huudot olivat omiaan nostattamaan tunnelmaa ohjelman alkua odottaessa. Paras ja aikaa kestänyt suurleiritunnelma on Tervakselta, koko leirin yhteisestä tilaisuudesta, jossa illan pimetessä sytytettiin kynttilät. Unohtumattoman valomeren muodosti 13 500 palavaa kynttilää. Aina kun leirillä joku valittaa tai partio muuten ottaa päähän, palaan ajatuksissani Tervakselle, ja palautan mieleeni tuon valomeren. Tervaksen tunnelma on ollut partiotaipaleeni punainen lanka. Jaana Ketola Kirjoittaja on nauttinut tunnelmasta ja ystävistä jo neljällä suurleirillä. Kuva: Johanna Skarp KUIN KAKSI KARJAA Kilke is HOT LIKE MEXICO! And that s the way I like it. Kuvat: Olli Salo & imageafter Twitter 23.7.2010 Karvamato. Kalevamato. OIKAISUT Leirillä tarjotaan kenttäsairaalassa terveyskeskustasoista hoitoa. YLE 28.7.2010 Koristeena nakkikioskin tiskiä kiertää tuhti pötkö, tosin tarkemmin katseltuna se taitaa olla sukkahousua. Ja katossa roikkuu lintuhäkki, jonka pohjaa peittää munien paljous. Se joka hakee nakkikioskilta itselleen hommia, saa häkistä munan sisäänsä kätkevän palkinnon. 29.7.2010 YLE Getting ready for Kilke, part 372: I just bought biogradble shower gel Twitter 23.7.2010 Kilkettää huomisesta ensi viikon torstaihin asti. Lauantai jännittää pikkasen..10300 pällistelee kun laulan ja tanssin ;D HAhaaa! Minä! Uskokaa tai älkää! - - Facebook 27.7.2010 Kilke is HOT LIKE MEXICO! And that s the way I like it. Twitter 23.7.2010 Rymyyn numero 2 oli lipsahtanut muutama lapsus. Sivulla 7 Kutuilua-ohjelman lähetysajankohta oli väärin. Ohjelmaa voit kuunnella klo 21.00 22.30. Sivulla 8 kerrottiin lippukunnasta, joka oli kerännyt varoja Kilkettä varten. Lippukunnan nimi on Tervolan Jatulitytöt- ja pojat, ei Tervalan Japulitytöt- ja pojat. Sivulla 14 esiteltiin Harri-harmaavesisäiliö ja Elokuu-pesuaineet. Nämä tuotteet eivät ole käytössä Kilkkeellä. Leirillä käytetään Ole Hyvä -pesuaineita ja edistynyttä Harria, jossa on Biolanin harmaavesisuodin. Sivulla 24 Antti ja Jussi lähettivät terveisiä marsulle. Viesti oli todellisuudessa tarkoitettu Mursulle. Rymykin sanoo Mursulle moi! 5
KAHVITAUOLLA Ihanteena olisi, ettei poliiseja tarvittaisi leirillä Liikkuva poliisi Helsingin yksiköstä on aina valmiina! Vanhemmat konstaapelit Sari Nuolikoski ja Teuvo Sievälä tuntevat partiolaiset kuin omat taskunsa, sillä myös heillä on partiohuivit kaulassa. Teksti: Saana Kurkela Kuva: Joel Nykter Miltä tuntuu olla töissä partioleirillä? Sari ja Teuvo: Meillä on ollut leppoisia työpäiviä, emme kuitenkaan ole yhdeksää päivää vain töissä. Ruuhkaisimmat päivät kuten vierailupäivät olemme luonnollisestikin työtehtävissä. Miten yhteistyö leiriorganisaation kanssa on sujunut? T: Olemme luoneet yhteiset pelisäännöt, jotka ovat toimineet oikein hyvin. Poliisi toimii järjestyksenvalvojien esimiehenä. Olen myös Kilkkeen turvallisuuspäällikkö ja pestini myötä voin osallistua muun muassa leirin suunnittelupalavereihin. Kauan poliisi on ollut mukana Kilkkeen järjestelyissä? T: Turvallisuuspäällikkönä olen ollut mukana jo viimeiset kaksi vuotta. Poliisin rooliin siirryin suurleirin ensimmäisenä päivänä eli keskiviikkona. Vaikka minulla on täällä kaksi eri roolia, ne eivät ole ristiriidassa keskenään turvallisuus on yhdistävä tekijä. Minkälaisia työtehtäviä poliiseilla on Kilkkeellä? S ja T: Niitä on monenlaisia. Seuraamme muun muassa liikennettä, johon kuuluu nopeusvalvonta ja pyöräilykypärien sekä turvavöiden käyttö. Toisaalta myös pelkkä ajotapa on merkittävä seikka turvallisuudessa, esimerkiksi kuorman oikeanlainen suhteuttaminen ajoneuvoon on huomioitava. Valvomme myös päihteiden käyttöä leirillä, esimerkiksi kun kiertelemme vaeltajailloissa ja kahviloissa. Poliisi tekee aina mahdolliset rikosilmoitukset. Emme ole tavattavissa kiinteässä toimipisteessä vuorokauden ympäri, mutta koko ajan ainakin puhelimen päässä. Onko tietoonne tullut varkauksia leirialueella? T: On tullut. Näin suurissa tapahtumissa niitä tulee aina. Kun tuhansia kerääntyy samaan paikkaan, on ymmärrettävä, että mukaan mahtuu monenlaisia ihmisiä. S: Muista merkitä aina omaisuutesi ja pidä silmällä tavaroitasi. Älä myöskään laita repun ulommaisiin taskuihin arvoesineitä. Voivatko leiriläiset ottaa suoraan yhteyden Kilkkeellä oleviin poliiseihin? T: Hihasta nykimään vain! Juuri sen takiahan me olemme nuorison keskuudessa. Toivottavasti kynnyksiä saadaan näin madallettua myös siviilissä muutama on tullut jo tervehtimään, mikä on vain positiivista. Vaikuttaako helteinen sää jotenkin työpäiviinne Kilkkeellä? S: Työpäivät ovat meillä aina erilaisia. Helteet tuovat lisämausteen siihen, että on havaittavissa väsymystä ja pientä kiukkuisuutta henkilöissä, joiden tekemisiin joudumme puuttumaan. Mikä olisi Aku Ankan sudenpentukenraalin arvonimesi? S.A.R.I. Sykähdyttävän Ahkera Ratkaisujen Ideoija T.E.U.V.O. Turvallisuutta Edistävä ja Useimmiten Viisas Opastaja. Miten aiot viettää kahvitaukosi Kilkkeellä? S: Ai mitkä? En ole vielä löytänyt sopivaa kahvipaikkaa leiriltä, ehdotuksia otetaan vastaan! Sopivan tuuleva paikka voisi olla hyvä. Luulen, että kahvini vaihtuu Kilkkeellä jäätelöön! Mikä tavara kulkee aina mukanasi? S: Olen hurja unohtamaan kaikkea, joten mikähän olisi aina mukana? Edes puhelinta tai avaimia en aina ole muistanut ottaa mukaan ja lompakkokin on jäänyt matkasta. Jos ei muuta, niin pari kolikkoa voisi aina löytyä taskun pohjalta. Millaisia odotuksia poliisilla on loppuleiriltä? S ja T: Jokaisen kantaessa oman kortensa kekoon, saadaan yhdessä taattua turvallisuus. Ihannehan olisi ettei meitä tarvittaisi tositapauksiin täällä lainkaan. Poliisit Sari Nuolikoski ja Teuvo Sievälä viettävät leirielämää kuumissa ja leppoisissa tunnelmissa. Unelmakahvitauon resepti Sari Siihen sisältyy ehdottomasti hyvä seura, järvi- tai merimaisema sekä tunnelmallinen paikka. Mieleeni on jäänyt tauko duuniporukan kanssa Inkoon rannikolla. Siellä kahvila sijaitsi korkean kallion päällä, vesi oli aivan peilityyni ja aurinko oli juuri laskemassa. Maisema oli erityisen mieleenpainuva. Teuvo Rauhallinen veden ääressä oleva ulkotila ja hyvässä seurassa. Kahvin kanssa maistuu suklaa tai jäätelö. Jäätelö päivässä pitää lääkärin loitolla! RYMYÄ! / YRMYY... Kilkkeen nousevat ja laskevat trendit RYMYÄ! YRMYY... Riippumatto. Ei enää puolijoukkuesaunaa eikä käpyjä selän alla. Kyllä alkuperäiskansat tietää, kuinka laiskotella. Suihku. Aaaahhhh, jonottamisen väärtti. Jopa kylmä vesi nousee arvoon arvaamattomaan, kun lämpö lähentelee tropiikkia. Vuvuzela. Partio tuo trendit metsään ja uudistaa aamuherätykset. Tätä tööttäystä korvatulpatkaan eivät suodata. Yöunet. Ei vain onnistu. Miksiköhän niitä risukuormia piti kerätä traktorilla aamulla anivarhain viiden aikaan? Jääkaappi. Kyllä kokis maistuu hyvältä lämpimänäkin. Varothan kuitenkin maitotuotteita. Kesämaha ja leiriruoka eivät mahdu samaan kroppaan. Onneksi aamun aikuisviihde takaa kesäkunnon. 6
