Palvelussuhde opas opetus henkilöstön esimiehille

Palvelussuhde opas opetus henkilöstön esimiehille Perusopetus ja lukiokoulutus

Palvelussuhdeopas opetushenkilöstön esimiehille 2009 Perusopetus ja lukiokoulutus Kunnallinen työmarkkinalaitos 2009

Kunnallinen työmarkkinalaitos 1. painos ISBN 978-952-213-414-1 Helsinki 2009 Myynti: Kuntatalon julkaisumyynti www.kunnat.net/kirjakauppa Tilausnumero 3-0786 Kunnallinen työmarkkinalaitos Toinen linja 14 00530 Helsinki puh. (09) 7711 faksi (09) 701 2239 www.kuntatyönantajat.fi

Lukijalle Tämän oppaan tarkoituksena on tukea kuntien palkka- ja henkilöstöhallinnossa työskenteleviä henkilöitä peruskoulun ja lukion rehtorin ja opettajan palvelussuhdekysymyksissä. Oppaassa käsitellään muun muassa peruskoulun ja lukion opettajan oikeudellista asemaa, työaikaan ja palkkaukseen liittyviä kysymyksiä. Edellinen peruskoulun ja lukion opetushenkilöstön palvelussuhdeopas ilmestyi vuonna 2001. Opettajien kelpoisuuksia koskevaa lukua on kirjoitettu yhteistyössä Suomen Kuntaliiton lakimies Marja Lahtisen kanssa. Oppaan liitteenä on peruskoulun ja lukion opettajien palvelussuhdetta koskevaa lainsäädäntöä. Helsingissä 11. syyskuuta 2009 Vuokko Piekkala neuvottelupäällikkö

Sisällys Lukijalle 3 I OPETTAJAN KELPOISUUS 9 1 Yleistä 9 2 Kielitaitovaatimukset 9 2.1 Yleistä 9 2.2 rehtori 10 2.3 Perusopetuksen ja esiopetuksen opettaja 10 2.4 lukion opettaja 10 2.5 Kielitaidon osoittaminen 11 3 Tutkinnot 12 4 Rehtori 12 5 Luokanopettaja 13 5.1 Kasvatustieteen maisteri 13 5.2 Kasvatustieteiden kandidaatti 13 5.3 aineenopettaja 14 5.4 Pohjoismaassa suoritettu luokanopettajan tutkinto 14 5.5 Kansakoulunopettajan tutkinto ja peruskoulun luokanopettaja 15 6 Esiopetusta antava opettaja 15 6.1 luokanopettaja ja lastentarhanopettaja 15 6.2 sosiaalikasvattaja, sosiaalialan ohjaaja, sosionomi (AMK) 15 7 Aineenopettaja 16 7.1 Perusopetuksen aineenopettaja 16 7.2 lukion aineenopettaja 17 7.3 aineenopettajan opintoja vastaavat opinnot 18 7.4. Oppiaineiden erityiskysymyksiä 18 7.4.1 Äidinkieli ja kirjallisuus, kuvataide 18 7.4.2 Historia ja yhteiskuntaoppi 18 7.4.3 Terveystieto 19 7.4.4 Käsityö, kotitalous ja eräät muut oppiaineet 20 7.4.5 Uskonnon opetus 20 7.4.6 valinnainen aine 21 8 Perusopetuksen oppilaanohjaaja ja lukion opinto-ohjaaja 22 8.1 ylempi korkeakoulututkinto 22 8.2 maisterin tutkinnossa pääaineena kasvatustieteellinen oppiaine 22 8.3 ammatillisten tai yhteisten opintojen opettaja 22 9 Erityisopetus 23 9.1 yleistä 23 9.2 osa-aikainen erityisopetus 23 9.2.1 Kasvatustieteiden maisterin tutkinto pääaineena erityispedagogiikka 23 9.2.2 Muu ylempi korkeakoulututkinto 23 9.2.3 Pohjoismainen erityisopettajan koulutus 24 9.3 luokkamuotoinen erityisopetus ja esiopetus 24 9.3.1 Luokkamuotoinen erityisopetus 24 9.3.2 Esiopetus luokkamuotoisessa erityisopetuksessa 25 9.4 erityiskysymyksiä 25 4 Palvelussuhdeopas

10 Aikaisemmin saavutetut kelpoisuudet 25 11 Ulkomainen koulutus 25 12 Erivapaus 26 II OPETTAJAN OIKEUDELLINEN ASEMA 27 1 Virkasuhde vai työsopimussuhde 27 2 Palvelukseen ottaminen 28 3 Koeaika 29 4 Määräaikainen virkasuhde 29 4.1 määräaikaisuuden kesto 29 4.2 määräaikaisuuden peruste 29 4.3 Peräkkäiset määräaikaisuudet 33 4.4 määräajan ilmoittaminen 35 4.5 Korvaus perusteettomasta määräaikaisuudesta 36 5 Virkasuhteen irtisanominen 37 5.1 viranhaltijasta johtuvat irtisanomisperusteet 37 5.2 taloudelliset ja tuotannolliset irtisanomisperusteet 39 5.3 irtisanomisajat 39 6 Virkasuhteen purkaminen 40 Opettajan kelpoisuudesta III OPETTAJAN VIRKATEHTÄVÄT 41 1 Määrittely 41 2 Työnantaja päättää tehtävistä 41 3 Tehtäväsisältö 40 4 Tehtäväkuvaus 45 IV PALKKAUS 49 1 Yleistä 49 2 Tehtäväkohtainen palkka 49 2.1 Peruspalkka 50 2.1.1 Virkanimike 50 2.1.2 Tutkinto 50 2.1.3 Kelpoisuus 51 2.2 tehtävien vaativuuden vaikutus palkkaan 51 3 Henkilökohtainen lisä 52 3.1 Henkilökohtainen lisä 52 3.2 Henkilökohtaisen lisän vuosisidonnainen osa 52 4 Muu palkkaus (tehtäväkohtaisen palkan ulkopuoliset lisät) 56 4.1 Kehitysaluelisä 56 4.2 syrjäseutulisä 56 4.3 tulospalkkio 56 4.4 Henkilökohtainen palkanlisä 57 4.5 siirtymäkauden lisä 57 5 Varsinainen palkka 58 6 Ylituntipalkkio 59 6.1 ylituntien korvausperusteet 59 7 Osa-aikaisen palkkaus 61 8 Virkavapaan vaikutus palkkaan 62 8.1 Palkallinen virkavapaa 62 8.1.1 Palkallinen virkavapaa työkauden keskellä 62 Palvelussuhdeopas 5

8.1.2 Palkallinen virkavapaa työkauden alussa/lopussa 63 8.2 Palkaton virkavapaa 64 8.2.1 Palkaton virkavapaa työkauden keskellä 65 8.2.2 Palkaton virkavapaa työkauden alussa/lopussa 66 8.3 osan päivää kestävä palkaton virkavapaa 68 V OPETTAJAN TYÖAIKA 69 1 Tarkastelunäkökulma 69 2 Työajan tehokkaan käytön periaate 70 3 Peruskoulu 71 3.1 vuotuiset oppilastyöpäivät 71 3.2 vuotuiset kolme opettajatyöpäivää 71 3.3 lisäpäivät työyhteisön kehittämiseen ym. 72 3.4 muut työpäivät 72 3.5 viikoittainen työaika 72 3.6 Päivittäinen työaika 73 3.7 työpaikkasidonnainen työaika 74 3.8 Kotityöaika 74 4 Lukio 75 5 Aikuislukio 76 6 Peruskoulun oppilaanohjaajan työaika lukuvuonna 2009 2010 76 6.1 yleistä 76 6.2 sidottu työaika 76 6.2 sidotun työajan ulkopuolella tehtävä työ 76 VI LASKENNALLINEN VUOSILOMA, LOMARAHA SEKÄ LOMAPÄIVÄKORVAUS JA REHTORIN VUOSILOMA 79 1 Laskennallinen vuosiloma 79 1.1 yleistä 79 1.2 Peruskäsitteitä 79 1.3 laskennallisen vuosiloman pituus ja ajankohta 80 2 Lomaraha 81 3 Määräaikaisen viranhoitajan lomapäiväkorvaus 83 3.1 yleistä 83 3.2 lukuvuoden työajaksi otetut 84 3.3 lukuvuoden työaikaa lyhyemmäksi ajaksi otetut 84 4 Rehtorin vuosiloma 85 VII VIRANTOIMITUKSEN KESKEYTYS 86 1 Yleistä 86 2 Virkavapaan myöntäminen 87 3 Harkinnanvaraisten virkavapaiden myöntäminen 87 4 Virkaehtosopimuksissa sovitut virkavapaat 88 4.1 sairausloma 88 4.1.1 Oikeus sairauslomaan 88 4.1.2 Sairausajan palkkaus 89 4.1.3 Eläkkeeseen johtava sairaus tai määräaikainen kuntoutustuki 91 4.1.4 Sivutoiminen tuntiopettaja 92 4.2 Äitiysvapaa 93 4.3 vanhempainvapaa 95 6 Palvelussuhdeopas

