Aika: Keskiviikko 12.3.2014 klo 13:00-15:25 Paikka: Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymän kokoushuone Satakunnankatu 18 A, 2. krs. Osallistujat: Tietäväinen Milko rakennuttamispäällikkö Tampere, pj. Latva Simo kaupungininsinööri Nokia, vpj. Suominen Sakari toimitusjohtaja Tampereen Infra liikelaitos Ilkka Mikko tekninen johtaja Kangasala Hupanen Jaakko tekninen johtaja Lempäälä tilalla Nevala Timo suunnittelupäällikkö Lempäälä sekä Tielinen Nina toimistoarkkitehti Lempäälä Jortikka Antti tekninen johtaja Orivesi Korhonen Jouni tekninen johtaja Pirkkala Kauppila Tapio kunnaninsinööri Vesilahti Heljo Seppo tekninen johtaja Ylöjärvi Lindberg Janne tietohallintokoordinaatt. Tampere Kahila Arto tietohallintojohtaja Ylöjärvi Kivistö Markku työsuojeluvaltuutettu Tampere Asula-Myllynen Ritva kehittämispäällikkö TKS, esittelijä, siht. Muut osallistujat: Nurminen Päivi seutujohtaja TKS Salmi Pekka apulaispormestari Tampere Saarilahti Merja rakennuspäällikkö Kangasala yhdyskuntateknisten palvelujen (ykute) alatyöryhmän pj. Siuko Ulla tilapalvelupäällikkö Ylöjärvi tilapalvelujen (tipa) alatyöryhmän pj. Vainio Ulla-Kirsikka rakennustarkastaja Nokia seudun viranomaispalveluverkosto, rakennusvalvonta Anttonen Kaisu ympäristöjohtaja Tampere seudun ilmastostrategian seurantaverkosto Kutsutut: 4 klo 13:15 Turunen Simo, hankesuunnittelija, TKS 6 klo 14:30 Koivisto Pertti, kiinteistönpitopäällikkö, Tampere 1/18
Käsiteltävät asiat: 1 KOKOUKSEN AVAUS 3 2 EDELLISEN KOKOUKSEN MUISTIO 3 3 TIEDOKSI ANNETTAVAT JA KESKUSTELTAVAT ASIAT 3 4 KAUPUNKISEUDUN RAKENNESUUNNITELMAN UUDISTAMINEN INFRAPALVELUJEN NÄKÖKULMASTA 4 5 YLIKUNNALLISET RAKENNUSVALVONNAT 6 6 TA2014-TAVOITE 1/4: PALVELUKIINTEISTÖJEN ENERGIATEHOKKUUS 8 7 TA2014-TAVOITE 2/4: KORJAUSRAKENTAMINEN 10 8 TA2014-TAVOITE 3/4: TUOTTEISTAMINEN 12 9 TA2014-TAVOITE 4/4: ILMASTO- JA ENERGIATEHOKKUUSTYÖ 14 10 KAUPUNKISEUDUN ILMASTOSTRATEGIAN SEURANTARAPORTTI 2013, INFRA 15 11 SEURAAVAT KOKOUKSET (VUOSIKELLO) 16 12 MUUT ASIAT 17 13 KOKOUKSEN PÄÄTTÄMINEN 18 2/18
1 KOKOUKSEN AVAUS Puheenjohtaja avasi kokouksen. 2 EDELLISEN KOKOUKSEN MUISTIO Infrapalvelujen työryhmä 12.3.2014 Työryhmä päättää hyväksyä kokouksen 15.1.2014 muistion. Hyväksyttiin. 3 TIEDOKSI ANNETTAVAT JA KESKUSTELTAVAT ASIAT - kuntien omat ajankohtaiset ja seutuyhteistyöhön vaikuttavat tiedotettavat asiat - muiden seudullisten työryhmien ja kuntajohtajakokousten ajankohtaiset infrapalveluihin vaikuttavat kuulumiset kjk 14.3. vesihuoltoyhteistyön seudullisen organisointitavan selvitys kjk 14.3. kuntayhtymän sitomattoman rahoituksen kohdistamisperiaatteet vuonna 2014 Infrapalvelujen työryhmä 12.3.2014 Työryhmä päättää merkitä asiat tiedoksi. Merkittiin tiedoksi. 3/18
4 KAUPUNKISEUDUN RAKENNESUUNNITELMAN UUDISTAMINEN INFRAPALVELUJEN NÄKÖ- KULMASTA Infrapalvelut alatyöryhmineen tuottaa rakennesuunnitelmaan seuraavia tietoja: 1. vesi- ja kaukolämpöverkostojen kapasiteettitarkastelu. Tietoja on koottu seututoimistolla kuntien, Tampereen Veden, ELY-keskuksen ja energiayhtiöiden avulla. Pirkanmaan liitto ja ELY-keskus teettävät vesijohtoverkostosta kapasiteettitarkastelun vielä syksyyn mennessä. Olemassa olevista tiedoista on koottu liitteenä oleva karttaluonnos rakennesuunnitelman tausta-aineistoksi. 