RYMYMENOT Lauantai 31.7. Ko-Gi-tapaaminen Näädänpesässä klo 13.00-15.00 K-STUDIO Vaeltajille ja nuorille aikuisille suunnatussa seminaarissa samalle lavalle nousevat europarlamentaarikko, lobbaaja, aktivisti ja maailmanparantaja. Paneelikeskustelun jälkeen on mahdollisuus osallistua vaikuttavaan työpajaan. Maalaakson Sirkusteltassa klo 16.00-19.30. Play Station Come to Play Station to dance and sing together with others! Crossroads Klo 21.30 järjestetään Kalevan Crossroadsilla keskustelutilaisuus johtajille sekä iltahartaus, jonka aiheena on Kuka mua tukee. Mukana keskustelemassa piispa Seppo Häkkinen. Musiikkiteatteri Koko leirin yhteinen musiikkitapahtuma päälavalla. Kuuntele lisää Radio Kilkkeestä klo 19.30 22.30 Sunnuntai 1.8. Ekumeeninen jumalanpalvelus Mummola Leirimummola auki joka päivä klo 12 14 ja 18 20. Tarjolla hillovohveleita! Suut makiaks! 3 Kolme paikkaa, 3 joissa rauhoittua KAS NÄIN! Laura Laku Huovinen Kalevan tytöt (PäPa) 1. Hiljainen teltta. Tuikussa. 2. Järven ranta. 3. Bajamaja. Kolme tapaa saada lika pois Laura Lapa-alaleiri 1. Shampoo. Käy suihkussa ja käytä pesuaineita. Käydä suihkussa ja käyttää shampoota. 2. Ennaltaehkäisy. Yritä olla hankkimatta likaa. 3. Varustus. Pukeudu likaa hylkiviin vaatteisiin. RA-asema/RA-station HAM-Party klo/at 15.00 RAasemalla/RA-station. Kaikki leirin radioamatöörit tervetuloa nokkaqsoilun merkeissä. Tarjoilu! All radioamateurs welcome to RA station. Eyeball-Qso s and coffee serving. Caffela KV-bingo klo 18.30 Bändi klo 20.00 KV-ilta Raffussa Kaikille avoin ilta, jossa ulkomaalaiset partiolaiset järjestävät muulle leirille ohjelmaa. Hengailumesta Avoinna joka päivä klo 21.30 asti. Tule rentoutumaan, pelaamaan Playstationia ja makoilemaan kavereiden kanssa. Maanantai 2.8. Kilkettä kupissa Katapultti-kahvilassa lippukunnanjohtajien kahvihetki klo 13.00 Näädänpesä Avoinna joka päivä klo 19.00 01.00. Aikuisille ja vaeltajille. Kahvila Kivi Tule bilettämään Mikko Alatalon tahdissa klo 19.00! Vaeltajabileet Klo 18 24 PlayStation Do you have extra badges? Would you like some cool new ones? Come to swop at PlayStation. Rymy numero 4 ilmestyy! Näin näytät tosipartiolaiselta mahdollisimman vähällä vaivalla 1. Opettele partiolauluista ensimmäiset säkeet hyvin ja aloita vähän ennen muita mahdollisimman kovalla äänellä. Loppulaulun ajan voit vain aukoa suutasi, tosin myös viimeisten säkeistöjen opettelemisesta voi olla hyötyä. 2. Tosipartiolaisen pukukoodi: partiopaita ja väiski sekä puukko ja kuksa vyöllä. Kumisaappaat ovat myös tärkeä asuste, vaikka toiset koulukunnat vannovatkin vaelluskenkien ja LEIRIHOROSKOOPPI Ajalle 31.7.-1.8. Kaleva Kalevan kansa karkeloi. Riemulla ei ole rajaa! Pyydä kemuihin mukaan vaikkapa tuikkulaisia. Älä unohda silti itseäsi lepuuttaa, tai muuten alkavat uupumuksen tuulet puhaltaa. Päiväunet tekevät ihmeitä! Lapa Lapa-jengi lapattaa ja papattaa. Hauskanpitoa ja uusia ystäviä on tulossa. Puheenaiheet eivät pääse loppumaan! Jos et saa suunvuoroa omassa alaleirissäsi, kannattaa käydä Raffussa vierailemassa. Leivo Leivossa on nyt tarmoa ja toimintaa. paljaiden jalkojen nimeen. 3. Älä peseydy liian usein; tosipartiolaisen tulee aina näyttää siltä, että on viettänyt kuukauden metsässä. Jollet näytä tarpeeksi ryvettyneeltä, voit vaikkapa hieroa mutaa lahkeisiisi. Deodorantti on ehdoton no-no. 4. Tuunaa itsellesi leirivamma; esimerkiksi käsi kantositeessä tuo uskottavuutta ja auttaa luistamaan työnteosta, kuten Kas näin! -palstalla Mistä tätä energiaa oikein tulee? Ota neuvosta vaari, äläkä polta kynttilää molemmista päistä. Lataa siis myös vähän akkuja ja piipahda kahvilaan leivokselle. Pöpö Ennaltaehkäise pöpöjen leviäminen. Vettä, saippuaa ja käsidesiä ei parane pihistellä! Puhtaiden pilttien hymysuut loistavat kauas, ja ne tullaan myös huomaamaan. Tähdet lupaavat ilahduttavia yllätyksiä. Raffu Raffussa on luovuus huipussaan. Rahanarvoisia ideoita pilkahtelee ajatuksiin. Itsekritiikki pois, nyt kumotaan Teksti: Rosa Heikkinen Piirros: Jussi Peso huomattiin jo edellisessä Rymyssä. Muista myös googlettaa mahdollisimman jännittävä tarina, jossa olet sankari etkä tunari. painovoiman lakeja! Jos inspiraatiosta on pulaa, suuntaa matkasi kohti Kalevaa. Tuikku Tuikun tyypit ovat tulessa. Nyt ei mikään ole esteenä, antaa palaa vaan! Koko leirin ylikuumenemisen estämiseksi kannattaa hankkia jotakin viilentävää. Ehkäpä pohjoisesta tulleet lapalaiset voisivat auttaa? 7
PUHEENAIHEET Mäktig magi i sommarnatt Text: Eva Carlson Foto: Eva Carlson, Tuomas Sauliala och Joel Nykter De allra flesta kommenterade torsdagens öppningsceremoni med superlativer. Explorerscouterna som samlades i röken BIG i Raffu var överens: Det var spännande, det blev en ockult stämning, det var magee. Helt värt att vänta och köa för! I det dammiga vimlet några rökar därifrån, i röken Bling Bling, jämförde 13-åriga Leevi Lehto från Helsingfors KFUK/M Scouter rf sin upplevelse av öppningsfesten med sina kompisar. Akrobaterna var bra, hela ceremonin var jätte fan- cy, tyckte killarna. Enligt Leevi var höjdpunkten ändå tändningen av elden på sjön. De hade fått elden att tändas av sig själv, på något sätt. Och att elden tändes var ju givetvis inte bara på bågskyttarnas ansvar. Tre stunt koordinatorer, kända från TV-programmet Yllytyshullut, var männen bakom pyrotekniken. Flera tändsatser var gillrade på de olika flottarna och tändes fjärrstyrt. Också akrobaterna var icke-scouter och professionella artister, och glada över att få vara med och göra ett så spännande spektakel åt scouterna. De har övat för det här evenemanget redan länge, ledda av en regissör som har fått som uppgift att skapa en fin öppningsfest.och på basen av den pirriga stämningen bland bågskyttarna, trapetskonstnärerna och de medeltida musikerna på stranden, just innan massorna av scouter började tåga ner på strandsluttningen, finns det nog en chans att vi får nya medlemmar i höst. SÄHKEET 8 Kolme tarpojaa loukkaantui saatuaan haikilla palovammoja Trangiakeittimen kanssa sattuneessa onnettomuudessa. Kaikki annettiin ensiapua, yksi tarpojista vietiin Töölön sairaalaan. Aikuisille avattiin leirillä torstaina oma kuntosali. Kuntosali sijaitsee leiriportin vieressä. Aukioloajat löytyvät ilmoitustauluilta. Aikuisille on tarjolla juoksukoulu sekä aamujumppa joka aamu klo 7 Pressiklubin edessä. Tarpojien ja samoajien Hengailumesta avattiin perjantaina. Hengailumesta on auki joka päivä päivällisen ja iltapalan välillä, ja siellä järjestetään kilpailuja ja muuta ohjelmaa. Nepalin ja Suomen partiolaiset päivittivät kumppanuussopimuksensa Kilkkeellä perjantaina 30.7. Nepalin partiolaiset myönsivät SP:n puheenjohtajalle Kultaisen Sarvikuonon, joka vastaa suomalaista Hopeasutta.
