Maatilojen energiankäyttö 17.11.2009
Esityksen sisältö 1. Yleistä esityksestä Käytetyt jaottelut 2. Energiankäyttö karjatiloilla 1. Taustatiedot 2. Kokonaiskulutus 3. Sähköenergia 4. Lämmitysenergia 5. Konepolttoaineet 3. Energiankäyttö sikatiloilla 1. Taustatiedot 2. Kokonaiskulutus 3. Sähköenergia 4. Lämmitysenergia 5. Konepolttoaineet Karjatilat: Lypsytilat Yhdistelmätila (lypsy ja liha) Lihatilat Nuorkarjatilat Sikatilat: Siitossikala Yhdistelmäsikala Lihasikala
Maatilojen energiankäytön vertailutieto Tiedot perustuvat kyselytutkimukseen vuodelta 2005 Huom! Vastaajat eivät ilmoittaneet aina kaikkia pyydettyjä tietoja. Joiltakin vastaajilta saattaa puuttua kokonaan tiedot jostakin yksittäisestä asiasta, esimerkiksi sähköstä, lämmityksestä tai liikennepolttoaineista. Tämä näkyy pylvään puuttumisena. Tunnusluvut on jaoteltu tuotantosuunnittain Karjatilat: lypsytilat, lihatilat, yhdistelmätilat ja nuorkarjatilat Sikatilat: siitostilat, lihatilat ja yhdistelmätilat Energialajeittain (sähkö, lämpö, liikennepolttoaineet) Tunnuslukuja on laskettu eläimittäin, maitokiloittain, rakennusneliöittäin ja rakennuskuutioittain Energiamäärälaskuissa (kwh) jaksona on yksi vuosi Kalvosarjan lopussa esitetään näkemykset seurantalomakkeen tietosisällöstä
Kokonaisvaltainen lähestymistapa SÄHKÖ - 46 000 kwh LÄMPÖ - Puu: 37 000 kwh - Öljy: 9 000 kwh Asuinrakennus Tuotantotilat Ajoneuvot OMINAISARVON PERUSTE - Lehmittäin/sioittain - Maitokiloittain - Rakennusneliöittäin POLTTOAINE - 110 000 kwh Vertailutieto kwh / ominaisarvo
Karjatilat Lypsytilat Lihatilat Yhdistelmätilat - Nuorkarjatilat
Energiankäyttö karjatiloilla Karjatilat on jaoteltu lypsy-, liha-, yhdistelmä- ja nuorkarjatiloiksi Yhdistelmätila-termiä on käytetty laskennan apuna eikä sitä pidä ymmärtää tuotantosuuntana. Laskennassa on haluttu erotella lypsy- ja lihatilat, jotta mahdolliset erot energiankulutuksessa tulisi ilmi. Yhdistelmätilalla on sekä lypsy- että lihanautoja. Tunnusluvut esitellään jäljempänä nautayksiköinä samassa järjestyksessä kuin nautajakaumissa Nautayksikön laskennassa naudat painotetaan kertoimilla: lypsylehmän ja lihanaudan kerroin on 1; nuorkarjan 0,67 ja vasikoiden (alle 2 kk) 0,2.
Lypsytilojen nautajakauma Nautoja, kpl Nautayksiköitä Nautayksikön laskennassa eri ikäiset naudat painotetaan kertoimilla: lypsylehmän ja lihanaudan kerroin on 1; nuorkarjan 0,67 ja vasikoiden (alle 2kk) 0,2.