2. suurten infrahankkeiden sijainti-, ajoitus- ja toteuttamistarkastelu maankäytön ja asumisen (masto) työryhmän tukena. Suuriksi infrahankkeiksi on määritelty läntinen ratayhteys, järjestelyratapiha, kehä 2, seudullinen keskusjätevedenpuhdistamo, lentokentän alueen ja yhteyksien kehittäminen sekä Puskiaisten oikaisu. Seututoimisto on koonnut näistä liitteenä olevat luonnokset hankekorteiksi. 3. viherverkkotarkastelu eli mikä nykyisessä kaupunkiseudun tasoisessa viherverkossa on merkittävää ja tarpeellista säilytettävää, mitä nykyisestä viherverkosta puuttuu ja mitä tulevaisuuden muita tarpeita viherverkkoon liittyy (toteutuksen osalta tärkeää myös hulevesien hallinnan näkökulmasta). Viherverkkotarkastelun tuottaa puisto- ja ulkoliikuntatyöryhmä. 4. palveluverkkotiedot tulevien tilainvestointien näkökulmasta tuottaa tilapalvelujen työryhmä. Tiedot käsitellään rakennesuunnitelman työryhmien työpajassa 24.4. ja ne on oltava koottuna ennen sitä. Hankesuunnittelija Simo Turunen saapuu kokoukseen. Liitteet: kapasiteettitarkastelukartta, infrahankkeiden infokortit, viherverkkotarkastelu (tulossa), palveluverkkoinvestoinnit (tulossa) Infrapalvelujen työryhmä 12.3.2014 Työryhmä päättää osaltaan käsitellä, hyväksyä ja tarvittaessa täydentää oman sektorinsa tietoja osallistua rakennesuunnitelmatyöpajaan 24.4. Päätettiin, että kaukolämpöverkon osalta tietoja täydennetään ja työryhmän jäsenet auttavat tarvittaessa 4/18
vesijohtoverkostotietojen täydentämisen osalta odotetaan syksynä valmistuvaa ELY-keskuksen selvitystä suurten infrahankkeiden listaan esitetään lisättäväksi lisäraidetarkastelu viherverkon tiedot kootaan kunnista ja korostetaan niiden merkitystä paitsi hyvinvoinnin, virkistäytymisen ja kuntoilun niin myös hulevesien hallinnan näkökulmista tilainvestointien listaa täydennetään huomioiden toteutuksen epävarmuus kuntien nykyisessä taloustilanteessa tiedot kootaan ja osallistutaan kaupunkiseudun rakennesuunnitelmatyöpajaan 24.4. 5/18
5 YLIKUNNALLISET RAKENNUSVALVONNAT Rakennustarkastaja Ulla-Kirsikka Vainio: Tausta: Valtiovarainministeriö on pyytänyt kirjeellään 18.10.2013 ministeriöitä laatimaan jatkoehdotuksia ministeriön toimialan lainsäädäntöön sisältyvien tehtävien ja velvoitteiden vähentämisestä. Ympäristöministeriölle osoitettujen menojen osuus oli 1,1 miljardia euroa ja tästä johdettu säästötavoite 33 miljoonaa euroa. Kuntien toimialaluokituksen perusteella ympäristöministeriölle osoitettujen tehtävien tulot vuonna 2011 olivat yli 650 miljoonaa euroa, josta rakennusvalvonnan tulot olivat 58 miljoonaa euroa. Ympäristöministeriön jatkoehdotukset kuntien tehtävien ja velvoitteiden vähentämiseksi ovat: - Kunnan rakennusvalvontaviranomaisten tehtävät keskitetään ylikunnallisiin yksiköihin - Kunnan ympäristönsuojeluviranomaisten tehtävien vaikuttavuuden arviointi ja tehtävien ja toimintatapojen uudistaminen Ympäristöministeriö esittää, että kunnan rakennusvalvontatoimen asiantuntemusta ja yhtenäistä toimintatapaa vahvistetaan kokoamalla rakennusvalvonta isommiksi ylikunnallisiksi yksiköiksi. Uudet rakennusvalvontayksiköt kattaisivat toimintansa täysimääräisesti lupamaksuilla. Valtakunnalliset hyödyt: - Rakennusvalvontojen menot kattaisivat menot mm. päällekkäisten toimintojen karsimisella (vuonna 2010 valtakunnallisesti rakennusvalvontojen menot 16,5 milj suuremmat kuin tulot). - Rakennusvalvonnalle muodostuu vahvempi ja itsenäisempi rooli laajentuneen toiminta-alueen ja asiantuntemuksen avulla (kykenevät erikoistumaan). - Palvelun laatu paranee koska suurilla yksiköillä on mahdollisuus kehittää omaa toimintatapaansa sekä yhtenäistää käytäntöjä. - Yhtenäisten prosessien ja sähköisten järjestelmien käyttöönotto paranee Aikataulu ja lakimuutokset Hallituksen päätös rakennepoliittisen ohjelman toimeenpanosta 29.11.2013 Valmistelu- ja yhteistyöryhmä ohjaa lisäselvityksiä, organisointitapoja ja vaikutusten arviointia 2014 6/18