4.4 vanhempainvapaa ottolapsen hoitamiseksi 97 4.5 osittainen vanhempainvapaa 98 4.6 isyysvapaa 99 4.7 Hoitovapaa 100 4.8 osittainen hoitovapaa 101 4.9 tilapäinen hoitovapaa 102 4.10 Poissaolo pakottavista perhesyistä 103 4.11 Julkinen tehtävä, josta ei ole lupa kieltäytyä 103 4.12 Reservin kertausharjoitus, väestönsuojelukoulutus, maanpuolustuskurssi 103 4.13 Osallistuminen pääsopijajärjestöjen ylimpien päättävien elinten kokouksiin 103 4.14 Ammattiyhdistyskoulutus 104 4.15 Opintovapaa (KVTES V luku 10 ) 104 4.16 Eräät virkavapaat (KVTES V luku 11 ) 105 VIII PERUSKOULUN, LUKION JA AIKUISLUKION ERITYISKYSYMYKSIÄ 106 1 Kiertävä opettaja 106 1.1 Kiertävän opettajan opetusvelvollisuuden huojennus 106 1.1.1 Huojennus vaihtojen perusteella 106 1.1.2 Huojennus kilometrien perusteella 109 1.2 Kiertävän opettajan matkakustannusten korvaus 111 1.2.1 asunto samassa kunnassa kuin koulu ja opetusta yhden päivän aikana kahdella tai useammalla koululla 111 1.2.2 Koti kunnan rajojen ulkopuolella ja opetusta yhden päivän aikana kahdella tai useammalla koululla 112 1.2.3 Opetusta koko päivän yhdellä koululla 112 1.2.4 Tuntiopettajan matkakorvaukset 113 2 Aikuislukio ja lukion aikuislinja 113 2.1 Palkkaus 114 2.2 opetusvelvollisuus 114 2.3 ns. sekalehtori 114 2.4 aikuislukiolisä (= luokattoman lisä ) 115 2.5 Äidinkielen ja kirjallisuuden harjoitusten ohjauksesta ja valvonnasta maksettava lisä 116 2.6 aikuislukion ja äidinkielen harjoituslisä kertoimella 116 2.7 esimerkkejä palkan määräytymisestä 117 IX TUNTIOPETTAJAT 120 1 Yleistä 120 2 Päätoimisuudelta vaadittavan opetustuntimäärän täyttyminen 120 3 Viranhoitomääräyksen vaikutus palvelussuhteen ehtojen määräytymiseen 121 4 Palvelussuhteen kestoaika 122 5 Pää- ja sivutoimisuuden merkittävimmät eroavaisuudet 122 5.1 Palkkaus 122 5.2 työaika 123 5.3 muita merkittäviä eroja 123 X VIRAN HOITAMINEN OSA-AIKAISENA 124 1 Viran hoitaminen osa-aikaisena 124 2 Osa-aikaisuuden toiminnallisista vaikutuksista ja kustannuksista 125 3 Palvelussuhteen ehdot virkaa osa-aikaisena hoidettaessa 127 Palvelussuhdeopas 7

4 Päätoiminen tuntiopettaja 128 XI PALKANMÄÄRÄÄMISEN LASKENTAKAAVOJA 129 1 Pyöristyssääntö 129 2 Painotettu opetusvelvollisuus 129 3 Ylituntipalkkioiden laskeminen 130 3.1 vuosiviikkoylituntipalkkio 130 3.2 Kertatuntipalkkio 131 4 Päiväpalkan laskeminen 131 4.1 Kokonaiselta päivältä 131 4.2 osapäivältä 132 5 Ylituntipalkkion vähentäminen palkattoman virkavapaan ajalta 132 5.1 Kokonaisilta päiviltä 132 5.2 osapäiviltä 132 6 Demonstraatioiden valmistelutunnit 132 7 Huojennukset 133 7.1 Huojennukset koulunjohdollisista tehtävistä peruskoulussa 133 7.2 Kiertävän opettajan opetustuntimäärän huojennus 133 Taulukoita 135 LAINSÄÄDÄNTÖÄ 137 Lainsäädännön hakemisto 137 Viranhaltijalaki 139 Kelpoisuusasetus 151 Muuta kelpoisuuslainsäädäntöä 165 LYHENTEITÄ OVTES Kunnallinen opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimus KVTES Kunnallinen yleinen virka- ja työehtosopimus KVhL Laki kunnallisesta viranhaltijasta tsl työsopimuslaki tva tehtävien vaativuuden arviointi KHO Korkein hallinto-oikeus Kt Kunnallinen työmarkkinalaitos OAJ opettajien ammattiärjestö KELA Kansaneläkelaitos AMK Ammattikorkeakoulututkinto 8 Palvelussuhdeopas

Opettajan kelpoisuus I 1 Yleistä Tässä luvussa käsitellään eräitä keskeisiä ja usein esille tulleita perusopetuksen ja lukiokoulutuksen rehtoreiden ja opettajien kelpoisuuteen liittyviä kysymyksiä. Asiaa koskeva lainsäädäntö on liitteenä sivulla 137. Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetussa asetuksessa (986/1998, jäljempänä kelpoisuusasetus) kelpoisuus säädetään kelpoisuutena antaa opetusta, ei kelpoisuusvaatimuksena virkaan. Opettajan kelpoisuus selvitetään kaikkien hänen hoitamiensa tehtävien osalta. Opetushenkilöstön virkanimikkeistä päätetään kunnassa, niistä ei ole säännöksiä koululainsäädännössä. 2 Kielitaitovaatimukset 2.1 Yleistä Perusopetuksen ja lukion henkilöstön kielitaidosta säädetään em. kelpoisuusasetuksessa. Rehtorin ja opettajan kielitaitovaatimuksia koskevia säännöksiä on muutettu 1.1.2004 voimaan tulleella asetuksen muutoksella (1133/2003). Muutoksen taustalla olivat vuoden 2004 alussa voimaan tullut kielilaki (423/2003) ja laki julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta (424/2003). Viimeksi mainittua lakia sovelletaan oppilaitoksiin niiltä osin, kuin siinä säädetään henkilöstön kielitaidosta huolehtimisesta, kielitaidosta varmistautumisesta palvelukseen otettaessa, ilmoittamisesta kielitaitoa koskevista vaatimuksista ja hakuajan päätyttyä osoitetusta kielitaidosta. Muutoin oppilaitosten henkilöstön kielitaidosta säädetään opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetussa asetuksessa. Opettajan kelpoisuus 9

2.2 Rehtori Kelpoisuusasetuksen nojalla rehtorilta edellytetään oppilaitoksen opetuskielen erinomaista suullista ja kirjallista taitoa. Opetuskielen erinomaista suullista ja kirjallista taitoa ei vaadita rehtorilta, joka on ennen 1.1.2004 voimassa olleiden säännösten mukaan osoittanut täydellisesti hallitsevansa oppilaitoksen tai koulun opetuskielen. 2.3 Perusopetuksen ja esiopetuksen opettaja Perusopetusta tai esiopetusta antavalla opettajalla tulee olla koulun opetuskielen erinomainen suullinen ja kirjallinen taito. Erinomaista suullista ja kirjallista taitoa ei kuitenkaan vaadita perusopetusta eikä esiopetusta antavalta opettajalta, joka on ennen 1.1.2004 voimassa olleiden säännösten mukaan osoittanut täydellisesti hallitsevansa koulun opetuskielen. Jos opetuskieli on muu kuin koulun opetuskieli tai jos kysymys on perusopetuslain 10 :n 4 momentissa tarkoitetusta vieraskielisessä koulussa järjestettävästä opetuksesta, opetusta voi antaa myös henkilö, joka hallitsee opetuksessa käytettävän kielen. Näissä tilanteissa Opetushallitus tarvittaessa määrää, miten kielenhallinta osoitetaan. Ruotsissa opettajankoulutuksen saaneella henkilöllä, joka on suorittanut koulutukseen kuuluvan opetusharjoittelun yksinomaan ruotsin kielellä, katsotaan olevan ruotsinkielisen koulun erinomainen opetuskielen suullinen ja kirjallinen taito. 2.4 Lukion opettaja Lukiokoulutuksessa opettajan tulee hallita opetuksessa käytettävä kieli. Kielenhallinnan riittävyyden arvioi koulutuksen järjestäjä. Lukiossa äidinkielen ja kirjallisuuden aineenopetusta antavalla opettajalla tulee olla kyseisen kielen erinomainen suullinen ja kirjallinen taito. Erinomaista suullista ja kirjallista taitoa ei kuitenkaan vaadita lukion äidinkieltä ja kirjallisuutta opettavalta opettajalta, joka on ennen 1.1.2004 voimassa olleiden säännösten mukaan osoittanut täydellisesti hallitsevansa kyseisen kielen tai jonka kelpoisuus perustuu ennen edellä mainittua ajankohtaa saavutettuun kelpoisuuteen antaa lukiossa äidinkielen ja kirjallisuuden opetusta. 10 Opettajan kelpoisuus

