Saako käteisellä maksaa? Pekka Somerkoski 24.4.2012 Studia Monetaria

Studia Monetarian muut rahaesitelmät: 12.10.2004 Karja, kulta, paperi ja bitit Rahan lyhyt historia ja tulevaisuus 31.10.2006 Rahan olemus Kansallismuseon rahakammion yli-intendentti, FT Tuukka Talvio ja Suomen Pankin johtokunnan neuvonantaja, KTM Harry Leinonen Setelijohtaja Antti Heinonen Euroopan keskuspankista 27.3.2007 Onko senttejä otettava vastaan? Rahaa koskeva lainsäädäntö Lakimies Pekka Somerkoski, Suomen Pankki 26.5.2009 Eurojen väärentäminen ja muut raharikokset Lakimies Pekka Somerkoski ja seteliasiantuntija Jussi Kangas, Suomen Pankki 10.4.2012 Mitä raha on? Keskuspankkiraha, tiliraha, elektroninen Raha, käteinen Neuvonantaja Karlo Kauko, Suomen Pankki 2

Tilannekuva keväällä 2012. Muuttuneista maksutavoista kansalaisen ( face to face ) kannalta. Pääsääntö: käteisellä saa maksaa. Tilanne oli aikaisemmin selvempi, koska nykyisin on muitakin maksuvälineitä kuin käteinen. Pääsääntöisesti kaikki maksut tehdään joko käteisellä tai muilla maksuvälineillä. Painopiste tässä talous- ja rahaoikeudellinen. Sähköraha ja tilisiirrot on rajattu ulkopuolelle. 3

Mikä on esitelmän otsikon tausta? Saako käteisellä maksaa? Mikä on käteistä? Käteisen määritelmä. Onko käteisen asema maksuvälineenä muuttunut? Onko vaihtoehtoiset maksuvälineet etu vai haitta? Saako käteisellä maksaa veroja, sakkoja ja muita vastaavia? Saako käteistä pankkien konttoreista? Miten muissa eurojärjestelmän maissa? Voiko käteisellä maksaa vuonna 2021 Suomessa ja muualla? 4

Mikä on esitelmän otsikon tausta? Ajankohtainen aihe. Käteisen käyttö vähentynyt. Maksutavat muuttuneet. Muutos osa laajempaa tietoyhteiskuntakehitystä. Saako käteisellä maksaa? Saa (pääsääntö). Poikkeuksista ilmoitettava etukäteen. Mikä on käteistä? Käteisen määritelmä Käteinen = laillinen maksuväline tässä esityksessä. Onko käteisen asema maksuvälineenä muuttunut? On: käteinen ei ole enää ainoa maksuväline. Käteisellä ei saa enää aina maksaa. Muutos jatkuu. Onko vaihtoehtoinen maksuväline etu vai haitta? Todennäköisesti edullista kummankin sopijaosapuolen kannalta. Saako käteisellä maksaa veroja, sakkoja ja muita vastaavia? Saa, mutta rajoitetusti. Maksukortit ja tilisiirrot täydentävät. Saako käteistä pankkien konttoreista? Saa, mutta rajoitetusti: ei kaikista pankkikonttoreista koko ajan. Käteistä saa myös pankkiautomaateista ja kauppojen kassoilta. Miten muissa eurojärjestelmän maissa? Harmonisointi alkanut. Pyrkimys selkeyttää käteisen asemaa. Voiko käteisellä maksaa vuonna 2021 Suomessa ja muualla? Saa, ja todennäköisesti myöhemminkin. Ulkomailla käytetään käteistä enemmän kuin Suomessa. 5

Suomen Pankilla on kaksi roolia: 1. Suomen rahaviranomainen Suomen Pankki mm. laskee liikkeelle käteisen rahan eli eurosetelit sekä euro- ja senttimääräiset metallirahat. 2. Eurojärjestelmän jäsen Suomen Pankin ensisijaisena tavoitteena on pitää yllä hintavakautta. Suomen Pankilla on myös muita kotimaisia ja eurojärjestelmään liittyviä tehtäviä. 6