Säädösvalmistelua valmistelee ja arvioi laaja-alainen (poliittinen) työryhmä 2014-2015 perustetaan syyskuussa 2014. Uudistus toteutetaan vuoden 2016 aikana. Uudistus edellyttää muutoksia nykyiseen kuntalakiin sekä MRL:ään. Rakennusvalvontamaksujen osalta pitää myös säännöstä (MRL 145 ) muuttaa niin, että maksujen taso velvoittaa kattamaan tarkastus- ja valvontatehtävistä sekä muista viranomaistehtävistä aiheutuvat kustannukset täysimääräisesti. Ulla-Kirsikka Vainio alustaa asiaa ja kertoo rakennusvalvontatyöryhmän 23.1. esityksestä. Infrapalvelujen työryhmä 12.3.2013 Työryhmä päättää osaltaan keskustella seudun rakennusvalvontatyöryhmän esityksestä ohjeistaa rakennusvalvonnan alatyöryhmää asian jatkovalmistelussa että valtakunnalliseen valmistelu- ja yhteistyöryhmään esitetään siihen kutsuttu Ulla-Kirsikka Vainio asian valmistelusta kuntajohtajakokouksen lähetekeskusteluun 28.3. Kokousseloste 12.3. Keskusteltiin, että uudistus ei todennäköisesti tule toteutumaan suunnitellulla aikataululla. Todettiin, että kaupunkiseudun kunnat tuottavat nykyisellään voittoa rakennusvalvonnoillaan. Uudistusta tulisi tarkastella kuntalaisen, rakentajan ja yksittäisen kunnan näkökulmasta, jolle toiminta on tuottoisaa omana, ei ostopalveluna. Nykymuotoinen viranomaistoiminta rakennus- ja ympäristövalvonnan osalta on kevyesti organisoitua ja tiiviissä kuntayhteistyössä toteutettua sekä tukee maankäytön tavoitteiden toteutumista. Toisaalta toimintaympäristö kaipaa ns. yhden luukun palvelua ja yhtenäisiä pelisääntöjä, käytäntöjä ja tulkintoja kuntien kesken. Näihin seikkoihin liittyen todettiin, että kuntia pitää vielä vakuuttaa uudistuksen tarpeellisuudesta ja hyödyistä ja pitää olla erityinen peruste yhdistää yksiköitä. Lisäksi todettiin, että asiaa pitäisi käsitellä kuntarakennekeskustelu edellä. Päätettiin toimittaa esiin tulleet näkökulmat seutu-ravalle ja kuntajohtajakokoukselle. Ulla-Kirsikka Vainiota päätettiin esittää valtakunnalliseen työryhmään. 7/18
6 TA2014-TAVOITE 1/4: PALVELUKIINTEISTÖJEN ENERGIATEHOKKUUS Kaupunkiseudun tavoitteena on, että energiatehokkuustyötavat kehittyvät 2013 päättyneen Tapre (Tampereen alueen palvelurakennukset energiatehokkaiksi) hankkeen tuloksia jalkauttamalla. Palvelukiinteistöjen energiatehokkuuden parantaminen perustuu kuntien ja valtion välisiin energiatehokkuussopimuksiin ja ohjelmiin sekä seutustrategiassa, MAL-aiesopimuksessa ja ilmastostrategiassa oleviin tavoitteisiin. Tampereen alueen palvelukiinteistöt energiatehokkaiksi (Tapre) hanke toteuttaa osaltaan näitä tavoitteita. Hankkeen käynnistysvaihe oli 2011-2013 ja vuonna 2014 aloitetaan luotujen asiakirjojen ja toimintatapojen, ns. Tapre-tuotteiden pilotointi ja koulutus. Hankkeen loppuraportti valmistuu syksyllä 2014. Tapre-periaatteet tullaan pilotoimaan kuntien rakennushankkeissa ja sitä varten tullaan panostamaan koulutukseen. Pilotointi tulee kestämään muutamia vuosia ja sitä tulee tukea ja seurata. Hankkeen kotisivut löytyvät tästä linkistä. Tilapalvelujen