Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto - SAMOK ry 2009 Tekstit: Jenny Björk ja Amu Urhonen Kannen kuvat: istockphoto Taitto: Kirsi Suominen ISBN 978-952-5205-10-7 (nid.) ISBN 978-952-5205-09-1 (pdf) SAMOK Lapinrinne 2 00180 HELSINKI Puh: 029 009 0990 Sähköposti: samok@samok.fi www.samok.fi
Esteetön ammattikorkeakoulu ja opiskelijakunta
Sisällysluettelo Esipuhe...5 1. Mitä esteettömyys on?...7 Esteettömyys... 7 Saavutettavuus... 7 2. Esteetön ammattikorkeakoulu ja opiskelijakunta... 10 Toimi näin... 10 Suunnittele... 10 Toteuta... 13 Seuraa ja arvioi... 14 3. Check list... 15 4. Argumentteja esteettömyyden puolesta puhujalle... 16 5. Hyödylliset linkit...20 6. Kirjallisuuslähteet... 21 4 SAMOK Julkaisut
Esipuhe Hyvä opiskelijakuntatoimija, mieti hetki, millaisia ihmisiä varten ammattikorkeakoulusi ja opiskelijakuntasi on. Kenen kannalta se toimii hyvin? Keiden opinnot takkuilevat jatkuvasti? Keitä ei koskaan näy opiskelijatoiminnassa? Keitä pidetään omituisina? Ketkä jäävät ulos porukasta? Miksi näin on? Ammattikorkeakoululaki 42 a Opiskelijakunnan tehtävänä on myös toimia jäsentensä yhdyssiteenä ja edistää heidän yhteiskunnallisia, sosiaalisia ja henkisiä sekä opiskeluun ja opiskelijan asemaan yhteiskunnassa liittyviä pyrkimyksiään. Olisi ehkä houkuttelevaa kuitata kysymys vastaamalla, että syy on ihmisten ominaisuuksissa. Että ihminen kohtaa kaikenlaisia ongelmia siksi, että hän on vammainen, maahanmuuttaja, nainen, äiti, muslimi tai ei puhu äidinkielenään suomea. Tällainen vastaus on kuitenkin kestämätön sekä yksittäisille opiskelijoille että ammattikorkeakouluyhteisölle. Perustuslaki sisältää vaatimuksen syrjimättömyydestä. Yhdenvertaisuuslaissa linjataan oppilaitoksen velvollisuuksista huolehtia, että kaikki sen opiskelijat ja työntekijät ovat yhteisön täysivaltaisia jäseniä, keskenään yhdenvertaisia. Myös opiskelijakunnalla on vastuunsa näiden lakien toteuttamisessa. Arjen tasolla työ yhdenvertaisuuden hyväksi näkyy koko yhteisön hyvinvoinnin lisääntymisenä: parempana ilmapiirinä, kohentuneena terveytenä, turvallisuutena, demokraattisuutena, omaehtoisen toiminnan lisääntymisenä. Se, että jotkut jäävät syrjään ammattikorkeakouluyhteisöstä, ei ole luonnonlaki. Niin ei välttämättä tarvitse olla. Kiinnittämällä huomiota muun muassa esteettömyyteen voi lisätä yhdenvertaisuutta merkittävästi. Esteettömyys on yhteisön jäsenelle oikeus ja päätöksentekijöille velvollisuus. Ennen kaikkea se on kuitenkin kaikille mahdollisuus. Ihmisten monenlaisuutta arvostavassa ammattikorkeakouluyhteisössä kenenkään ei tarvitse ahdistua siitä, millaiseksi hänet määritellään. Pääset esteettömyystyössä parhaiten alkuun omaksumalla myönteisen asenteen ihmisten moninaisuuteen. Unohda normit. Älä oleta liikoja, vaan anna kanssaopiskelijoidesi määritellä itse, millaisia ratkaisuja esteettömyys tarkoittaa juuri heidän kohdallaan. Älä sorru eturyhmäajatteluun, vaan muista, että esteettömyys on kaikkien etu. Rohkaise ja kannusta ammattikorkeakouluyhteisösi jäseniä keskusteluun. Ole avoin. Ilmaise mielipiteesi rohkeasti. Vaihda kokemuksia toisten korkeakoulujen opiskelijoiden kanssa. Julkaisut SAMOK 5
Tämä opas auttaa sinua tekemään esteettömyystyötä ammattikorkeakoulussasi ja opiskelijakunnassasi järjestelmällisesti. Kokonaisvaltainen esteettömyys on pidemmän päälle järkevämpi ratkaisu kuin hajanaiset parannukset siellä täällä. Tämän oppaan laaja näkemys esteettömyydestä saattaa tuntua jättimäiseltä. Kontollasi on varmasti muutakin, joten esteettömyyteen ei ole käytettävissä valtavia tuntimääriä. Mutta älä hätäile. Voit puhua esteettömyyden puolesta samoissa tilanteissa, joissa kävisit muutenkin: henkilökuntaa tavatessasi, opiskelijakunnan kokouksissa, seminaareissa