ICT-alan tutkimus ja koulutus Suomessa joitakin yleiskommentteja tilaisuuden aluksi Heikki Mannila 26.3.2014 1
OKM-ICT: Mistä on kyse ja mitä halutaan saada aikaan? ICT-alan kehityksen seuranta ja kehittämistarpeiden identifiointi. Ryhmän tulee työssään esittää konkreettisia toimenpide-ehdotuksia opetus- ja kulttuuriministeriölle, korkeakouluille sekä muille tahoille sekä edistää alan toimijoiden keskinäistä yhteistyötä. Seminaarin tarkoitus: missä ollaan, minne pitäisi mennä Pohja konkreettisille ehdotuksille 2
ICT-ala Suomessa Digitalisaatio yksi vahvimmista kehityssuunnista Alalla on ollut Suomelle suuri merkitys Alalla tulee olemaan Suomelle suuri merkitys Miten ICT-alan tutkimuksella ja koulutuksella oikeastaan Suomessa menee? Erilaisia tilastoja ja kevyttä kommentaaria Mitä pitäisi tehdä? 3
Kuinka laajaa ICT-ala tutkimus ja koulutus on? Yliopistot Vipunen-tietokannan datat vuodelta 2012 Tutkimus- ja opetushenkilöstö 1300 / 17000 (7,6 %) Professorien henkilötyövuosia 153 / 2600 (5,9 %) Uusia opiskelijoita 1766 / 20000 (8,9 %) Ylempiä korkeakoulututkintoja 957 / 14400 (6,6 %) Tohtorintutkintoja 143 / 1724 (8,3 %) 4
Kuinka laaja ICT-ala tutkimus ja koulutus on? Ammattikorkeakoulusektori Vipunen-tietokannan datat vuodelta 2012 Opetushenkilöstö 351 / 6000 (5,9 %) TK-toiminnan henkilöstö 21 / 1200 (1,7 %) Uusia opiskelijoita 2866 /30000 (9,6 %) AMK-tutkintoja 1558 / 21000 (7,4 %) Ylempiä AMK-tutkintoja 78 / 1000 (7,8 %) 5
Missä koulutusta ja tutkimusta tehdään? I II III IV Yliopisto porras porras porras porras Yhteensä Aalto-yliopisto 184 79 40 35 338 Helsingin yliopisto 79 20 24 12 135 Itä-Suomen yliopisto 30 12 16 9 67 Jyväskylän yliopisto 94 36 16 22 169 Lapin yliopisto 1 1 LTY 16 3 9 4 32 Oulun yliopisto 87 24 18 16 145 TTY 107 30 9 17 163 Tampereen yliopisto 52 6 25 15 98 Turun yliopisto 44 20 14 10 88 Åbo Akademi 32 16 8 12 67 Kaikki yhteensä 727 245 178 153 1303 4,8 jatko-opiskelijaa / prof 1,6 postdoc,1,2 lehtori tai seniori / prof 6 2,8 (II+III) / IV varsin paljon!
Uudet opiskelijat Korkeakoulu Tieto- ja tietol.tekn. Tietojenkäs. Kaikki yhteensä Aalto-yliopisto 304 304 Helsingin yliopisto 202 202 Itä-Suomen yliopisto 119 119 Jyväskylän yliopisto 252 252 Lappeenrannan tekn. yo. 50 50 Oulun yliopisto 61 146 207 Svenska handelsh. 1 1 Tampereen tekn. yo. 206 206 Tampereen yliopisto 127 127 Turun yliopisto 65 93 158 Vaasan yliopisto 20 45 65 Åbo Akademi 48 27 75 Kaikki 7 yhteensä SUOMEN AKATEMIA 754 1012 1 766
Ylemmät korkeakoulututkinnot Riviotsikot Tieto- ja tietol.tekn. Tietojenkäsittely Yhteensä Aalto yliopisto 217 217 Helsingin yliopisto 72 72 Itä-Suomen yliopisto 39 39 Jyväskylän yliopisto 112 112 LTY 34 34 Oulun yliopisto 51 75 126 Svenska handelshögskolan 3 3 TTY 161 161 Tampereen yliopisto 50 50 Turun yliopisto 31 68 99 Vaasan yliopisto 18 10 28 Åbo Akademi 10 6 16 Kaikki yhteensä 522 435 957 8
