SISÄLLYSLUETTELO Liikuntapalvelujen toimintakertomus 2011 1. YLEISTÄ...3 2. TOIMINNAN ESITTELY...4 3. LIIKUNTAPAIKAT...5 3.1. Henkilöstö...6 3.2. Liikuntapaikkojen käyttö...6 3.2.1. Uimahallit...6 3.2.2. Jäähallit ja Koulukadun tekojäärata...10 3.2.3. Tampereen Messu- ja Urheilukeskus Oy, Tampereen stadion, Tammelan jalkapallostadion ja Teiskon ilmailu- ja moottoriurheilukeskus...12 3.2.4. Sisäliikuntatilat...15 3.2.5. Ulkoliikuntapaikat...16 3.2.6. Ulkoilu- ja leirintäalueet, Kaupin ulkoilu- ja urheilupuisto, vesiurheilualueet, laskettelurinteet, hyppyrimäet sekä ulkoilu- ja latureitit...16 4. LIIKUNNAN TUKI- JA OHJAUSTOIMINTA...19 4.1. Tukitoiminta...19 4.2. Ohjaustoiminta...19 4.2.1. Uinninopetus...19 4.2.2. Muu ohjaustoiminta...22 4.2.3. Erityisliikunta...23 5. SUURTAPAHTUMAT...26 5.1. Triathlonin pitkien matkojen EM-kilpailut...26 5.2. Futsalin opiskelijoiden EM-kilpailut...27 5.3. Lentopallon maailmanliiga...27 6. TUNNUSLUKUJA...27 89. toimintavuosi 2
1. YLEISTÄ Erityisliikunta Tampereella 40 vuotta Vuonna 2011 liikuntapalvelut tuotti monipuolisia liikunta- ja terveyspalveluja tamperelaisille. Liikuntapalvelut huolehti olosuhteista yleiseen liikunnan omaehtoiseen tai kansalaisjärjestöjen ohjaamaan harrastamiseen suunnittelemalla ja kunnossapitämällä liikuntapaikkoja sekä ohjaamalla niiden käyttöä tasapuolisesti ja tarkoituksenmukaisesti. Kansainvälisen urheilutoiminnan lisäksi liikunnan palvelutuotanto säilyi edellisvuosien tapaan korkeana. Tamperelaiset liikuntaseurat yhteistyössä liikuntapalvelujen kanssa tarjosivat kaupunkilaisille paljon monipuolisia ja laadukkaita liikuntamahdollisuuksia. Sisäliikuntatilojen riittämättömyys nousi jälleen esille arvioitaessa liikuntapalvelujen saatavuutta. Asian parantamiseksi käynnistettiin Ikurin liikuntahallihankkeen valmistelut ja Tesoman palloiluhallin suunnittelu. Ikurin liikuntahallihankkeen myötä Ajokin liikuntatilat irtisanottiin joulukuussa 2011. Tietoisuus liikunnan positiivisesta vaikutuksesta terveyteen näkyi muun muassa työ- ja ikäihmisten kunto- ja terveysliikunnan kysynnän kasvuna. Syksyllä 2011 erityisliikunnan ohjaustoiminta Tampereella täytti 40 vuotta. Sen kunniaksi Tampere-päivänä järjestettiin senioritanssin, kuntosaliharjoittelun, sauvakävelyn ja kuntojumpan ohjauksia Ratinassa, Tesomalla ja Linnainmaalla. 2. TOIMINNAN ESITTELY Toiminnan avainalueet Liikuntapalvelut toimi osana kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen tuotantoaluetta ja teki tiivistä yhteistyötä sivistys- ja elämänlaatupalvelujen tilaajaryhmän kanssa. Liikuntapalvelujen tehtävänä oli kaupunkilaisten liikuntatottumusten ja liikuntamyönteisten asenteiden herättäminen, aktiivisen liikuntaharrastuksen kehittäminen järjestämällä riittävät ja tarkoituksenmukaiset harrastusmahdollisuudet kaikille kuntalaisille sekä liikunnan ohjaus-, tiedotus- ja yhteistyöprojektien toteuttaminen yhteistyössä paikallisten ja alueellisten liikuntajärjestöjen kanssa. Liikuntapalvelut tuki myös taloudellisesti paikallisia liikuntaseuroja kansainvälisissä projekteissa, merkittävissä liikuntatapahtumissa, poikkeavissa harjoittelu- ja kilpailuolosuhteissa sekä muussa merkittävässä liikuntatoiminnassa. Liikuntapalvelut vastasi soveltavasta liikunnanohjauksesta ja uimaopetuksesta sekä huolehti leirintä- ja ulkoilualueista. Liikuntapalvelut osallistui suurten kansallisten ja kansainvälisten tapahtumien järjestämiseen yhteistyössä paikallisten urheiluseurojen ja kansallisten lajiliittojen kanssa. Tavoitteena oli luoda positiivinen mielikuva urheilullisesta, kansainvälisestä kaupungista. Liikuntapalvelut huolehti liikuntaolosuhteista yhteistyössä katu- ja vihertuotannon ja muiden tehtäväalueiden kanssa, tuotti ohjauspalvelua joko omana palveluna tai yhteistoimintana eri liikuntajärjestöjen kanssa sekä huolehti vapaan ja aktiivisen kansalaistoiminnan taloudellisesta tukemisesta. Toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutuminen Liikuntapalvelujen toiminnallisina tavoitteina olivat ennaltaehkäisevät ja terveyttä edistävät toimenpiteet, kaikkien kuntalaisten saavutettavissa olevat liikuntapalvelut, kansainvälisten ja valtakunnallisten tapahtumien toteuttaminen ja sähköisen asioinnin ja palvelujen kehittäminen. Liikuntapalveluiden budjetti ylittyi lähes 0,7 miljoonaa euroa. Suurimpana erillisenä ylityksenä oli energia- ja polttoaineiden hintojen nousu sekä erittäin kylmä talvi, jonka vaikutuksesta energiamenot ylittyivät lähes 0,4 miljoonaa euroa. Lisäksi henkilöstömenoissa ja palvelujen ostoissa oli ylitystä yhteensä 0,3 miljoonaa euroa, muun muassa kuljetuskustannusten nousun takia. Palvelutaso pysyi kuitenkin samana kuin edellisvuonna. 3 4
