ACTION ANGELS Diakoniarastit 2014 Nämä kaksi rastia on laadittu täydentämään vuonna 2013 koottua Action Angels -diakoniarastiratakokonaisuutta. Yhteisvastuu 2014 kehittää suomalaista saattohoitoa ja tekee ihmisoikeustyötä Guatemalassa. Nämä teemat näkyvät uusissa rasteissa. Löydät kaikki rastit ja ohjeistuksen sekä lisätietoa Action Angelsin toiminta- ja keräyskilpailuista verkkosivulta yhteisvastuu.fi/actionangels. Action Angels -diakoniarastirata koostuu useista eri vaihtoehdoista, joista voit valita sinulle ja ryhmällesi parhaiten sopivat rastit. Voit käyttää rasteja varhaisnuorten ja nuorten kanssa koulussa ja seurakunnassa. Rastit sopivat esimerkiksi peruskoulun tai lukion etiikan tunneille sekä diakoniatyötä ja seurakuntaa käsitteleviin oppitunteihin. Seurakunnissa rastit soveltuvat erityisesti rippikouluun ja isoskoulutukseen. Moni rasti sopii hyvin myös varhaisnuorten toimintaan sekä partioon. Jos aikaa ei ole usean rastin radan toteuttamiseen, voit hyödyntää yksittäisen rastin kertomusta ja tehtävää myös yhden oppitunnin työskentelynä tai kerhokerran ohjelmana. Sisällys: Rasti Kun kuolema tulee lähelle Rasti Mayda tyttö, joka ei antanut periksi (Guatemala) Action Angels on nuorten oma Yhteisvastuu-liike. Action Angelina et jää seisoskelemaan tumput suorina, vaan ryhdyt sanoista tekoihin. Kisaat pienistä ja suurista hyvistä teoista ja autat toisia ihmisiä yhdessä Yhteisvastuukeräyksen ja muiden nuorten kanssa.
RASTI Kun kuolema tulee lähelle! Fakta Suomessa saattohoitoa tarvitsee vuosittain 15 000 ihmistä. Noin 400-500 heistä on lapsia. Saattohoito tarkoittaa kuolemaa lähestyvän ihmisen yksilöllistä ja kokonaisvaltaista hoitoa. Myös potilaan omaisia, esimerkiksi perheenjäseniä, tuetaan. Jokaisella ihmisellä on oikeus valmistautua kuolemaansa arvokkaasti, kivuttomasti ja yksilöllisesti. Potilaan halutessa saattohoidossa voidaan keskustella myös henkisistä, psyykkisistä ja uskontoon liittyvistä kysymyksistä. Sairaaloissa työskentelee mm. sairaalapappi. Myös muut seurakunnan työntekijät auttavat sairaita ja kuolevia ihmisiä sekä heidän omaisiaan. Tehtävä: 1. Kaverinne kertoo teille, että hänen äidillään on todettu pitkälle edennyt syöpä. Lääkäreiden mukaan hän elää ehkä vain muutaman kuukauden. Miten lohdutatte kaverianne? Keksikää myös tapoja auttaa ja lohduttaa kaverinne perhettä äidin kuoleman jälkeen. Kirjatkaa vastauksenne ylös paperille. 2. Lukekaa oheinen teksti Guatemalassa kukaan ei kuole yksin ja pohtikaa: Mitä ajatuksia teksti herätti teissä? Mitä voisimme oppia guatemalalaisten tavoista suhtautua kuolemaan ja kuoleviin ihmisiin? 