Korkeakoulu Opintoala02 Yli 55 op suorittaneet Kaikki läsnäolijat Yli 55 opintopistettä suorittaneiden osuus Aalto yliopisto Tieto ja tietol.tekn. 289 2125 13,6 % Helsingin yliopisto Tietojenkäsittely 127 1065 11,9 % Itä Suomen yliopisto Tietojenkäsittely 64 536 11,9 % Jyväskylän yliopisto Tietojenkäsittely 209 1218 17,2 % Lappeenrannan tekn. yliopisto Tieto ja tietol.tekn. 35 354 9,9 % Oulun yliopisto Tieto ja tietol.tekn. 38 521 7,3 % Tietojenkäsittely 84 890 9,4 % Svenska handelshögskolantietojenkäsittely 5 16 31,3 % Tampereen tekn. yliopisto Tieto ja tietol.tekn. 174 1481 11,7 % Tampereen yliopisto Tietojenkäsittely 68 746 9,1 % Turun yliopisto Tieto ja tietol.tekn. 77 307 25,1 % Tietojenkäsittely 100 661 15,1 % Vaasan yliopisto Tieto ja tietol.tekn. 20 88 22,7 % Tietojenkäsittely 33 175 18,9 % Åbo Akademi Tieto ja tietol.tekn. 19 154 12,3 % Tietojenkäsittely 12 126 9,5 % Kaikki yhteensä 1354 10463 12,9 % Yli 9 55 op. SUOMEN suorittaneet AKATEMIA kaikki alat 26,9 %
50 Tietojenkäsittely- ja informaatiotieteet: Yliopistojen osuudet alan IV-portaan henkilöstöstä sekä SA-, Tekes- ja EUrahoituksesta 2012 45 40 35 30 25 20 15 10 5 0 AALTO HY ISY JY LTY OY TTY TaY TY ÅA IV portaan henkilöstö (153 htv), % SA-rahoitus (16,5 milj. ), % Tekes-rahoitus (22,2 milj. ), % EU-rahoitus (6,3 milj. ), % 10
Julkaisufoorumidata vuodelta 2012 Tuntema Taso 0 Julkaisujen määrä t Taso 1 Taso 2 Taso 3 Yhteensä Aalto yliopisto 119 41 213 46 35 454 Helsingin yliopisto 39 8 87 28 11 173 Itä Suomen yliopisto 25 8 52 12 4 101 Jyväskylän yliopisto 36 12 82 5 2 137 Lappeenrannan TY 14 2 13 3 32 Oulun yliopisto 17 7 98 18 4 144 Svenskahandelshögskolan 1 2 7 3 3 16 Tampereen TY 60 36 187 39 18 340 Tampereen yliopisto 19 15 66 16 7 123 Turun yliopisto 7 5 19 5 3 39 Åbo Akademi 26 5 60 15 106 Yhteensä 11 363 141 884 190 87 1 665
Julkaisufoorumin luokkien prosenttiosuudet Julkaisufoorumin tasoluokkien osuus % Tunte maton Taso 0 Taso 1 Taso 2 Taso 3 Yhteen sä Aalto yliopisto 26,2 % 9,0 % 46,9 % 10,1 % 7,7 % 100 % Helsingin yliopisto 22,5 % 4,6 % 50,3 % 16,2 % 6,4 % 100 % Itä Suomen yliopisto 24,8 % 7,9 % 51,5 % 11,9 % 4,0 % 100 % Jyväskylän yliopisto 26,3 % 8,8 % 59,9 % 3,6 % 1,5 % 100 % Lappeenrannan teknillinen yo 43,8 % 6,3 % 40,6 % 9,4 % 0,0 % 100 % Oulun yliopisto 11,8 % 4,9 % 68,1 % 12,5 % 2,8 % 100 % Svenska handelshögskolan 6,3 % 12,5 % 43,8 % 18,8 % 18,8 % 100 % Tampereen teknillinen yo 17,6 % 10,6 % 55,0 % 11,5 % 5,3 % 100 % Tampereen yliopisto 15,4 % 12,2 % 53,7 % 13,0 % 5,7 % 100 % Turun yliopisto 17,9 % 12,8 % 48,7 % 12,8 % 7,7 % 100 % Åbo Akademi 24,5 % 4,7 % 56,6 % 14,2 % 0,0 % 100 % 12 Grand Total 21,8 % 8,5 % 53,1 % 11,4 % 5,2 % 100 %
Vahvuuksia ja heikkouksia Merkittävä ala yhteiskunnallista vaikuttavuutta Huippuyksiköitä (joitakin), ERC-apurahoja (joitakin) Hyvää henkilöstöä Paljon toimijoita Ryhmäkoko kansainvälisesti katsoen suuri 13
Yksiköt loppujen lopuksi pieniä Perusopetuksen kuorma Opiskelijoiden huono läpäisy (jonka syyt toki tiedämme) Julkaisumäärä ja vaikuttavuus voisivat olla parempia Kuinka paljon alan koulutus ja tutkimus tuovat työpaikkoja? 14
Mitä pitäisi tehdä? Paljon kysymyksiä: Digitaalisuus ja sen vaatimat muutokset koko koulutuskentässä sisällöt? Miten alan sisäinen laatu nousee? Miten vaikuttavuus kasvaa? 15
