TE- tukemassa osatyökykyisiä monialaisessa yhteistyöverkostossa Juha Kouvo Kaakkois-Suomen työ- ja elinkeinotoimisto OTE-seminaari 11.12.2017, Kuusankoski
JOS Työttömyys alenee 1 % työllisyys lisääntyy 25.000 1 MRD EUROA julkiseen talouteen Kaikki työttömyysjaksot lyhenevät 1 päivän 26 MILJ. EUROA SÄÄSTYY / vuosi työttömyyden alentaminen on parasta säästöä TE-HALLINNON(KIN) ONNISTUMISELLA ON SUURI MERKITYS
TE-toimiston kaksi pääasiakaskuntaa Työtä tarjoavat Työtä hakevat Palveluita annetaan myötä- ja vastamäessä! Itse emme jatkossakaan tee kaikkea vaan palveluiden tuottamisessa tarvitsemme entistä enemmän kumppaneita erilaisten asiakkaiden erilaisia arpeita tyydyttämään. - saako meiltä työtä vai mikä on roolimme (vrt. en tiedä ketään, joka olisi saanut töitä työkkäristä) - mikä on työtä hakevan rooli entä työtä tarjoavan?
Muutama vuosifakta TE-toimistoista (koko maa) 700 000 työnhakijaa 570 000 avointa työpaikkaa (80 % yksit.) 100 000 yritys-/työnantaja-asiakasta = eniten käytetty julkinen yrityspalveluorganisaatio samalla se pointti joka tuotavissa myös osatyökykyisten palvelukenttään
Rakennetyöttömyyden ja TE-toimistojen henkilöstön määrän kehitys (käyrät lähemmäksi määräaikaisilla)
Kaakkois-Suomen TE-toimiston organisaatiokaavio Johtaja Juha Kouvo Johdon tuki Rahoitustiimi Rahoitusasiantunti ja Kai Greijula Työnvälitys- ja yritys Palvelujohtaja Tuija Luodelahti Osaamisen kehittämis Palvelujohtaja Tiia Piikki Tuetun työllistymisen Palvelujohtaja Jari Saarinen Työnantaja- ja yritys Palveluesimies Antero Järvinen - Asiantuntija osana seudullisia yrityspalveluja - Aloittavan yrittäjän - Rekrytointia tukevat - Muutosturva - Kansainväliset Työnvälitys Palveluesimies Annele Buddas - Alku ja asiakasohjaus - Suoraan työmarkkinoille suuntaavien asiakkaiden - Avointen työpaikkojen hankintaan ja täyttämiseen liittyvät - Työttömyysturvan asiantuntijalausunnot Osaamisen kehittäminen Palveluesimies Merja Jaatinen - Aikuisten osaamisen kehittämisen - Kotoutumis Urasuunnittelu Palveluesimies Sirpa Valtonen - Koulutus - Ammatinvalinta- ja uraohjaus - Nuorten urasuunnittelun Tuetun työllistymisen Kymenlaakso Monialainen yhteispalvelu Yksilölliset tuetun työllistymisen Palveluesimies Susanna Byckling- Koskinen - Kuntoutumisen - Työmarkkinoille työllistymisen tuki ja ohjaus - TYP-toimintamalli Tuetun työllistymisen Etelä-Karjala Monialainen yhteispalvelu Yksilölliset tuetun työllistymisen Palveluesimies Jaana Vainikka - Kuntoutumisen - Työmarkkinoille työllistymisen tuki ja ohjaus - TYP-toimintamalli
Asiointitavoista Asiakas saa palvelua verkossa, puhelimitse tai kasvokkain Monet aiemmin henkilökohtaista käyntiä vaatineet ilmoitusluontoiset asiat hoituvat verkossa tai soittamalla puhelinpalveluun Asiakkaille soitetaan TE-palveluista Aikavarauksilla vältetään turhaa jonottamista MUTTA: Asiakas saa edelleen henkilökohtaista asiantuntijaapua TE-toimistossa, jossa ovet auki klo 9-16
Palvelutarpeen arvioinnista Tavoitteena avoin keskustelu muistakin työllistymiseen mahdollisesti vaikuttavista asioista (unettomuus, päihteet, arjen hallinta ) Tarvittaessa tarkennetaan, onko työtä hakevalla jokin jatkuvaa hoitoa vaativa sairaus tai vaiva ja mitä terveyspalveluja asiakas käyttää Laajan kokonaiskuvan muodostaminen arpeesta erityisen tarpeellista, jos tai kun työttömyys pitkittyy, asiakas kieltäytyy toistuvasti palvelusta, palvelu keskeytyy tai ei tuota tulosta