Yhdistelmätilojen nautajakauma Nautoja, kpl Nautayksikön laskennassa eri ikäiset naudat painotetaan kertoimilla: lypsylehmän ja lihanaudan kerroin on 1; nuorkarjan 0,67 ja vasikoiden (alle 2kk) 0,2. Nautayksiköitä
Lihatilojen nautajakauma Nautoja, kpl Nautayksikön laskennassa eri ikäiset naudat painotetaan kertoimilla: lypsylehmän ja lihanaudan kerroin on 1; nuorkarjan 0,67 ja vasikoiden (alle 2kk) 0,2. Nautayksiköitä
Nuorkarjatilojen nautajakauma Nautoja, kpl Nautayksikön laskennassa eri ikäiset naudat painotetaan kertoimilla: lypsylehmän ja lihanaudan kerroin on 1; nuorkarjan 0,67 ja vasikoiden (alle 2kk) 0,2. Nautayksiköitä
Energiankäyttö lypsytiloilla yleensä Energia, kwh Nautayksiköitä
Energiankäyttö lypsy- ja lihatiloilla yleisesti Energia, kwh Nautayksiköitä
Energiankäyttö liha- ja nuorkarjatiloilla yleisesti Energia, kwh Nautayksiköitä
Sähkönkäyttö Sähkönkäyttö on pääsääntöisesti ilmoitettu koko tilalle eli asumisen sähkön kulutusta ei ole eriytetty Eritellyissä (eritt.) tapauksissa vastaajat ovat pystyneet erittelemään asumiseen käytettävän sähkön. Tällöin sähkönkäytön vuosikulutuksesta on vähennetty asumisen sähkö ja jäljelle jäänyt oletettiin tuotannossa kuluvaksi. Näissä tapauksissa rakennusneliöihin on laskettu vain tuotannon lämpimät rakennusneliöt
Kooste karjatilojen sähkönkäytöstä Sähkönkäyttö vuositasolla MWh/v Sähkö per maitokilo kwh/kg kwh/kg (er) Lypsytilat 99 0,18 0,16 Sähkö per lypsylehmä kwh/lehmä kwh/lehmä (er) 1691 1530 Sähkö per nautayksikkö kwh/ nautayks. kwh/nautayks. (er) 1029 968 Lihatilat 49 332 243 Yhdistelmä (lypsy ja liha) 99 0,21 0,17 1655 1345 Nuorkarja 36 326 223 857 695 Sähkö per lämmin rak-m 2 kwh/m 2 kwh/m 2 (er) 79 97 57 74 56 56 47 59 Tarkastelujakso taulukossa on yksi vuosi, esimerkiksi sähkö per lypsylehmä vuodessa. (er) = Eriteltyyn taulukkoon on poimittu ne tilat, jotka ilmoittivat asumiseen käytetyn sähkön erikseen. Tällöin sähkönkäytön vuosikulutuksesta on vähennetty asumisen sähkö ja jäljelle jäänyt oletettiin tuotannossa kuluvaksi. Rakennusneliöiden ja kuutioiden kohdalla käytettiin vain tuotantotilojen mittoja.
Vuosittainen sähkönkäyttö Sähkö, karjatiloilla 99 MWh vuodessa 49 MWh vuodessa 99 MWh vuodessa 36 MWh vuodessa Nautayksiköitä
Lypsytilojen sähkönkäyttö Sähkö, 0,18 kwh / maitokilo (eritt.) = Eriteltyyn taulukkoon on poimittu ne tilat, jotka ilmoittivat asumiseen käytetyn sähkön erikseen. 0,16 kwh / maitokilo Nautayksiköitä, kpl Ruotsalaisen tutkimuksen mukaan vuosittainen kulutus on 0,125 0,203 kwh / maitolitra (JBT, Rapport 145/2007). Toisessa tutkimuksessa keskiarvo oli 0,122 kwh/maitokilo ja vaihteluväli 0,07 0,254 kwh/maitokilo (LRF Konsult, Kartläggning energianvänding på lantbruk 2008)
Lypsytilojen sähkönkäyttö Sähkö, 1691 kwh / lypsylehmä 1530 kwh / lypsylehmä Ruotsalaisen tutkimuksen mukaan vuosittainen sähkönkulutus on 868-1060 kwh / lypsylehmä. Kulutuksesta 65-75 % meni lypsyyn ja ruokintaa (JBT, Rapport 145/2007). Nautayksiköitä, kpl
Lypsytilojen sähkönkäyttö Sähkö, 1029 kwh / nautayksikkö 968 kwh / nautayksikkö Nautayksiköitä, kpl
Lypsytilojen sähkönkäyttö Sähkö, 79 kwh / lämmin rakennusneliö Nautayksiköitä, kpl 97 kwh / lämmin tuotantorakennusneliö
Lypsy- ja lihatilojen sähkönkäyttö Sähkö, 0,21 kwh / maitokilo (eritt.) = Eriteltyyn taulukkoon on poimittu ne tilat, jotka ilmoittivat asumiseen käytetyn sähkön erikseen. 0,17 kwh / maitokilo Nautayksiköitä, kpl Ruotsalaisen tutkimuksen mukaan vuosittainen kulutus on 0,125 0,203 kwh / maitolitra (JBT, Rapport 145/2007). Toisessa tutkimuksessa keskiarvo oli 0,122 kwh/maitokilo ja vaihteluväli 0,07 0,254 kwh/maitokilo (LRF Konsult, Kartläggning energianvänding på lantbruk 2008)
Lypsy- ja lihatilojen sähkönkäyttö Sähkö, 1655 kwh / lypsylehmä 1345 kwh / lypsylehmä Nautayksiköitä, kpl Ruotsalaisen tutkimuksen mukaan vuosittainen sähkönkulutus on 868-1060 kwh / lypsylehmä. Kulutuksesta 65-75 % meni lypsyyn ja ruokintaa (JBT, Rapport 145/2007).