Kansainvälinen toiminta 3.1. Henkilöstö Kansainvälisessä toiminnassa tehtiin laajaa yhteistyötä lajiliittojen ja paikallisten toimijoiden kanssa. Toimintavuonna järjestettiin lentopallon maailmanliigan ottelut, opiskelijoiden futsalin EM-kilpailut ja triathlonin EM-kilpailut. Triathlonin ja futsalin EM-kilpailut olivat osa Tampereen kaupungin suurtapahtumia ja niille osoitettiin yhteensä 25 000 euron suuruinen erillinen määräraha. Liikuntapalvelujen koko toimintaa johti liikuntatoimenjohtaja Pekka P. Paavola. Käyttöpäällikkö Esa Auvisen jäätyä eläkkeelle 1.2.2011 liikuntapalvelujen organisaatiorakennetta ja toimintaohjetta uudistettiin. Liikuntapalvelujen johtoryhmän muodostivat liikuntatoimenjohtaja Pekka P. Paavola, käyttöpäälliköt Matti Kaario, Mikko Heinonen ja Jari Tolvanen, suunnittelija Lasse Viheriäranta, rakennusmestarit Pekka Koskela ja Pasi Lähteenmäki sekä hallintokoordinaattori Leila Lahti. Henkilöstön edustajana johtoryhmässä oli Ismo Leppänen. Liikuntapalvelut tuki taloudellisesti tamperelaisten urheiluseurojen kansallisia ja kansainvälisiä harjoittelu- ja turnausmatkoja, ystävyyskaupunkitoimintaa ja Tampereella järjestettyjä kansainvälisiä tapahtumia. Tukea myönnettiin yhteensä 440 000 euroa. Tunnuslukujen toteutuminen Liikuntapaikkojen kävijämäärät pysyivät entisellä tasolla. Uimahallien kävijämäärä nousi hieman edelliseen vuoteen verrattuna, mutta tulokertymä väheni asiakkaiden siirryttyä käyttämään edullisempia maksutapoja. Ohjaustoimintaan osallistui aikaisempaa suurempi määrä tamperelaisia. Uimaopetuksessa, sovelletussa ohjauksessa ja muussa ohjauksessa kävijämäärät pysyivät ennakoidulla tasolla. Toimintakertomuksen tekstiosuuksissa on esitetty tunnuslukujen toteutuminen yksityiskohtaisesti. Mestariurheilijat 3. LIIKUNTAPAIKAT Vuoden 2011 urheilijoita palkittiin 33:sta eri urheilulajista yhteensä 288. Kansainvälisesti menestyneitä ja Suomen mestaruuden saavuttaneita urheilijoita oli edustettuina 25 urheiluseurasta. Palkittujen joukossa oli 14 maailmanmestaria, 39 Euroopan mestaria, kolme Pohjoismaiden mestaria ja 232 Suomen mestaria. Liikuntapalvelut vastasi liikuntalaitosten ja -paikkojen sekä ulkoilu- ja leirintäalueiden käytöstä, huolehti niiden kunnossapidosta ja kehittämisestä ja osallistui tapahtumien järjestämiseen Tampereella. 3.2. Liikuntapaikkojen käyttö 3.2.1. Uimahallit Kertomusvuonna liikuntapalveluissa työskenteli 265 vakinaisessa työsuhteessa olevaa henkilöä, joista kuukausipalkkaisia oli 202 ja tuntipalkkaisia 63. Henkilökunnan ammatillinen kouluttautuminen työn ohessa oli aktiivista. Kertomusvuonna merkonomin tutkinnon suorittivat palvelussuhdesihteeri Helena Aaltonen ja taloussihteeri Liisa Helander. Liikunnanohjaaja Sari Helminen pätevöitti itselleen liikunnanohjaajan AMK-tutkinnon ja urheilulaitoksenhoitaja Pekka Pajunen liikuntapaikkamestarin tutkinnon. Rakennusmestari Pasi Lähteenmäki, työnjohtajat Vesa-Pekka Salminen, Vesa Kanerva ja Ilkka Toiva puolestaan suorittivat johtamisen erikoisammattitutkinnon. Uimahallien tehtävänä oli tuottaa tamperelaisille virkistys-, kunto-, kilpailu- ja saunapalveluja. 5 6
Yksittäisten kävijöiden lisäksi uimahallit palvelivat erilaisia vesivoimistelu- ja uimakouluryhmiä liikuntapalvelujen itse tuottamana palvelumuotona. Samoin koululaiset ja päiväkotiryhmät käyttivät uimahallipalveluja. Tamperelaiset uimaseurat ja muut yhdistykset käyttivät uimahallien harjoitusvuoroja, pitivät kursseja ja leirejä sekä järjestivät kilpailuita. Pyynikin uimahalli oli suljettuna edelleen koko vuoden. Turvallisuuskoulutusta järjestetään säännöllisesti. Asiakaspalvelu allastiloissa on edistyksellistä allasosaston suuren videoscreenin ansiosta, jolla näytetään muun muassa vinkkejä uimatekniikoista ja vesijuoksusta ja kerrotaan tulevista tapahtumista sekä tärkeistä turvallisuuteen ja viihtyvyyteen vaikuttavista seikoista. Toiminta Tampereen uintikeskuksessa on monipuolista ja sitä toteuttavat omat ohjaajat aina vauvauinnista ja uimakouluista vesitreeniin ja Junior Life Saver Clubiin. Tampereen uintikeskus Vaikka alkuvuonna hyvien säiden takia kävijämäärät hieman laskivat, loppuvuonna saatiin kävijämäärät pienoiseen nousuun ja kokonaiskävijämäärä kasvuun edellisvuoteen verrattuna. Uimahallien henkilökunta ylläpitää ammattitaitoaan harjoittelemalla hengenpelastusharjoituksia vähintään kaksi kertaa vuodessa ja suorittamalla testiuinnin kerran vuodessa. Tampereen uintikeskus on suuri virkistys-, kunto- ja kilpauintiin tarkoitettu uimahalli. Halli oli paikallisten uimaseurojen pääharjoittelupaikka ja uintikilpailujen näyttämö. Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliitto (SUH) ry valitsi Tampereen uintikeskuksen vuoden uimahalliksi vuonna 2011. Tampereen uintikeskuksen väkeä, kuvassa vasemmalta Orvokki Oksanen, Marika Kemppainen, Heini Isotalo, Tapio Piira, Mikko Heinonen, Tommi Liimatta ja Päivi Helenius. Tampereen uintikeskuksessa järjestettiin kertomusvuonna 2011 seuraavat tapahtumat: Valinnan perustelut olivat seuraavat: Tampereen uintikeskus kuuluu selvästi Suomen uimahallien lippulaivastoon niin tiloiltaan, palveluiltaan kuin kävijämäärältään. Tampereen liikuntapalvelut on kouluttanut allasosaston työntekijöitään ahkerasti, esimerkiksi vuosien 2000 2011 aikana SUH:n Allasmestarikoulutuksen on suorittanut 10 henkilöä. 15.1. SpeedoMeet -uintikilpailut (TaTU) 26. 27.2. Räpyläuinnin avoimet SM-kilpailut (TaUrSu) 2.3. Manse Speedot, uintikilpailut (TaUS) 18.4. Merkkikilpailut, uimahyppy (S.C. Pingviinit) 22.4. Manse Poolo, kv. kanoottipooloturnaus (Kajak ry) 7. 8.5. Tampereen avoimet uintikilpailut (Uinnin Tuki ry) 14.5. Särkänniemiuinnit (Koovee) 18. 19.6. IKU -aluekilpailut, uinti (Uinnin Tuki ry) 25.6. Jehovan todistajien kastetilaisuus 24.9. Martti Ollgren -uinnit (TaTU) 1.10. Finn Cup -uimahyppykilpailut (S.C. Pingviinit) 15.10. NääsSpeedot, uintikilpailut (TaUS) 22. 23.10. Vesipallon SM-turnaus, naiset (TaUS) 3.11. Tampereen koulujen mestaruusuinnit 5.11. Uppopallon Divari Cup (TaUrSu) 28.11. Merkkikilpailut, uimahyppy (S.C. Pingviinit) 9. 11.12. IKU -loppukilpailut, uinti (Uinnin Tuki ry) 16.12. Perinteinen kynttiläuinti 17.12. Tina-uinnit (TaTU) 18.12. Tonttu-uinnit (Koovee) 19.12. Pikkujoulu-uinnit (TaUS) 7 8
Pyynikin uimahalli Lisäksi useat eri lajien maajoukkueet (muun muassa uppopallo- ja uinti-) pitivät hallilla leirejä. Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliitto järjesti hallilla paikallisia koulutustilaisuuksia (uimaopettaja-, vauvauinninohjaaja- ja uinninvalvontakursseja). Uintikeskukseen hankittiin uudet kansainväliset kilpailusäännöt täyttävät 50 metrin rataköydet, uusissa kansainvälisen uintiliitto FINA:n suosittelemissa väreissä. Köydet lisäsivät entisestään uintikeskuksen ilmettä ja vetovoimaisuutta kilpailujen tapahtumapaikkana. Pyynikin uimahallin peruskorjaus oli käynnissä vuoden 2011 ajan. Pyynikin uimahallin toiminnot päätettiin kilpailuttaa ja liikuntapalveluille myönnettiin oikeus osallistua tarjouskilpailuun. Taulukko 1. Kävijät uimahalleissa 2007 2011 Vuosi Hervanta Pyynikki Uintikeskus Tesoma Yhteensä 2007 72 240 85 585 338 032 119 143 615 000 2008 69 500 suljettu 415 599 131 896 616 995 2009 69 030 suljettu 383 858 126 646 579 534 2010 65 853 suljettu 347804 120112 533 769 2011 59 123 suljettu 371 510 118 664 549 297 Hervannan uimahalli 3.2.2. Jäähallit ja Koulukadun tekojäärata Hervannan uimahalli on pieni esikaupunkihalli, jonka käyttäjiä olivat Hervannan ja lähikaupunginosien asukkaat. Pääasiassa käyttäjät olivat kunto- ja virkistysuimareita. Erityisesti hallia suosivat koululaiset ja opiskelijat. Kesäkuussa Hervannan uimahallissa tapahtui ukonilman aiheuttama vesivahinko, jonka seurauksen hallin teknisissä tiloissa jouduttiin tekemään korjaustöitä. Halli saatiin aukaistua kesätauon jälkeen noin kolme viikkoa aikataulusta jäljessä. Hervannan uimahallissa järjestettiin seuraavat tapahtumat: 18.6. Jehovan todistajien kastetilaisuus 20.10. Vesidisco 17.12. Perinteinen kynttiläuinti Tampereen jäähalli Tampereen jäähallit palvelivat kansallisen ja kansainvälisen jääurheilun tarpeita tarjoamalla toimivat harjoittelu- ja kilpailutilat sekä mahdollisuuksien mukaan viihtyisät tilat yleisöpalveluille. Kauden ulkopuolella halleissa järjestettiin muiden lajien kilpailuja, suurehkoja yleisötilaisuuksia ja muita tapahtumia. Tampereen jäähalli tarjosi korkeatasoiset palvelut jääurheilutapahtumille. Pääpaino oli jääkiekkoilussa, mutta hallissa oli mahdollista järjestää myös muita merkittäviä urheilutapahtumia. Tampereen jäähallissa pelattiin normaalin jääurheilutoiminnan lisäksi lentopallon maailmanliigan otteluita. Tesoman uimahalli Rullakiekkotoiminta jatkui Tampereen harjoitusjäähallissa. Koovee ry:n voiton myötä rullakiekon suomenmestaruus jäi Tampereelle. Tesoman uimahalli edustaa uudenlaista kunnallista hallityyppiä. Hallin kylpylämäisten palvelujen tuottamiseen on käytetty automaatiotekniikan mahdollisuuksia rutiinitehtävien hoidossa. Viihtyisyyteen on pyritty sisustuksen suunnittelulla, henkilökunnan palvelutoiminnalla ja monipuolisella ammattitaidolla sekä erikoispalveluilla, kuten pore- ja karaisualtaalla sekä hyppytornilla varustetulla altaalla. Hallissa järjestettiin perinteinen kynttiläuinti 16.12.2011. Hervannan jäähalli Hervannan jäähalli oli pääosin taitoluistelijoiden, ringeten ja juniorikiekkoilijoiden käytössä. Hallissa järjestettiin normaalien juniorisarjojen lisäksi mittavaa työpaikkasarjatoimintaa sekä turnauksia. Suunniteltua peruskorjausta jouduttiin siirtämään vuodella, koska korjaus laajeni kylmälaitteistosta myös muuhun talotekniikkaan ja betonilaatan tekoon, jolloin kustannukset nousivat yli budjetoidun. Syksyllä 2011 hankittiin uusi hissi. 9 10