ja niin edelleen. Ei ole tarkoituskaan, että opiskelijakunnan aktiivit yksin vastaisivat ammattikorkeakoulun esteettömyydestä. Esteettömyys vaatii kokopäiväisen työpanoksen, joten esteettömyysasiamiehen palkkaaminen ammattikorkeakouluun on vähintään kohtuullinen vaatimus. Ei ole realistista odottaa, että sinä yksin muuttaisit ammattikorkeakoulusi ja opiskelijakuntasi täysin esteettömäksi. Sen sijaan juuri sinä voit argumentoida, muistuttaa, osallistua suunnittelutyöhön ja muuttaa sen, minkä ehdit. Se voi olla yllättävän paljon. Jos etsit konkreettisia toimenpiteitä, tämä opas vastaa tarpeeseesi huonosti. Se johtuu siitä, että halusimme pysyä tiiviinä ja kertoa olennaisen. Halusimme kertoa, että esteettömyys on ennen kaikkea asennekysymys. Luvussa 6 on linkkejä järjestöjen ja viranomaistahojen kotisivuille. opiskelupaikkakuntasi, opiskelijakuntasi ja ammattikorkeakoulusi sivulta löydät muun muassa hyödyllisiä yhteystietoja. Luvussa 2 määritellään esteettömyys. Sen perusteella voit hahmotella tavoitteet työllesi. Kolmannessa luvussa käydään läpi esteettömyystyön prosessi, jossa huolellinen suunnittelu korostuu. Luvun 4 check listia ei ole tarkoitettu kattavaksi, mutta se auttaa alkuun. Jos kaikkea siinä mainittua on mietitty, ollaan jo pitkällä ja todennäköisesti valmiita jatkamaan pidemmälle. Luku 5 tarjoaa argumentteja tilanteisiin, joissa joudut vastakkain esteettömyyden vastaisten väitteiden kanssa. Kokemuksesta voimme sanoa, että niille löytyy käyttöä. Toivotamme sinulle ja opiskelijakunnallesi menestyksellistä työtä esteettömyyden edistämiseksi. Toivomme kuulevamme tekemisistänne ja saavutuksistanne. Älä epäröi ottaa yhteyttä meihin. Me ja muut SAMOKissa tuemme esteettömyystyötäsi enemmän kuin mielellämme. Helsingissä 22.12.2008 Jenny Björk hallituksen jäsen Amu Urhonen asiantuntija, opiskeluterveydenhuolto 6 SAMOK Julkaisut
1. Mitä esteettömyys on? Esteettömyys Esteettömyydellä tarkoitetaan fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen ympäristön toteuttamista siten, että jokainen yksilö voi ominaisuuksistaan riippumatta toimia yhdenvertaisesti muiden kanssa. Paljon käytetyn ja kattavan määritelmän mukaan esteetön korkeakoulu ottaa toiminnassaan ja oppimisympäristöissään järjestelmällisesti huomioon opiskelijoiden moninaisuuden 1. Korkeakoulun tulee ottaa huomioon fyysinen, sosiaalinen ja psyykkinen ympäristö. Fyysinen ympäristö kattaa rakennukset, oppimateriaalit, opetusmenetelmät ja -välineet. Sosiaalisella ympäristöllä tarkoitetaan yhteisön tietoja, taitoja ja asenteita, jotka edistävät jokaisen opiskelua ja työntekoa. Psyykkisellä ympäristöllä tarkoitetaan sitä, että korkeakoulussa pidetään monenlaisuutta voimavarana. Kaikki esteettömyyden osa-alueet liittyvät toisiinsa. Aikaisemmin esteettömyyskeskustelu pyöri pääosin rakennetun ympäristön esteettömyydessä ja vammaisissa ihmisissä. Järjestelmällinen esteettömyyden kehittäminen on tuonut mukaan uusia näkökulmia. Nykyään esteettömyys ymmärretään laajasti. Se on alettu käsittää yhä enemmän myös psykologisena tavoitteena. Esteettömyys on elämän sujuvuutta. Myös opiskelijan ajanhallintaan liittyviä järjestelyjä pidetään esteettömyyden edistämisenä 2. Tavoitteena on yksilön tarpeisiin vastaava yhteisö, jossa kukin voi olla ja toimia riippumatta ominaisuuksistaan, juuri sellaisena kuin on. Saavutettavuus Saavutettavuuden käsitettä käytetään esteettömyyden synonyymina. Nämä kaksi käsitettä eivät sisällöllisesti eroa toisistaan, mutta ne ovat vakiintuneet käytettäviksi eri yhteyksissä. Esteettömyydellä viitataan yleensä rakennettuun ympäristöön ja saavutettavuudella tiedonsaantiin. Tämä raja ei kuitenkaan ole kiveen hakattu, vaan käsitteistä päättää aina lopulta niiden käyttäjä. Termin valinta kertoo, mihin halutaan kiinnittää huomiota. Esteettömyydestä puhuva haluaa todennäköisesti poistaa havaitsemiaan esteitä, esimerkiksi 1 Kts. esim. www.esok.fi 2 Pietilä, 2008:18 Julkaisut SAMOK 7