2.5 Kielitaidon osoittaminen Suomen ja ruotsin kielen taito osoitetaan ruotsin ja suomen kielen taidon osoittamisesta valtionhallinnossa annetussa asetuksessa (481/2003, jäljempänä kielitaitoasetus) säädetyllä tavalla. Opetuskielen taitoa ei siten enää voi osoittaa yliopiston tähän tarkoitukseen antamalla todistuksella. Kielitaitoasetuksen mukaan kielitaito voidaan osoittaa a) Opetushallituksen asettaman suomen kielen tai ruotsin kielen tutkintolautakunnan antamalla todistuksella b) yleisillä kielitutkinnoilla c) suoritetuksi opintojen yhteydessä (kielitaitoasetuksen 15 ). Kielitaitoasetuksen 13 :ssä säädetään yleisistä kielitutkinnoista annetussa laissa (668/1994) tarkoitettujen tutkintojen rinnastamisesta valtionhallinnon kielitutkintoihin. Suomessa koulusivistyksensä saaneet ja korkeakoulututkinnon suorittaneet henkilöt yleensä osoittavat äidinkielen erinomaisen taidon opintojen yhteydessä. Opettajan kelpoisuudesta kelpoisuus Kielitutkintolautakunta voi valtionhallinnon kielitutkintoa toimeenpanematta hakemuksesta antaa todistuksen suomen tai ruotsin kielen erinomaisesta taidosta henkilölle, joka hyväksyttävän selvityksen mukaan on aiemmalla toiminnallaan osoittanut vaadittavaa kielitaitoa, sekä päättää ulkomailla suoritettujen kieliopintojen rinnastamisesta valtionhallinnon kielitutkintoihin. Jos henkilö on saanut koulusivistyksensä ulkomailla, hän joutuu yleensä osoittamaan suomen tai ruotsin kielen erinomaisen suullisen tai kirjallisen taidon tutkintolautakunnan antamalla todistuksella tai yleisistä kielitutkinnoista annetussa laissa tarkoitetulla tutkinnolla. Sama koskee henkilöä, joka on saanut koulusivistyksensä ja suorittanut korkeakoulututkinnon eri kielillä, ellei ylioppilastutkintoon sisältyvä äidinkielen koe osoita erinomaista asianomaisen kielen suullista ja kirjallista taitoa. Esiopetusta antamaan voi olla kelpoinen myös henkilö, joka ei ole suorittanut korkeakoulututkintoa. Näissä tapauksissa esiopetusta antavalta opettajalta ei vaadita todistusta suomen tai ruotsin kielen taidosta, jos hän on saanut koulusivistyksensä ja suorittanut kelpoisuuden tuottavat opintonsa samalla kielellä. Opettajan kelpoisuus 11

3 Tutkinnot Tietoja nykyisistä ja aikaisemmin käytössä olleista korkeakoulututkinnoista sekä niiden luokittelusta löytyy korkeakoulututkintojen järjestelmästä annetusta asetuksesta (464/1998, muutettu asetuksilla 806/1999, 1132/2003 ja 426/2005). Perusopetuksessa ja lukiokoulutuksessa rehtoreilta ja opettajilta vaaditaan pääsääntöisesti ylempi korkeakoulututkinto. Poikkeuksia löytyy lähinnä aikaisemmin voimassa olleen lainsäädännön mukaan saavutetuista kelpoisuuksista. Tulkintavaikeuksia ovat aiheuttaneet muun muassa todistukset humanististen tieteiden kandidaatin arvosta. Yliopistot ovat antaneet näitä todistuksia 100 opintoviikon suoritusten perusteella aikaisempina vuosina, jolloin välitutkintoja ei voinut suorittaa. Tällaisen todistuksen saaja ei ole suorittanut tutkintoa, vaan hän on saanut mainitun arvon. Vaikka kelpoisuuksien osalta arvon saaneet eivät ole alemman korkeakoulututkinnon suorittaneita, rinnastetaan humanististen tieteiden kandidaatin arvo ja luonnontieteiden kandidaatin arvo palkkauksellisesti alempaan korkeakoulututkintoon. On huomattava, että myöskään nykyisin suoritettava humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto ei ole opettajakelpoisuuteen riittävä tutkinto, koska se on alempi korkeakoulututkinto. Pedagogisista opinnoista löytyy määräykset kelpoisuusasetuksen 986/1998 22 :n 1 momentista. 4 Rehtori Perusopetuksessa ja lukiokoulutuksessa rehtorilta vaaditaan: ylempi korkeakoulututkinto, asianomaisen koulutusmuodon opettajan kelpoisuus, riittävä työkokemus opettajan tehtävissä ja Opetushallituksen hyväksymien perusteiden mukainen opetushallinnon tutkinto, vähintään 25 opintopisteen tai vähintään 15 opintoviikon laajuiset yliopiston järjestämät opetushallinnon opinnot tai muulla tavalla hankittu riittävä opetushallinnon tuntemus. Opettajalta, joka oli ennen 1.1.1999 kelpoinen perusopetuksen opettajaksi tai oppilaanohjaajaksi, ei kuitenkaan vaadita ylempää korkeakoulututkintoa perusopetuksen rehtorin virassa. Muut kelpoisuusvaatimukset hänen tulee luonnollisesti täyttää. 12 Opettajan kelpoisuus

Lukion osalta vastaavaa säännöstä ei ole. Lukion rehtorilta vaaditaan siis ylempi korkeakoulututkinto, samoin perusopetuksen ja lukion yhteiseltä rehtorilta, ellei henkilö ole saavuttanut lukion rehtorin kelpoisuutta ennen vuotta 1999. Rehtorilta, joka toimii eri koulutusmuotojen piiriin kuuluvaa koulutusta järjestävän koulun tai koulujen yhteisenä rehtorina, edellytetään jonkin ko. koulutusmuodon opettajan kelpoisuutta. Kelpoisuusasetuksessa perusopetus katsotaan omaksi koulutusmuodokseen ja esiopetus omaksi koulutusmuodokseen. Vuosiluokat 7 9 käsittävän koulun rehtorin tehtäviin asianomaisen koulutusmuodon opettajan kelpoisuus voi siis täyttyä myös luokanopettajan kelpoisuudella. Kun rehtori opettaa, häneltä edellytetään kuitenkin asianomaiselta opettajalta vaadittava kelpoisuus. Jos rehtori antaa esimerkiksi matematiikan aineenopetusta kahdeksannella vuosiluokalla, hänen tulee täyttää perusopetuksen matematiikan aineenopettajalta vaadittava kelpoisuus. Opettajan kelpoisuus Siitä, mikä on rehtorilta vaadittava riittävä työkokemus opettajan tehtävissä ja milloin henkilöllä on muulla tavalla hankittu riittävä opetushallinnon tuntemus, ei ole ohjeita. Koulutuksen järjestäjä harkitsee asian. 5 Luokanopettaja Luokanopettajan kelpoisuudesta säädetään kelpoisuusasetuksen 4 :ssä. 5.1 Kasvatustieteen maisteri Luokanopetusta on kelpoinen antamaan henkilö, joka on suorittanut kasvatustieteen maisterin tutkinnon, vähintään 60 opintopisteen tai vähintään 35 opintoviikon laajuiset peruskoulussa tai perusopetuksessa opetettavien aineiden ja aihekokonaisuuksien monialaiset opinnot ja vähintään 60 opintopisteen tai vähintään 35 opintoviikon laajuiset opettajan pedagogiset opinnot. 5.2 Kasvatustieteiden kandidaatti Luokanopetusta on kelpoinen antamaan myös henkilö, joka on suorittanut kasvatustieteiden kandidaatin tutkinnon, Opettajan kelpoisuus 13

