TARVIKEJAKELU OHJEET KORVAUKSETTA JAETTAVISTA HOITOTARVIKKEISTA 07.07.2014 Mia Jernfors Avoterveydenhuollon ylilääkäri Tarja Marsalo Tarvikejakelun osastonhoitaja
YLEISET OHJEET JA PERUSTEET ASIAKKAALLE ANNETTAVISTA HOITOTARVIKKEISTA Hyvin toimiva hoitotarvikejakelu parantaa potilaan itsehoidon edellytyksiä sekä edistää hänen sitoutumistaan hoitoon, minkä johdosta saavutetaan paremmat hoitotulokset. Tämän seurauksena potilaiden työ- ja toimintakyky sekä elämänlaatu paranevat ja komplikaatioriski ja lääkärissä käyntien tarve vähenevät. Näiden ohjeiden ja niiden noudattamisen tavoitteena on yhtenäistää soveltamiskäytäntöjä ja lisätä kuntalaisten yhdenvertaisuutta. Diabeteksen hoitoon ja hoidon seurantaan tarkoitetut välineet jaetaan erillisen ohjeen mukaisesti. Tämä ohje koskee muita hoitotarvikkeita. Asiakkaille, jotka eivät ole laitoshoidossa, voidaan korvauksetta luovuttaa käytettäväksi sairaanhoidon ja omatoimisen selviytymisen kannalta tarpeellisia sairaanhoitotarvikkeita. Hoitotarvikejakelua säätää 1.5.2011 voimaan tullut terveydenhuoltolaki. Lain mukaan kunnan/kuntayhtymän järjestämisvastuulle säädetty sairaanhoito sisältää kotona toteutettavan pitkäaikaissairauden hoitoon tarvittavien hoitotarvikkeiden jakelun. Hoidon ja sairauden seurannassa tarvittavien hoitotarvikkeiden jakelun terveyskeskuksesta potilaalle tulee aina perustua yksilölliseen tarpeeseen, jonka määrittelee terveydenhuoltoalan ammattihenkilö. Hoitotarvikkeet ovat osa hoitopäätöstä ja niiden tarve tulee selvittää potilaan hoitosuunnitelmassa. Päätös tulee kirjata käytössä olevaan potilastietojärjestelmään. Halutessaan hakija saa hoitotarvikepäätöksestä kirjallisen kopion (kopio potilastietojärjestelmän päätöstekstistä). Hoitotarvikepäätöksen muutoksista tehdään uusi päätös. Tarvikkeet ja välineet luovutetaan maksutta, eikä niistä peritä mitään omavastuuosuuksia, toimitusmaksuja eikä muitakaan maksuja. Hoitotarvikepäätökseen ei voi hakea muutosta. Korvauksetta jaettavien hoitotarvikkeiden antamisen perusteena on sairauden pitkäaikaisuus. Alle kolme kuukautta kestävä sairaus ei kuulu hoitotarvikejakelun piiriin. Poikkeuksena ovat: Hoitoa odottavat katetriasiakkaat, asiakkaat joilla on kroonistumisvaarassa olevat haavat, dreeniasiakkaat, avanneasiakkaat, trakeostomia-asiakkaat, hoitoonsa neuloja ja ruiskuja tarvitsevat asiakkaat, asiakkaat joilla on gastrostooma ym. siihen liittyvät hoitotarvikkeet ja syöttöletkut, antigoagulanttihoitoa tarvitsevat lapsiasiakkaat ja immuunivastehoitoa tarvitsevat asiakkaat. Lääkkeet ja niiksi katsottavat asiakas ostaa itse, esim. voiteet, puudutegeelit.