kynnyksiä. Saavutettavuus-käsitteen käyttäjän tiellä ei varsinaisesti ole esteitä, mutta haluttuun palveluun tai tietoon on silti vaikea päästä käsiksi. Asiaa ei korjata poistamalla jotain kokonaan, vaan muokkaamalla tuotetta tai palvelua monenlaisille käyttäjille soveltuvaksi. Hyvä yleistavoite on, että kaikki tuotteet, palvelut ja fyysiset ympäristöt sekä julkisella että yksityisellä sektorilla olisi suunniteltu ja toteutettu kaikille sopiviksi. On tärkeää huomata, ettei tämä tarkoita, että olisi olemassa yksi kaikille sopiva ratkaisu. Esteettömyys on usein muunneltavuutta ja valmiutta toimia yksilöllisten tarpeiden mukaan. Englanninkielistä tietoa esteettömyydestä voi hakea esimerkiksi hakusanoilla accessibility, boarder-free tai design for all. Ruotsiksi käytetään termejä tillgänglighet (saavutettavuus) ja hinderslöshet (esteettöm yys) Kuvio 1: Esteettömyyden eri ulottuvuudet liittyvät läheisesti toisiinsa. Lainsäädäntö Suorat linkit alla esiteltyihin lakeihin löytyvät oppaan lopusta. Perustuslaki Perustuslain pykälässä 6 kielletään syrjintä sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Pykälässä 16 taataan sivistykselliset oikeudet. Opiskelijakunnan kannalta tärkeä on pykälässä 13 säädetty yhdistymis- ja kokoontumisvapaus. 8 SAMOK Julkaisut
Yhdenvertaisuuslaki Yhdenvertaisuuslaki on kokonaisuudessaan olennainen. Se tarkentaa perustuslain syrjintäkieltoa. Ammattikorkeakoululaki Pykälässä 22 sanotaan, että opiskelijavalinnassa on noudatettava yhdenvertaisia valintaperusteita. Pykälä 42 määrittelee opiskelijakunnan tehtäväksi muun muassa opiskelijan opiskeluun liittyvien pyrkimysten edistämisen. Maankäyttö- ja rakennuslaki Maankäyttö- ja rakennuslaki määrää, että kaikessa rakennetun ympäristön ja maankäytön suunnittelussa ja toteuttamisessa on otettava huomioon muun muassa vammaisten tarpeet. Tämä on fyysisen esteettömyyden kannalta erittäin olennainen säännös. Julkaisut SAMOK 9
2. Esteetön ammattikorkeakoulu ja opiskelijakunta Toimi näin Suunnittele Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty, kansanviisaus toteaa osuvasti. Paras pohja esteettömyystyöllekin on hyvä suunnitelma. Esteettömyyssuunnitelma voi olla osa yhdenvertaisuussuunnitelmaa tai oma, erillinen ohjelmansa. Suunnitelma kannattaa jakaa yleisiin, koko ammattikorkeakoulua koskeviin periaatteisiin ja niihin perustuviin yksikkökohtaisiin toimenpideosioihin. Hyvän esteettömyyssuunnitelman elementit ovat nykytilanteen kartoitus, ratkaisujen nimeäminen ja konkreettinen toimenpidesuunnitelma aikatauluineen. Suunnitelman tekemiseen kannattaa varata aikaa. Ihannetilanteessa esteettömyyssuunnitelmaa tekemään palkataan työntekijä. Niillä, jotka osallistuvat hankkeeseen vain oman työnsä ohessa, ei välttämättä ole mahdollisuutta tehdä esteettömyyssuunnitelmaa sen vaatimalla huolellisuudella ja kattavuudella. Mukaan kannattaa ottaa mahdollisimman monta eri näkökulmaa edustavaa toimijaa. Myös ammattikorkeakoulun tai opiskelijakunnan ulkopuolisia tahoja, esimerkiksi järjestöjen edustajia ja esteettömyyteen perehtyneitä ammattilaisia kannattaa kutsua ryhmään tai ainakin kuulla. Yksi suunnitteluprosessin tavoitteista on koko ammattikorkeakouluyhteisön sitouttaminen esteettömyyden tavoitteeseen. 10 SAMOK Julkaisut
