1 (7) 1 TAVOITTEET JA OSALLISET 1.1 Kunnan tavoitteet Hankkeen tavoitteena on: parantaa Pihtiputaan ta ajamakuvaa ja elinkeinoelä män toimintaedellytyksiä (taajaman sisäinen ja valtatielle näkyvä) lisätä keskustaajaman ja sen kaup an sekä tapahtumaympäristöjen vetovoimaa parantaa taajamaympäristön laatua (terveellinen, turvallinen, viihtyisä, toimiva, mahd. esteetön ja arkiliikuntaan houkutteleva) sovittaa yhteen erilaisten toimintojen tarpeita (mm. su unniteltu uusi vähittäiskaupan yksikkö - koulukeskus - kokonaisuus, liikenneverkon muutostarpeet) tuottaa aineistoa tarkempaan su unnitteluun ja i nvestointihankkeille sekä taajamayleiskaavan päivitykseen. Tuloksena syntyy suunnitteluaineistoa ja selvityksiä, joita voidaan hyödyntää kehittämistoimenpiteiden tarkemmassa suunnittelussa ja toteutuksessa (erilliset investointihankkeet) sekä Pihtiputaan taajaman yleiskaavan tarkistuksessa. Välillisesti taajaman vi ihtyisyys ja vetov oima lisääntyvät ja taajamakuva paranee. Tällä ka ikella oletetaan olevan positiivista vaikutusta taajaman ja mahdollisesti myös Putaanportin asiakasvirtoihin. Toteutettavat toimenpiteet ja tehtävät Hahmotellaan vaihtoehtoisia rakennemalleja, joiden avulla kehitetään sekä taajamatoimintoja että taajamakuvaa. Valitaan yksi rakennemalleista [tai rakennemallien yhdistelmä] työstettäväksi muita pidemmälle kuntalaisten, yritysten ja päättäjien palautteen / keskustelun pohjalta. Rakennemallista nostetaan esi in kiireellisimmät kehittämiskohteet, joille laaditaan yleissuunnitelmatasoiset suunnitelmat. Kehittämiskohteiden tarkemmat toteut us- / t yösuunnitelmat ja ni iden mukainen viher- ja ympäri störakentaminen toteutetaan myöhemmin erillisinä hankkeina. FCG Finnish Consulting Group Oy Puistokatu 2 A, PL 383, 40101 Jyväskylä Puh. 010 4090, fax 010 409 6501, www.fcg.fi Y-tunnus 1940671-3 Kotipaikka Helsinki
2 (7) 1.2 Osallistaminen 1.2.1 Kuntalaiskysely Tavoitteena on toteuttaa hanke vuorovaikutteisesti, osallistavan suunnittelun keinoin ja ni in, että päättäjät ja kuntalaiset saadaan sitoutumaan hankkeeseen ja tuntevat sen omakseen. Kuntalaisilla oli mahdollisuus projektin alkuvaiheessa osallistua kyselyyn joko internetissä projektin kotisivuilla tai kirjallisesti kunnantalolla ja ki rjastossa. Kyselystä kerrottiin aloitusvaiheen yleisötilaisuudessa, kunnan kotisivuilla sekä paikallislehdessä olleessa artikkelissa. Kyselyyn saatiin v astauksia yhteensä 125 kpl. Vastaajista 59 prosenttia oli naisia. Taulukko 1. Vastaajissa painoittui erityisesti 45 55-vuotiaat. Vastaajia keskustaan houkuttaa eniten kaupalliset palvelut ja ty öskentely siellä. Yli 80 prosenttia vastaajista joko asuu keskustassa tai käy siellä päivittäin tai lähes päivittäin.