Mitä voisi tehdä? Perinteinen vastaus on ollut pyytää lisää rahaa Miten nykyisistä resursseista saadaan enemmän irti? Mahdollisuudet työnjakoon ja yhteistyöhön Laadun korottaminen 16
Kiitos! 17
Liitekalvot: Tieteen tila 2012 alan SWOT-analyysi Tietojenkäsittely- ja informaatiotieteet: vahvuudet Alalla on kolme huippuyksikköä ja useita keihäänkärkiä Yliopistojen tieteen sisäinen ja tieteiden välinen yhteistyö on lisääntynyt Yritysten ja yliopistojen yhteistyö on hyvin joustavaa, ja ala osallistuu laajasti SHOK-verkostoihin (Strategisen huippuosaamisen keskittymät) Kandidaatti-, maisteri- ja tohtorikoulutus ovat hyvätasoisia, vakiintuneita kansainvälisiä maisteriohjelmia on useissa yliopistoissa, maisterit ja tohtorit työllistyvät hyvin Tutkimuksen kokonaisvolyymi on iso 18
Heikkoudet Rahoitus on suurelta osin ulkoa hankittua, pirstaleista ja tulee liian monesta eri lähteestä, jolloin perustutkimuksen teko vaikeutuu Perus- ja jatko-opiskelijat vastaavat liian isosta osasta tutkimusta, tutkimusryhmien rakenne ei ole optimaalinen Liikkuvuus etenkin Suomesta ulkomaille on liian vähäistä, esteitä pitäisi poistaa Alalla julkaistaan vääjäämättä paljon konferensseissa, eikä ala siksi ole täysin yhteismitallinen vertailussa muiden alojen kanssa Rahoituksen saanti keskihintaisten infrastruktuurien ylläpitoon ja hankintaan sekä ohjelmointilaboratorioihin on vaikeaa 19
Mahdollisuudet WWW mullistaa monet alan käytännöt ja koko yhteiskunnan, ja suoraa WWW:n tutkimusta tarvitaan enemmän, tietojenkäsittelytieteet ovat siinä avainasemassa Kansainvälinen liikkuvuus ulkomailta Suomeen päin on vahvasti lisääntymässä, erityisesti uusien kansainvälisten maisteri- ja tohtoriohjelmien kautta Suomi on hyvä sijoituskohde hyvän taloudellisen tilanteensa ja infrastruktuuriensa ansiosta Urapolkujärjestelmä selkeyttää uramahdollisuuksia nuorille tutkijoille Alan rakennemuutos tuo uusia yrityksiä Suomeen 20
Uhat Valtio leikkaa tutkimusrahoitusta eikä Suomi pysty hyödyntämään alan muutokseen liittyviä mahdollisuuksia, perustutkimuksen rooli vähenee, ja tutkijat siirtyvät yhä enemmän soveltavaan tutkimukseen Innovaatiot jäävät hyödyntämättöminä tomuttumaan yliopistoihin Tietotekniikka ei houkuttele uusia kykyjä alalle, ja menossa oleva sukupolvenvaihdos on haasteellinen EU ja SHOKit rahoittavat yhä isompia hankkeita; jos yliopistot eivät ole mukana valvomassa etujaan, ne eivät saa rahoitustakaan Mitä tapahtuu alan kannalta merkittäville verkostoituneille tohtoriohjelmille rahoi tuksen muuttuessa? 21
Kehittämisehdotukset Liikkuvuus Suomesta maailmalle jatko-opiskelijoiden, post doc -tutkijoiden ja senioritutkijoiden osalta on saatava lisääntymään, esteitä pitää poistaa Perustutkimuksen osuus on saatava nousemaan, runsas ulkopuolinen raha mm. Tekesin ja SHOKien kautta ohjaa tutkimusta liikaa Julkaisukäytäntöjä tulisi muuttaa niin, että konferenssijulkaisemisen rooli vähenee suhteessa laadukkaisiin aikakauslehtiin ja elektronisiin julkaisuihin, jotta alasta tulee paremmin vertailukelpoinen luonnontieteen aloihin nähden Keskisuurten infrastruktuurien ja ohjelmointilaboratorioiden ylläpitoon tarvitaan rahoitusta, mukaan lukien henkilökustannukset 22