Kartoita nykytilanne Ennen nykytilanteen kartoitusta kannattaa hakea yleistä tietoa esteettömyydestä. Se auttaa kiinnittämään huomion oikeisiin asioihin. On päätettävä, mitä esteettömyyden määritelmää käytetään. Koska resurssit ovat rajallisia, on valittava, minkä asioiden tarkasteluun ne käyttää. Pitkän tähtäimen tavoitteena kannattaa pitää, että kaikki esteettömyyden osa-alueet kartoitetaan. Kun tiedetään, halutaanko kartoittaa fyysisiä, psyykkisiä vai sosiaalisia esteitä vai kenties näitä kaikkia, osataan valita oikeat keinot niiden selvittämiseen. Esteettömyyskartoituksen tekemiseen kannattaa pyytää mukaan asiantuntijoita esimerkiksi paikallisista vammaisjärjestöistä. Hyvä väline kartoitukseen on kysely opiskelijoille ja henkilökunnalle. Eri ryhmille voi tehdä erillisen kyselyn, jos se tuntuu perustellulta. Kyselyn alkuun on hyvä tehdä tiivis johdanto, josta selviää sen tavoitteet ja taustat. Hyviä kysymyksiä löytyy liitteestä 1. On suotavaa muokata niitä oman tarpeen mukaan. Olennaista on miettiä, minkä seikkojen takia joku saattaa joutua epätasa-arvoiseen asemaan muihin nähden. Tiedossa olevissa ongelmissa on se hyvä puoli, että niille voi tehdä jotain. Tärkeä osa kartoitusta ovat asiantuntijoiden lausunnot. Niitä voi pyytää muun muassa oman kaupungin vammaisneuvostolta 3, vammaisjärjestöiltä, alaan perehtyneiltä arkkitehdeiltä, kaupungin rakennusvalvonnasta ja niin edelleen. Tärkeitä asiantuntijoita ovat ammattikorkeakoulun opiskelijat. Esteettömyyskartoituksesta vastaavassa työryhmässä on hyvä edustaja ainakin näiltä tahoilta. Asiantuntijalausunnot tehdään useimmiten kiertelemällä kartoitettavissa tiloissa ja esittämällä asiaankuuluvia kysymyksiä käytännöistä ja toimintatavoista henkilökunnalta. Lisäksi voidaan tehdä kysely opiskelijoille. Kartoituksesta vastaava työntekijä huolehtii, että asiantuntijoilla on mahdollisuus saada lausuntoonsa tarvittavat tiedot. Tämä tarkoittaa muun muassa kartoituskierroksen ja tarvittavien tapaamisten järjestämistä. Nimeä ratkaisut Esteettömyyskartoituksen jälkeen tiedetään, millaisia ongelmia ammattikorkeakoulussa tai opiskelijakunnassa on. Tiedossa olevissa ongelmissa on se hyvä puoli, että niille voi tehdä jotain. 3 www.vane.to > yhteystietoja ja linkkejä > kunnalliset vammaisneuvostot Julkaisut SAMOK 11
Tässä vaiheessa listataan kaikki mahdolliset ratkaisut havaittuihin ongelmiin. Listan voi tehdä vaikka taulukoksi. Jos samaan ongelmaan on monta ratkaisua, kannattaa kaikki niistä kirjoittaa ylös myöhempiä päätöksiä varten. Esimerkiksi näin: ONGELMA Kolme porrasta juhlasaliin Ajanhallinnan ongelmat: opiskelun, työn ja vapaa-ajan yhteensovittamisen vaikeudet Luennoitsijan ääni ei kuulu Tenttiin vastaaminen käsin kirjoittamalla on kohtuuttoman vaikeaa MAHDOLLISET RATKAISUT Luiska Porrashissi Koko salin lattian korottaminen Vaihtoehtoinen sisäänkäynti Vaihtoehtoiset suoritustavat Yksilölliset joustot Opintoneuvonta Lisäaika opintojen suorittamiseen Akustisten olosuhteiden parantaminen: parempi äänieristys jne. (pohjana konsultaatio) Mikrofoni Induktiosilmukka Äänenkäyttökoulutus Kannettava tietokone vastaamista varten Esteettömyyssuunnitelma Seuraavaksi tehdään esteettömyyssuunnitelma. Siihen kirjataan mahdollisimman konkreettisesti, miten varsinainen työ esteettömyyden edistämiseksi tehdään. Ennen sitä on tietysti valittava edellisessä vaiheessa löydettyjen mahdollisten ratkaisujen seasta käyttökelpoiset. Hyvät ratkaisut ovat sellaisia, jotka aidosti helpottavat toimintaa. Esimerkiksi edellisessä taulukossa esitetty vaihtoehtoinen kulkureitti juhlasaliin on hyvä ratkaisu, jos se on yhtä helppokäyttöinen ja hyvin opastettu kuin varsinainen reitti. Koko lattian korottaminen on todennäköisesti huono valinta, koska se on kallis ja vie paljon aikaa. Luiska toimii, jos siitä Tärkeintä on suhtautua moninaisuuteen myönteisesti ja osoittaa se toimimalla määrätietoisesti esteettömyyden hyväksi. tehdään tarpeeksi loiva. Porrashissi on hintansa väärti, jos ylä- ja alatason korkeusero on suuri. 12 SAMOK Julkaisut