1. Johdanto 2. Yleisimmät maksuvälineet Mikä erottaa käteisen muista maksuvälineistä? Käteinen eli lailliset maksuvälineet Muut maksuvälineet 3. Saako käteisellä maksaa Suomessa? Kotimaiset pelisäännöt Esimerkkejä käteisellä maksamisesta huhtikuussa 2012 4. Saako käteisellä maksaa euroalueella? EU:n komission suositus (2010/191/EU) Käteisen käytön harmonisointi euroalueella Design ym. Tarja Yrjölä ja Riitta Aalto. 24.4.2012 Pekka Somerkoski SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND 7

Johdanto Käteinen oli aikaisemmin kansalaisen ainoa maksuväline. Maksuvälineet ja -tavat ovat muuttuneet. Käteisen ohella käytetään entistä enemmän maksukortteja ja tilimaksuja. Käteisen käyttö (kysyntä) on vähentynyt. Käteisen tarjontaa on supistettu. Tavoitteena on tasapaino. Käteistä saa käteisautomaateista, pankkikonttoreista ja kaupan kassoilta. Tulossa uusia maksuvälineitä ja uusia tapoja nostaa käteistä rahaa ja Maksuvälineen valintaa tai käyttämistä koskevia oikeustapauksia on erittäin vähän: kansantalouden vaihdanta toimii. Keskuspankki edistää turvallista ja tehokasta maksamista maksuvälineestä riippumatta. 8

Eija Kautonen Helsingin Sanomat 11.4.2012 9

Ajankohtainen aihe 1/2 Käteinen katoaa vaihtoehtoja on. Finanssialan Keskusliiton toimitusjohtaja Piia-Noora Kauppi, Kaleva.fi 17.4.2012 http://www.kaleva.fi/mielipide/vieras/kateinen-katoaa-vaihtoehtoja-on/574201/ Finanssialan keskusliiton muistio 14.3.2012 Käteisen rahan tarjonta osana maksutapojen muutosta. Imatralla vesilaskun voi maksaa uintireissulla käteisellä ilman kuluja kaupungin kassaan (sijaitsee uimahallin yhteydessä). Lappeenrannassa parkkisakot voi maksaa käteisellä ilman kuluja kaupungin kassaan (sijaitsee Joutsenossa). Ks. Myös Anne Laine, YLE Etelä-Karjala 11.1.2012 http://yle.fi/alueet/etela-karjala/2012/01/imatralla_vesilaskun_voi_maksaa_uintireissulla_3165820.html 10

Ajankohtainen aihe 2/2 Eduskunnassa toimenpidealoite (26/2011 vp.) 9.12.2011 Koskee asiakkaan oikeutta peruspankkipalveluihin. Luottolaitoslain 134. Peruspankkipalveluina ei laissa eikä sen perusteluissa mainita käteistä rahaa. http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/tpa_26_2011_p.shtml EU:n komission suositus mahdollisuudesta käyttää tavanomaista maksutiliä (2011/442/EU) 18.7.2011 Maksutililtä tulisi voida nostaa käteistä ja sille tallettaa käteistä. Jäsenvaltioiden varmistettava, että tavanomainen maksutili tarjotaan maksutta tai kohtuuhintaan. http://eur-lex.europa.eu/lexuriserv/lexuriserv.do?uri=oj:l:2011:190:0087:0091:fi:pdf Finanssivalvonta seuraa tilannetta tiiviisti Riittävä käteispalvelujen saatavuus tulee turvata. 2.4.2012 http://www.finanssivalvonta.fi/fi/tiedotteet/lehdistotiedotteet/pages/03_2012.aspx EU:n komission suositus (2010/191/EU) eurorahojen laillisen maksuvälineaseman soveltamisalasta ja vaikutuksista 22.3.2010 Tavoitteena turvata laillisen maksuvälineen asemaa. http://eur-lex.europa.eu/lexuriserv/lexuriserv.do?uri=oj:l:2010:083:0070:0071:fi:pdf 11