Tesoman jäähalli Sentteri Tampere Oy Tesoman jäähallissa pelasivat alempien kansallisten sarjatasojen jääkiekko- ja kaukalopallojoukkueet sekä juniorijoukkueet. Myös naisten kansallinen kilpailutoiminta oli keskitetty Tesomalle. Liikuntapalvelut oli mukana Sentteri Tampere Oy:n toiminnassa luovuttamalla jäähalliosakeyhtiön käyttöön kolmen urheilulaitoksenhoitajan työpanoksen kymmenen kuukauden ajaksi ja saaden korvaukseksi 500 tuntia jäävuoroja erikseen sovittuina ajankohtina. Loppuvuodesta yhtiölle valmistui kolmas jäähalli ja urheilulaitoksen hoitajien määrä lisättiin kuuteen. Muutoksen myötä korvaukseksi saatavien jäätuntien määrä nousi 750:een. 3.2.3. Tampereen Messu- ja Urheilukeskus Oy, Tampereen stadion, Tammelan jalkapallostadion ja Teiskon ilmailu- ja moottoriurheilukeskus Tampereen Messu- ja Urheilukeskus Oy Tampereen Messu- ja Urheilukeskus toimi urheilun, messujen ja suurten kokousten tapahtumahallina. Hallin kokonaisuuden muodostavat A-, B-, C- ja D-hallit sekä ravintola- ja seminaaritilat. A-halli on yleisurheilun kilpailu- ja harjoitushalli sekä jalkapalloilun harjoitushalli. B-halli on yleisurheilun heittolajien ja telinevoimistelun harjoitushalli. C-halli on täysimittainen jalkapalloilun harjoitushalli, joka voidaan harjoituskäytössä jakaa osiin. D-halli on salibandyn ja futsalin harjoitushalli, jossa on neljä kenttää. Liikuntapalvelut vuokrasi hallista tiloja siten, että kaikki tilat olivat liikuntakäytössä noin 170 vuorokautta toimintavuoden aikana. Tilat olivat jalkapalloilun, yleisurheilun, telinevoimistelun, pesäpalloilun, salibandyn ja futsalin käytössä. Koulukadun tekojäärata Taulukko 2. Eri lajien junioriurheilijat käyttivät Koulukadun tekojäärataa lähinnä harjoituksiin. Ottelutoiminta kilpatasolla on jo siirtynyt halleihin. Jäähallien ja Koulukadun kävijämäärät 2007 2011 Halli 2007 2008 2009 2010 2011 Tampere 1 468 124 515 457 390 773 441 120 442 700 Tampere 2 55 621 59 926 62 946 77 031 69 973 Hakametsä 3 44 083 46 398 49 267 52 502 61 384 Tesoma 1 65 171 63 955 45 958 53 679 57 690 Tesoma 2 44 477 40 197 41 563 50 579 43 274 Hervanta 127 377 115 759 131 716 97 383 107 185 Koulukatu 15 253 ei tilastoitu ei tilastoitu ei tilastoitu ei tilastoitu Yhteensä 820 106 841 692 722 223 760 562 782 206 Syyskuun alussa kolme liikuntapalvelujen urheilulaitoksen hoitajaa siirtyi Tampereen Messu- ja Urheilukeskus Oy:n palvelukseen kiinteistöhoitajiksi. Ammattinimikkeen mukaisesti heidän päätyönsä on kiinteistön hoito, mutta urheilukaudella he auttavat myös liikuntapalvelujen tehtävissä. Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksessa oli kertomusvuonna liikuntakävijöitä yhteensä 329 774. Toimintavuoden aikana Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksessa järjestettiin muun muassa seuraavat tapahtuma 8. 9.1. Jalkapallon junioriturnaus, TKT 15. 16.1. Tyttöjen turnaus, Ilves ry 22.1. Viking Line Cup, 10-vuotisjuhlat 20. 23.1. Futsal, EM-alkuturnaus 29. 30.1. Yleisurheilu, veteraanien SM-kisat 5.2. Yleisurheilumaaottelu Suomi-Norja-Ruotsi 26.2. Amerikkalaisen jalkapallon turnaus 18. 19.2. Yöturnaus, Tampereen Pallo-Veikot ry 12. 13.3. Tampere Junior Indoor Games 19. 20.3. Finn Gym telinevoimistelukisat 20.3. Yleisurheilun sisulisähuipentuma 16. 24.7. Opiskelijoiden futsalin EM-kilpailut 3. 4.12. Pirkkaturnaus 27. 30.12. Umbro-turnaus, Tampereen Pallo-Veikot ry 10. 11.12. Yöturnaus, Tampereen Pallo-Veikot ry 14. 15.5. Junnuturnaus, Tampereen Pallo-Veikot ry 14. 15.5. Salibandyn Särkänniemi Cup 11 12
Tampereen stadion Tampereen stadion on täysimittainen yleisurheilun ja jalkapalloilun kansainvälinen areena. Nurmikentällä pelattiin kertomusvuonna pääosin Suomen Cupin ja naisten SM-sarjan otteluita sekä 2- divisioonan ja nuorten sarjaotteluita. Stadionin katsomoihin mahtuu noin 17 000 katsojaa. Tampereen stadionilla on myös voimistelun, painin, naisliikunnan sekä kuntosaliharjoittelun harrastustilat. Lisäksi stadionilla pelattiin kesän aikana kakkosen, naisten SMsarjan, A-poikien ja B-poikien jalkapallon sarjaotteluita. Tammelan stadion Monipuolisten sisäliikuntatilojen ansiosta käyttöaste oli kertomusvuonna erittäin korkea. Tammelan stadion toimi II-divisioonan ja naisten SM-sarjan sekä satunnaisesti muidenkin yläsarjojen otteluiden näyttämönä. Kenttä pysyi varsin suuresta ottelumäärästä huolimatta hyvässä kunnossa koko kesän. Stadionin merkittävimpiä tapahtumia olivat: 17.4. Pyynikkijuoksu 12.5. Yleisurheilun Hese-kisat 17.5. SPL:n lastentapahtuma 24.5. Yleisurheilun Hese-kisat 25. 26.5. Alakoulujen yleisurheilun mestaruuskilpailut 12.6. Eliittikisat 14.6. Yleisurheilun Tampereen mestaruuskilpailut 28. 29.7. Yleisurheilun PM-kisat 30. 31.7. Yleisurheilun sisulisähuipentuma 21.8. Triathlonin EM-kilpailut 24.8. Yleisurheilun Tampereen nuorten mestaruuskil pailut 3.9. Yleisurheilun Tampere Junior Games 15.9. Ammattikoulujen yleisurheilun SM-kilpailut 24.9. Yleisurheilun PM-sisulisäottelut 25.9. Tampere Puolimaraton Teiskon ilmailu- ja moottoriurheilukeskus Toiminta eri radoilla samoin kuin Tampereen Ilmailuyhdistys ry:n hallinnoima lentotoiminta pysyivät edellisvuosien tasolla. 13 14