Esteettömyyssuunnitelmaan kirjataan vastuutahot, aikataulu, rahoitus ja niin edelleen. On tärkeää merkitä suunnitelmaan myös, kuka valvoo sen toteutumista. Voi olla järkevää tehdä erillisiä esteettömyyssuunnitelmia eri yksiköille. Suunnitelmaan tulee todennäköisimmin niin paljon toimenpiteitä, että on järkevää jaotella ne esimerkiksi sen mukaan, mitkä toteutetaan pian ja mitkä pidemmällä aikavälillä. Yksi mahdollinen malli, jonka mukaan esteettömyyssuunnitelman voi toteuttaa, on liitteenä 2. Toteuta Suurimmat sankarit taistelussa esteettömyyden puolesta ovat ne, jotka pitävät huolta, että hienot suunnitelmat toteutuvat. Esteettömyyssuunnitelman laatimisen jälkeen on suorastaan helppo aloittaa toteuttaminen. Valitettavasti liian moni esteettömyyssuunnitelma jää kunnianhimoiseksi paperiksi, joka pölyttyy jonkun kaapissa, mutta mainitaan mieluusti juhlapuheissa, kun halutaan kiillottaa omaa julkisuuskuvaa. Taistelussa esteettömyyden puolesta suurimpia sankareita ovat ne, jotka huolehtivat, että suunnitelmat toteutuvat. Toteuttamiseen on syytä varata riittävästi aikaa. Ei ole realistista kuvitella, että asiat voisi muuttaa kerralla. Ei silti ole syytä lannistua tehtävän suuruudesta. Vuodessakin voi tehdä paljon. Esimerkiksi valaistuksen kohentamiseen ei yleensä mene kauan. Sitäkin tärkeämpää on, että on nostanut asian keskusteluun ammattikorkeakouluyhteisössä. Aktiivinen keskustelu on varma enne siitä, että asenteet muuttuvat. Esteettömyysnäkökulma ei ehkä vuodessa ehdi juurtua kaikkeen päätöksentekoon, mutta muutaman vuoden päästä siihen ollaan jo niin tottuneita, että se huomioidaan automaattisesti. Esteettömyys toteutuu parhaiten, kun kaikki ammattikorkeakouluyhteisön jäsenet sitoutuvat siihen. Hyviä käytäntöjä voi levittää koulutuksella, kirjallisella materiaalilla, tiedotuskampanjalla, teematempauksilla ja monella muulla tavalla. Tiedon levittäminen ja asenteiden muuttaminen on erityisen tärkeää silloin, kun esteettömyys on vielä uusi asia opiskelijoille ja henkilökunnalle. Asennekasvatus onnistuu parhaiten tuomalla esiin esteettömyyden myönteisiä puolia. Vakavaakaan puolta ei silti saa unohtaa, vaan aina välillä kannattaa muistuttaa myös lakipykälistä. Esteettömyystyöllä taataan, että kaikkien perustuslaillinen oikeus syrjimättömyyteen toteutuu. Julkaisut SAMOK 13
Seuraa ja arvioi Esteettömyys on prosessi. Osittain sen voi saavuttaa kertaluontoisilla toimenpiteillä. Esimerkiksi kun hissi on rakennettu, kenenkään pyörätuolia käyttävän kulku ei siinä paikassa enää koskaan tyssää portaisiin. Toisaalta uudet ajat tuovat uudet esteettömyyshaasteensa. Vielä muutama vuosi sitten kukaan ei arvannut, että ajanhallinnasta tulisi merkittävä esteettömyyskysymys. Ammattikorkeakoulu ja opiskelijakunta muuttuvat koko ajan. Uusia rakennuksia, remontteja, käytäntöjä ynnä muuta on tarkasteltava myös esteettömyyden näkökulmasta. Jotkut esteettömyyteen liittyvät järjestelyt toimivat hyvin aluksi, mutta joko unohtuvat tai käyvät mahdottomiksi ajan myötä. Tämä on erityisen tyypillistä määräaikaisille hankkeille. Kun rahoitus on päättynyt, huomataan, ettei esteettömyyden pitkäjänteiseen edistämiseen olekaan resursseja. On tärkeää levittää esteettömyydelle myönteisiä asenteita eteenpäin. Seurantaa ja arviointia varten on syytä nimetä vastuuhenkilö ja työryhmä. Kartoituksia ja kyselyitä kannattaa tehdä muutaman vuoden välein, että havaittaisiin, miten esteettömyystyössä on onnistuttu ja huomattaisiin kehittämistarpeet. Helppokäyttöinen, kaikkien tuntema palautejärjestelmä auttaa keräämään ammattikorkeakouluyhteisön viestejä laajojen kyselyjen välillä. Esteettömyyssuunnitelmaa kannattaa paitsi seurata, myös päivittää tarpeen mukaan. 14 SAMOK Julkaisut