WAGGGSin edustaja viihtyi Kilkkeellä Teksti: Rosa Heikkinen Kilke sai vieraakseen WAGGGSin Euroopan alueen toiminnanjohtajan Penelope Cooperin, joka tuli tutustumaan suomalaiseen leirielämään. Yksi työni parhaista puolista on päästä vierailemaan leireillä ympäri maailmaa, mutta huono puoli on se, etten pääse itse leiriläiseksi, Penelope harmittelee. Kilke on Penelopen mielestä todella hyvin organisoitu. Olette onnekkaita saadessanne pitää leiriä metsässä, hän sanoo. Penelope uskoo, että WOSMin lisäksi tarvitaan yhä myös WAGGGSiä, joka keskittyy nimenomaan partiotyttöihin. WAGGGSin tärkein tehtävä on auttaa tyttöjä pääsemään paremmin mukaan partiotoimintaan ja parantaa heidän asemaansa etenkin kehitysmaissa. Monissa maissa partiotyttöjä ei juuri nähdä ainakaan johtajapesteissä. Esimerkiksi Afrikassa on vielä paljon, paljon työtä. Täällä Suomessa me autamme suomalaisia auttamaan Venäjää, missä partiotoiminta on vielä aivan lapsenkengissään, Penelope kertoo. Demittäjät tutustuivat kasvokkain Teksti: Suvi Takala Torstaina Kilkkeellä järjestettiin Demi.fi -nettisivuston käyttäjien eli demittäjien tapaaminen. Vähän ennen iltakuutta Ossin Valinnan eteen alkoi saapua demittäjiä, jotka olivat sopineet tunnistavansa toisensa nilkkaan sidotun huivin perusteella. Hanna Antola, 15, ja Nora Seppälä, 14, Halikon Sinisistä aikoivat tapaamisessa jutella ja tutustua toisiin demiläisiin. Hanna ja Nora pitävät Demissä keskustelua kivana ajanvietteenä. Se on hauskaa, toisten kanssa voi jutella mistä vain, Hanna kertoo. Molemmat käyttävät Demin keskustelupalstaa lähes päivittäin. Enemmistö Demissä keskustelevista on tyttöjä, mutta myös joitain poikia näkyy palstalla. Demittäjät ovat huumorintajuisia. Muuten kaikki ovat toisiinsa nähden aika erilaisia. Kaikenikäisiä löytyy, Nora kuvailee. Tapaamisesta on ollut ennen leiriä keskustelu Demissä. Tapaaminen oli avoin kaikille keskustelupalstalaisille. en Emil är inte scout, han har haft bågskytte som hobby i 8 år. Han som skjöt den brinnande pil Bågskytten Emil Lindfors sitter på en stubbe vid stranden och fokuserar blicken på den plats där kvällens eld ska tändas. Han ska om någon timme skjuta en brinnande pil mot flotten med bålet. Han är inte nervös: Han har haft bågskytte som hobby i åtta år och misslyckas han med sin pil finns det tre skyttar till på bryggorna vid stranden. Emil har varit på lägerområdet i tre dagar och väntat på öppningsfesten. Övningen för ceremonin hölls på tisdag och sedan dess har han följt med våra scoutlivet från sidan och sovit under två björkar vid sjön. EN YMMÄRRÄ Rymy kysyy hyviä tyhmiä kysymyksiä Hygienia on leirillä tärkeää, mutta monet kädet ja kainalot jäävät pesemättä, kun bajamajojen käsienpesupaikoille ja leirisuihkuihin on loppumaton jono. Miksi pesupaikkoja ei ole riittävästi, Kilkkeen huoltojohtaja Päivi Jaatinen? Teksti: Teppo Lakiasuo Peseytymispaikkoja rakennetaan edelleen lisää ja olemassa olevia laajennetaan. Tavoitteena on, että viimeistään vierailupäivänä kädet saa puhtaaksi jonottamatta. Leirin takerteleva alku johtui vesiputki ja -tarviketoimituksen puutteista. Miltei puolet tilatusta määrästä jäi saapumatta ajallaan, joten leirin tekniikka ei ole voinut rakentaa verkostoa valmiiksi. Joissakin alaleireissä etenkin tyttöjen suihkujen pukeutumissuojat ovat kesken ja tilan puute aiheuttaa jonojen syntymistä. Tilannetta yritetään helpottaa lisäämällä tilapäisesti tyttöjen suihkuvuoroja poikien suihkujen puolelle. Uimavalvonta on leirin pelastuksen vastuualuetta, joten uintiaikojen pidentäminen heidän suostumuksella voisi olla myös helpotus suihkuongelmaan. Pelastuspäällikkö Osmo Lohivirran mukaan pelastuksella ei kuitenkaan ole juuri resursseja lisätä uimavalvontaa. 9
Vierailupäivänä on aikaa hengailla Viikonloppuna Kilkkeelle odotetaan noin 15 000 vierailijaa. Ne, joille ei tule vieraita, saavat viettää rentoa vapaapäivää. Teksti: Johanna Korhonen Kuva: Johanna Skarp Käytännön järjestelyihin, esimerkiksi vierailijoiden kuljetukseen leirialueelle ja heidän muonitukseensa on varauduttu. Parkkialueita on kaksi, hernekeittoa on varattu 10 000 kiloa ja leirin ja parkkialueiden väliä ajaa jatkuvasti 45 linja-autoa. Vanhemmat syövät samassa savussa leiriläisensä kanssa, ja huhuista huolimatta hernekeittoa syödään vain oman vierailupäivän aikana, ei koko viikonloppuna. Myös myymälät ovat varautuneet suureen vierasmäärään ja vierailupäiväpäällikkö Lauri Muppe Hilander kertoo, että kaikki toimii täysillä. Vierailupäivä on hyvä tilaisuus viettää aikaa yhdessä, syödä, kiertää leirialuetta ja esimerkiksi istuskella kahvilassa. Kaikille vierailijoita ei ole tulossa. Heille on luvassa vapaapäivä, koska erityistä ohjelmaa ei ole. Hengailumesta on auki ja ohjelma pyörii sille osalle leiriä, jolla ei ole vierailupäivää. Sini Nurmelle ja Kerttu Mäenpäälle ei tule vieraita. Kertun perhe ei voi lähteä vierailemaan perheen pienimpien takia, ja Sinin perhe on mökillä. Sinin isosisko on Kilkkeellä pestissä, mutta Sini ei aio viettää aikaa hänen kanssaan, vaan hengata Kertun kanssa ja syödä pehmistä. Tyttöjen mukaan vierailupäivästä ei ole vielä puhuttu savussa, ja he ilahtuvatkin kuullessaan tulossa olevasta vapaapäivästä. Tyttöjä ei suuremmin harmita, että muille tulee vierailijoita. Mutta olishan se ihan kiva, että meillekin tulis, he kuitenkin toteavat yhdestä suusta. Vierailupäiväpäällikkö Laurillekaan ei ole tulossa vierailijoita, sillä hän on todennut olevansa liian kiireinen. Viikonloppu on minuutilleen aikataulutettu ja suunnitelmat ovat vielä epävarmoja. Mitään ei voi ennustaa varmaksi, hän toteaa. Lippuja vierailupäiväksi on voinut ostaa netistä ja voi vieläkin. Erilaiset lippupisteet myyvät lippuja, ja haastatteluhetkellä Kilkkeen vierailupäivä oli suositumpi kuin Ankkarock. Lauri ei ole ennen tehnyt yhtä isoja hommia, vaikka hän onkin ollut laajoissa ja pitkäaikaisissa projekteissa mukana. Tekemällä oppi, hän toteaa. Vierailijoilta ja leiriläisiltä hän edellyttää ymmärrystä ja kärsivällisyyttä, sillä odottelua ja jonotusta tulee joka tapauksessa. Mikään muu järjestö Suomessa ei järjestä tällaista, että rakennetaan kaikki tyhjästä keskelle metsää, joten kärsivällisyyttä vaaditaan. Laurin mielestä vierailupäivä ja suurleirit yleensäkin ovat parasta PR:ää, mitä partio voi saada. Hän toivoo vierailupäivän sujuvan hienosti ja antaa ilmaisen vinkin leiriläisille. Partiopaita päälle ja positiivinen asenne, niin kyllä se tästä vielä tulee. VIP-besök på Kilke Ministrar, europaparlamentariker och inbjudna gäster från andra ungdomsorganisationer i Finland kommer att besöka Kilke under lägerveckan bli inte förvånad om du ser bekanta ansikten! Text: Emma Storbacka Många VIP-gäster kommer att besöka Kilke under veckan. Uppmärksamma lägerdeltagare kan se en skymt av ministrar, europaparlamentariker, gamla scoutlegender och andra högdjur. Vi kommer att få en hel mängd VIP-besökare under lägret, säger VIP-mästaren Jukka Tulivuori, som ansvarar för att VIP-gästerna får ett minnesvärt besök på lägret. På invigningen kommer bland annat kulturminister Stefan Wallin TILASTO Teksti & leirinjohtajan seuraaminen: Markus Helaniemi att närvara, och senare i veckan får vi besök av justitieminister Tuija Brax. Vi får också en hel del VIP-besökare från olika ungdomsorganisationer såsom Allianssi och Röda Korset, samt naturligtvis från kyrkan. När VIP-gästerna kommer till lägret får de en guidad rundtur, eller alternativt kan de också få bekanta sig med lägret på egen hand om de så önskar, säger Jukka. Ibland kommer också rover- och explorerscouterna i Young Spokespeople -teamet att användas för att guida runt VIP-gäster och speciellt representanter från media. Ett hett tips om du vill spana in kända ansikten är att hänga utanför VIPområdet på Kilkkeen Suora, där VIP-gästerna kan ta det lugnt och dricka kaffe när lägeryrseln blir för stor. Oikeusministeri Tuija Brax kyläili Kilkkeellä perjantaina. Lounaan hän nautti Tuikun kyläkeittiössä. Oikeusministeri muistaa suurleireistä jonot ja kaverit Teksti: Sami Sjöblom Kuva: Johanna Skarp Leirinjohtaja pitää huolen, että juna kulkee. Katson, että leiritoimikunnassa tehdään oikeita asioita ja että päälliköt keskittyvät olennaiseen. Haluan tietää, miten leirissä sujuu ja parhaiten saan sen selville tapaamalla ihmisiä. Normipäivääni kuluukin siksi paljon leirissä kiertämistä ja ihmisten kanssa juttelemista, Jeo Lehto kertoo. 10 Oikeusministeri Tuija Brax saapuu hyväntuulisena alaleiri Tuikun keittiöteltalle. Tulin tänne ihan itse partion takia. Ihana harrastus, Tuija sanoo. Vihreiden kansanedustajan koko perhe on mukana partiotoiminnassa, ja hänen lapsensa ovat osallistujina Kilkkeellä. Aktiivinen jäsen Tuija ei enää ole, kun urheilu vei nuoren partiolaisen. Oikeusministeri on kuitenkin ehtinyt käydä muillakin suurleireillä, muun muassa Loistolla 1996. Millainen kuva oikeusministerille on jäänyt suurleireistä? Mukavasti hengailua kavereiden kanssa ja paljon jonottelua, Tuija kertoo poikaansa lainaten.