YLEISIMMÄT MAKSUVÄLINEET 1. Lailliset maksuvälineet Käteinen (= laillinen maksuväline tässä esityksessä; tarkemmin ) Oikeudellinen määritelmä rikoslain 37 luvun 12 :n 1 momentin 1 kohdan nojalla. Rahalla tarkoitetaan seteleitä ja metallirahoja, jotka Suomessa tai muussa maassa ovat virallisesti käypiä maksuvälineitä EMU :n kolmas vaihe alkoi 1.1.1999, jolloin eurosta tuli laillinen tilivaluutta. Eurorahat otettiin käyttöön laillisina maksuvälineinä 1.1.2002. 2. Muut maksuvälineet Pankki ja maksukortit sekä luottokortit Tiliraha (eurot käyttöön 1.1.1999 tilirahana) Oikeudellinen määritelmä rikoslain 37 luvun 12 :n 1 momentin 2 kohdan nojalla. Sekki, vekseli tai muu tallenne Maksuvälineellä tarkoitetaan pankki-, maksu- tai luottokorttia, shekkiä tai muuta välinettä taikka tallennetta, jolla voidaan suorittaa maksuja, tilinostoja tai tilisiirtoja tai jonka käyttäminen on välttämätön edellytys mainittujen suoritusten tekemiseksi. 12

Käteisen oikeudellinen määritelmä Eurosetelit Euroopan keskuspankilla on yksinoikeus antaa lupa euroseteleiden painamiseen ja liikkeeseen laskuun - Euroopan unionin toiminnasta tehty sopimus, 128 art. 1 kohta - EKPJ:n ja EKP:n perussääntö 16 art. - Euron käyttöönottamista koskeva asetus, (EY 974/98; "euroasetus ) 2 artikla Metallirahat Euroalueen jäsenvaltioilla on yksinoikeus lyöttää euro- ja senttimääräisiä metallirahoja, jotka laskee liikkeeseen Suomen Pankki. - Euroopan unionin toiminnasta tehty sopimus, 128 art. 2 kohta - Euroasetus, 11 artikla - Metallirahalaki (216/1998), 1 - VM:n asetukset (juhlametallirahat) Tässä esityksessä käteinen = laillinen maksuväline. Legal tender. Valtiorahakäsite. 13

24.4.2012 Pekka Somerkoski SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND

Käteis- ja korttimaksujen kehitys 2007 2012 Mikä on päivittäistavaroiden yleisin maksutapa? 70 Käteinen Korttimaksu Yhtä usein molempia Ei osaa sanoa % vastaajista 60 50 40 30 20 10 0 2006 2008 2010 2012 Lähde: Suomen Pankin kuluttajakyselyt. 16

Korttimaksut hallinneet vähittäismaksuja Suomessa 2000 -luvun puolivälistä lähtien % vastaajista 80 70 60 50 40 30 20 10 0 Käteis- ja korttimaksut tavallisimpana päivittäistavaroiden maksutapana Korttimaksut, % Käteismaksut, % 1999 2002 2005 2008 2011 Lähde: Finanssialan Keskusliitto. 17

Maksuvälineet täydentävät toisiaan Käteinen ja muut maksuvälineet täydentävät toisiaan maksuvälineinä. Niiden hyviä puolia lisätään, huonoja puolia vähennetään. Maksuvälineiden kokonaiskustannuksia pienennetään. Hyödykkeiden vaihdanta on pystytty hoitamaan käytössä olevilla maksuvälineellä. Maksuvälinettä koskevia oikeustapauksia suhteellisen vähän ottaen huomioon maksutapahtumien erittäin suuri lukumäärä. Suomen Pankin tehtävänä huolehtia osaltaan maan rahahuollosta ja setelien liikkeeseen laskemisesta ja maksuja muun rahoitusjärjestelmän luotettavuudesta ja tehokkuudesta sekä osallistua sen kehittämiseen. Laki Suomen Pankista (27.3.1998/214), 3. Keskuspankki edistää turvallista ja tehokasta maksamista maksuvälineestä riippumatta. 18