3 (7) huono melko huono ei huono eikä toimiva melko toimiva erittäin toimiva 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % pysäköinti ajoyhteydet ajonopeudet jalankulku esteetön liikkuminen pyöräily joukkoliikenne kulkuväylien hoito Taulukko 2. Vastaajat olivat melko tyytyväisiä asioiden toimivuuteen keskustassa. Taulukko 3. Matkahuollon/Pussisen tontille suurin osa vastaajista toivoi rakennettua puistoa, jossa olisi myös katos linja-auton odotusta varten. Tärkeimmiksi arvokkaimmiksi kohteiksi vastaajat Pi htiputaalla nimesivät kirkon, museon, Niemenharjun ympäristöineen, Ru ukinsillan, Putaanvirran rantoineen. Mainituksi tulivat myös mm. työväentalo, Jukola, kirjasto, järvet sekä luonto- ja ulkoilureitit sekä Ritovuori. Pihtiputaan koettiin tarjoavan asukkai lleen ja vi erailijoille mm. puhdasta luontoa ja lu ontopolkuja kauniine maisemineen ja harrastusmahdollisuuksineen, vaikka esimerkiksi luontomatkailua voisi vielä vastaajien mielestä kehittää. Hyvät ja toi mivat palvelut saivat myös vastaajilta kiitosta. Toisaalta osa vastaajista toivoi vielä ajanviettopaikkoja, kahvilaa, uimarantaa toimintoine ja kesäterasseineen. Erityisesti keskustaan toivottiin kahvilaa, mutta myös uimahallia ja lapsille isompaa ja kunnollista leikkipuistoa. Puistot ja muu vi herrakentaminen lapsiperheiden ja v anhusten tarpeet huomioiden oli toiveissa, mm. istuskelupaikkoja ja mui ta seurustelupaikkoja. Myös elokuvateatteri nousi toiveissa esiin. Nuoret kai pasivat seurustelupaikkoja keskustaan "keskellä kaikkea", sillä heille suunnattuja ajanviettopaikkoja varsinkin iltaisin ja viikonloppuisin on vähän.
4 (7) 0 10 20 30 40 50 60 70 80 1) Keskusta on viihtyisä paikka oleskella ja asioida. 2) Yrittäjät on huomioitu keskustassa hyvin. 3) Pysäköinti keskustassa on vaivatonta. 4) Asematie palvelee hyvin keskustan liikennettä. 5) Asematien liikenne on sujuvaa. 6) Asematien liikenne on turvallista. 7) Liikkuminen on esteetöntä keskustassa. 8) Asematietä käytetään enimmäkseen läpikulkuliikenteeseen. 9) Suojateiden ylitys on Asematiellä turvallista. 10) Asematiellä ajetaan sopivan rauhallisesti. 11) Asematien nopeusrajoitus tulisi olla 30 km/h. 12) Linja-autoaseman liikennejärjestelmät ovat toimivia. 13) Ruukintiellä liikenne on sujuvaa. 14) Ruukintiellä liikenne on turvallista. 15) Liittyminen valtatieltä Asematielle on sujuvaa. 16) Keskustan jalankulku- ja pyöräilymahdollisuudet ovat toimivia. 17) Keskustassa on helppo liikkua rollaattorilla. 18) Keskustassa on helppo liikkua pyöräpotkurilla, pyörätuolilla tai lastenvaunuilla. 19) Keskustassa on hyvät reitit ulkoiluun. 20) Keskustassa on riittävästi puistoalueita. 21) Keskustassa on riittävästi paikkoja istuskeluun ja yhdessä oloon.
5 (7) 0 10 20 30 40 50 60 70 80 1) maisema ja ympäristö 2) rakennettu ympäristö 3) viheralueet, urheilu- ja virkistysalueet, ulkoilureitit 4) rantojen virkistyskäyttö 5) koirien ulkoilutusalueet / -reitit 6) ratsastusreitit 7) valaistus 8) jalankulkuyhteydet 9) pyörätiet 10) polkupyörien pysäköinti 11) joukkoliikenneyhteydet 12) katupysäköinti 13) läpikulkuyhteydet 14) rekkaliikenteen reitit kuormausalueelle 15) palvelut 16) matkailu merkit ykset önt ä melko merkit ykset önt ä ei merkityksetöntä eikä merkittävää melko merkittävää erittäin merkittävää Vastaajien näkemyksiä kehittämisen tärkeydestä Pihtiputaan keskustassa.