3.2.4. Sisäliikuntatilat Hervannan vapaa-aikakeskus Kaukajärven vapaa-aikatalo Alueella noudatettiin ympäristölautakunnan hyväksymiä ehtoja, jotka olivat voimassa olevan luvan ehtoja tiukemmat. Huomiota kiinnitettiin muun muassa aukioloaikoihin, öljyjen käsittelyyn, jätehuoltoon sekä alueen valvonnan lisäämiseen. Toimintavuonna tehtiin ympäristöluvan määräämät pohjavesien suojelusuunnitelma, öljyisten hulevesien hallinnan yleissuunnitelma sekä karting- ja motocrossratojen meluntorjuntasuunnitelma. Suunnitelmat teki Ramboll Oy. Toimintavuoden lopulla perustettiin aluetta hallinnoimaan oma ratayhdistys, minkä seurauksena liikuntapalvelujen vastuu alueen hoidosta ja kunnossapidosta päättyi toimintavuoden loppuun. Sisäliikuntatilat palvelivat urheilu- ja vapaa-ajan harrastustoimintaa järjestäviä yhteisöjä ja yksittäisiä käyttäjiä tarjoamalla korkealuokkaiset, tarkoituksenmukaiset ja kohtuuhintaiset suorituspaikat. Hervannan vapaa-aikakeskus on monipuolinen vapaa-ajan harrastusten paikka. Keskuksen palveluihin kuuluivat palloilu ja muu sisäliikunta, biljardi, pöytätennis, nyrkkeily, baletti, matonkudonta, savityöt ja valokuvaus sekä kokous-, koulutus-, luento- ja kuntosalitilat. Pääkäyttäjäryhminä toimivat tamperelaiset urheiluseurat ja erilaiset yhdistykset sekä yksittäiset kuntalaiset. Vapaa-aikakeskus toimi eri järjestöjen harjoittelu- ja kilpailupaikkana. Kaukajärven vapaa-aikatalossa on suuri palloilusali, kuntosali sekä kokoustiloja. Tilat toimivat tamperelaisten palloiluseurojen, eri yhdistysten ja järjestöjen sekä yksittäisten kuntalaisten harjoittelu-, kilpailu- ja kokouspaikkana. Nääshalli Hervannan ammattioppilaitos Ajokki Taulukko 3. Sisäliikuntatilojen kävijämäärät 2007 2011 Nääshalli on monipuolinen voimailun liikuntakeskus, jossa on luentosalin lisäksi salit nyrkkeilyn, painonnoston, erilaisten budolajien, pöytätenniksen ja miekkailun harrastamiseen. Hervannan ammattioppilaitoksessa on suuri palloilusali ja kuntosali, joita käytettiin eri urheilulajien harjoittelu- ja kilpailutoimintaan. Ajokin liikuntatiloihin keskitettiin salibandyn harrastetoiminta. Paikka 2007 2008 2009 2010 2011 Hervannan vapaa-aikakeskus 64 604 60 541 69 935 63 500 62 123 Kaukajärven vapaa-aikatalo 85 049 80 854 83 036 75 754 66 722 Pyynikin palloiluhalli 38 619 40 000 61 760 56 350 67 177 Nääshalli 81 597 88 956 85 130 89 300 83 084 Hervannan ammattioppilaitos 14 000 15 000 16 000 15 000 16 000 Ajokki 26 046 31 372 22 345 30 135 33 563 Yhteensä 309 915 316 723 338 206 330 150 328 669 3.2.5. Ulkoliikuntapaikat Kertomusvuonna varsinaisten ulkoliikuntapaikkojen määrä pysyi ennallaan. Huomiota kiinnitettiin perusliikuntapaikkojen kuntoon ja niiden peruskorjaamiseen. Pyynikin palloiluhalli Pyynikin palloiluhalli toimi eri sisäpalloilulajien sekä muiden liikuntatapahtumien harjoittelu- ja kilpailupaikkana. Palloiluhalli on Tampereen Isku-Volley ry:n ja Tampereen Pyrintö ry:n kotisali. Tiloissa toimi myös kuntosali. 3.2.6. Ulkoilu- ja leirintäalueet, Kaupin ulkoilu- ja urheilupuisto, vesiurheilualueet, laskettelurinteet, hyppyrimäet sekä ulkoilu- ja latureitit Liikuntapalvelujen hallinnassa olivat toimintavuonna seuraavat alueet: Ala-Pirttijärvi, Teisko Ihala, Uusikaupunki 15 16
Kintulampi, Teisko Kortejärvi, Teisko Lamminpään ulkoilumaja Niihama, Takahuhti Peltomäki, Ylöjärvi Pulesjärvi, Teisko Suolijärven ulkoilumaja, Hervanta Suomensaari, Lentävänniemi Taulukko 4. Ulkoilu- ja leirintäalueiden kävijämäärät 2007 2011 2007 2008 2009 2010 2011 *Kintulampi 6 350 * * * * *Niihama 112 000 * * * * Rantakaira 495 500 * ** ** Suolijärvi 98 000 80 000 75 000 85 000 90 000 Ihala 15 150 11 000 12 000 15 000 8 898 Kristilla 5 760 4 000 3 152 ** ** Peltomäki 11 440 10 000 12 000 12 816 11 000 *Pulesjärvi 10 300 * * * * *Suomensaari 65 000 * * * * Yhteensä 324 495 105 500 90 152 112 816 109 898 * ei tilastotietoa ** Rantakairan ja Kristillan toiminnot loppuivat vuoden 2009 lopussa Kaupin ulkoilu- ja urheilupuisto Kaupin urheilupuiston alueella oli eri urheilulajien suorituspaikkoja seuraavasti: jalkapallokenttiä, pesäpallokenttiä, tenniskenttiä, jousiammuntapaikka, vinttikoirarata, palveluskoirakenttä, vesihiihtokeskus sekä ulkoilu- ja latureittejä. Kauppi-Niihama -reitti levennettiin koko matkalta. Ulkoilu- ja latureitit Laskettelurinteet Hyppyrimäet Merkittyjä ja liikuntapalvelujen kunnossapitämiä ulkoilu- ja latureittejä oli seuraavissa kaupunginosissa: Hervanta, Leinola, Kalkku, Peltolammi, Kaukajärvi, Pyynikki, Kauppi, Teisko ja Lamminpää. Kaiken kaikkiaan valaistua ulkoilu- ja latureittiä oli 80 km. Lisäksi talvella tehtiin latuja eri puolille kaupunkia, puistoihin, koulujen pihoihin ja järvien jäille noin 200 km. Kaupin alueella oli tekolumilatu käytössä noin viiden kuukauden ajan. Latu- ja ulkoilureiteillä vuonna 2010 tehdyn turvallisuuskartoituksen mukaisia epäkohtia korjattiin vuoden 2011 aikana. Liikuntapalvelujen hallinnassa olevat kaksi laskettelurinnettä Hervanta ja Mustavuori olivat vuokrattuina Tampereen Rinteet Oy:lle. Neljän hyppyrimäen hoidosta vastasi kertomusvuonna Tampereen Pyrintö ry. 17 18
4. LIIKUNNAN TUKI- JA OHJAUSTOIMINTA Kesäuimakoulut 4.1. Tukitoiminta 4.2. Ohjaustoiminta 4.2.1. Uinninopetus Liikuntapalvelut tuotti kuntalaisille liikunnan ohjaus-, neuvonta- ja tiedotuspalveluja sekä tuki taloudellisesti liikuntajärjestöjen toimintaa. Ohjauspalvelut tuotettiin joko omana tuotantona tai ostopalveluna. Avustuksia myönnettiin järjestöjen toimintaan, projekteihin sekä liikuntapaikkojen hoitamiseen. Toiminnan painopistealueina kertomusvuonna olivat kuntalaisille tarjotut uimakoulut ja erityisryhmien ohjaustoiminta. Lisäksi järjestettiin liikuntatapahtumia, annettiin tukea järjestöjen koulutus- ja ohjaustoimintaan sekä tehtiin kuntotestausta resurssien mukaisesti. Liikuntapalvelut myönsi projektitukea urheiluseurojen nuorten ja aikuisten kansainvälisen kilpailutoiminnan ja ystävyyskaupunkitoiminnan matka-, majoitus- ja ylläpitokustannuksiin, poikkeaviin harjoittelu- ja kilpailuolosuhteisiin, tamperelaisen huippu-urheilutoiminnan tukemiseen ja muuhun merkittävään liikuntatoimintaan yhteensä 440 000 euroa. Uimaopetusta järjestettiin uimahalleissa ja uimarannoilla. Koululaisten uinninopetus Kesän rantauimakouluissa Teiskon Velaatan ja Kämmenniemen rannoilla oli oppilaita 47, Suolijärvellä 37 ja Kaukajärvellä (Riihiniemi) 60 oppilasta ensimmäisessä jaksossa. Toisessa jaksossa oppilaita oli Olkahisissa 50, Kaukajärvellä (Riihiniemi) 55, Suomensaarella 39, Tohlopissa 66 sekä kolmannessa jaksossa Pyynikillä 19 oppilasta. Oppilaita rantauimakouluissa oli yhteensä 373. Alakoulujen koululaisille järjestettiin uinninopetusta Hervannan ja Tesoman uimahalleissa sekä Tampereen uintikeskuksessa. Koululaisten uinninopetuksen tavoitteena oli totuttaa lapset veteen ja antaa uinnin alkeisopetus. Samalla uinninopetuksen tavoitteena oli olla kiinteä osa koulun liikunnanopetusta. Lisäksi opetuksessa pyrittiin korostamaan vesielementtiin liittyviä vaaroja sekä antamaan perusvalmiudet hengenpelastukseen. Koululaisten uinninopetuksen opetus- ja käyntikerrat vuonna 2011 uimahalleittain: Paikka Opetuskerrat Käyntikerrat Uintikeskus 711 9155 Hervanta 485 11072 Tesoma 493 8985 Murikka 67 904 Koululaisten uinninopetuksen opetuskerrat ja osallistujat vuosina 2007 2011: Iltauimakoulut Liikuntapalvelujen iltauimakouluja järjestettiin vuoden 2011 aikana yhteensä 148. Osallistujia iltauimakouluissa oli yhteensä 10 880. Tampereen uintikeskuksessa järjestettiin kevään ja syksyn 2011 aikana 40 iltauimakouluryhmää ja Tesoman ja Hervannan uimahalleissa yhteensä 48 ryhmää. Tampereen uintikeskuksella järjestettiin kesän aikana 44 kesäuimakouluryhmää, kun vastaavasti Tesoman ja Hervannan uimahalleissa ryhmiä oli kesällä yhteensä 16. Kevään ja syksyn uimakoulut toteutettiin 10 tapaamiskerran kokonaisuuksina, kesällä uimakoulujen pituus oli 8 tapaamiskertaa. Ryhmissä kävi keskimäärin kahdeksan oppilasta, jolloin vuoden 2011 kokonaiskävijämääräksi muodostui 10 880. Oppilaat 2007 2008 2009 2010 2011 Yhteensä 10 710 10 800 10 923 9902 10 880 Vauva- ja naperouinti 2007 2008 2009 2010 2011 Ohjauskerrat 2 041 1 667 1934 1748 1 648 Osallistujat 39 735 34353 39029 30 156 25 279 Puolivuotiaille ja sitä vanhemmille lapsille tarkoitettua vauvauinnin ohjausta ja naperouintia järjestettiin Tampereen uintikeskuksessa lauantaisin klo 7.30 10.00 ja sunnuntaisin klo 7.30 10, Tesoman uimahallissa lauantaisin klo 8 10 ja Hervannan uimahallissa lauantaisin klo 10 12. Uintikeskuksella järjestettiin vuoden 2011 aikana yhteensä 20 vauvauintiryhmää, joista kukin kokoontui 17 kertaa. Kokoontumiskerralla osallistujia oli keskimäärin 18. Paikka Opetuskerrat Käyntikerrat Uintikeskus 340 6120 Hervanta 139 1365 Tesoma 148 1480 19 20