vähintään 60 opintopisteen tai vähintään 35 opintoviikon laajuiset peruskoulussa tai perusopetuksessa opetettavien aineiden tai aihekokonaisuuksien monialaiset opinnot (ks. jäljempänä kohta 7 Aineenopettaja) ja vähintään 60 opintopisteen tai vähintään 35 opintoviikon laajuiset opettajan pedagogiset opinnot. Kasvatustieteellisistä tutkinnoista ja opinnoista annetun asetuksen (530/1978) mukaan opiskelleet luokanopettajat ovat yleensä suorittaneet tutkintonsa luokanopettajan koulutusohjelman mukaisena, jolloin siihen luonnollisesti sisältyvät kaikki kelpoisuuteen vaadittavat opinnot. 5.3 Aineenopettaja Kelpoisuus antaa luokanopetusta on myös henkilöllä, joka on kelpoinen perusopetuksen aineenopettajaksi (ks. jäljempänä kohta 7 Aineenopettaja) ja suorittanut peruskoulussa opetettavien aineiden ja aihekokonaisuuksien monialaiset opinnot. Luokanopetusta antamaan ei kuitenkaan ole kelpoinen ennen vuotta 1999 voimassa olleen peruskouluasetuksen (718/1984, muutos asetuksella 1174/1992 ja 294/1996) 102 :n 2 momentin mukaisen aineenopettajakelpoisuuden omaava opettaja, ellei opettaja ole saavuttanut tai säilyttänyt luokanopettajan kelpoisuutta siirtymäsäännöksin. Koska oppilaanohjaus ei ole opetettava aine, oppilaanohjaajat eivät voi hankkia luokanopettajan kelpoisuutta suorittamalla peruskoulussa opetettavien aineiden ja aihekokonaisuuksien monialaiset opinnot. 5.4 Pohjoismaassa suoritettu luokanopettajan tutkinto Luokanopetusta on kelpoinen antamaan myös henkilö, joka on suorittanut muissa Pohjoismaissa vähintään kolmivuotiseen koulutusohjelmaan perustuvan luokanopettajan tutkinnon. Jos tutkinto perustuu kolmea vuotta lyhyempään opiskeluun, koulutus antaa kelpoisuuden vuosiluokille 1 4 ja Opetushallituksen määräämien lisäopintojen jälkeen luokanopettajaksi ilman vuosiluokkarajoitusta (Opetushallituksen päätös 181/041/98/11.2.1999). On huomattava, että myös näiden opettajien tulee muiden perusopetuksen opettajien tapaan hallita täydellisesti koulun opetuskieli. 14 Opettajan kelpoisuus

5.5 Kansakoulunopettajan tutkinto ja peruskoulun luokanopettaja Luokanopetusta on edelleen kelpoinen antamaan myös henkilö, joka on suorittanut kansakoulunopettajan tutkinnon tai peruskoulun luokanopettajan tutkinnon. Peruskoulussa opetettavien aineiden ja aihekokonaisuuksien monialaisten opintojen sijasta henkilöllä voi em. tapauksissa olla suoritettuna kasvatustieteellisistä tutkinnoista ja opinnoista annetun asetuksen (530/1978) mukaiset luokanopettajan koulutusohjelmaan kuuluvat opetettavien aineiden vähintään 35 opintoviikon laajuiset perusopinnot. 6 Esiopetusta antava opettaja Opettajan kelpoisuus Esiopetusta antavan opettajan kelpoisuus on määritelty kelpoisuusasetuksen 7 :ssä. 6.1 Luokanopettaja ja lastentarhanopettaja Esiopetusta on kelpoinen antamaan henkilö, jolla on luokanopettajan kelpoisuus. Erilliselle esiopetusryhmälle, johon ei kuulu perusopetusta saavia oppilaita, on kelpoinen antamaan esiopetusta myös henkilö, joka on suorittanut lastentarhanopettajan tutkinnon (aikaisempi opistoasteinen lastentarhanopettajan koulutus) tai soveltuvan kasvatustieteen kandidaatin tutkinnon ja siihen sisältyvinä tai erillisinä vähintään 60 opintopisteen tai 35 opintoviikon laajuiset, varhaiskasvatuksen tehtäviin ja esiopetukseen ammatillisia valmiuksia antavat opinnot. 6.2 Sosiaalikasvattaja, sosiaalialan ohjaaja, sosionomi (AMK) Esiopetuksen opettajien kelpoisuusvaatimuksiin sisältyy säännöksiä, joilla on turvattu tehtävissä aikaisemmin olleiden mahdollisuuksia antaa esiopetusta vastaisuudessakin sellaisissa opetusryhmissä, joihin ei kuulu perusopetuksen oppilaita. Säännösten piiriin kuuluvilta edellytetään yliopiston tai sen kanssa yhteistyössä toimivan muun koulutuksen järjestäjän ennen vuotta 2004 järjestämät, opetusministeriön hyväksymät 15 tai 20 opintoviikon laajuiset esiopetuksen opinnot. Em. esiopetuksen opintoja ei enää voi suorittaa, eivätkä vuoden 2003 jälkeen suoritetut vastaavat opinnot tuota kelpoisuutta antaa esiopetusta. Opettajan kelpoisuus 15

Säännösten piiriin kuuluvat seuraavat edellytykset täyttävät henkilöt: a) Sosiaalikasvattajan opistoasteisen tutkinnon suorittanut, joka toimi 1.8.2000 tai oli ajalla 1.8.1997 31.7.2000 toiminut yhteensä vähintään vuoden ajan päiväkodin johtotehtävissä tai päivähoidon laajaa tietoutta edellyttävissä hoito-, huolenpito-, kasvatus-, opetus- tai kuntoutustehtävissä. 1.8.2003 lukien on edellä mainitulta lisäksi vaadittu opetusministeriön hyväksymät 15 opintoviikon laajuiset esiopetuksen lisäopinnot. b) Sosiaalikasvattajan opistoasteisen tutkinnon vuoden 1995 jälkeen suorittanut, jos tutkintoon sisältyy varhaiskasvatuksen ja sosiaalipedagogiikan opintoja yhteensä vähintään 50 opintoviikkoa. 1.8.2003 lukien on edellä mainitulta lisäksi vaadittu em. opetusministeriön hyväksymät 15 opintoviikon laajuiset esiopetuksen lisäopinnot. Jos henkilöllä ei kuitenkaan ole kohdassa 1 tarkoitettua ja siinä mainittuna aikana hankittua työkokemusta, vaadittavien esiopetuksen opintojen laajuus on 20 opintoviikkoa. c) Sosiaalialan ohjaajan opistoasteisen tutkinnon vuoden 1995 jälkeen suorittanut, jos tutkintoon sisältyy varhaiskasvatuksen ja sosiaalipedagogiikan opintoja yhteensä vähintään 50 opintoviikkoa. 1.8.2003 lukien on edellä mainitulta lisäksi vaadittu opetusministeriön hyväksymät 15 opintoviikon laajuiset esiopetuksen lisäopinnot. Jos henkilöllä ei kuitenkaan ole edellä kohdassa a) tarkoitettua ja siinä mainittuna aikana hankittua työkokemusta, vaadittavien esiopetuksen opintojen laajuus on 20 opintoviikkoa. d) Sosionomin tutkinnon (AMK) vuoden 1995 jälkeen suorittanut, jos tutkintoon sisältyy varhaiskasvatuksen ja sosiaalipedagogiikan opintoja yhteensä vähintään 50 opintoviikkoa. 1.8.2003 lukien on edellä mainitulta lisäksi vaadittu opetusministeriön hyväksymät 15 opintoviikon laajuiset esiopetuksen lisäopinnot. Sosionomin tutkinnon suorittaneen tulee olla valittu opiskelijaksi ammattikorkeakouluun viimeistään vuonna 1999. 7 Aineenopettaja 7.1 Perusopetuksen aineenopettaja Perusopetuksen aineenopetusta on kelpoinen antamaan opettaja, joka on suorittanut ylemmän korkeakoulututkinnon, jolla on kussakin opetettavassa aineessa vähintään 60 opintopisteen 16 Opettajan kelpoisuus