alatyöryhmässä on todettu, että tavoitteena on saada eri vaiheissa olevia rakennuksia mukaan pilotointiin. Koulutuksia on suunniteltu siten, että Tilakeskus järjestetään kaksi koulutustilaisuutta. Kaupunkiseudulle on suunniteltu yhteiskoulutus siten, että koulutus jaetaan kahteen eri ryhmään (hankesuunnittelu ja suunnittelu sekä rakentaminen ja ylläpito) helmi- maaliskuussa. Koulutuksesta aiheutuvat kustannukset katetaan hankkeesta 2013 jääneellä rahoituksella. Tilapalvelujen alatyöryhmä jatkaa asian käsittelyä 11.3. ja kokoaa listan kuntapiloteista ja se toimitetaan työryhmälle myöhemmin. Tapre-ohjausryhmän puheenjohtaja Pertti Koivisto saapuu kokoukseen. Infrapalvelujen työryhmä 12.3.2013 Työryhmä päättää osaltaan kuulla Pertti Koiviston esityksen hankkeen tilanteesta täydentää tarvittaessa kuntapilottikohteita todeta, että hanke ei sisällä kunnista rahoitustarpeita 2014 todeta, että talousarviotavoite etenee suunnitellusti 8/18
Kuultiin Pertti Koiviston esitys ja kuultiin, että koulutus käynnistyy 10.4. Tampereen osalta ja kehyskuntien osalta kahdessa ryhmässä huhtitoukokuun aikana. Merkittiin tiedoksi seuraavat kuntapilotit: Käynnistyneet pilottihankkeet: Pilotointi on jo alkanut PSHP: n laajassa laajennushankkeessa Suomen yliopistokiinteistön hankkeessa Tampereen Tilakeskus liikelaitoksen Sähkölaitoksen Lämpötalo - hankkeessa. Valmistelussa olevat pilotit: Tampere: Tesoman uusi yhtenäiskoulu, tarveselvitys hankesuunnittelu - suunnittelu. Luhtaan päiväkoti, toimivuustarkastelu Ylöjärvellä sijaitsevassa koulutuskeskus Valo- kiinteistössä, toimivuustarkastelu. Kehyskuntien pilotit: Kangasalan lukio, toimivuustarkastelu Liuksialan päiväkoti, toimivuustarkastelu Kyötikkälän uusi alakoulu/päiväkoti, rakennusvaihe Lempäälän, päiväkoti Otsonmäki, suunnitteluvaihe 9/18
7 TA2014-TAVOITE 2/4: KORJAUSRAKENTAMINEN Kaupunkiseudun tavoitteena on, että palvelukiinteistöjen korjausrakentamisen seudullinen suunnittelu aloitetaan sisäilmaongelmaisten kiinteistöjen osalta. Korjausrakentaminen perustuu seutustrategiassa olevaan tavoitteeseen syventää yhteistyötä kiinteistöpalveluissa. MAL-aiesopimuksella tavoitellaan korjausrakentamisen palvelujen kehittymistä. Kaupunkiseudulla sisäilmaongelmat ovat lisääntyneet merkittävästi, rakennukset ikääntyvät ja ovat peruskorjaustarpeessa. Tilapalveluiden alatyöryhmä on käsitellyt korjausrakentamista ja ongelmatilanne on todettu kunnissa samanlaiseksi: korjausrakentamiseen ei ole ollut käytettävissä riittävästi määrärahoja ja rakennuskannan korjausvelka kasvaa jatkuvasti. Yhtenäisiä toimintatapoja on vuosien mittaan kehitetty, mutta ne tähtäävät olemassa oleviin sisäilmaongelmiin. Sisäilmatutkimuksesta kaivataan lisätietoa sekä siitä, mitkä korjaustoimenpiteet on todettu oikeiksi kuhunkin ongelmaan. Kunnat ovat vertailleet alatyöryhmässä omia käytäntöjään. Ongelmanratkaisuun on olemassa prosessimalleja ja on perustettu erilaisia sisäilma- ja seurantatyöryhmiä. Ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä ovat esimerkiksi kohteiden säännölliset kuntokartoitukset, ennakoivan huollon, siivouksen ja kunnossapidon kehittämien sekä käyttö- ja ylläpitohenkilökunnan koulutus ja kouluissa esimerkiksi tarpeelliset välituntikäytännöt. Kunnat haluavat syventää yhteistyötä osaamiseen lisäämisessä, sisäilmaongelmien ennaltaehkäisyssä ja ongelmanratkaisussa. Vaihtelevia viestintätapoja halutaan yhtenäistää. Lisäksi halutaan tarkastella väistötilojen yhteishankinta ja käyttömahdollisuuksia kuntien rajoilla oikeaaikaisesti. Kokemuksia halutaan viedä oppilaitosten koulutusohjelmiin. Tilapalvelujen alatyöryhmä kokoontuu 11.3. ja käsittelee mm. yhteistä korjausrakentamishankkeen käynnistämistä, KuHa Oy:n väistötilojen yhteiskilpailutusta ja sitä, voidaanko toiselta vapautuvan tilan jatkokäyttöä suunnitella nopeammin toisen kunnan akuuttiin tarpeeseen. Infrapalvelujen työryhmä 12.3.2013 Työryhmä päättää osaltaan alatyöryhmän esityksen kuultuaan hankkeen käynnistämisestä mahdollisesta rahoitusesityksestä todeta talousarviotavoitteen etenemisen tilanteen 10/18
Kokousseloste 12.3. Tampereen kaupunki on neuvotellut TTY:n kanssa korjausrakentamisen hankkeesta. Jos hankkeeseen lähdetään, sen tavoitteiksi voidaan määritellä osaamisen lisääminen siten, että siinä kootaan aineistoa valtakunnallisista sisäilmaongelmien syistä ja hyvistä korjauskäytännöistä. Oppilaitosyhteistyö toteutuisi tässä TTY:n kanssa mutta TAMKin talonrakentamislinjan yhteistyö pitää tehdä erikseen. Hankesuunnitelma valmistuu kevään aikana ja sen jälkeen tilapalvelujen alatyöryhmä käsittelee yhteishankkeeseen lähtemistä. Sisäilmaongelmien viestintä- ja ongelmanratkaisukäytäntöjä kuntien kesken on verrattu tilapalvelujen alatyöryhmässä ja toimintamallit ovat kunnissa käytössä eli tarvetta suurempaan seudulliseen yhtenäistämiseen ei ole mutta hyviä käytäntöjä voidaan kehittää edelleen. Väistötilojen yhteishankintaan ja / tai yhteiskäyttöön liittyy monia ongelmia, joista yksi on kysynnän ja tarjonnan huono kohtaaminen sekä erilaiset tilatarpeet. Sopimuskaudet vaihtelevat kunnittain ja tarpeet sen suhteen, tilataanko paketissa pihojen perustuksia ja leikkivälineitä yms. vai pelkkä rakennus. Toisaalta väliaikaiset tilat jäävät usein myös pysyviksi. Yhteistyötä kuitenkin yli kuntarajojen tehdään jo nyt ja mm. KuHa:lla on teemaan liittyvä kilpailutus menossa. Palvelukiinteistöjen osalta uudiskohteiden suunnitelmien mahdollisesta yhteishyödyntämisestä on toivottu kustannussäästökohdetta. Tilapalvelujen alatyöryhmässä on todettu, että yhteiskäyttöä toteutuu jo Haahtela-järjestelmän ja Tapre-asiakirjojen hyödyntämisen kautta. Kunnissa on käytössä määrämuotoiset suunnitteluun liittyvät tarjousasiakirjat mutta kaikki muu on räätälöitävä kunta- ja hankekohtaisesti erikseen. Jokainen uusi rakennus on yksilö ja arkkitehtooninen näkemys vaikuttaa. Julkisia palvelukiinteistöjä ei voi toteuttaa ns. talopaketti-periaatteella koska esim. käyttötarkoitukset ja volyymit sekä lämmitystavat vaihtelevat, viemäröinnit sijaitsevat eri tavoin ja koko lvis-ja rakennustekniikkasuunnitelmat on tehtävä yksilöllisesti kohteittain. Lisäksi on todettu, että suunnittelun osuus on vain muutama prosentti kokonaiskustannuksista. Päätettiin todeta, että tavoite etenee ja korjausrakentamisen hankkeeseen palataan hankesuunnitelman edetessä. 11/18