Tenava- ja vesipeuhulat 4.2.2. Muu ohjaustoiminta Vesijumpat Liikuntapalvelut järjesti tenava- ja vesipeuhulauinnin opetusta ostopalveluna Hervannan ja Tesoman uimahalleissa. Opetuksesta vastasi Koovee ry. Ryhmät kokoontuivat sunnuntaisin ja niitä järjestettiin molemmissa halleissa neljä. Ryhmät kokoontuivat Tesomalla yhteensä 36 kertaa ja Hervannassa 34 kertaa. Osallistujia ryhmissä oli 178. Vesijumpaan osallistujia oli sekä Hervannassa että Murikassa 50. Liikunta- ja palloilukoulut Liikunnan ohjaustoimintaa järjestettiin joko omana toimintana tai seurojen ohjauspalveluna. Tavoitteena oli liikuntamyönteisten asenteiden vahvistaminen, urheiluinnostuksen herättäminen sekä liikunnallisten perusteiden opettaminen lapsille ja nuorille. Vuonna 2011 liikuntapalveluilla ei ollut kesäohjaajia, joten lähes kaikki toiminta hoidettiin ostopalveluna. Hervannan uimahallin naistenvuoro Uimarantojen valvonta Paikka Opetuskerrat Käyntikerrat Hervanta 33 1650 Murikka 37 990 Hervannan uimahallissa järjestettiin maahanmuuttajanaisille uinninohjausta keväällä kahdeksan kertaa. Ostopalveluohjaus Seurojen kanssa tehdyillä ostopalvelusopimuksilla hankittiin hiihdon, jalkapallon, koripallon, melonnan, soudun, temppukoulujen, tenniksen, vesipeuhulan, yleisurheilun ja soutuspinningin ohjausta. Lisäksi erityislapsille järjestettiin ostopalveluna kuulovammaisten liikuntakerhon, judon, laskettelun, melonnan, ratsastuksen ja uinnin ohjausta. Ohjaustoimintaa yhteistyössä liikuntapalvelujen kanssa järjestivät Sappeen Ohjelmapalvelut ry., Suomen Palloliiton Tampereen piiri ry, Tampereen Voimailijat ry, Teiskon Urheilijat ry, Tampereen Vihuri ry, Tampereen Pyrintö ry, Pirkka-Melojat ry, Tampereen Urheilijat -38 ry, Tampereen Purjehdusseura ry, Tampereen Judoseura ry, Tampereen Työväen Uimarit ry, Takon Soutajat ry ja Koovee ry. Palveluja ostettiin yhteensä 68 666 eurolla. Hiihtokoulut ja ohjattu sauvakävely Liikuntapalvelut järjesti toimintavuonna hiihtokouluja sekä sauvakävelyn ohjausta eri puolilla kaupunkia. Hiihtokouluissa oli mukana yhteensä 630 oppilasta ja sauvakävelyn ohjauksessa 3380 henkilöä. Elianderin, Hervantajärven, Kämmenniemen, Kaukajärvi/Riihiniemen, Suolijärven, Suomensaaren, Tahmelan ja Tohlopin uimarannoilla työskentelivät rantasiistijät 6.6. 5.8. arkipäivisin klo 10 18. Aikaisempien vuosien tapaan liikuntapalvelut järjesti kuntotestausta kaupungin työntekijöille. Jokaiselle testattavalle laadittiin henkilökohtainen kuntoarvio, jonka pohjalta annettiin sekä liikunnallisia että muita ohjeita kunnon ylläpitämiseksi ja aktiivisen liikuntaharrastuksen aloittamiseksi ja jatkamiseksi. Liikuntapalvelut järjesti kävelytestejä, sauvakävelyn ohjausta, lumikenkävaelluksia, suksien voitelukoulutusta sekä kuntosaliohjausta. Toiminnassa oli mukana yhteensä 580 osallistujaa. Pyynikin uimarannalla toimivat rantavalvojat 6.6. 5.8. arkisin kahdessa vuorossa. 21 22
Kunnossa Kaiken Ikää -toiminta KKI -projektina alkanut ikäihmisille tarkoitettu 60+ -toiminta on vakiinnuttanut paikkansa tamperelaisessa ikäihmisten liikuntaelämässä. Työikäisille tarkoitettua liikuntatoimintaa jatkettiin kertomusvuonna yhteistyössä seurojen kanssa. Toiminnan tavoitteena oli saada liikunnan pariin mahdollisimman monta tamperelaista, etenkin henkilöitä, joiden liikuntatottumukset ovat ennestään vähäisiä. Toimintaan arvioidaan osallistuneen noin 175 000 kuntoilijaa. Hämeen Liikunta ja Urheilu ry jatkoi KKI -toiminnassa aloitettua systemaattista ohjaajien ja vertaisohjaajien koulutusta. Vertaisohjaajat työskentelivät vapaaehtoisesti seuratyössä. 4.2.3. Erityisliikunta Erityisryhmien liikunnan toiminta-ajatuksena oli tarjota liikuntapalveluja niille, jotka ikänsä, vammansa tai muun syyn takia jäävät muun liikuntatarjonnan ulkopuolelle. Kevät- ja syyskaudella ohjausta oli yhteensä 32 viikkoa ja kesäkaudella suppealla ohjelmalla kahdeksan viikkoa. Tesoman ja Hervannan uimahallien vesivoimisteluryhmät ovat mukana tilastoissa, vaikka ohjauksen käytännössä hoitivat hallien liikunnanohjaajat. Tampereen uintikeskuksessa ohjasivat sekä erityisliikunnan ohjaajat että hallin liikunnanohjaajat. Liikunnan ohjausta järjestettiin seniori-ikäisille, sotaveteraaneille, työikäisille, aivohalvaus-, afasia- ja hemiplegia-potilaille, ADHD-, CP- ja MBD-vammaisille, dysfasia-lapsille, motorisesti kömpelöille monivammaisille lapsille, kehitysvammaisille, kuuroille ja kuurosokeille, ms-potilaille, näkövammaisille, Parkinson-sairaille, reumaatikoille, tukielinsairaille, sydänpotilaille, ohitusleikatuille ja ylipainoisille sekä yhteisesti erilaisille vammaisryhmille. Ratsastusta järjestettiin liikuntavammaisille lapsille. Toimintavuoden aikana erityisryhmille järjestetyissä viikoittaisissa terveysliikuntatilaisuuksissa oli käyntikertoja yhteensä 105 430. Taulukko 5. Erityisryhmien liikunnanohjauksen käyntikerrat vuosina 2007 2011 2007 2008 2009 2010 2011 Käyntikerrat 110 000 90 000 101 000 103 800 105 430 Muu erityisliikunnan ohjaustoiminta Liikuntaneuvonta Yhteistyössä avoterveydenhuollon kanssa aloitettiin liikuntaneuvonta Kaukajärven terveysasemalla joka toinen tiistai sekä painonhallintaryhmille suunnatut kuntosaliohjaukset Salhojan, Tesoman ja Hervannan vapaa-aikakeskuksen kuntosaleilla. Ilmoittautumisaikana 4. 