Lypsy- ja lihatilojen sähkönkäyttö Sähkö, 857 kwh / nautayksikkö 695 kwh / nautayksikkö Nautayksiköitä, kpl
Lypsy- ja lihatilojen sähkönkäyttö Sähkö, 56 kwh / lämmin rakennusneliö Nautayksiköitä, kpl 56 kwh / lämmin tuotantorakennusneliö
Lihatilojen sähkönkäyttö Sähkö, 332 kwh / nautayksikkö (eritt.) = Eriteltyyn taulukkoon on poimittu ne tilat, jotka ilmoittivat asumiseen käytetyn sähkön erikseen. 243 kwh / nautayksikkö Nautayksiköitä, kpl
Lihatilojen sähkönkäyttö Sähkö, 57 kwh / lämmin rakennusneliö Nautayksiköitä, kpl 74 kwh / lämmin tuotantorakennusneliö
Nuorkarjatilojen sähkönkäyttö Sähkö, 326 kwh / nautayksikkö (eritt.) = Eriteltyyn taulukkoon on poimittu ne tilat, jotka ilmoittivat asumiseen käytetyn sähkön erikseen. 223 kwh / nautayksikkö Nautayksiköitä, kpl
Nuorkarjatilojen sähkönkäyttö Sähkö, 47 kwh / lämmin rakennusneliö 59 kwh / lämmin tuotantorakennusneliö Nautayksiköitä, kpl
Lämmitys Lämmitykseen käytetyiksi polttoaineiksi laskettiin biomassat ja lämmitysöljy Vastaajat ilmoittivat lämmitysöljyn litroina, joka muutettiin kilowattitunneiksi (10,03 kwh/l) Metsä- ja peltobiomassojen muunnoksessa käytettiin seuraavia kertoimia: Polttopuun energiasisältö 1500 kwh/pino-m3 Hakkeen energiasisältö 760 kwh/irto-m3 (40 % kosteus) Pelletin energiasisältö 2925 kwh/irto-m3 Palaturpeen energiasisältö 1400 kwh/m3 Oljen energiasisältö 165,28 kwh/irto-m3
Kooste karjatilojen lämmityksestä Lämmitys vuositasolla Lämpö per maitokilo Lämpö per lypsylehmä Lämpö per nautayksikkö MWh/v kwh/kg kwh/lehmä kwh/ nautayksikkö Lämpö per lämmin rakm 2 Lämpö per lämmin rakm 3 kwh/m 2 kwh/m 3 Lypsytilat 106 0,24 2162 1266 106 35 Lihatilat 109 858 164 49 Yhdistelmä (lypsy ja liha) 114 0,22 1921 981 76 24 Nuorkarja 126 1175 154 51 Tarkastelujakso taulukossa on yksi vuosi, esimerkiksi lämmitys per lypsylehmä vuodessa.