LEIRIELÄMÄN ALKEITA Mitä leirillä oikeasti tapahtuu? Lue tästä kaikki se, mitä leiriläinen ei sinulle itse kerro. Teksti: Anna Munsterhjelm Kuva: Matteus Pentti Illanvietot Paheet Illalla me lauletaan nuotiolla tai pelataan kahvilassa lautapelejä Illalla me tanssitaan varpaat mutaisina johtajakahvilan pöydillä ja huudetaan äänet käheiksi bändin keikalla. Sillä laulajalla on muuten todella hyvät vatsalihakset, joten työnnyn vielä vähän enemmän eturiviin. Toisina iltoina hiippaillaan salaa naku-uinnille, kellutaan kuutamossa parhaan kaverin kanssa ja puhutaan niistä asioista, joista ei todellakaan pitäisi puhua tyynellä järvellä. Sen tietysti tajuaa vasta jälkeenpäin. Tytöt ja pojat Onhan täällä poikia, mutta ne on vaan kavereita. Onhan täällä poikia, mutta niistä tosi moni on jo varattu. Kaikkea sitä silti yrittää. Tänäänkin nakittauduin vessatiimiin ihan vaan sen takia, että sitä vetää se hyvännäköinen rastapää. Jollei se kohta tajua pyytää mua saunanlämmityskaveriksi, aion laittaa sille viestin Rymyn tekstaripalstalle. Jossain vaiheessa alkaa muuten olla jo vähän vaivaannuttavaa, kun kesäleirillä törmää kaikkiin niihin kuuteen ex-poikaystävään ja niiden nykyisiin vaimoihin. Kaikki rahat meni, kun halusin ostaa sen sikahienon leirihupparin. Kaikki rahat meni, kun halusin ostaa sen sikahienon leirihupparin ja lippiksen ja sateenvarjon ja buffin. Loppuviikon elän kavereiden luotolla, koska pehmis ja limu ja sämpylä on saatava päivittäin. Ja sinne tupakkapaikallekin menen kyllä ihan tarkoituksella. Viimeinen ilta Viimeisen leiripäivän jälkeen ei jaksais kyllä enää mitään. Viimeisen leiripäivän jälkeen on paras osa Kilkkeestä vielä jäljellä. Mielettömien päättäjäisten ja kahvilan sulkeutumisen jälkeen kykitään hetki puskassa ja odotetaan, että muut on menneet nukkumaan. Siitä alkaa sissari: käydään hinaamassa alaleirijohtajan kalsarit lipputankoon, vaihdetaan tienviittojen tekstit hauskemmiksi ja pannaan aamupuurokattilaan elintarvikeväriä. Loppuyö hengaillaan vanhojen ja uusien kavereiden kanssa myrskylyhdyn valossa ja jutellaan. Kun aurinko nousee järven takaa me tiedetään että tästäkin leiristä tuli taas se kaikkein paras. Vierailija, lue nämä! Kotiinpaluu Aika ihanaa tulla taas kotiin. Superihanaa tulla taas kotiin! Kaikkein parasta, jos isä/vaimo/ kämppis on laittanut ruoan valmiiksi ja malttaa jättää kaikki ne tuhannet kysymykset seuraavaan päivään. Suihkuun, sänkyyn ja univelkoja kuittaamaan. Paitsi että ensin käyn vain pikaisesti Facebookissa lähettämässä tusinan kaveripyyntöjä. Biolan tietää miten jätevedet puhdistetaan! Ministeri Liero järkyttyneenä MAASEUDUN AUTIOITTAMISHANKE Ratkaisuja uusiin jätevesiasetuksiin: www.biolan.fi/puhdistamot PUHDISTAMOILLA VIIDEN VUODEN TAKUU! SENSAATIO HARMAAVESISUODATTIMEN ostajalle kaupan päälle ylimääräinen SUODATINMATERIAALI (arvo n. 100 ) UHKAA KAATUA! Biolanilta kustannustehokkaita puhdistamoratkaisuja! (hinnat alk. 4.200 ) Kampanjaedut voimassa 1.4. 30.8.2010. Trion tai Kaivopuhdistamon ostajalle veloituksetta Pikakompostori (arvo n. 500 ) Hinta alk. 1.600 Toimi näin: Lähetä kopio ostokuitista osoitteella: Biolan Oy, PL 2, 27501 Kauttua tai sähköpostitse: myynti@biolan.fi. Liitä mukaan osoitetietosi. Etu koskee 1.4. 30.8.2010 hankittuja Biolan puhdistamoita. Etu on voimassa 30.8.2010 asti. Vastuullisia ympäristötuotteita 11
LEIRIELÄMÄN ALKEITA Tunnistatko leiripersoonat? Idea: Muiden metsäneläinten lailla partiolaisetkin jakautuvat ominaispiirteidensä mukaisesti muutamaan heimoon. Ota opas talteen ja bongaa Kilkkeeltä tyypillisimmät leiripersoonat! Anna Munsterhjelm, Karoliina Tikka ja Matteus Pentti Teksti: Anna Munsterhjelm Kuva: Matteus Pentti Emännys tomerensis Fixis insinörttix Pissis lissus Konkarix sympatius Tuntomerkit: Marimekon kirkasvärinen tasaraitapaita, Crocsit ja polkkatukka. Aiemmilla sukupolvilla havaittu aikoinaan myös antennipipoja ja pyöräilyshortseja. Asusteena usein lapsi tai pari. Levinneisyys: Toimii useimmiten Suurena Organisaattorina keittiössä, perheleirissä tai toimistossa. Satunnaisesti laajentaa reviiriään esimerkiksi piirin johtotehtäviin. Käyttäytyminen: Tämän lajin seuraaminen soveltuu puolikuuroillekin. Erittäin kuuluva ääni; tarmokas, komenteleva puhetapa. Etenee sumeilematta, rahtilaivan lailla tilanteesta toiseen. Aktiivinen ja aikaansaava ote. Ei kavahda kaaosta tai likaisiakaan hommia, vaan käärii hihansa ja ryhtyy viivyttelemättä puuhaan kuin puuhaan. Sanonta: Käsipesulle! Tuntomerkit: Suojavärit beige, vihreä ja harmaa auttavat maastoutumaan. Suosii Erätukun tuotteita. Nuoremmilla yksilöillä usein pujoparta, varttuneemmilla viikset. Harventunut päälaki peitetty yleensä lippiksellä tai kalastajahatulla. Levinneisyys: Koko leirissä lukuun ottamatta nuorison menomestoja. Etsiytyy usein sinne, mistä löytyy ratkaisemattomia ongelmia. Käyttäytyminen: Ehtii tunnin aikana buutata tietokoneen, kloorata vesijohdot, elvyttää kaatuneen leirirekisteriohjelman, ruokkia lapset, noutaa vaimon repun, korjata niittipyssyn ja lämmittää saunan, mutta oletko koskaan kuullut hänen puhuvan? Pariutuu usein Emännys tomerensiksen kanssa. Sanonta: Annas kun katson sitä moottoria/kaasupoltinta/tietokonetta. Tuntomerkit: Hennes & Mauritzin valikoimasta riippuen spagettiolkain-, niskalenkki- tai tuubitoppi. Pastelliset Crocsit, mikroshortsit tai farkkuhame. Vaatetus säilyy samantyyppisenä säästä riippumatta. Levinneisyys: Bongattavissa oman teltan ja kahvilan välimaastosta. Liian nuori johtajakahvilaan, joten iltaisin pitää hovia teltassaan karkkipapereiden ja tyhjien limupullojen keskellä. Käyttäytyminen: Iäkkäämpien seurassa jopa veltto, muuten kikatteleva, joskus syvällinenkin. On sudareiden superidoli ja pärjää lasten kanssa erinomaisesti, kunhan vanhempi johtaja ei höngi niskaan. Nasaaliääni, joka läpäisee paksuimmankin telttakankaan. Vastakkaisen sukupuolen läheisyydessä päästelee tahtomattaankin kimeitä kutsuhuutoja. Vahvasti laumaeläin. Sanonta: No daa vittu lol! Tuntomerkit: Hirvi 78-leirin teepaita, kuusitoista Lapin-reissua nähneet vaellussandaalit ja alati mukana kulkeva retkituoli. Levinneisyys: Tapaa varmimmin istumasta varastoteltan edestä. Aikoinaan on ennättänyt kiertää kaikki mahdolliset leiripestit (minkä tietää myös jokainen Konkarixin tielle osunut). Käyttäytyminen: Lupsakka asenne, ei hötkyile turhia. Myöskin partioleireillä esiintyvä alalajike Konkarix ärjytix on tunnetumpi syvistä kurkkuäänistä ja erityisesti nuorempiin poikasiin kohdistuvasta kulmienkurtistelusta. Sanonnat: Muistattehan pojat silloinkin... (Tähän Rymyyn ei todellakaan mahdu koko tarinaa.) 12