3. Checklist On mahdotonta kirjoittaa täydellinen luettelo toimenpiteistä, joita esteettömyyden toteutuminen jossain vaatii. Parasta ohjausta esteettömyyteen on kuunnella ihmisten omia kokemuksia ja ottaa kaikissa ratkaisuissa huomioon ihmisten moninaisuus. Seuraavassa listassa on muutamia esteettömyystekijöitä. Sitä ei ole tarkoitettu kattavaksi luetteloksi, vaan ajatusten herättäjäksi. Tärkeintä on suhtautua ihmisten moninaisuuteen myönteisesti ja avoimesti ja osoittaa se toimimalla esteettömyyden hyväksi. Omaa ammattikorkeakoulua tai opiskelijakuntaa tarkastellessa on kysyttävä näiden lisäksi, miten ammattikorkeakouluyhteisössä on taattu, että monenlaisten ihmisten ääni kuuluu. Muista ainakin nämä asiat: Liikkuminen myös apuvälineitä käyttäville: luiskat, hissit, vessat, tukikaiteet, korkeudet, etäisyydet, ovet, ulkotilat Kuunteluolosuhteet: akustiikka, induktiosilmukka, äänentoisto, äänenkäyttö Näkemisen olosuhteet: värikontrastit, valaistus, fonttikoko, tietotekniikan käytettävyys, opasteet Monenlaiset tavat oppia: monenlaiset opetusmetodit, selkokieli, erilaisten oppijoiden tukipalvelut, erityisjärjestelyt (mm. lisäaika tentissä, mahdollisuus suulliseen tenttiin) Sukupuolten tasa-arvo: syrjimättömyys, häirintäyhdyshenkilö, sukupuolivaikutusten arviointi päätöksenteossa, kunnioittava kielenkäyttö Sukupuolten sekä seksuaalisen ja sukupuolisen suuntautumisen tasaarvo: kunnioittava kielenkäyttö, moninaisuuden huomioivat opetuksen sisällöt Poliittinen ja uskonnollinen vakaumus: moninaisuuden huomioivat opetuksen sisällöt, poliittinen ja uskonnollinen puolueettomuus yhteisissä tilaisuuksissa ja yleisessä tiedotuksessa, riittävät vaihtoehdot ruoka- ja juomatarjoilut, kunnioittava kielenkäyttö Kielet: tiedotus, erityisjärjestelyt, suomen tai ruotsin opetus, tulkkaus Elämäntilanteet ja elämänhallinta: opetuksen joustot ja vaihtoehtoiset tavat suorittaa opintoja, tukipalvelut, neuvonta, lastenhoito Julkaisut SAMOK 15
4. Argumentteja esteettömyyden puolesta puhujalle Esteettömyyden edistäminen ei välttämättä aina suju niin kuin innokas opiskelijakunta-aktiivi toivoisi. Vain harvoin esteettömyyttä vastustetaan suoraan pitämällä sitä huonona tavoitteena. Mutta miksei maailma sitten ole esteetön, vaikka kaikki pitävät sitä kannatettavana? Alla on tavallisimpia väitteitä, joilla esteettömyyttä käytännössä vastustetaan. On hyvä miettiä alla olevien lisäksi omia vastauksia vastustajille. Eihän täällä käy vammaisia Tilojen tai palvelujen puutteet kuitataan usein sillä, että ne olisivat turhia. Esimerkiksi liikunta-alan oppilaitoksessa voidaan helposti ajatella, ettei siellä voi olla tarvetta hissille, koska opiskelijat ovat urheilullisia ja portaiden kiipeäminen on heille vain hyväksi. Jos ammattikorkeakoulussa ei aikaisemmin ole koskaan ollut ketään, jolla on erityisiä tarpeita, luullaan, ettei heitä tulekaan. Argumentteja: Syrjinnän kieltävä lainsäädäntö koskee kaikkia oppilaitoksia riippumatta siitä, mitä aloja niissä opetetaan. Henkilökuntaan voi milloin tahansa tulla joku, jolla on erityistarpeita. Vammaiset ihmiset liikkuvat kaikkialla, missä muutkin. Tiloja käyttää ja tapahtumiin osallistuu myös ulkopuolisia ihmisiä. Kuka tahansa voi vammautua koska tahansa. Esteettömät ratkaisut ovat usein kaikkien kannalta toimivampia. Me kyllä autetaan. Rakenteellisten esteettömyysratkaisujen suunnittelu ja toteutus näyttää monien mielestä hankalalta ja aikaa vievältä. Paljon helpommaksi ratkaisuksi koetaan, että joku muutenkin paikalla olevista, esimerkiksi vahtimestari, auttaa muiden tehtäviensä ohessa. Kuitenkin vain harvat ovat valmiita palkkaamaan lisää henkilökuntaa varmistaakseen, että tarvittava apu on aina saatavilla. Argumentteja: Esteettömyydellä pyritään siihen, että erityisjärjestelyjä tarvitaan mah- dollisimman vähän tai mieluummin ei lainkaan. Ihminen, jonka on koko ajan oltava huolissaan siitä, saako tarvitsemansa avun, ei ole yhdenvertaisessa asemassa muiden kanssa. 16 SAMOK Julkaisut