tai vähintään 35 opintoviikon laajuiset aineenopettajan koulutukseen kuuluvat opetettavan aineen opinnot, jotka ovat oppiaineen tai siihen rinnastettavan kokonaisuuden perus- ja aineopinnot, ja jolla on vähintään 60 opintopisteen tai vähintään 35 opintoviikon laajuiset opettajan pedagogiset opinnot. ennen vuoden 1999 alkua kelpoisuuden saavuttaneelta opettajalta edellytetään kolmannessa tai sitä useammassa opetettavassa aineessa, että hän on suorittanut kyseisessä aineessa vähintään 15 opintoviikon laajuiset opinnot tai että hän on antanut opetusta kolmannessa tai sitä useammassa virkaan kuuluvassa aineessa vuosien 1995 1998 aikana yhdenjaksoisesti vähintään lukuvuoden ajan. Aineenopetusta on kelpoinen antamaan myös henkilö, jolle Opetushallitus on antanut kelpoisuustodistuksen Islannissa, Norjassa, Ruotsissa tai Tanskassa saadun opettajankoulutuksen perusteella. Opettajan kelpoisuus 7.2 Lukion aineenopettaja Lukion aineenopetusta on kelpoinen antamaan opettaja, joka on suorittanut ylemmän korkeakoulututkinnon, jolla on yhdessä opetettavassa aineessa vähintään 120 opintopisteen tai vähintään 55 opintoviikon laajuiset aineenopettajan koulutukseen kuuluvat, yliopistossa suoritetut perus- ja aineopinnot sekä syventävät opinnot tutkinnon pääaineessa tai siihen rinnastettavassa kokonaisuudessa muussa opetettavassa aineessa edellytetään aineenopettajan koulutukseen kuuluvat vähintään 60 opintopisteen tai 35 opintoviikon laajuiset, yliopistossa suoritetut opetettavan aineen tai siihen rinnastettavan kokonaisuuden perus- ja aineopinnot ja jolla on vähintään 60 opintopisteen tai vähintään 35 opintoviikon laajuiset opettajan pedagogiset opinnot. Ennen vuoden 1999 alkua kelpoisuuden saavuttaneelta opettajalta edellytetään kolmannessa tai sitä useammassa opetettavassa aineessa, että hän on suorittanut kyseisessä aineessa vähintään 15 opintoviikon laajuiset opinnot tai että hän on antanut opetusta kolmannessa tai sitä useammassa virkaan kuuluvassa aineessa vuosien 1995 1998 aikana yhdenjaksoisesti vähintään lukuvuoden ajan. Aineenopetusta on kelpoinen antamaan myös henkilö, jolle Opetushallitus on antanut kelpoisuustodistuksen Islannissa, Norjassa, Ruotsissa tai Tanskassa saadun opettajan koulutuksen perusteella. Opettajan kelpoisuus 17

7.3 Aineenopettajan opintoja vastaavat opinnot Voimassa olevien säännösten mukaan aineenhallinnan opintojen tulee olla suoritettuna aineenopettajan koulutukseen kuuluvina opetettavan aineen opintoina. Jos opinnot on suoritettu muutoin, vastaavuus on osoitettava yliopiston antamalla todistuksella. Todistus opintojen vastaavuudesta pyydetään sellaisesta yliopistosta, joka järjestää aineenopettajan koulutukseen kuuluvia opetettavan aineen opintoja kyseisessä aineessa. Esimerkiksi diplomi-insinöörin tutkinto on ylempi korkeakoulututkinto, ja tutkintoon saattaa sisältyä muun muassa matematiikan ja fysiikan opintoja. Tutkinto ei kuitenkaan sellaisenaan pedagogisten opintojen kanssa tuota kelpoisuutta matematiikan ja fysiikan aineenopetukseen perusopetuksessa tai lukiokoulutuksessa. Henkilön on osoitettava yliopiston antamalla todistuksella, että hänen opintonsa matematiikassa ja fysiikassa vastaavat aineenopettajan koulutukseen kuuluvia opetettavan aineen opintoja säädetyn laajuisina. Samoin menetellään, kun kielenkääntäjäksi opiskellut henkilö haluaa saada kelpoisuuden vieraiden kielten aineenopettajaksi perusopetukseen tai lukioon. Kelpoisuusvaatimuksiin kuuluvan opintosuorituksen korvaamisesta yliopiston antamalla todistuksella säädetään kelpoisuusasetuksen 22 :n 6 momentissa. Sen mukaan opettajankoulutuksen opintosuoritus voidaan korvata yliopiston antamalla todistuksella. 7.4. Oppiaineiden erityiskysymyksiä 7.4.1 Äidinkieli ja kirjallisuus, kuvataide Eräiden oppiaineiden nimet ovat muuttuneet. Opettajilla, joilla on kelpoisuus opettaa ainetta sen aikaisemmalla nimellä, on kelpoisuus opettaa ainetta edelleenkin. Äidinkieli ja kirjallisuus ovat yksi oppiaine. Henkilö, joka vuoden 1998 lopussa voimassa olleiden säännösten tai kelpoisuusasetuksen nojalla on kelpoinen antamaan äidinkielen opetusta, on kelpoinen opettamaan äidinkieltä ja kirjallisuutta, jos hän täyttää muut tehtävään säädetyt kelpoisuusvaatimukset. Vastaavasti kuvataiteen opetusta on kelpoinen antamaan henkilö, joka on kelpoinen opettamaan kuvaamataitoa. 18 Opettajan kelpoisuus

7.4.2 Historia ja yhteiskuntaoppi Historia ja yhteiskuntaoppi ovat kaksi eri oppiainetta, vaikka ne on opetussuunnitelmallisesti kytketty toisiinsa. Opetusministeriö on antanut asiasta seuraavan tulkinnan: Opettaja oli suorittanut luokanopettajan (ylempi korkeakoulututkinto) koulutuksen sivuaineena yhteiskuntatieteen opintoja 36 opintoviikkoa. Opetusministeriön lausunnon (38/111/2000) mukaan historia ja yhteiskuntaoppi ovat kaksi eri oppiainetta, vaikka niitä opetetaan ja ne arvioidaan yhdessä. Henkilön tuli pyytää yhteiskuntaopin aineenopettajan koulutusta antavalta yliopistolta vastaavuuslausunto siitä, vastaavatko hänen suorittamansa yhteiskuntatieteen opinnot 35 opintoviikon laajuisia aineenopettajan koulutukseen kuuluvia yhteiskuntaopin opetettavan aineen opintoja. Opettajan kelpoisuus 7.4.3 Terveystieto Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen terveystiedon aineenopettajalta edellytetään ylempi korkeakoulututkinto, aineenopettajan koulutukseen kuuluvat opetettavan aineen opinnot ja opettajan pedagogiset opinnot samoin kuin muidenkin aineiden aineenopettajilta. Terveystiedon tullessa omaksi oppiaineeksi säädettiin siirtymäkautta varten poikkeusjärjestelyjä. Poikkeusjärjestelyt koskevat vain siirtymäkautta, joka kestää perusopetuksessa vuoden 2012 heinäkuun loppuun ja lukiossa vuoden 2011 heinäkuun loppuun. Näiden poikkeusjärjestelyjen mukaan perusopetuksessa terveystiedon aineenopetusta on vuoden 2012 heinäkuun loppuun saakka kelpoinen antamaan henkilö, joka on 1.8.2002 ollut kelpoinen antamaan biologian, kotitalouden, liikunnan tai yhteiskuntaopin opetusta tai lukiossa psykologian opetusta. Myös henkilö, joka on valittu opiskelemaan jonkin edellä mainitun oppiaineen aineenopettajan koulutukseen kuuluvia opetettavan aineen opintoja ennen 1.8.2002, on koulutuksen suoritettuaan kelpoinen antamaan terveystiedon opetusta mainitun siirtymäkauden ajan edellyttäen, että hän täyttää muut aineenopettajalta vaadittavat kelpoisuusvaatimukset. Lukiossa terveystiedon aineenopetusta on vuoden 2011 heinäkuun loppuun saakka kelpoinen antamaan henkilö, joka on 1.8.2001 kelpoinen antamaan biologian, liikunnan tai psykologian opetusta tai perusopetuksessa kotitalouden opetusta. Myös henkilö, joka on valittu opiskelemaan jonkin edellä mainitun oppiaineen aineenopettajan koulutukseen kuuluvia opetettavan aineen opintoja ennen 1.8.2001, on koulutuksen Opettajan kelpoisuus 19