Vuosittainen lämmitys karjatiloilla Lämpö, 106 MWh vuodessa 109 MWh vuodessa Nautayksiköitä
Vuosittainen lämmitys karjatiloilla Lämpö, 114 MWh vuodessa 126 MWh vuodessa Nautayksiköitä
Lypsytilojen lämmitys Lämpö, 0,24 kwh / maitokilo Nautayksiköitä, kpl 2162 kwh / lypsylehmä
Lypsytilojen lämmitys Lämpö, 1266 kwh / nautayksikkö 106 kwh / lämmin rakennusneliö Nautayksiköitä, kpl
Lypsytilojen lämmitys Lämpö, 35 kwh / lämmin rakennuskuutio Nautayksiköitä, kpl
Lypsy- ja lihatilojen lämmitys Lämpö, 0,22 kwh / maitokilo 1921 kwh / lypsylehmä Nautayksiköitä, kpl
Lypsy- ja lihatilojen lämmitys Lämpö, 981 kwh / nautayksikkö 76 kwh / lämmin rakennusneliö Nautayksiköitä, kpl
Lypsy- ja lihatilojen lämmitys Lämpö, 24 kwh / lämmin rakennuskuutio Nautayksiköitä, kpl
Lihatilojen lämmitys Lämpö, 858 kwh / nautayksikkö 164 kwh / lämmin rakennusneliö Nautayksiköitä, kpl
Lihatilojen lämmitys Lämpö, 49 kwh / lämmin rakennuskuutio Nautayksiköitä, kpl
Nuorkarjatilojen lämmitys Lämpö, 1175 kwh / nautayksikkö 154 kwh / lämmin rakennusneliö Nautayksiköitä, kpl
Nuorkarjatilojen lämmitys Lämpö, 51 kwh / lämmin rakennuskuutio Nautayksiköitä, kpl
Moottoripolttoaineiden käyttö karjatiloilla Moottoripolttoaineita olivat laskelmissa bensiini, diesel ja polttoöljy. Lämmitysöljy pyydettiin erittelemään ja on huomioitu lämmityksessä. Vastaajat ilmoittivat polttoaineet litroina, joka muutettiin seuraavilla kertoimilla kilowattitunneiksi: Bensiini 9 kwh / litra Diesel 10 kwh / litra Polttoöljy 10 kwh / litra
Moottoripolttoaineiden käyttö karjatiloilla vuosittain Polttoaine, 123 MWh vuodessa 134 MWh vuodessa Nautayksiköitä
Moottoripolttoaineiden käyttö karjatiloilla vuosittain Polttoaine, 123 MWh vuodessa 123 MWh vuodessa Nautayksiköitä
Karjatilojen viljelyhehtaarit Pelto, ha Nautayksiköitä, kpl
Karjatilojen viljelyhehtaarit Pelto, ha Nautayksiköitä, kpl
Sikatilat Siitossikalat Lihasikalat - Yhdistelmäsikalat
Energiankäyttö sikatiloilla Yhdistelmäsikala termiä on käytetty laskennan apuna eikä sitä pidä ymmärtää tuotantosuuntana. Laskennassa on haluttu erotella porsastuotantosikalat ja lihasikalat, jotta mahdolliset erot energiankulutuksessa tulisi ilmi. Yhdistelmäsikalassa on sekä siitos- että lihasikoja. Siitossikala on sama kuin porsastuotantosikala.
Sikatilojen sikajakauma Sikapaikkaa, kpl Sikatilat (sikapaikat)
Energiankäyttö sikatiloilla yleisesti Energia, kwh Sikapaikkoja
Sähkönkäyttö Sähkönkäyttö on pääsääntöisesti ilmoitettu koko tilalle eli asumisen sähkön kulutusta ei ole eriytetty Eritellyissä (eritt.) tapauksissa vastaajat ovat pystyneet erittelemään asumiseen käytettävän sähkön. Näissä tapauksissa rakennusneliöihin on laskettu vain tuotannon lämpimät rakennusneliöt
Kooste sikatilojen sähkönkäytöstä Sähkönkäyttö vuositasolla MWh/v Sähkö per sikapaikka kwh/sikapaikka kwh/sikapaikka (er) Siitossikalat 52 878 1052 Lihasikalat 60 69 61 Yhdistelmäsikalat 116 359 343 Sähkö per lämmin rak-m 2 kwh/m 2 kwh/m 2 (er) 70 114 44 47 59 54 Tarkastelujakso taulukossa on yksi vuosi. (er) = Eriteltyyn taulukkoon on poimittu ne tilat, jotka ilmoittivat asumiseen käytetyn sähkön erikseen. Tällöin sähkönkäytön vuosikulutuksesta on vähennetty asumisen sähkö ja jäljelle jäänyt oletettiin tuotannossa kuluvaksi. Rakennusneliöiden ja kuutioiden kohdalla käytettiin vain tuotantotilojen mittoja.