3. Mitä tekisit, jos sinulla olisi vain kuukausi elinaikaa jäljellä? Kuva: Samuli Karala Guatemalassa kukaan ei kuole yksin Guatemalassa, Väli-Amerikassa, vaikeasti sairasta ihmistä hoidetaan sairaalassa, kuten Suomessakin. Kun selviää, ettei häntä voida enää parantaa, ihminen tuodaan takaisin kotiin. Suku, ystävät ja läheiset kokoontuvat yhteen ja jakavat sairaan hoitovuorot niin, ettei hänen tarvitse jäädä hetkeksikään yksin, ei edes yöllä. Kaikki rukoilevat sairaan puolesta. Hänestä huolehtiminen parhaalla mahdollisella tavalla on kunnia-asia läheisille. Kun ihminen kuolee, perinteisesti kylän vanhimmat pesevät kuolleen ruumiin miehet miehen ja naiset naisen. Uskonnoltaan roomalaiskatoliset vainajat puetaan siisteihin vaatteisiin, kun taas mayojen, Guatemalan alkuperäiskansan, perinteistä uskontoa noudattavat ihmiset lisäävät vainajalle myös kaikki hänen omistamansa korut. Osa mayoista myös palsamoi ruumiin ja käärii sen liinoihin. Tämän jälkeen alkaa kolmen päivän suruaika, jolloin kaikki vainajan perheenjäsenet, ystävät ja tuttavat käyvät hyvästelemässä hänet avoimen arkun äärellä ja rukoilevat kuolleen ja hänen perheensä puolesta. Arkun jalkopäähän asetettuun koriin vieraat jättävät rahaa hautajaistarjoilujen järjestämistä varten. Hautajaistilaisuus alkaa saattueella, jossa vainaja kuljetetaan kirkkoon autolla tai kantaen. Vieraat seuraavat kävellen perässä. Taustalla soitetaan musiikkia. Kirkossa pidetään puheita ja vainajan puolesta rukoillaan. Guatemalassa ihmisiä haudataan sekä maahan että kivihautoihin (pantheon), joihin on varaa vain rikkaammilla. Lähisuku rukoilee vainajan puolesta kotona vielä yhdeksän päivän ajan hautajaisten jälkeen. Haudoilla vieraillaan erityisesti loka-marraskuun vaihteessa. Lokakuun viimeisenä päivänä Guatemalassa vietetään kuolleiden päivää, jolloin perheet muistelevat syöden ja juoden kaikkia poisnukkuneita rakkaitaan. Seuraavana päivänä Guatemalassa juhlitaan pyhäinpäivää. Yhteisvastuu 2014 kehittää saattohoitoa Suomessa ja tekee ihmisoikeustyötä Guatemalassa. RASTI KUN KUOLEMA TULEE LÄHELLE
RASTI KUN KUOLEMA TULEE LÄHELLE
RASTI Mayda tyttö, joka ei antanut periksi (Guatemala) Kuva: Ville Asikainen Olen Mayda, 21-vuotias sosiaalialan yliopistoopiskelija Guatemalasta, Väli-Amerikasta.Elämäni suurin haaste tällä hetkellä on se, että olen nuori, nainen ja intiaani. Olen maya, Guatemalan alkuperäiskansan ja huikean muinaisen kulttuurin edustaja. Meitä on lähes puolet kotimaani Guatemalan noin 14,5 miljoonasta asukkaasta. Määrästä huolimatta vuosisatoja kestänyt syrjintämme jatkuu edelleen ja ihmisoikeuksiamme rikotaan monin tavoin. Meitä ei esimerkiksi välttämättä päästetä sairaaloihin, sukujuuret saattavat estää työnsaannin, virastoissa joutuu odottamaan, että muita palvellaan ensin ja sukupolvien ajan mayojen asuttamia maita luovutetaan korvauksetta esimerkiksi kansainvälisille, palmuöljyä tuottaville yrityksille. Moni yrittääkin peittää intiaanitaustansa kaikin mahdollisin keinoin. Tehtävä: Pohtikaa: Mitä ihmisoikeuksia tiedätte? Kirjatkaa ylös paperille niin monta, kuin tulee mieleen. Valitkaa mielestänne 3 kaikkein tärkeintä ihmisoikeutta. Mitä ihmisoikeudet merkitsevät ihmisille? Mitä ihmisoikeuksien loukkaukset tarkoittavat? Miten Maydan ja muiden mayojen asemaa