Käteistä koskevia sääntöjä 1/2 Päivittäistavarakaupassa maksuvälineen valinta ja käyttäminen perustuu joko kauppatapaan tai sopimukseen. Vaikka yli puolet maksutapahtumista suoritetaan maksukorteilla, käteisellä maksamista on edelleen pidettävä lähtökohtana: mikäli myyjä tai palvelun tarjoaja ei hyväksy käteistä, on siitä ilmoitettava etukäteen. Maksukorttien käyttäminen perustuu sopimusmenettelyyn. Sopimusvapaus. Suomen perustuslain 15 (omaisuuden suoja). Käteisellä maksamisesta ei ole erityislakia Euroopan unionin komission suositus (2010/191/EU) "Euro- seteleiden ja metallirahojen laillisen maksuvälineaseman soveltamisalasta ja vaikutuksista ; mm. Käteisen pakollinen hyväksyminen Käteisen hyväksyminen täydestä nimellisarvosta Kysymyksessä on suositus. 19

Käteistä koskevia sääntöjä 2/2 Enintään 50 metallirahaa samassa maksussa Ns. euroasetuksen 11 artiklan perusteella samassa maksussa ei tarvitse hyväksyä enempää kuin 50 metallirahaa (ei koske liikkeelle laskevaa viranomaista). Ostoksen loppusumma pyöristetään Ostoksen loppusumma pyöristetään aina lähimpään viidellä jaolliseen senttimäärään ns. pyöristyslain (27.10.2000/890) nojalla. Sopimusvapaus. 1 ja 2 sentin suuruista maksua ei kuitenkaan pyöristetä. Pyöristyskäytäntö vain Suomessa ja Hollannissa. Vrt. muissa euromaissa maksuliikkeessä käytetään myös 1 ja 2 sentin metallirahoja. HE:ssä (120/2000 vp.) laiksi (27.10.2000/890) todetaan mm., että "laki ei vaikuta yhden ja kahden sentin metallirahojen kelpoisuuteen laillisina maksuvälineinä Suomessa ja, että "elinkeinonharjoittajilla olisi velvollisuus hyväksyä maksuksi myös näitä kolikoita". 24.4.2012 Pekka Somerkoski SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND 20

Kuluttaja-asiamiehen kanta 1/2 Vaikka Suomen laissa ei ole säännöstä, joka pakottaisi aina hyväksymään maksun käteisellä rahalla, käteismaksu on edelleen perusmaksutapa. http://www.kuluttajavirasto.fi/file/4672b687-d8f3-4a93-bd39-9cf0680bb51e/maksaminen+ja+laskutus.pdf Jos kuluttajakaupassa maksamiseen ei kelpaa käteinen raha, siitä on ilmoitettava erikseen selvästi etukäteen jo markkinointivaiheessa ja ennen kaupan tekemistä. Jos liike esimerkiksi kieltäytyy vastaanottamasta 1 ja 2 sentin kolikoita tai suuria seteleitä, siitä ilmoitetaan selkeästi jo liikkeen ulko-ovella. Jos maksun saaja hyväksyy käteismaksun, mutta asettaa rajoituksia hyväksymilleen käteisvälineille, rajoituksista tulee ilmoittaa selkeästi ennen kaupan tekemistä. Kuluttaja-asiamies painottaa myös sitä, että vaikka maksun saaja lähtökohtaisesti päättää, millä maksutavoilla maksuja ottaa vastaan, tarjolla olevat vaihtoehdot eivät saa muodostua maksajina olevien kuluttajien kannalta kohtuuttomiksi. 21