suoritettuaan kelpoinen antamaan terveystiedon opetusta mainitun siirtymäkauden ajan edellyttäen, että hän täyttää muut aineenopettajalta vaadittavat kelpoisuusvaatimukset. 7.4.4 Käsityö, kotitalous ja eräät muut oppiaineeet Aikaisemmin teknisen työn ja tekstiilityön aineenopettaja sai kelpoisuuden antaa opetusta teknisessä työssä tai tekstiilityössä. Voimassa olevassa perusopetuslain 11 :ssä ei erotella teknistä työtä ja tekstiilityötä. Tämän vuoksi kelpoisuusasetuksen 22 :ssä on säädetty, että tekstiilityön ja teknisen työn aineenopettaja on kelpoinen antamaan käsityön aineenopetusta. Vuoden 1999 alusta voimaan tulleeseen kelpoisuusasetukseen ei enää sisälly vuosina 1995 1998 voimassa olleita peruskoulua koskeneita erityisiä lisäsäännöksiä teknisen työn, tekstiilityön, kotitalouden, maa- ja metsätalouden sekä puutarhanhoidon eikä kaupallisten aineiden opettajien kelpoisuudesta. Kun saavutetut kelpoisuudet ovat kelpoisuuasetuksen siirtymäsäännösten nojalla säilyneet, niin perusopetuksen opettajien kelpoisuuksia selvitettäessä joudutaan kuitenkin tarkastelemaan myös mainittuja aineita koskeneita aikaisemmin voimassa olleita säännöksiä. Ajalla 1.5.1996 31.12.1998 kaupallisten aineiden, kotitalouden, maaja metsätalouden sekä puutarhanhoidon, teknisen työn ja tekstiilityön lehtorin virkaan oli kelpoinen henkilö, jolla on virkaan soveltuva korkeakoulututkinto tai soveltuva opistoasteen tutkinto sekä vähintään 35 opintoviikon laajuiset opettajan pedagogiset opinnot. Tutkintojen soveltuvuutta tulkitsee virkaan nimittäjä, niistä ei ole lainsäädännössä määrätty. Ajalla 1.1.1995 30.4.1996 kaupallisten aineiden, kotitalouden, maaja metsätalouden sekä puutarhanhoidon, teknisen työn ja tekstiilityön lehtorin virkaan oli kelpoinen myös henkilö, jolla on vastaavien aineiden opettajalta ammatillisessa oppilaitoksessa, kansanopistossa tai kansalaisopistossa edellytetty kelpoisuus. Aineiden vastaavuutta tulkitsee virkaan nimittäjä, niistä ei ole lainsäädännössä määrätty. 7.4.5 Uskonnon opetus Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen 21 a :ssä on uskonnon opetusta antavan opettajan aineenhallintaa koskevat erityissäännökset. Näitä noudatetaan luokanopettajan ja aineenopettajan kelpoisuutta koskevien yleisten säännösten lisäksi. 20 Opettajan kelpoisuus

Luokanopettajalta, joka antaa evankelis-luterilaisen tai ortodoksisen uskonnon opetusta, vaaditaan, että asianomaisen uskonnon opinnot ovat sisältyneet hänen suorittamiinsa peruskoulussa opetettavien aineiden ja aihekokonaisuuksien monialaisiin opintoihin tai luokanopettajan kelpoisuuden tuottaneisiin aikaisempiin opintoihin tai että hän on suorittanut muut yliopiston tutkintovaatimusten mukaiset, vähintään vastaavanlaajuiset asianomaisen uskonnon opinnot. Aineenopettajalta, joka antaa evankelis-luterilaisen tai ortodoksisen uskonnon opetusta, vaaditaan, että hänen suorittamansa aineenopettajan koulutukseen kuuluvat opetettavan aineen opinnot tai yliopiston antaman todistuksen mukaan niitä vastaavat opinnot on suoritettu asianomaisessa uskonnossa. Opettajan kelpoisuus Muuta uskontoa perusopetuksessa tai lukiossa opettavalta henkilöltä vaaditaan asianomaisessa uskonnossa suoritetut korkeakouluopinnot tai muulla tavalla hankitut riittävät tiedot ja asianomaisen uskonnon tuntemus. 7.4.6 Valinnainen aine Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen oppimääriin voi sisältyä opetusta myös muissa kuin kaikille yhteisinä aineina opetettavissa aineissa sen mukaan kuin opetussuunnitelmassa määrätään (valinnaisia aineita). Kun valinnainen aine on opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja tuntijaosta annetun asetuksen mukainen aine, opetusta on kelpoinen antamaan ao. aineen opettaja. Silloin kun valinnainen oppiaine ei ole em. asetuksen mukainen soveltava tai syventävä oppimäärä, aineenopettajan kelpoisuus aineenhallintaa koskevilta osin voi perustua kelpoisuusasetuksen eräitä tapauksia koskeviin kelpoisuussäännöksiin (5 a ja 10 a ). Näiden säännösten perusteella kelpoisuus edellyttää sekä perusopetuksessa että lukiokoulutuksessa ylempää korkeakoulututkintoa, yhteensä vähintään 60 opintopistettä tai vähintään 35 opintoviikkoa opetussuunnitelmassa mainitun oppiaineen sisältöön soveltuvia opintoja yliopistossa; lukiossa näiltä opinnoilta edellytetään kuitenkin 120 opintopisteen tai 55 opintoviikon laajuutta, jos tämä oppiaine on opettajan ainoa lukiossa opettama oppiaine, ja Edellytyksenä ei ole edellä mainitun laajuisen opintokokonaisuuden suorittaminen, vaan mainittu opintopiste- tai opintoviikkomäärä voi koostua eri opintokokonaisuuksista. Jos opinnot eivät sisälly tutkintoon, ne on osoitettava yliopiston antamalla erillisellä todistuksella. Opettajan kelpoisuus 21

opettajan vähintään 60 opintopisteen tai vähintään 35 opintoviikon laajuisia pedagogisia opintoja. Edellä mainittuja 5 a ja 10 a :ää sovelletaan silloin, kun opetusta annetaan hyväksytyn opetussuunnitelman mukaisesti oppiaineessa, jota ei mainita em. perusopetuksen ja lukiokoulutuksen valtakunnallisista tavoitteista ja tuntijaosta annetuissa valtioneuvoston asetuksissa ja joka ei ole tällaisen oppiaineen syventävä tai soveltava kurssi. Näitä 5 a ja 10 a :ää ei sovelleta kielten opetukseen, vaan kielet katsotaan valtakunnallisessa tavoitteista ja tuntijaosta annetussa asetuksessa mainituiksi aineiksi. Vaikka kyseessä olisikin valinnaisena opetettava kieli, opettajalta edellytetään 5 ja 10 :ssä tarkoitettua aineenopettajan kelpoisuutta. 8 Perusopetuksen oppilaanohjaaja ja lukion opinto-ohjaaja Oppilaanohjaajan kelpoisuudesta säädetään kelpoisuusasetuksen 6 pykälässä ja 15 :n1 momentissa ja opinto-ohjaajan kelpoisuudesta puolestaan 11 pykälässä ja 15 :n 1 momentissa. 8.1 Ylempi korkeakoulututkinto Perusopetuksessa oppilaanohjausta ja lukiossa opinto-ohjausta on kelpoinen antamaan henkilö, joka on suorittanut ylemmän korkeakoulututkinnon ja jolla on vähintään 60 opintopisteen tai 35 opintoviikon laajuiset oppilaanohjauksen ja opinto-ohjauksen tehtäviin ammatillisia valmiuksia antavat opinnot. 8.2 Maisterin tutkinnossa pääaineena kasvatustieteellinen oppiaine Perusopetuksessa oppilaanohjausta ja lukiossa opinto-ohjausta on kelpoinen antamaan henkilö, joka on suorittanut maisterin tutkinnon pääaineena kasvatustieteellinen oppiaine, opinto-ohjaajan opinnot; kohdassa 8.1 mainitut oppilaanohjauksen ja opinto-ohjauksen tehtäviin ammatillisia valmiuksia antavat opinnot ja pääaineeseen sisältyvinä tai erikseen suoritettavina opettajan pedagogiset opinnot. 8.3 Ammatillisten tai yhteisten opintojen opettaja Perusopetuksessa oppilaanohjausta ja lukiossa opinto-ohjausta on kelpoinen antamaan henkilö, jolla on ammatillisten tai yhteisten opintojen opettajan kelpoisuus ja 22 Opettajan kelpoisuus