Super super Rambo tartsanus Äijjä fennica Tuntomerkit: Leirintekijöiden nimilistasta löytyy enemmän Super Superin tuttuja kuin oman lippukunnan savusta. Omistaa useamman leiripaidan, jotta käytössä olisi joka päivä puhdas. Sekoitetaan usein amerikkalaisperäiseen Tupuhupulupu-rotuun. Levinneisyys: Ei vakituista pesintäpaikkaa, liikkuu reippaasti kokouksesta ja tapaamisesta toiseen. Talvehtii Töölönkatu 55:ssä. Käyttäytyminen: Päivällä puhuu luottamusta uhkuen partiosta VIPvieraille tai nuoremmille partiolaisille. Illalla puhuu tulisesti partion ongelmista kavereidensa kanssa. Sanonnat: Mitä tahansa, kunhan tarpeeksi usein toistetaan sanoja SP, ohjelmauudistus, elämykset ja seikkailut. Tuntomerkit: Verkkaria, maastokuosia, lenkkaria sitä, mitä yksilön emo on rinkkaan pakannut ja mitä yksilö itse kehtaa sieltä esiin kaivaa. Vyöllä roikkuvan puukon koko kasvaa Rambo tartsanuksen varttuessa. Levinneisyys: Karttaa suuria aukioita, viihtyy paremmin puskissa, ojissa ja lätäköissä. Käyttäytyminen: Leiriarjessa elää kuin Vaahteramäen Eemelin ja Jaska Jokusen risteytys, mutta repäisee kiperällä haikilla maiharitakkinsa auki ja paljastaa sisäisen MacGyverinsä. Kun Rambo Tartsanus kaivaa taskustaan isän Jenkeistä tuoman kaasukeittimen ja jatkosodan aikaisen hätämuonapaketin, saattaa Pissis Lissuskin nähdä hänet uusin silmin. Sanonnat: No ei tää nyt ollut vielä mitään, oon ollu paljon pahemmissakin paikoissa. Tuntomerkit: Työhanskat ja turvakengät raksaleirin alusta purkuleirin loppuun. Kuluneita bändi- tai mainospaitoja, hellesäällä ei niitäkään. Pitkälle jalostetut yksilöt tatuoivat lippukuntansa logon ihoonsa. Levinneisyys: Pysyttelee mahdollisimman kaukana perheleiristä ja toimistohommista. Havainnot useimmiten rekan tai pienemmän moottoriajoneuvon ohjaamosta. Pyrkii koskettelemaan leirin suurimpia ja kovaäänisimpiä koneita. Käyttäytyminen: Saattaa olla oman heimonsa piirissä oikea sutkauttelija, mutta kommunikoi vieraampien lajien kanssa lähinnä urahtelemalla. Jollei olisi partiossa, viettäisi tämänkin viikonlopun tallinnalaisella terassilla Suomi-paita päällä. Sanonnat: Höhhöö! Ynggh! Urah urah! Esiintyvyystaulukko Merkitse tähän taulukkoon kunkin lajin esiintyvyys Kilkkeellä. Emännys tomerensis: Fixis insinörttix: Pissis lissus: Konkarix sympatius: Super super: Rambo tartsanus: Äijjä fennica: 13
RYMYRAATI 100 vuotta partiomuistoja RYMY VALISTAA Tämäkin partiotaito pitäisi jo osata Mitä olet oppinut partioleireillä? 1920-luku Saara Nevanlinna, 92, Helsingin Oravat Opin, että täytyy olla aina hyvällä tuulella ja rakastaa luontoa. Opin myös, että on korkeampi voima, joka ohjaa kaikkea. Leireiltä sai pohjan elämään. 1930-luku Lassi Westerling, 85 vuotta, Töölön Siniset (Helsinki) sekä Kelovartijat (Espoo) Leireillä syötiin esimerkiksi lihaa, makkaraa ja leipää sekä keittoja, tietysti myös pannukakkuja tai räiskäleitä. Neljän kilometrin päästä haettiin talosta maitoa kärryillä. Ruoat säilytettiin leirin alussa kunnostetussa maakellarissa. Voi täytyi säilyttää kulhossa, sillä se saattoi juosta. 1940-luku Päkä Malmi, 77, Toimen Pojat (Helsinki) Tuohon aikaan oli ruoasta pulaa, esimerkiksi piirileirillä Lohjanjärven saaressa ei syöty juuri muuta kuin selluvelliä. Joskus saimme ruoka-apupaketteja Punaiselta Ristiltä. Kerran järjestimme näyttävän mielenosoituksen johtajien keksihuhun takia, mutta asian todenperäisyys ei silti selvinnyt. 1950-luku Arja Rinkamo, 64 vuotta, Karimo (Rauma) Pakollinen leirivaruste oli jokaisella oma voipurkki ja sokeripurkki. Leirillä kaivettiin kylmäkuoppa, jonne nimellä varustetut voipurkit asetettiin. Muuten ruoka oli tuon ajan suomalaista perusruokaa: puuroa, perunaa, keittoja. Maitoa ja perunoita haettiin maitokärryillä läheisestä maalaistalosta. Leipänä meillä oli ainoastaan näkkileipää. Ruoka valmistettiin veturilla, joka oli itse rakennettu tiilestä muurattu hella savuhormeineen. Näin toimit kohdatessasi maa-ampiaispesän Liikkumalla rauhallisesti vältät ampiaisen kivuliaan pistoksen. 1970-luku Jussi Jupo Lares, 44, Lauritsalan Siniveljet (Lappeenranta) Karelia-leirillä käytiin mm. melomassa, rakennettiin sähkömoottori, opeteltiin kansantansseja, radiosuunnistusta ja erätaitoja, valmistimme jopa kuusenkerkkäteetä. 1980-luku Jussi Salminen, 31, Kalevan Karhut (Tampere) Olen oppinut leireillä puukon käytön ja vuolemisen. Kantapään kauttahan nekin oppi arvet ovat vielä jäljellä. Vuolemista harjoiteltiin leireillä paljon. Teksti ja kuvat: Tuuli Seppälä 1. Leirialueelta saattaa löytyä maa-ampiaispesiä, jolloin valppaan partiolaisen on hyvä tarttua toimeen. 2. Maa-ampiaispesän löytyessä on itsehillintä mitä arvokkain ominaisuus, eikä sinun tule missään tilanteessa huitoa heikkopäisen tavoin. 3. Löydöstä tulee ilmoittaa aikailematta alaleirin toimistolle tahi turvalle. Tällöin pesä saadaan asianmukaisesti merkittyä ja se voidaan hävittää vähin äänin öiseen aikaan. Tästä toimenpiteestä saattaa aiheutua meluhaittaa nukkujien kiusaksi. 4. Mukana tulisi kuljettaa kyypakkausta, jotta se olisi tarpeen vaatiessa saatavilla. Pistos olisi hyvä näyttää viipyilemättä ensiavussa, josta saa myös opastusta jatkohoidosta. 1990-luku Mikko Silli Sillander, 27, Vaasan Metsäveikot Opin paljon käytännön taitoja: työkalujen käyttöä, melomisen, maauunin ja tuliporan teon sekä sen, miten tehdään kakku pesuvadissa. Opin myös huolehtimaan omista tarvikkeistani ja pitämään ne puhtaina ja kuivina. KÄPYJÄ SELÄN ALLA 2000-luku Matias Jääskeläinen, 16, Muuratpartio (Muurame) ja Kortepartio (Jyväskylä) Olen saanut kavereita ja oppinut tutustumaan toisiin. Leireillä tehdään paljon yhteistyötä. Lisäksi pieniä perustaitoja on oppinut paljon. Trangian käyttö saattaisi olla yksi juuri leirillä harjoitelluista. 2010-luku Otso Sirkiä, 1,5 vuotta, äidin mukaan tuleva lippukunta Kätkän Kävijät (Kittilä) (äiti Kaisa Sirkiä auttoi vastaamisessa) Leireillä oppii esimerkiksi vuolemaan kiehisiä, pystyttämään teltan ja pakkaamaan omat tavarat. 14 Matteus Pentti
Oona (15) luonnehtii Anssin (15) olevan heidän suhteensa neiti. PARTIOPERHESUHTEITA Sekopäisyys yhdistää Anssi Tukiainen Espoon Kaukakuuteista ja Oona Heiska Oravanmarjoista, Kauniaisista, hankkivat itselleen leiriheilan jo hyvissä ajoin ennen Kilkettä. Teksti: Mira Penttilä Kuva: Jaakko Roppola Oona Me tavattiin ensimmäisen kerran Pä- Pan järjestämällä Routa 2009 -samoajaleirillä. Juteltiin ihan satunnaisesti, eikä pidetty yhteyttä leirin jälkeen. Seuraavan kerran nähtiin sitten Väiski-09:llä, minkä jälkeen alettiin pitää yhteyttä. Ei me pahemmin hengailtu keskenämme, kunnes 2,5 kuukautta sitten tuli puheeksi, että tässä taitaa olla kyse jostain muusta kuin kaveruudesta. Aloite oli tavallaan yhteinen. Olin vartioni kanssa retkellä, ja Anssi tuli samaan paikkaan meidän kanssa. Me ollaan molemmat sekopäitä. Mutta se taitaa olla yleistä partiopiireissä. Partiokaveripiirit on yhteiset ja siellä tieto meidän seurustelusta levisi melko nopeasti. Anssin kanssa ei ole ikinä tylsää. Se on myös sellainen eräjorma. Tänne tullessa Anssilla oli jopa enemmän tavaraa kuin mulla ja mä oon sentään tyttö. Partiossa Anssin huonoja puolia on liiallinen eräjormuus. Kaikki on tehtävä itse, eikä apu kelpaa. Yleisellä tasolla taas Anssilla on liikaa treenejä, joiden takia ei ehditä nähdä niin usein. Molemmilla on paljon kiireitä. Mutta täällä ollaan onneksi viereisissä savuissa. Anssi Väiski-09:llä ei oikeastaan juteltu alkuun, mutta sitten meille alkoi muodostua marttakerho, missä Oonakin oli mukana. Leirin