8 TA2014-TAVOITE 3/4: TUOTTEISTAMINEN Kaupunkiseudun tavoitteena on, että yhdyskuntateknisten palveluiden tuotteistaminen käynnistyy vuonna 2013 tehdyn esiselvityksen pohjalta. Tuotteistaminen tukee kaupunkiseudun yhdyskuntarakenteen suunnittelukokonaisuutta ja parantaa sekä rakennesuunnitelman että MALaiesopimuksessa olevien hankkeiden toteuttamisedellytyksiä. Yhdyskuntatekniikan alatyöryhmä on käsitellyt tuotteistamista kokouksissaan ja on todennut, että tuotteistus tukee kuntien teknisen sektorin palveluiden suunnittelua, tilaamista, tuottamista ja kustannusten hallintaa. Se helpottaa kuntien välistä vertailua ja tukee tietoon perustuvaa johtamista. Tuotteistuksen avulla pystytään kehittämään kuntien hankintaosaamista, uudistamaan tarvittavia seurantajärjestelmiä ja luomaan entistä toimivampia palvelumarkkinoita seudulle. Yhtenäisistä palvelu- ja laatutasoista hyötyvät myös sektorille ominaisten lähipalvelujen käyttäjät. Rakennettu ympäristö ja sen toimivuus ratkaisevat pitkälti sen, miten kunta ja seutu menestyvät ja säilyttävät toimintakykynsä. Seutustrategiassa tavoitellaan sujuvaa arkea. Yleisten alueiden ylläpidon tuotteistamisen esiselvitys valmistui lokakuussa 2013. Sen tavoitteina oli selvittää mahdollisuudet Tampereen kaupunkiseudun kuntien yhteisen ylläpidon tuoterakenteen kehittämiseen selvittää kuntien ylläpidon teettämisen käytännöt, tuotteistamisen nykytilanne sekä käytettävät ylläpidon tehtävänimikkeistöt kartoittaa Suomen Kuntaliiton sekä Tampereen kaupungin käyttämän ylläpidon tuoterakenteen soveltuvuus kaupunkiseudun kuntien käyttöön Tuloksena oli, että kunnat teettävät yleisten alueiden ylläpitoa hyvin vaihtelevasti. Luotettavien kustannus- ja laatuvertailujen tekeminen ei ole nykyisellään mahdollista, sillä se vaatii käyttöönotettavaksi yhteisen ylläpidon tuoterakenteen sekä luotettavat määrä- ja ominaisuustiedot sekä yhteisesti määritellyn laadun todentamismenetelmät. Tällä hetkellä Tampereen kaupungin käyttämä Alueurakointi 2003-julkaisun sisältämät tehtävien laadun todentamistavat todettiin yksityiskohdiltaan riittämättömiksi. Tampere on tuotteistuksessaan pisimmällä mutta tuoterakenne käsittää vain kaupungin tilaamien alueurakoiden tehtäväsisällön, joten Tampereen tuoterakenne vaatii vielä laajentamista useisiin tehtäviin. Kaupunkiseudun kuntien ylläpidon tuoterakenne on kuitenkin kehitettävissä ja otettavissa käyttöön kaikissa kunnissa. 12/18
Yleisten alueiden ylläpito on tehtäväkenttänä erittäin laaja ja sen tuotteistaminen vaativa ja pitkäkestoinen prosessi. Tarkoituksena on aloittaa seudullinen tuotteistus kolmevuotisena hankkeena liikenneväylien ylläpidosta (=hoito+kunnossapito) ja jatkaa myöhemmin viheralueisiin ja liikuntapaikkoihin. Liikenneväylissä painopisteeksi on valittu erityisesti joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen käyttämät väylät. Liikenne- ja tieverkot ovat kunnan tukiranka, jonka toimivuus on edellytys niin kuntalaisten hyvinvoinnille, yritysten menestymiselle kuin palveluiden toimivuudellekin. Liikennehankkeet ovat myös vahvasti esillä MALaiesopimuksessa kaudella 2014-15 ja tuore kävelyn ja pyöräilyn kehittämisohjelma tähtää laatukäytävien toteuttamiseen. Työn tuloksena on annettava raporttimuotoinen esitys sekä esittelyaineisto liikenneväylien tuotteistuksesta kuntayhtymän asiakirjapohjilla. Lopputuotteina on synnyttävä tiivis raportti hankkeesta seuraavine liitteineen: liikenneväylien tuoterakenne ja tuotekortit noin 10-15 kpl (puuttuvin osin) laaduntodentamistavat/kriteerit kortteihin, myös jo olemassa oleviin ylläpidon alueurakan urakkaohjelmaluonnos ylläpidon alueurakan urakkasopimusluonnos määräluetteloluonnos Työryhmä päätti kokouksessaan 20.2. edetä hankinnan tekemistä neuvottelumenettelyllä ja työlle asetettu pientyöryhmä jatkaa asian valmistelua 21.3. Infrapalvelujen työryhmä 12.3.2013 Työryhmä päättää osaltaan alatyöryhmän esityksen kuultuaan hankkeen käynnistämisestä mahdollisesta rahoitusesityksestä todeta talousarviotavoitteen etenemisen tilanteen Asia poistettiin listalta koska sen valmistelu jatkuu alatyöryhmässä. 13/18