Kuluttaja-asiamiehen kanta 2/2 Toimiva kulutusyhteiskunta edellyttää, että kuluttajien on käytännössä voitava käyttää eri maksamistapoja ilman tarpeettomia rajoituksia. Etenkin kaikille välttämättömien palveluiden tarjonnassa korostuu se lähtökohta, että kaikilla väestöryhmillä on oltava mahdollisuus suorittaa maksuja ilman, että heitä sitä kautta asetetaan kohtuuttoman eriarvoiseen asemaan. Maksutaparajoituksista ei siis saa tulla tällaisten hyödykkeiden saatavuuden este. Jos kuluttajalle, joka ei käytä maksukortteja, tarjotaan vaihtoehdoksi vain laskutuslisän sisältävää laskua, tilanne voi olla kohtuuton. Kuluttajaviraston tekemiä kuluttajaoikeuden linjauksia tämän linkkiyhteyden kautta: http://www.kuluttajavirasto.fi/file/4672b687-d8f3-4a93-bd39-9cf0680bb51e/maksaminen+ja+laskutus.pdf 22

Verojen maksaminen käteisellä Ilman kuluja Verot (mm. arvonlisävero ja palkkaverot, tullimaksut) ja muut veronkantolaissa mainitut suoritukset voidaan maksaa myös käteisellä ilman suorittamisesta aiheutuvia lisäkustannuksia Tullilaitoksen toimipaikoissa Helsingissä, Lahdessa, Hämeenlinnassa, Turussa, Porissa, Vaasassa, Tampereella, Jyväskylässä, Kouvolassa, Kuopiossa, Torniossa, Oulussa, Rovaniemellä ja Muoniossa (20.10.2010/895). Ahvenanmaan maakunnassa verot, maksut ja muut suoritukset voidaan maksaa Ahvenanmaan valtionvirastoon (11.12.2009/1262). Asiakas maksaa kulut Veronkantolain lähtökohta on, että verot maksetaan pankkitilille. Siten verot voi maksaa pankkiin, mikäli käteispalveluja on tarjolla kysymyksessä olevassa pankkikonttorissa. Maksaja vastaa kuluista. Veronkantolaki 5.8.2005/609 Valtiovarainministeriön asetus veronkannosta 15.9.2005/747 Ennakkoperintälaki (1118/1996) Arvonlisäverolaki (1501/1993). Ei verotililain (604/2009) 1 :n 2 ja 3 momentissa tarkoitettuja veroja ja maksuja 23

Sakkojen maksaminen käteisellä Sakkoja ja muita vastaavia maksuja kuten valtiolle tuomittuja korvauksia saa maksaa käteisellä tai yleisillä maksukorteilla oikeusrekisterikeskuksen asiakaspalvelupisteessä Hämeenlinnassa (Birger Jaarlinkatu 13, 3 krs). Palvelumaksuja tai muita kuluja ei peritä. Käteisen setelirahan suuruuteen tai metallirahan enimmäismäärää ei rajoiteta. Seteleiden aitous tarkistetaan. Ulosottomies, poliisi tai muu haastamiseen oikeutettu virkamies vastaanottaa muuntokelpoisten sakkojen ja muuntorangaistusten maksuja käteisellä. Laki sakon täytäntöönpanosta (672/2002) 12. 24

Tallettaminen läänin kassaan = nyt AVI:n pankkitilille Valtion aluehallinnon uudet virastot, aluehallintovirastot (AVI) sekä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset (ELY) aloittivat toimintansa 1.1.2010. Tallettaminen läänin kassaan käteisellä ei ole enää mahdollista. Nykyisin tallettaminen on tehtävä tilisiirtona AVI:n pankkitilille. Maksutalletuslain mukainen talletus Jos velkoja esim. kieltäytyy vastaanottamasta rahaa, suoritusvelvollisella on oikeus tallettaa suoritettava aluehallintovirastoon ja siten vapautua suoritusvelvollisuudestaan. Jos suoritusvelvollinen ei tiedä kenelle suoritus on toimitettava tahi kenellä kahdesta tai useammasta suorituksen vaatijasta on siihen oikeus. Laki rahan, arvo-osuuksien, arvopaperien tai asiakirjain tallettamisesta velan maksuna tai vapautumiseksi muusta suoritusvelvollisuudesta 9.10.1931/281 1 (22.12.2009/1389) 25