jälkeen juteltiin mesessä, Facebookissa ja tosi satunnaisesti tekstailtiin. Kerran sitten, kun oltiin samassa paikassa retkellä, kysyin Oonalta, että haluaako se tulla mun kanssa kupolitelttaan nukkumaan, kun en halunnut nukkua yksin. Ja siitä se sitten lähti. Se, että molemmat on partiossa, helpottaa huomattavasti. Ymmärtää, miksi toinen haluaa lähteä viikonlopuiksi metsään, eikä outo partiohuumori kummastuta. Mä olen meistä se seko- Anssin kanssa ei ole ikinä tylsää. Oona päisempi, mutta ei Oona kovin kaukana perässä tule. Mä olin eronnut melko pitkästä suhteesta pari kuukautta ennen Oonan ja mun seurustelun alkamista, joten pidin matalaa profiilia asian suhteen. Jätkäkavereille tosin kerroin, mutta tyttöjen seurassa pidin varani. Vaikka kyllähän sain kuulla kuittailua asiasta. Oona hymyilee aina. Mua ärsyttää, jos joku on koko ajan möksmöks. Oona ei myöskään estele, jos saan idean lähteä juoksemaan alasti pitkin metsää. Huonoja puolia ei oikeastaan ole, paitsi ehkä se, että Oona asuu Kauniaisissa. Kaveri kertoo Oonan tunnen siten, että se on mun kaverin entinen vartiolainen. Anssin taas leireiltä ja EPT:n (Espoon Partiotuen) jutuista. Näin Oonaa ja Anssia tosi paljon yhdessä raksan aikana ja kyselin kaverilta, että onko niillä jotain. Oli aika yllättävää, että ne seurustelee. Kun en tuntenut Oonaa vielä kovinkaan hyvin, niin se oli mun mielestä sellanen hiljainen ja Anssi taas on aina äänessä. Sellanen showmies. Yhteistä niillä on ehkä se, että molemmat on tosi vilpittömiä ja söpöjä. Tahdonvoimaa riittää, eikä kumpikaan luovuta helpolla. Huonoja puolia ei ole, paitsi ehkä se, että Oona asuu Kauniaisissa. Anssi 15
16
HENKILÖKUVA Nepalista Kilkkeelle matkannut Sujit Maharjan, 23, aikoo viedä kotimaahansa tuliaisiksi kokemuksia suurleirin tekemisestä. Teksti: Annika Santalahti Kuva: Johanna Skarp Ensivaikutelma hiljaisesta ja ujosta nepalilaismiehestä kumoutuu täysin tavatessamme Sujitin. Herra puhuu paljon, hymyilee jatkuvasti ja uskaltautuu revittelemään valokuvia otettaessa. Suomen Partiolaiset on 80-luvulta lähtien tehnyt kehitysyhteistyötä Senegalin, Nepalin ja Sambian kanssa. Toissa vuonna aloitettiin suurempi hanke, jonka tuloksena suomalaisryhmä matkusti keväällä 2010 Nepaliin ja vastavuoroisesti Kilkkeelle saapui kuuden hengen ryhmä nepalilaisia partiolaisia. Nepalilaiset saapuivat Suomeen noin viikkoa ennen leirin alkua. Keväällä Nepalissa vierailleet suomalaiset ottivat matkalaiset vastaan, ja kiertoajeluja tehtiin muun muassa Helsingissä, Turussa ja Tampereella. Sujit kuuli ensimmäistä kertaa Kilkkeestä partiopestinsä kautta viime vuonna. Hän työskentelee kansainvälisen viestinnän puolella omassa partiojärjestössään ja pääsi tätä kautta mukaan leirille. Nepalissa järjestettiin ennen Kilkettä suuri valintatilaisuus, jossa testattiin hakijoiden kielellisiä kykyjä ja älykkyyttä. Hakijoilta edellytettiin muun muassa riittävää kielitaitoa, kokemusta kansainvälisestä partiotoiminnasta ja palavaa intoa päästä mukaan reissuun. Ryhmän neljä jäsentä varmistivat paikkansa testien kautta, mutta Sujit ja ryhmän johtaja loikkasivat mukaan suoraan sisäpiiristä. Partiojärjestömme Nepalissa haluaa ryhmän jäsenten edustavan maamme eri alueita. Valinta oli huolellinen ja hakijoita oli paljon. Nepalissa partiolaisia on noin 41 000, ja toiminta on paikoitellen hyvinkin erilaista kuin Suomessa. Sujit kertoo, että nepalilainen partio on edelleen sidoksissa koulujärjestelmään, mutta perinteiset partiotaidot pyritään opettamaan lapsille myös käytännössä. Hän haluaisi partion olevan enemmän toiminnallista ja mainitseekin, että nepalilaisen partio haaste tulevaisuudessa on toiminnan monipuolistaminen ja levittäminen. Suomessa partiota toteutetaan vapaammin. Leirilläkin lapset saavat kulkea kuten huvittaa ilman jatkuvaa valvontaa. Vapaus täällä on ihmeellistä. Nepalissa ollaan ensimmäistä kertaa 24 vuoteen järjestämässä kansainvälistä partioleiriä, jonne odotetaan yli viittä tuhatta osallistujaa. Kilkkeellä Sujit pitää silmänsä ja korvansa auki ja imee vaikutteita kotiin vietäväksi. Päteviä johtajia tarvitaan ja Suomi on hänen mielestään oiva paikka oppia loistavasta partiotoiminnasta. Monet asiat ovat hämmästyttäneet vierastamme. Sujit kertoo innokkasti suomalaisesta ruuasta ja luonnosta. Ruokailuajat ovat tuntuneet oudoilta, sillä Suomessa kuulemma syödään usein ja todella aikaisin. Nepalilaiset ovat myös hämmästelleet aurinkoa, joka näyttää laskemisen merkkejä vasta puolenyön jälkeen. Sujit paljastaa, ettei hänellä ollut realistisia odotuksia matkasta, mutta hän tiesi Suomen olevan aivan toista luokkaa Nepaliin verrattuna. Suomalaiset olivat aiemmin kertoneet säästä ja Suomen kesästä. Alle 15 celsiusasteen lämpötila pelotti, mutta tällä hetkellä olot ovat lämpötilan suhteen kuin kotona, mikä tekee sopeutumisesta helpompaa. Suomessa on ihanan hiljaista ja rauhallista. Ihmiset ovat ystävällisiä ja ruoka on todella erilaista kuin kotona. Nepalissa valmistamme samoista aineksista hyvin erilaisia ruokia, mutta Suomessa peruna näyttää aina olevan perunaa. Karjalanpiirakat ovat kuitenkin hyviä. Partion perusteet ovat Sujitin mukaan niin Suomessa kuin Nepalissakin samat, mutta erot näkyvät toiminnan toteuttamisessa. Suomessa luonto on partiolaisten koti ja mahdollistaa vapaan eräilyn ja Nepalissa järjestettiin ennen Kilkettä suuri valintatilaisuus, jossa testattiin hakijoiden kielellisiä kykyjä ja älykkyyttä. retkeilyn, mutta Nepalissa se on toisinaan toimintaa rajoittava tekijä. Saattaa olla vaarallista lähteä retkelle kaupungin ulkopuolelle ilman osaavan partiojohtajan valvontaa, kertoo Sujit. Hän mainitsee, että Suomessa partio esiintyy toiminnallisempana ja tekevämpänä, sillä edellytykset ovat paremmat. Nepalilaiseen partioon hän toivoisikin enemmän ulkoilua ja fyysistä tekemistä. Yhdessä ryhmänsä kanssa Sujit on päässyt tutustumaan omaan savuunsa ja tähän asti vastaanotto on ollut lämmin. Apua saa aina ja juttukavereita riittää. Ryhmäläiset ovat myös oppineet jo muutaman sanan suomea. A Scouting Affinity with Nepal Text: Debbie Dryland Finland s wider contribution to scouting has been to forge close links with Scouts in other countries, in particular, through three projects in partnership with the Scout Associations in Senegal, Zambia and Nepal. The aim of these projects is to support the growth of Scouting in those countries as well as to make it possible for young people to gain access to the international community. The Finnish Scout Association s sponsorship of six Nepalese scouts at Kilke offers us the chance to learn more about scouting in Nepal. For example, did you know that there are 41,000 scouts in Nepal, that they also have close links with scouts in the Philippines or that there are plans for an international camp of their own in 2011? Sujit Maharjan, 23, is the oldest of the Nepalese Rover scouts at Kilke. His home is in Kathmandu, Nepal s capital city, and he works at the country s Scout headquarters. Sujit explained to Rymy how he is keen to see the organisation becoming more