vähintään 60 opintopisteen tai 35 opintoviikon laajuiset ammatillisessa opettajakorkeakoulussa tai yliopistossa suoritetut opinto-ohjaajan opinnot tai vähintään 60 opintopisteen laajuiset oppilaanohjauksen tai opinto-ohjauksen tehtäviin ammatillisia valmiuksia antavat opinnot. 9 Erityisopetus 9.1 Yleistä Erityisopetuksessa on säädetty erikseen osa-aikaisen erityisopetuksen ja luokkamuotoisen erityisopetuksen opettajan kelpoisuudesta. Erityisopetusta koskevia kelpoisuusvaatimuksia on viime vuosikymmeninä muutettu ja tarkistettu useaan kertaan. Jonkinlaisena yleistettynä pääsääntönä voisi todeta, että osa-aikaista erityisopetusta antavalta opettajalta (ns. erityisopettaja) edellytetään joko luokanopettajan kelpoisuus tai ylempi korkeakoulututkinto sekä kummassakin tapauksessa säädetyt erityisopettajan opinnot. Luokkamuotoisena annettavan erityisopetuksen opettajalta (ns. erityisluokanopettaja) edellytetään luokanopettajan kelpoisuus sekä säädetyt erityisopettajan opinnot. Opettajan kelpoisuus 9.2 Osa-aikainen erityisopetus 9.2.1 Kasvatustieteiden maisterin tutkinto pääaineena erityispedagogiikka Osa-aikaista, perusopetuslain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua erityisopetusta on kelpoinen antamaan henkilö, jolla on kasvatustieteiden maisterin tutkinto pääaineena erityispedagogiikka, 35 opintoviikon tai erityisestä syystä 50 opintoviikon laajuiset erityisopettajan tehtäviin ammatillisia valmiuksia antavat erityisopettajan opinnot, jotka voivat suuntautua erityisopetuksen jollekin osa-alueelle, ja pääaineeseen sisältyvinä tai erikseen suoritettavina opettajan pedagogiset opinnot. 9.2.2 Muu ylempi korkeakoulututkinto Osa-aikaista, perusopetuslain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua erityisopetusta on kelpoinen antamaan henkilö, joka on suorittanut ylemmän korkeakoulututkinnon (muu kuin kohdan 9.2.1 mukainen kasvatustieteiden maisteri) tai jolla on luokanopettajan kelpoisuus ja jolla on lisäksi suoritettuna jokin alla mainittu erityisopettajan opintokokonaisuus Opettajan kelpoisuus 23

a) vähintään 60 opintopisteen laajuiset erityisopettajan tehtäviin ammatillisia valmiuksia antavat erityisopettajan opinnot, b) vähintään 35 opintoviikon tai erityisestä syystä 50 opintoviikon laajuiset erityisopettajan tehtäviin ammatillisia valmiuksia antavat erityisopettajan opinnot (opinnot voivat suuntautua erityisopetuksen jollekin osa-alueelle tai c) kasvatustieteellisistä tutkinnoista ja opinnoista annetun asetuksen 530/1978 35 :n mukaiset erilliset erityisopettajan opinnot. 9.2.3 Pohjoismainen erityisopettajan koulutus Osa-aikaista erityisopetusta voi antaa myös henkilö, jolle Opetushallitus on antanut kelpoisuustodistuksen Islannissa, Norjassa, Ruotsissa tai Tanskassa saadun erityisopettajan koulutuksen perusteella. 9.3 Luokkamuotoinen erityisopetus ja esiopetus 9.3.1 Luokkamuotoinen erityisopetus Perusopetuslain 17 :n 2 momentin mukaiseen ns. luokkamuotoiseen erityisopetukseen otettuja tai siirrettyjä oppilaita on kelpoinen opettamaan henkilö, a) jolla on luokanopettajan kelpoisuus (ks. kohta 5 Luokanopettaja) ja joka on lisäksi suorittanut erityisopettajan opinnot (ks. kohdan 9.2.2 erityisopettajan opintokokonaisuudet), b) jolla on kohdan 9.2.2 mukainen erityisopettajan kelpoisuus ja joka on lisäksi suorittanut peruskoulussa opetettavien aineiden ja aihekokonaisuuksien monialaiset opinnot, joilla tarkoitetaan 35 opintoviikon laajuisia peruskoulussa opetettavien aineiden ja aihekokonaisuuksien monialaisia opintoja, c) jolla on aineenopettajan kelpoisuus (ks. edellä kohta 7 Aineenopettaja) ja joka on lisäksi suorittanut peruskoulussa opetettavien aineiden ja aihekokonaisuuksien monialaiset opinnot ja erityisopettajan opinnot (ks. kohdan 9.2.2 erityisopettajan opintokokonaisuudet), d) joka on kelpoinen antamaan kyseisen oppiaineen opetusta perusopetuksessa ja joka on lisäksi suorittanut erityisopettajan opinnot (ks. edellä kohdan 9.2.2 erityisopettajan opintokokonaisuudet) tai 24 Opettajan kelpoisuus

e) jolle Opetushallitus on antanut kelpoisuustodistuksen Islannissa, Norjassa, Ruotsissa tai Tanskassa saadun erityisopettajan koulutuksen perusteella. 9.3.2 Esiopetus luokkamuotoisessa erityisopetuksessa Luokkamuotoiseen erityisopetukseen otetuille ja siirretyille oppilaille on kelpoinen antamaan esiopetusta henkilö, a) joka on suorittanut soveltuvan korkeakoulututkinnon ja erityisopettajan opinnot (ks. kohdan 9.2.2 erityisopettajan opintokokonaisuudet) tai b) jolla on esiopetusta antavan opettajan kelpoisuus (ks. edellä kohta 6 Esiopetusta antava opettaja) ja joka on lisäksi suorittanut erityisopettajan opinnot (ks. kohdan 9.2.2 erityisopettajan opintokokonaisuudet). Opettajan kelpoisuus 9.4 Erityiskysymyksiä Kehitysvammaisille oppilaille annettavaa erityisopetusta on kelpoinen antamaan henkilö, joka on suorittanut soveltuvan korkeakoulututkinnon sekä säädetyt erityisopettajan opinnot (ks. edellä kohdan 9.2.2 erityisopettajan opintokokonaisuudet). Luokkamuotoisessa erityisopetuksessa on lisäksi kelpoinen kohdan 9.3.1 mukaisen kelpoisuuden omaava henkilö. Harjaantumisopetuksessa opetusta antavien (aiemmin EHA1 ja EHA 2) opettajien kelpoisuusvaatimuksia ei ole enää eritelty, vaan heitä koskevat samat kelpoisuusvaatimukset kuin muita erityisopetuksen opettajia. 10 Aikaisemmin saavutetut kelpoisuudet Edellä on jo käsitelty eräitä osin aikaisemmin saavutettujen kelpoisuuksien säilymistä. Aikaisemmin saavutettuja ja vanhojen säännösten nojalla määräytyviä kelpoisuuksia selvitettäessä lähtökohtana ovat lähinnä kelpoisuusasetuksen 27, 28, 30 ja 31. Vuosia sitten saavutettuja opettajien kelpoisuuksia selvitettäessä joudutaan käyttämään varsin vanhojakin säädöksiä, muun muassa peruskouluasetusta (718/1984), lukioasetusta (719/1984) ja asetusta valtion oppikoulujen opettajanvirkain ja -toimien haettavaksi julistamisesta ja hakemisesta sekä opettajien pätevyysehdoista (620/1948). 11 Ulkomainen koulutus Ulkomailla suoritettu koulutus ei tuota ilman erillistä viranomaispäätöstä kelpoisuutta perusopetuksen ja lukiokoulutuksen opettajaksi. Opettajan kelpoisuus 25

Poikkeuksena on Pohjoismaissa suoritettu luokanopettajakoulutus. Viranomaispäätöstä haetaan ja niistä saa lisätietoja seuraavilta viranomaisilta: a) Opetushallitus muissa Pohjoismaissa suoritettu aineenopettajakoulutus ja erityisopettajakoulutus, eräät erityistapaukset tutkintojen tunnustaminen ulkomailla suoritettujen korkeakouluopintojen rinnastaminen Suomessa suoritettaviin korkeakouluopintoihin. b) Opetusministeriö erivapausmenettely. 12 Erivapaus Opetusministeriö voi myöntää erityisestä syystä erivapauden perusopetuksen ja lukion rehtorin ja opettajien kelpoisuusvaatimuksista. Erivapautta voivat hakea muutkin kuin ulkomailla opiskelleet henkilöt. Erivapauksia myönnetään nykyisin erittäin harvoin. Ne hakijat, joilla on kelpoisuusvaatimukseksi asetettuja opintosuorituksia mahdollisesti korvaavia opintoja, ohjataan hakemaan yliopiston vastaavuustodistusta. Muut hakijat ohjataan yleensä täydentämään opintojaan, jolloin yliopisto voi harkintansa mukaan lukea hyväksi aikaisempia opintoja. Tämä luvun teksti on laadittu KT:n julkaiseman Peruskoulun ja lukion henkilöstön palvelussuhdeoppaan 2001 pohjalta ja tekstin on tarkastanut lakimies Marja Lahtinen Suomen Kuntaliitosta. 26 Opettajan kelpoisuus