Tuotteet voivat muuttua, koska ne hankitaan vuositarjousten perusteella. Tuotetta valittaessa on huomattava, että päätöksen tehneen terveydenhuoltoalan ammattihenkilön arviointi tarvikkeen laadusta tai sopivuudesta on ratkaiseva. Mikäli tuotetta ei voi vaihtaa vastaavanlaiseen kilpailutettuun varastotuotteeseen, tilataan tuote tarvittavalta toimittajalta. Mikäli tarvike on määrätty terveyskeskuksen ulkopuolelta (esim. yksityisesti) jokin tuote (esim. uutuustuote), niin asiakkaalle tarjotaan terveyskeskuksen perustuotevalikoimasta rinnakkaistuote tai lähinnä vastaava tuote. Mikäli asiakas haluaa välttämättä valikoiman ulkopuolista tuotetta, niin sen asiakas joutuu itse hankkimaan. Hoitotarvikkeita on mahdollisuus saada tarvetta vastaava määrä kerrallaan, korkeintaan kolmen kuukauden tarve kerralla. Hoitotarvikepäätöksen tekee: Asiakkaan kotihoidon alueen sairaanhoitaja on päätöksentekijä silloin kun asiakas on kotihoidon asiakas ja asuu omassa kodissaan tai on ostopalvelujen puolella kotihoito- tai ostoasumispalveluasiakas Karviaisen omien yksiköiden sairaanhoitaja asumispalvelupaikalla (Karkkilan Palvelukeskus, Toivokoti) asuville Vuodeosaston sairaanhoitaja, kun potilas kotiutuu osastolta ja hänellä ei ole voimassa olevaa päätöstä Vastaanoton sairaanhoitaja, kun asiakas ei kuulu em. palveluiden piiriin Hoitajat antavat ohjausta tarvikkeiden käytössä. Hoitotarvikkeiden arvioidun enimmäismäärän ylittävän osuuden asiakas hankkii ja kustantaa itse. Henkilökunta antaa tietoja tukkuliikkeistä, jotka toimittavat tarvikkeita. Ulkokuntalaiset hankkivat tarvikkeet omasta terveyskeskuksestaan. Mikäli tämä ei ole tarkoituksenmukaista, voidaan tarvikkeet antaa Perusturvakuntayhtymä Karviaisesta ja laskuttaa asiakkaan kotikuntaa sopimuksen mukaan. Tarvikkeiden saanti edellyttää tarvikkeiden asianmukaista merkintää hoitosuunnitelmassa sekä voimassa olevaa hoitotarvikejakelupäätöstä. Tarvikkeet voi noutaa sovitusti Karviaisen alueen jakelupisteistä. Mikäli asiakas tai omainen ei pysty noutamaan hoitotarvikkeita jakelupisteestä, voi kotihoito toimittaa tarvikkeet sovittujen käyntien yhteydessä. Karviaisen omat yksiköt tekevät vaippatilaukset vaippafirman sähköisen tilausjärjestelmän kautta. Kotona asuville vaippatilauksen tekee tarvikejakelu. Yksityiset palvelutalot voivat tilata Karviaisen sairaanhoitajien järjestelmään syöttämän tarvikereseptin perusteella tilausjärjestelmän kautta tarvikkeet asukkaille.
Hoitotarvikejakelun piiriin eivät kuulu Suojakäsineet Steriilit käsineet Tukisidokset Ruokalaput Pesulaput Vuoteensuojat Verensokerimittareiden paristot Käsidesi Perusjakeluun kuuluvat hoitotarvikkeet on lueteltu jäljempänä. Erityistarvepäätöksistä on alla tarkemmat ohjeet. 1. Haavan hoito Haavahoitotarvikkeet alle 3 kk kestäneissä haavoissa asiakas hankkii itse haavahoitotuotteet ja kaikki haavahoitoon liittyvät sidos- ja hoitotarvikkeet. (Rullat, tikut, keittosuola, teippi, taitokset jne.) Suunnitelmallisessa haavahoidossa (hoitajan, lääkärin, erikoissairaanhoidon suunnittelema) on alussa mahdollisuus saada ensimmäisellä haavahoitokerralla ja seuraavalla kontrollikäynnillä ilmainen haavahoitotuote sidostarpeineen. Hoitotuotteen vaihtuessa toimitaan samoin, kunnes varmistutaan, että uusi hoitotuote on toimiva. Haavahoitotarvikkeet yli 3 kk kestäneissä haavoissa asiakas saa maksutta haavahoitotuotteet ja sidostarpeet suunnitelmallisessa haavahoidossa hoitotarvikejakelun kautta, kunnes haava paranee. Jos haava on vaarassa kroonistua, hoitotarvikepäätös voidaan tehdä hoidon alussa alla mainituissa tapauksissa. Kroonistumisen riskiä lisäävät mm. *Diabetes *ASO-tauti *Laskimoiden vajaatoiminta *Erysipelas *Syöpä *Immuunipuutos