9 TA2014-TAVOITE 4/4: ILMASTO- JA ENERGIATEHOKKUUSTYÖ Kaupunkiseudun tavoitteena on, että seudullisessa ilmastotyössä edistetään sopeutumisen ja varautumisen suunnittelua. Kaupunkiseudun ilmastostrategia 2030 on osa laajempaa yhdyskuntasuunnittelun hankekokonaisuutta. Sen toteuttaminen on käynnissä eri toimijoiden laajassa yhteistyöverkostossa ja toteuttamisesta raportoidaan kerran vuodessa. Visiot ja toimenpiteet on jaettu eri sektoreille, joita ovat maankäyttö ja yhdyskuntarakenne, liikenne, rakennukset ja rakentaminen, energiatehokkuus ja sähkönkäyttö, energiantuotanto, jätehuolto, hankinnat ja kulutus, elinkeinopolitiikka ja osaaminen sekä sopeutuminen. Kaikkien muiden osalta toimenpiteitä on käynnissä paitsi sopeutumisen ja varautumisen kohdalla. Niiden suunnittelu on päätetty käynnistää 2014. Kansallisen sopeutumisstrategian päivitys valmistuu 2014. Vuonna 2012 päätettiin käynnistää Pirkanmaan ilmasto- ja energiastrategian laadinta Pirkanmaan liiton johdolla yhdessä ELY-keskuksen ja muiden sidosryhmien kanssa. Työ valmistuu kesään mennessä. Kaupunkiseutu on ollut yhteistyökumppanina ja tavoitteena saada mm. aineksia kaupunkiseudun sopeutumisen ja varautumisen suunnitteluun. Työssä on keskitytty ilmastonmuutoksen aiheuttamiin ilmiöihin, kuten sadannan ja kosteuden lisääntyminen, lämpötilojen nousu sekä ääriolosuhteiden lisääntyminen. Kaupunkiseudun sopeutumisen ja varautumisen suunnittelu on tarkoitus integroida osaksi olemassa olevia suunnitelmia, eikä laatia erillistä suunnitelmaa. Työ käynnistetään eri sidosryhmien ja kaupunkiseudun ilmastoverkoston keskinäisellä tapaamisella alkusyksystä. Tavoitteena on kartoittaa nykyiset suunnitelmat ja keskittyä sellaisiin ilmiöihin, joista yhteiskunnalle on eniten haittaa kaupunkiseudulla ja pohtia niihin yhteisiä ratkaisumalleja. Infrapalvelujen työryhmä 12.3.2013 Työryhmä päättää osaltaan merkitä tilanteen tiedoksi todeta, että talousarviotavoite etenee suunnitellusti hyväksyttiin. 14/18
10 KAUPUNKISEUDUN ILMASTOSTRATEGIAN SEURANTARAPORTTI 2013, INFRA Tampereen kaupunkiseudun ilmastostrategian seurannan toinen kaksivuotiskausi (2013-2014) on käynnissä. Ilmastostrategian tavoitteiden toteuttamisesta vastaavat kunnat sidosryhmineen. Seuranta on kytketty kaupunkiseudun kuntayhtymän toiminnan kokonaisraportointiin ja raportoinnin tuottaa kaupunkiseudulla vuosittain kokoontuva asiantuntijafoorumi. Toimenpiteiden seuranta kootaan eri tahoilta teemojen mukaan. Infrapalvelujen osalta tavoitteet toteutuvat yhteistyössä muiden sektoreiden kanssa ja keskeiset toteumat 31.12.2013 ovat: Tavoite: täydennysrakentaminen toteutetaan energiatehokkaasti Toteuma: Täydennysrakentaminen kohdistui v. 2013 pääasiassa joukkoliikenteen laatukäytäville (masto-yt). Tavoite: sovitetaan yhteen maankäytön ja liikenteen toteutus Toteuma: Vuonna 2013 käynnistettiin kaupunkiseudun rakennesuunnitelman päivitystyö, jossa haetaan maankäytön ja liikennejärjestelmän kehittämispolkua vuoteen 2040 (lj-yt). Tavoite: toteutetaan kävelyn ja pyöräilyn ohjelman toimenpiteitä Toteuma: Kävelyn ja pyöräilyn (KÄPY) kehittämisohjelman 2030 toteuttaminen on suunnitteluvaiheessa ja 