Työttömät seutukunnittain lokakuussa 2017 (lokakuu 2016) Kotka-Hamina 5 436 (6 605) (-1 169) Kouvola 5 207 (5 887) (-573) Imatra 2 509 (2934) (-425) Lappeenranta 4 970 (5 787) (-817) Kaakkois-Suomi 18 229 (21 213) (-2 984) Huom. Vertaa ero Tilastokeskuksen lukuihin
Mihin käyttää työllisyysvarat? Mitä priorisoidaan? Ohjataanko käytettävissä oleva rahoitus (provosoivaksi esimerkiksi): Työllisyyden vai työttömyyden hoitoon? Työtä hakeville vai työtä tarjoaville? nuoriin vai pitkään työttömänä olleisiin? ammatillisesta koulutuksesta valmistuneisiin vai korkeasti koulutettuihin? vajaakuntoisten työllistämiseen vai maahanmuuttajien kotouttamiseen työssä? palkkatukeen yksityiselle sektorille vai palkkatukeen julkiselle sektorille vai palkkatukeen kolmannelle sektorille? tutkintoon työvoimakoulutuksen kautta vai omaehtoisen opiskelun mahdollistamiseen työttömyysturvalla? (muutos tulossa) pitkittyvän työttömyyden vai pitkään jatkuneen työttömyyden katkaisuun? Räätälöityihin urapolkuihin vai kuntien sakkomaksujen alentamiseen? yleishyödyllisten hankkeiden rahoittamiseen vai hakijan tosiasiallista työmarkkinakykyä parantaviin hankkeisiin?
TE-palveluiden lähtökohta osatyökykyisten(kin) palveluissa: Tunnistetaan ja tunnustetaan osatyökykyisten arpeiden moninaisuus Osatyökykyisille etsitään kestäviä tapoja heidän työllistymisekseen (osatyökykyisyys koskettaa lähes jokaista työuran aikana) Tavoitteena on, että osatyökykyiset eivät ole vaikeasti työllistettäviä, vaan heille tarjotaan uusia mahdollisuuksia erilaistuvilla työmarkkinoilla Osatyökykyistenkin kohdalla ensisijaisena pyrkimyksenä on päästä työstä työhön ajattelumalliin
TE-palveluiden jatkoaskeleita yhteistyössä osatyökykyisten(kin) palvelemiseksi: Työhön ohjausprosessissa omistajuus pitää olla selvästi määritelty ja prosessi johtaa työllistymiseen saakka Palveluja hallinnoivalla toimijalla oltava mahdollisuus toimia yli nykyisten hallinnollisten raja-aitojen sopimus edellyttää luottamusta toimijoiden kesken Selvitetään nykyistä syvällisemmin eri toimijoiden (yritykset ja ns. kolmas sektori mukaan lukien) mahdollisuudet osallistua uusien uotteiden tuottamiseen Kokeillaan paikallista ja alueellista yhteistyötä sopimuspohjaisesti
u s i a Mitä tavoitellaan? Organisaatiokeskeinen ajattelutapa Prosessikeskeinen ajattelutapa 1. Ongelma ihmisten asenteissa Ongelma (työ)prosesseissa 2. Arvioidaan työntekijöitä Arvioidaan prosessin sujuvuutta 3. Löytyy parempia työntekijöitä Prosessia voi parantaa 4. Teen omat työni Hoidetaan työt yhdessä 5. Osaan oman työni Ymmärrän osuuteni prosessissa 6. Korostetaan yksilösuoritusta Koko tiimillä vastuu työstä 7. Valvotaan työntekijöitä Kehitetään osaamista 8. Kuka teki virheen? Mikä teki virheen mahdolliseksi? 9. Korjataan virheitä Poistetaan virhelähteet 10 Asiantuntijat määräävät laadun Asiakas määrää laadun
Henkisen pääoman kertyminen eli muutoksen vaatima aika henkilöstön osaaminen: 3-5 vuotta tuotteiden/palvelun maine: 5-6 vuotta organisaation maine: 10-12 vuotta Kehittämisessä ei siis pärjää sprintteri ja pinnan on kehittäjällä oltava pitkä!!!
Yhteystiedot Juha Kouvo, johtaja, puh. 0295 042 099 Tuija Luodelahti, palvelujohtaja työnvälitys- ja yritys, puh. 0295 042 128 Tiia Piikki, palvelujohtaja osaamisen kehittämis, puh. 0295 042 172 Jari Saarinen, palvelujohtaja tuetun työllistymisen, puh. 0295 042 200 Sähköposti: etunimi.sukunimi@te-toimisto.fi
Kiitokset mahdollisesta mielenkiinnosta