14.8.2011 annettiin liikuntaneuvontaa ja opastettiin ryhmiin haussa Tesoman uimahallilla, Hervannan vapaaaikakeskuksessa, Tampereen stadionilla ja Tampereen uintikeskuksessa. Kävijöitä oli yhteensä 752. Fysioterapeuttien lähetteellä kuntoutuksesta tulevien omatoimisia kuntosalivuoroja järjestettiin Tampereen stadionilla maanantaista torstaihin. Vuoden erityisuimaopettaja Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliitto (SUH) ry valitsi vuoden erityisuimaopettajaksi liikunnanohjaaja Pia Heinosen. 23 24
5. SUURTAPAHTUMAT 5.1. Triathlonin pitkien matkojen EM-kilpailut Heinonen on työskennellyt vuodesta 2001 alkaen liikuntapalveluissa erityisryhmien liikunnanohjaajana ja panostanut erityisesti erityisryhmien uinninopetukseen ja vesiliikuntaan. Heinonen on vastannut muun muassa erityislasten uimakoulutoiminnasta, erityiskoulujen uimaopetuksesta Tesoman uimahallissa ja aikuisten kehitysvammaisten vesiliikuntakursseista. Lisäksi hän on ohjannut motolasten liikuntakerhoa ja nuorten kehitysvammaisten liikuntakerhoa. Leikin, laulun ja iloisen yhdessäolon kautta ryhmäläiset saavat Heinoselta laadukasta opetusta ja ohjausta sekä saavuttavat tavoitteensa on se sitten hyvä olo tai uimataito. Tampereella järjestettiin ensimmäistä kertaa triathlonin pitkien matkojen EM-kilpailut. Kilpailukeskuksena oli Tampereen stadion. Uinti suoritettiin Pyhäjärvessä, pyöräilyreitti kulki stadionilta Rajasalmen silloille ja takaisin ja juoksuosuus suoritettiin stadionin ja Hatanpään välisellä alueella. Testaukset Ikäihmisille suunnattuja UKK-kävelytestejä tehtiin Tesomalla, Sorsapuistossa ja Hervannassa. Osallistujia oli yhteensä 94. Terveyskuntoa ja liikkuvuutta testattiin 52 ikäihmiseltä Tampereen stadionilla. Erityislasten ohjaus Liikuntapalvelut järjesti erityislapsille uinninohjausta Pirkamaan Ammattikorkeakoulun tiloissa ja motolasten liikuntakerhoja Raholan koululla. Ostopalvelusopimuksin järjestettiin lasten erityisuinti Tampereen uintikeskuksessa, ratsastus Tampereen Ratsastuskeskuksessa, judo Nääshallissa ja laskettelu Hervannan laskettelurinteessä sekä Sappeen laskettelukeskuksessa. Kilpailuihin osallistui 219 urheilijaa 21:sta maasta. Miesten kilpailun voiton vei Espanjan Miquel Blanchart, Suomen Jarmo Hast tuli toiseksi. Naisten kilpailun voitti Tanskan Camilla Pedersen. 25 26
5.2. Futsalin opiskelijoiden EM-kilpailut 5.3. Lentopallon maailmanliiga 6. TUNNUSLUKUJA Taulukko 6. Tampereella järjestettiin myös ensimmäistä kertaa futsalin arvoturnaus. Kilpailupaikkana oli Tampereen Messu- ja Urheilukeskus, jonne rakennettiin neljä futsaliin soveltuvaa kenttää. Mukana oli 24 miesten joukkuetta 18:sta maasta ja 12 naisten joukkuetta seitsemästä maasta. Miesten sarjan voitti University of Valencia Espanjasta ja naisten sarjan SSHPE Konin Puolasta. Näihin kahteen tapahtumaan saatiin erillistä projektirahaa yhteensä 25 000 euroa. Suomen lentopalloliitto ja Tampereen Isku-Volley ry järjestivät yhteistyössä lentopallon maailmanliigan otteluita Tampereen jäähallissa seuraavasti: 17. 18.6. Suomi Serbia 30.6. 1.7. Suomi Portugali Liikuntapalvelujen henkilöstö 2007 2011 Otteluja seurasi yhteensä noin 16 000 katsojaa. Nimike 2007 2008 2009 2010 2011 virat 2 2 2 2 2 toimet 218 215 202 200 200 tuntipalkkaiset 58 66 66 63 63 Yhteensä 278 283 270 265 265 Taulukko 7. Liikuntapalvelujen talousarvion toteutuminen vuonna 2011 VS 2011 (1000 e) Toteutuma 2011 (1000 e) Toteutuma % Toimintatulot 24 436 24 398 99,8 % Toimintamenot -23 567-24 217 102,8 % Toimintakate 869 181 20,8 % Taulukko 8. Liikuntapalvelujen suoritteet ja kustannukset/kävijä palveluryhmittäin 2007 2011 Suoritteet 2007 ( ) 2008 ( ) 2009 ( ) 2010 ( ) 2011 ( ) Uimahallipalvelut 615 000 * 616 995 579 534 583 520 549 297 /kävijä 4,17 * 4,51 ** ** ** Jäähallipalvelut 810 000 841 692 722 223 772 000 782 206 /kävijä 5,05 5,00 ** ** ** Sisäliikuntapalvelut 900 000 1 068 548 1 051 639 1 072 820 869 446 /kävijä 6,84 6,13 ** ** ** Yleiset liikuntapalvelut (sovel. ohjaus) 110 000 90 000 101 200 103 800 105 430 /kävijä 8,52 11,14 ** ** ** Uinninohjaus * * * * * * Uimahallipalveluihin sisältyy uinninohjaus ** Ei laskettu Kuvat: s. 1, 7 21, 25, 27: Petri Vilkko, Idea-Tampere s. 3, 24, 26: Kiti Saarinen 27 28