active in Nepal by learning about scouting in other countries. Thrilled at being a part of Kilke, Sujit is hoping to take home valuable ideas about the structure and organisation of this big event that can be put to use in Nepal to ensure that their first Jamboree in 24 years will be as big a success. Already Sujit has taken note of the running of the sub camp kitchens, and is very excited by the variety of the menus, and the programme zones and activities on offer. Usually, we do not have this much to choose from, he told Rymy, adding that a typical meal at a Nepalese scout camp would consist of rice or potatoes and dahl, which is made from lentils. Sujit is looking forward to what he and his fellow scouts can take back to Nepal for the benefit of their boys and girls. Helped by the Finnish scouts partnership project and by building on their experiences at Kilke, Sujit hopes that Nepalese scouting will soon become an international gateway through which we all might travel one day! What pops into your mind? KILKE New experiences and ideas SCOUTING Outing FINLAND Enormous, developed, nice and quiet SUB CAMP Friendly, polite and helpful OPENING CEREMONY Huge, lots of fun 17
PARTIOILMIÖ Kun Liisa rakastuu Leenaan Arviolta 5 15 prosenttia väestöstä kuuluu johonkin seksuaalivähemmistöön. Sadan hengen lippukunnasta löytynee siis ainakin joku seksuaali- tai sukupuolivähemmistöön kuuluva. Onko partio heille kaapin paikka? Teksti ja valokuva: Rosa Heikkinen Kuvitus: Jussi Peso Ei ainakaan Anders Huldénille, Seksuaalinen tasavertaisuus ry:n eli Setan nuorisotyön koordinaattorille. Omassa lippukunnassaan, turkulaisessa KFUM:s Scouter Kamraternassa, Anders ei ole koskaan joutunut syrjityksi homoutensa takia. Olen ehkä onnekas, kaikkialla ei välttämättä olla yhtä avoimia, Anders sanoo. 70 000 jäsenen järjestössä syrjintää esiintyy väistämättäkin, mutta Huldénin mielestä partiolaisten katseet ovat avartuneet viime vuosikymmeninä paljon siinä missä muidenkin suomalaisten. Toisin on esimerkiksi Amerikassa, jossa homojen on edelleen vaikea päästä mukaan partiotoimintaan. Jos partiossa joutuu syrjityksi tai kiusatuksi, pitäisi Andersin mielestä kääntyä esimerkiksi lähijohtajan tai lippukunnanjohtajan puoleen. Myös Setalta tai sen jäsenjärjestöiltä voi saada vaikeissa tilanteissa neuvoja. Andersin mukaan on olennaista, että seksuaalinen yhdenvertaisuus on esillä myös partiossa, jotta esimerkiksi syrjinnältä voidaan välttyä. Seksuaalisen suuntautumisen ja sukupuolen moninaisuudesta puhuminen partiossa olisi tärkeää ja myös luontevaa, sillä nämä asiat koskettavat kaikkia. Maailma, jossa partiolainen elää, ei ole mustavalkoinen, ja sen takia on luontevaa, että kaikista väreistä partiossa myös voidaan puhua. Hän arvelee, että asian käsittelyä pidetään sopimattomana, koska seksuaalisuuden mielletään liittyvän vain seksiin. Kyse on kuitenkin ihmisoikeuksien vaalimisesta. Andersin mielestä kannattaisi puhua myös sukupuolesta yleensä, sillä kaikki ihmiset eivät tule toimeen perinteisessä naisen tai miehen roolissa. Tyttöjä ei panna automaattisesti keittiöön eikä poikia halkoja hakkaamaan, vaikka pinnan alla sukupuoliroolit saattavatkin vaikuttaa. Partiossa ollaan sukupuoliroolien suhteen melko edistyksellisiä. Poikatytöt ovat kuitenkin yleensä hyväksytympiä kuin tyttömäiset pojat, Anders arvelee. Ruotsissa partiolaiset ovat useana vuonna osallistuneet seksuaalista tasa-arvoa puolustavaan Pride-kulkueeseen, eikä Anders näe syytä, mikseivät suomalaiset partiolaiset voisi tehdä samoin. On kaikkien partiolaisten tehtävä edistää yhdenvertaisuuden toteutumista. Antti Huldén ei tekisi tytöistä automaattisesti muonittajia. Viikonloppuna seksuaalisuuteen ja sukupuolisuuteen liittyvistä asioista voi käydä keskustelemassa Setan kojulla Global Development Villagessa, joka sijaitsee Kilkkeen suoralla Pressiklubia vastapäätä. 18
Kelpaanhan, rakkaani? Vitsi, se on hankala ihminen. Partio on avoin kaikille, mutta suvaitsemmeko myös vaikeita luonteenpiirteitä? Teksti: Niina Partanen Rymyn tekemään kyselyyn vastasi 19 ihmistä, joista 15 on joutunut tekemisiin hankalan ihmisen kanssa. Hankalimmiksi luonteenpiirteiksi osoittautuivat joustamattomuus ja päällepäsmäröinti. Muita esille tulleita hankalia piirteitä olivat epäpartiomaisuus, itsekeskeisyys, vastuunpakoilu, arvaamattomuus ja lyhyt pinna. Partiolaiset näyttäisivät suvaitsevan myös hankalia ihmisiä, sillä suurin osa vastaajista kertoi pyrkivänsä tulemaan toimeen heidän kanssaan. Avointa vastustusta tai suoranaista savustusta ei myöntänyt yksikään. Ne, joilla ei ole kokemusta hankalista ihmisistä, toimisivat kyseisessä tilanteessa radikaaleimmin. He kertoivat vastustavansa avoimesti tai pyrkivänsä eroon koko ihmisestä. Vaikka suurin osa vastaajista pyrkii tulemaan toimeen hankalienkien ihmisten kanssa, näyttää siltä, että partiossa heistä ei yleisesti pidetä. Vain muutama vastaaja piti hankalia ihmisiä partioyhteisössä keskivertoa pidetympinä. Suurin osa vastaajista oli sitä mieltä, että hankalat ihmiset ovat keskivertoa epäsuositumpia. Mistä siis tietää, että joku ei pidä jostakusta ihmisestä, vaan yrittää vain tulla toimeen hänen kanssaan? Partiossakin lienee sitä kuuluisaa ja erittäin suosittua selän takana puhumista. Sisukololta suurleirille Kunnolliset kulkuväylät mahdollistavat leirialueella liikkumisen niin jalan, potkulaudalla kuin pyörätuolillakin. Teksti: Oona Kantele Ruskeasuon koululle on kokoontunut nelihenkinen seikkailijaryhmä koristelemaan posliinimukeja ja -lautasia. Siniritarien Vauhtiraidat -ryhmäläisistä Siiri ja Vili maalaavat avustajiensa tukemana, Julia ja Kalle pärjäävät omin avuin. Siiri ja Vili ovat olleet mukana partiossa jo jonkin aikaa, Julia on vasta aloittanut ja Kalle on jo vanha konkari. Siniritarit on sisulippukunta. Suomessa on sisupartiolaisia noin 450. Sisut ovat partiolaisia, joilla on liikunta-, aisti- tai kehitysvamma. Kilkkeellä Siniritarit majoittuu samaan savuun heille jo ennestään tuttujen Ilvesveikkojen ja Töölön Tähystäjien kanssa. Ystävät ja yhdessäolo ovat leirillä asioista kaikkein tärkeimpiä. Kalle on osallistunut suurleireille aiemminkin. Aihkilla palvelutehtävässä toimiminen oli mukavaa, ja Tarukselta mieleen ovat jääneet lähinnä leirillä vallinneet äärimmäiset sääolot. Vauhtiraidat osallistuvat ainoastaan suurleireille, joilla liikkumismahdollisuudet ovat riittävät. Kallen mukaan hienointa suurleireillä on tunnelma, joka välittyy erityisen vahvasti koko leirin yhteisten tapahtumien aikana. Kilkkeen suhteen ei sen kummempia odotuksia ole. Todennäköisesti Tarusta vetisempää ei tule, Kalle toteaa. Retkistä ei kuitenkaan vielä ole saatu tarpeeksi: Julia toivoisi lisää kaupunkiretkiä, esimerkiksi Korkeasaareen. Kalle taas haluaisi päästä pois kaupungista ja mennä metsään. Onneksi Kilke kutsui kohti korpea, pois hohkaavasta asvalttiviidakosta. Mikä luonteenpiirre tekee henkilöstä hankalan? 