Vuokrien maksaminen Eräs harvoista käteismaksamista koskevista säännöksistä. Käteisellä maksaminen on mahdollista, jos vuokralainen ja vuokranantaja sopivat. Jos vuokra suoritetaan muulla tavalla kuin posti- tai pankkisiirron välityksellä tai postiosoituksena, vuokranantajan on annettava siitä vuokralaiselle kuitti. Rahana maksettava vuokra saadaan aina suorittaa posti- tai pankkisiirron välityksellä tai postiosoituksena. Huoneiston sijaintipaikkakunnalla vuokra saadaan suorittaa vuokranantajan asunnossa, liikehuoneistossa tai muussa vuokranantajan määräämässä paikassa. Ns. viemävelkasäännön periaate. Ehto, jolla vuokralaista kielletään käyttämästä posti- tai pankkisiirtoa taikka postiosoitusta vuokranmaksutapana, on mitätön. Laki asuinhuoneiston vuokrauksesta 31.3.1995/481; 35 Vuokran maksutapa 26

Käteinen ja taksit Asiakkaalla on oikeus maksaa käteisellä tai yleisimmillä luottoja maksukorteilla. Taksiliikennelain (2.3.2007/217) 17 :n 1 momentin 8 kohta Eräs harvoista käteismaksamista koskevista säännöksistä. Taksiliikennettä harjoitettaessa on noudatettava seuraavia laatuvaatimuksia: Kysymyksessä on taksipalvelujen laatuvaatimuksia koskeva velvollisuus. Hallituksen esityksen (HE 38/2006) mukaan laatujärjestelmien kehittäminen on tarkoituksenmukaista toteuttaa vapaaehtoisuuden pohjalta. Juna- ja bussiliput Voi maksaa käteisellä ja yleisimmillä luottokorteilla. Palvelun tarjoajilla suosituksia. Tavoitteena hyvä asiakaspalvelu. Jos tarjoaa nimellisarvoltaan suhteellisen suurta seteliä, käteisellä maksamista yleensä rajoittaa vaihtorahan puute. 27

Käteinen ja sairaalat Käteinen ja apteekit Sorttiasemat Jätskikioskit Jäähallit Torikauppa Muut 28

Käteinen ja pankit Luottolaitoslain 134 (Asiakkaan oikeus peruspankkipalveluihin) Talletuspankki saa kieltäytyä tavanomaisen talletustilin avaamisesta ja tilin käyttöön tarkoitetun välineen myöntämisestä taikka maksupalvelua koskevan toimeksiannon hoitamisesta ETAvaltiossa laillisesti oleskelevalle luonnolliselle henkilölle vain, jos kieltäytymiselle on painava peruste. Perusteen tulee liittyä asiakkaaseen tai hänen aiempaan käyttäytymiseensä taikka siihen, ettei asiakassuhteelle ilmeisesti ole todellista tarvetta. Kieltäytymisen peruste on ilmoitettava asiakkaalle. (30.4.2010/299). Toimenpidealoite (26/2011 vp): Kansalaisten oikeus peruspankkipalveluihin on turvattu luottolaitoslain 134 :ssä (ks. yllä). Peruspankkipalveluina ei laissa eikä sen perusteluissa mainita käteistä rahaa. 9.12.2011 http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/tpa_26_2011_p.shtml Komission suositus mahdollisuudesta käyttää tavanomaista maksutiliä (2011/442/EU;18.7.2011) http://eur-lex.europa.eu/lexuriserv/lexuriserv.do?uri=oj:l:2011:190:0087:0091:fi:pdf Tavanomaiseen maksutiliin olisi liityttävä mm. palvelut, jotka mahdollistavat rahan tallettamisen maksutilille ja palvelut, jotka mahdollistavat käteisen nostamisen maksutililtä. Jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että tavanomainen maksutili tarjotaan maksutta tai kohtuuhintaan. 29