Guatemalassa voitaisiin parantaa? Ottakaa selvää Suomen ihmisoikeustilanteesta. Mikä on ihmisoikeuksien tilanne Suomessa? Onko Suomessa alkuperäiskansaa tai -kansoja? Miten heitä kohdellaan? Onko heillä samat oikeudet kuin muilla suomalaisilla? Mitä ongelmia he joutuvat kohtaamaan? Itse olen toista mieltä. Olen ylpeä alkuperästäni. Pukeudun päivittäin maya-naisten perinneasuun, vaikka kaikki muut opiskelijatytöt pukeutuvat länsimaisittain farkkuihin ja toppeihin. Vaikka opettaja haukkui minut, useita stipendejä saaneen tytön, koko luokan edessä heti ensimmäisenä opiskelupäivänäni avuttomaksi intiaaniksi, joka osaa tuskin edes lukea. Vaikka olen ainut opiskelija maya-kielen, quechin, kurssilla. Selviytyäkseni minun täytyi oppia pääsemään pilkan yli. Olen vanhin perheemme kuudesta lapsesta. Isäni oli suunnitellut minulle perinteisempää tulevaisuutta kotona, mutta en antanut periksi. Halusin toisenlaista elämää. Äitini tuella kävin isältäni salaa koulua kahteen otteeseen. Kun asia selvisi, isä heitti minut pois kotoa. Hän sanoi minua vikuroivaksi ja vallankumoukselliseksi tytöksi. Onneksi isä on nyt hyväksynyt opintoni. Jotta voin opiskella iltapäivisin ja iltaisin, minun on kuitenkin herättävä joka päivä kolmen aikaan aamuyöstä ennättääkseni torille myymään perheeni viljelemiä vihanneksia. Aamupäivisin teen oman osani kotitöistä ja autan perheeni omistamassa kaupassa. Iltapäivät ja illat vietän yliopistolla. Opintojeni ohella edustan nuoria viranomaisten ja kansalaisten yhteistyöelimessä. Mielestäni yhteiskunta voi muuttua vain koulutuksen kautta. Ihmisten täytyy oppia tuntemaan oikeutensa ja mahdollisuutensa vaikuttaa. Toivon tulevaisuudessa saavani hyvän työn, jotta voin varmistaa myös sisarteni koulutuksen. Yhteisvastuukeräys 2014 tukee Guatemalassa alkuperäiskansojen parissa tehtävää ihmisoikeustyötä. Ihmisiä, mm.maydan kaltaisia nuoria, koulutetaan koulutetaan tiedostamaan ja vaatimaan omia oikeuksiaan, kannustetaan heitä jatkamaan opintojaan sekä osallistumaan aktiivisesti yhteisönsä kehittämiseen. Avun vie perille Kirkon Ulkomaanapu. RASTI Mayda tyttö, joka ei antanut periksi (Guatemala)
! Tietoa Guatemalasta: Maa Väli-Amerikassa, naapurimaita Meksiko, Belize, Honduras ja El Salvador. Asukasluku: n. 14,5 miljoonaa Eliniänodote: 71 vuotta Uskonnot: Katolilaisia 47,9 %, protestantteja 38,2 %, ei uskontoa 11,6 %, muut 2,3 %. Sijoitus YK:n inhimillisen kehityksen indeksillä: 133 (Suomi 21) Yli puolet väestöstä (alkuperäisväestöstä eli mayoista lähes 80 %) elää köyhyys- rajan alapuolella ja 15 % äärimmäisessä köyhyydessä eli alle yhdellä dollarilla päivässä. Guatemalassa ihmisoikeusrikkomukset ovat arkipäivää. Alkuperäiskansan edustajia, mayoja, syrjitään monin tavoin. Naiset ja lapset kärsivät perheväkivallasta Kaupungeissa rikollis- ja huumejengit houkuttelevat koulunsa keskeyttämään joutuneita köyhiä nuoria mukaansa RASTI Mayda tyttö, joka ei antanut periksi (Guatemala)