6 (7) 1.2.2 Haastattelut Projektia varten suoritettiin myös haastatteluja erityisesti yrittäjien näkökulman saamiseksi esiin. Haastateltavat valittiin yhdessä ohjausryhmän kanssa. Haastattelut suoritettiin puhelin- ja videohaastatteluina. Keskustan toimivuus Haastatteluissa useat vastaajat totesivat, että keskust a palvelun puolesta toimii hyvin. Hyvänä myös pi dettiin palveluiden keskittymistä alueelle. Keskustaa pidettiin kompaktina ja t iiviinä, jossa pääse jalan kulkemaan, muttei ahtaana esimerki ksi peräkärryn kanssa l iikuttaessa. Muutoin esteettömänä keskustaa ei pidetty, mm. liikkeisiin pääsy on hankalaa. Suunnittelussa tulisikin kiinnittää asiaan huomioita. Taajamakuvallisesti alueen arkkitehtuuri ei ole yhtenäistä, mikä häiritsee osaa vastaajista. Haastatteluissa nousi esiin, että keskus taa ja sen ylei silmettä voisi siistiä. Koivut hienoja mutta peittävät paljon, jolloin liikkeet eivät näy takaa. Rikkinäinen asvaltti antaa epämääräisen kuvan. Puolestaan hoidetut kadut ja istu tukset toisivat siistin taajaman olon. Muutoinkin toivottiin, että viihtyisyyttä kehitettäisiin esimerkiksi puistoin, nurmialuein, istutuksin, viherrakentamisella. Tärkeänä pidetti in, että kunna n omia erikoispiirteitä korostettaisiin. Yksittäisistä kehittämistä kaipaavista kohteista nousivat esiin mm. keskustan tyhjät tontit, kunnan kierrätyspiste, heikkokuntoinen leikkikenttä ja vanhentuneet opastaulut nelostien varrella. Toisaalta on myös a rvostusta herättäviä kohteita: Iso petäjä pitää säilyttää ja jouluvalot on mukava tunnelman luoja. Ajatuksia ja kys ymyksiä vastaajissa herättivät vapaat tontit, mitä niille voisi tuoda. Ne voisi muuttaa puistoiksi tai rakentaa, mutta joutomaa [ ] ei hyvä. Jonkinmoista harmitusta toi se, että yrittäjät kokivat nelostien varren palveluja painotetun keskustan liiketoiminnan kustannuksella. Vastaajat nostivat esiin, että keskusta pidettävä elävänä vaikka asiakasmäärät onkin nelostiellä. Putaanportin ja keskustan yhtyeensitomista toivottiin. Liikenteellisiä huomioita ja kipupisteitä Vastaajat toivat esiin, että kyseessä on suhteellisen vähäliikenteinen taajama. Rakentamista ei tulisi tehdä liian "kaupunkimaiseksi", mikä voisi ha nkaloittaa harvoin kylällä asioivien liikkumista. Haastatteluissa nousi esiin, että yri ttäjät pitävät tärkeänä, ettei kiinteistöjen suoria liittymiä suljeta. Myöskään varsinaisesti ongelmaa autoi lla ei ole Asematiellä. Eräs haastateltava totesi, e ttä ei näe pääväylän kaventamista tai suojatiekorokkeita hyvinä. Rautatieasemalle suuntautuvaa tukkiliikennettä voisi kehittää: lastaus siirtyisi aseman taakse ja liikenne toista kautta. Aiheuttaa meluhaittaa ja kevättalvella hirveä ralli. Useammat haastateltavat nostivat esiin, että koulun lähellä liikennettä pitäisi keskittää: Savelantieltä pois autoliikenne, paljon jalankulkijoita. Kevyen