Ei voi olettaa, että joku on aina tarpeen tullen paikalla. Ratkaisu saattaa toimia, jos kysymys on yhdestä avun tarvitsijasta, mutta entäpä, jos heitä on useita? Pysyvät, hyvin suunnitellut esteettömyysratkaisut ovat satunnaiseen auttelemiseen verrattuna ylivoimaisen turvallisia sekä auttajalle että avun tarvitsijalle. Luiska pilaa rakennuksen taidehistoriallisen arvon. Esteettömyysratkaisuja pidetään lähtökohtaisesti rumina, suorastaan esteettisesti häiritsevinä. Siksi niiden arvellaan pilaavan kulttuurihistoriallisesti arvokkaat kohteet. Nettisivuista ei ehkä haluta tehdä näkövammaisten apuvälineillä saavutettavia, koska silloin menetetään mahdollisuus näyttäviin tehosteisiin. Usein taustalla on se, ettei suunnitteluun ja toteutukseen haluta käyttää resursseja. Argumentteja: Yhteinen kulttuuriperintö on säilytetty siksi, että kaikki voisivat nauttia siitä. Myös vammaiset ihmiset. Nettisivuistaan voi tehdä myös tekstiversion, josta saa apuvälineelläkin tarvitsemansa tiedot. Esteettömyys ja esteellisyys eivät ole vastakkaisia käsitteitä. Asiantuntevat ihmiset osaavat suunnitella ympäristöön sopivia, esteettömiä ratkaisuja. Vanhoissakin rakennuksissa on kerrostumia eri ajoilta. Niitä on ollut pakko muokata muun muassa paloturvallisuusvaatimusten ja ihmisten elämäntapojen muuttumisen myötä. Hissejä ja luiskia voisi verrata esimerkiksi sisävessoihin. Kulttuurihistorian arvoa kiistämättä on syytä muistaa, että rakennukset on tehty käytettäviksi. Ei me yhtä vammaista varten aleta isoja remontteja Tämä yleinen vastalause juontuu ajatuksesta, että esteettömyysratkaisut palvelisivat vain yhtä ihmistä ja tilannetta. Laki edellyttää yhdenvertaisuutta henkilöiden lukumäärästä riippumatta. Julkaisut SAMOK 17
Argumentteja: Laki vaatii yhdenvertaisuutta ja syrjimättömyyttä riippumatta ihmisten lukumäärästä. Ammattikorkeakouluun voi koska tahansa tulla lisää vammaisia opiskelijoita tai henkilökunnan jäseniä. Todennäköisesti tuleekin, kun maine esteettömyydestä kiirii. Hyvin tehty esteettömyysratkaisu helpottaa kaikkien käyttäjien elämää. Samat säännöt pätevät kaikille. On muiden kannalta ongelmallista, jos yhden kohdalla tehdään poikkeuksia. Opiskelijoiden keskinäinen yhdenvertaisuus on tärkeä asia. Ei ole harvinaista, että syntyy keskustelua siitä, edistävätkö vai haittaavatko erityisjärjestelyt yhdenvertaisuutta. On tärkeää ymmärtää, että erityisjärjestelyjen kieltäminen voi olla syrjintää. Argumentteja: Yhdenvertaisuuslaissa todetaan selvästi, että erilaista kohtelua suorastaan edellytetään, jos se edistää yhdenvertaisuuden toteutumista. Laissa määritellään tarkemmin, mikä lasketaan syrjinnäksi ja mikä ei. Ennakointi auttaa toimimaan oikeudenmukaisesti. Päätösten pohjaksi kannattaa selvittää, millaisia ratkaisuja muualla on tehty. Yhteiset pelisäännöt on tehtävä selviksi sekä opiskelijoille että henkilökunnalle. Yksittäisissä, harvinaisemmissa tapauksissa, on syytä keskustella asiasta koko työyhteisön kanssa ja tarvittaessa kääntyä asiantuntijoiden puoleen. Esteettömyydestä tulee kuluja. Taloudelliset perusteet ovat ylivoimaisesti yleisimpiä esteettömyyden jarruja. Niitä harvemmin kyseenalaistetaan, vaikka olisi syytäkin. Argumentteja: Pelkästään ammattikorkeakoulun ja opiskelijakunnan olemassaolosta tulee kuluja. Kaikki esteettömyyteen liittyvä ei ole ollenkaan kallista. Usein tarvitaan enemmän mielikuvitusta kuin rahaa. Isot investoinnit kannattaa suunnitella pitkällä aikavälillä, jolloin ne ei- vät kohtuuttomasti kuormita yhden vuoden budjettia. Voisiko tarvittaviin muutoksiin tai apuvälineisiin saada rahoitusta esi- merkiksi Kelalta, kunnan sosiaalitoimesta tai työvoimahallinnosta? 18 SAMOK Julkaisut