2. Avannepotilaan hoitovälineet Aluslevyt, avannepussit ja muut avannetarvikkeet esim. renkaat, pasta, tarpeen mukaan. Katetrit ja virtsapussit kertakäyttöinen katetri toistokatetrointiin, tavallisimmin 1 5 kpl/vrk (150 kpl/ 3kk) kestokatetri (mm. kystofix), tavallisimmin 1 kpl/ 3kk tyhjennettävä virtsapussi, vaihti tarpeen mukaan, tavallisimmin 2kpl/ kk virtsapussiteline muovinen reisinauhat Virtsankerääjät miesten ulkoinen katetri, tavallisimmin 1-2 kpl / vrk eri kokoja liimanauha iholiima katetrin sulkija virtsapussi suunauhalla virtsapussin reisikiinnityspussi, tavallisimmin 2 kpl/kk 3. Vaipat Terveydenhuoltoalan ammattihenkilön arviointiin ja päätökseen perustuen määritetään kullekin potilaalle sopiva vaippakoko ja muoto sekä määrä. Vaippavalikoima määräytyy karviaisen vaippasopimuksen mukaisesti. Vaippojen kotiinkuljetus tapahtuu vaippafirman kuljetusliikkeen toimesta. Keskivaikean tai vaikean virtsanpidätyskyvyttömyys ja/tai ulosteinkontinenssi syynä on esimerkiksi: kehitysvamma selkäydinvamma neurologinen sairaus pitkälle edennyt dementia alavatsan alueen syöpä sädehoidon jälkitila saattohoito kohdunlaskeuma ulosteinkontinenssi muu näihin tiloihin rinnastettava krooninen syy
Virtsanpidätyskyvyttömyydellä tarkoitetaan objektiivisesti osoitettua virtsankarkailua, josta on sosiaalista tai hygieenistä haittaa ja vaivaa ei pystytä korjaamaan esim. lääkityksen avulla (vrt. Käypä hoito-suositus, haitan vaikeusaste). Vaippojen käyttö ei korvaa säännöllisiä WC -käyntejä! Vaipan kappalehinta ei ratkaise kokonaiskustannuksia, vaan se mitä kyseisellä suojalla saadaan aikaan. Onnistuuko wc -asiointi? Kärsiikö hoidettava muistihäiriöistä? Mikä on käsien ja jalkojen toimintakyky? Kuka vaihtaa vaipan? Onko kotona omaishoitaja/läheinen? Kuinka usein kotihoito käy? Vaippoja voidaan myöntää tavallisimmin 2-4 kpl/vrk seuraavista vaippavaihtoehdoista: Muotovaippa, teippivaippa, vyövaippa Pants inkohousut / Pull-ons (vaippahousu) Inkohousujen käytön tulee tukea asiakkaan omatoimisuutta ja/tai poistaa hoitajan käyntien tarpeen. Inkohousut sopivat itsenäisesti wc:ssä kävijöille. Hoidettavan omatoimisuutta itsenäisillä WC -käynneillä kannattaa tukea kotihoidossa inkohousuilla mahdollisimman pitkään. Palvelutalojen asiakkaille myöntämisessä noudatetaan tarkkaa harkintaa Verkkohousut, hygieniahousut koot S-XXL, tavallisimmin 5 kpl / 3kk Lapset, jotka ovat oikeutettuja saamaan vaippoja maksuttomasti, alaikäraja on neljä vuotta. Lapsilla on oltava lääkärin diagnoosi. Yli 4 vuotiaat, tavallisimmin 5 kpl vuorokaudessa päätöksen mukaan lasten vaipat kaikki koot. Tavallisessa lasten yökastelussa vaippoja ei myönnetä. 4. Saattohoito Kotihoidossa olevat saattohoitoasiakkaat saavat kaikki hoitoonsa tarvittavat hoitotarvikkeet korvauksetta. Päätöksen saattohoidosta tekee lääkäri.