7 (7) liikenteen huomioimista, erityistä senioreille suunnattua kulkuyhteyttä levähdyspaikkoineen keskustan läheisyyteen myös toivottiin. Uusia toimintoja Keskustaan toivottiin kesäkahvilaa tai ruokapaikkaa, mutta taloudellisten resurssien pitäisi olla kunnossa ja kannatettavuus varmistettava. Toisaalta seniorikahvila tai jonkinlainen matalan kynnyksen tulopaikka, jossa olis i esimerkiksi päivätoimintaa, voisi olla tarpeen. Tällaiset paikat voisivat luoda mahdollisuuksia sosiaalisten suhteiden ylläpitoon niin vanhemmissa ikäryhmissä kuin nuorissa, joille ei vaikuta olevan tiloja. Haastateltavat toivat esiin, että matkailusta ja mök kiläisistä olisi mahdollista saada lisävolyymiä palvelujen käyttäjiksi. Erityisesti nelostielle päin näkyvyyttä pitäisi korostaa ja pys ähtymishoukuttelevuutta lisätä, sillä ollaan ihan keskellä Suomea, liikennettä paljon nelostiellä. Haastatteluissa nousi esiin kiertoliittymät, jotta ihmiset joutuu väkisinkin pysähtymään, kun nelostielle lossia ei saada. Myös valtakunnallisen näkyvyyden lisääminen olisi mietittävä nelostien näkökulmasta, jossa liikenne- ja matkustajamäärät ovat korkeita. Jossainhan ne [lomamatkalaiset] pysähtyy, mutta ei koko ajan. Tärkeäksi näkökohdaksi nostettiin tiiviys ja toiminnallisuus, joka on kaiken a ja o nelostien läheisyydessä, Osa haastateltavista nosti esiin torin sijainnin. Osa p uolsi sen kehittämi stä nykyisellä paikalla, kun taas osa t oivoi sen siirtymistä, sillä nykyinen tori on niin hullussa paikassa. Sallilanpuiston läheisiä katuja pidettiin melko kapeina. Alue miellettiin ankeaksi ja hiljaiseksi. Eräässä haastattelussa tuli esiin, että alueelle mahtuisi matalahko kerrostalo, aukeaa hyvät näkymät. Haastatteluissa ideoitiin erilaisia toimintoja Niemenharjuun. Alue on Pihtiputaan käyntikortti ja aikansa maamerkki, joka kuitenkin on ollut heitteillä jo pitkään. Alueen potentiaalia pidettiin hyvänä, vaikka kehittämisen todetaan vaativat isoja investointeja. Iso turistirysä pitäis saada Niemenharjuun, vaikka pienemmilläkin toiminnoilla, kuten karavaanarialueella, huoltoasemalla tai motellilla, voisi toiminta päästä alkuun. Eräs haastateltavista mietti elinkeinoelämää laajemmin ja t oi esiin, että paikkakunnan koon kannalta olisi olennaista, että saa taisiin oikeita teollisia yrityksiä, jotka toisivat työpaikkoja pitkällä jänteellä. Pihtipudas on logistisesti kuitenkin hyvällä paikalla, on rautatiet, iso tie, kumipyörillä pääsee hyvin. Jatkossakin toimiva elinkeinoelämä, erityisesti tietyt jalostuksen alat, luo pohjan palveluelinkeinolle. Muutoinkin haastateltavat painottivat, että on tavallaan elinkeinoelämän ja yrittäjien asioita, että saadaan kyläkuva pysymään virkeänä ja vireänä. Näin saadaan taas ihmisiä liikkeelle ja tulemaan Pihtiputaalle muistakin kunnista. Huomattavaa oli, että useampi haasta teltava kertoi, että omat tutta vat puhuivat Pihtiputaasta vain ohiajopaikkana eikä kaikilla Pihtiputaalla pysähtyvillä ole k uvaa Pihtiputaasta. Kuitenkin Pihtiputaan keskusta monipuolisine palveluineen on lähellä nelostietä. Haastateltavat totesivat tarvittavan jotain, jolla Pihtipudas erottuu muista vastaavista kunnista ja jää mieleen.