Energia, kwh Vuosittainen sähkönkäyttö sikatiloilla 52 MWh vuodessa 116 MWh vuodessa 60 MWh vuodessa Sikapaikkoja
Sähkönkäyttö siitossikaloissa Sähkö, 878 kwh / sikapaikka 70 kwh / lämmin rakennusneliö 1052 kwh / sikapaikka 114 kwh / lämmin tuotantorakennusneliö (eritt.) = Eriteltyyn taulukkoon on poimittu ne tilat, jotka ilmoittivat asumiseen käytetyn sähkön erikseen. Sikapaikkaa
Sähkönkäyttö yhdistelmäsikaloissa Sähkö, 359 kwh / sikapaikka 59 kwh / lämmin rakennusneliö 343 kwh / sikapaikka 54 kwh / lämmin tuotantorakennusneliö Sikapaikkaa
Sähkönkäyttö lihasikaloissa Sähkö, 69 kwh / sikapaikka 61 kwh / sikapaikka Sikapaikkaa
Sähkönkäyttö lihasikaloissa Sähkö, 44 kwh / lämmin rakennusneliö 47 kwh / lämmin tuotantorakennusneliö Sikapaikkaa
Lämmitys Lämmitykseen käytetyiksi polttoaineiksi laskettiin biomassat ja lämmitysöljy Vastaajat ilmoittivat lämmitysöljyn litroina, joka muutettiin kilowattitunneiksi (10,03 kwh/l) Metsä- ja peltobiomassojen muunnoksessa käytettiin seuraavia kertoimia: Polttopuun energiasisältö 1500 kwh/pino-m3 Hakkeen energiasisältö 760 kwh/irto-m3 Pelletin energiasisältö 2925 kwh/irto-m3 Palaturpeen energiasisältö 1400 kwh/m3 Oljen energiasisältö 165,28 kwh/irto-m3
Kooste sikatilojen lämmityksestä Lämmitys vuositasolla Lämpö per lypsylehmä Lämpö per lämmin rak-m 3 MWh/v kwh/sikapaikka kwh/m 3 Siitossikalat 83 1298 36 Lihasikalat 172 241 46 Yhdistelmäsikalat 230 679 39 Tarkastelujakso taulukossa on yksi vuosi.
Vuosittainen lämmitys sikatiloilla Lämpö, 83 MWh vuodessa 230 MWh vuodessa 172 MWh vuodessa Sikapaikkaa
Lämmitys siitossikatiloilla Lämpö, 1298 kwh / sikapaikka 36 kwh / lämmin rakennuskuutio Sikapaikkaa
Lämmitys yhdistelmäsikatiloilla Lämpö, 679 kwh / sikapaikka 39 kwh / lämmin rakennuskuutio Sikapaikkaa
Lämmitys lihasikatiloilla Lämpö, 241 kwh / sikapaikka 46 kwh / lämmin rakennuskuutio Sikapaikkaa
Moottoripolttoaineiden käyttö sikatiloilla Moottoripolttoaineita olivat laskelmissa bensiini, diesel ja polttoöljy. Lämmitysöljy pyydettiin erittelemään ja on huomioitu lämmityksessä. Vastaajat ilmoittivat polttoaineet litroina, joka muutettiin seuraavilla kertoimilla kilowattitunneiksi: Bensiini 9 kwh / litra Diesel 10 kwh / litra Polttoöljy 10 kwh / litra
Moottoripolttoaineiden käyttö sikatiloilla vuosittain Polttoaine, 103 MWh vuodessa 124 MWh vuodessa 161 MWh vuodessa Sikapaikkaa