31 kärkihankkeesta seitsemän on tarkoitus käynnistää 2014-2015 (lj-yt). Tavoite: otetaan energiatehokkaan uudis- ja korjausrakentamisen ja rakennusten käytön periaatteet ja elinkaaritaloudelliset toimintamallit käyttöön julkisissa kohteissa Tapre-hankkeen mukaisina Toteuma: Tapre-hankkeen kuntapilotit käynnistyvät 2014. Tavoite: tarjotaan rakennusvalvonnassa ajankohtaista tietoa rakentajille ja kannustetaan hajautettuun talokohtaiseen ja alueelliseen energiantuotantoon Toteuma: Kunnissa on toteutettu sekä lakisääteistä että vapaaehtoista neuvontaa. Tavoite: kerätään kunnissa tietoa ääritilanteista toimenpiteiden pohjaksi ja suunnitellaan seudullinen yhteistyö Toteuma: suunnittelu käynnistyy syksyllä 2014 Infrapalvelujen työryhmä 12.3.2013 Työryhmä päättää osaltaan hyväksyä edellä esitetyn toteuman vuodelta 2013. Hyväksyttiin. 15/18
11 SEURAAVAT KOKOUKSET (vuosikello) Infrapalvelujen työryhmä 12.3.2014 Työryhmä päättää että seuraava kokous pidetään 28.5. klo 13 seututoimistolla. Hyväksyttiin. 16/18
12 MUUT ASIAT 1. Seutu-Ranen kuulumiset 2. Alatyöryhmien muut kuulumiset: Ykute - ylijäämämaahanke: seututoimisto tarkastelee tehdyn esiselvityksen kartta-alueita suhteessa kuntien kaavoitusohjelmiin, minkä jälkeen työryhmä jatkaa käsittelyä 16.5. - alatyöryhmät kehittävät kuntien 3D-koneohjauksen käyttöä Tipa - Jatkaa sisäisten vuokrien saattamista vertailukelpoisiksi - Selvittää siirtokelpoisten tilojen yhteiskilpailutusmahdollisuuksia 3. Luottamushenkilöseminaari toukokuulle. Luonnos ohjelmaksi toimitetaan erikseen. 4. Tapahtumakalenteri: - Kuntien 7. Ilmastokonferenssi Tampere-talossa 8.-9.5.2014 - Kehto-foorumi 8.-9.5.2014 Tampereella (ensimmäinen päivä yhdessä ilmastokonferenssin kanssa) - 15.5.2014 laivaseminaari OPUS-hankkeesta (=infrapuolen tuotteistaminen) Infrapalvelujen työryhmä 12.3.2014 Työryhmä päättää merkitä muut asiat tiedoksi. Kokousseloste 12.3. 1. Seutu-Ranesta keskusteltiin ja Ulla-Kirsikka Vainio kertoi, että rakennusvalvonnan verkosto ja lakisääteinen neuvonta irtaantuvat vapaaehtoisesta neuvonnasta. Ekokumppanit on lähestynyt kuntia vapaaehtoisen neuvontapalvelun järjestämisestä mutta infrapalvelujen kuntaedustajat päättivät esittää, että peruskunnat eivät lähde rahoittamaan vapaaehtoista Rane-palvelua. 2. Merkittiin tiedoksi. 3. Luottamushenkilöseminaarin luonnos oli toimitettu ennen kokousta ja päätettiin, että valmistelua jatketaan ja tarvittaessa kommentoidaan valmistuvaa ohjelmaa sähköpostitse. Seminaaripäivä on 4.6. klo 12-16. Sovittiin, että Roti-raportin hengessä ja seminaaria varten kerätään ja toimitetaan Ritvalle sähköisesti seudun kunnista seuraavat tiedot: Nykyarvo ja uudishankinta-arvo seuraavasti. - Liikenneväylät ja kevyen liikenteen väylät yhteensä m2, uushankinta-arvona 120 /m2 - Rakennetut puistot (a-hoitoluokka) m2, 80 /m2 - Palvelukiinteistöjen m2 kunnan omassa taseessa, hinta Ullalta /m2 17/18
- Muut merkittävä rakenteet, erityisrakenteet: rantarakenteet, sillat ja muut yhtenä eränä. Jos ei pysty, voi sisällyttää katujen ja puistojen tietoihin (maininta siitä jos mukana). - Jos alustavat hinnat vääriä, voi perustellusti esittää toisin - Hinnasta poistettu merkittävät maansiirtotyöt - Vesihuoltoverkoston tiedot (Ritva katsoo 2010 tehdystä selvityksestä ensin) 4. Merkittiin tiedoksi. Todettiin tehdyt päätökset. 13 KOKOUKSEN PÄÄTTÄMINEN Puheenjohtaja päätti kokouksen klo 15:25. 18/18