Pihtiputaan kyselyn tulosten yhteenvetoa (erityisesti liikenteen osalta) Taulukoista: - Asematien nopeusrajoitusta ei haluta alentaa 30 km/h, vaan nykyinen (?) 40 km/h on hyvä. - Asematien liikennettä (auto/kevyt) toivotaan turvallisemmaksi, sujuvammaksi ja esteettömämmäksi. Kun tiesuunnitelma toteutetaan, se vastaa ainakin osittain/jonkin verran näihin ongelmiin. - Linja-autoaseman liikennejärjestelmät halutaan toimivammiksi. - Ruukintien liikenne koetaan turvattomaksi ja ei-sujuvaksi. Tiesuunnitelman toteuttaminen ratkaissee näitä ongelmia (tulee kevari). - Valaistuksen kehittäminen koetaan erittäin merkittäväksi (54%) (Asematien pää). Samoin jalankulkuyhteydet (45%) ja pyörätiet (43%). - Joukkoliikenneyhteyksiäkin haluttaisiin parantaa (erittäin merkittävää 31%) - Katupysäköinnin kehittämistä ei koeta kovin merkittäväksi. - Läpikulkuyhteyksien kehittäminen melko merkittävää (43%) - Rekkaliikenteen reittien kehittäminen erittäin merkittävää (43%) rekkaliikenne tulee loppumaan aikanaan (vuosi?) Avoimista vastauksista: Turvattomuutta: - Savelantietä toivotaan kevariksi - Näkemien parantaminen risteyksissä (mm. kirkkotie asematie; takapellontie) - Katuvaloja lenkkeilyreiteille - Kiertoliittymiä/-liittymää toivotaan - 4. tien liittymän parantaminen - Sallilan kulman (?) risteys turvaton, samoin Mikkolan risteys, S-marketin risteys, Ruukintien risteys, Koulutien risteys - Keskustien mutka vaarallinen (?) ja katu muutenkin huonossa kunnossa - Koulualueen liikenne tukkoinen - Kevyen liikenteen väylien kokonaissuunnittelu tarpeen - Katujen hoito huono, samoin talvikunnossapito, liian korkeita lumipenkkoja (haittaa näkyvyyttä) - Turvaton: Ruukintien alkupää, suoramyynnin parkkipaikka tiessä kiinni - Kirkon ja seurakuntatalon välissä oleva katu, pysäköintiongelma -> katu tukossa - Sairaalan risteysalue turvaton - Puistotien kunto paremmaksi Kehitettäviä reittejä/katuja: - Kevari Ruukintietä Reisjärventielle ja Ohtolantietä takaisin - Tahkonpolku - Koulukeskuksen alue - Kevari Ruposta Kinnulantien risteykseen - Kevareita Metsätielle, Pääkkölän ja Takapellon alueille - Koliman ulkoilureitin markkinointi paremmin matkailijoille - Kevari Niemenharjun motellilta eteläiseen Niemenharjun liittymään - Päiväkodin piha/liittymä - Harjunrinteelle valaistus päälle - Puistotielle jalkakäytävä
- K-Marketin ja apteekin väli (tarkista) moni oikaisee suoraan - Ruukintien rantaan ulkoilureitti levähdyspaikkoineen vanhuksille - Virranpolku ongelmallinen, valaistuskin auttaisi - Liitontielle kevari - Tiet kirjaston ja kunnantalon suuntaan - Alvajärventielle kevari - Ulkoilureitistöjä (mainittu useita) - Pysäköinnin uudelleenjärjestely keskusta-alueella - Torille menevä tie tosi kuoppainen - Shell-huoltiksen kohdalla rekat pysähtyy jalkakäytävälle - Torin kulmalla liikenteen kulku epäselvää - Asematiellä liikaa liittymiä - Oikotien voisi sulkea liikenteeltä, tilalle muuta (parkkitilaa, oleskelutilaa) - OP:n ja Silmäaseman editse kulkeva kapea ajoväylä tulisi poistaa Uusia toimintoja keskustaan: - tori asematien varteen - hyvät ja selkeät opasteet parkkitiloista - - Keskustaan halutaan lisää puistoalueita ja paikkoja istuskeluun ja yhdessäoloon (jos torin paikka muuttuu, vanha torialue puistoksi?) - Palvelujen ja matkailun kehittäminen koetaan erittäin merkittäväksi. - Lentopallo Pihtiputaalla tärkeä (rantalentispaikka?)