Finanssivalvonta seuraa tilannetta Finanssivalvonnan kanta: Käteisrahan saatavuus on osa hyvin toimivaa rahoitusjärjestelmää. Finanssivalvonta seuraa tilannetta tiiviisti, koska riittävä käteis- palvelujen saatavuus tulee turvata. Käteisen saatavuus ei saisi nykytasoltaan merkittävästi enää alentua. http://www.finanssivalvonta.fi/fi/tiedotteet/lehdistotiedotteet/pages/03_2012.aspx Finanssivalvonnan tutkimus keväällä 2012 Vastanneiden pankkien konttoreista noin 65 % tarjoaa käteispalveluja aukioloaikansa puitteissa. Noin 20 % tarjoaa käteispalveluja rajoitetusti (esimerkiksi tiettyyn kellonaikaan tai tiettyinä päivinä). Noin 15 % ei tarjoa käteispalveluja lainkaan. 30

Harmonisointi aloitettu Euroopan unionin komission suositus (2010/191/EU) "Euroseteleiden ja metallirahojen laillisen maksuvälineaseman soveltamisalasta ja vaikutuksista". Tarkoituksena harmonisoida eurorahojen käyttämistä maksuvälineinä koko euroalueella. Osoitettu kaikille euroalueen jäsenvaltioille, Euroopan keskuspankille sekä eurooppalaisille ja kansallisille elinkeinoelämän järjestöille ja kuluttaja- järjestöille. Komissio tarkastelee uudelleen tämän suosituksen täytäntöönpanoa kolmen vuoden kuluttua sen hyväksymisestä (= 22.3.2010) ja arvioi, tarvitaanko sääntelytoimenpiteitä. Suosituksen allekirjoittajana oli komission puolesta Olli Rehn, "komission jäsen (talouskomissaari). http://eur-lex.europa.eu/lexuriserv/lexuriserv.do?uri=oj:l:2010:083:0070:0071:fi:pdf 31

1. Laillisen maksuvälineaseman yhteinen määritelmä Kun maksuvelvoite on olemassa, euroseteleiden ja -metallirahojen laillisen maksuvälineaseman olisi merkittävä seuraavia: a) Pakollinen hyväksyminen b) Hyväksyminen täydestä nimellisarvosta c) Maksuvelvollisuudesta vapautuminen". Maksuvelvoitteen velkoja ei voi kieltäytyä ottamasta vastaan euroseteleitä ja -metallirahoja, jolleivät osapuolet ole sopineet muusta maksutavasta. Euroseteleiden ja -metallirahojen rahallinen arvo vastaa seteleissä ja kolikoissa ilmoitettua määrää ja velallinen voi vapautua maksuvelvoitteesta tarjoamalla velkojalle euroseteleitä ja -metallirahoja. 32

2. Euroseteleinä ja -metallirahoina suoritettujen maksujen hyväksyminen vähittäiskaupan maksutapahtumissa "Euroseteleiden ja -metallirahojen hyväksymisen maksuvälineenä vähittäis- kaupan maksutapahtumissa olisi oltava sääntönä. Kieltäytymisen pitäisi olla mahdollista ainoastaan perustelluista syistä, jotka liittyvät vilpittömän mielen periaatteeseen (jos vähittäiskauppiaalla ei esimerkiksi ole vaihtorahaa)". 3. Suurten seteleiden hyväksyminen vähittäiskaupan maksutapahtumissa "Suuret setelit olisi hyväksyttävä maksuvälineenä vähittäiskaupan maksutapahtumissa. Kieltäytymisen olisi oltava mahdollista ainoastaan perustelluista syistä, jotka liittyvät vilpittömän mielen periaatteeseen (jos maksuksi tarjotun setelin arvo on esimerkiksi suhteettoman suuri verrattuna maksettavaan määrään)". 4. Euroseteleiden ja -metallirahojen käytöstä ei voi veloittaa ylimääräisiä maksuja 33