25 % joustamattomuus 28 % päällepäsmäröinti 19 % muutosvastarintaisuus 6 % joku muu epäpartiomaisuus, itsekeskeisyys, vastuunpakoilu, arvaamattomuus, lyhyt pinna 9 % ylimielisyys 13 % negatiivisuus Vamma ei ole este Näkövammainenkin voi vuolla puukolla, jos vain auttavia käsiä on tarpeeksi. Teksti: Oona Kantele Kilkkeellä sisupartiolaisten erityisjärjestelyistä vastaa sisutiimi. Osa sisuista majoittuu lippukuntansa savussa, osa Kalevassa sisujen omassa savussa. Sisusavun sijainti on valittu huolella siten, että ensiapu, inva-wc:t, kahvila ja muut palvelut ovat lähellä. Telttojen valintaan on myös kiinnitetty huomiota: esimerkiksi hankalia ja ahtaita Nigereitä ei käytetä. Teltat on pystytetty väljästi, jotta pelastustiet pysyvät avoinna ja maasto on esteetön. Yhteisen savun ensisijainen tarkoitus ei ole kerätä sisupartiolaisia yhteen, vaan tarjota erityisjärjestelyjä ja siten mahdollistaa leirille osallistuminen, toteaa Kilkkeen sisumestari Tatja Ikonen. Sisupartiolaiset tekevät samaa ohjelmaa kuin muutkin leiriläiset, mutta soveltaen. Siirtymisiin kuluu usein paljon aikaa, ja ne ovat hankalia, joten toisinaan ohjelma tuodaan savuun tai leiriläisille järjestetään kuljetuksia ohjelmalaaksoihin. Sisut eivät ole yhtenäinen ryhmä. Samassa savussa asuu niin aisti-, liikunta- kuin kehitysvammaisiakin. Ohjelmaa ei voida siis soveltaa vain yhdellä tavalla, vaan sitä pyritään räätälöimään yksilöllisesti. Tatja painottaa, että sisupartiolaiset tarvitsevat usein enemmän ohjeistusta ja auttavia käsiä, mutta partiotaitojen harjoittelulle vamma ei ole este. Sisupartiolaiset ovat aisti-, liikunta- tai kehitysvammaisia partiolaisia. Sisupartio on toimintaa, jossa partio-ohjelmaa sovelletaan kunkin omien kykyjen mukaan. 19
LÄÄKÄRI, MUTAKAKUSSANI ON HYTTYNEN! REPORTAASI Kilkkeen leirisairaanhoito on varautunut pahimpaan, mutta ensiapupisteillä on ollut rauhallista. Toimittajallekin tarjoiltiin veren ja suolenpätkien sijasta kahvia ja kakkua. Toimittaja Niina Partanen Kuvat Mikko Ylivakeri Torstai 29.7. kello 11.50. Leirisairaalan alueella puhaltaa vilvoittava tuuli. Osa ensiapuhenkilökunnasta näyttää luopuneen tutuista, punaisista liiveistään. En ihmettele yhtään. Aurinko porottaa kirkkaalta taivaalta ja istuskelemme kuvaajan kanssa vastaanoton lähistöllä. Tunnelma on miellyttävän rauhallinen. Ihmiset puhuvat hiljaisella äänellä, eikä muun leirin meteli kantaudu tänne asti. Potilaita näyttää olevan vähänlaisesti, eikä lääkärisarjoista tutusta käytävillä juoksentelusta näy merkkiäkään. Kilke-leirillä on yli 10 000 ihmistä. Täällä on pakko tapahtua jotain järisyttävää. Päätin lähteä ottamaan siitä selvää leirisairaalalle. Nopeasti minulle selviää, että en tule pääsemään lähellekään verta ja suolenpätkiä paitsi potilaana. Potilaiden yksityisyyden suoja estää minua ja kuvaajaa pääsemästä seuraamaan leirisairaalan arkea. Hyvän hengen leirisairaala Ritva Mussukka Nurmilo Tampereen Kotkista (Häme) toimii leirisairaalassa lääkintäpäällikkönä. Mussukka ei koe raskaana sitä, että hän on leirillä samoissa hommissa kuin siviilissä. Hän näkee rikkautena sen, että voi antaa oman ammattitaitonsa partion hyväksi. Mussukka kertoo, että erona edellisiin suurleireihin Kilkkeen leirisairaala on nyt fyysisesti teltta, eikä pelkästään pressusta rakennetut seinät. Tosin havaitsen, että myös tänne on rakennettu pressuseinämiä. Syynä lienee hillitön helle. Puolijoukkueteltta käy saunasta. Leirin ensiapua on uudistettu onnistuneesti. Kun Taruksella kahden ensimmäisen päivän aikana ensiapukäyntejä oli tuhat, Kilkkeellä sama luku on vain 100. Tosin täytyy ottaa huomioon Taruksen sade, joka työllisti savujen aikuisia kiitettävästi, Mussukka muistuttaa. Mussukka kiittää myös Kilkkeellä toimivaa lääkinnän omaa keittiötiimiä, jota esimerkiksi Taruksella heillä ei ollut, vaan lääkintä joutui itse tekemään ruokansa. Leirisairaalan henkilökunnan kesken vallitsee hyvä henki. Onko työskentely sitten erilaista partioleirillä kuin siviilissä? Vastaus ilmennee puhelustani leirisairaalaan. Toimittaja: Olikohan Maria Vähätalo tavattavissa? Vastaanotto: Kuka? Joku leiriläinen? Toimittaja: Ei kun se on lääkintäkymppinä siellä. Vastaanotto: Hetkinen... Kuka on Maria Vähätalo? Ääni taustalta: Se on Turska! Kuinka usein sairaalaan voi soittaa ja pyytää Turskaa puhelimeen? Maria Turska Vähätalo Ikaalisten Korpi-kotkista (Häme) toimii siviilissä sairaanhoitajana. Hän lähti pestiin Mussukan pyytämänä. Ensimmäinen Kilkkeen leiripäivä oli Turskan mukaan sairaalassa kiireinen. Savujen ensiapulaukut olivat vielä muiden tavaroiden joukossa piilossa, ja ihmisille tuntui olevan epäselvää, pitäisikö yhtä laastaria tulla laitattamaan leirisairaalaan. Lisäksi tiedotus siitä, mihin loukkaantuneet tulisi ohjata, oli ollut huonoa. Turska kertoo, että aivan kaikkiin kriisitilanteisiin on varauduttu. Leirillä on kaksi päivystävää ambulanssia. Lisäksi yhteistyötä tehdään Hämeenlinnan pelastuslaitoksen kanssa. Leirillä on myös jonkun verran ammattitaitoista reserviä, joka on hälytettävissä apuun, mikäli jotain akuuttia tarvetta ilmenee. Leirillä panostetaan kuitenkin ennaltaehkäisevään työhön. Erityisesti huolehditaan siitä, että savuilla on hyvät kontaktit ensiapuun, ja heitä tiedotetaan asioista hyvin. Leirisairaalalta ei irtoa enempää tietoa. Päätän siirtyä lähemmäs ruohonjuurta. Turska antaa ohjeita leirisairaalavierailuihin: Jos savussa todetaan, että taidot tai tarvikkeet eivät riitä loukkaantuneen tai sairastuneen hoitoon, voidaan ensin kääntyä kyläsairaanhoidon tai ensiapupisteen puoleen. He ohjaavat leirisairaalaan, mikäli tilanne sitä vaatii. Suuntaan siis ensiapupisteelle. Parempi kuin Punainen Risti Kello 13.50 Pohjoisella ensiapupisteellä. Vuorossa: Kirsi Jylänki Pohjan Ilveksestä (PP). Siviiliammatti: sairaanhoitaja. Merja Hietanen Pirkkalan Pirkoista (Häme). Siviiliammatti: lääkäri. Maria Alanne Rusko Maunun Partiosta (L-SP). Siviiliammatti: lääkäri. Kati Koikalainen Ilves Partiosta (Häme). Siviiliammatti lähihoitaja. Ensiapupisteellä on rauhallista. Henkilökunta istuskelee ambulanssin varjossa ja rupattelee iloisesti. Sukellan kuvaajan kanssa mukaan joukkoon. Pisteellä työskennellään kolmessa vuorossa. Yöaikaan paikalla on kaksi henkilöä, jotka voi herättää, mikäli jotain sattuu. Vapaa-ajallaan voi jeesata muualla, jos jaksaa, Kirsi toteaa. Hän kertoo miettineensä Kilke-pestiä valitessaan, haluaako hän tehdä leirillä omaa työtään. Mutta työ on kuitenkin hyvin erilaista. Hän sanoo pitävänsä täällä vallitsevasta me-hengestä. Siitä, että töitä tehdään yhdessä. Hänen mielestään leirilääkinnässä toimiminen vain rikastuttaa omaa työtä. Kyläsairaanhoitoa kiitellään vuolaasti. Katin Kuinka usein oikeaan sairaalaan soittaja voi pyytää puhelimeen Turskaa? Leirin ensiavussa toimii yli 70 henkilöä. Leirisairaalan lisäksi on kaksi ensiapupistettä, eteläinen ja pohjoinen. Uutuutena Kilkeellä on otettu käyttöön kyläsairaanhoitoparit, jotka kiertävät alaleireissä päivisin. Ainakin toinen henkilöistä on ammattilainen. Lisäksi laaksoissa ja haikilla on käytössä ensiapuhenkilöstöä tarpeen mukaan. Savuissa on olemassa tietty ensiapuvarustus. Leiriläisiä opastetaan hoitamaan itse pieniä vammoja. 20