Opettajan oikeudellinen asema II 1 Virkasuhde vai työsopimussuhde Perusopetuslain (628/1998) 37 :n 2 momentin ja lukiolain (629/1998) 30 :n 2 momentin mukaan opetuksen järjestäjällä tulee olla opetuksen järjestämismuoto huomioon ottaen riittävä määrä opettajan virkoja tai työsopimussuhteisia opettajia. Lisäksi opetuksen järjestäjällä voi olla tuntiopettajia. Kuntalain (365/1995) 44 :n 1 momentin mukaan kunnan henkilöstö otetaan joko virkasuhteeseen tai työsopimussuhteeseen. Koulutuksen järjestäjänä toimiva kunta päättää palvelussuhteen muodon. Ratkaisu tulee tehdä opettajan tehtävien ja opetuksen järjestämistavan mukaan. Kunnallisella virkasuhteella tarkoitetaan julkisoikeudellista palvelussuhdetta, jossa kunta on työnantajana ja viranhaltija työn suorittajana. Oppilaitoksissa julkista valtaa käytetään ainakin oppilaaksi otettaessa, kurinpidossa, oppilasarvostelussa ja tutkintojen hyväksymisessä. Jos opetushenkilöstön tehtäviin ei sisälly julkisen vallan käyttöä, palvelussuhteen lajina on työsopimussuhde. (Ks. www. kuntatyonantajat.fi/sopimukset/opettajat/sopimusneuvonta/virka- vai työsuhde.) Valtuusto tai johto-/hallintosäännössä määrätty kunnan muu toimielin perustaa viran. Toimielin nimeää viran sitä perustettaessa. Opettajien joustavan käytön vuoksi virkanimikkeitä ei tulisi yksilöidä kovin tarkasti ( koulun X luokanopettajan virka ), vaan perustaa ennemminkin kunnan virkoja (kunnan X luokanopettajan virka), mikä tekee mahdolliseksi opettajanviran haltijan siirtämisen koululta toiselle aina opetustarpeen mukaan. Tällöin vältytään raskailta ja työläiltä hallinnollisilta prosesseilta viran lakkauttamisessa, uuden viran perustamisessa ja viranhaltijan siirtämisessä virkasuhteesta toiseen. Kuntalain 44 :n 2 momentin mukaan pääsääntönä on, että sellaista tehtävää varten, jossa käytetään julkista valtaa, perustetaan virka. Poik- Opettajan oikeudellinen Asema 27

keuksena tästä henkilö voidaan perustellusta syystä ottaa virkasuhteiseen myös ilman, että tehtävää varten on perustettu virkaa. Virkasuhteinen tuntiopettaja on esimerkkitapaus tällaisesta virkasuhteisesta henkilöstä ilman taustavirkaa. Virkasuhteiseen tuntiopettajaan noudatetaan samaa lainsäädäntöä kuin opettajanviran haltijaankin. Virkasuhteisiin opettajiin (niin viranhaltijoihin kuin tuntiopettajiinkin) sovelletaan lakia kunnallisesta viranhaltijasta (304/2003 jäljempänä KVhl) ja kuntalakia. Työsopimussuhteisten osalta sovellettavaksi tulee työsopimuslaki (55/2001, jäljempänä TSL). Opettajien rekrytointiin liittyy aina vaatimus kelpoisuusehtojen täyttymisestä. Opettajien kelpoisuusehdot sisältyvät opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annettuun asetukseen (986/1998, jäljempänä kelpoisuusasetus). Perustuslain mukaiset yleiset nimitysperusteet julkisiin virkoihin ovat taito, kyky ja koeteltu kansalaiskunto (ks. Kunnallisen esimiehen virkasuhdeopas 2008, 3.7.4 Viran kelpoisuusvaatimukset s. 20 22). KHO 16.5.2007/1332 Ansioituneisuus Peruskoulun lehtorin virkaan (oppilaanohjaus) valittu A ja valitsematta jäänyt, toista sukupuolta oleva B täyttivät viran kelpoisuusvaatimukset. Kun A oli virkaan kelpoinen kelpoisuuslainsäädännön siirtymäsäännösten nojalla, oli kelpoisuuslain edellyttämän korkeakoulututkinnon suorittanut B koulutuksen puolesta ansioituneempi. Kummallakin oli pitkä opettajakokemus, A:lla 18 vuotta 8 kuukautta ja B:llä 25 vuotta 5 kuukautta. Valituksi tulleella A:lla oli kuitenkin enemmän kokemusta oppilaanohjauksen tehtävistä (5 vuotta, B:llä 1 kuukausi). Arvioitaessa hakijoiden ansioita kokonaisuutena, B:tä ei voitu pitää kyseiseen virkaan tasa-arvolain tarkoittamalla tavalla ansioituneempana. 2 Palvelukseen ottaminen Kunnallisessa viranhaltijalaissa on säädetty virkasuhteeseen ottamista edeltävästä menettelystä. Henkilöä valittaessa tulee noudattaa muutakin lainsäädäntöä, opettajien kohdalla esimerkiksi kelpoisuusasetusta ja lakia lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämisestä. Palvelukseen otetaan joko toistaiseksi tai määräajaksi. Määräaikaiseen virkasuhteeseen otetaan avoimen viran hoitajat ja viransijaiset. Otettaessa henkilö määräaikaiseen palvelussuhteeseen tulee viranhoitomää- 28 Opettajan oikeudellinen Asema

räyksessä aina mainita määräaikaisuuden peruste. Tämä koskee myös tuntiopettajuutta, jota itsessään ei voida käyttää määräaikaisuuden perusteena. Jos tuntiopettajan tehtävien kohdalla työvoiman tarve on pysyvää, tulee tuntiopettaja palkata toistaiseksi voimassa olevaan palvelussuhteeseen. 3 Koeaika Virkasuhteeseen otettaessa voidaan KVhL:n 8 :n mukaan määrätä virantoimituksen aloittamisesta alkavasta enintään kuuden kuukauden koeajasta. Vuotta lyhyemmässä määräaikaisessa virkasuhteessa koeaika voi olla enintään puolet virkasuhteen kestosta. 4 Määräaikainen virkasuhde 4.1 Määräaikaisuuden kesto KVhL:n 3 :n 2 momentissa määritellään, milloin henkilö voidaan ottaa määräaikaiseen virkasuhteeseen. Määräaikaiseen palvelussuhteeseen voidaan ottaa perusteen olemassa olon kestoajaksi tai lyhyemmäksi ajaksi. Esimerkiksi jos määräaikaisuuden perusteena on peruskoulun luokanopettajan koko lukuvuoden kestävä perhevapaa, työnantajalla ei ole velvollisuutta ottaa sijaista koko perhevapaan ajalle, vaan sijainen voidaan palkata lukuvuotta lyhyemmäksi ajaksi, esim. koulun työkaudeksi. Opettajan oikeudellinen asema 4.2 Määräaikaisuuden peruste Viranhoitomääräyksessä on aina mainittava määräaikaisuuden peruste. Peruste tulee kirjata mahdollisimman selkeästi, jotta vältyttäisiin jälkikäteiseltä perustelemiselta esimerkiksi tilanteessa, jossa määräaikaisuuden peruste on viranhaltijan taholta riitautettu. Viranhaltija voidaan KVhL:n mukaan ottaa virkaan määräajaksi seuraavin perustein: viranhaltijan omasta pyynnöstä määräajaksi ottamisesta on erikseen säädetty taikka tehtävän luonne, sijaisuus, avoinna olevaan virkaan kuuluvien tehtävien hoidon järjestäminen tai muu näihin rinnastettava kunnan toimintaan liittyvä määräaikaista virkasuhdetta edellyttävä seikka sitä vaatii. (Ks. Kunnallisen esimiehen virkasuhdeopas 2008, 3.1 Virkasuhteen kesto ja 3.2 Perusteet määräaikaiseen virkasuhteeseen ottamiselle s. 12 16.) Opettajan oikeudellinen Asema 29