Sairaanhoitajan työtä ei voi tehdä, jos on lukihäiriö. Käsitys siitä, millaisen maailman opiskelija kohtaa tulevaisuudessa, saattaa johtaa erityisjärjestelyjen kieltämiseen. Miten muka pyörätuolinkäyttäjä voisi ikinä työllistyä liikunnanohjaajaksi? Tai miten lukiohäiriöinen sairaanhoitaja muka selviää pakollista paperitöistä? Leimaavat oletukset eivät saa johtaa siihen, että opiskelijan oikeus yhdenvertaisuuden takaaviin erityisjärjestelyihin jää toteutumatta. Argumentteja: Onko esitetty oletus lainkaan perusteltu? Vammainen liikunnanohjaaja voi olla kysytty henkilö, kun tarvitaan työntekijää ohjaamaan vammaisten liikuntaa. Tenttien ja muiden opinnäytteiden tarkoitus on osoittaa, että opetettu asia on hallussa. Yleensä oppimisen voi osoittaa useammalla kuin yhdellä tavalla. Esimerkiksi tentti voi monessa tilanteessa olla yhtä hyvin suullinen kuin kirjallinen. Erilaiset apuvälineet voivat auttaa. Jos tarjolla ei ole valmista apuvälinet- tä, opiskelijalle voidaan valmistaa yksilöllinen apuväline. Opiskelijalle sopivimpien, omien toimintatapojen kehittäminen opiske- luaikana kannattaa. Sairaanhoitaja ei kompastu luki-häiriöönsä, jos hän on jo koulutusvaiheessa oppinut itselleen parhaat tavat vastaanottaa ja käsitellä tietoa. Perusteettomat väitteet opiskelijan sopimattomuudesta alalle ovat syrjin- tää. Se on kielletty laissa. Julkaisut SAMOK 19
5. Hyödylliset linkit Lainsäädäntöä Suomen lait ja oikeuskäytäntö www.finlex.fi Perustuslaki (731/1999) Yhdenvertaisuuslaki (21/2004) Ammattikorkeakoululaki (351/2003) Maankäyttö- ja rakennuslaki (132/1999) Fyysinen esteettömyys Erilaisten oppijoiden liitto ry http://www.erilaistenoppijoidenliitto.fi/: Tietoa erilaisista oppimisen tavoista, lukihäiriöistä ynnä muusta aiheeseen liittyvästä Esteetön opiskelu korkeakouluissa hanke www.esok.fi: Tietoa hankkeesta, hyviä käytäntöjä, Invalidiliitto ry www.invalidiliitto.fi Kuuloliitto ry (entinen Kuulonhuoltoliitto) www.kuuloliitto.fi, www. esteetonopiskelu.fi: Tietoa kuulemisen esteettömyydestä. Kynnys ry www.kynnys.fi: Tietoa vammaisten perus- ja ihmisoikeuksista, lakimiespalvelun yhteystiedot Näkövammaisten keskusliitto ry www.nkl.fi: Tietoa näkemiseen liittyvästä esteettömyydestä. www.lukineuvola.fi Kuntoutussäätiön Opi oppimaan hanke www.opioppimaan.fi: Tietoa erilaisesta oppimisesta, käytännön vihjeitä omaan oppimiseen Valtakunnallinen vammaisneuvosto VANE www.vane.to > julkaisut > oppaat: Vammaisneuvoston ja muiden tahojen hyödyllisiä esteettömyysoppaita Psyykkinen esteettömyys Suomen DfA-verkosto http://dfasuomi.stakes.fi: Esteettömyystietoa, hyödyllisiä linkkejä ja esteettömyysuutisia www.yhdenvertaisuus.fi 20 SAMOK Julkaisut
Sosiaalinen esteettömyys Helsingin yliopiston ylioppilaskunta HYY www.hyy.fi: Julkaisut-osiosta saa hyviä esimerkkejä mm. yhdenvertaisuussunnitelman tekemistä varten. Neliveto vai etukeno? hanke www.elamantapaliitto.fi > hanke: Vinkkejä oman alkoholinkäytön kohtuullistamiseen ja alkoholittomien bileiden järjestämiseen. Nyyti ry www.nyyti.fi > tukea ja tietoa sekä opiskelijalle että toiminnan järjestäjille Seksuaalinen tasa-arvo Seta ry www.seta.fi > tietoa vammais Tasa-arvoasiain neuvottelukunta www.tane.fi Muista, että myös ammattikorkeakoulusi, opiskelupaikkakuntasi ja opiskelijakuntasi sivustoilla on hyödyllistä tietoa! 6. Kirjallisuuslähteet Pietilä, Paula: Liikkumisen esteistä ajan hallintaan. Esteettömyyden hyvät käytännöt ja kovat kokemukset korkea-asteen oppilaitoksissa. ESOK-hanke. http://esok.jyu.fi/kaytannot/hkraportti.pdf/ Julkaisut SAMOK 21