5. Yhden ja kahden sentin eurometallirahojen laillinen maksuvälineasema ja pyöristyssäännöt "Niissä jäsenvaltioissa, jossa on hyväksytty pyöristämisjärjestelmä ja hinnat näin ollen pyöristetään lähimpään viiteen senttiin, yhden ja kahden sentin eurometallirahoilla olisi edelleen oltava laillinen maksuvälineasema ja ne olisi hyväksyttävä maksuvälineinä. Jäsenvaltioiden olisi kuitenkin oltava jatkossa hyväksymättä uusia pyöristämissääntöjä, koska ne vaikuttavat kielteisesti siihen, että maksuvelvoitteen voi täyttää tarjoamalla tarkka rahasumma, ja koska ne voivat joissakin tilanteissa johtaa käteismaksuista tehtävään lisäveloitukseen". 6. Eurometallirahojen keräilykappaleiden laillinen maksuvälineasema Jäsenvaltioiden olisi toteutettava kaikki toimenpiteet, jotka katsotaan aiheellisiksi estämään eurometallirahojen keräilykappaleiden käyttö maksuvälineinä (esimerkiksi erikoispakkaukset, selkeä tiedotus, arvometallien käyttö, nimellisarvon ylittävä myyntihinta). 34

On hyvä olla useita maksuvälineitä Kun on tarjolla useita maksutapoja ja maksuvälineitä, niiden hinnoittelussa ei mennä kohtuuttomuuksiin, kun millään maksuvälineen liikkeellelaskijalla ei ole täydellistä monopolia Maksamisen kustannukset ovat erilaiset mm. maksun suuruudesta riippuen Käteisrahasta saatava tuotto (seigniorage) tuloutetaan valtiolle ja jaetaan siten takaisin kansalaisille Arviolta noin neljäsosa eurojärjestelmässä liikkeeseen lasketusta käteisrahasta on käytössä euroalueen ulkopuolella. Tästäkin rahasta saatu tuotto palautuu eurojärjestelmälle ja Suomen Pankille sekä sitä kautta myös Suomen valtiolle ja kansalaisille Nykyään on vaikea tarkkaan sanoa, miten paljon Suomessa on käteisrahaa liikkeellä. Tiedetään kyllä, miten paljon sitä on laskettu liikkeelle. Osa käteisestä kulkeutuu maasta toiseen (migraatio). Perustuu professori, VTT Matti Virenin ja VTT Kari Takalan kommenttiin 20.4.2012 24.4.2012 Pekka Somerkoski SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND 35

Suomesta liikkeeseen lasketusta setelistöstä noin puolet on siirtynyt Suomen ulkopuolelle Käteisen suhde BKT:seen Suomessa, 1947-2010 Kotimaisten sektoreiden hallussa oleva käteinen vs. BKT, %-osuus 9 Ulkomaiden hallussa oleva Suomesta liikkeeseen laskettu eurokäteinen/bkt (todellinen), %-osuus % 8 7 6 5 4 3 2 1 0 1947 1957 1967 1977 1987 1997 2007 Lähteet: Suomen Pankki ja Tilastokeskus Rahoitustilinpito (Muutos ulkomaisessa hallussapidossa 2006 lähtien vuonna 2010). 36

Eurorahojen tilastotietoja (31.12.2011) Rahataloudessa rahan tärkein tehtävä on toimia yleisesti hyväksyttynä maksuvälineenä hyödykkeiden tavaroiden ja palveluiden vaihdannassa. Liikkeessä olevat setelit ja kolikot Keskimääräinen arvo BKT Käteisen arvo suhteessa BKT:een Milj. kpl Mrd. euroa Euroa Mrd. euroa % Eurosetelit, euroalue 14 948 888.629 59.45 Eurokolikot, euroalue 97 760 23.073 0.24 Eurokäteinen, euroalue 112 708 911.702 59.68 9 414.2 9.68 Eurosetelit, Suomi 254 11.164 43.97 Eurokolikot, Suomi 1 305 0.512 0.39 Eurokäteinen, Suomi 1 559 11.676 44.37 191.6 6.09 37

Kiitos osallistumisestanne! Tilastot ym. VTT Kari Takala. Design Tarja Yrjölä ja Riitta Aalto. 38